78. KESKIVIIKKONA 30. MARRASKUUTA 2011

Transkriptio

1 PTK 78/2011 vp 78. KESKIVIIKKONA 30. MARRASKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Toinen käsittely 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta... 7 Hallituksen esitys HE 49/2011 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 4/2011 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta... 8 Hallituksen esitys HE 65/2011 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 7/2011 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta... 8 Hallituksen esitys HE 63/2011 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 7/2011 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yliopistolain 49 :n 2 momentin väliaikaisesta muuttamisesta... 8 Hallituksen esitys HE 79/2011 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 3/2011 vp Keskustelu 5) Valtioneuvoston selvitys Suomen osallistumisesta YK:n UNIFILoperaatioon Libanonissa... 9 Valtioneuvoston selvitys UTP 16/2011 vp

2 2 Keskiviikkona Ensimmäinen käsittely 6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 77/2011 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2011 vp 7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä Hallituksen esitys HE 109/2011 vp Puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 1/2011 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle kansalaisaloitelaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 46/2011 vp Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 6/2011 vp 9) Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta Puhemiesneuvoston ehdotus PNE 1/2011 vp Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 7/2011 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain 1 :n ja liitteen muuttamisesta Hallituksen esitys HE 94/2011 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 18/2011 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen VII luvun vaarallisten aineiden kuljetusta kappaletavarana aluksessa koskevan säännöstön (IMDG-säännöstö) 1.3 luvun muutosten hyväksymisestä ja laiksi muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 11 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 102/2011 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 13/2011 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 114/2011 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 14/2011 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinsuojeluaineista sekä laeiksi metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain 7 a :n ja rikoslain 44 luvun 1 :n ja 48 luvun 1 :n muuttamisesta 26 Hallituksen esitys HE 81/2011 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 9/2011 vp

3 78 PTK 78/2011 vp 3 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta 26 Hallituksen esitys HE 105/2011 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 15/2011 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 75/2011 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 16/2011 vp Ainoa käsittely 16) Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen valuuttarahaston neljättätoista yleistä jäsenosuustarkistusta ja johtokuntauudistusta koskevan päätöslauselman nro 66-2 hyväksymisestä sekä valtiontakuusta Suomen Pankille Hallituksen esitys HE 62/2011 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 17/2011 vp Mietintöjen pöydällepano 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta.. 27 Hallituksen esitys HE 120/2011 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 6/2011 vp 18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 60/2011 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 7/2011 vp 19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hallinto-oikeuslain 12 b :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 108/2011 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 8/2011 vp 20) Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 47/2011 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 9/2011 vp

4 4 Keskiviikkona Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ). Markus Mustajärvi /vr (14.45) Juha Sipilä /kesk (15.18) Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 30 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sauli Ahvenjärvi /kd Juho Eerola /ps (e) Markku Eestilä /kok (e) Maarit Feldt-Ranta /sd Satu Haapanen /vihr (e) Lauri Heikkilä /ps (e) Jyri Häkämies /kok (e) Olli Immonen /ps (s) Ilkka Kanerva /kok Katri Komi /kesk (e) Merja Kyllönen /vas (e) Paula Lehtomäki /kesk (p) Jari Lindström /ps (s) Antti Lindtman /sd Markus Lohi /kesk (e) Markus Mustajärvi /vr Merja Mäkisalo-Ropponen /sd Elisabeth Nauclér /r Raimo Piirainen /sd Paula Risikko /kok (e) Päivi Räsänen /kd (e) Juha Sipilä /kesk (e) Alexander Stubb /kok (e) Eero Suutari /kok Kari Tolvanen /kok (e) Erkki Tuomioja /sd Jutta Urpilainen /sd (e) Stefan Wallin /r (e) Sinuhe Wallinheimo /kok Anu Vehviläinen /kesk (s) Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 6 edustajaa: Sinuhe Wallinheimo /kok (14.21) Elisabeth Nauclér /r (14.22) Erkki Tuomioja /sd (14.25) Eero Suutari /kok (14.36) Välikysymyksen esittäminen Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Timo Soini ja 32 muuta edustajaa ovat tehneet valtioneuvostolle välikysymyksen Euroopan talouskriisiä koskevista ratkaisuista (VK 2/2011 vp). Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle edustaja Soinille välikysymyksen esittämistä varten. Timo Soini /ps: Arvoisa herra puhemies! Esitämme seuraavan välikysymyksen: "Eduskunnalle Taustaa Perussuomalaiset ovat alusta lähtien vastustaneet ylivelkaantuneiden euromaiden suoraa ja katteetonta tukemista. Tukipaketit ovat Suomen kannalta epäoikeudenmukaisia ja vaarallisen kalliita. Kaikki euromaat Suomea ja Luxemburgia lukuun ottamatta ovat ensin rikkoneet kasvu- ja vakaussopimuksen velkarajoja. Sen jälkeen tukipaketeilla on rikottu perussopimuksen no bailout -kieltoa (SEUT 125), minkä lisäksi Euroopan keskuspankki on toiminut kyseenalaisesti suhteessa jäsenvaltioiden rahoituskieltoon (SEUT 123) ryhtyessään rahoittamaan kriisimaita omasta pussistaan. Emme ole missään vaiheessa hyväksyneet näitä toimenpiteitä. Ne ovat kohtuuttomia Suomea kohtaan ja uhkaavat ajaa meidätkin velkaloukkuun. Suomen kokonaisvastuut on arvioitu jopa 35 miljardiksi euroksi, kun mukaan otetaan EKP:n toimenpiteistä aiheutuvat riskit. Jos kuusi pahinta kriisimaata kaatuu, vastuut voivat pahimmassa tapauksessa kaksinkertaistua siitäkin. Suomelle kävisi silloin samoin kuin Irlannille pari vuotta sitten, kun se päätti antaa pankeilleen käytännössä rajatonta tukea. Riskit ovat vaarallisen suuria, kun muistetaan, että Suomen valtion velka on vajaat 80 miljardia euroa ja valtion vuosittainen budjetti on noin 50 miljardia euroa.

5 78 PTK 78/2011 vp 5 Kokonaisvastuiden selvittäminen eduskunnalle on ollut hallituksen suunnalta varsin hapuilevaa, mikä on vaikeuttanut kansanedustajien työtä ja heikentänyt demokraattista kontrollia. Sopimusten epäselvyydet, vakuusjärjestelyjen monimutkaisuus ja EKP:n harjoittama tietojen pimittäminen ovat lisänneet kansalaisten epäluottamusta poliitikkoja sekä Euroopan unionin instituutioita kohtaan. Yritykset pelastaa tilanne ilman kriisimaiden velkojen uudelleenjärjestelyä ovat epäonnistuneet, koska tarvittavat rakenteelliset uudistukset olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Nyt, maailmantalouden ajautuessa taantumaan, ei ole mitään sellaista talouskasvun lähdettä, joka voisi nostaa kriisimaat nopealle kasvu-uralle, kun maat joutuvat samaan aikaan tekemään kovia leikkauksia ja veronkorotuksia. Vain kovat tosiasiat myöntämällä voidaan rakentaa tulevaisuutta. Velkakriisi on euron kriisi Kyseessä on euron kriisi. Yhteinen rahapolitiikka on ruokkinut tietyissä jäsenvaltioissa vastuutonta velaksi elämistä, jossa sekä yksityinen että julkinen sektori ovat pöhöttyneet halvan lainarahan turvin. Euroalue oli jo syntyessään kaukana optimaalisesta valuutta-alueesta, mutta vastoin euroidealistien optimistisia ennusteita epätasapainot (inflaatio, talouskasvu, kauppataseen tasapaino) enemmän ja vähemmän kehittyneiden EU-maiden välillä ovat vain kasvaneet euroaikana. Tämä on keskeinen syy vallitsevaan kriisiin, sillä yhteinen rahapolitiikka on ajanut tietyt maat ahtaalle ja vaikeuttanut niiden talouspolitiikan harjoittamista. Kriisi ei tullut yllätyksenä asiaa lähempää seuranneille. Jo ennen euron perustamista useat johtavat taloustieteilijät arvostelivat hanketta siitä, että se perustui vain poliittisiin tavoitteisiin ja soti talouden logiikkaa vastaan. Euro ei täyttänyt useimpia optimaalisen valuutta-alueen ehtoja, minkä vuoksi Harvardin Martin Feldstein kirjoitti jo vuonna 1992, että Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU) vaikeuttaisi alueen talouskehitystä ja lisäisi Euroopan sisäisiä konflikteja juuri kuten viimeisen vuoden aikana on tapahtunut. Feldstein ei ollut mielipiteineen yksin, vaan myös Nobel-palkitut taloustieteilijät Milton Friedman ja Paul Krugman pitivät euroa kohtalokkaana virheenä jo ennen sen syntyä. Samoilla linjoilla oli moni muukin, kuten New Yorkin yliopiston professori Nouriel Roubini, joka tunnetusti ennusti viime vuosien finanssikriisin sekä suututti Italian talousministeri Tremontin Davosissa vuonna 2006 pitämässään puheessa, jossa hän arveli Italian ajautuvan kriisiin ja irtaantuvan eurosta lähivuosina. Euron haitat Suomelle Suomessa euro on ollut pyhä lehmä, jonka arvostelua on pidetty sopimattomana ja tietämättömänä. Nyt on toisin. Euron piti myyntiesitteen mukaan tuoda talouskasvua, vakautta ja yhtenäistä talouskehitystä. Todellisuudessa on käynyt toisin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ekonomisti Jukka Pietilä on hiljattain laskenut, että euromaiden kasvu on ollut hitaampaa kuin mitä se olisi ollut ilman euroa. Verrokkimaat Iso-Britannia, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska ovat kehittyneet paremmin useilla mittareilla, vaikka Iso-Britannia kärsi suuren finanssikriisin pankkisektorillaan. Ero selittyy ensisijaisesti itsenäisellä rahapolitiikalla, joka on vaikeissa talousoloissa ollut maille eduksi. Taloustieteen professori Pertti Haaparanta on todennut, että näytön paikka on niillä, jotka väittävät EMU-jäsenyyden hyödyttäneen suomalaisten enemmistöä. Hän viittaa mm. David Cookin uuteen tutkimukseen, jonka mukaan euroon siirtyminen on johtanut palkkojen tulo-osuuden laskuun etenkin Suomen kaltaisissa maissa. Tämä tarkoittaa, että euron vaikutuksesta aiempaa suurempi osuus bruttoarvonlisäyksestä on kanavoitunut suuria pääomia ansaitseville henkilöille. Eurojäsenyyden suurimpia menettäjiä ovat olleet palkansaajat eli kansalaisten enemmistö. Myös maailmalla useat talousasiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet keskustelua Suomen kaltaisten maiden eurojäsenyydestä. Esimerkiksi investointipankki Goldman Sachsin entinen pääekonomisti Jim O'Neill sekä ajatushautomo Strategy Economicsin Matthew Lynn ovat julkisesti arvioineet, että oma valuutta voisi olla Suomelle eduksi. Liittovaltio tai itsenäisyys Hallitus ei ole tehnyt selvää ja julkista valintaa tilanteen ratkaisemiseksi. Sekä edellinen että nykyinen hallitus ovat esittäneet itsenäistä linjaa, mutta lopulta ovat aina seuranneet Saksan ja Ranskan talutusnuorassa. Hallitus ei ole myöntä-

6 6 Keskiviikkona nyt sitä, mistä muualla puhutaan avoimesti: euro ei toimi ilman laajamittaista liittovaltiota. Liittovaltiokehitys on agendalla varsin avoimesti. Komission ehdottamat eurobondit vakiinnuttaisivat julkistaloudellisen yhteisvastuun euroalueelle. Saksan ajama yhteinen finanssipolitiikka puolestaan keskittäisi budjettivallan Brysseliin. Taloustieteilijöiden mukaan seuraavaksi agendalla ovat mm. työmarkkinoiden sääntelyn yhtenäistäminen, eläkejärjestelmien integrointi sekä Euroopan laajuinen työttömyysturva. Ilman yhteisiä riskienjakomekanismeja ei EMU:sta saada toimivaa valuutta-aluetta. Perussuomalaiset eivät usko Euroopan liittovaltion olevan oikea tie. Eurobondit johtaisivat Suomelle huomattavasti kalliimpiin rahoituskuluihin, koska Suomen julkinen talous on euroalueen parhaiten hoidettuja. Sitä paitsi joutuisimme automaattisesti ottamaan vielä nykyistäkin isompia vastuita ongelmamaista, sillä yhteiset, jopa tuhansien miljardien velkakirjat nostaisivat automaattisesti omia vastuitamme kymmenillä miljardeilla euroilla. Keskitetty budjettipolitiikka tekisi eduskunnasta sivukonttorin samoin kuin Suomen Pankille on tapahtunut. Eikä yhteinen fiskaalijärjestelmä kuitenkaan lopulta toimisi, koska EU koostuu hyvin erilaisista kulttuureista ja perinteistä eikä se noudata omia sääntöjään. Työmarkkinoiden, sosiaalipolitiikan ja eläkejärjestelmän suhteen meidän on turha kuvitella, että Suomen mallista tulisi EU:n malli. Isot maat jyräävät, Suomi on mukana tai sitten ei ole. Isoimpia esteitä liittovaltion toiminnalle ovat suuret erot euromaiden välillä korruption, hallinnon tehokkuuden ja lakien noudattamisen suhteen. Maailmanpankin indikaattoreiden mukaan Italia, Kreikka, Portugali ja Espanja ovat näiltä osin lähempänä kehittyviä valtioita, kun taas Suomi on euromaista kaikkein kauimpana niistä. Euro ei ole pienentänyt näitäkään eroja, vaan esimerkiksi Italia on jatkanut matkaansa alaspäin. Perussuomalaiset kunnioittavat kansan päätöksiä mutta eivät eliitin toimintatapaa, jossa liittovaltiota yritetään hivuttaa eteenpäin väkisin ja pikkuhiljaa ilman äänestäjien siunausta. Vaadimme, että hallitus kertoo kansalle avoimesti, mihin ratkaisuihin se on valmis kriisien pahentuessa. Kyse on niin suuren mittaluokan ratkaisuista Suomen itsenäisyyden kannalta, ettei sellaisia saa tehdä vaivihkaa ja ilman julkista debattia. Hajoamiseen varauduttava Lopuksi kannamme huolta siitä, mitä hallitus aikoo tehdä, jos euroalue mahdollisesti hajoaa lähitulevaisuudessa. Tämä skenaario on noussut vakavaksi puheenaiheeksi. Olisi edesvastuutonta, jos hallituksella ei olisi toimintastrategiaa sitä varten. Esimerkiksi Englannissa maan rahoitusvalvoja (Financial Services Authority) vaati hiljattain, että suuret pankit varautuvat euron mahdolliseen hajoamiseen. Suomessa Ålandsbanken Asset Managementin toimitusjohtaja Stefan Törnqvist on ennustanut kriisin johtavan lopulta euroalueen hajoamiseen. Euron hajoamista ei voida enää sulkea pois. Suomen on mietittävä oma strategiansa, joka ei ole sidottu muiden euromaiden valintoihin. Saksalla on D-markat vielä hyvässä tallessa. Selvä vaihtoehto tarjolla Perussuomalaiset ovat tarjonneet selvän vaihtoehdon. Ensinnäkin Suomen piikki kiinni heti. Suomen riskit ovat jo nyt mittavat. Suomi ei ole aiheuttanut tätä kriisiä. On epäoikeudenmukaista asettaa suomalainen veronmaksaja tämän kriisin maksumieheksi. Suomen osuus takauksista on epäoikeudenmukainen. Tukipaketit ovat EU:n omien sopimusten vastaisia ja siten moraalittomia. Toiseksi kriisimaiden velkoja on leikattava. Kriisimaiden velkataakka on niin suuri, että ilman mittavia velkojen leikkauksia (haircut) ne eivät selviä. Tappiot realisoituvat riskien ottajille. Kolmanneksi jatkorahoitus voidaan hyväksyä vain suoraan IMF:n kautta ilman välikäsiä kuten ERVV:tä. Kansainvälinen valuuttarahasto on se taho, jolla on sekä uskottavuus että kokemus velkakriisien ratkaisemiseen. EU:lla ei ole kumpaakaan. EU on täysin omien vallanpitäjiensä halvaannuttama. Virheitä ei myönnetä vaan pankkien lisäksi pelastetaan epäonnistuneita poliitikkoja. Neljänneksi on jo aika tehdä selvitys Suomen rahapoliittisista vaihtoehdoista. Perussuomalaiset eivät hyväksy liittovaltiopolitiikkaa eivätkä velka- ja tulonsiirtounionia eurobondeineen. Emme hyväksy EKP:n johtamaa rahoitusta, jossa Suomen kansa pantaisiin maksamaan kymmeniä miljardeja euroja ilman mitään demo-

7 78/1 PTK 78/2011 vp 7 kraattista kontrollia. Maksu tulisi joko suoraan pääomittamisen kautta tai mikä vielä epäoikeudenmukaisempaa nopeasti kasvavan inflaation kautta. Vaadimme myös lisätietoja hallituksen paljon mainostamasta vakuussopimuksesta. Kreikan lainan seuraava maksuerä on menossa maksuun. Joko Suomen vakuussopimus on Lontoossa saatu kyhätyksi, ja mikä on sen sisältö? Tarvitaan selkokielinen teksti, jotta kansa voi arvioida päättäjiensä pätevyyttä ja luotettavuutta. Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen: Onko hallitus varautunut euron mahdolliseen hajoamiseen, aikooko hallitus teettää perusteellisen selvityksen Suomen rahapoliittisista vaihtoehdoista esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Ison-Britannian ja Sveitsin malleja seuraten, hyväksyykö hallitus sen, että eduskunnan budjettivalta siirretään Euroopan komissiolle, hyväksyykö hallitus komission ehdottamat eurobondit, jotka nostaisivat huomattavasti Suomen valtion lainakustannuksia ja lisäisivät automaattisesti sen vastuita kriisimaista, hyväksyykö hallitus todellakin sen, että vakuusrahastojen riskiä kasvatetaan moninkertaiseksi muuttamalla rahastot vipurahastoiksi ja hyväksyykö hallitus kriisimaiden velkojen hoitamisen EKP:n setelirahoituksella? Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2011 Timo Soini /ps Anssi Joutsenlahti /ps Vesa-Matti Saarakkala /ps Maria Lohela /ps Lea Mäkipää /ps Martti Mölsä /ps Jussi Halla-aho /ps Juha Väätäinen /ps Kauko Tuupainen /ps Maria Tolppanen /ps Hanna Mäntylä /ps Pirkko Mattila /ps Kimmo Kivelä /ps Ari Jalonen /ps Tom Packalén /ps Reijo Hongisto /ps Pertti Virtanen /ps Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Mika Niikko /ps Kaj Turunen /ps Reijo Tossavainen /ps Pietari Jääskeläinen /ps Osmo Kokko /ps Pentti Kettunen /ps Ritva Elomaa /ps Laila Koskela /ps Arja Juvonen /ps Ville Vähämäki /ps Juho Eerola /ps Olli Immonen /ps Johanna Jurva /ps Teuvo Hakkarainen /ps James Hirvisaari /ps" Puhemies Eero Heinäluoma: Työjärjestyksen mukaisesti välikysymys lähetetään keskustelutta valtioneuvostolle vastattavaksi. PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 49/2011 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 4/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Elsi Katainen Mirja Vehkaperän kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.

8 8 Keskiviikkona /2 Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Puhemies Eero Heinäluoma: Joka hyväksyy lakiehdotuksen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotus hylätty. Pöytäkirjaan merkitään, miten kukin edustaja on äänestänyt. Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen äänin jaa 131, ei 31, tyhjiä 1; poissa 36. (Ään. 1) (Liite 1, s. 28) Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 65/2011 vp Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 7/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mirja Vehkaperä Ari Torniaisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Puhemies Eero Heinäluoma: Joka hyväksyy lakiehdotuksen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotus hylätty. Pöytäkirjaan merkitään, miten kukin edustaja on äänestänyt. Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen äänin jaa 101, ei 65; poissa 33. (Ään. 2) (Liite 2, s. 29) Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Asian käsittely päättyi. 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 63/2011 vp Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 7/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Timo Korhonen Elsi Kataisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Puhemies Eero Heinäluoma: Joka hyväksyy lakiehdotuksen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotus hylätty. Pöytäkirjaan merkitään, miten kukin edustaja on äänestänyt. Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen äänin jaa 102, ei 65; poissa 32. (Ään. 3) (Liite 3, s. 30) Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yliopistolain 49 :n 2 momentin väliaikaisesta muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 79/2011 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 3/2011 vp

9 78/5 PTK 78/2011 vp 9 Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Kimmo Kivelä Ritva Elomaan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Puhemies Eero Heinäluoma: Joka hyväksyy lakiehdotuksen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotus hylätty. Pöytäkirjaan merkitään, miten kukin edustaja on äänestänyt. Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen äänin jaa 103, ei 66; poissa 30. (Ään. 4) (Liite 4, s. 31) Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi. Keskustelu Valtioneuvoston selvitys UTP 16/2011 vp 5) Valtioneuvoston selvitys Suomen osallistumisesta YK:n UNIFIL-operaatioon Libanonissa Puhemies Eero Heinäluoma: Päiväjärjestyksen 5) asiana on puhemiesneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti käytävä keskustelu Suomen osallistumisesta YK:n Unifil-operaatioon Libanonissa. Keskustelu alkaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Timo Soinin ja ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoroilla. Niiden jälkeen käytävässä keskustelussa puheenvuorot varataan P-painikkeella. Myönnän puheenvuorot harkitsemassani järjestyksessä, ja ne saavat kestää enintään 2 minuuttia. Alkupuheenvuorojen jälkeen mahdollistetaan myös minuutin puheenvuoroin käytävä debatti. Keskustelu 1 Timo Soini /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on saanut hallitukselta kriisinhallintalain mukaisen selvityksen Suomen osallistumisesta YK:n Unifiloperaatioon. Vuonna 1978 alkaneen operaation mandaattia ja kokoa on muutettu useaan otteeseen. Vuoden 2006 sodan jälkeen YK:n turvallisuusneuvosto vahvisti operaatiota kasvattamalla joukkojen määrää ja laajentamalla operaation mandaattia. Tämä löytyy päätöslauselmasta 1701 vuodelta Unifil-operaation mandaatti on voimassa vuoden kerrallaan. Nykyisen mandaatin mukaan Unifil tukee Libanonin hallitusta ja asevoimia, joilla on päävastuu kaikkien päätöslauselman 1701 mukaisten tehtävien toteuttamisesta. Unifil valvoo yhdessä Libanonin ja Israelin asevoimien kanssa maiden välistä 121 kilometrin pituista rajalinjaa, niin kutsuttua sinistä linjaa, blue line. Israel ja Libanon ovat pääasiallisesti pitäytyneet rajalinjan kunnioittamisessa, mutta rajalinjan kiistanalaisten kohtien merkitseminen on ajautunut umpikujaan. Ulkoministeri Tuomioja selvittänee omassa puheenvuorossaan tarkemmin operaation yksityiskohtia, joten en lähde niitä omassa puheenvuorossani käsittelemään. Arvoisa puhemies! Suomen kriisinhallintaa koskevan päätöksentekomenettelyn mukaan tasavallan presidentti päättää Suomen osallistumisesta ja osallistumisen lopettamisesta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Ennen esityksen tekemistä valtioneuvosto kuulee eduskuntaa. Valtioneuvosto tuo operaatiot eduskunnalle joko selvityksinä tai selontekoina riippuen operaation mandaatista, laajuudesta ja vaativuudesta. Ulkoasiainvaliokunta voi kriisinhallintalain ja perustuslain 97 :n nojalla tuoda sen päätettävissä olevan selvityksen keskusteltavaksi täysistuntoon. Valiokunta katsoi, että 200 sotilaan ja noin 20,9 miljoonan euron Unifil-operaatiosta on asianmukaista ja hyvä käydä keskustelua myös täällä salissa korostaaksemme eduskunnan poliittista harkintavaltaa. Valmistauduttaessa osallistumaan kriisinhallintaan on jo ennakkoon varauduttava myös mahdollisiin vastoinkäymisiin, niin tässäkin operaatiossa, mukaan lukien ihmishenkien menetys, ja eduskunnan on osaltaan oltava valmis kantamaan poliittista vastuuta myös näistä seuraamuksista. Tämä on tärkeää todeta ottaen huomioon, että kyseessä on tämän edus-

10 10 Keskiviikkona /5/2 kunnan ensimmäinen päätös näin merkittävästä kriisinhallintaoperaatiosta. Todettakoon, että tämä on ensimmäinen kerta, kun valiokunta käyttää mahdollisuutta tuoda kriisinhallintaa koskevan selvitysasian täysistuntoon. Täysistuntokeskustelu palvelee myös kansalaisille tiedottamista ja tuo Suomen osallistumiselle Unifil-operaatioon sen ansaitsemaa näkyvyyttä. Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Ulkoasiainvaliokunta on johdonmukaisesti korostanut, että Suomen turvallisuuspoliittisen linjan mukaista on vastuun kantaminen myös kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta. Uhkien torjumisessa vaaditaan yhä vahvempaa solidaarisuutta ja sitoutumista monenväliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Harkittaessa Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan on muistettava, että keskinäisriippuvassa maailmassa maantieteellisesti kaukaiset konfliktit, poliittiset ja taloudelliset epävakaudet, ympäristökatastrofit ja väestöliikkeet vaikuttavat myös Suomen tilanteeseen joko poliittisesti tai taloudellisesti. Uhkien torjuminen on siksi usein aloitettava kaukana Suomen rajojen ulkopuolella. Suomi on ollut yksi Yhdistyneiden kansakuntien aktiivisimmista kriisinhallintamaista. Suomen kokonaisvaltainen lähestymistapa eli se, että me käytämme kriisien ehkäisyyn ja hoitoon kehitys-, siviili- ja sotilaallista osaamistamme, on edelleen kestävä ja perusteltu toimintatapa. Siksi onkin todettava, että tämänhetkinen sotilaallinen osallistumistasomme ei mielestäni vastaa poliittista tahtotilaamme. Suomi osallistuu tällä hetkellä yhteensä vain noin 250 henkilöllä sotilaalliseen kriisinhallintaan. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on pyytänyt puolustusvaliokunnalta lausuntoa selvityksen johdosta, ja valiokunta tekee päätöksensä ensi viikolla kuunneltuaan myös tämän päivän keskustelun evästyksiä. Haluan kuitenkin jo tässä vaiheessa todeta, että valiokunnan puheenjohtajana pidän tärkeänä, että Suomi osallistuisi tähän operaatioon. Pysyvän rauhan aikaansaaminen Libanonin ja Israelin välille on osa laajempaa Lähi-idän rauhanratkaisua. Vakauden tukeminen Lähi-idässä on erityisen ajankohtaista nyt, kun arabikevään ansiosta alueella on vihdoin mahdollisuus lujittaa demokratiaa ja avointa kansalaisyhteiskuntaa. Euroopan kannalta alue on merkittävä sekä strategisesti että taloudellisesti. Mikäli myönteinen päätös osallistumisesta tehdään, kyseessä olisi kolmas kerta, kun Suomi osallistuisi tähän operaatioon. Unifilissa on palvellut yhteensä yli suomalaissotilasta, siis yli suomalaissotilasta, täälläkin salissa joitakin. Meillä on alueella vankat perinteet ja kokemusta, jota voimme hyödyntää. Yhteistyötä tehtäisiin rauhanturvaajan monikansallisessa operaatiossa meille luontevan kumppanin Irlannin kanssa. Siis tämä meidän operaatio on yhteisoperaatio Irlannin kanssa. Jokainen operaatio on aina myös käytännön harjoitusta Puolustusvoimille. Osallistuminen Unifil-operaatioon nostaa Suomen kokonaisosallistumisen tasoa ja vahvistaa Suomen panosta YK-johtoiseen kriisinhallintaan ja osoittaa Suomen tukea YK:lle kokonaisuudessaan. Arvoisa puhemies! Toivon, että keskustelusta tulee vilkas ja että siinä käydään läpi operaatioon liittyviä näkökohtia Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan yleisemminkin. 2 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (esittelypuheenvuoro): Herra puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja Soini totesi, on suomalaisella kriisinhallinnalla pitkät perinteet erityisesti juuri Lähi-idässä alkaen jo Suezin Unef-operaatiosta vuonna Myöskin Unifil-operaatioon Suomi on osallistunut aiemmin vuosina samoin kuin vuosina 2006 ja Yhteensä alueella on palvellut noin suomalaissotilasta. Nyt tehdyssä esityksessä Suomen osuus muodostuisi jääkärikomppaniasta, esikuntaupseereista ja tukiosista. Joukon vahvuus on noin sotilasta. Suomi valmistautuu lähettämään ensimmäiset esikuntaupseerit valmistelemaan operaation käynnistymistä vielä tämän vuoden lopussa, ja pääjoukon on tarkoitus siirtyä alueelle toukokuussa Toimimme operaatiossa yhdessä Irlannin kanssa. Irlanti on siirtynyt alueelle jo kesällä 2011, ja Irlanti on sellainen maa, jonka kanssa yhteistoiminnasta rauhanturvatehtävissä meillä on erittäin hyviä kokemuksia. Libanonin tilanne on vuoden 2006 sodan jälkeen ollut melko vakaa, ja tähän on myös Unifil osaltaan myötävaikuttanut, mutta tilanne saattaa myös nopeasti heiketä. Riskitekijöitä liittyy niin Libanonin sisäiseen tilanteeseen, Libanonin ja Israelin välisiin jännitteisiin kuin myös Syyrian

11 78/5/3 PTK 78/2011 vp 11 tilanteen vaikutuksiin. Ja luonnollisesti, kun Lähi-idässä ollaan, koko alueen tilanne voi kehittyä arvaamattomasti. Toisaalta ei ole mitään sellaista lähtökohtaista odotusta, että näin välttämättä olisi tapahtumassa. Suomen joukkojen toiminta-alue ulottuu Libanonin ja Israelin raja-alueelle, niin kutsutulle siniselle linjalle. Itse operaation kannalta välittömiä vaaratekijöitä ovat lähinnä paikalliset tulitaukorikkomukset sekä maastossa olevat miinat ja räjähtämättömät ammukset. Unifil on myös joutunut kuluvan vuoden aikana kahden yksittäisen pommi-iskun kohteeksi. Merkittävin vaaratekijä operaatiolle olisi jonkin osapuolen irtaantuminen vuoden 2006 hyväksytyn YK:n turvaneuvoston päätöslauselman sisältämästä poliittisesta ratkaisusta. Tämän operaation tehtävät perustuvat YK:n turvaneuvoston vuoden 2006 päätöslauselmaan. Tuolloin operaation tehtäviä laajennettiin Libanonin sodan seurauksena. Operaation tehtävänä on valvoa vihollisuuksien lopettamista, tukea Libanonin asevoimien sijoittumista Etelä-Libanonin alueelle, koordinoida toimet Libanonin hallituksen ja Israelin kanssa, auttaa varmistamaan humanitaarisen avun perille vieminen ja pakolaisten paluu, avustaa Libanonin asevoimia siinä, että sinisen linjan ja Litanijoen välisellä alueella ei olisi muita aseistettuja ryhmittymiä tai aseita kuin Libanonin asevoimat ja Unifil. Lisäksi Unifilin tehtävä on avustaa Libanonin hallitusta rajojen valvonnassa sen estämiseksi, että maahan tulisi aseita ilman hallituksen lupaa. Päävastuu tehtävien toteuttamisesta on Libanonin hallituksella ja asevoimilla, joita Unifil toiminnallaan tukee. Myös suomalaisjoukon toiminta keskittyy pääosin Libanonin asevoimien tukemiseen. Operaation voimankäyttösäännöt perustuvat YK:n mallivoimankäyttösääntöihin ja mukailevat sisällöllisesti EU- ja Nato-operaatioissa käytössä olevia voimankäyttösääntöjä. Herra puhemies! Kriisinhallintalain pohjalta hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa on päätynyt menettelyyn, jossa asiassa kuullaan ulkoasiainvaliokuntaa. Tämä on lakia aikanaan laadittaessa todettu pääsääntöiseksi menettelyksi kriisinhallintaan osallistumisesta päätettäessä silloin, kun operaatioon ei liity erillisiä poikkeavia piirteitä tai toimintavaltuuksia. Ulkoasiainvaliokunta on kuitenkin halunnut tuoda asian tänne täysistunnon keskusteluun, ja pidän tätä hyvänä ratkaisuna myöskin sen vuoksi, että nyt on ensimmäinen kerta, kun tämä uusi eduskunta pääsee kokonaisuudessaan keskustelemaan kriisinhallintatehtävistä. Lisää tilaisuuksia on tulossa tietysti lähiaikoina, kun Afganistan-selonteko, johonka sisältyvät linjaukset Suomen osallistumisesta kriisinhallintatehtäviin tuossa maassa, tulee eduskunnan käsittelyyn vielä lähiaikoina. Herra puhemies! Tässä on todellakin kysymys siitä, että Suomelle on perusteltua ja tärkeätä myös tämän Unifil-osallistumisen kautta osoittaa vahva sitoutumisemme YK:n rauhanturvatoimintaan. Samalla lisäämme kriisinhallintaosallistumisemme kokonaistasoa, joka on tällä hetkellä historiallisesti katsoen poikkeuksellisen alhaalla. On monestakin syystä perusteltua, että Suomi käyttää voimavarojaan nimenomaan YKjohtoisissa operaatioissa, joissa meidän osaamistamme arvostetaan erittäin korkealle ja joihinka se koulutus, jonka suomalaiset rauhanturvaajat ovat saaneet, on erityisen sopiva. Ei tarvitse myöskään alleviivata sitä, että tällaisella vahvalla sitoutumisella ja osallistumisella YK-rauhanturvatoimintaan on myös myönteinen merkitys Suomen turvaneuvoston jäsenyysehdokkuudelle. Puhemies Eero Heinäluoma: Aloitamme keskustelun 2 minuutin mittaisilla puheenvuoroilla. Puheenvuorot pidetään paikaltaan. 3 Pertti Salolainen /kok: Herra puhemies! On todellakin hyvä, että eduskunta käy aktiivisesti ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, ja tätä käytäntöä kannattaa tietenkin jatkaa. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat muutaman vuoden tauon jälkeen palaamassa Libanoniin. On erittäin arvokasta, että Suomi jatkaa toimintaansa Lähiidässä, missä meillä on pitkät perinteet. Päätös tukee myös turvaneuvostokampanjaamme, koska osallistumme tällä kertaa nimenomaan YK:n kriisinhallintaoperaatioon. Päätös osallistua YK:n Unifil-operaatioon on siis erittäin tervetullut, ja kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee tätä. Haluamme tässä yhteydessä kuitenkin nostaa esiin kaksi sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvää virheellistä tulkintaa. Ensinnäkin on turha asettaa kansainvälinen kriisinhallinta ja kotimaan puolustus vastakkain. Eduskunnassakin on tämän tästä ihmetelty, miten meillä on varaa osallistua kriisinhallintaan maailmalla, kun omat puolustusvoimamme joutuvat kiristämään vyötä. Useimmat puolustuk-

12 12 Keskiviikkona /5/4 sen ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat sanovat paremminkin, että meillä ei ole varaa jäädä pois kriisinhallinnasta. Kansainväliset tehtävät lisäävät Suomen turvallisuutta ja vahvistavat puolustuskykyämme. Joukkomme saavat nimittäin arvokasta kokemusta ja harjaantuvat toimimaan yhdessä muunmaalaisten joukkojen kanssa. Oleellista on, että kansainvälisen vakauden ylläpitäminen vahvistaa aina myös Suomen omaa turvallisuutta. Toinen väärinkäsitys on, että YK:n operaatiot olisivat jotenkin helpompia tai turvallisempia kuin EU:n tai Naton johtamat operaatiot. Tämä on YK:n tehtävien vähättelyä. YK-joukot toimivat nykyään hyvinkin vaikeissa ja vaativissa olosuhteissa, katsotaanpa sitten Kongoa, Somaliaa tai Sudania. On totta, että tilanne Suomen suunnitellulla vastuualueella Libanonissa on tällä hetkellä melko vakaa korostan: tällä hetkellä. Tosin Libanonin ja Israelin rajalla on vastikään esiintynyt ohjus- ja tykistötoimintaa, ja nyt onkin tärkeätä, että kaikki osapuolet vakuuttavat, että YK-joukot voivat toimia alueella turvallisesti. Näin ei suinkaan ole ollut aina, niin kuin Suomikin on ikäväkseen joutunut toteamaan. Tilanne voi siis muuttua hetkessä. Naapurimaa Syyria ja sen kriisi heijastuu Libanoniin myös monella tapaa. Samoin Iranin toiminta saattaa heijastua näille alueille. Herra puhemies! Talvisota syttyi tänä samaisena marraskuun viimeisenä päivänä 72 vuotta sitten. Tällaisena vuosipäivänä on hyvä palauttaa mieliin, että Suomikaan ei ole aina saanut elää rauhassa. Siksi meidän on aina tehtävä voitavamme kansainvälisen rauhan ja vakauden eteen. Nyt teemme voitavamme Libanonissa. Puhemies Eero Heinäluoma: Huomautan edustajia 2 minuutin puheaikarajoituksesta. 4 Johannes Koskinen /sd: Herra puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee YK-vetoiseen Unifil-operaatioon osallistumista hallituksen esittämin perustein. Viime vuosina on tunnetusti kaivattu Suomen vahvempaa panostusta juuri YK:n rauhanturvatoiminnassa, ja nyt tällainen tilaisuus meille soveltuvaan sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävään on avautunut. Turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1701 viiden vuoden takaa kuvataan aika hyvin tuota tehtävän luonnetta: Operaation tehtävänä on valvoa vihollisuuksien lopettamista, tukea Libanonin armeijan sijoittumista Etelä-Libanonin alueelle, koordinoida toimet Libanonin hallituksen ja Israelin kanssa, auttaa varmistamaan humanitaarisen avun perille vieminen ja pakolaisten paluu sekä avustaa Libanonin armeijaa siinä, että sinisen linjan ja Litanijoen välisellä alueella ei olisi muita aseistettuja ryhmittymiä tai aseita kuin nämä lailliset Libanonin asevoimat ja Unifil. Lisäksi Unifilin tehtävä on avustaa Libanonin hallitusta rajojen valvonnassa sen estämiseksi, että maahan tulee aseita ilman hallituksen lupaa. Päävastuu päätöslauselman mukaisten tehtävien toteuttamisesta on Libanonin hallituksella ja armeijalla, joita Unifil tällä toiminnallaan tukee. Koko tämä kuvaus vastaa hyvin sitä tehtävien joukkoa, johonka Suomen rauhanturvajoukot hyvin soveltuvat. Operaation voimankäyttösäännöt perustuvat YK:n mallivoimankäyttösäännöille ja mukailevat sisällöllisesti EU- ja Nato-operaatioissa käytössä olevia voimankäyttösääntöjä. Näitä voimankäyttövaltuuksia ei ole jouduttu viime vuosina muuttamaan. Voimankäyttösääntöjä pidetään arvioiden mukaan riittävinä operaation nykyisten tehtävien toteuttamisen ja joukkojen omasuojan kannalta. Tietysti tässä pitää kuitenkin varautua ongelmien vaikeutumiseenkin, mihin kollega Salolainen edellä viittasi, ja varustaa joukot huolellisesti ja asianmukaisesti sekä seurata tilannetta valppaasti, jotta nähdään, milloin tarvitaan mahdollisia lisäsuojatoimia. Tämä tosiaan sopii hyvin Suomen rauhanturvaperinteeseen ja saa toivottavasti eduskunnan laajan tuen. 5 Ari Jalonen /ps: Arvoisa puhemies! Suomi on rauhanturvaamisen suurmaa. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat toimineet ympäri maailmaa useiden vuosien ajan tehden arvokasta työtä. Perussuomalaiset arvostavat sitä. Onhan tämä huomioitu myös Nobelin rauhanpalkinnolla. Unifil-operaatio on perinteinen YK:n rauhanturvaamisoperaatio. Siellä tehdään juuri sitä, mikä on suomalaiselle vahvinta osa-aluetta: rakennetaan rauhaa ja rakennetaan tulevaisuutta. Mielestämme Suomen rauhanturvaamisen painopistettä tulisikin siirtää entistä enemmän takaisin perinteisen YK:n rauhanturvaamisen suuntaan. Nykypäivänä operaatiot ovat entistä kalliimpia ja entistä vaarallisempia. Suomalaisten rauhanturvaajien suojasta on huolehdittava, ja turvavarusteiden ja kaluston on oltava ajanmukaisia. Määrärahojen on oltava suhteessa operaatioiden

13 78/5/6 PTK 78/2011 vp 13 vaarallisuuteen ja kaluston hintaan. Painopiste on siirrettävä YK:n suuntaan, rauhanturvaamiseen, ja päällekkäisiä operaatioita ei voi olla liian monta. Siksi Afganistanista on vetäydyttävä suunnitellulla tavalla ja hallitusti. Puhemies! Näitä operaatioita tulee tulevaisuudessa entistä tarkemmin valikoida nimenomaan olosuhteet huomioon ottaen ja suomalaisten arvokkaan työn ja toimintamallin tuntien, ja suomalaisten rauhanturvaajien turvallisuudesta, myös oikeusturvasta, on pidettävä huolta. Nämä edellä mainitut asiat huomioiden perussuomalaiset kannattavat Libanoniin palaamista. 6 Mari Kiviniemi /kesk: Puhemies! Suomella on pitkät ja kunniakkaat perinteet kriisinhallinnasta ja rauhanturvaamisesta, vaikkei meitä tällä hetkellä voikaan kutsua rauhanturvaamisen suurmaaksi. Suomalaisten osaamista ja paikalliset olosuhteet ja ihmiset huomioivaa toimintatapaa arvostetaan maailmalla. Olemme käytännönläheisiä, harkitsevaisia ja luotettavia. Meillä on myös pitkät perinteet osallistumisesta YK:n Unifil-operaatioon, jossa toimimme kahteen otteeseen lähes 20 vuoden ajan. Siksi on luontevaa, että osallistumme myös tähän operaatioon. Keskustan eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista YK:n Unifil-operaatioon. Myös Irlanti on Suomelle luonteva yhteistyökumppani maidemme samankaltaisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten luonteiden ja kriisinhallintakonseptien yhteneväisyyden vuoksi. Operaatio myös ilman muuta vahvistaa Suomen panosta YK:n kriisinhallintaan, mikä edesauttaa mahdollisuuksiamme pyrkiessämme YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Suomella oli myös rakentava rooli vuonna 2006 EU:n puheenjohtajamaana. Vauhditimme unionin yhtenäisen kannan muodostamista asiaan Israelin ja Hizbollahin välisten taisteluiden yltyessä. Tuo työ, mitä Suomi EU:n puheenjohtajamaana teki, mahdollisti sovun tulitauosta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla Tuolla päätöslauselmalla lopetettiin vihollisuudet ja pyrittiin löytämään kestävä ratkaisu Israelin ja Libanonin välille. On selvää, että vielä tarvitaan paljon työtä siirtymiseksi pysyvään tulitaukoon ja kestävään rauhanomaiseen ratkaisuun, mutta Suomi voi osaltaan antaa oman panoksensa rauhan rakentamiseksi alueella, joka on keskeinen myös Lähi-idän rauhanprosessin myönteisen edistymisen kannalta. Kaksi asiaa haluan tässä yhteydessä nostaa vielä esiin. Tähän alueeseen liittyy riskitekijöitä, jotka voivat nopeasti heikentää tilannetta, ja ulkoasiainvaliokunnalle toimitetun lisäselvityksen mukaan riskitekijöitä on useita. Keskustan eduskuntaryhmä pitääkin välttämättömänä, että käsitellessään valtioneuvoston selvitystä ulkoasiainvaliokunta tarkastelee laaja-alaisesti koko alueen vakautta ja mahdollisia riskitekijöitä Unifiloperaation onnistumiselle. Lisäksi edellytämme, että puolustusvaliokunta puolestaan perehtyy asiantuntijakuulemisessa suomalaisjoukkojen tehtävien tarkasteluun, mahdollisiin riskitekijöihin ja siihen, että joukkomme ovat asianmukaisesti varustetut. Arvokasta työtä rauhan ja vakauden eteen tekevät suomalaiset rauhanturvaajat ansaitsevat työlleen kaiken tarvittavan tuen. 7 Annika Lapintie /vas: Herra puhemies! Maailmanlaajuisen vakauden ja rauhan paras turvaamistapa on varmastikin kehitysyhteistyö ja siihen annetut panostukset. Sen lisäksi tietenkin Suomi nyt tässä tapauksessa on tekemässä päätöstä osallistumisesta Unifil-operaatioon Libanonissa, ja aivan samoin kuin silloin, kun Suomi antaa panostuksensa kehitysyhteistyöhön, näen, että tämä on tavallaan jäsenmaksua kuulumisesta ihmiskuntaan. Aivan varmaa on, että ihan kaikille on eduksi, jos voimme välttää aseellisten yhteenottojen tuomat murhenäytelmät. Samalla tavalla ihan kaikille on eduksi, jos voimme estää sotilaalliset selkkaukset alueella, joka muutoinkin on epävakaa ja muutoksen alla. Erityisesti tässä Libanonin operaatiossa on myönteistä se, että se on YK-vetoinen eikä tätä tehtävää ole ulkoistettu sotilasliitto Natolle. Kestävään rauhaan tällä alueella päästään vain, jos Israel vetäytyy miehittämiltään alueilta ja sallii elinkelpoisen Palestiinan valtion perustamisen. Aivan samoin kestävään rauhaan tällä alueella päästään vain, jos Iran luopuu tavoittelemasta ydinaseita ja jos Israel luopuu omistaan osana alueen rauhoittumista. (Ben Zyskowicz: Onko teillä palestiinalaisille mitään vaatimuksia?) Tämä perinteinen YK-johtoinen rauhanturvaamistyö on myös vuosien myötä vaatinut uhreja. Aikaisemmin suurimpana riskitekijänä on ollut liikenne. Nythän me tiedämme, että maailma on muuttunut myös näissä YK-johtoisissa rauhanturvaoperaatioissa, ja ikävää on, kuten var-

14 14 Keskiviikkona /5/8 masti kaikki muistamme, että nimenomaan Libanonissa tehtiin isku tietoisesti kohti YK:n rauhanturvaajia. Sen vuoksi, kun me teemme tätä ratkaisua, on tiedostettava, että tämä on iso ja vakava ratkaisu, koska vaaratekijöitä on paljon ja siviiliuhreilta tai rauhanturvaajauhreilta ei välttämättä pystytä välttymään. 8 Tuija Brax /vihr: Arvoisa herra puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen hallituksen linjauksiin. Ulkoministeri Tuomioja puhui YK:n roolista niin samoilla sanoilla kuin mitä olin ajatellut sanoa, että en käy niitä tässä toistamaan. Operaatioon osallistuminen on luonteva vahvistus meidän rauhanturvatyöllemme, joka on tunnetusti viime aikoina ollut volyymiltaan hiukan vähäisempää kuin aiemmin. Yhtä lailla meidän mielestämme on tärkeätä, että Suomi pystyy vahvistamaan myös siviilikriisinhallintaa. Presidentti Ahtisaaren tunnetut juhlapuheen sanat Norjassa aikoinaan siitä, että meillä täytyy olla rooli oikeusvaltion vahvistamisessa kriisialueilla, ja muut siviilikriisinhallintaa tukevat viestit antavat odottaa, että hallitus tältäkin osin tuo meille hyviä uutisia, niin kuin tänään tässä asiassa. Unifil-operaatio voi olla vaikea ja vaarallinen operaatio ei siis välttämättä, mutta voi olla. Siksi on välttämätöntä varustaa ja kouluttaa joukkomme erittäin hyvin. Aivan viimeiseksi, arvoisa puhemies: On selvää, että kun suomalaiset pojat ja tytöt, miehet ja naiset, lähtevät tähän tärkeään työhön, heidän pitää voida luottaa siihen, että Suomi pitää omistaan huolta. Sekä operaation aikana että operaation jälkeen sopeuduttaessa siviilimaailmaan varsinkin, jos operaation aikana on loukkaannuttu tai sairastuttu kattavan, yksiselitteisen, erittäin hyvän terveydenhuollon ja muun turvan pitää olla kunnossa. Tältä osin vihreä eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että nykytilanne ei ole tyydyttävä. Kiitämme siis tähänastisista linjauksista. Odotamme hyviä uutisia sekä siviilikriisinhallinnasta että sitten kotiutettavien sotilaiden taikka rauhanturvaajien hoidosta. 9 Christina Gestrin /r: Värderade talman! Finlands deltagande i FN:s krishanteringsoperation Unifil i Libanon är en viktig del av vår krishanteringsverksamhet, och svenska riksdagsgruppen stöder uppdraget. De viktigaste uppgifterna är att övervaka att fientligheterna mellan parterna inställs och att skydda den lokala befolkningen. Unifil är en balanserande faktor i konflikten i södra Libanon och har en betydelse för fredsprocessen i Mellanöstern. Finland har långa traditioner i Mellanösternområdet. Det är ju nu tredje gången som Finland skulle delta i fredsbevarande verksamhet i området. I detta nu kan man inte förutse hur länge uppdraget den här gången räcker men vi kan räkna med flere år. Det beror ju också på Irland. Suomi on osallistunut rauhanturvaoperaatioihin vuodesta 1956 alkaen, ja toimintaan on osallistunut yhteensä miestä ja naista. Unifilissä on tähän mennessä palvellut yhteensä suomalaissotilasta. Suomi on ollut edelläkävijä sotilas- ja siviilikriisinhallinnan yhdistämisessä. Voimme olla ylpeitä niistä suomalaisista, jotka eri tavoin, riskeistä huolimatta ovat edistäneet maailmanrauhaa. Suunniteltu Unifil-tehtävä tulee tapahtumaan riskialttiimmassa ympäristössä kuin viimeksi vuonna 2006, kun Suomi viime kerran osallistui tähän tehtävään. Mutta tehtävä on erittäin tärkeä Lähi-idän rauhanprosessin kannalta. Finland är mitt inne i kampanjen för ett medlemskap i FN:s säkerhetsråd Genom att aktivt medverka i krishanteringsuppdrag och genom ett starkt stöd för FN:s process för en hållbar utveckling och en ansvarstagande politik i det internationella biståndssamarbetet har Finland reella möjligheter att väljas in i säkerhetsrådet, vilket också skulle stärka Finlands internationella position på många sätt. 10 Peter Östman /kd: Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista Unifil-operaatioihin Libanonissa. Suomalainen rauhanturvaaminen on pitkään ollut maailmalla arvostettua ja myös onnistunutta, ja sitä tulee mahdollisuuksien mukaan jatkaa ja kehittää. Kriisinhallinnan painopistettä tulee kuitenkin siirtää YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin. Osallistuminen Unifil-operaatioon Libanonissa tarjoaisi tähän hyvän mahdollisuuden. Vaikka Suomen tuleekin jatkossa pyrkiä osallis-

15 78/5/11 PTK 78/2011 vp 15 tumaan enemmän operaatioiden johto- ja esikuntatehtäviin, on tärkeää, että Suomella on joukkoja myös rauhanturvaamisen perustyössä. Mitä tulee operaation toiminta-alueeseen, Suomi on pitkäjänteisellä työllään saavuttanut puolueettoman roolin Lähi-idässä. Osaltaan tätä ovat edistäneet juurikin YK-operaatiot. Puolueettomuuden säilyttäminen on erittäin tärkeää, varsinkin kun otetaan huomioon, että Suomella on tälläkin hetkellä merkittäviä tehtäviä alueen YK-operaatioiden johdossa. Arvoisa puhemies! On selvää, että Unifiliin osallistuminen ei ole Suomen kannalta riskitöntä. Osallistuminen edellyttää Suomelta vahvaa halua osallistua Lähi-idän rauhan rakentamiseen. Mikäli osallistumme operaatioon, olemme mukana turvaamassa Libanonin ja Israelin rajaa myös siinä tapauksessa, että turvallisuustilanne olennaisesti huononee. Yksi Unifilin keskeisistä tehtävistä on varmistaa, ettei alueella olisi muita aseistettuja ryhmittymiä tai aseita kuin Libanonin asevoimat ja Unifil. Operaation mandaatti ei kuitenkaan tällä hetkellä salli alueelle salakuljetettujen, piilotettujen aseiden kotietsintöjä. Tällaisia kysymyksiä on syytä pohtia aika ajoin myös YK:n tasolla. 11 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja: Herra puhemies! Kiitän siitä hyvin laajasta ja yksimielisestä tuesta, jonka Libanonin rauhanturvaoperaatioon osallistuminen on eduskunnassa saamassa. Pidän erittäin arvokkaana ja tärkeänä sitä, että niille miehille ja naisille, jotka näissä vaativissa ja joskus vaarallisissakin tehtävissä palvelevat, on kotikentän täysi tuki ja ymmärtämys tätä työtä kohtaan. Keskustelussa on nostettu esiin myöskin osallistuminen laaja-alaisempaan kriisinhallintaan. Tässähän Suomi on myös ollut monessa suhteessa edelläkävijä kehittäessään siviilikriisinhallintavalmiuksia ja ollessaan aloitteellinen myöskin Euroopan unionin suuntaan näiden tällaisten valmiuksien kehittämiseksi. Me tarvitsemme nyt myöskin panostusta siihen, että näitä erilaisia laaja-alaisen kriisinhallinnan välineitä pystyttäisiin käyttämään koordinoidummin ja tehokkaammin yhdessä. Itse asiassa olen täältä lähdössä juuri seuraavaan EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen, jossa tämä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan elikkä siis kriisinhallinnan kehittäminen kaikkia EU:n käytössä olevia instrumentteja paremmin koordinoiden on yhtenä pääaiheenamme. Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt mahdollistetaan vastauspuheenvuorot. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. 12 Jussi Niinistö /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, että YK-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin on hyvä osallistua ja johonkin rajaan saakka toki kansainvälisestä kriisinhallinnasta saatava kokemus hyödyttää kotimaan puolustusta, se on selvä. Mutta on myös syytä miettiä näinä aikoina hyöty panossuhdetta. Ovatko edustaja Salolainen ja kokoomusryhmä todella sitä mieltä, että juuri nyt kannattaa lisätä huomattavasti rahaa kansainväliseen kriisinhallintaan, samalla kun omassa maassa kertausharjoitukset ajetaan käytännössä nollaan, alueellisten joukkojen materiaalihankintoja viivästytetään, varusmiesten maastovuorokausia vähennetään ja Ilmavoimien lentotunteja sekä Merivoimien alusvuorokausia leikataan? Nyt hallitus rapauttaa Puolustusvoimien suorituskykyä ja lisää kansainvälistä kriisinhallintaa. Tämä on tosiasia. 13 Seppo Kääriäinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! On erittäin hyvä, että tämä asia tuli keskusteluun täysistuntoon. On perusteltua, että Suomi osallistuu tähän YK-operaatioon, ja erinomaisen tärkeää on se, että tämä kanta olisi eduskunnassa mahdollisimman yksimielinen tai ainakin laajalla yhteisymmärryksen pohjalla. Toisekseen on syytä tietysti tunnustaa se, että tämäkin operaatio sisältää paljon arvaamattomia elementtejä. Niinhän se on ollut aina, ja kun Lähi-idästä on kysymys, niin siellä todellakin voi leimahtaa hyvinkin heti. Sen takia riskianalyysi on erittäin tärkeä. Niin hyvin kuin suomalainen sotilas ja poliitikko ja diplomaatti sen pystyvät tekemään, se analyysi on tehtävä, niin kuin on tehtykin, ja siltä pohjalta sitten myös varustettava suomalainen rauhanturvaaja ja koulutettava tekemään tehtäväänsä. Korostan vielä lopuksi, että vaaratonta operaatiota ei ole ollut eikä ole, uhrit ovat mahdollisia. Rauhanturvaaja tietää tämän, kun hän lähtee liikkeelle, mutta on tärkeää, että myös kansa tietää,

16 16 Keskiviikkona /5/14 että myös näin huonosti voi käydä. Sen takia puolustusvaliokunnan on hyvin tarkkaan tehtävä riskianalyysiä ja myös siitä johtopäätöksiä. 14 Pertti Salolainen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Niinistölle seuraavasti: Ensinnäkin, kuten täällä on käynyt selvästi ilmi, taso meidän osallistumisessamme sotilaskriisinhallintaan on tällä hetkellä pitkässä juoksussa hyvin alhaalla. Toisin sanoen me emme ole mitenkään yläkantissa tällä hetkellä, jos katsotaan aikaisempaa tilannetta. Ja kun pidän tätä operaatioon osallistumista nyt Libanonissa erittäin, erittäin myönteisenä, niin se on täällä yleisestikin hyväksytty kaikkien eduskuntaryhmien toimesta ja myöskin teidän puolueen puheenjohtajan toimesta. Ei pidä asettaa tällä tavalla vastakkain. Se on eri asia, jos lähetettäisiin useita satoja miehiä tämän lisäksi vielä maailmalle. Silloin voidaan herättää tämänkaltainen kysymys. Silloin kun on kyse tällaisesta rajoitetusta operaatiosta ja koko taso on näin alhaalla, silloin ei ole minun mielestäni syytä minkäänlaiseen kritiikkiin. Mutta kun ministeri on paikalla, kysyn häneltä vielä siitä, kun viime aikoina on ollut julkisuudessa tietoja siitä, että näissä operaatioissa vammautuneet, loukkaantuneet, haavoittuneet ovat olleet omasta mielestään joissakin tapauksissa huonon hoidon kohteena. Onko tästä mitään uudelleenpohdintaa hallituksen piirissä? On nimittäin erittäin kielteistä, jos tämäntapainen ilmapiiri pääsisi leviämään näitten meidän osallistumistemme osalta. Kysyn ministeriltä, mitä mieltä hän tästä julkisuudessa käydystä keskustelusta on. 15 Mari Kiviniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen kyllä edustaja Salolaisen kanssa samaa mieltä siitä, että tällainen turhanaikainen vastakkainasettelu Suomen puolustusmenojen ja rauhanturvaamisen välillä on melkoisen perusteetonta. Kun katsoo tätä meidän pitkän aikavälin osallistumistamme ja vertaa sitä sitten tähän nykyiseen, niin kovin vaatimattomalla volyymilla olemme tällä hetkellä matkassa, ja siihen on tietenkin täysin perustellut syyt. Eli tästä näkökulmasta on kyllä hyvin vaikea ymmärtää sitä, että kukaan voi edes väittää, että tässä nyt asetettaisiin nämä kaksi asiaa vastakkain. Pidän tärkeänä sitä, että Suomi osaltaan on osallistumassa näihin kriisinhallintatehtäviin ja lievittämässä näitä maailman konflikteja, mutta samalla, niin kuin täällä useassa puheenvuorossa on todettu, pitää huomioida se, että näihin operaatioihin aina sisältyy riskejä. Ja voi sanoa, että ne ovat vuosien myötä entisestään kasvaneet, niin että senkin vuoksi on tärkeää, että tämä riskianalyysi tehdään erittäin huolella, niin kuin täällä myös useassa puheenvuorossa on todettu. 16 Tuula Väätäinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Mitä enemmän sotilaita lähetetään ja mitä vaativampiin paikkoihin, sitä suurempi on tietysti erilaisten onnettomuuksien, loukkaantumisten ja tapaturmien riski. Kriisinhallintatehtävissä olevien joukkojen, sotilaitten, riittävä kuntoutus ja hoito on taattava myös palveluksen jälkeen. Nyt sotilashenkilöstön puolelta on esimerkiksi toivottu, että nämä vauriot nähtäisiin palvelussairauksina, ei tapaturmina, jolloinka sitten jouduttaisiin miettimään sotilastapaturmalain muuttamista, ja tämä on varmaan sellainen asia, josta kannattaa keskustella. Sitten taas toisaalta siellä paikan päällä olevat kriisinhallintatehtävät, mitä tarvitaan, täytyisi kyllä huolehtia myös sosiaali- ja terveydenhuollon osalta sillä tavalla, että joukot siellä saisivat sen avun, mikä tarvitaan, jos tämmöisiä hankalia tilanteita tulee, joissa sotilaat vahingoittuvat joko psyykkisesti tai fyysisesti. Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Tuomioja, 2 minuuttia. 17 Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Vaikka mitään erityistä päätöstä ei ole koskaan tehty siitä, kuinka suurella panoksella Suomi osallistuu ja millä tasolla rauhanturvatoimintaan, niin eräänlaisena nyrkkisääntönä, jota useiden edeltäneiden hallitusten ja eduskuntien aikana on pidetty pohjana, on se, että meillä olisi noin tuhat sotilasta näissä tehtävissä. Nyt tämän päätöksen jälkeenkin meillä tulee olemaan alle 500, eli se on edelleenkin historiallisesti hyvin alhainen määrä, ja tämän vuoksi puheenvuorossani totesin, että joudumme varautumaan siihen, että mikäli tulee YK:lta pyyntöjä ja sellaisia tehtäviä, joihinka meidän osaamisemme soveltuisi, niin olemme tietysti silloinkin valmiita myönteisesti harkitsemaan tällaisia tehtäviä.

17 78/5/18 PTK 78/2011 vp 17 Edustaja Salolainen ja edustaja Väätäinen nostivat aivan tärkeän kysymyksen siitä, että näiden rauhanturvatehtävissä olleiden terveydenhuollon ja myös jälkihoidon on oltava kunnollisella ja kelvollisella tasolla, niin että ei pääse syntymään tällaisia käsityksiä, mihinkä edustaja Salolainen viittasi. Tämä on tietysti puolustusministeriön valmistelualaan kuuluva kysymys, mutta tiedän sen jo siitä vastauksesta, jonka täällä kyselytunnilla tätä sivuavaan kysymykseen ministeri Wallin antoi. Tämä on kyllä hyvin tarkoin tiedostettu puolustusministeriössä ja ollaan valmiita myöskin tarvittaessa tekemään sellaiset lainmuutokset, että tämä tulee asianmukaisesti hoidetuksi, koska se on todellakin tärkeätä meidän rauhanturvatehtäviemme hyväksyttävyydelle ja toimivuudelle. 18 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lapintie jatkoi äärivasemmiston hyvin pitkää ja hyvin harhautunutta linjaa Lähi-idän konfliktissa: rauha riippuu muka vain Israelista, ei ilmeisesti lainkaan palestiinalaisista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja edustaja Arhinmäki sanoi perjantain Pressiklubissa, että Israel tekee kansanmurhaa Lähi-idässä. Edustaja Arhinmäki on puolueen puheenjohtaja, ministeri ja nyt vielä presidenttiehdokaskin. Hänellä on paljon kiireitä. Siksi on ymmärrettävää, että hänellä ovat näköjään menneet yksityiskohdat sekaisin. Kun hän puhui Lähi-idässä meneillään olevasta kansanmurhasta, hänen on ollut pakko tarkoittaa Syyriaa eikä Israelia. Maanantaina julkistetun YK:n raportin mukaan Syyrian joukot ovat tappaneet ainakin 256 lasta, joista osa on kidutettu hengiltä. Ja edelleen, sairaaloissa on kidutettu ja hakattu haavoittuneita. Lisäksi tuhansien ihmisten epäillään kadonneen mielivaltaisissa pidätyksissä. 19 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Itse en eikä edustamani ryhmäkään kyllä koskaan eikä missään hyväksy minkäännäköistä kansanmurhaa tai ihmisten pahoinpitelyä. Sellaiset puheet ovat kyllä aika kummallisia myös täällä täysistuntosalissa. Sen vuoksi sanoinkin, että minun mielestäni köyhimmillä alueilla kehitysyhteistyö ja ylipäätänsä siviilikriisinhallinta ja erityisesti täällä Lähi-idässä YK:n perinteinen rauhanturvaaminen ovat niitä keinoja, joilla rauhaa voidaan edistää. Mutta sanoin myös ja allekirjoitan kyllä sen edelleenkin, että kestävään alueeseen täällä Lähi-idän alueella päästään vain, jos Israel vetäytyy miehittämiltään alueilta ja sallii elinkelpoisen Palestiinan valtion perustamisen. (Ben Zyskowicz: Pitäisikö palestiinalaisten tehdä jotain?) Eivät nämä ole ristiriidassa toisiensa kanssa. Jos halutaan pysyvä rauha alueelle, (Ben Zyskowicz: Pitäiskö lopettaa rakettien ampuminen?) niin totta kai pitää sallia tällaisen palestiinalaisvaltion perustaminen, ja toivoisin, että edustaja Zyskowiczkin sen voisi sallia. 20 Peter Östman /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvä, että Suomen eduskunnasta löytyy yksimielisyyttä näistä suurista linjauksista ja näkemyksistä. Mutta sen sijaan minäkään en pitänyt tästä edustaja Lapintien mantrasta, että asetetaan ehtoja ainoastaan Israelille, että syntyisi kestävä rauha Lähi-idässä. Voitaisiin ottaa toinen näkökulma, että kestävään rauhaan päästään, kun Israelin ympärillä asuvat kansat luopuvat tavoitteistaan tuhota Israelin valtio. Täytyy pitää muistissa se, että palestiinalaisorganisaatioilla ja -järjestöillä on ollut selkeä tavoite, että Israelin valtio tulee tuhota. 21 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! En ole sanonut, että edustaja Lapintie tai hänen ryhmänsä kannattaa kansanmurhaa. Se on hyvä, että edustaja Lapintien puolue tässä suhteessa poikkeaa edeltäjäpuolueistaan. Olen sanonut, että edustaja Lapintie puheenvuorossaan, jonka hän toisti, asetti vaatimuksia vain Israelin osapuolelle. Henkilökohtaisesti kannatan kahden valtion ratkaisua eli kannatan palestiinalaisvaltion perustamista Israelin valtion rinnalle, mutta toisin kuin edustaja Lapintie, minä näen, että se vaatii joustamista sekä Israelilta että palestiinalaisosapuolelta. Se vaatii esimerkiksi sitä, että lopetetaan rakettien ampuminen siviilikohteisiin Israelissa. Siitä edustaja Lapintiellä ei ollut mitään pahaa sanottavaa. Mitä Syyriaan tulee, niin idea oli siis se, että puolueenne perinteiden mukaisesti edustaja Arhinmäki julkisuudessa syytti Israelia kansanmurhasta tilanteessa, jossa Syyrian hallitus parhaillaan surmaa omia kansalaisiaan Lähi-idässä. 22 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Niin, herra puhemies, en minä asettanut mitään ehtoja sille, että suomalaiset rauhanturvaajat läh-

18 18 Keskiviikkona /5/23 tevät rauhaa turvaamaan Libanoniin. Minusta se on hyvä asia ja tämä vahvistaa YK:n roolia ja vahvistaa myös Suomen asemaa siellä. Mutta kyllä minä edelleen olen sitä mieltä, että kestävä rauha alueella edellyttää sitä, että Israel sallii tämän palestiinalaisvaltion muodostumisen. (Ben Zyskowicz: Edellyttääkö se jotain muutakin?) Siitähän se ongelma on viime aikoina useimmiten kärjistynyt, että on tehty näitä lisäaluevaltauksia. Kaikilta osapuolilta, totta kai, edellytetään pidättäytymistä muiden ihmisten, niin siviilien kuin sotilaidenkin, tappamisesta. Tietenkään en voi hyväksyä sitä, että joku lähettää raketteja siviilikohteisiin, yhtä vähän kuin voin hyväksyä sitä, että YK:n joukkoja vastaan Israel lähetti aseen, joka tappoi sitten suomalaisen rauhanturvaajan. En hyväksy tällaista toimintaa kenenkään suorittamana. Minusta on hyvä, että Suomi osallistuu YK-vetoiseen Libanonin rauhanturvaoperaatioon, mutta kestävä ratkaisu edellyttää sitä, että Israel sallii palestiinalaisvaltion. (Ben Zyskowicz: Se edellyttää muutakin!) 23 Tom Packalén /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Rauhanturvaoperaatiot ovat monimutkaistuneet ja tulleet vaarallisemmiksi. Nykyään puhutaankin sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Tilanne Libanonin Unifil-operaation toimialueella on tällä hetkellä vakaa. Syyrian ajautuminen sisällissotaan, Iranin ja länsivaltojen konflikti tai palestiinalaisten ja Israelin kiristyvät välit voivat kuitenkin helposti sytyttää väkivaltaisuuksia. Suoranaiset hyökkäyksetkin YK-joukkoja vastaan ovat tällöin mahdollisia. Näissä tapauksissa vammautunutta rauhanturvaajaa ei saa jättää yksin. Mediassa on viime aikoina käsitelty muun muassa ylivääpeli Pekka Jylhän taistelua hoidon saamisesta Afganistanin Isaf-operaatiossa saamiinsa vammoihin. Puolustusministeri Wallin on vakuutellut kiirehtivänsä uudistusta, jolla rauhanturvaajien hoito- ja sairauseläketurvaa parannettaisiin. Omistaan huolehtiminen on sivistysvaltion merkki. Ei voi hyväksyä, että otamme kyllä vastaan vammautuneen rauhanturvaajan panoksen mutta unohdamme hänet, kun hän tarvitsee apuamme. Voiko hallitus luvata, että Unifil-operaatioon sitoutuvat ja itsensä hengenvaaraan asettavat rauhanturvaajamme saavat asianmukaisen hoidon haavoittuessaan tulevissa operaatioissa? Mallia voisimme ottaa vaikkapa Tanskasta. 24 Saara Karhu /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomea on totuttu pitämään rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan suurvaltana, ja hyvä on, että olemme maailmalla mukana ratkaisemassa ongelmia ja vakauttamassa tilannetta kriisien jälkeen, kun tässä pienentyneessä maailmassa yhden alueen ongelmat yleensä heijastuvat varsin laajalle. Suomen mukaanmenoon YK:n Libanonin Unifil-operaatioon voikin suhtautua lähtökohtaisen myönteisesti ja toivoa, että tämä vakiinnuttaisi tilannetta siellä nopeasti. Lähtötilanne on kuitenkin haastava, sillä alueella on paljon aseita ja aseistettuja ryhmiä ja turvallisuustilanne on hauras. Tilanteen on kerrottu voivan muuttua nopeasti suuntaan tai toiseen. Täytyy sanoa, että kyllä tässä huolissaan täytyy olla turvallisuustilanteen johdosta myös meidän omista rauhanturvaajistamme ja heidän turvallisuudestaan, ja sen vuoksi, kuten täällä joissain puheenvuorossa on jo noussut, on todella tärkeää, millaisella varustuksella ja koulutuksella nämä rauhanturvaajat lähtevät sinne matkaan. Lisäksi sitten jälkikäteen, jos jotain sattuu, paitsi terveydenhuollon myös perheen tukien pitää olla kohdallaan, eli tämä on kyllä vakava kysymys tälle eduskunnalle, että tämä asia viedään eteenpäin. 25 Jukka Kärnä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Rauha, ihmisoikeudet ja niitten turvaaminen ovat suomalaisille olleet aina sieltä vuodesta 56 lähtien arvokas asia, ja näin pitää myöskin tulevaisuudessa olla. Kun lähetämme mahdollisesti Libanoniin, ja toivottavasti lähetämme, joukkoja, noin 200 henkilöä, niin täällä keskustelussa on jo tullut esille useampaan kertaan se, että se on vakava paikka ja siellä ovat mahdollisia loukkaantumiset, jopa kuolemat, se, että sieltä ruumispussissa tullaan pois. Tämän asian eteen on tehtävä kaikki mahdollinen, että rauhanturvaajamme siellä mahdollisimman hyvin voivat toimia turvallisesti. Se vaatii tietenkin aseistusta, ja kaikkien turvavälineiden pitää olla aivan viimeisen päälle kunnossa. Minulle kaikkein tärkein asia tässä on se, että tällä operaatiolla on YK:n mandaatti.

19 78/5/26 PTK 78/2011 vp Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vaikka pidänkin erittäin perusteltuna tähän operaatioon osallistumista, minäkin haluan muistuttaa näistä riskeistä, joita tämä operaatio sisältää myös poikkeuksellisen paljon. Libanonin hauras turvallisuustilanne voi erittäin monesta syystä aivan yllättäen muuttua ja heikentyä. Monet asiantuntijat näkevät edelleenkin pahimpina uhkina alueella miinoja, terrorismia, avointa sotaa, liikennettä. Terrorismin ja avoimen sodan mahdollisuus on viime aikoina jopa kasvanut. Oma lukunsa on tietenkin Syyrian tilanne, joka vaikuttaa ilman muuta Libanoniin, ja myöskin raja-alueella tilanne on erittäin jännittynyt. Siitä syystä tuohon operaatioon lähdettäessä on tunnettava niin tarkkaan kuin mahdollista, millaiseen tilanteeseen me sinne joukkoja lähetämme, miten varustautuneena sinne mennään ja mitkä ovat ne reunaehdot, joiden vallitessa tuossa operaatiossa voidaan itse asiassa toimia. Pidän kyllä välttämättömänä sitäkin, että tuota mandaattia, kuinka pitkään suomalaiset siellä ovat, tarkastellaan sen mukaan, kuinka operaatiossa voidaan YK:n päätöslauselman mukaan toimia. 27 Tytti Tuppurainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kriisinhallintatehtävät kouluttavat sekä Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa että reserviläisiä tavalla, jota ei voida muutoin toteuttaa. Kansainvälisen kriisinhallinnan tuki Suomen turvallisuudelle, sen tärkein tuki, ei kuitenkaan ole sotilaskoulutuksen tosipaikkatilanteiden järjestämisessä. Tärkeämpää on, että kriisinhallintaan osallistumalla Suomi on mukana selvittämässä kansainvälistä turvallisuutta uhkaavia ongelmia. Tällä tavalla Suomi pysyy mukana vastavuoroisen laajan turvallisuuden verkostoissa, joita se itsekin tarvitsee. Libanon on varmasti vaativa ja vaikea ympäristö kriisinhallinnalle. Sen naapuri Syyria on epävakaa ja lähellä sisällissotaa. Toiseen naapuriin Israeliin liittyvät turvallisuushaasteet ovat nekin suuret ja pitkään kestäneet. Lisäksi Libanonissa on omia poliittisia ja uskonnollisia ristiriitoja, jotka ovat koko Lähi-idän ongelman tiivistetty kuva. Suomi ottaa riskejä osallistuessaan YK:n Unifil-operaatioon, mutta riskinotto on tarpeen ja vastuunkanto moraalisesti oikein. 28 Maria Tolppanen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Unifil-joukkojen ja alueella vierailevien siviileiden turvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota muun muassa siten, että on varmistettava, että Finnbattilla on tuolla alueella sellaiset joukkojenkuljetusvälineet, jotka kestävät jopa pienen miinatyrskyn. Tällaisia ovat muun muassa Suomessa olevat Pasi-joukkojenkuljetusvaunut. Sen lisäksi rauhanturvatehtävissä loukkaantuneiden tai haavoittuneiden sotilaiden kuntoutus myös rotaation jälkeen on laitettava kuntoon. Kuntoutus ei voi päättyä siihen, kun rotaatio päättyy. Lisäksi erityisen traumaattisissa olosuhteissa olleille rauhanturvaajille on taattava terapiaa sen jälkeen, kun he tulevat kotimaahan. Nämä ovat asioita, joita edellisillä kerroilla, milloin meillä on rauhanturvaajia ollut, ei ole pystytty hoitamaan riittävällä tasolla. Tästä eteenpäin, kun rauhanturvatehtäviä tehdään, nämä asiat on hoidettava kuntoon. 29 Tuija Brax /vihr (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ulkoministeri Tuomioja lähti, mutta olisin halunnut lähettää hänelle vielä viestin sinne kokoukseen siitä, että kun edellisessä tehtävässäni vierailin Kosovossa katsomassa silloin aika vahvaa siviilikriisinhallintaoperaatiota, jossa oli mukana muun muassa suomalaisia tuomareita, vankilavirkailijoita, vankiloiden johtajia, syyttäjiä, niin kävi ilmi aivan selvästi tämä koordinaation puute varsinaisen kriisinhallinnan ja siviilikriisinhallinnan välillä, jopa sitten semmoisiin aivan inhottavan pieniin yksityiskohtiin saakka kuin että papereita ei ollut saatu toimitettua, siis puhdasta paperia, tai jossakin oli paperia mutta ei kyniä, puhumattakaan sitten tietokoneongelmista. Nyt on ilo kuulla, että tämä asia tullaan koordinoimaan. On myös mukava kuulla, että eduskunta niin laajasti on sitä mieltä, että mahdollisesti loukkaantuneiden potilaiden asia on saatava nykyistä paremmalle tolalle. Itse en ihan noin luottavaisesti kuunnellut ministeri Wallinin aiempaa vastausta, mutta jos ministeri Tuomioja sen niin kuuli, niin olen luottavainen, että hallitus tältäkin osin hoitaa asiat hyvin. 30 Johannes Koskinen /sd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ylivääpeli Jylhän tapaus on syystäkin ollut esillä useammassa puheenvuorossa. Aivan kuten edustaja Brax, minä kyllä pai-

20 20 Keskiviikkona /5/31 nostaisin vielä eteenpäin tätä hallituksen toimintalinjaa, että otetaan tosissaan se kunnia-asia, että vaarallisiin oloihin lähetetyt miehet ja naiset saavat täydellisen vakuutusturvan sitten, jos jotakin onnetonta tapahtuu, varsinkin tämmöistä vammautumista. Ei voida odottaa lainsäädännön uudistukseen, se on toki sitten toteutettava mahdollisimman nopeasti, mutta työnantajalla ja varsinkin valtiolla, tällaisella vaarallisiin tehtäviin lähettävällä työnantajalla, on vastuu hoitaa kustannukset jo ihan asemansa perusteella. Toivoisinkin, että puolustusvaliokunta ottaisi tämän erilliskysymyksenä esille ja tarvittaessa laatisi ponnen. On kysymys pitkästä aikaa taas ison henkilömäärän lähettämisestä Libanoniin. Sitä ennen pitää olla selvä tieto siitä, miten kattava vakuutusturva näillä rauhanturvaajilla on. 31 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Operaatio on pääosin humanitaarisia päämääriä ja vakautta vahvistava. Päävastuu tehtävien toteuttamisesta on Libanonin hallituksella ja armeijalla, joita Unifil tukee. Keskeistä on, millainen ote Libanonin hallituksella ja armeijalla on. Hallitus on uudehko. Hallituksessa aseellisella Hizbollah-järjestöllä liittolaisineen on enemmistö. Järjestö on joutunut vakavaan kiistaan YK:n kanssa entisen pääministerin murhatutkimuksissa. Asia on vakava ja saattaa vaarantaa koko operaation. Hizbollah on šiiamuslimien aseellista voimaa sisältävä poliittinen puolue, jonka eräät valtiot luokittelevat terroristijärjestöksi, mutta Venäjä ja EU eivät näin tee. On huomattava, että epävakaassa naapurimaassa enemmistönä on sunnit, mutta valtaa pitää šiiamuslimien alalahko alaviitit. Islamilaisuuden vahvimmat suuntaukset ovat keskenään vakavissa riidoissa ja verikoston kierteessä. Näin ollen on jokaisen tiedostettava, että Unifil-operaatiolla on suuri vaara joutua aseellisen selkkauksen osapuoleksi, jos Syyria romahtaa ja sen sotilaallisen tyhjiön täyttää epävakaa poliittinen toimija, jonka Israel kokee uhkakseen. (Puhemies: Minuutti on täynnä!) Suomen on seurattava tarkasti, kun Unifil-operaation mandaattia päivitetään, ettemme joudu samanlaisen kehityksen tielle kuin lähtiessämme Afganistanin operaatioon. 32 Leena Rauhala /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jännitteet Lähi-idässä eivät ole kuluneen vuoden aikana todellakaan lieventyneet. Nyt, kun päätämme Suomen osallistumisesta Unifil-operaatioon, tulee meidän tiedostaa se vaara, että suomalaiset rauhanturvaajat voivat joutua keskelle täysimittaista sotaa tämän operaation aikana. Siksi rauhanturvaajien turvallisuudesta tulee kaikin keinoin huolehtia. Suomen tulee kantaa vastuu kansainvälisistä tehtävistä mutta ei ilman arviointia mahdollisista riskeistä. Me tiedämme, että YK:n Unifil-operaatio on omalta osaltaan ainakin osittain epäonnistunut tehtävässään Libanonin ja Israelin välisen rajavyöhykkeen rauhoittamisessa ja aseiden varastoinnin ja kuljetusten estämisessä, tästä todisteena esimerkiksi eilen tiistaina Libanonin puolelta ammutut neljä rakettia Israelin puolelle. Kaikin tavoin pitää päästä kestävään rauhaan, ja sitä ei saada aikaan ilman, että Israelin ympärillä olevat valtiot luopuvat tavoitteestaan tuhota Israelin valtio. Puhemies Eero Heinäluoma: Viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Jalonen. 33 Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on ollut keskustelua nyt näistä, mikä kuuluu mihinkin keskusteluun jne. Nyt esimerkiksi nämä säästöt, mitkä koskevat sekä Puolustusvoimia että rauhanturvaamisoperaatioita, Afganistanin operaation kohdalla ovat pois suojavarustuksesta, mikä suojelee meidän rauhanturvaajiamme. Juuri sen takia, koska sinne ei haluta panostaa nyt riittävästi turvataksemme omien rauhanturvaajiemme turvallisuutta, on syytä vetäytyä suunnitellusti, vaikka julkisuudessa onkin toisenlaistakin keskustelua. Operaatioiden määrä voisi olla jopa isompikin, mutta tässä säästöpaineessa se ei onnistu. Nyt tapahtuneisiin vammautumisiin on reagoitava nyt, tällä hetkellä, ja on korjattava ne, mutta ennen kuin tehdään päätös Libanonista, on myös huomioitava nämä oikeusturvalliset asiat ikävän tapahtuman sattuessa. Puhemies Eero Heinäluoma: Tähän keskusteluun vielä myönnän yhden puheenvuoron edustaja Hongistolle. Sen jälkeen kaikki puheenvuoroa pyytäneet ovat vähintään yhden kerran puheenvuoron saaneet. 34 Reijo Hongisto /ps: Herra puhemies! Rauhanturvaaminen on suomalaiselle sotilaalle parempaa toimintaa kuin rauhaan pakottaminen.