ARIMATIC 150 BIOPOLTTIMEN OHJAUSKESKUS KÄYTTÖOHJE

Transkriptio

1 ARIMATIC 150 BIOPOLTTIMEN OHJAUSKESKUS KÄYTTÖOHJE 1

2 Sisällysluettelo Yleistä... 3 Biolämpölaitoksen toimintaperiaate... 4 Toimilaitteet ja anturit... 5 Laitteiston ohjaus... 6 Tilatiedot... 6 Käyttötavan valinta... 7 Arimatic 150 ohjauskeskuksen asetukset... 7 Häiriöilmoitukset Tehonsäätö Syöttötehotaulukoita Säätövihjeitä Laiteiston käynnistys Laitteiston alasajo Valikkokartta

3 Yleistä Arimatic 150 ohjauskeskus on tarkoitettu kw:n teholuokan biolämpölaitosten poltin ohjauksiin. Ohjauskeskuksissa on ohjaukset seuraaville laitteille. Tankopurkain Varastoruuvi Syöttöruuvi Ensiöilmapuhallin Toisioilmapuhallin Liikkuva-arina Lisävarusteet Tuhkaruuvien ohjauskeskus UPS varmistettu ohjauksen sähkönsyöttö Pulssisammutus/polttoaineen kostutus (vain H mallissa) GSM hälytys robotti Savukaasuimurin ohjaus 3

4 Biolämpölaitoksen toimintaperiaate Polttoainevarastossa (1.) on haketta tai turvetta käytettäessä yleensä jousi-, lautas-, tai tankopurkain (2.), joka siirtää polttoainetta varastoruuville(3.). Varastoruuvi kuljettaa polttoaineen väli/syöttösuppiloon (4.), josta polttoaine annostellaan syöttöruuvilla (5.) polttimeen (6.). Syöttö suppilossa on tasoanturi joka ohjaa varastoruuvia pitäen polttoaine määrän syöttösuppilossa haluttuna. Tasoanturina käytetään joko kapasitiivista anturia (pellettijärjestelmät), valokennoa tai valokennoparia. Palamisessa tarvittava ilma syötetään polttimeen paloilmapuhaltimilla. Ensiöilmapuhallin (7.)syöttää ilmaa polttoaineen alle arinan ilmareikien kautta. Toisioilmapuhallin (8.) syöttää ilmaa palovyöhykkeeseen kaasuuntuneen polttoaineen sekaan. Savukaasut kulkevat kattilan läpi tulipesästä (9.) konvektio-osan (10.) kautta savukanavaan ja savupiippuun (11.)joko luonnon vedon tai savukaasuimurin (12.)avulla. Suuremmissa järjestelmissä käytetään savukaasun puhdistinta (13.) kattilan ja savukaasuimurin välissä. Puhdistin erottaa lentotuhkan savukaasusta. Kattilaan kertyvän tuhkan poisto voidaan automatisoida tuhkaruuveilla (14.). Laitteiston toimintaa ohjaa automaattinen ohjauskeskus (15.). 4

5 Toimilaitteet ja anturit Asennettavien laitteiden määrä vaihtelee Lämpölaitoksen koon ja tyypin mukaan. 5 1M1 Syöttöruuvin moottori 2M1 Varastoruuvin moottori 2M2 Sulkusyöttimen moottori 3M1 Purkainkoneikon moottori 4M1 Ensiöpuhallin 5M1 Toisiopuhallin 6M1 Savukaasuimuri 8M1, 8M2 Tuhkaruuvit 9M1 Liikkuvan arinan moottori 11M1 Kattilan sekoituspumppu 12M1 Polttimen jäähdytyspumppu 13M1 Pulssisammutus venttiili FE1 Virtausvahdin anturi LE1 Kuiviinkiehuntasuojan anturi LS1 Suppilon tasoanturi LS2 Ruuvin siirtymärajakytkin LS3 Suppilon luukun rajakytkin LSA1- Pellettisiilon alaraja-anturi TE1 TZA1 Ylikuumenemissuoja TE5 Liekinvalvontatermostaatin anturi TT1 kattilaveden lämpötilalähetin TT2 Syöttöruuvin pintalämpötilalähetin PE1+ Kattilaveden ylipaine hälytys PE2+ Tulipesän ylipainekytkin PZA3- Kattilaveden alipaine hälytys PSA1- Sammutusjärjestelmän paineen alarajahälytys bnnbnbbnb PT1- Tulipesän dd alipainelähetin bvbndfggf QE1/O2 Savukaasun happimittaus

6 Laitteiston ohjaus Laitteiston ohjaus on toteutettu Unitronics Jazz ohjelmoitavalla logiikalla jonka ohjauspaneelilla hoidetaan laitteiston käyttö ja tehdään tarvittavat asetukset. Valikoissa liikutaan nuolipainikkeilla, asetus arvojen muuttaminen aktivoidaan i-painikkeella, asetus arvot hyväksytään enter painikkeella. Tilatiedot Katso käyttöliittymän valikkokartta, liitteenä Kun laitteisto on normaalitilassa, tilatiedot kiertävät ohjauspaneelin näytössä. Ohjauskeskuksen malli ja ohjelmaversio ARIMATIC 150 V_ EI KÄYTÖSSÄ, KÄSIKÄYTTÖ, ALASAJO, AUTOMAATTIKÄYTTÖ, HÄIRIÖ Tilatiedot LÄMPÖTILA C Kattilan lämpötila TEHO % LIEKKI % SYÖTTÖ % ENSIÖPUH % TOISIOPUH % ALIPAINE Pa SK-IMURI % Tehopiste Liekinvoimakkuus Polttoaineen syöttöteho Ensiöpuhaltimen nopeus Toisiopuhaltimen nopeus Tulipesän alipaine Savukaasuimurin nopeus SYÖTTÖRUUVIN LÄMPÖTILA C HÄIRIÖ/EI HÄIRIÖTÄ Aktiiviset häiriöt 6

7 Käyttötavan valinta Katso käyttöliittymän valikkokartta, liitteenä KÄYTTÖ-valikossa voi valita laitoksen käyttötavan ylös ja alas nuolipainikkeilla. EI KÄYTÖSSÄ = Laitteisto on seis KÄSIKÄYTTÖ = Laitteita voi käyttää käsin käsikäyttövalikon kautta. ALASAJO = Laitteisto käy automaattikäynnillä, mutta syöttösuppiloa ei täytetä polttoainevarastosta. Tätä käyttö tapaa käytetään haluttaessa ajaa laitteisto alas. Syöttöruuvi ja syöttö suppilo tyhjenevät polttoaineesta takapaloriskin pienentämiseksi. Laitteisto sammuu liekin valvontahäiriöön, savukaasu imuri jää käymään. AUTOMAATTIAJO = Normaali käyttötapa, laitteisto käy automaattisesti annettujen asetusarvojen mukaisesti. Arimatic 150 ohjauskeskuksen asetukset Katso käyttöliittymän valikkokartta, liitteenä 1 LÄMPÖASETUKSET ASETUSARVO = lämpötila jossa automatiikka pyrkii kattilan pitämään. HYSTEREESI = kun kattilan lämpötila ylittää asetusarvon hystereesin verran siirtyy kattila ylläpitoteholle. 2 VARASTORUUVI KÄYNNISTYSVIIVE = Varastoruuvi käynnistyy, kun polttoaineen pinta syöttösuppilossa on tasoanturin alapuolella ja syöttöruuvin ajoaikaa on kertynyt käynnistysviiveen verran. HÄIRIÖVIIVE = Mikäli varastoruuvi käy häiriöviiveen mittaisen ajan, ilman että polttoaineen pinta varastosuppilossa nousee tasoanturin tasolle, tulee varasto häiriö, joka pysäyttää varastoruuvin. 3 PURKAIN KV = KÄYNNISTYS VIIVE, kun varastoruuvi on käynyt yhtä mittaa viiveen ajan, purkain käynnistyy. KA= KÄYNTIAIKA, Purkain käy käyntiajan mittaisen jakson kerrallaan. 7

8 4 ARINA TAUKO arinan taukoaika voidaan antaa joko syöttö tehon mukaan muutuva tai kiinteänä. Valinta muuttuvan ja kiinteän taukoajan välillä tehdään nuolipainikkeilla. TAUKO s%s = Liikkuvan arinan taukoaika sekunteina 100 % polttoineen syöttöteholle. Kun käytössä oleva syöttöteho on pienempi, kasvaa taukoaika samassa suhteessa. Esimerkiksi jos TAUKO = 1 s niin 5 % syöttöteholla arina käy 20 s välein. Esimerkiksi jos halutaan että 3,3 % polttoaineen syöttöteholla arinan tauko on 6 s, niin tarvittava tauko ajan arvo saadaan seuraavasti 3,3 * 6 / 100 = 0,198 TAUKO s k = Liikkuvan arinan taukoaika sekunteina. Tauko on kokoajan sama riippumatta polttoaineen syöttötehosta. AJO = Kuinka pitkän aikaa arina liikkuu käyntikerrallaan. LYHYTAJO s = Kuinka kauan arinaa ajetaan keskirajalta suuntaansa ennen suunnan vaihtoa. LYHYTAJO kpl = Kuinka monta kertaa ajetaan lyhyellä ajolla keskirajan yli ennen kuin tehdään pitkäajo päätyrajoille. Mikäli LYHYTAJO kpl = 0, vaihdetaan suuntaa vain päätyrajoilla tai arinan virtalähteen häiriöstä. Mikäli LYHYAJO kpl = 999 ajetaan vain lyhyttä ajoa, eli päätyrajoille ei ajeta. 5 LIEKINVALVONTA VIIVE = Aika tehokäynnin alusta jona liekinvalvonta ei ole käytössä, ts. liekin kasvamisen tarvitsema viive. TASO = Minimi taso liekin tunnistamiselle optista liekinvalvontaa käytettäessä. Kun käytössä on mekaaninen liekinvalvonta termostaatti, arvona käytetään 50 %. 6 SYTYTYS SYTYTYSTEHO = Tehopiste jolla ajetaan kunnes liekinvalvonta on tunnistanut liekin. AJOAIKA = Aika joka ajetaan sytytysteholla liekin tunnistamisen jälkeen, ennen kuin siirrytään automaattiseen tehopisteen säätöön. 7 SK-IMURI APY = Alipaineen asetusarvo ylläpitoteholla ajettaessa. Savukaasuimuri pitää tulipesän alipaineen asetusarvon mukaisena ylläpidolla. APT = Alipaine asetusarvo tehokäynnillä ajettaessa. Savukaasuimuri pitää tulipesän alipaineen asetusarvon mukaisena tehokäynnillä. 8

9 8 SYÖTTÖARVOT SYyp = Polttoaineen syöttöteho ylläpitoteholla (20 % tehopisteessä) EPyp = Ensiöpuhaltimen nopeus ylläpitoteholla (20 % tehopisteessä) TPyp = Toisiopuhaltimen nopeus ylläpitoteholla (20 % tehopisteessä) SY21 = Polttoaineen syöttöteho 21 % tehopisteessä EP21 = Ensiöpuhaltimen nopeus 21 % tehopisteessä TP21= Toisiopuhaltimen nopeus 21 % tehopisteessä SY50 = Polttoaineen syöttöteho 50 % tehopisteessä EP50 = Ensiöpuhaltimen nopeus 50 % tehopisteessä TP50= Toisiopuhaltimen nopeus 50 % tehopisteessä SY75 = Polttoaineen syöttöteho 75 % tehopisteessä EP75 = Ensiöpuhaltimen nopeus 75 % tehopisteessä TP75= Toisiopuhaltimen nopeus 75 % tehopisteessä SY100 = Polttoaineen syöttöteho 100 % tehopisteessä EP100 = Ensiöpuhaltimen nopeus 100 % tehopisteessä TP100= Toisiopuhaltimen nopeus 100 % tehopisteessä 9 TEHONSÄÄDIN KIINTEÄTEHO = Automaattisen tehonsäädön ohitus. Haluttaessa ajaa kiinteää tehopistettä, esimerkiksi polttoineen tai paloilman syöttöarvojen säädettäessä eri tehopisteille, voidaan tässä antaa ajettavaksi kiinteä tehopiste %. Mikäli kattila lämpenee hystereesin verran yli asetuslämpötilan, siirtyy automatiikka tehopisteelle 20 %, kiinteän tehopisteen arvosta huolimatta. P = Automaattisen tehon säädön erovahvistus kerroin. Kattilan lämpötilan ja lämpötilan asetus arvon välinen ero vaikuttaa suoraan tehon säätimeen tällä kertoimella. P:n arvon suurentaminen nopeuttaa tehonsäätöä ja pienentäminen rauhoittaa. I = Automaattisen tehonsäädön integrointi aika. Kattilan lämpötilan ja lämpötilan asetus arvon välille jäänyttä eroa korjataan integrointiajan välein. I:n arvon pienentäminen nopeuttaa säätöä ja kasvattaminen rauhoittaa. 9

10 10 TUHKANPOISTO EI/ON = Valinta onko tuhkan poisto käytössä vai ei. Tuhkaruuvien ohjauskeskus on lisävaruste. VÄLI = Automaatti käytöllä tuhkaruuvit käyvät annetuin välein (tuntia). Ajo = Tuhkaruuvien ajoaika kerrallaan (minuuttia). 11 SAMMUTINHÄLY NC/NO = Valinta onko sammutusjärjestelmän painehälytys tehty avautuvalla NC vai sulkeutuvalla NO koskettimella. Hakejärjestelmissä käytetään yleensä hälyttävää painemittaria jossa on NO kosketin. Pelletti järjestelmissä käytetyssä jauhesammuttimessa on yleensä NC hälytyskosketin. 10

11 Häiriöilmoitukset Sähkökatko. Laitteiston sähkön syöttö on ollut poikki 15 min (katkon tunnistaminen vaati UPS-laitteen). Hätäseis. Hätäseispainike on painettuna tai hätäseispiiri poikki. Ylilämpö, Kattilan tai polttimen ylikuumenemissuoja on lauennut. Tulipesän ylipaine. Tulipesän ylipaine kytkin on reagoinut. tarkista savukaasuimurin toiminta. Takapalo. Takapalotermostaatti on tunnistanut syöttöruuvin ylikuumenemisen. Tai ruuvin lämpömittaus yli 85 C. Liekinvalvonta, savukaasun lämpötila on alle liekinvalvonta termostaatin tunnistus tason. Tai liekki on pienempi kuin optisen liekinvalvonnan tunnistustaso Syöttöruuvi, Syöttöruuvin moottorisuoja tai ruuvin siirtymärajakytkin on lauennut. Varastoruuvi. varastoruuvin moottorisuoja lauennut tai syöttösuppilon luukku on auki. Tankopurkain. Tankopurkaimen moottorisuoja lauennut tai purkaimen luukku on auki. Tikku suppilossa, suppilon pinnanvalvonta ei ole pyytänyt lisää polttoainetta syöttöruuvin käytyä 4 x varastoruuvin käynnistys viiveen ajan. Syöttösuppilon pinta-anturin edessä on tavaraa tai anturin toimintahäiriö. Arina. Liikkuvanarinan liike estynyt, arina ei ole päässyt keskirajalle 240 s ajon aikana. Ruuvinlämpö yli 65. Syöttöruuvin pintalämpö on noussut yli 65 asteen tai toimintahäiriö mittauksessa. Sammutuspaine. Sammutus järjestelmän paine on laskenut alle alarajan tai anturin toimintahäiriö. Tuhkaruuvi. Tuhkaruuvin moottorisuoja on lauennut. Häiriön aiheuttanut syy täytyy poistaa ennen kuin häiriön voi kuitata näytöstä. Häiriö kuitataan painamalla enter näppäintä häiriö näytössä. Arimatic 150 ohjauskeskuksessa on 2 hälytysreleitä joista voidaan ottaa häiriö tieto esim. GSM hälytysrobotille tai merkkivalolle. A-hälytysreleeltä 30K1 saadaan tieto kun laitteistossa on toiminnan pysäyttävä häiriö ja B- hälytysreleeltä 30K2 saadaan tieto silloin kun laitteistossa on lievempi häiriö. Ohjaus keskuksen kytkentäkaaviossa on kuvattuna kytkentä Metis Micro GSM-hälyttimelle. Gsm-hälytysrobottien käyttöönotto ja tarvittavat asetuksen on kuvattu ko. laitteen käyttöohjeissa. 11

12 Tehonsäätö Ohjausautomaatio säätää kattilaan syötettävän polttoaineen määrää automaattisesti tehon tarpeen mukaan, pyrkien pitämään järjestelmän lähtevän veden lämpötilan asetettuna. PI säädin antaa tehopisteen %. Mikäli kattilaveden lämpötila nousee aseteltavan hystereesin verran yli veden lämpötila-asetuksen yli, siirtyy ohjaus ylläpitoteholle (tehopiste 20 %). Polttoaineen ja paloilman syöttöteho annetaan viidessä tehopisteessä 20, 21, 50, 75 ja 100 %. Automatiikka laskee syöttöarvot annettujen tehopisteiden välillä automaattisesti. Polttoineen syöttöteho annetaan prosentteina. Syöttöteholla 100 % syöttöruuvi käy jatkuvasti ja 50 %:lla puolet ajasta (5 s käyntiä, 5 s taukoa). Automatiikka laskee ruuvin käynti- ja taukoajan syöttötehosta seuraavasti. Syöttöteholla 0-10% käyntiaika on 1 s, taukoaika muuttuu. Syöttöteholla % käyntiaika muuttuu 1 9 s ja taukoaika 9 1 s. Syöttöteholla % käyntiaika muuttuu ja taukoaika on 1 s. Tehopisteessä 100 % annetaan polttoaineen syöttöteho, jolla syötettävän polttoaineen määrä vastaa polttimen nimellistehoa. Tarvittava syöttöteho riippuu syöttölaitteiston mitoituksesta ja polttoaineen laadusta. Suuntaaantava taulukko liitteenä. Ilmamäärät säädetään niin että polttoaineen palaminen on mahdollisimman tehokasta. Säätö tehdään silmämääräisesti palamista arvioiden tai savukaasuanalysaattorin avulla. Syötettävän ilman määrää säädetään paloilmapuhaltimiennopeutta säätämällä %. Ensiöilma vaikuttaa kuinka nopeasti polttoaine kaasuuntuu arinalla ja jäännöshiilen palamiseen. Toisioilma vaikuttaa kaasuuntuneen polttoaineen palamiseen. Tehopisteessä 75 % polttoaineen syöttöteho on 75 % 100 %:n portaan tehosta ja 50 %:lla puolet. Tehopisteessä 21 % syöttöteho voi käytännössä olla vähän pienempikin kuin 21 % nimellistehon syöttötehosta. Tehopisteessä 20 % annetaan mahdollisimman pieni syöttöteho jolla kattilassa säilyy ylläpitotuli/hiillos. Ilmamäärät säädetään kullekin annetulle tehopisteelle erikseen. Tätä varten tehon säädin ohitetaan ja ajettava kiinteä tehopiste annetaan käsin. Mikäli kattilan lämpötila kohoaa yli asetetun, siirtyy laitteisto tehopisteelle 20 % (ylläpito). Mikäli polttimessa on liikkuva arina, vaikuttaa myös arinan liikemäärä palamiseen. Arinan liike tehostaa palamista auttamalla polttoaineen leviämistä arinalle ja vähentämällä tuhkan kertymistä arinalle. 12

13 Syöttötehotaulukoita Hake ø159 putki / ø135 kaira nousu 100 / 120 ruuvin pyörimisnopeus 11,5 r/min ruuvin nousukulma % syötöllä 0,486 m3/h x 750kWh/m3 x 0,87 = 317 kw ( arvioitu hyötysuhde 87 % ) Pelletti ø8mm ø114 putki / ø95 kaira nousu 100 / 120 ruuvin pyörimisnopeus 19 r/min ruuvin nousukulma % syötöllä 291,6kg/h x 4,8kWh/kg x 0,9 = 1260 kw ( arvioitu hyötysuhde 90 % ) Teho (kw) Syöttö (%) , , , , , ,6 30 9,5 25 7,9 15 4,7 10 3,2 7,5 2,4 5 1,6 3,17 1,0 1 0,3 Teho (kw) Syöttö (%) , , ,9 80 6,3 60 4,8 40 3,2 30 2,4 25 2,0 15 1,2 12,6 1,0 10 0,8 7,5 0,6 5 0,4 1,2 0,1 Tarvittava syöttöteho riippuu syöttöruuvin tuotosta ja polttoaineen lämpöarvosta. 13

14 Säätövihjeitä Jos arinalla ja/tai tuhkan seassa alkaa olla liikaa palamatonta polttoainetta, poltinruuvin syöttöä on vähennettävä ja/tai puhaltimien tehoa lisättävä tai liikkuvan arinan liikettä vähennettävä. Jos liekin pää on musta ja kattila likaantuu nopeasti, toisioilmapuhaltimen tehoa on lisättävä ja/tai polttoaineensyöttöä vähennettävä. Jos liekki on sinertävä ja epätasainen, toisioilmapuhaltimen tehoa on vähennettävä. Jos polttoaineessa on kevyitä osasia, osa niistä lentää ilmavirran mukana ulos polttimesta, ennen kuin ehtii palaa kokonaan. Tämän voi huomata kattilan tulipesässä tapahtuvasta kipinöinnistä ja lisääntyneestä tuhkan määrästä. Osasten lentelyn voi välttää vähentämällä ilmavirtaa (puhaltimet). HUOM! Säätöihin tehtävät muutokset alkavat vaikuttaa aikaisintaan muutaman minuutin kuluttua. HUOM! Polttoaineen koostumuksen muutos edellyttää uusia säätöarvoja. Kiinteän biopolttoaineen palamisen vaiheet voidaan erotella seuraavasti: 1. alkulämpeneminen noin 100 celsiusasteeseen 2. kosteuden haihtuminen 3. haihtuvien aineiden pyrolysoituminen celsiusasteessa 4. syttyminen palamaan noin celsiusasteessa 5. jäännöshiilen kaasuuntuminen ja palaminen. Biopolttoaineen kiinteä aine voidaan jaotella haihtuviin aineisiin ja kiinteään hiileen. Haihtuvat aineet irtoavat polttoaineesta lämmön avulla ja tätä vaihetta kutsutaan pyrolyysiksi. Kaasuuntumisessa happimolekyylit tunkeutuvat polttoainekappaleeseen ja reagoivat jäännöshiilen kanssa. Biopolttoaineilla haihtuvien aineiden määrä on suuri, esimerkiksi puulla prosenttia kuiva-aineesta. Haihtuvat aineet synnyttävät palaessaan näkyvän liekin. Tuhka on yleiskäsite epäorgaanisille aineille, jotka jäävät jäljelle poltosta. Tuhkan sulamisominaisuudet vaikuttavat polttolaitteen toimintaan ja koostumus materiaalien kestoon. Koska ainoastaan biopolttoaineen kuiva-aines tuottaa lämpöä, runsas tuhkasisältö alentaa lämpöarvoa syrjäyttämällä palavaa ainesta. Kosteudella on palamisen kannalta haitallinen vaikutus. Vesi ei reagoi polttoprosessissa, mutta veden höyrystyminen vaatii runsaasti energiaa. Veden lämpötilan nosto 100 celsiusasteeseen vaatii 4,186 kj/(vesikilo * C) ja höyrystyminen 2260 kj/vesikilo. Toisin sanoen yhden vesikilon höyrystäminen vaatii noin 2600 kj (2,6 MJ tai 0,72 kwh). Jos polttoaineen seassa on lunta, vaatii sulaminen 333 kj/kg. Kosteus alentaa polttolämpötilaa (liekkilämpötila), jolloin voi syntyä epätäydellistä palamista. 14

15 Laiteiston käynnistys Valitse käyttövalikosta käsikäyttö ja paina enter-painiketta jolloin pääset käsikäyttövalikkoon. Käynnistä savukaasuimuri antamalla nopeusohje. Asetusarvon syöttö aktivoituu i-painikeella, arvo annetaan numeropainikkeilla ja hyväksytään enter-painikkeella. Syöttöruuvi ja paloilmapuhaltimet eivät käynnistys ennen kuin savukaasuimuri on käynyt 30 s. Tämä pienentää häkäräjähdyksen riskiä mikäli kattilassa on vielä palamattomia kaasuja jäljellä. Käynnistä varasto ruuvi nuolipainikkeilla Vruuvi Eteen jolloin varasto ruuvi täyttää syöttösuppilon polttoaineella tasoanturiin saakka. Tarvittaessa käytä varastopurkainta nuoli painikkeilla Purkain Eteen. Syötä polttimeen polttoainetta ajamalla syöttöruuvia nuolipainikkeilla Sruuvi eteen. Kun polttimessa on riittävästi polttoainetta näkyvissä, sytytä polttoaine. Apuna voi käyttää sytytysnestettä, tuohta, paperia, tms. Kun tuli on tarttunut polttoaineeseen, voi ensiöpuhaltimen käynnistää. Aluksi pienelle nopeudelle, liekin kasvaessa nopeutta lisätään. Syötä lisää polttoainetta aina tarvittaessa syöttöruuvia ajamalla. Kun polttoaine on syttynyt kunnolla ja arina hieman lämmennyt voi käyttövalikosta valita Automaattiajon. automatiikka ajaa sytytysasetuksissa määritettyä sytytystehoa kunnes liekinvalvonta tunnistaa liekin ja ajoajan verran liekin tunnistamisen jälkeen. Tämän sytytysvaiheen jälkeen automatiikka ajaa normaalisti automaattiajoa säädön mukaisella teholla. Mikäli liekinvalvonta ei tunnista liekkiä liekinvalvontaviiveen kuluessa, tulee liekinvalvontahäiriö. Häiriön voi kuitata minkä jälkeen sytytys vaihe jatkuu uudestaan. Laitteiston alasajo Kun laitos halutaan sammuttaa, valitaan käyttövalikosta alasajo, jolloin laitos jatkaa normaalisti automaattiajolla mutta syöttösuppiloa ei täytetä varastosta. Tällöin syöttöruuvi käy tyhjäksi ja laitteisto sammuu liekinvalvontahäiriöön. Kun arinalla ei ole enää palavaa polttoainetta, voi käyttövalikosta valita seis jolloin myös savukaasuimuri pysähtyy. Laitteiston sammuttamista suoraan Seis valinnalla ei suositella, syöttöruuviin jäävän polttoaineen aiheuttaman takapaloriskin takia. 15

16 16