Joka kodin konstit projekti

Transkriptio

1 Joka kodin konstit projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE Kehittämistyön lähtökohtana perheiden todellinen arki

2 Joka kodin konstit -projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE Kehittämistyön lähtökohtana perheiden todellinen arki Kirjoittanut: Työryhmä: Anu Leivo Marjo Kankkonen Anna Suutarla Eija Muuronen Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja 17, Helsinki puhelin (09)

3 Joka kodin konstit -projekti Verkkosovelluksesta oma-apuvälineitä vanhemmuuteen Kehittämistyön lähtökohtana perheiden todellinen arki SISÄLLYS 1 JOHDATO PERHEIDE TODELLIE ARKI VERKKOSOVELLUKSE SUUITTELU LÄHTÖKOHTAA Kyselyn toteuttaminen Kyselyyn vastanneiden perheiden taustatiedot HUOLTA JA EPÄVARMUUTTA ARJESSA AIHEUTTAVAT ASIAT Vanhemmuus Lapsen kasvu, kehitys ja käyttäytyminen Vanhempien näkemyksiä lasten varhaisvuosista Vanhempien näkemyksiä leikki- ja kouluikäisistä lapsista Arkiset pulmatilanteet, joissa vanhempi kokee epävarmuutta ARJE ILOT JA SURUT Arjen ilot lasten kanssa Arjen surut lasten kanssa Arjen ilot parisuhteessa Arjen surut parisuhteessa MIHI VAHEMMAT HALUAVAT TUKEA JA TIETOA VERKKOSOVELLUKSESTA Asioita, joihin vanhemmat haluavat verkkosovelluksen kautta tukea Asioita, joihin vanhemmat haluavat verkkosovelluksen kautta tietoa ITSEARVIOITI Itsearviointi välineenä Vanhempien näkemyksiä itsearvioinnista TYÖKIRJAT VAHEMMUUDE TUKEA TIETOKOE VÄLIEEÄ Tietokoneen käyttötottumukset Vanhempien ajatuksia tietotekniikasta Tietokoneen ja verkkosovelluksen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät asiat, jotka ovat vanhemmille tärkeitä JOHTOPÄÄTÖKSET TÄSTÄ ETEEPÄI LÄHTEET LIITTEET... 40

4 1 JOHDATO Mannerheimin Lastensuojeluliiton Joka kodin konstit projekti (JKK-projekti) on nelivuotinen, Rahaautomaatti yhdistyksen tuella toteutuva projekti, joka on aloittanut toimintansa kesällä Sen juuret ovat MLL:n Lapsiperheprojektissa ( ), jonka aikana esiin tulleisiin lapsiperheiden käytännön tarpeisiin JKK-projekti pyrkii vastaamaan. JKK-projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa interaktiivinen, perheiden omaehtoista selviytymistä tukeva verkkosovellus, joka tarjoaa käytännönläheistä tietoa ja oma-apuvälineitä vanhemmuuden ja perhe-elämän tueksi. Verkkosovelluksen on tarkoitus jäädä elämään yksittäisten vanhempien ja perheiden sekä ammattilaisten käyttöön. Kohderyhmänä ovat perheet, joissa on alle murrosikäisiä (0-12v) lapsia. Verkkosovelluksella pyritään edesauttamaan aktiivisten vanhempien omatoimista selviytymistä. Oma-apuvälineet, jotka sisältävät itsearviointeja, tietopankkeja ja työkirjoja, tulevat saataville sähköisessä muodossa ja ne on mahdollista myös tulostaa. Lisäksi oma-apuvälineistä julkaistaan kirja tai kirjasia, joihin liitetään paitsi kyseiset välineet myös erilaisten kohderyhmien kokemuksia niiden käytöstä sekä esimerkkejä siitä, miten tällaisia käyttäjän omaehtoista selviytymistä tukevia välineitä on tavallisessa arjessa käytetty. Internetistä löytyy jo nykyisellään monenlaista ja -tasoista tietoa ja keskustelukanavia vanhemmuuden tueksi. Tällainen oma-apuvälineistä koostuva verkkosovellus on kuitenkin uudenlainen lähestymistapa vanhemmuuden tukemiseen. ykyisen kognitiivisen ihmis- ja oppimiskäsityksen mukaan yksilö itse konstruoi (rakentaa) maailmaa, muodostaa siitä käsityksen ja toimii aktiivisena tietojen ja taitojen käsittelijänä ja muokkaajana. Puhutaan myös elinikäisestä oppimisesta, jonka mukaan yksilö ei ole koskaan valmis, vaan kehitystä ja muutosta tapahtuu koko hänen elämänsä ajan. Samalla kun ympärillämme olevan tiedon määrä kasvaa ja sen saavutettavuus tulee entistä helpommaksi, on oppimisessa tultu uudenlaisten asioiden äärelle. Enää ei pääasiana ole faktatiedon osaaminen vaan se, että kykenee löytämään tietotulvasta oleellisen tiedon. Tietoa on kyettävä jäsentämään, analysoimaan ja tarkastelemaan kriittisesti. Voidaan todeta, että tiedonkäsittelytaidoista onkin tullut eräs keskeinen osaamista mittaava tekijä. Poikolaisen (2002) mukaan jokainen yksilö tulkitsee ympäristöä omalla tavallaan, mistä seuraa, että asioilla on jokaiselle erilaisia merkityksiä. Yksilö prosessoi aktiivisesti maailmaa ja luo samalla oman tietoisuutensa asioista. Poikolaisen mukaan vanhempi luo samalla oman kasvatustietoisuutensa, jolla on suuri vaikutus kotikasvatuksen laatuun. Tästä johtuen onkin tärkeää pyrkiä kehittämään vanhempien kasvatustietoisuutta. Poikolaisen mukaan kasvatustietoisuus tarkoittaa myös kykyä oman toiminnan erittelyyn, pohdiskeluun ja suunnitteluun;

5 keskeiseen rooliin nousee kyky kontrolloida ja suunnitella lasten kasvatusta. JKK:ssa vanhempia lähestytään heidän yksilöllisiä tilanteitaan kunnioittaen sekä perheen omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin luottaen. Verkkosovellus ei tarjoa valmiita ratkaisuja vaan mahdollisuuden hahmottaa perheen yksilöllistä tilannetta uudella tavalla. Tavoitteena on auttaa vanhempaa tekemään perhetilanteista sellaisia tulkintoja, joissa hän näkee oman osuutensa merkityksen ja tulee tietoiseksi mahdollisuuksistaan vaikuttaa perheen kokonaistilanteeseen. Ajatuksena on vahvistaa vanhemman kasvatustietoisuutta mutta myös tarjota välineitä kasvatustekojen tueksi.

6 2 PERHEIDE TODELLIE ARKI VERKKOSOVELLUKSE SUUITTELU LÄHTÖKOHTAA Verkkosovelluksen kehittämisen tavoitteena on tuottaa materiaalia tavallisten perheiden arkisiin pulmatilanteisiin. äin ollen oli lähdettävä liikkeelle selvittämällä, millaista tavallisten perheiden arki todellisuudessa on. Perheiden arjesta haluttiin saada mahdollisimman kattava kuva ja siksi materiaalia oli luontevaa kerätä kyselylomakkeella sen sijaan että vanhempia olisi lähdetty haastattelemaan. 2.1 Kyselyn toteuttaminen JKK-projekti lähti selvittämään joulukuussa 2003, millaisia seikkoja suunnitteilla olevaan vanhemmuuden tukemiseen tähtäävään verkkosovellukseen on syytä sisällyttää, ja millaisia kokemuksia vanhemmilla on tietokoneiden ja verkon käytöstä. Perheitä etsittiin projektiin Lapsemme-lehdessä julkaistun ilmoituksen avulla. Lisäksi projektista tiedotettiin vanhemmille MLL:n piirien ja yhdistysten toiminnanjohtajien kautta. Projektista kiinnostuneet vanhemmat olivat halukkaita osallistumaan verkkosovelluksen kehittämiseen ja vastaamaan kyselyyn. He olivat sähköpostitse yhteydessä projektiin, jonka jälkeen heille lähetettiin sähköpostitse perustietolomake ja linkki projektin verkkosivuille. Kun vanhemmat olivat vastanneet perustietolomakkeeseen, heille lähetettiin sähköpostitse lopullinen kysely (liite 1). Kyselylomake koostui kuudesta osiosta: 1. Taustatiedot 2. Huolta tai epävarmuutta arjessa aiheuttavat asiat 3. Arjen ilot ja surut lapsen ikävaiheissa sekä parisuhteessa 4. Verkkosovellus auttajana: aiheita, joihin toivoisit verkkosovelluksen kautta tukea tai lisää tietoa 5. Mielipiteesi itsearvioinneista ja työkirjoista 6. Tietokoneen ja verkkosovelluksen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät asiat, jotka ovat sinulle tärkeitä Kyselyllä kerättiin tietoa verkkosovelluksen sisällön kehittämisen tueksi. Kolmen ensimmäisen osion tavoitteena oli saada tietoa, jonka avulla voidaan keskittyä tuottamaan materiaalia tavallisten perheiden arkipäivän pulmien tueksi. Kolmen viimeisen osion tavoitteena oli saada vanhempien

7 näkemyksiä siitä, millainen verkkosovelluksen tulisi olla, jotta sitä olisi helppo käyttää ja siitä olisi mahdollisimman paljon hyötyä tavallisessa arjessa. JKK-projekti kokosi testausperheiden lisäksi MLL:n Tampereen yhdistyksestä tiiviimmän kehittämisryhmän, joka on keskustellut ja ideoinut asioita yhteisissä tapaamisissa. Kehittämisryhmässä on mukana aktiivisia vanhempia seitsemästä perheestä. He ovat omalla toiminnallaan edesauttaneet verkkosovelluksen suunnittelun etenemistä. 2.2 Kyselyyn vastanneiden perheiden taustatiedot Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi 165 vanhempaa, joista 85 % on naisia ja 15 % miehiä. Iältään vastaajat olivat vuotiaita. Edustetuin ryhmä olivat 36- vuotiaat vanhemmat, heitä oli vastaajista 10 %. aisista edustetuin ryhmä olivat 37-vuotiaat, joita oli naisista 10 %. Miesten edustetuin ryhmä olivat 33-vuotiaat, joita oli miehistä 16 %. Kuvio 1. Vastaajien jakauma Kolmestatoista perheestä kyselyyn vastasi sekä isä että äiti. Tarkasteltaessa perheiden lapsilukuja ja lasten ikäjakaumaa, on kustakin perheestä huomioitu vain yhden perheenjäsen tiedot. äin perheet, joista kyselyyn vastasivat molemmat vanhemmat, eivät näy tuloksissa kahteen kertaan. Kuviossa 1 on esitettynä vastaajien jakauma kappalemääräisesti.

8 39,4 11,5 3 7,9 37 ei ammatillista koulutusta ammattikoulutus ammattikurssi tai muu lyhyt ammattikoulutus ammattikoulu, kauppakoulu tai vastaava opistotasoinen ammattikoulutus ammattikorkeakoulu -tutkinto yliopistotutkinto Kyselyyn vastanneista vanhemmista ylioppilastutkinto on yli 70 %:lla, keskitai peruskoulutus 26 %:lla ja kansakoulun oppimäärä alle 1 %:lla. Enemmistö vastaajista on korkeasti koulutettuja. Lähes 40 %:lla on yliopistotutkinto, hieman vähemmän (37 %) on vanhempia, joilla on opistotasoinen ammattikoulutus. Ammattikorkeakoulututkinto on 12 %:lla. Kuviossa 2 on esitettynä vastaajien ammattikoulutusjakauma kokonaisuudessaan. Kuvio 2. Vastaajien ammattikoulutus Lasten syntymävuodet Kuvio 3. Vastaajien lasten syntymävuodet Tytöt 170 Pojat 182 Kyselyssä mukana olleilla vanhemmilla on lapsia yhteensä 352, joista poikia on 182 ja tyttöjä 170. Lapset ovat iältään 1-20-vuotiaita. Kaikkein eniten on 9-vuotiaita poikia (24 kpl). Kuviossa 3 on esitettynä vastaajien lasten ikäjakauma.

9 70 66 Kaksilapsisia perheitä 60 oli kyselyssä mukana eniten (66 kpl). Muut 50 jakaumat näkyvät kuviossa 4. Sarja Lapsi 2 Lasta 3 Lasta 4 Lasta 5 Lasta 11 1 Kuvio 4. Lapsiluku perheittäin tämän hetkinen työtilanne 51,5 2,5 25,8 9,2 kotiäiti opiskelija työtön töissä osaaikaisesti töissä kokopäiväis esti muu, mikä 4,3 6,7 Kuvio 5. Vanhempien tämän hetkinen työtilanne Kyselyssä tiedusteltiin vanhempien tämän hetkistä työtilannetta. Yli puolet kyselyyn vastanneista vanhemmista on töissä kokopäiväisesti, kotiäitejä on 26 prosenttia. Vastausvaihtoehtoon kotiäiti sisältyy sekä äidit, jotka ovat äitiyslomalla, että äidit, jotka ovat äitiysloman jälkeen jääneet kotiin. Vastaajissa ei ollut ainoatakaan koti-isää. Vaihtoehtoon muu mikä? (noin 3 %) vanhemmat olivat

10 vastanneet olevansa kuntoutuseläkkeellä, hoitavansa lapsia kotona, mutta tekevänsä samalla etätyötä tai olevansa vuorotteluvapaalla. Vanhempien tämän hetkinen työtilanne on esitetty kokonaisuudessaan kuviossa 5.

11 3 HUOLTA JA EPÄVARMUUTTA ARJESSA AIHEUTTAVAT ASIAT Vanhempia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla, kuinka usein he ovat viime aikoina kokeneet epävarmuutta tai huolta vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Vastausvaihtoehdot oli annettu valmiiksi, mutta vanhemmilla oli myös itsellään mahdollisuus lisätä oma vastauksensa kohtaan: Jokin muu asia, mikä? Vastausvaihtoehdoille päivittäin ja joka viikko laskettiin painotetut t siten, että vastaukset päivittäin saivat kertoimen kolme ja vastaukset joka viikko kertoimen yksi. Tämän jälkeen painotetuista pistemääristä laskettiin summat. Tuloksissa tarkastellaan osion summien suhdetta toisiinsa. Kysymys, joka sai kaikkein korkeimman painotetun n, aiheuttaa vanhempien kokemusten mukaan kaikkein eniten huolta. Huomaa, että painotettuja pistemääriä laskettaessa vastausvaihtoehdot joka kuukausi ja harvemmin kuin kerran kuukaudessa on jätetty huomioimatta. Tämä siksi, että haluttiin selvittää, millaiset asiat aiheuttavat vanhemmille toistuvasti huolta ja saavat aikaan epävarmuutta, joka kohdistuu vanhemman omiin kasvattajan taitoihin. Päämääränä on tarjota tukea perheen todellisiin ja toistuviin pulmatilanteisiin. Vastauksia analysoitaessa on ajateltu, että on aivan tavallista ja yleistä olla kuukausittain tai harvemmin kuin kerran kuukaudessa huolissaan jostakin asiasta, mutta jos huoli on jokapäiväistä tai jokaviikkoista on kyse vanhemmuuteen vaikuttavasta, merkityksellisemmästä seikasta. 3.1 Vanhemmuus Kaikkein eniten huolta vanhemmille aiheutti kysymys vietänkö riittävän paljon aikaa lasten kanssa? Vanhemmista 11 % koki asian aiheuttaneen heille huolta päivittäin ja 36 % joka viikko. Toiseksi eniten huolta aiheutti kysymys teenkö riittävästi asioita yhdessä lapseni kanssa? Päivittäin asiasta kantoi huolta 9 % vanhemmista ja viikoittain 42 %. Huoli ajan riittämisestä lapsille ja huoli asioiden yhdessä tekemisen riittävyydestä korreloivat voimakkaasti keskenään. Kysymykset liittyvätkin sisällöltään toisiinsa ja ne mittaavat osittain samaa asiaa. Alkuvuodesta 2004 Kotivinkki-lehden ja TS Gallup Oy:n yhteistyöllä toteutettu selvitys antaa viitteitä samanlaisista tuloksista. Siinä vanhemman toimintaa kasvattajana häiritsivät eniten pitkät työpäivät ja kiire. JKK:n selvityksessä kolmanneksi eniten huolta aiheutti kysymys olenko riittävän hyvä äiti/isä lapselleni? Asia huolestutti 9 % vanhemmista päivittäin ja 42 % vanhemmista viikoittain. eljänneksi eniten huolta aiheuttivat omat kielteiset tunteet lasta kohtaan. iiden koki aiheuttavan huolta 8 % vanhemmista päivittäin sekä 29 % vanhemmista viikoittain.

12 Kaikkein vähiten vanhempia huolestutti lasten liiallinen hemmottelu. Asiasta oli päivittäin huolissaan vain 2 % ja viikoittain 9 % vanhemmista. Väittämä ei sopinut lainkaan lähes 40 % vanhemmista. Vähän huolta kannettiin myös lapselle tarjottavien virikkeiden riittävyydestä sekä omien lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvien tietojen riittävyydestä. Kummassakin vain 4,2 % kantoi aiheesta huolta päivittäin. Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi vanhemmat lisäsivät omia vastauksia kohtaan Jokin muu, mikä? Vastaukset luokiteltiin viiteen luokkaan. Asioita, joista kannettiin huolta, olivat vanhempien epävarmuus kyvyistään kasvattajana (21kpl), sekä lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät seikat (9kpl). Osa vastauksista liittyi vanhemman kiireeseen ja siitä aiheutuvaan väsymykseen (3kpl), sekä vanhemman omiin negatiivisiin tunteisiin (3kpl). Osa vastauksista (7kpl) on yksittäisiä, eikä niistä synny luokkia. eljä ensimmäistä jakaumaa on esitettynä taulukossa 1 painotettujen pistemäärien mukaisessa järjestyksessä, kokonaisuudessaan ne on esitettynä liitteessä 2.

13 TAULUKKO 1 eljä merkittävintä vanhemmuuteen liittyvää asiaa, joiden suhteen vastaajat ovat kokeneet arjessa epävarmuutta tai huolta: huolen aiheet tärkeysjärjestyksessä, vastaajien kokeman huolen useus frekvensseinä ja prosentteina sekä kunkin aiheen saama painotettu (=165). Huolen aihe Huolen kokemisen useus f % 1. Vietänkö riittävän paljon aikaa lapseni päivittäin kanssa? joka viikko joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Teenkö riittävästi asioita yhdessä päivittäin lapseni kanssa? joka viikko joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Olenko riittävän hyvä äiti/ isä päivittäin lapselleni? joka viikko joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Omat kielteiset tunteeni, esim. päivittäin kyllästyminen, riittämättömyys, pelko ja joka viikko raivo joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Lapsen kasvu, kehitys ja käyttäytyminen Vanhempia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla lapsen kasvuun, kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyviä seikkoja, jotka aiheuttavat heille huolta tai epävarmuutta. Eri-ikäisten lasten vanhempia lähestyttiin kyselyssä väittämillä, jotka liittyivät ikäkaudelle tyypillisiin piirteisiin vuotiaiden lasten vanhemmilta haluttiin tietoa mm. lapsen itkuisuuteen ja pahantuulisuuteen sekä lapsen tunne-elämän kehitykseen liittyvistä asioista vuotiaiden lasten vanhempia lähestyttiin mm. lapsen sosiaalisiin ja motorisiin taitoihin liittyvissä asioissa. Kysymykset näkyvät kokonaisuudessaan liitteessä 1.

14 Mikäli perheessä on useampi samanikäinen lapsi, vanhempia pyydettiin antamaan vastauksensa sen lapsen perusteella, jonka kanssa he mahdollisesti ovat useammin kohdanneet epävarmuutta tai huolta kyseisen asian suhteen. Osioihin pyydettiin vastauksia vain niiltä vanhemmilta, joilla oli kyseiseen ikäluokkaan kuuluvia lapsia. Kuitenkin myös sellaisia vanhempia, joilla ei ollut ikäluokkaan kuuluvia lapsia, oli vastannut kysymyksiin. Heidänkin vastauksensa otettiin huomioon tuloksissa. Katsottiin, että huolimatta siitä, ettei heillä ollut juuri tällä hetkellä ikäryhmään kuuluvia lapsia, heillä oli muisto omista lapsista tältä ikäkaudelta ja näin ollen muodostunut näkemys ikäkauteen liittyvistä asioista. Väittämistä on laskettu painotetut t luvussa 3 esitetyn mallin mukaan. Osiota kuvaavat taulukot on esitetty painotettujen pistemäärien mukaisessa järjestyksessä. Mikäli kaksi kysymystä on saanut saman painotetun n, on ne järjestetty sen mukaan, kumpi on saanut enemmän päivittäin vastauksia Vanhempien näkemyksiä lasten varhaisvuosista 0-2 -vuotiaiden lasten vanhempia koskeviin kysymyksiin vastasi 83 vanhempaa. Heidän huolenaiheensa näyttävät yllättävän vähäisiltä. Vanhempien vastaukset painottuvat enemmän vaihtoehtoihin harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai väittämä ei sovi kohdalleni. Kaikkein eniten huolta vanhemmille aiheutti lapsen älyllisen kehityksen normaali eteneminen. Kuitenkin vain 8 % vanhemmista kantoi asiasta huolta päivittäin ja 6 % joka viikko. Toiseksi eniten vanhempia huolestutti lapsen yliaktiivisuus ja levottomuus siten, että 6 % vanhemmista koki asiasta huolta päivittäin ja 12 % viikoittain. Kolmanneksi eniten vanhempia huolestutti lapsen voimakas reagointi (esim. rajut tunteenpurkaukset). Asia huolestutti 4 % vanhemmista päivittäin ja 19 % joka viikko. Vastausvaihtoehtoon Jokin muu, mikä oli kirjannut vastauksensa kymmenen vanhempaa. Vastaukset ovat yksittäisiä, eikä niistä synny luokkia. Kolme yleisintä vanhempien huolenaihetta ovat kuvattuna taulukossa 2.

15 TAULUKKO 2 Kolme merkittävintä 0-2 vuotiaan lapsen kasvuun, kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyvää asiaa, joiden suhteen vastaajat ovat kokeneet arjessa epävarmuutta tai huolta: huolen aiheet tärkeysjärjestyksessä, vastaajien kokeman huolen useus frekvensseinä ja prosentteina sekä kunkin aiheen saama painotettu (=83). Huolen aihe Huolen kokemisen useus f % 1. Onko lapseni älyllinen kehitys edennyt päivittäin normaalisti (esim. kielelliset taidot)? joka viikko 5 6 joka kuukausi 6 7 harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Lapseni on yliaktiivinen ja levoton päivittäin (esim. ärsyyntyy helposti ja on joka viikko epäsäännöllinen rytmiltään) joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Lapseni on hyvin voimakkaasti päivittäin reagoiva (esim. rajuja tunteenpurkauksia) joka viikko joka kuukausi 9 11 harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Vanhempien näkemyksiä leikki- ja kouluikäisistä lapsista vuotiaiden lasten vanhempiin liittyviin kysymyksiin vastasi 149 vanhempaa. Kaikkein eniten huolta aiheuttaa lapsen ylivilkkaus, josta oli huolissaan vanhemmista joka neljäs. Asiasta kantoi päivittäin huolta 7 % ja joka viikko 18 % vanhemmista. Toiseksi eniten huolta aiheuttaa väittämä Jokin muu, mikä? Kyselylomaketta suunniteltaessa ei kaikkia vuotiaan ikäkauteen vaikuttavia tekijöitä osattu ottaa huomioon. Tästä johtuen osa vanhemmista oli kirjannut valmiiden vastausvaihoehtojen lisäksi omia vastausvaihtoehtoja. Vanhempien kirjaamat vastaukset on luokiteltu seitsemään luokkaan. Vastaukset liittyivät lasten sairauksiin ja poikkeavuuksiin (7kpl), kouluun tai koulun alkamiseen (5kpl), kavereihin ja leikkiin (5kpl), tottelemattomuuteen ja kiukun puuskiin (3kpl), sekä ruokaan ja ruokailuun (2kpl). Loput vastauksista ovat yksittäisiä, eikä niistä synny luokkia. Kolmanneksi eniten huolta vanhemmille aiheutti lapsen yksinäisyys. Asiasta kantoi

16 päivittäin huolta 3 % ja viikoittain 7 % vanhemmista. Taulukossa näkyvät kolme eniten vanhemmille huolta aiheuttavaa väittämää. TAULUKKO 3 Kolme merkittävintä 2-12 vuotiaan lapsen kasvuun, kehitykseen ja käyttäytymiseen liittyvää asiaa, joiden suhteen vastaajat ovat kokeneet arjessa epävarmuutta tai huolta: huolen aiheet tärkeysjärjestyksessä, vastaajien kokeman huolen useus frekvensseinä ja prosentteina sekä kunkin aiheen saama painotettu (=149). Huolen aihe Huolen kokemisen useus f % 1. Lapseni on liian vilkas päivittäin joka viikko joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Jokin muu asia, mikä? päivittäin joka viikko joka kuukausi 4 3 harvemmin kuin kerran kuukaudessa 4 3 väittämä ei sovi kohdalleni Lapseni on liian yksinäinen päivittäin joka viikko 10 7 joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Arkiset pulmatilanteet, joissa vanhempi kokee epävarmuutta Vanhempia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla, kuinka usein he ovat viime aikoina epäröineet omaa toimintaansa yksittäisissä pulmatilanteissa. Arjen pulmatilanteissa huomio kiinnittyy jälleen vastauksiin päivittäin ja joka viikko. Tämä siksi, että koko osion tavoitteena on saada tietoa syistä, joiden vuoksi vanhempien arvioidaan käyvän valmistuvassa verkkosovelluksessa. Taustalla ajatellaan silloin olevan sellainen pulma tai ongelma, joka toistuu ja vaikeuttaa perheen elämää. Pulmatilanteet, jotka aiheuttavat huolta joka kuukausi tai harvemmin, ovat myös pulmia, mutta tällainen yksittäinen ja harvi huoli ei samalla tavoin vaadi ulkopuolista tukea, eikä täten ole selvityksen kannalta oleellinen. Vastauksille laskettiin jälleen painotetut kertoimet luvussa 3 esitetyn mallin mukaan.

17 Ylivoimaisesti eniten vanhemmat olivat epäröineet omaa toimintaansa sisarusten keskinäisissä riitatilanteissa. Lasten riitatilanteissa 19 % vanhemmista oli epäröinyt toimintaansa päivittäin ja 24 % joka viikko, mikä on lähes puolet vanhemmista. Toiseksi eniten vanhemmat olivat epäröineet toimintaansa lapsen kiukutellessa. 10 % vanhemmista oli epäröinyt toimintaansa kiukuttelutilanteissa päivittäin ja 35 % viikoittain. Molemmat liittyvät perheen vuorovaikutukseen ja tunneilmapiiriin, joilla on lapsen hyvinvoinnin kannalta suuri merkitys. Se, millainen tunneilmapiiri perheessä vallitsee vaikuttaa lapsen kehitykseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Myönteinen tunneilmapiiri luo turvallisuuden tunteen, tunteen että minusta välitetään ja olen arvokas. Riita- ja kiukuttelutilanteissa vahvan ja itseensä luottavan vanhemman merkitys korostuu. Kolmanneksi eniten vanhemmat olivat epäröineet omaa toimintaansa lapsen kieltäytyessä siivoamasta jälkiään. Päivittäin asiaa oli epäröinyt 7 % vanhemmista ja viikoittain 26 %. Taulukossa 4 on esitettynä viisi eniten epäröintiä aiheuttanutta väittämää. Huomionarvoista on, että kahden eniten epäröintiä aiheuttaneen väittämän jälkeen seuraavat väittämät liittyivät lasten kieltäytymiseen tekemästä jotakin asiaa. Epäröintiä voi tällaisissa tilanteissa aiheuttaa se, ettei vanhemmilla ole selkeää käsitystä siitä, mitä he voivat tietyn ikäisiltä lapsilta odottaa. Esimerkiksi minkä ikäiseltä lapselta vanhempi voi vaatia oman huoneen siivoamista? Epäröintiä voi aiheuttaa myös, miten toimia tilanteissa, joissa lapsi on tottelematon. Esimerkiksi kuinka ehdoton vanhempi voi olla ja millaista kuria on sopivaa käyttää?

18 TAULUKKO 4 Viisi merkittävintä pulmatilannetta, joiden suhteen vastaajat ovat epäröineet kuinka tulisi toimia: pulmatilanteiden aiheet tärkeysjärjestyksessä, oman epäröimisen useus frekvensseinä ja prosentteina sekä kunkin aiheen saama painotettu (=165). Pulmatilanteen aihe Oman epäröimisen useus f % 1. Kun lapseni riitelevät keskenään päivittäin joka viikko joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Kun lapseni on kiukutellut päivittäin joka viikko joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Kun lapsellani on ikävä asenne, esim. päivittäin sanoo jatkuvasti vastaan joka viikko joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Kun lapseni on kieltäytynyt siivoamasta päivittäin jälkiään joka viikko joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni Kun lapseni on kieltäytynyt menemästä päivittäin nukkumaan joka viikko joka kuukausi harvemmin kuin kerran kuukaudessa väittämä ei sovi kohdalleni 41 25

19 4 ARJE ILOT JA SURUT Vanhempia pyydettiin omin sanoin kirjaamaan sekä arjen voimavaroja, sellaisia lapsiin ja parisuhteeseen liittyviä asioita, jotka tuottavat heille iloa, onnea, riemua jne., että arjen ongelmia, asioita, jotka aiheuttavat huolta, ärtymystä ja keinottomuutta. Vastauksia saatiin paljon (292 kpl) ja enemmistö niistä oli niin laajoja, että ne kuuluisivat useamman teeman alle. aiset ovat kirjoittaneet avoimiin vastauksiin kautta linjan pitkiä kommentteja, sen sijaan miehet ovat useimmiten tyytyneet vastaamaan muutamalla sanalla. Vastaajat ovat hyvin rohkeasti tuoneet esiin kokemuksia ja tuntoja vanhemmuudesta, ja arkojakin asioita on uskallettu nostaa esiin. Muun muassa omista väkivaltaisista ajatuksista lasta kohtaan sekä lapsen viiltelystä ja lapsen joutumisesta insestin uhriksi on kerrottu rohkeasti. Vastauksista näkee, että kyselyyn vastaaminen on ollut vanhemmille ajatuksia herättävä prosessi, jossa mm. suhdetta lapsiin ja puolisoon on pohdittu syvällisestikin. Vastaamista voisi jo itsessään pitää omanlaisenaan itsearviointina, jossa vanhempi tarkastelee tämän hetkistä elämäntilannettaan. Vanhemmat ovat ryhtyneet pohtimaan omaa elämää, sen arkea ja juhlaa. On positiivista, että vaikka perheet listasivat paljon eritasoisia arjen ongelmia (292 kpl), myös voimavaroja löytyi perheistä yhtä paljon. Avoimet vastaukset on kopioitu raporttiin sellaisenaan, mikä tarkoittaa, ettei kirjoitusvirheitä ole korjattu. Kirjoitusvirheitä esiintyy vastauksissa paljon. e eivät kuitenkaan häiritse vastausten luokittelua, sillä kirjoitusvirheistä huolimatta yksittäisten henkilöiden vastaukset ovat ymmärrettävissä ja tulkittavissa. Selvityksessä avoimet vastaukset on luokiteltu sen mukaan, minkä teeman vanhempi mainitsee vastauksessa ensimmäisenä; voi katsoa sen olevan vanhemmalle itselleen kaikkein merkityksellisin asia. Raportissa avoimista vastauksista on esitetty kaikki luokat luettelona, sekä kolmesta suurimmasta luokasta joitakin vanhempien kommentteja. 4.1 Arjen ilot lasten kanssa Luokkia syntyi seitsemän. Luokan perässä oleva luku ilmoittaa kuinka monta vastausta kyseiseen luokkaan sisältyy. Luokat on järjestetty siten, että ensimmäisenä näkyy luokka, johon sisältyy eniten vastauksia jne. Kaikkein eniten vanhemmille tuottaa iloa lapset ja lapsuus yleensä; lasten positiivisuus, touhukkuus sekä lasten hellyyden osoitukset vanhempia kohtaan. Iloa tuottavat myös yhdessä oleminen tavallisessa arjessa, yhteinen puuhastelu ja yhteiset harrastukset. Monelle

20 vanhemmalle ilon lähde on myös lapsen kehityksen seuraaminen. Arjen voimavaroja, sellaisia lapsiin liittyviä asioita, jotka tuottavat vanhemmille iloa, onnea ja riemua ovat: 0. lapsi ja lapsuus yleensä; hellyys, ilo, nauru jne. (49 kpl) Lasten halaukset ja suukottelut, lasten nauru, onnistunut lapsen lohdutus, lapsi haluaa syliin, lasten tarpeista huolehtiminen esim. ruoka, pyykki ja tiskit, lasten hyvä terveys Iloinen hymy, suukot, yhdessä oleminen Lasten puheet ja touhut, heidän iloisuutensa ja onnellisuutensa, heidän tunteensa minua kohtaan, yhdessä tekeminen, lasten innostuneisuus erilaisista asioista ja ennakkoluulottomuus, lasten leikkikaverien vanhempien tapaamiset 0. yhdessä oleminen tavallisessa arjessa, harrastukset ja yhdessä toimiminen (43kpl) Lasten kanssa yhdessä oleminen. Tavallinen elämä; syöminen, puuhastelu, yleensäkin yhdessä kotona oleminen Yhteinen musisointi; kuuntelu, laulaminen konsertit, arjen hassut sattumukset, yhdessä leipominen, lukeminen, hauskat tv-ohjelmat Tavalliset arjen asiat, lukeminen lasten touhuamisen katseleminen, yhdessä leikkiminen 0. lapsen kehityksen seuraaminen (26 kpl) uorimmainen siinä iässä, että joka päivä oppii jotain uutta kuten tänään esim. hieman hivuttautumaan eteenpäin... ihana seurata lapsen kehitystä! Vanhempi lapsi on niin oivaltavassa iässä, viisautta sanoissa! Erityisesti lasten läsnäolo ja ennen kaikkea se, että saa kokea heidän syntymän ja olla kaikessa arjessa (kehityksessä, kasvussa, muutoksessa jne.) mukana! Pienet asiat tuovat iloa! Lasten kehityksen seuraaminen, uuden oppiminen, lasten vilpitön luottamus ja tunteiden ilmaisu, rauhalliset yhdessäolon hetket satuja lukien tai selkää rapsutellen yleensä yhden lapsen kanssa kerrallaan. kun lapsi oppii jonkin uuden asian, sanan tai säännön; kun huomaa, että pitkään toistettu asia on vihdoin mennyt perille ja tapahtuu ilman riitelyä esim. hampaiden pesu, lapsen puhdas riemu jostakin pienestä asiasta esim. ensilumesta 0. lapsen hyvä terveys (14 kpl) 0. lapsen ikäkauteen liittyvät piirteet (5kpl) 0. lasten sisarussuhteet (4 kpl) 0. muut (8 kpl)

21 4.2 Arjen surut lasten kanssa Luokkia syntyi 16. Luokan perässä näkyy luku, joka ilmoittaa kuinka monta vastausta kyseiseen luokkaan sisältyy. Luokat on jälleen järjestetty sen mukaan, että ensimmäisenä näkyy luokka, johon kuuluu eniten vastauksia jne. Kaikkein eniten huolta ja ärtymystä vanhemmille aiheuttaa lasten kiukuttelu, mielenilmaukset ja tottelemattomuus. Huolta aiheuttaa myös nukkumaan menoon liittyvät seikat, sekä lapsen tai vanhemman univaikeuksista johtuva väsymys. Uhmaikä on luokiteltu erikseen, sillä se liittyy selkeästi tiettyyn ikäkauteen. Osio korreloi voimakkaasti arjen pulmatilanteita selvittävän osion kanssa. Arjen pulmatilanteita selvittävässä osiossahan kaikkein eniten pulmia vanhemmille aiheutti juuri lasten keskinäinen riitely sekä kiukuttelu. Arjen ongelmia, sellaisia asioita jotka aiheuttavat vanhemmille huolta, ärtymystä ja keinottomuutta ovat: 0. lapsen kiukuttelu, mielen ilmaukset ja tottelemattomuus (24kpl) Kiukunpuuskat kouluikäisellä, irtautuminen kodista ja sen tuottamat kiukkuhetket Tottelemattomuus, vastaansanominen, huutaminen Kiukuttelu päivänselvistä asioista -kun mikään ei kiinnosta -kaverien tärkeys menee vanhempien edelle -kun asioita täytyy monta kertaa toistaa -haluttomuus osallistua arjen pyörittämiseen omalta osalta esim. sängyn petaaminen -vastaan sanominen 0. nukkumaan meno tai unen puute, joka aiheutuu vanhemman tai lapsen univaikeuksista (16kpl) Tällä hetkellä päällimmäisenä murheena ja väsymyksen aiheuttajana ovat nukkumispulmat. e oikeastaan vievät arjesta paljon voimia kun on jatkuvan yöheräilyn jäljiltä itsekin väsynyt. Silloin myös monet arjen tilanteet kokee paljon rankemmiksi kuin muuten. Kaikki unirumbaan liittyvä on alkanut ärsyttämään ja myös huolettamaan. Miettii jo aamulla mitenköhän tämän päivän unet menevät. Tuntee itsensä keinottomaksi Univaje, mikäli vauvat pitävät yöt ja päivät hereillä. Vanhemman tyttären ruokailut ja nukkumaan menot ovat joskus aikaa vieviä. Keinottomuutta on myös aiheuttanut se, että molemmat heräilevät yöllä vuoronperään molemmat vaativat juuri äidin läsnäoloa silloin (rintaruokinta ja tottumus), jolloin minun yöunet jäävät vähään ja seuraavana päivänä väsyneenä monet normaalitkin asiat alkavat vaikuttamaan ongelmallisilta. Onneksi he ovat alkaneet pikkaisen jo tottumaan toisiinsa. 0. uhmaikä (15kpl) 2-vuotiaan uhmaikä! Melkein joka asiaan vastaus on ei tai eipäs. Uhmaiän mukanaan tuoma jääräpäisyys. Lähtötilanteissa hidastellaan ja keksitään kaikenlaista muuta tekemistä. Toinen lapsistani nirsoilee ruuan kanssa.

22 Uhma; kieltäytyminen kaikesta, kiellettyjen asioiden tekeminen ja kiellettyjen tavaroiden ottaminen yhä uudestaan. Ärsyttää, kun esim. ulos lähtemiseen aamulla/aamupäivällä kestää tunteja heräämisestä! 0. lasten keskinäinen kinastelu ja riitely (11kpl) 0. arjen rutiinit ja kotityöt (10kpl) 0. lapsen synnynnäinen sairaus, poikkeavuus tai sairastelu (9kpl) 0. ruoka ja ruokailu (7kpl) 0. arjen kiire (6kpl) 0. lasten kasvatuspulmat (5kpl) 0. koulu tai koulunkäynti (4kpl) 0. työpaineet (4kpl) 0. perhetilanne ja oman parisuhteen muutokset (3kpl) 0. TV:n katselu sekä tietokone ja tietokonepelit (3kpl) 0. huoli turvallisen ympäristön puuttumisesta (2kpl) 0. perheen taloudellinen tilanne (2kpl) 0. muut (25kpl) 4.3. Arjen ilot parisuhteessa Vanhemmat löysivät parisuhteen voimavaroja hyvin paljon. Luokkia syntyi 12. Eniten iloa vanhemmille tuottaa arjen sujuminen, mikä liittyi kotitöihin ja lasten hoitoon ja kasvatukseen. Moni oli nostanut esiin parisuhteen piirteet. Iloa tuottaa myös vanhempien yhdessä vietetyt hetket; yhteinen aika ilman kummempaa tekemistä, sekä tavalliset arkipuuhat, matkustelu, läheisyys ja seksi. Arjen voimavaroja, sellaisia parisuhteeseen liittyviä asioita, jotka tuottavat vanhemmille iloa, onnea ja riemua olivat: 0. arjen sujuminen (24kpl) Kotitöiden jako sujuu hyvin: molemmat osallistuvat arjen "pyörittämiseen" Arjen sujuminen tiiminä, eheänä perheenä. Se, että parisuhteessa molemmat sekä isä että äiti ottavat vastuuta lapsen kasvattamisesta. Arjen pyöritys, rutiinit, molemmat hoitavat kaikkea.

23 0. parisuhteen piirteet (22kpl): Luotettava parisuhde. Mieheni on ihana isä. Hän on aina lasten kanssa ja saatavilla, kun minä joudun tekemään iltaisin töitä. Mieheni kuuluu siihen suomalaisten ten suureen joukkoon, joka ei puhu, mutta hän osoittaa välittämisensä teoin, esim. tekee paljon kotitöitä ja huolehtii talosta ja perheestä. Hyvät välit, voimme keskustella kaikista asioista, molemmat osallistuvat kotitöihin ja lasten harrastuksiin ym. "normaaliin elämään". Huumori samanlaista ja auttaa vaikeinakin hetkinä. Tykätään toisistamme, annamme toisillemme tilaa tehdä itse kullekin tärkeitä omia asioita liittyen töihin ja harrastuksiin. Lapset ovat isän tyttöjä ja poikia. Mies osallistuu lasten hoitoon ja lapset ovat tärkeitä hänelle. 0. yhteinen aika: kahden olo ilman kummempaa tekemistä (21kpl) Kahdenolo mieheni kanssa, puhuminen asioista Yhteiset hetket ja yhdessä olo Rauhalliset hetket yhdessä television ääressä tai saunan lauteilla, jolloin aikaa keskustella ihan mistä asiasta tahansa. 0. yhdessä tekeminen (14kpl) 0. puolison piirteet (13kpl) 0. yhteiset näkemyksen asioista, yhteinen arvomaailma ja samanlainen huumorintaju yms. (12kpl) 0. rakkaus sekä teot ja tunteet puolisoa kohtaan (10kpl) 0. lasten ja koko perheen tuoma ilo (9kpl) 0. on arjen tilanteissa läheinen, jonka kanssa voi jakaa asiat (7kpl) 0. pitkään kestänyt parisuhde (4kpl) 0. hyvä taloudellinen tilanne (3kpl) 0. muut (4kpl) 4.4 Arjen surut parisuhteessa Luokkia syntyi 11. Kaikkein eniten oli vastauksia, jotka liittyivät siihen, että parisuhteelle jää liian vähän aikaa. Kiire ja väsymys vaikuttavat myös monen parisuhteeseen, väsyneenä tulee sanottua asioita joita ei muuten tulisi sanottua tai sanomisen sävy on väärä. Työssäkäyntiin liittyvät asiat tuottivat myös monelle ongelmia. Ongelmat olivat erilaisia, osalla työpäivien venyminen liian pitkiksi aiheuttaa ongelmia, osalle ongelmia tuo molemman vanhemman ansiotyössä käyminen,

24 jolloin perheelle ei tunnu jäävän aikaa. Osalle hankaluuksia tuottaa se, että toisen vanhemman käydessä töissä, kotiin jäävän harteille jää täydellinen kodista huolehtiminen. Myös työn vaativuuden koetaan tuovan parisuhteeseen ongelmia. Arjen ongelmia, sellaisia parisuhteeseen liittyviä asioita, jotka aiheuttavat vanhemmille huolta, ärtymystä ja keinottomuutta olivat: 0. vanhemmilla on liian vähän aikaa toisilleen (21kpl) Yhteistä aikaa liian vähän!!! Mistä aikaa parisuhteelle?? Mistä hoitaja, jos sitten kumminkin haluaisi yhdessä mennä esim. jouluostoksille?? Seksielämän hiipuminen lasten myötä. 0. kiire ja väsymys (21kpl) Kummankin väsymys, kiire remontin keskellä. Tulee helposti sanottua rumasti. Väsymys, joka johtuu lasten sairastelusta ja hillittömästä kiireestä molempien töissä. Ärtymystä joskus epätasaisesti jakautuvat kotityöt. 0. työssäkäyntiin liittyvät asiat (21kpl) Työ vaativaa ja stressaavaa, joka näkyy riitoina ja pikku kinasteluna. Miehen työajat eli kaikki asiat tarvii hoitaa itse koti, lapset ym. ja vielä se kin tarvitsisi jaksaa huomioida. 0. perheen taloudelliset huolet (18kpl) 0. kotityöt ja arjen rutiinit (11kpl) 0. vanhempien vastakkaiset näkemykset (9kpl) 0. puolison piirteet (6kpl) 0. seksi ja fyysinen läheisyys (5kpl) 0. yhteisen keskustelun riittämättömyys (5kpl) 0. puolison alkoholin käyttö (2kpl) 0. muut (23kpl)

25 5 MIHI VAHEMMAT HALUAVAT TUKEA JA TIETOA VERKKOSOVELLUKSESTA Vanhempia pyydettiin valitsemaan kahdeksan tärkeintä aihetta, joihin he toivoisivat saavansa verkkosovelluksen kautta tukea tai tietoa ja laittamaan ne tärkeysjärjestykseen. Vastausvaihtoehdot koostuvat kokonaisvaltaisista tilanteista, joita autetaan koko verkkosovelluksella; tietopankeilla, itsearvioinneilla ja työkirjoilla. Ensimmäisen osion väittämillä pyrittiin selvittämään, millaisista lapsiperheen arkeen yleisesti liittyvistä asioista vanhemmat haluavat tietoa. Väittämiä olivat mm. kuinka lisätä vanhemmuuden tuottamaa iloa ja tyydytystä sekä miten järjestää aikaa koko perheen yhdessäoloon. Väittämät näkyvät kokonaisuudessaan liitteessä 1. Seuraavan osion väittämillä pyrittiin selvittämään, millaisista lapsen kehitykseen, vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista vanhemmat haluavat tietoa. Väittämiä olivat mm. tietoa lasten peloista ja painajaisunista sekä tietoa jaksamisesta äitinä ja isänä. Loput väittämät näkyvät liitteessä 1. Molemmissa osioissa vastauksille on laskettu painotetut t siten, että kaikkein tärkein aihe saa kertoimen 12, toiseksi tärkein aihe kertoimen 10, kolmanneksi tärkein aihe kertoimen 8, neljänneksi tärkein aihe kertoimen 5, viidenneksi tärkein aihe kertoimen 4, kuudenneksi tärkein aihe kertoimen 3, sekä seitsemänneksi tärkein aihe kertoimen 2 ja kahdeksanneksi tärkein aihe kertoimen yksi. Painopistekertoimet on muodostettu siten, että vanhempien vastauksista saadaan selkeästi esiin kolme tärkeintä aihetta. Jokaisen vastauksen saamasta painotetusta stä laskettiin summat. Tuloksissa tarkastellaan osion summien suhdetta toisiinsa. Kahden aiheen saadessa saman painotetun n, ne järjestettiin sen mukaan, kumpi aihe oli saanut kyseisen sukupuolen kohdalla enemmän vastauksia kaikkein tärkein aihe. 5.1 Asioita, joihin vanhemmat haluavat verkkosovelluksen kautta tukea Kaikkein eniten vanhemmat toivoivat saavansa verkkosovelluksen kautta tukea tai tietoa siitä, miten jaksaa paremmin olla lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä edistävä vanhempi. Toiseksi eniten tietoa ja tukea toivottiin saatavan siitä, kuinka voin tukea lasta saamaan vahvan ja myönteisen omanarvontunteen. Edelliset kysymykset olivat äideillä ja isillä samassa tärkeysjärjestyksessä, sen sijaan kolmanneksi tärkeimmästä aiheesta oltiin eri mieltä. Kolmanneksi eniten äidit halusivat verkkosovelluksen kautta tietoa arkisista pulmatilanteista, sen sijaan isillä korostui parisuhteen vaaliminen. Äidit halusivat tietoa myös lapsen kiukuttelusta ja tottelemattomuudesta, sekä sisaruuskateudesta ja riitelystä. Isien kohdalla tärkeämmäksi nähtiin

26 kysymykset, miten järjestää aikaa koko perheen yhdessäoloon sekä miten uskaltaa olla pelkäämättä lapsen tahtoa ja asettaa rajat sille, mitä saa tehdä ja mitä ei. Kohdassa Jokin muu, mikä (12kpl) vastaukset ovat yksittäisiä, eikä niistä synny luokkia. Taulukossa 5 on esitettynä kahdeksan tärkeimmän kysymyksen jakaumat, kokonaisuudessaan ne näkyvät liitteessä 3. TAULUKKO 5 Tärkeysjärjestyksessä kahdeksan tärkeintä aihetta, joihin vastaajat toivovat saavansa verkkosovelluksen kautta tukea. Lisäksi näiden kahdeksan aiheen tärkeysjärjestys erikseen naisten ja ten kuvaamana: aiheen järjestys, niiden vastaajien frekvenssi ja prosenttiosuus oman sukupuolen vastaajista, jotka ovat valinneet aiheen kahdeksan tärkeimmän aiheen joukkoon sekä aiheen saama painotettu. ( naiset=140, miehet=25). Aihe Sukupuoli f % 1. Miten jaksaa paremmin olla lapsen ainen myönteistä kasvua ja kehitystä edistävä vanhempi? Mies Kuinka voin tukea lasta saamaan ainen vahvan ja myönteisen omanarvontunteen? Mies Miten ratkoa arkisia pulmatilanteita? ainen Mies Mitä tehdä, kun lapsi kiukuttelee tai ei tottele? 5. Sisaruskateus ja riitely ainen Mies ainen Mies Miten uskaltaa olla pelkäämättä lapsen tahtoa ja asettaa rajat sille, mitä saa tehdä ja mitä ei? 7. Kuinka toimia lapsen ja vanhemman välisissä vuorovaikutusvaikeuksissa? 8. Miten parisuhdetta voi vaalia? ainen Mies ainen Mies ainen Mies

27 5.2 Asioita, joihin vanhemmat haluavat verkkosovelluksen kautta tietoa Kaikkein eniten sekä äidit että isät toivovat verkkosovelluksen kautta tietoa jaksamisesta äitinä ja isänä. Seuraavaksi eniten vanhemmat halusivat tietoa lapsen turvallisuuden tunteesta ja sen vahvistamisesta. Keväällä 2004 APU-lehden, MLL:n ja TS Gallupin yhteistyöllä toteutettu selvitys antaa samanlaisia viitteitä. Selvityksessä toiseksi tärkeimmäksi asiaksi kasvatuksessa vanhemmat näkivät luottamuksen ja turvallisuuden luomisen, tärkeimmän asian ollessa hellyyden ja rakkauden näyttäminen. Keväällä 2004 toteutetussa Kotivinkki -lehden selvityksessä vanhempia huolestutti yhteiskunnassa erityisesti huumeet, rikollisuus ja yleinen turvattomuus. ämä kaikki liittyvät turvattomuuden tunteeseen. Turvallisuuden tunteet korostaminen saattaa olla seurausta yhteiskunnan yleisestä turvattomuudesta, jota tällä hetkellä mm. median katastrofi-uutiset ja - ohjelmat ruokkivat. JKK:n selvityksessä kolmanneksi eniten vanhemmat toivoivat tietoa lapsen persoonan ja tunne-elämän kehitysvaiheista. Tämän jälkeen äitien ja isien asettamassa tärkeysjärjestyksessä on selviä eroja. Äidit halusivat tietoa myös sisarusten välisestä vuorovaikutuksesta sekä vanhemman ja 7-12-vuotiaan lapsen välisestä vuorovaikutuksesta. Sen sijaan isät halusivat tietoa erilaisista kasvatustavoista sekä lapsen ajattelu- ja havaintotoimintojen sekä kielen kehitysvaiheista. Taulukossa 6 näkyvät kahdeksan vanhempien mielestä tärkeintä väittämää, jotka on esitetty tärkeysjärjestyksessä. Jakaumat näkyvät kokonaisuudessaan liitteessä 4.

28 TAULUKKO 6 Tärkeysjärjestyksessä kahdeksan tärkeintä aihetta, joihin vastaajat toivovat saavansa verkkosovelluksen kautta tietoa. Lisäksi näiden kahdeksan aiheen tärkeysjärjestys erikseen naisten ja ten kuvaamana: aiheen järjestys, niiden vastaajien frekvenssi ja prosenttiosuus oman sukupuolen vastaajista, jotka ovat valinneet aiheen kahdeksan tärkeimmän aiheen joukkoon sekä aiheen saama painotettu. ( naiset=140, miehet=25). Aihe Sukupuoli f % 1. Tietoa jaksamisesta äitinä ja isänä ainen Mies Tietoa lapsen turvallisuuden tunteesta ja sen vahvistamisesta 3. Tietoa lapsen persoonan ja tunneelämän kehitysvaiheista 4. Tietoa sisarusten välisestä vuorovaikutuksesta 5. Tietoa erilaisista kasvatustavoista ainen Mies ainen Mies ainen Mies ainen Mies Tietoa vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen liittyvistä asioista: kouluikäinen (7-12v.) lapsi 7. Tietoa vanhemmuuteen kasvusta ainen Mies ainen Mies Tietoa parisuhteeseen liittyvistä asioista, esim. parisuhteen yleisistä kehitysvaiheista ainen Mies

29 6 ITSEARVIOITI 6.1 Itsearviointi välineenä Itsearviointia käytetään nykyisin erilaisissa yhteyksissä omaehtoista oppimista edistävänä menetelmänä. Se on työkalu, jonka avulla voi saada syvällisempää tietoa omista ajatuksistaan, toiminnastaan sekä kehittää itseään. Lähtökohtana on menetelmän käyttäjän halu muuttua ja kehittyä. Usein ihminen jumiutuu ja rutinoituu käyttämään samoja ajatus- ja toimintamalleja, jotka pahimmassa tapauksessa estävät tavoitteen saavuttamisen ja uusien ideoiden synnyn. Itsearvioinnilla voi selvittää ja pohtia onnistumiseen tai epäonnistumiseen johtaneita syitä, tulla tietoiseksi niistä ja muuttaa ajatus- ja toimintamallejaan, mikäli siihen on tarvetta. Lähestymällä asiaa uudella tavalla voidaan toivottu tavoite saavuttaa. Tässä yhteydessä itsearvioinnilla tarkoitetaan verkkosovellukseen liitettyä menetelmää, jossa vanhempi tarkastelee erilaisia väittämiä ja arvioi, kuinka hyvin ne pitävät hänen kohdallaan paikkaansa. Väittämät liittyvät mm. lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen laatuun, selviytymiseen arkisista pulmatilanteista sekä vanhemman tunteiden sävyyn ja ilmaisuun. Vanhemman vastattua kysymyksiin, verkkosovellus laatii yhteenvedon vastauksista, sekä antaa ideoita siitä, miten ongelmalliseksi koetun asian suhteen voisi edetä. äin vanhempi saa vinkkejä ongelmatilanteisiin ja voi lähestyä tilanteita uudesta näkökulmasta. 6.2 Vanhempien näkemyksiä itsearvioinnista Vanhemmilta pyydettiin mielipiteitä itsearvioinneista. Itsearviointien tekoon vanhemmat asennoituivat enimmäkseen positiivisesti. Yli 90 % vanhemmista vastasi olevansa täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että itsearviointien teko verkkosovellusta apuna käyttäen kuulostaa mielenkiintoiselta. Suurin osa vanhemmista (93 %) oli täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että olisi itse valmis kokeilemaan itsearviointiin liittyvää verkkosovellusta. Lisäksi lähes puolet vanhemmista koki, että itsearvioinnin teko verkkosovelluksessa kuulostaa vaivattomalta. Vain 4,5 % vanhemmista oli täysin tai lähes samaa mieltä väittämästä, en näe verkkosovelluksesta olevan mitään hyötyä ja samaisen väittämän kohdalla täysin tai jonkin verran eri mieltä oli 88 % vanhemmista. Täysin tai lähes samaa mieltä oli 63 % vanhemmista väittämästä, itsearviointi verkkosovellusta käyttäen on minulle luonteva tapa tarkastella

30 omia asioitani. Täysin tai lähes samaa mieltä oli vanhemmista 80 % väittämän, itsearvioinnin teko verkkosovellusta apuna käyttäen on hyvä tapa kartoittaa tietoa niistä asioista, jotka ovat vanhemman kokeman ongelman taustalla. Loput jakaumat näkyvät taulukoissa frekvensseinä. Kaikille vanhemmille itsearviointi ei ole entuudestaan tuttu, moni oli jättänyt vastaamatta sitä koskettavaan avoimeen kysymykseen. Seuraavassa joitakin vanhempien kommentteja itsearvioinnista sekä osion jakauma taulukossa 7. Kasvattaa itseä todella paljon; oppii tuntemaan entuudestaan syvällisemmin jne... Tekee hyvää tutkiskella itseäänkin suhteessa toisiin. Vaaditaan samaa itseltä kuin odotetaan toisilta. Minun on vaikea arvioida itseäni yleensä voisi olla hyödyllistä oppia paremmin arvioimaan itseään. TAULUKKO 7 Vanhempien näkemyksiä itsearvioinneista ttain frekvensseinä ( naiset=138, miehet=25). Väittämä Sukupuoli Täysin samaa En osaa Jonkin verran eri mieltä tai lähes samaa mieltä, f sanoa, f mieltä tai täysin eri mieltä, f 1. Kuulostaa liian vaivalloiselta. ainen Mies Kuulostaa mielenkiintoiselta. ainen Mies Olisin valmis kokeilemaan. ainen Mies Minulle luonteva tapa tarkastella omia ainen asioitani. Mies En näe siitä mitään hyötyä. ainen Mies Hyvä tapa kartoittaa tietoa niistä asioista, ainen jotka ovat vanhemman kokeman ongelman Mies taustalla.

31 7 TYÖKIRJAT VAHEMMUUDE TUKEA Vanhemmilta pyydettiin viisiportaisella asteikolla arviota siitä, kuinka todennäköistä on, että vanhempi itse tulisi käyttämään erilaisia työkirjoja. Työkirjoilla tarkoitetaan kokonaisuuksia, jotka vastaavat tiettyyn perheen, vanhemman tai lapsen tarpeeseen. Tällaisia välineitä ovat mm. vanhemman työkirja, parisuhdetyökirja, perheiltamalli, erilaiset päiväkirjat, tavoiteportaat ja sopimuspohjat. iiden avulla voidaan ratkaisukeskeisesti, elämyspedagogisesti ja kognitiivisesti pyrkiä selvittelemään arkisia pulmatilanteita, sekä pyrkiä tavoitteelliseen ja systemaattiseen asian seurantaan. äin voidaan tarkastella pulmatilanteessa tapahtuvia muutoksia ja kyetään tiedostamaan onko ongelmanratkaisussa edistytty. Raportissa on esitettynä kunkin työkirjan frekvenssit vastauksista erittäin todennäköisesti ja melko todennäköisesti. Sukupuolia ei ole tässä eroteltu vaan vanhempien ryhmää tarkastellaan kokonaisuutena. Kaksi vanhempaa ei ole vastannut näiden osioiden kysymyksiin, joten vastaajia on 163. Ensimmäisenä on esitetty työkirja, jota vanhemmat kaikkein todennäköisimmin tulevat käyttämään jne. Vanhemmilta pyydettiin myös näkemyksiä siitä, millaisia seikkoja työkirjojen sisällön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon. Vanhemmat kirjasivat arvokkaita mielipiteitä ja ehdotuksia työkirjoista. iitä ei ole esitetty raportissa, mutta ne on otettu huomioon työkirjojen suunnittelussa. Kaikkein todennäköisimmin vanhemmat vastasivat käyttävänsä vanhemman työkirjaa, joka auttaa tutustumaan omaan vanhemmuuteen: miten ajattelee ja toimii kasvattajana ja miksi. Lähes yhtä todennäköisesti vanhemmat vastasivat käyttävänsä tavoitepäiväkirjaa, jonka avulla lähdetään perheessä kokeilemaan jotain muutosta aikaisemmissa toimintatavoissa, esim. suhteessa lapsen tottelemattomuuteen tai univaikeuksiin. Vanhempien vastaukset korreloivat voimakkaasti edellisten osioiden kanssa. Vanhemmathan kokivat oman hyvyyden äitinä/isänä aiheuttavan heille huolta, sekä lasten tottelemattomuuden ja univaikeuksien olevan eräitä suurimpia huolenaiheita. Kolmanneksi todennäköisimmin vanhemmat vastasivat käyttävänsä tietovisaa, jonka avulla vanhempi voi testata ja vahvistaa tietämystään jollain vanhemmuuden osa-alueella. Taulukoissa näkyy viiden suosituimman työkirjan frekvenssit, joissa on huomioitu vain vastaukset erittäin ja melko todennäköisesti. Tämä siksi, että selvityksen kannalta on oleellista millaisia työkirjoja vanhemmat todennäköisimmin tulevat käyttämään. Jakaumat näet kokonaisuudessaan liitteessä 5.

32 TAULUKKO 8 Työkirjojen käytön todennäköisyys. Frekvenssit vastauksista Erittäin todennäköistä ja Melko todennäköistä sekä näiden kahden vastausvaihtoehdon frekvenssit yhteensä. Vaihtoehdot En osaa sanoa, Melko epätodennäköistä ja Erittäin epätodennäköistä on jätetty huomioimatta. Aihe Erittäin Melko todennäköistä, Yhteensä, f todennäköistä, f f 1. Vanhemman työkirja, joka auttaa häntä tutustumaan omaan vanhemmuuteensa: miten ajattelee ja toimii vanhempana ja miksi Tavoitepäiväkirja, jonka avulla lähdetään perheessä kokeilemaan jotain muutosta aikaisemmissa toimintatavoissa, esim. suhteessa lapsen tottelemattomuuteen tai univaikeuksiin. Päiväkirja auttaa asettamaan tavoitteen, jota kohti edetään pienin askelin Tietovisa, jonka avulla vanhempi voi testata ja vahvistaa tietämystään jollain vanhemmuuden osa-alueella Roolipeli, joka auttaa vanhempaa kuulemaan lapsen näkökulmaa perheen arkisissa tilanteissa Työkirja, joka tukee kokeilemaan prosessimallia, jonka avulla lapsiperheen arki sujuu helpommin: mm. vastuunjako perheen sisällä helpottuu ja opitaan paremmin ymmärtämään toisen tapaa ajatella

33 8 TIETOKOE VÄLIEEÄ ykypäivänä tekninen kehitys on luonut uusia tiedon hankinnan mahdollisuuksia. Tietokoneen käyttö kodeissa ja työpaikoilla on tullut osaksi arkipäivää. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2002 keväällä tietokonetta oli voinut käyttää 75 % suomalaisista. Suurimmalla osalla oli mahdollisuus käyttää tietokonetta kotona, muita paikkoja olivat työpaikka, opiskelupaikka tai vastaava. Vaikka vielä kaikilla ei ole internet-verkkoyhteyttä kotonaan, ovat kotoa toimivat yhteydet lisääntyneet. Suomen Gallup Groupin Aikakauslehtien liitolle tekemän selvityksen mukaan lapsiperheissä tietotekniikkalaitteita omistetaan selvästi enemmän kuin kotitalouksissa keskimäärin. Tietokone on 81 %:lla ja internetliittymä 59 %:lla suomalaisista lapsiperheistä (Valtiotieteilijä 2003:1). Tilastokeskuksen mukaan internetin käyttö on ollut selvästi nousussa sekä naisilla että miehillä kaikissa ikäluokissa. 8.1 Tietokoneen käyttötottumukset Kyselyyn vastanneista vanhemmista 74 % käyttää tietokonetta päivittäin (naisista 70 % ja miehistä 96 %). aisista 41 % etsii internetistä ainakin kerran kuussa tietoa vanhemmuuteen ja perheelämään liittyvistä asioista. Miehistä puolet etsii vastaavaa tietoa harvemmin kuin kerran kuussa ja 25 % etsii kyseistä tietoa ainakin kerran kuussa. Tälläkin hetkellä internetistä löytyy hyvin paljon erilaista ja eritasoista tietoa vanhemmuuden tueksi. Suurin osa vanhemmista on tottuneita tietokoneen käyttäjiä ja kokee sen olevan hyvä tiedon ja tuen saannin lähde. Seuraavassa joitakin vanhempien kommentteja internetin käytöstä: Käyttämisessä on hirmu hyvä että voi käyttää silloin kun itselle sopii esim. kun lapset nukkuvat. Käytän mielelläni konetta ja haluan opettaa lapsenikin hyötykäyttäjiksi ja tiedon analysoijiksi. Olen saanut jo nyt paljon hyödyllistä tietoa esim. vanhemmuuteen verkosta. Haluan olla kehittämässä vastaavia palveluita lisää ykyisellään internet tarjoaa myös erilaisia keskustelupalstoja sekä sähköpostineuvontaa. Suurin osa (41 %) kyselyyn vastanneista vanhemmista ei osallistu lainkaan internetissä vanhemmuutta, kasvatusta tai parisuhdetta koskevaan keskusteluun. Harvemmin kuin kerran kuussa vastaavaan osallistuu 32 % vanhemmista. Internetissä keskustelu on ehkä vielä vanhemmille uusi asia, eikä sitä koeta luontevaksi vuorovaikutuskanavaksi. Tulosta vahvistaa myös Kotivinkin selvitys, jossa

34 kysyttiin, millaiset tahot tukevat vanhempaa parhaiten. Kaikkein eniten tukea saatiin saman ikäisten vanhemmilta, omilta vanhemmilta ja päiväkodista/päivähoitajalta. Medialta saadun tuen vanhemmat kokivat hyvin vähäiseksi. Taulukossa 9 on esitettynä osion jakaumat. TAULUKKO 9 Vanhempien tietokoneen käyttötottumukset ttain prosentteina ( naiset=138, miehet=24). Väittämä 1. Kuinka usein käytät tietokonetta? Sukupuoli Päivittäin Useam man kerran viikossa Kerran viikossa Ainakin kerran kuussa Harvem min kuin kerran kuussa ainen 70% 25% 5% En koskaan Mies 96% - - 4% Etsitkö koskaan internetistä ainen 6% 8% 8% 41% 36% 1% vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyvää tietoa? Mies % 25% 50% 13% 3. Etsitkö koskaan internetistä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa? ainen 4% 8% 5% 48% 33% 2% Mies - 8% 16% 21% 38% 17% 4. Osallistutko koskaan vanhemmuutta, ainen 5% 7% 5% 10% 30% 43% kasvatusta tai parisuhdetta käsittelevään keskusteluun internetissä? Mies - - 8% 8% 42% 42%

35 8.2 Vanhempien ajatuksia tietotekniikasta Vanhempia pyydettiin kuvailemaan valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla tietokoneen käyttämiseen liittyviä ajatuksia. Vanhempien kokemukset tietokoneesta olivat valta-osaltaan myönteisiä. Suurin osa vanhemmista (74 %) koki tietokoneen käytön olevan helppoa. Vielä suurempi osa (86 %) ei kokenut tietokoneen käyttöä kohtaan lainkaan pelkoa ja yli puolet koki, että verkkosovelluksen avulla on mahdollista kehittää omaehtoista oppimista. Tämä antaa hyvät lähtökohdat verkkosovelluksen suunnittelulle. Vanhempien vastaukset antavat selviä viitteitä siitä, että verkkosovellukselle on tarvetta ja sille löytyy tulevaisuudessa käyttäjiä. Taulukossa 10 on esitettynä osion jakaumat. TAULUKKO 10 Vanhempien ajatuksia tietotekniikasta ttain prosentteina. (naiset =138, miehet =24) Aihe Sukupuoli Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri Täysin eri mieltä mieltä 1. Tietokoneen käyttäminen on vaikeaa. ainen - 4 % 1 % 23 % 73 % Mies % 83 % 2.Tietotekniikan käyttäminen pelottaa. ainen - 3 % 3 % 9 % 86 % Mies % - 92 % 3.Verkkosovelluksen avulla on mahdollista kehittää omaehtoista oppimista. ainen 58 % 35 % 4 % 4 % 4 % Mies 50 % 29 % 13 % 4 % 4 % 8.3 Tietokoneen ja verkkosovelluksen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät asiat, jotka ovat vanhemmille tärkeitä Vanhempia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla tietokoneeseen välineenä sekä menetelmänä liittyviä asioita. Vastauksista on laskettu painotetut t siten, että vastaukset erittäin tärkeää saavat painokertoimen 3 ja vastaukset melko tärkeää painokertoimen 1. Huomaa että painotetuissa pistemäärissä ei ole otettu huomioon vastausvaihtoehtoja En osaa sano, Ei kovin tärkeää tai Ei lainkaan tärkeää. Tämä siksi, että haluttiin selvittää, mitkä asiat verkkosovelluksen käytössä ovat vanhemmille kaikkein oleellisimpia.

36 aisille kaikkein tärkeintä verkkosovelluksen käytössä oli, että vanhempi saa itse valita parhaan verkkosovelluksen käyttöajankohdan. Sen sijaan miehet pitivät tärkeimpänä, että tieto on helposti löydettävissä. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että verkkosovelluksessa oleva tieto ja menetelmät perustuvat asiantuntemukseen ja käyttäjä voi itse valita tietoja ja ratkaisumalleja omien tarpeiden mukaan. Vähemmän tärkeänä pidettiin verkkosovelluksen ulkoasun selkeyttä, verkkosovelluksen nopeutta ja sitä, että sovelluksen avulla voi käsitellä sellaisiakin asioita, joista toisille kertominen voisi olla vaikeaa. Taulukossa 11 on esitettynä osion jakaumat. TAULUKKO 11 Tietokoneen ja verkkosovelluksen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät asiat, jotka ovat vanhemmille tärkeitä. Väittämien Erittäin tärkeää ja Melko tärkeää kohtaiset jakaumat, sekä järjestyst esitettynä naisten mukaisessa tärkeysjärjestyksessä. Lopussa väittämien painotetut t ttain. (naiset =138, miehet =25) Väittämä Sukupuoli nu mero Erittäin tärkeää Melko tärkeää 1. Voin valita itselleni parhaan verkkosovelluksen käyttöajankohdan. ainen Mies Tieto on helposti löydettävissä. ainen Mies Tieto ja menetelmät perustuvat asiantuntemukseen. ainen Mies Voin itse valita tietoja ja ainen ratkaisumalleja omien tarpeiden mukaan. Mies Verkkosovelluksen ulkoasu on selkeä. 6. Verkkosovellus on nopea ainen Mies ainen Mies Voin käsitellä verkkosovelluksen ainen avulla sellaisiakin asioita, joista toisille kertominen voisi olla vaikeaa. Mies JOHTOPÄÄTÖKSET

37 Vanhempien tuen tarve liittyy kokonaisvaltaisiin tilanteisiin. Tällaisia ovat luottamus omiin kykyihin vanhempana sekä oma jaksaminen lapsen myönteisen kehityksen ja kasvun tukemisessa. Samalla taka-alalle jäävät lapsen yleiskehitykseen liittyvät asiat, kuten lapsen fyysisen ja motorisen kehityksen edistyminen. Vaikuttaakin siltä, että nyky-vanhemmat ovat valveutuneita ja tuntevat lapsen kehityksen pääpiirteet. Tämä on linjassa projektin ennakkokäsitysten kanssa. Tarkoituksena ei ole antaa niinkään valmiita vastauksia perheiden ongelmiin vaan luoda moderni käytäntö, joka saa vanhemmassa aikaan yksilöllisen ja omaehtoisen selviytymisprosessin. Testausperheet arvioivat itsearviointimenetelmän, työkirjojen ja tietopankkien tarvetta, sekä halukkuutta käyttää niitä. Vanhempien suhtautuminen tämän tyyppisiä välineitä kohtaan oli myönteistä. Lisäksi vanhemmat esittivät omia toiveitaan jo valmiiksi suunniteltujen työkirjojen sisällöksi, sekä antoivat omia ehdotuksiaan työkirjoiksi. Tämä otetaan huomioon suunnitteluvaiheessa. Menetelmien toimiminen on näin testattu perheillä ja sisältöjen työstäminen jatkuu. Tällä hetkellä projektissa on mukana motivoituneita, aktiivisia vanhempia. Jatkossa tavoitteena on saada mukaan vapaaehtoisia sekä sosiaali- ja terveys sektorilla toimivia perhetyötä tekeviä ammattilaisia, joiden myötä kohderyhmä laajenee. Tuleva verkkosovellus onkin ajateltu erityisesti niille vanhemmille, jotka ovat motivoituneita ja joilla on voimavaroja käyttää oma-apumenetelmiä. Tuleva sovellus on tarkoitus saattaa myös enemmän tukea tarvitsevien perheiden käyttöön mutta silloin perhe voi hyödyntää menetelmää perhetyötä tekevän ammattilaisen tai vapaaehtoisen avustamana. Selvityksessä keskeisiksi pulmiksi nousivat vanhempien kiire ja väsymys, työssäolon liialliset vaatimukset sekä vanhempien huoli siitä, ettei aikaa riitä parisuhteen hoitoon ja perheelle. Samansuuntaisia tuloksia on saatu vastaavissa sekä Kotivinkki -lehden ja TS Gallup Oy:n että Apu-lehden, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja TS Gallupin tekemässä selvityksessä. Tämä vahvistaa JKK:n selvityksessä saatuja tuloksia. Ajan käyttöön ja ajan hallintaan liittyvä kysymys saa helposti voimattomaksi tuen tarjoajan, mikäli lähdetään siitä, että aika ei vain yksinkertaisesti riitä kaikkeen. JKK:n kehittämistyössä lähdetään siitä, että on olemassa sekä tehokasta että tehotonta ajankäyttöä. Tehoton ajankäyttö voi johtaa stressiin ja loppuun palamiseen, parisuhteen pulmiin ja siihen, että lapset jäävät vaille yhteistä vuorovaikutusta. Verkkosovelluksessa vanhemmille tarjotaankin välineitä, joiden avulla he voivat yksilötasolla, parisuhteen tasolla sekä koko perheen yhdessäolon tasolla kyseenalaistaa nykyistä ajankäyttömalliaan ja halutessaan harjoitella parempaa ajan hallintaa. Hyvä ajanhallinta edellyttää mm. tärkeysjärjestyksen laatimista, tehtävien jakamista, täydellisyyden tavoittelusta luopumista ja kieltäytymisen opettelua.

38 Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista käyttää tietokonetta päivittäin. Lisäksi vanhempien suhtautuminen tietokoneisiin välineenä sekä verkkosovellukseen sisältyviä työkirjoja kohtaan on pääasiassa myönteistä. Tämä antaa erittäin hyvät lähtökohdat verkkosovelluksen suunnittelulle. Vanhempien vastaukset antavat selviä viitteitä siitä, että tarvetta tällaiselle vanhemmuuden tukimuodolle on ja verkkosovellukselle löytyy käyttäjiä.

39 10 TÄSTÄ ETEEPÄI Kyselystä saatuja tuloksia käytetään hyväksi suunniteltaessa verkkosovelluksen sisältöjä. Seuraavaksi verkkosovelluksen sisältöjä testataan samojen etukäteiskyselyyn vastanneiden perheiden avustuksella. Tämän jälkeen sovellusta muokataan saatujen tulosten ja muutosehdotusten perusteella. Lopuksi kehittämistyöhön otetaan mukaan uusi testausryhmä, joka koostuu MLL:n vapaaehtoisista sekä sosiaali- ja terveyssektorilla perhetyötä tekevistä ammattilaisista. Kun sisältöjen soveltuvuus, käytettävyys ja laadukkuus on varmistettu, aloitetaan verkkosovelluksen markkinointi sekä suoraan perheille että perhetyötä tekeville ammattilaisille.

40 LÄHTEET Apu-lehti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto & TS Gallup Oy. ykypäivän vanhemmuus. 09/ Kotivinkki-lehti & TS Gallup Oy. Kotivinkin suuri kasvatustutkimus. 3/2004. Poikolainen J Kasvatustietoisuuden ulottuvuuksia. Vanhempien käsityksiä kasvatuksesta ja vanhemmuudesta. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 182. Valtiotieteilijä 2003:1 LIITTEET Liite nro 1. Kyselylomake Liite nro. 2. Huolta ja epävarmuutta arjessa aiheuttavat asiat: Vanhemmuus Liite nro. 3. Perheen arkeen liittyvät yleiset tilanteet, joista vanhemmat haluavat verkkosovelluksen kautta tukea Liite nro. 4. Tietopohjaiset asiat, joista vanhemmat haluavat verkkosovelluksen kautta tietoa Liite nro. 5. Työkirjat vanhemmuuden tukena

41 Liite 1 Hyvä Joka kodin konstit projektiin (JKK projektiin) osallistuva vanhempi Kiitos lupautumisestasi mukaan kehittämään verkon kautta tukea vanhemmuuteen! Tämä etukäteiskysely lähetetään noin 160:lle projektin kehittämistyössä mukana olevalle perheelle. Vastausten perusteella kehitämme projektin kuluessa luotavan verkkosovelluksen sisältöä. Tavoitteenamme on saada sisältö sellaiseksi, että se tarjoaa tukea tavallisten perheiden tavallisiin pulmiin. Tässä kehittämistyössä tarvitsemme apuasi! Varaa aikaa lomakkeen täyttämiseen noin puoli tuntia. Vastaa kysymyksiin rengastamalla parhaiten mielipidettäsi vastaava tai kirjoita vastauksesi sille varatulle riville. Lähetä lopuksi lomakkeet sähköisessä muodossa painamalla viimeisen sivun alaosassa olevaa Lähetä-painiketta. Mikäli olet unohtunut täyttää jonkin kohdan, saat tässä vaiheessa huomautuksen siitä. Täytä tyhjäksi jäänyt kohta ja lähetä lomake sen jälkeen meille. Kysely koostuu kuudesta osiosta: 1. Taustatiedot 2. Huolta tai epävarmuutta arjessa aiheuttavat asiat 3. Arjen ilot ja surut lapsen eri ikävaiheissa sekä parisuhteessa 4. Verkkosovellus auttajana: aiheita, joihin toivoisit verkkosovelluksen kautta tukea tai lisää tietoa 5. Mielipiteesi itsearvoinneista ja työkirjoista 6. Tietokoneen ja verkkosovelluksen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät asiat, jotka ovat Sinulle tärkeitä Osiot auttavat meitä sisällön kehittämisessä eri tavoin: 1. Kolme ensimmäistä osiota keskittyvät taustatietojen lisäksi kartoittamaan perheiden kuulumisia eli asioita, jotka tällä hetkellä teidän vastaajien perheissä tuottavat huolta ja epävarmuutta sekä toisaalta iloa. Vastaukset auttavat meitä kohdistamaan työtämme niihin asioihin, jotka eniten askarruttavat tavallisia perheitä tavallisessa arkipäivässä. 2. Kolmessa viimeisessä osiossa haluamme näkemyksiäsi siitä kuinka juuri verkkosovellus voisi parhaiten tukea Sinua arjessasi. Osiossa neljä kysytään mitkä ovat ne aihealueet, joihin toivoisit nimenomaan verkkosovelluksen kautta tukea ja tietoa, osiossa viisi esitellään itsearviointien ja työkirjojen ideoita sekä kysytään niistä mielipiteitäsi. Osiossa kuusi kartoitamme ajatuksiasi ja tottumuksiasi tietokoneen ja internetin käyttöön liittyen. Käsittelemme vastaukset siten, että yksittäisen perheen tiedot eivät ole missään tilanteessa tunnistettavissa. Teemme yhteenvetoja ja koosteen antamistanne vastauksista ja lähetämme sen teille alkuvuodesta Keräämäämme aineistoa käytetään ensisijaisesti verkkosovelluksen sisällön kehittämistyössä, mutta on mahdollista, että sen pohjalta laaditaan lisäksi opinnäytetöitä ja annetaan tietoa tiedotusvälineille. Kiitos, että osallistut projektin etukäteiskyselyyn! Terveisin Joka kodin konstit -projektitiimi Raisa Marjo Anna

42 1. Taustatiedot Liite 1 Rengasta oikeaa vaihtoehtoa vastaava tai kirjoita vastauksesi sille varatulle riville. 1A. Sukupuolesi on: 1 ainen 2 Mies 1B. Syntymävuotesi on: 1C. Peruskoulutuksesi on: 1 Kansakoulu 2 Keski- tai peruskoulutus 3 Ylioppilastutkinto 1D. Ammattikoulutuksesi on (rengasta korkeimman koulutuksesi mukaan): 1. Ei ammatillista koulutusta 2. Ammattikurssi, muu lyhyt ammattikoulutus 3. Ammattikoulu, kauppakoulu tai vastaava 4. Opistotasoinen ammattikoulutus 5. Ammattikorkeakoulututkinto 6. Yliopistotutkinto Ammattisi/ koulutuksesi on: 1E. Tämän hetkinen tilanteesi työssä olemisen suhteen (voit rengastaa useamman vaihtoehdon): 1 Kotiäiti/koti-isä 2 Opiskelija 3 Työtön 4 Töissä osa-aikaisesti 5. Töissä kokopäiväisesti 6. Muu, mikä?

43 2. Huolta tai epävarmuutta arjessa aiheuttavat asiat Liite 1 2A. Vanhemmuus Arvioi asteikolla 1-5 kuinka usein olet viime aikoina kokenut epävarmuutta tai huolta seuraavien asioiden suhteen. Rengasta oikeaa vaihtoehtoa vastaava tai kirjoita vastauksesi sille varatulle riville. Päivittäin Joka viikko Joka kuukausi Harvemmin kuin kerran kuukaudessa Väittämä ei sovi kohdalleni 1. Olenko riittävän hyvä äiti/isä lapselleni? 2. Vietänkö riittävän paljon aikaa lapseni kanssa? 3. Teenkö riittävästi asioita yhdessä lapseni kanssa? 4. Tarjoanko lapselleni tarpeeksi virikkeitä? 5. Tiedänkö riittävästi lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvistä asioista? 6. Voinko hemmotella lastani liikaa, esim. tuleeko lapseni avuttomaksi ja itsekeskeiseksi, jos häntä autetaan ja lohdutetaan liikaa? 7. Tunnen ajoittain kielteisiä tunteita lastani kohtaan. 8. Omat kielteiset tunteeni, esim. kyllästyminen riittämättömyys, pelko ja raivo. 9. Jokin muu asia, mikä? 10. Jokin muu asia, mikä?

44 Liite 1 2B. Lapsen kasvu, kehitys ja käyttäytyminen: 0-2 vuotiaat lapset Vastaa näihin kysymyksiin vain, jos Sinulla on 0-2 vuotias lapsi/ lapsia, muussa tapauksessa siirry suoraan kohtaan 2C. Jos Sinulla on useampia 0-2 vuotiaita lapsia, vastaa kuhunkin kohtaan sen lapsen mukaan, jonka kanssa mahdollisesti olet useimmin kohdannut epävarmuutta tai huolta ko. asian suhteen (voit siis eri kohdissa vastata eri lapsesi mukaan). Arvioi asteikolla 1-5 kuinka usein olet viime aikoina kokenut epävarmuutta tai huolta seuraavien asioiden suhteen 0-2 vuotiaan lapsesi/ lapsiesi kanssa. Rengasta oikeaa vaihtoehtoa vastaava tai kirjoita vastauksesi sille varatulle riville. Päivittäin Joka viikko Joka kuukausi Harvemmin kuin kerran kuukaudessa Väittämä ei sovi kohdalleni 1. Lapseni on yliaktiivinen ja levoton (esim. ärsyyntyy helposti ja on epäsäännöllinen rytmiltään). 2. Lapseni on passiivinen ja vetäytyvä (esim. viihtyy omissa oloissaan ja arastelee muita). 3. Lapseni on itkuinen ja pahantuulinen (ilman selvästi ymmärrettävää syytä, esim. nälkä). 4. Lapseni on hyvin voimakkaasti reagoiva (esim. rajuja tunteenpurkauksia). 5. Onko lapseni fyysinen (ruumiillinen) kehitys edennyt normaalisti (esim. pituus ja paino)? 6. Onko lapseni motorinen (liikunnallinen) kehitys edennyt normaalisti (esim. kävelemään oppiminen)? 7. Onko lapseni älyllinen kehitys edennyt normaalisti (esim. kielelliset taidot)? 8. Onko lapseni tunne-elämän kehitys edennyt normaalisti (esim. ilon ja hellyyden osoittaminen)? 9. Jokin muu asia, mikä? 10. Jokin muu asia, mikä?

45 Liite 1 2C. Lapsen kasvu, kehitys ja käyttäytyminen: 2-12 vuotiaat lapset. Vastaa näihin kysymyksiin vain, jos Sinulla on 2-12 vuotias lapsi/ lapsia, muussa tapauksessa siirry suoraan kohtaan 2D. Jos Sinulla on useampia 2-12 vuotiaita lapsia, vastaa kuhunkin kohtaan sen lapsen mukaan, jonka kanssa mahdollisesti olet useimmin kohdannut epävarmuutta tai huolta ko. asian suhteen (voit siis eri kohdissa vastata eri lapsesi mukaan). Arvioi asteikolla 1-5 kuinka usein olet viime aikoina kokenut epävarmuutta tai huolta seuraavien asioiden suhteen vuotiaan lapsesi/ lapsiesi kanssa. Rengasta oikeaa vaihtoehtoa vastaava tai kirjoita vastauksesi sille varatulle riville. Päivittäin Joka viikko Joka kuukausi Harvemmin kuin kerran kuukaudessa Väittämä ei sovi kohdalleni 1. Lapseni on liian ujo. 2. Lapseni on liian vilkas. 3. Lapseni on liian puhelias. 4. Lapseni on liian yksinäinen. 5. Lapseni on liian usein surullinen. 6. Lapseni on motorisesti (liikunnallisesti) kömpelö saman ikäisiin verrattuna. 7. Lapseni on puheen kehityksessä jäljessä ikäisiään. 8. Lapseni käden taidot ovat huterat saman ikäisiin verrattuna. 9. Lapseni ei kykene keskittymään yhtä hyvin kuin muut saman ikäiset. 10. Lapseni on sosiaalisissa taidoissaan (vuorovaikutustaidoissaan) ikäänsä nähden kypsymätön. 11. Lapseni on fyysisesti (ruumiillisesti) jollain tavoin poikkeava. Millä tavoin? 12. Jokin muu asia, mikä? 13. Jokin muu asia, mikä?

46 2D. Arjen pulmatilanteet Arvioi asteikolla 1-5 kuinka usein olet viime aikoina epäröinyt kuinka Sinun tulisi toimia yksittäisissä pulmatilanteissa. Rengasta oikeaa vaihtoehtoa vastaava tai kirjoita vastauksesi sille varatulle riville. Liite 1 Päivittäin Joka viikko Joka kuukausi Harvemmin kuin kerran kuukaudessa Väittämä ei sovi kohdalleni 1. Kun lapseni on pelännyt. 2. Kun lapseni on ollut surullinen. 3. Kun lapseni on kiukutellut. 4. Kun lapseni on kieltäytynyt syömästä. 5. Kun lapseni on kieltäytynyt pukeutumasta. 6. Kun lapseni on kieltäytynyt siivoamasta jälkiään. 7. Kun lapseni on kieltäytynyt menemästä nukkumaan. 8. Kun lapseni on satuttanut jotakuta. 9. Kun lapseni on valehdellut. 10. Kun lapseni on kiroillut. 11. Kun lapsellani on ikävä asenne, esim. sanoo jatkuvasti vastaan. 12. Kun lapseni on kiusannut jotakuta. 13. Kun lastani on kiusattu. 14. Kun lapseni riitelevät keskenään. 15. Kun lapseni on pelannut jatkuvasti tietokonepelejä tai katsonut TV:tä/ videoita. 16. Kun lapseni on varastanut jotain. 17. Kun lapseni on karannut. 18. Kun lapseni on ollut pitkästynyt. 19. Kun lapseni on joutunut vaikeaan tilanteeseen ystäviensä kanssa. 20. Kun en pidä lapseni kavereista. 21. Kun päiväkodissa tai koulussa on oltu huolissaan lapseni kehityksen tai käyttäytymisen suhteen. 22. Kun lapseni on käyttänyt päihteitä (alkoholi, huumeet, lääkkeet) tai polttanut tupakkaa.

47 23. Jokin muu tilanne, mikä? 24. Jokin muu tilanne, mikä? 3. Arjen ilot ja surut lapsen eri ikävaiheissa sekä parisuhteessa Keskity tämän hetkiseen elämäntilanteeseesi. Kerro omin sanoin minkälaiset asiat lapsesi/ lastesi tämän hetkisessä ikävaiheessa sekä parisuhteessasi juuri nyt tuottavat iloa, onnea, riemua ja voimia arkeen sekä toisaalta tuntuvat ongelmilta ja aiheuttavat huolta, ärtymystä tai keinottomuutta. Merkitse rastilla ruutuun minkä ikäisiä lapsesi ovat juuri nyt (esim. 3-4 v. tarkoittaa, että on täyttänyt kolme, mutta ei vielä neljä vuotta) ja minkälaisessa parisuhteessa elät tällä hetkellä. Lapsesi/ lastesi ikä ڤ 0-4 kk ڤ 4-8 kk ڤ 8-12 kk ڤ 1-2 v. ڤ 2-3 v. ڤ 3-4 v. ڤ 4-5 v. ڤ 5-6 v. ڤ 6-7 v. ڤ 7-8 v. ڤ 8-9 v. ڤ 9-10 v. ڤ v. ڤ v. ڤ v. Parisuhde ڤ Olen naimisissa ڤ Olen avoliitossa ڤ Olen yksinhuoltaja ڤ Olemme ns. uusperhe ڤ Muu, mikä? Arjen voimavarat: asiat, jotka tuottavat iloa, onnea, riemua jne. Arjen ongelmat: asiat, jotka aiheuttavat huolta, ärtymystä, keinottomuutta jne.

48 Liite 1 4. Verkkosovellus auttajana: aiheita, joihin toivoisit verkkosovelluksen kautta tukea tai lisää tietoa 4A. Tietoa lapsen kehityksestä ja hoivasta sekä vanhemmuudesta Valitse alla olevista vaihtoehdoista kahdeksan tärkeintä aihetta, joihin Sinä toivoisit verkkosovelluksen kautta tukea tai tietoa. Merkitse väittämän edessä olevaan ruutuun lla 1 kaikkein tärkein aihe, lla 2 toiseksi tärkein aihe jne., kunnes olet valinnut kahdeksan eri aihetta. Tietoa lapsen persoonan ja tunne-elämän kehitysvaiheista. 1 ڤ Tietoa lapsen ajattelu- ja havaintotoimintojen sekä kielen kehitysvaiheista. 2 ڤ Tietoa lapsen sosiaalisten taitojen (vuorovaikutustaitojen) kehitysvaiheista. 3 ڤ Tietoa lapsen motorisista (liikunnallisista) kehitysvaiheista. 4 ڤ Tietoa lapsuusiän ravinnosta. 5 ڤ Tietoa lapsen turvallisuuden tunteesta ja sen vahvistamisesta. 6 ڤ Tietoa lasten unesta ja uniongelmista. 7 ڤ Tietoa lapsen puhtaudesta ja pukeutumisesta huolehtimisesta. 8 ڤ Tietoa lapsen kuivaksi oppimisesta ja sen tukemisesta. 9 ڤ Tietoa lasten sairauksista ja tapaturmien ehkäisemisestä. 10 ڤ Tietoa erilaisista kasvatustavoista. 11 ڤ Tietoa leikin ja mielikuvituksen merkityksestä lapsen elämässä. 12 ڤ Esimerkkejä leikki-ideoista eri-ikäisten lasten kanssa. 13 ڤ Tietoa lasten peloista ja painajaisunista. 14 ڤ Tietoa vanhemmuuteen kasvusta. 15 ڤ Tietoa siitä, miten vanhemman oma lapsuus voi vaikuttaa vanhemmuuteen. 16 ڤ Tietoa jaksamisesta äitinä ja isänä. 17 ڤ ystävyyssuhteet, Tietoa vanhemman oman hyvinvoinnin ja terveyden ylläpidosta (esim. ravinto, lepo, liikunta,. 18 ڤ harrastukset, päihteet) Tietoa parisuhteeseen liittyvistä asioista, esim. parisuhteen yleisistä kehitysvaiheista. 19 ڤ lapsi) Tietoa vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen liittyvistä asioista: varhainen vuorovaikutus (0-2 v.. 20 ڤ Tietoa vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen liittyvistä asioista: leikki-ikäinen (2-7 v.) lapsi. 21 ڤ Tietoa vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen liittyvistä asioista: kouluikäinen (7-12 v.) lapsi. 22 ڤ Tietoa sisarusten välisestä vuorovaikutuksesta. 23 ڤ ruumiillinen) Tietoa perheväkivallasta (henkinen,. 24 ڤ muu?: Jokin. 25 ڤ muu?: Jokin. 26 ڤ

49 Liite 1 4B. Tukea lapsiperheen arjen tilanteisiin Valitse alla olevista vaihtoehdoista kahdeksan tärkeintä aihetta, joihin Sinä toivoisit verkkosovelluksen kautta tukea tai tietoa. Merkitse väittämän edessä olevaan ruutuun lla 1 kaikkein tärkein aihe, lla 2 toiseksi tärkein aihe jne., kunnes olet valinnut kahdeksan eri aihetta. tyydytystä? Kuinka lisätä vanhemmuuden tuottamaa iloa ja. 1 ڤ ei? Miten uskaltaa olla pelkäämättä lapsen tahtoa ja asettaa rajat sille, mitä saa tehdä ja mitä. 2 ڤ tottele? Mitä tehdä, kun lapsi kiukuttelee tai ei. 3 ڤ vanhempi? Miten jaksaa paremmin olla lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä edistävä. 4 ڤ oloon? Miten järjestää aikaa koko perheen yhdessä. 5 ڤ pulmatilanteita? Miten ratkoa arkisia. 6 ڤ vuorovaikutusvaikeuksissa? Kuinka toimia lapsen ja vanhemman välisissä. 7 ڤ Sisaruskateus ja riitely. 8 ڤ kesken? Miten onnistua vastuun jakamisessa perheen aikuisten. 9 ڤ kasvatusasioissa? Kuinka sovittaa yhteen perheen aikuisten erilaiset näkemykset. 10 ڤ vaalia? Miten parisuhdetta voi. 11 ڤ hellyyttä? Miten osoittaa lapselle rakkautta ja. 12 ڤ hellyyttä? Miten osoittaa puolisolle rakkautta ja. 13 ڤ omanarvontunteen? Kuinka voi tukea lasta saamaan vahvan ja myönteisen. 14 ڤ ujostelee)? Miten tukea lapsen vuorovaikutusta toisten lasten kanssa (esim. kun lapsi. 15 ڤ vilkas)? Kuinka auttaa lasta säätelemään omaa käyttäytymistään (esim. kun lapsi on. 16 ڤ pelätessään? Miten tukea lasta hänen. 17 ڤ avioero, Miten tukea lasta elämän muutostilanteissa (esim. sisaren syntymä, perheen muutto, päiväkodin vaihto,. 18 ڤ läheisen menettäminen)? muu?: Jokin. 19 ڤ muu?: Jokin. 20 ڤ

50 5. Mielipiteesi itsearvoinneista ja työkirjoista Liite 1 5A. Itsearvioinnit Itsearviointi tarkoittaa tulevassa verkkosovelluksessa sitä, että vanhempi arvioi asteikolla 1-5 kuinka hyvin erilaiset väittämät (esim. jaksan leikkiä lasteni kanssa) pitävät paikkansa jonkin vanhemman ongelmalliseksi kokeman asian (esim. uupumus) kohdalla. Itsearvoinnin vastausten perusteella verkkosovellus laatii yhteenvedon tilanteesta sekä antaa ideoita siitä kuinka ongelmalliseksi koetun asian suhteen voisi edetä (sovellus voi esim. tarjota vanhemmalle työkirjoja tai tietopankkeja). Arvioi asteikolla 1-5 minkälaisia ajatuksia Sinussa herättää itsearviointien käyttäminen. Rengasta mielipidettäsi vastaava tai kirjoita vastauksesi sille varatulle riville. Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä 1. Kuulostaa liian vaivalloiselta 2. Kuulostaa mielenkiintoiselta 3. Olisin valmis kokeilemaan 4. Minulle luonteva tapa tarkastella omia asioitani 5. En näe siitä mitään hyötyä 6. Hyvä tapa kartoittaa tietoa niistä asioista, jotka ovat vanhemman kokeman ongelman taustalla Muita ajatuksiasi itsearvioinnista:

51 Liite 1 5B. Työkirjat Alla on yhdeksän esimerkkiä siitä, minkälaisia tulevan verkkosovelluksen tarjoamat työkirjat voivat olla. Arvioi asteikolla 1-5 kuinka todennäköistä on, että käyttäisit tällaista työkirjaa itse. Voit myös esittää näkemyksesi siitä, mitä sisällön kehittämisessä olisi hyvä ottaa huomioon. Rengasta mielipidettäsi vastaava tai kirjoita vastauksesi sille varatulle riville. 1. Lapsen kehitystä seuraava päiväkirja, jota vanhemmat ja lapsi voivat yhdessä täydentää. Erittäin Melko todennäköistä En osaa sanoa Melko Erittäin todennäköistä epätodennäköistä epätodennäköistä Sisällön kehittämisessä olisi hyvä mielestäni ottaa huomioon: 2. Vanhemman työkirja, joka auttaa häntä tutustumaan omaan vanhemmuuteensa: miten ajattelee ja toimii vanhempana ja miksi. Erittäin Melko todennäköistä En osaa sanoa Melko Erittäin todennäköistä epätodennäköistä epätodennäköistä Sisällön kehittämisessä olisi hyvä mielestäni ottaa huomioon: 3. Tavoitepäiväkirja, jonka avulla lähdetään perheessä kokeilemaan jotain muutosta aikaisemmissa toimintatavoissa, esim. suhteessa lapsen tottelemattomuuteen tai univaikeuksiin. Päiväkirja auttaa asettamaan tavoitteen, jota kohti edetään pienin askelin. Erittäin Melko todennäköistä En osaa sanoa Melko Erittäin todennäköistä epätodennäköistä epätodennäköistä Sisällön kehittämisessä olisi hyvä mielestäni ottaa huomioon: 4. Perhepalaverimalli, jonka avulla rauhoitutaan sopimaan jostain yhteisestä, koko perhettä koskevasta asiasta, laaditaan sopimus ja sovitaan miten sopimuksen toteutumista seurataan. Erittäin Melko todennäköistä En osaa sanoa Melko Erittäin todennäköistä epätodennäköistä epätodennäköistä Sisällön kehittämisessä olisi hyvä mielestäni ottaa huomioon:

52 Liite 1 5. Perheiltamalli, jonka avulla sovitaan säännöllisistä, yhteisistä koko perheen arki-illoista ja niiden sisällöstä. Erittäin Melko todennäköistä En osaa sanoa Melko Erittäin todennäköistä epätodennäköistä epätodennäköistä Sisällön kehittämisessä olisi hyvä mielestäni ottaa huomioon: 6. Kirje puolisolle/kumppanille. Esitäytetty kirje, jonka molemmat vanhemmat täyttävät ja jota voidaan pitää keskustelun avauksena, päämääränä lisätä kumppanin arvostusta ja miettiä keinoja, joilla voi itse vahvistaa parisuhdettaan. Erittäin Melko todennäköistä En osaa sanoa Melko Erittäin todennäköistä epätodennäköistä epätodennäköistä Sisällön kehittämisessä olisi hyvä mielestäni ottaa huomioon: 7. Roolipeli, joka auttaa vanhempaa kuulemaan lapsen näkökulmaa perheen arkisissa tilanteissa. Erittäin Melko todennäköistä En osaa sanoa Melko Erittäin todennäköistä epätodennäköistä epätodennäköistä Sisällön kehittämisessä olisi hyvä mielestäni ottaa huomioon: 8. Tietovisa, jonka avulla vanhempi voi testata ja vahvistaa tietämystään jollain vanhemmuuden osa-alueella. Erittäin Melko todennäköistä En osaa sanoa Melko Erittäin todennäköistä epätodennäköistä epätodennäköistä Sisällön kehittämisessä olisi hyvä mielestäni ottaa huomioon: 9. Työkirja, joka tukee kokeilemaan prosessimallia, jonka avulla lapsiperheen arki sujuu helpommin: mm. vastuunjako perheen sisällä helpottuu ja opitaan paremmin ymmärtämään toisen tapaa ajatella. Erittäin Melko todennäköistä En osaa sanoa Melko Erittäin todennäköistä epätodennäköistä epätodennäköistä Sisällön kehittämisessä olisi hyvä mielestäni ottaa huomioon: 10. Oma ideasi työkirjaksi:

53 6. Tietokoneen ja verkkosovelluksen käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät asiat, jotka ovat Sinulle tärkeitä Liite 1 6A. Vanhemmuuden tukeminen verkkosovelluksen avulla Arvioi asteikolla 1-5 kuinka tärkeitä Sinulle ovat alla luetellut asiat, jos haet tukea vanhemmuuteesi verkkosovelluksen avulla. Rengasta mielipidettäsi vastaava tai kirjoita vastauksesi sille varatulle riville. 1. Voin itse valita tietoa ja ratkaisumalleja omien tarpeideni mukaan. 2. Voin valita itselleni parhaan verkkosovelluksen käyttöajankohdan. Erittäin tärkeää Melko tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää Ei lainkaan tärkeää 3. Tieto on helposti löydettävissä. 4. Tieto ja menetelmät perustuvat asiantuntemukseen. 5. Verkkosovelluksen ulkoasu on selkeä. 6. Verkkosovellus on nopea. 7. Voin käsitellä verkkosovelluksen avulla sellaisiakin asioita, joista toisille kertominen voisi olla vaikeaa. Esimerkkejä tällaisista asioista: 8. Muita ajatuksiasi verkkosovelluksen käyttämisestä vanhemmuuden tukemisessa:

54 6B. Sinä ja tietokone Kuvaile omia tietokoneen käyttämiseen liittyviä ajatuksiasi tai tottumuksiasi. Rengasta oikeaa vaihtoehtoa vastaava tai kirjoita vastauksesi sille varatulle riville. Täysin samaa mieltä Lähes samaa mieltä En osaa sanoa Jonkin verran eri mieltä Liite 1 Täysin eri mieltä 1. Tietotekniikan käyttäminen on pelottavaa. 2. Tietokoneen käyttäminen on vaikeaa. 3. Verkkosovelluksen avulla on mahdollista kehittää omaehtoista oppimista. 4. Kuinka usein käytät tietokonetta? Päivittäin Useamman kerran viikossa Kerran viikossa Ainakin kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa 5. Etsitkö koskaan internetistä vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyvää tietoa? 1 Kyllä 2 En Jos vastasit kyllä, kuinka usein? Päivittäin Useamman kerran viikossa Kerran viikossa Ainakin kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa 6. Etsitkö koskaan internetistä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa? 1 Kyllä 2 En Jos vastasit kyllä, kuinka usein? Päivittäin Useamman kerran viikossa Kerran viikossa Ainakin kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa 7. Osallistutko koskaan vanhemmuutta, kasvatusta tai parisuhdetta käsittelevään keskusteluun internetissä? 1 Kyllä 2 En Jos vastasit kyllä, kuinka usein? Päivittäin Useamman kerran viikossa Kerran viikossa Ainakin kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa 8. Muita tietokoneen käyttämiseen liittyviä ajatuksiasi tai tottumuksiasi: Lämmin kiitos vastauksistasi! Raisa Marjo Anna