Ehkäisevän työn neuvottelukunnan kokous

Transkriptio

1 1/7 [PVM] Ehkäisevän työn neuvottelukunnan kokous Aika klo Paikka Linnanmäki, kokoustila Poukama Osallistujalista Jäsenjärjestöt Ari Saarto, kehittämisjohtaja/keskuststo Pia Sundell, toiminnanjohtaja Inka Silvennoinen, projektipääll., Pelitaitoprojekti Ulla Konttinen, pääsihteeri Isa Niukkala, kehittämispäällikkö Marie Rautava, ohjelmajohtaja Jaakko Nuotio, toiminnanjohtaja Kristiina Cleve, erityisasiantuntija Sirpa Kerman, toiminnanjohtaja Päivi Mäkinen, erityisasiantuntija Jukka Kotkavuori, projektivastaava Merja Lehmussaari, koulutusasiantuntija (SAK) Lasse Halme, pääsihteeri, TT Fredrik Almqvist, lastenpsykiatrian professori Ulla Kumpula, toiminnanjohtaja Tuija Metso, erityisasiantuntija Eija Heimo, toiminnanjohtaja Rami Luomanpää, projektipäällikkö A-klinikkasäätiö X Barnavårdsföreningen i Finland X Ehyt ry. Kalevan Nuorten liitto Koulutus Elämään säätiö Mannerheimin Lastensuojeluliitto Nuorten Palvelu X Opetusalan ammattijärjestö OAJ X Parasta Lapsille Sos.alan kork.koulutett. amm.järj. Talentia SOS-Lapsikylä X Suomen Demokrat. Pioneerien liitto-sdpl Suomen Ev.lut. Seurak. Lapsityön Keskus Suomen Lastenpsykiatriyhdistys Suomen Monikkoperheet X Suomen Vanhempainliitto Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt Wau X Jäsenkunta/kuntayhtymä Tarja Nylund, perhepalvelupäällikkö (Maija Ström-Ripatti) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri X Kati Takanen, varhaiskasvatuspäällikkö Helsingin kaupunki Hilkka Toiviainen, varhaiskasvatuksen johtaja Hyvinkään kaupunki Terhi Soittila, sosiaalityöntekijä Janakkalan kunta X L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N S K Y D D Armfeltintie 1, Helsinki Armfeltsvägen 1, Helsingfors Puhelin/Telefon (09) Faksi/Fax (09) toimisto@lskl.fi

2 2/7 Mika Harinen, vs. ehkäisevän työn päällikkö Sirpa Kuronen, palvelujohtaja Tejo debruijn, kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja-Leena Meriläinen, sosiaalijohtaja Tampereen kaupunki X Turun kaupunki Vantaan kaupunki X Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Lastensuojelun Keskusliitosta: Tiia Hipp, asiantuntija, neuvottelukunnan sihteeri Heikki Sariola, erityisasiantuntija, neuvottelukunnan sihteeri 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Pia Sundell avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Muistio hyväksyttiin sellaisenaan. 3 Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Esityslistaan tehtiin muutos niin, että sekä Keskusliiton että jäsenyhteisöjen ajankohtaiset asiat käsiteltiin ennen esityksiä. 4 Ajankohtaista Keskusliitossa Tiia Hipp Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät järjestettiin Finlandiatalossa, teemalla Tulevaisuuden tarinat. Ilmoittautuneita päivillä oli yhteensä 1068 ja palautekyselyyn vastasi 526 henkilöä. Käytännön järjestelyistä saatiin hyvä palaute, ohjelmasta tuli sekä hyvin positiivista että kriittistä palautetta. Päivien kanssa samaan aikaan järjestetty Nuorten Foorumi onnistui hyvin, nuorten viesti on nähtävillä osoitteessa veiset/

3 3/7 Seuraavat isot koulutuspäivät, jotka ovat Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, järjestetään Tampereella Tampere-talossa kaksipäiväisenä. Lastensuojelun Keskusliiton ja THL:n yhteistyönä tekemä selvitys Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät julkaistiin lastensuojelupäivillä. Selvitys levisi sosiaalisessa mediassa hyvin, koska se kiinnosti erityisesti kunnallisvaaliehdokkaita. Lastensuojelun Keskusliiton kesäpäivät järjestetään Porissa Keskusliiton juhlavuoden alueseminaarit on järjestetty viimeksi Seinäjoella ja Nokialla (Lastensuojelusta lasten suojeluun onko jo ehkäisevän työn aika?) sekä Jyväskylässä (Poikana sijaishuollossa millaisia miehiä kasvatamme?). Kemissä on vuoden viimeinen alueseminaari 4.12 (Erilaisuudesta moninaisuuteen maahanmuuttajalapset, -nuoret ja sukupolvet). Alueellisia seminaareja on jatkossakin tarkoitus järjestää, tosin ei näin tiiviisti kuin juhlavuonna. Sosiaalihuoltolaki lausunto uus_turvattava.2697.news Itämeren maiden neuvoston seminaarit - The Expert Group for Cooperation on Children at Risk: Children trafficked for exploitation in begging and in criminality. Vilnius, November 2012 Partners in the AudTrain project and the Expert Group for Cooperation on Children at Risk: Systematic Audit of Child Residential Care- Putting children s rights at the centre - Tallinn, December 2012 Emma & Elias ohjelmaan valitaan joulukuussa hanketta lisää nykyisen 13 hankkeen lisäksi 5 Ajankohtaista jäsenyhteisöissä Ulla Kumpula Suomen monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja kertoi, että oli ollut Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisessa isyyslaki asiassa. Lain valmistelussa ei oltu huomioitu monikkoperheitä. Suomen monikkoperheiden ehdotus oli, että monikkoperheiden isät saisivat jokaisesta syntyvästä monikkolapsesta isyysvapaan.

4 4/7 Kristiina Cleve kertoi, että opetusalan ammattijärjestöillä on huoli siitä, että lupaukset oppilasryhmien kokojen pienentymisestä eivät ole toteutuneet. Kuntien tilanne huolestutti yleisimminkin. Sos-lapsikylä on perustanut 6.lapsikylän Tampereelle. Tampereen kaupunki on ostanut sijaishuollon ja jälkihuollon palveluita, mutta myös avohuollon palveluja. 6 Oppilashuoltoasiaa Koulukuraattori lapsen, nuoren ja perheen tukena käytännön työstä opiskeluhuoltolain valmisteluun Hanna Gråsten-Salonen, Tampereen kaupungin vastaava koulukuraattori ja Koulukuraattoriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tänä vuonna on Tampereen kuraattoripalveluiden 30. juhlavuosi. Helmikuun alussa annettiin kannanotto opiskeluhuoltolaista. Oppilashuoltolain uudistamista on viety eteenpäin kahdeksan vuotta. Hanna kirjoitti artikkelin asiasta lasten oikeuksien kautta Toiseen Vääryyskirjaan vuonna Suomessa on hyvä lainsäädäntö taustalla mutta lainkohdat eivät toteudu. Lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut suomalaisten lasten epätasa-arvosta palveluiden suhteen. Oppilashuollon asiantuntemus lepää monessa koulussa pedagogisen ja terveydenhuollollisen asiantuntemuksen varaan, vaikka monet ongelmat ovat sosiaalisia tai psykologisia alkoi koulukuraattorityö Kotkassa ja Helsingissä. Vuoden 1973 lakiesityksessä on tarkkaan kuvailtu jokaisen oppilashuollon jäsenen tehtävät, vaikka ne eivät lakiin asti toteutuneet.1984 piti olla 500 kuraattoria, tämä tavoite toteutui vasta vuonna Nykyään kuraattoreita on lastensuojelulaki velvoitti vihdoin kunnat järjestämään koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluja esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille. (kohta ollut viisi vuotta voimassa!). Palvelut eivät ole pakollisia toisella asteella. Oppilashuollon kehittämishankkeita on ollut 200 kunnassa.

5 5/7 Lastensuojelun ja oppilashuollon välinen yhteistyö välillä kuulee että yhteistyötä ei ole, toisaalta esim. Tampereella kuraattori pyydetään lastensuojelutarpeen selvityksen alku- ja loppupalaveriin mukaan, jos hän on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. Tampereella arvioidaan tapauskohtaisesti se miten paljon kuraattori on lastensuojelutarpeen selvittämisessä mukana. Lastensuojelutyöntekijöiden vaihtuminen kaataa asioita koulukuraattorien hoidettavaksi. Opettaja on koko ajan keskeinen henkilö lapsen auttamiseksi. Friends ohjelma Elämäntaitoja lapsille ja nuorille Minttu Oinonen, kouluttaja, Aseman lapset Minna korosti alussa sitä, että erilaiset ohjelmat ovat kaikki tärkeitä esim. Kiva-koulu ja Friends eivät sulje toisiaan millään lailla pois. Friends- ohjelma perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja kaikki toiminnot ovat tutkimuksellisesti perusteltuja. Ohjelmaan osallistuneet lasten ja nuorten ahdistuneisuus taso on laskenut, myös pitkällä aikavälillä. Ohjelma on ollut yhtä tehokas huolimatta siitä, minkä alan ammattilainen ohjelmaa on vetänyt. Suurin osa käyttää ohjelmaa viidesluokkalaisille. Ohjelmaa on käytetty myös seiska- ja kymppiluokilla sekä maahanmuuttajataustaisilla oppilailla. Karhukerho on päiväkotiikäisille suunnattu ohjelma ja se on tällä hetkellä pilottivaiheessa. Lasten ja nuorten mielestä ohjelmassa rentoutuminen on paras osio. Osiossa tunnistetaan kehon reaktioita ja mietitään mistä ne voivat johtua ja opetellaan rentoutumistekniikoita. Ohjelmaa on vedetty paljon niin että koulukuraattori ja terveydenhoitaja vetävät ohjelman yhdessä. Lapset ovat kokeneet tuntien jälkeen, että on helpompi mennä oppilashuollon henkilökunnalle puhumaan. Nuorisoikäiset ovat kokeneet helpommaksi lähestyä nuorisotoimen palveluja, jos toinen vetäjä on ollut nuorisotyöntekijä. Koulutuspäivä maksaa 80 euroa, josta saa työkirjan. Työkirjat maksavat 10 euroa kappale. Toiveena on ohjelman maksuttomuus.

6 6/7 7 Nuoret ja lapset kehittäjinä yhteistutkiminen toimintatapana Tutkijasosiaalityöntekijä Kati Palsanen, Socca- Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Ryhmä käynnistyi lastensuojelun työntekijöiden turhautumisesta siihen, että nuorten osallisuus ei toteudu lastensuojelutyössä riittävästi. Työntekijöillä oli myös kokemus siitä, että nuorten kanssa tehtävä työ keskittyi huostaanottojen valmisteluun ja samaan aikaan tutkimuksissa todettiin että nuorten vastentahtoinen huostaanotto ei ole vaikuttava, varsinkin jos se tehdään lähellä 17-ikävuotta. Pyrkimyksenä on että kehittäjäryhmistä tulisi osa lastensuojelun toimintaa. Nuorten ryhmätoiminta on eettisesti kestävää silloin kun lapset ja nuoret hyötyvät toiminnasta. Nuoret hyötyvät vertaisuudesta ryhmässä. Sekä nuoret että ammattilaiset voimaantuvat yhdessä kehittämisestä. Jotta voi työntekijänä toimia näin, täytyy olla valmis kyseenalaistamaan omia toiminta- ja ajatusmallejaan. Nuoret tulevat ryhmään ilman asiakaskertomuksiaan, vetäjät eivät tiedä nuorten taustoista ja nuoret saavat avata omaa taustaansa sen verran kuin haluavat. Nuorten mukaan erityisesti se on voimauttavaa, että he ovat voineet kääntää omat negatiiviset kokemuksensa vaikuttamisen kautta hyödyllisiksi. Työmuodon voidaan näin ollen todeta olevan vaikuttavaa lastensuojelutyötä. Yhteistutkiminen on aiemmin ollut käytössä nuorten aikuisten sosiaalityössä. Yhteistutkimisen teemoina on ollut mm. lastensuojelu yleensä, hyvä lastensuojelun työntekijä, lastensuojelun palvelut ja koulun ja lastensuojelun välinen yhteistyö. Yhteistutkimisen periaatteita ovat: suhteessa tapahtuvaa toimintaa, vapaaehtoisuus, voimaantuminen, tasavertainen ja avoin asiantuntijuus, luottamus ja tunteminen, yhteistoiminta, vaikuttaminen, yhteissuunnittelu ja eettisyys Ryhmä kokoontuu joka toinen tiistai, lisäksi osallistutaan erilaisiin tilaisuuksiin ja käydään puhumassa erilaisissa paikoissa. Nuorten viesteinä päättäjillä on mm. eroon palveluiden pirstaleisuudesta, lisää kohtaamisia ja työntekijöitä lisää. Kuulijoille tehdään selväksi, että nuoret eivät tule kertomaan omaa elämäntarinaansa, vaan keskustelussa keskitytään palveluiden kehittämiseen. Toki nuoret voivat halutessaan kertoa myös omia kokemuksiaan. Nuorten kehittäjien tuotoksia löytyy sivuilta:

7 7/7 maksi/nuorten_kehittajien_esityksia/ 8 Keskustelua kuluneesta vuodesta & neuvottelukunnan toiminta keväällä 2013 Sovittiin kevään kokousajoiksi: klo Lastensuojelun Keskusliitto klo paikka auki 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.00