Moottoria koskevia tiedusteluja tehtäessä on aina mainittava moottorin malli, valmistusvuosi ja valmistusnumero.

Transkriptio

1

2 Viremoottorin varaosia myyvät valtuutetut piirimyyjät. Viremoottoreita korjaavat valtuutetut piirikorjaamot. Moottoria koskevia tiedusteluja tehtäessä on aina mainittava moottorin malli, valmistusvuosi ja valmistusnumero. Moottorin varaosia tilattaessa on edellisten lisäksi mainittava varaosan numero ja selvä nimitys tähän ohjekirjaan liitetyn varaosaluettelon mukaan.

3 Viremoottorin asennus, käyttö ja huoltoohjeet mallit 03 BV 03 BVK 03 BVR 03 BVP Valmet Oy Linnavuoren Tehdas, Linnavuori Puh. Tampere

4 SISÄLLYSLUETTELO A. SELOSTUS. Moottorin rakenne. Vauhtipyörämagneetto Wico Säätöarvot Vauhtipyörän irroittaminen 3. Sytytystulppa. Kaasutin Solex Tyhjäkäynnin säätö Kaasuttimen puhdistus 5. Teknillisiä tietoja a. Moottorin pääarvot b. Käyttösovitusten ominaisuudet c. Potkurit d. Valaistusgeneraattori e. Moottorin vakiovarusteet f. Erikoisvarusteet g. Säätöarvoja B. ASENNUSOHJEET Imuputken liitin Poistoputken liitin Pohjasiivilä C. KÄYTTÖOHJEET. Poltto ja voiteluaine. Sisäänajo 3. Kylmän moottorin käynnistys. Lämpimän moottorin käynnistys 5. Toimenpiteet käynnin aikana 6. Pysäytys D. HÄIRIÖT E. HUOLTO F. MOOTTORIN PURKAMIS JA ASENNUSOHJEITA G. VARAOSAT H. VÄLYKSET Helsinki 956, Painomies

5 Viremoottorin asennus, käyttö ja huoltoohjeet A. SELOSTUS. Moottorin rakenne Vire on todellinen jokamiehen moottori, rakenteeltaan yksinkertainen ja mahdollisimman helppo käyttää. Se on yksisylinterinen, seosvoitelulla ja kampikammiohuuhtelulla toimiva kaksitahtimoottori bensiinikäyttöinen ja vesijäähdytteinen. Moottori on kevyt tehoonsa nähden mutta silti vankkarakenteinen ja kestävä. Kaikki kulumiselle alttiit osat on mitoitettu jatkuvaa kuormitusta silmälläpitäen. tahtiperiaatteen edut edellämainitussa mielessä selviävät parhaiten seuraavasta tarkastelusta: a. tahtikoneessa tapahtuu työisku joka kierroksella. Tästä syystä on moottorin koko ja paino saatu tehoon nähden niin pieneksi, että moottori on helppo sijoittaa pieniinkin veneisiin ja tiloihin. b. Samasta syystä on moottorin käynti tasaisempi kuin samantehoisen sylinterisen tahtimoottorin. c. Moottorin toiminta on varmaa, koska siinä ei ole lainkaan eräitä tahtimoottorille ominaisia liikkuvia osia kuten venttiilejä, jousia, venttiilien käyttöakseleilta ja hammaspyöriä, jotka voivat antaa aihetta käyntihäiriöihin. Viremoottorissa kaasun ohjaus tapahtuu männässä ja sylinterissä olevien kiinteiden aukkojen avulla. Lisäksi jää voiteluöljypumppu käyttölaitteineen sekä öljyn täyttö kampikammioon pois, koska voitelu tapahtuu yksinkertaisesti sekoittamalla voiteluöljy polttoaineeseen. Näistä syistä käyttö ja huolto käy äärimmäisen yksinkertaisesti, niin että vähemmänkin asiaan perehtynyt henkilö pystyy käyttämään moottoria. Moottorin liikkuvat osat ovat kevyet ja huolellisesti tasapainotetut, joten tärinä on vähäinen suuremmillakin kierrosluvuilla. 5

6 6

7 Kestävyyden kannalta on merkityksensä sillä, että moottorin männän nopeus on pieni, esim. kierrosluvulla 500 k/min. vain 5,8 m/sek. Moottorin sylinteri on kulumistakestävää erikoisvalua. Kampikammion molemmat puolikkaat ovat valurautaa. Mäntä on kevytmetallia ja kaksiosainen kampiakseli terästä. Puolikkaat on liitetty toisiinsa kammentapilla puristusliitosta käyttäen. Kiertokangen alapään laakeri sekä päälaakerit ovat SKFlaakereita ja sopeutuvat näinollen hyvin tahtivoiteluun. Moottorin rakenne selviää lähemmin kuvassa esitetystä halkileikkauspiirroksesta. Malleissa 03 BV ja 03 BVK on hammaspyörämallinen jäähdytysvesipumppu sovitettu suoraan kampiakselille. Kampiakselin vastaava kohta on suojattu ruostumetomalla holkilla ja itse vesipumppu pesineen ja hammaspyörineen on syöpymisenḱestävä. Kampikammion ja vesipumpun tiivisteet ovat luotettavia kumitiivisteitä. Mallissa 03 BVR on erillinen hammaspyörämallinen vesipumppu. Mallissa 03 BVP ei ole vesipumppua lainkaan, koska se on tarkoitettu käyttämään vettäantavia pumppuja ja sen jäähdytysvesi voidaan ottaa näistä pumpuista. Moottorin perusrakenne ja varustelu eri rakenteissa sama. Oheiset kuvat ja selvittävät moottorin pääasialliset rakennepiirteet ja samalla mallin 03 BV. Urapyörä käynnistinnarua varten (a) on kiinnitetty kampiakselin etupäähän. Sen takana olevan kotelon sisällä on vauhtipyörämagneetto (ei näy kuvassa), joka antaa vahvan kipinän jo käynnistyskierroksillakin ja on osoittautunut erittäin luotettavakäyntiseksi. Halutessa voidaan magneetto varustaa valaistuslaitteella. Moottorin pysäyttäminen tapahtuu painamalla kytkintä (b), joka oikosulkee magneeton niin, ettei se enää anna kipinää. Kuvassa näkyvä Solexkaasutin on varustettu neulaventtiilillä (c) seoksen säätöä varten. Muut käytön kannalta tärkeät osat ovat kaasuvipu (d) tehonsäätöä varten ja ryypytinvipu (e) käynnistystä varten. Kaasutin on varustettu tehokkaalla veden ja roskien erottajalla (f). Kuvassa näkyvät vielä jäähdytysveden tuloputken liitin (g) ja poistoliitin (h), edelleen venttiili (i) mahdollisen veden tms. poislaskemiseksi magneettokotelosta ja venttiili (j) nesteiden poistamiseksi kampikammiosta. Äänenvaimentajaan (k) liittyy pakoputken kiinnitysmuhvi (l). 7

8 8

9 Hanalla (m) voidaan säätää pakoputkeen menevän jäähdytysveden määrää. Sytytysjohto (n) on varustettu eristetyllä kaapelipäätteellä. Viremoottoreita valmistetaan neljää eri rakennemallia, jotka eroavat toisistaan lähinnä vain eri käyttötarkoitusten vaatimien tehonsiirtoelinten suhteen. Malli 03 BV (kuvat ja ) on tarkoitettu paikalliseen ja venekäyttöön. Tehonsiirto tapahtuu kiinteällä kytkimellä (o) Malli 03 BVK (kuva 3) on tarkoitettu yksinomaan venekäyttöön. Tehonsiirto tapahtuu irroituskytkimellä. Irroituskytkin (kts. kuva ) toimii siten, että potkurinaksellilla oleva kartio painuu potkurin työntövoiman vaikutuksesta moottorin akselilla olevan kartiokytkimen sisään. Irrottaminen tapahtuu käsivivulla. Malli 03 BVR (kuva ) on myös yksinomaan venekäyttöön tarkoitettu. Siinä on vapaakytkimen lisäksi täydellinen peruutuskytkin (kts. kuva 3). Edelleen on siinä alennusvaihde :, joten potkurinakseli pyörii puolella moottorin kierrosluvusta ja vastakkaiseen suuntaan kuin itse moottori. Alempi kierrosluku on eduksi milloin vene on raskaampi, koska potkurin hyötysuhde sen suuremman läpimitan johdosta tulee paremmaksi. Malli 03 BVP (kuva 5) on tarkoitettu yksinomaan vesipumppujen käyttöön. Siinä on vapaa akselin pää, ja moottorin oma jäähdytysvesipumppu on jätetty pois.. Vauhtipyörämagneetto Wico Magneeton tärkeimmät osat ilmenevät oheisesta kuvasta 6 (numerot samat kuin varaosaluettelossa) ja ovat ne seuraavat: alasinruuvi (67), vasaravipu (68), kondensaattori (69), käämi (70), katkojan nokkaholkki (7), jousi vasaravivulle (7), alasinruuvi kiinnityslevyineen (73) ja sytytysjohto (75). Säätöarvot Magneeton sytytysennakko on 30 o ennen yläkuolokohtaa vastaa vauhtipyörän kehällä 50 mm. Katkojan kärkiväli on 0,5 0,7 mm mitattuna katkojan raon ollessa täysin auki. Mittaus suoritetaan magneettoavaimen rakotulkilla, jolloin 9

10 Kuva 6 raon ollessa oikea tulkin tulee liikkua hieman löysästi. Sytytysennakko voidaan tarkastaa esim. seuraavalla yksinkertaisella tavalla. Käynnistinpyörän, vauhtipyörän suojakotelon ja vauhtipyörässä olevan katkojan tarkastusaukon kannen ollessa irrotettuna ja katkojan kärkivälin ollessa suuruudeltaan oikea asetetaan vauhtipyörän kehällä oleva sytytyshetken merkkiviiva suojuskotelon ylimmän kiinnitysruuvin kohdalle. Vauhtipyörää kierretään nyt vastapäivään siten, että merkkiviiva kehällä siirtyy n. 0 mm. Tämän jälkeen kierretään vauhtipyörää hitaasti myötäpäivään seuraten katkojankärkien avautumista. On edullista asettaa kärkien väliin ohut paperiliuska, jolloin kevyesti liuskasta vetämällä on helppo tuntea, milloin kärjet avautuvat. Aukeamishetkellä vauhtipyörän merkin tulee olla kotelon ylimmän kiinnitysruuvin kohdalla. Ellei näin ole, voidaan ruuvitaltalla tarkastusaukon reiästä avata magneeton runkolevyä pidättäviä ruuveja siten, että runkolevyä voidaan kiertää säätöä varten. Magneeton sytytysennakko on uudessa moottorissa valmistajatehtaan toimesta säädetty oikeaksi eikä sitä näin ollen tarvitse säätää ennenkuin vasta purkamisen ja korjauksen yhteydessä. 0

11 Huom! Magneeton sytytysennakko ei ole käynnissä säädettävä, sillä kokemus on osoittanut, että ennakon muuttaminen ei ole tarpeen. Vauhtipyörän irroittaminen Vauhtipyörän irroittaminen on tarpeen magneettoon käsiksi pääsemistä varten, mikä saattaa tulla kysymykseen magneettoa tarkastettaessa. Se suoritetaan seuraavasti: Käynnistinnarun urapyörä irroitetaan kiertämällä auki sitä pidättävät neljä uraruuvia. Vauhtipyörän suojuskotelo irroitetaan avaamalla edelleen sitä pidättävät neljä kantaruuvia. Vauhtipyörän mutteri irroitetaan kiertämällä vastapäivään. Irroitetaan vauhtipyörä tarkoitukseen varatulla ulosvetäjällä seuraavasti: Ulosvetäjä ruuvataan käynnistinpyörän uraruuveilla kiinni. Senjälkeen kiristetään ulosvetäjän kantaruuvi kampiakselin päätä vasten lievästi tiukaten. Sitten isketään vasaralla kevyesti ulosvetäjän kantaruuviin, jolloin vauhtipyörä irtoaa. Magneeton kärkivälin tarkastamiseksi irroitetaan käynnistinurapyörä ja vauhtipyörän suojuskotelo kuten edellä. Kärkiväli tarkastetaan normaalisti vauhtipyörässä olevan tarkastusaukona kautta. Tällöin vauhtipyörää kierretään siten, että tarkastusaukko tulee katkojankärkien kohdalle. Niissä magneetoissa, joissa vauhtipyörässä ei ole tarkastusaukkoa, on kärkivälin tarkastusta varten myös vauhtipyörä irroitettava. Erittäin tärkeätä on, että vauhtipyörää takaisin paikalleen asennettaessa muistetaan kiristää vauhtipyörän kiristysmutteri huolellisesti kiinni. Sopiva mutterin kiristysmomentti on 8 9 kgm. On varottava, ettei magneetto pääse kastumaan, sillä se voi muuten lyödä läpi. Tällainen tilanne voi syntyä, jos veneeseen tulee vuoto tai sadevettä siinä määrin, että vedenpinta nousee käynnistinpyörään saakka. Mahdollinen vuotovesi on ennen käynnistystä laskettava pois. 3. Sytytystulppa Moottorin kunnollinen käynti edellyttää oikean sytytystulpan käyttämistä. Liian kuumana käyvä tulppa hehkusytyttää ja kärjet palavat. Liian kylmänä käyvässä tulpassa kärjet likaantuvat.

12 Kokeilujen perusteella suositellaan Viremoottoreille normaaliolosuhteissa tulppaa, joka lämpöarvoltaan vastaa kohdassa Moottorin pääarvot mainittuja. Sytytystulpan kärkivälin tulee olla 0,5 mm. Tämä voidaa mitata magneettoavaimen rakotulkilla.. Kaasutin Solex Kaasuttimen pääosan muodostaa ( kts. kuvia 7 ja 8, numerot viittaavat myös vastaaviin varaosaluettelon kohtiin) uimurikammio (c), johon polttoaine tulee säiliöstä, kuristusläppä ja suuttimet. llma johdetaan aukosta d (josta imukansi on poistettu) ja sen kulkiessa kuristusputken läpi siihen sekoittuu uimurikammiosta eri suuttimien kautta tulevaa bensiiniä, jolloin seos muodostuu. Kuristusläpällä säädetään moottorin teho. Tyhjäkäyntiseosruuvilla (9) säädetään tyhjäkäynnin polttoaineseosta ja tyhjäkäynnin nopeuden säätöruuvilla (93) säädetään kuristusläppä sellaiseen asentoon, että moottori käy tasaisesti mahdollisimman pienellä kierrosluvulla. Vipu b on ryypytinvipu. Vipu on alhaalla käyntiasennossa ja ylhäällä käynnistysasennossa. Kaasuttimen suuttimet säädettävä pääsuutin (88), lisäilmasuutin (89) ja tyhjäkäyntisuutin (9) näkyvät kuvassa 7. Suuttimet on säädetty jo tehtaassa. Niiden suuruudet ilmenevät varaosaluettelosta. Suuttimien mahdollisesti tukkeutuessa polttoaineessa olevien roskien yms. johdosta ne on irroitettava ja puhdistettava (lähemmin Häiriöt.) Tavallisin häiriö on siivilän tukkeutuminen. Puhdistetaan avaamalla tulppa e (kuva 7). Tyhjäkäynnin säätö. Säätö suoritetaan vasta sitten, kun moottori on käytetty lämpimäksi.. Tyhjäkäynnin nopeuden säätöruuvia (93, kuva 8) kierretään kiinni hitaasti, kunnes moottori käy normaalia tyhjäkäyntiä nopeammin, ei kuitenkaan liian suurella kierrosluvulla. 3. Tyhjäkäyntiseoksen säätöruuvia (9) kierretään auki, kunnes moottorin käynti muuttuu laukkaavaksi. Sen jälkeen ruuvia kierretään asteittain kiinni, kunnes moottori käy tasaisesti.

13 . Säätöruuvia 93 kierretään auki hyvin hitaasti, kunnes löytyy moottorin normaali tyhjäkäyntinopeus se mahdollisimman pieni kierrosluku, jolla moottori vielä käy tasaisesti. 5. Jos moottori tällöin alkaa jälleen hieman laukata, kierretään ruuvia 9 hyvin hitaasti kiinni, kunnes käynti tasaantuu. Huom! Ennenkuin tyhjäkäynnin säätöön ryhdytään, on tarkastettava sytytystulpan kärkiväli ja puhtaus. Kaasuttimen puhdistus Kaasuttimen puhdistus suoritetaan ajoittain aiheen ilmaantuessa. Kuvassa 7 on esitetty, kuinka paljon kaasutinta on purettava, että päästään käsiksi kaikkiin puhdistusta kaipaaviin osiin. Työn jouduttamiseksi kaasutin voidaan irroittaa moottorista.varsinainen puhdistaminen tapahtuu parhaiten paineilmasuihkulla. Missään tapauksessa ei suuttimen reikiä saa kaivaa metalliesineillä. Kaasutinta takaisin asennettaessa on muistettava asettaa kiinnityslaipan ja 3

14 imuputken väliin tiiviste. Molempia kiinnitysmuttereita kiristetään tasaisesti. Liian paksu tiiviste ja epätasainen kiristäminen voivat aiheuttaa kaasuttimen kiinnityslaipassa muodonmuutoksia. a. Moottorin pääarvot 5. Teknillisiä tietoja Sylinteriluku Tahtiperiaate tahti Polttoaine bensiini Jäähdytys vesi Sylinterin läpimitta 69,85 mm Iskun pituus 70,00 mm iskutilavuus 68 cm 3 Teho kierrosluku 6,0 hv / 500 k/min Teho kierrosluku 5,3 hv / 800 k/min Suurin sallittu kierrosluku 3000 k/min Polttoaineen kulutus matkaajossa keskimäärin n.,7,5 l tunnissa Sytytystulppa Bosch W 5 T, Champion J6, AC 6 tai Autolite A 7 b. Käyttösovitusten ominaisuudet Malli 03 BV 03 BVK 03 BVR 03 BP (kuvat ja ) (kuva 3) (kuva ) (kuva 5) Kytkin kiinteä vapaa kytkin peruutuskytkin Välityssuhde suoravet. suoravet. : Potkuri katso erillistä taulukkoa Moottorin paino 39 kg kg 53 kg 35 kg Käyttötarkoitus kev. veneet kev. veneet rask. veneet pumppukäyttö Jäähdytysvesipumppu on on on ei

15 c. Potkurit Korkein kierrosluku, jota taloudellisesti voi käyttää veneasennuksessa on 500 k/min, koska tällöin saavutetaan käytännöllisesti katsoen suurin ilman että polttoaineenkulutus ja moottorin moottorin kuluminen käyvät suuriksi. Taulukoissa sivulla (?) esitetyt ohjearvot erimallisille veneille perustuvat siihen, että mainituilla potkureilla voidaan saavuttaa suurin kierrosluku 500 k/min. d. Valaistusgeneraattori Valaistusgeneraattorin suurin teho on enintään 60 W ja jännite V moottorin kierrosluvulla 500 k/min. Kierrosluvun laskiessa laskee myös jännite n. voltin 00 kierrosta kohti. Vielä kierrosluvulla 800 k/min voidaan jännitettä pitää tyydyttävänä V lampuille. e. Moottorin vakiovarusteet Toimivaan moottoriin kuuluvat kiinteät laitteet kuten magneetto, pysäytyspainike, sytytystulppa, kaasutin, vedenerotin, äänenvaimennin, vesihana pakoputkeen, potkurinakselin laippa (mallissa BVK kytkinkartio), pakoputken liitin, bensiinin tuloputken liitin ja vesiputken liittimet. Asennusvarusteisiin kuuluvat potkuri, jäähdytysvden pohjasiivilä, pohjaliitin, poistoveden laitaliitin ja,5 m muoviputkea jäähdytysvettä varten (venemoottorimalleissa). Työkaluihin kuuluvat käynnistinnaru, kiintoavain x mm, magneeton kärkivälin säätöavain ja vauhtipyörän ulosvetäjä. f. Erikoisvarusteet Erilliseen hintaan on saatavana seuraavat veneasennuksessa tarvittavat lisävarusteet: potkurinakseli varustettuna syöpymissuojauksella muttereineen varastopituuksina, vannasputki laakereineen varastopituuksina, veneeseen kiinnitettävä 0 l säiliö sulkuhanoineen, moottoriin kiinnitettävä 3 l säiliö sulkuhanoineen ja 3tiehana veden laskemiseksi pois pakkasella. 5

16 g. Säätöarvoja Sytytysennakko Magn. katkojan kärkiväli Sytytystulpan kärkiväli Vauhtipyörän kiristysmomentti 30 ennen yläkuolokohtaa 0,5 mm 0,5 mm 89 kgm B. ASENNUSOHJEET Asennuksessa on otettava huomioon, että. alusta on riittävän vahva ja jäykkä,. moottori ja potkurinakseli ovat yhdensuuntaiset ja hyvin keskitetyt, 3. pakoputkijärjestelmä järjestetään oikealla tavalla,. jäähdytysvesi ja bensiinliputkiston liitokset ovat tiiviit ja johdot niin vedetyt että moottori ei joudu liian syvälle veteen esim. mahdollisen kaatosateen sattuessa ja vedenpinnan noustessa veneessä. Sopiva potkurinakselin vinous on 3 5, jolloin kaasutin toimii vaakasuorassa. Kuva 9 Kuvassa 9 on esitetty eräs 03 BV:n ja BVK:n alustamalli, joka on osoittautunut tukevaksi eikä estä pääsemästä moottorin osiin käsiksi. 6

17 Potkurinakselin yhdensuuntaisuus ja keskitys moottorinakselin kanssa voidaan tarkistaa esimerkiksi seuraavasti: Kytkinruuvien ollessa poissa mutta moottorin kiinnityspulttien ollessa kiristettyinä tulee kytkinlaippojen sopia vastakkain sekä sivuttain että päittäin. Senjälkeen vedetään laippakytkimen mutterit kiinni. Sytytystulppa irroitetaan sylinteristä. Moottoria käsin käynnistinpyörästä pyöritettäessä sen tulee pyöriä tasaisen herkästi, ilman potkurinakselista johtuvaa kampeusta. Tällöin ei myöskään etummaisen vannaslaakerin tiiviste saa vielä olla kiristetty. Jos moottori pyörii herkästi, voidaan asennusta pitää sopivana. Mallissa 03 BVR voidaan suunnanvaihtokytkimellä saada potkurinakseli vapaaksi moottorista, jolloin suoritetaan pelkän potkurinakselin pyöritys. On varmistauduttava siitä, että kytkinruuvien muttereiden alla on jousialuslevyt. Muutaman käyttötunnin jälkeen veneessä on moottorin pyörityskoe uusittava ja vasta sitten lopullisesti hyväksyttävä moottorin asennus potkurin akselistoon. Myös mallissa 03 BVK on irroituskytkimen kumijoustosta huolimatta kiinnitettävä huomiota potkurinakselin tarkkaan keskittämiseen. Aluksi asennetaan potkurin akselisto ja moottori suurinpiirtein yhdensuuntaisiksi. Senjälkeen potkurinakseli voidaan kiinnittää lopullisesti. Lisäämällä tai poistamalla aluslevyjä (levyliuskoja tai alustasta veistämällä) sekä moottoria kääntämällä moottori voidaan lopullisesti asentaa oikeaan asentoon. Joka kokeilun välillä on moottori vedettävä kiinnitysruuveilla lujasti kiinni. Moottorin sytytystulpan ollessa irti ja kytkimen ollessa auki voidaan helposti tuntea, pyörivätkö moottori ja potkurinakseli herkästi erikseen, pyörittämättä toinen toistaan. Potkurinakselia työnnetään sitten hieman sisäänpäin ja taas vauhtipyörästä pyörittämällä seurataan, pyöriikö moottori vapaasti. Asennus on hyvä silloin, kun potkurinakseli kytkeytyy pyörintään vasta sitten, kun kytkimen akselilla oleva kytkinkartio on työnnetty melkein pohjaan. Veneen oltua jonkin aikaa vedessä on mainittu pyörityskoe vielä uudistettava. Irroituskytkintä asennettaessa potkurinakselille on tarkistettava, että kytkimen ollessa kiinniasennossa potkurin navan ja vannasputken pään väliin jää vähintään 0 mm rako. Samoin tulee katsoa, ettei potkuri kosketa peräsimeen kytkimen ollessa aukiasennossa. 7

18 Kaikkia moottorin polttoaineputkistoja asennettaessa on syytä käyttää puhtaita putkia, ettei kaasuttimeen missään tapauksessa joutuisi epäpuhtauksia. Äänenvaimentajasta lähetevää pakoputkea asennettaessa on mutkia vältettävä mahdollisimman paljon. Sopivin paikka pakokaasujen ulosjohtamista varten on yleensä veneen perä, missä pakokaasujen häkävaara ja katku häiritsevät vähiten. Mikäki halutaan aikaansaada vielä tehokkaampi äänenvaimennus, voidaan pakoputken päähän esim. takaistuimen alle sijoittaa noin 05 litran suuruinen pakoputkirakenne, joka lyhyytensä ansiosta toimii hyvin. Moottoreihin on asennettu pakoputkeen johtava, sulkuhanalla varustettu jäähdytysvesiputki. Putki on yhdistetty sylinterin vaippaan johtavan vesiputken päätesilmukkaan. Toinen pää on vapaasti työnnetty pakoputkessa olevaan reikään. Hanan ollessa auki pääsee vettä pakoputkeen, jolloin pakoputkiston lämpötila laskee noin C, eikä näinollen enää hiillä putkiston kanssa mahdollisesti kosketukseen tulevia puuosia. On varottava vetämästä pakoputkea siten, että siihen mahdollisesti jäävä jäähdytysvesi pyrkii valumaan moottoriin. Kaksitahtimoottorissa voivat määrätyt yhteensattumat pakoputkistossa johtaa pakokaasun edestakaisinvärähtelyyn, jonka seurauksena on laukkaava (tahtinen) käynti ja heikko teho. 8

19 Pakokaasujärjestelmän sopivaisuus voidaan tarkastaa ajamalla veneellä täydellä kaasulla sekä pakoputkisto kiinnitettynä että irroitettuna. Ellei kierrosluku tai nopeus pakoputkiston kanssa ajettaessa laske enempää kuin 3 5%, on asennusta pidettävä hyvänä. Tähän riittää jo lyhyen mutta tarkasti saman matkan ajo kellon mukaan samaan suuntaan. Näissä kokeissa on kummassakin tapauksessa kaasuttimen neulaventtiilistä säädettävä polttoainemäärä sellaiseksi, että moottori käy tasaisesti. Säätämällä polttoainemäärää kaasuttimen neulaventtiilistä voidaan yleensä pakoputken vaikutus eliminoida ja saada moottori käymään täydellä teholla ja tasaisesti. Ellei tämä auta, on pakoputkea sopivasti muutettava häiriön poistamiseksi. Moottorin valmistaja antaa auliisti neuvoja tarvittaessa. Jäähdytysvesiputkiston asennus käy helposti ja nopeasti päinsä niiden varusteiden avulla, jotka seuraavat moottorin mukana. Imuputken liitin Imuputken liitin kiinnitetään veneen pohjaan lähelle vesipumppua. Kiinnitys tapahtuu siten, että veneen pohjaan porataan 7 mm reikä ja putki työnnetään veneen alta veneen sisäpuolelle. Kumitiiviste ja aluslevy kiristetään mutterilla sopivaan tiukkuuteen. Imuputken ja laudan väliin pannaan mönjää laudan vettymisen estämiseksi. Poistoputken liitin Poistoputken liitintä varten porataan veneen laitaan 0 mm reikä veneen oikealle puolelle sopivalle korkeudelle, Poistoputken lyhyt pää työnnetään reikään veneen sisäpuolelta. Putki kiinnitetään laipassa olevista neljästä reiästä messinkisillä ruuveilla veneeseen. Laudassa oleva reikä maalataan tai lakataan ennen putken asennusta. Muoviputki Muoviputkesta (,5 m) katkaistaan sopivan mittainen pätkä, jolla veneen pohjassa oleva imuliitin yhdistetään vesipumpussa olevaan liittimeen. Samalla tavoin yhdistetään sylinterin yläpäässä oleva poistovesiputken liitin veneen laidassa olevaan poistoputkeen. Muoviputken asennuksessa tulisi välttää äkkimutkia. Ellei muoviputkea muuten saada kupariputken päälle, voidaan muoviputkea lämmittää kuumalla vedellä. Pohjasiivilä Pohjasiivilä asennetaan veneen pohjaan siten, että aukot tulevat kulkusuuntaan ja siivilä peittää jäähdytysveden imuputken suun. Kiinnitys tapahtuu messinkisillä uppokantaruuveilla. 9

20 Vaseliinikupin jatkoputki Vaseliinikupin jatkoputken tarkoituksena on saada vesipumpun vaseliinikuppi 03 BV ja 03 BVKmoottoreissa helpommin käsiteltävissä olevaan paikkaan. Pumpussa oleva vaseliinikuppi irroitetaan ja ruuvataan jatkoputken päähän. Jatkoputki taas asennetaan vaseliinikupin entiseen paikkaan. Jos moottorin vasen alustalankku ulottuu vaseliinikupin kohdalle, on lankkuun tehtävä lovi. Polltoaineputkena voidaan sopivasti käyttää ¼ muoviletkua, jota saa alan liikkeistä. Sytytysjohto ei saa koskettaa moottorin kuumiin osiin. Asennuksen yhteydessä on vannasputki ja vesipumpun voidekuppi täytettävä vaseliinilla. Mallissa 03 BVP ei vesivarusteita seuraa mukana. Jäähdytysvesi otetaan käytettävästä pumpusta suoraan moottorin jäähdytysvesivaippaan. Tähän yhdistysputkeen on sovitettava hana, jolla jäähdytysveden määrä voidaan säätää sopivaksi. Moottoria, jossa on virtakäämityksellä varustettu magneetto, voidaan käyttää veneen purjehdusvalojen yms. virranlähteenä. Virta on vaihtovirtaa, joten sen yhteydessä ei voi käyttää akkua puskurina. Jännite vaihtelee 5 ja 8 voltin välillä moottorin kierrosluvun vaihdellessa vastaavasti k/min. Suurin teho on syytä rajoittaa 60 wattiin. Tämä riittää mainiosti purjehdusvaloihin (esim. kpl á 5 W), hytti tai karttavaloon ja valonheittimeen. Moottorin valmistaja ei toimita mitään valaistuskalusteita (moottorissa on ainoastaan generaattorista tuleva johdinpari), vaan on veneen rakentajan huolehdittava niistä itse. On varottava sijoittamasta kalusteita tippuvien bensiinijohtojen läheisyyteen tai sellaisiin umpitiloihin, joihin voi kerääntyä bensiinihöyryjä, jotka voivat syttyä katkaisu tms. kipinästä. C. KÄYTTÖOHJEET. Poltto ja voiteluaine Polttoaineeksi sopivat kaupassa esiintyvät tavalliset bensiinilaadut. Pelkkää bensiiniä ei saa käyttää, vaan on siihen aina sekoitettava voitelua varten 5 tilavuusprosenttia sopivaa kivennäisöljyä. Sopiva sekoitussuhde 0

21 on esim. 0,5 l öljyä ja 0 l bensiiniä. Pienempien erien ollessa kysymyksessä voidaan sekoittaa ½ Valmetsäiliön mittakorkillista litraan bensiiniä. Kirkas bensiini on jossain määrin parempaa kuin lyijytetraetyylillä tai muilla vastaavilla aineilla seostetut värjätyt bensiinit syystä, että siitä jää palamisessa vähemmän haitallisia palamisjätteitä. Siirryttäessä mahdollisesti bensiinikäytöstä bentyylikäyttöön on polttoainejärjestelmä puhdistettava bentyylin myyjän antamien ohjeiden mukaan. Moottori käy myös petrolilla, jossa on n. 5 0 % bensiiniä. Se on kuitenkin käynnistettävä puhtaalla bensiinillä. Moottorin pikeentyminen ja nokeentuminen on huomattavasti suurempi kuin pelkällä bensiinillä. Petrolibensiiniseokseen on tietenkin lisättävä voiteluöljy kuten pelkkään bensiiniin. Suositeltavat öljyt Öljylaatu Mixin Oil stroke Oil (tahtiöljy) Mobiloil Outboard Superlube Motor Oil SAE 30 Culflube SAE 30 Super Tobolex SAE 30 Tuottaja Esso Shell Mobil Oil Perla Gulf TB Muita öljyjä käytettäessä on vaatimuksena, että öljy on hyvää mineraaliöljyä mitään kasviöljyä tai sekoitettua kasviöljyä ei saa käyttää. Kaksitahtiöljyt ovat suositeltavia siitä syystä, että ne sisältävät ruostumisenestoaineita. Ellei SAE 30 vahvuista öljyä ole saatavissa, voidaan käyttää myös hiukan vahvempaa, esim. SAE 0. Sisäänajo Sisäänajossa ei käytetä normaalia suurempaa öljysuhdetta. Muutamaakin prosenttia suurempi öljybensiinisuhde voi aiheuttaa männänrenkaiden pikeentymisen. On käytettävä aina oikeaa polttoaineseosta. Bensiini ja öljy sekoitetaan mieluimmin erillisessä

22 säiliössä. Seosta moottorin säiliöön kaadettaessa on mikäli mahdollista käytettävä hienoa siivilää, sillä muuten voi roskia päästä polttoaineputkistoon. Nykyisin on saatavissa valmiiksi sekoitettua tahtibensiiniä useilta jakeluasemilta halutun vahvuisena. Voitelukohteet Voitelukohteita on veneeseen asennettavissa malleissa 03 BV ja 03 BVK ainoastaan vannasputken ja vesipumpun rasvakupit, joita on silloin tällöin kierrettävä. Mallissa 03 BVK on lisäksi syytä silloin tällöin tiputtaa muutamia öljypisaroita kytkinvivun alapäässä olevaan vierijärullan laakeriin. Samoin on kytkinkartio pidettävä sen verran voideltuna, ettei kartiopinta pääse ruostumaan, Liian kuiva kartio takertuu helposti kiinni. Jos niin käy, on kartio irroitettava vasaralla tms. kevyesti naputtaen. Missään tapauksessa ei saa repiä vivusta. Mallissa 03 BVR on suunnanvaihtokytkin pidettävä öljyllä (SAE 50) täytettynä sivussa olevan täyttöaukon suuhun saakka. Kytkimeen menee noin 0,7 l öljyä.. Sisäänajo Varovainen sisäänajo ensimmäisen 0 tunnin aikana lisää moottorin elinikää. Alussa on syytä ajaa puolella teholla ja vähitellen lisätä tehoa, kunnes 0 tunnin jälkeen voidaan ajaa täydellä kuormalla. Samoin ensimmäisen 0 tunnin jälkeen on tarkastettava vauhtipyörän kiinnitysmutterin kireys ja tarpeen vaatiessa kiristettävä mutteria. Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiotan siihen, että moottori saavuttaa täyden tehonsa vasta sen jälkeen, kun se on kunnolla hioutunut eli n. 50 käyttötunnin kuluttua. 3. Kylmän moottorin käynnistys On varmistuttava siitä, että säiliössä on polttoainetta ja että polttoainehanat ovat auki. Kaasuttimen käynnistinvipu (kuva, osa e) nostetaan ylös. Kaasuvipu (kuva, osa d) asetetaan auki n. kolmanneksen

23 verran. Kaasuttimen neulaventtiili avataan alussa ½ kierrosta. Myöhemmin annetaan neulaventtiilin aina olla kokeilujen perusteella todetussa parhaassa käyntiasennossa. Käynnistinnaru kierretään uraansa ja moottoria nykäistään narusta. Moottori lähtee käyntiin heti kun riittävän vahva lataus on tullut kampikammioon, eli normaalisti parin kolmen nykäisyn jälkeen lämpötilasta ym. riippuen. Kun moottori on käynnistynyt, painetaan ryyppyvipu välittömästi alas ja kierrosluku säädetään kaasuvivulla sopivaksi. Moottorin saa käyntiin yhdelläkin voimakkaalla nykäisyllä, jod ensin ryypyttää sitä ryypytinvivun ollessa ylhäällä. Tämä tapahtuu siten, että käynnistyspyörän uraan asetetusta narusta vedetään hitaasti kunnes moottorissa tuntuu puristus, ts. narusta vedettäessä vauhtipyörä on ikäänkuin jousitettu. Nykimällä narua tällä kohtaa useita kertoja edestakaisin saa moottori riittävän latauksen, joten se useimmiten lähtee heti ensimmäisellä voimakkaalla nykäisyllä. Ryypytettäessä on syytä noudattaa varovaisuutta koska moottori saattaa lähteä käyntiin. Erittäin tärkeätä on, että käynnistettäessä vedetään yhtäjaksoisesti siksi kunnes naru irtoaa, koska moottorin lähtiessä käyntiin käynnistyspyörän loveen kiinni jäänyt narun pää voi aiheuttaa narun kiertymisen käynnistyspyörän ympärille ja samalla vaarallisen nykäisyn. On lisäksi huomattava, että varsinkin pienet veneet, joissa ei ole irroituskytkintä, lähtevät liikkeelle äkkinäisellä nykäisyllä moottorin käynnistyttyä. Horjahdusvaaran takia on käyttäjän syytä seisoa tukevassa haaraasennossa. Nopea käynnistäminen vaatii hieman tottumusta, mutta jo lyhyen kokeilun jälkeen käyttäjä saa moottorin käynnistymään ilman ponnistuksia. Lyhyen lämmityskäytön jälkeen, kun jäähdytysveden on todettu kiertävän, voidaan kaasuvipu avata. Jäähdytysveden kierto todetaan siitä, että sylinteristä pois johtavan vesiputken päästä tulee vettä. Huom! Käynnistinnarun katkeamisen tai hukkaantumisen varalta on syytä pitää mukana varakäynnistinnaru tai muu sopiva narunpätkä. Samoin on syytä pitää mukana varasytytystulppa. 3

24 . Lämpimän moottorin käynnistys Käynnistys tapahtuu muuten kuten kohdassa 3 ja neulaventtiilin ollessa käyntiasennossa, mutta ryypytinvipua ei käytetä lainkaan syystä, että moottori muuten saa liikaa polttoainetta eikä käynnisty. Jos moottori saa liikaa polttoainetta, minkä merkkinä on mm. se, että avattu sytytystulppa on märkä, on moottoria kierrettävä muutamia kertoja voimakkaasti joko kaasuvivun tai sytytystulpan ollessa auki ja ryypytinvivun ollessa kiinni. Tämän jälkeen moottori käynnistetään kuten lämmin moottori. Hyvin kuuma moottori saattaa kieltäytyä lähtemästä käyntiin, vaikka ei ryypytetäkään. Tällöin on parasta avata kaasuläppä täysin auki ja vetäistä käynnistinnarusta muutamia kertoja, jolloin moottorin voi käynnistää tavalliseen tapaan ilman ryyppyä. 5. Toimenpiteet käynnin aikana Nämä rajoittuvat moottorin käynnin seuraamiseen ja jäähdytysveden kierron toteamiseen. Kaasuttimen neulaventtiiliä kiristäen säädetään moottori pienimmälle mahdolliselle kulutukselle, jolla moottori vielä käy yskimättä ja tasaisesti. Neulaventtiilin asema on syytä merkitä muistiin, jotta säätö myöhemmin voi tapahtua aivan koneellisesti. Kun neulaventtiilin oikea kohta on löytynyt, on vältettävä sen turhaa kiertämistä. Parasta on antaa sen olla siinä asennossa, jossa käyttäjä on todennut moottorin käyvän parhaiten pienimmällä kulutuksella. 6. Pysäytys Pysäytystä varten vähennetään kaasu kaasuvivulla tyhjäkäyntiin, minkä jälkeen moottori pysäytetään painamalla maadoitusnappia (kuva, osa b). Nappia painetaan niin kauan, että moottori on täysin pysähtynyt. Polttoainehanat suljetaan tarvittessa.

25 Huom! Kun moottori jää seisomaan vaikkapa lyhyemmäksikin aikaa, on syytä kiertää mäntä sellaiseen asentoon, että imu ja pakoaukot ovat suljetut. Tällöin ei ilman kosteus (varsinkin meren rannalla) pääse tunkeutumaan moottoriin ja aiheuttamaan sylinteripinnan ja laakerien ruostumista. Tämä männän asento on löydettävissä siten, että moottoria kierretään käynnistyspyörästä käsin kunnes puristus alkaa tuntua ja jätetään mäntä tähän asentoon. Tämän asennon löytämistä voi helpottaa tekemällä käynnistyspyörään sopivan merkin. Tehtaalla sitä ei ole tehty, koska käynnistyspyörän asento saattaa avauksissa muuttua. On tärkeätä, että pakoputken jäähdytysvesihana suljetaan vähän ennen moottorin pysäyttämistä (rantaan tuloa). Tämä sen vuoksi, ettei sylinterin yläosassa oleva jäähdytysvesi pääse valumaan pakoaukon kautta moottoriin. Samasta syystä venettä maalle vedettäessä on vältettävä sen kallistamista vasemmalle kyljelleen (ajosuuntaan katsottuna) koska tämä edistää veden valumista sylinteriin, jos sulkuhana on unohtunut auki. D. HÄIRIÖT Kun moottoria käytetään ja hoidetaan ohjeiden mukaisesti, ovat häiriön mahdollisuudet pienet, Laiminlyöntejä ei yleensä kuitenkaan voida täysin välttää, joten moottorin käytössä saattaa esiintyä häiriöitä. Jotta asioihin vähemmänkin perehtynyt moottorin käyttäjä tarvittaessa voisi löytää häiriön ja poistaa sen, on sivulla (?) esitetty erilaisten häiriöiden poistoohjeet. Määrätyt häiriöt ja viat voidaan todeta moottorin käynnistä ja käyntiäänestä hyvissä ajoin ennenkuin niistä on vakavampaa haittaa. Tottunut käyttäjä erottaa helposti nämä normaalista poikkeavat merkit ja tällöin on syytä ensimmäisessä sopivassa tilaisuudessa selvittää niiden syyt. Kokemus on osoittanut, että useimmat häiriöt aiheutuvat siitä, että moottori ei saa tarpeeksi polttoainetta so. polttoaineen tulo on jostakin syystä estynyt tai neulaventtiili on väärässä asennossa. 5

26 E. HUOLTO Paitsi edellä ohjeissa mainittuja valmistustoimenpiteitä ajoa varten on käyttäjän syytä suorittaa seuraavat ajoittaiset huoltotoimenpiteet: Kuukausittain on polttoainesiivilä puhdistettava. Samoin on sytytystulppa puhdistettava sekä kärkiväli tarkastettava. Mallissa 03 BVR on suunnanvaihtokytkimen öljymäärä tarkastettava kuukausittain. Ajokauden alussa ja kerran 6:ssa kuukaudessa on magneeton katkojan kärjet puhdistettava ja kärkiväli tarkastettava sekä voiteluhuopa kostutettava öljyllä. Mallissa 03 BVR on suunnanvaihtokytkimen öljy vaihdettava ensimmäisen kerran 50 käyttötunnin jälkeen, senjälkeen joka 00 tunnin jälkeen. Suunnanvaihtokytkimen öljyn poistotulppa on samalla magneettitulppa, joka kerää irtautuneet rauta ja teräshiukkaset. Olisi suotavaa varsinkin käytön alkuaikoina avata varovasti tämä tulppa ja poistaa siitä metallihiukkaset useamminkin kuin öljynvaihto edellyttää. Moottori on talven ajaksi pantava huolellisesti säilöön. Moottori on mikäli mahdollista irroitettava veneestä ja säilytettävä kuivassa ja mieluimmin lämpimässä paikassa. Kaasuttimen kiinnitysaukon kautta on männän ollessa yläasennossa kaadettava kahvikupillinen moottoriöljyä. Sitten mäntä kierretään alas ja öljy koetetaan saada valumaan kuulalaakereille kallistamalla moottoria eteen ja taakse pystyyn. Senjälkeen kaadetaan sylinteriin sytytystulpan aukosta myös n. kahvikupillinen öljyä, moottoria kierretään pari kierrosta ja mäntä jätetään puoliväliin iskua. Kaikki ruostumisella alttiit ulkoiset osat on voideltava vaseliinilla. Keväällä ennen käyttöönottoa on liiallinen öljy ja vaseliini poistettava. Öljy poistetaan parhaiten kaatamalla kampikammioon kahvikupillinen seosbensiiniä tai petrolia, jonka jälkeen moottoria heilutetaan n. 5 min. ja seoksen annetaan valua ulos poistoventtiilistä männän ollessa yläasennossa. Sylinteriin jäänyt öljy poistetaan vastaavasti seosbensiinillä tai petrolilla, jota kaadetaan myös noin kahvikupillinen sytytystulpan reiästä männän ollessa iskun puolivälissä. Moottoria heilutetaan jälleen edestakaisin ja seoksen annetaan valua ulos sytytystulpan reiästä. 6

27 F. MOOTTORIN PURKAMIS JA ASENNUSOHJEITA Moottoria ei ole syytä aiheettomasti purkaa, koska varsinkin sopimattomia työkaluja käytettäessä mutterien särmät ja uraruuvien urat pyöristyvät, kierteet ja tiivisteet viottuvat jne. Purettaessa ja asennettaessa ovat myös akselitiivisteet helposti vioittuvia osia. Stefatiivisteitä ei voi irroittaa pesästään ehjänä, joten irroittamisen saa suorittaa vain vaihtoa varten. Asennettaessa saadaan tiivisteet helposti pesiinsä naputtelemalla niitä kevyesti. Niiden asentaminen akselille on sensijaan vaikeampi suorittaa. Tiivisteen suunta on erittäin tärkeä epäselvissä tapauksissa se on tarkistettava halkileikkauskuvasta, kuva. Pujotettaessa tiivistettä akselille tai päinvastoin on erikoisesti varottava, ettei tiivistyspinta naarmuunnu tai muuten vioitu. Varsinkin silloin kun akseli on pujotettava tiivisteen läpi terävä reuna edellä, on tiivisteen liukumista olakkeiden yli varovasti sopivilla välineillä autettava. Kampikammiota avattaessa irroitetaan vauhtipyörä ja kampikammion liiitosruuvit, jolloin kampikammion etuosa irtoaa sitä kevyesti naputtamalla kampiakselin jäädessä kiinni takaosaan. Kampiakselin irrottamiseksi takaosasta on ensin irroitettava kytkinlaippa, vesipumppu ja akselia pidättävä rengas (kts. kuva ), minkä jälkeen akseli saadaan ulos kevyesti naputtelemalla. Potkurinakselin kytkinlaipat ja irroituskytkimen kartiot on irroitettava ulosvetäjiä käyttäen. Kytkilaippoja koottaessa on suotavaa lämmittää ne noin 00asteisessa vesi tai öljykylvyssä, jolloin ne helpommin menevät kylmän akselin päälle naputtelemalla kupari tai lyijyvasaralla. Asennuksessa on käytettävä vain ehjiä tiivisteitä. Huom! Jos kampiakseli syystä tai toisesta olisi purettava, ei ole syytä koettaa suorittaa sitä itse, vaan se on lähetettävä valmistajatehtaalle tai lähimmälle valmistajatehtaan suosittelemalle korjaamolle, jolla on välineet akselin purkamista varten. G. VARAOSAT Moottorin ja varusteiden varaosaluettelo on esitetty sivuilla (?). Moottorin varaosia tilattaessa on ilmoitettava moottorin valmistusnumero, valmistusvuosi sekä osan numero ja nimi mahdollisimman täydellisinä. 7

28 Varaosien määrittelyn helpottamiseksi on kuvissa, ja 3 esitetty halkileikkaus moottorista ja kytkimestä. H. VÄLYKSET Kiertokangen sivuttaisväljyys kampiakselille 0, , mm Männän välys sylinteriin 0,06 0,09 Männänrenkaiden päittäisvälys 0,5 0,35 Männänrenkaiden uravälys 0,05 0,075 Ylimmän renkaan uravälys 0,06 0,085 Männäntapin tiukkuus mäntään 0,007 0,00 Männäntapin välys kiertokankeen +0,006 +0,08 8

29 9

30 VARAOSAT Kpl / moo tto ri Osa N:o Nimitys 03 BV 03 BVK 03 BVR 03 BVP P R 3 3 P 3 R R R 5 5 P A. Pyörivät ja liikkuvat osat Kampiakseli kiertokankineen täydellisenä (ost n:0, 3,, 5, 6) Kampiakseli kiertokankineen täydellisenä (ost n:0, 3P,, 5, 6) Kampiakseli kiertokankineen täydellisenä (ost n:0, 3R,, 5, 6) Kampiakselin etuosa Kampiakselin takaosa Kampiakselin takaosa Kampiakselin takaosa Laakeritappi, kammen Laakeri, kiertokangen Kierotkanki Kuulalaakeri, kampiakselin Varmistinrengas Mutteri, magneeton Kiila, magneeton Käynnistinpyörä Uraruuvi käynnistinpyörälle Kytkinlaippa moottoriin Kytkinlaippa moottoriin Kytkinlaippa potk. akseliin Kytkinlaippa potk. akseliin Woodruffkiila, kytkinlaippaan Woodruffkiila, kytkinlaippaan 6kantaruuvi, kytkinlaippaan 6särmämutteri, kytkinlaippaan Mäntä, normaali Männänrengas Männäntappi Pidätinrengas mäntään Mäntä, sorvaamaton B. Kiinteitä osia Sylinteri Vaarnaruuvi sylinterille Vaarnaruuvi sylinterille 6särmämutteri sylinterille 6särmämutteri sylinterille Kampikammion etu ja takaosa 30

31 36 P 36 R R 39 0 P R 3 5 Kampikammion etu ja takaosa Kampikammion etu ja takaosa Akselitiiviste, etummainen Akselitiiviste, takimmainen Akselitiiviste, takimmainen 6kantaruuvi kampikammioon Suojuskotelo vauhtipyörälle 6kantaruuvi vauhtip. kotelolle Poistoventtiili Poistotulppa Poistoventtiili Varmistinrengas, kampik. takaos. Takakansi 6kantaruuvi takakanteen C. Vesipumpun osia (mallit 03 BV ja 03 BVK) ( malli 03 BVR kts. kohtaa K. suunnanvaihtokytkin) Pesä vesipumppuun Kansi vesipumppuun 6kantaruuvi vesipumppuun (03 BVK kts. osa n:o 3) Käyttävä hammaspyörä vesipumppuun Vaseliinikupin jatkoputki Käytettävä hammaspyörä ja akseli vesipumppuun Akselitiiviste A 57 ms D. Jäähdytysvesiputkiston osia Lputkiliitin R ⅜ vesiputkeen Kierreholkki renkaineen vesiputkeen Päätesilmukka vesiputkeen, ylös Päätesilmukka vesiputkeen, alas Päätesilmukka vesiputkeen, alas Tiiviste vesiputkeen Kupariasbestitiiviste Liitinruuvi vesiputkeen Imuvesiputken pohjaliitin täyd. Poistovesiputken laitaliitin Pohjasiivilä Muoviletkua ⅝,5m jäähd. vettä varten Hana pakokaasun jäähdytysputkeen Pakokaasun jäähdytysvesiputki E. Magneeton osia Magneetto, täydellinen Alasinruuvi Vasaravipu Kondensaattori Käämi täydellisenä, sytytys 3

32 Katkojan nokkaholkki Jousi vasaravivulle Alasinruuvi kiinnityslevyineen Lukkojousi vasaravivulle Sytytysjohto Sytytystulppa Maadoituskatkaisija, magneeton Sytytystulpan suojus Käämi täydellisenä, valaistus () () () () F. Kaasuttimen osia Kaasutin, täydellinen Uimuri Uimurikammion kansi Neulaventtiili tiivisteineen Kaasuläppä Kaasuläpän akseli Ruuvi kaasuläpälle ja lisäilmakanteen Pääsuutin Gg 5 Lisäilmasuutin a 30 Seosputki Tyhjäkäyntisuutin gt 55 Tyhjäkäyntiseoksen säätöruuvi Tyhjäkäyntinopeuden säätöruuvi Kaasuttimen kiinnityslaipan tiiviste Pääsuuttimen tulpan tiiviste Siivilän tulpan tiiviste Siivilä Tyhjäkäyntiseoksen sekä nopeuden säätöruuvien jousi Kaasuvipu vaijerisäädölle Pidätinruuvi vaijerille Pääsuuttimen pesä Neulaventtiili G. Pakoputkiston osia Pakoputkilaippa, R ¼ kierteellä Vaarnaruuvi pakoputken laipalle M8x8 6särmämutteri pakoputken laipalle M8 Kupariasbestitiiviste Äänenvaimentaja Pakoputkikäyrä Sisäputki H. Irroituskytkin (vain malli 03 BVK) 3 Irroituskytkin, täydellinen Laakerijalka Ulkokartio 3

33 Sisäkartio napoineen Kytkintanko Akseli kytkintangolle Joustinkumi Vierijärulla Kuula 5/3 Akseli vierijälle 6kantaruuvi vesipumppuun 0 I. Potkuriakseliston osia R R R R R 09 Potkurinakselin holkki Potkurinakselin holkki Laakeri (valurauta) Laakeri (valurauta) Holkkimutteri Holkkimutteri Talihampputiiviste Kiila Potkurin mutteri Potkurin mutteri Varmistinlevy Varmistinlevy Staufferkuppi n:o J. Polttoainejärjestelmän osia 3 Säiliön sulkuhana, amerikkalainen kartioputkikierre ASTP ⅛ Bensiinisäiliön korkki R kierre Vedenerottaja, täydelllinen Vedenerottajan lasi 33

34 K. Suunnanvaihtokytkimen osia (vain malli 03 BVR) a 5 55 a a 69 a 7 a a 8 a 85 a Suunnanvaihtokytkin 6kamtaruuvi Kotelo Ruuviakseli Kytkijä Kytkentähammaspyörä Etummainen hammaspyörä Takimmainen hammaspyörä Yläakseli Välihammaspyörä Akselitappi Kartiomainen rullalaakeri Pallomainen kuulalaakeri Tiiviste, alaakselille Tiiviste, yläakselille Kytkinvipu Kytkintanko Orengasliiviste Lukitsin Lukitsimen jousi Vesipumppu, täydellinen (osat n:o 758) Käyttävä hammaspyörä vesipumppuun Käytettävä hammaspyötä vesipumppuun Woodruffkiila hammaspyörään 3x3,7 Vesipumpun kotelo Akselitappi vesipumppuun Välilevy vesipumppuun Kumitiiviste vesipumppuun 6kantaruuvi vesipumpun kiinnitykseen Tappi Kumiholkki Rengas Lukkorengas SS 3 A 9x, Magneettitulppa n:o Mx,5 Tiivisterengas x9 Staufferkuppi n:o Kartiosokka 8x0 7 Huom! Kirjainmerkinnät R ja P osanumeroiden jäljessä tarkoittavat vastaavasti BVR ja BVP tyyppejä. 3

35 35

36 POTKURIT MALLEILLE 03 BV JA 03 BVK Raskas vene Nopeus 68 solmua = 5 km/t Paino kg (kuormitettuna) Esim. kannellien tai hytillä varustettu perhevene pituus n. 5,6,5 m, leveys n.,5 m Malli D siipinen Läpimitta 0,5 Nousu 5, Keskiaskas vene Nopeus 80 solmua = 58,5 km/t Paino kg (kuormitettuna) Esim. avoin normaalirakenteinen,55,5 m vene Malli E siipinen Läpimitta 0 Nousu 5,8 36

37 Erittäin kevyt vene Nopeus 0 solmua = 8,5 km/t Paino korkeintaan 50 kg (kuormitettuna) Esim. kevyt V tai tasapohjainen vanerivene Malli F siipinen Läpimitta 9,5 Nousu 6, POTKURIT MALLILLE 03 BVR Raskas vene Esim. perhe, kalastus, kuljetus, tms. vene Purjevene jossa 03 BVR on apumoottorina Malli H 3siipinen Läpimitta Nousu 0 Malli K siipinen Läpimitta 3 Nousu 0 LISÄVARUSTEET 37

38 38

39 39

40 0