Taustoitus.

Transkriptio

1 Taustamuistio rahapelien haittariskien arvioinnista arviointiryhmän perustamista varten Antti Murto Osa tämän muistion sisällöistä on julkaistu Yksittäisten rahapelien haitallisuuden arviointia kehittävän työryhmän (STM071:00/2013) raportissa 1. Sosiaali- ja terveysministeriöön perustettavaksi ehdotettu arviointiryhmä ratkaisee itsenäisesti työskentelyynsä sopivan arviointikehyksen. Taustamuistio on toiminut apuvälineenä ja epävirallisena suunnittelupaperina työryhmän työskentelyn eri vaiheissa. Taustoitus Viranomaistyöhön liittyvän rahapelien haitallisuuden arvioinnin kehittyminen Suomessa Mainintoja viranomaistoimintaan liittyvästä erityisestä rahapelien haittojen evaluointi- tai arviointitarpeesta esiintyy säännöllisesti Rahapelifoorumin 2 ( ) toimikaudelta alkaen. Arpajaislain uudistushankkeen raporteissa 3 pelien ominaisuuksien ja saatavuuden vaikutusten arviointi katsottiin peliyhteisöjen oman toiminnan ohella viranomaistyöksi. Tämän lisäksi sosiaalija terveysministeriö tilasi asiasta selvityksen vuonna Lopulta arpajaislaiksi johtaneessa hallituksen esityksessä (207/2010 vp) todetaan, että Pelisääntöjä annettaessa tulisi arvioida kyseisiin peleihin liittyvä pelihaittojen vaara asianmukaista evaluointijärjestelmää käyttäen. Arvioinnin tulee tukeutua yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sekä riippumattomien tutkijoiden kanssa kehitettyyn evaluointijärjestelmään. Sisäasiainministeriö (sisäministeriö 2014 alkaen) sekä sosiaali- ja terveysministeriö asettivat yhteisellä päätöksellä työryhmän laatimaan ehdotuksen rahapeleihin kytkeytyvien haittojen arviointijärjestelmäksi (SM061:00/2010). Työryhmä ehdotti, että rahapelien sääntöjä koskevien asetusten antamisen yhteydessä, sekä tarvittavin osin myös jo olemassa olevien pelien osalta, tulee arvioida pelin tahti, pelituotteiden peli- ja panosvalikoima, pelin palkitsevuus, pelituotteen tarjonta ja peliin liittyvät lisähoukutukset. Jatkoa seurasi kun sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö asettivat Yksittäisten rahapelien haitallisuuden arviointia kehittävän työryhmän (STM071:00/2013). Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus haittariskien arvioinnin pysyvästä organisoinnista ja käynnistää yksittäisten rahapelituotteiden haitallisuuden arviointi. Työryhmä julkaisi esityksensä arvioinnin käynnistämisestä Ehdotuksen mukaisesti arviointia toteuttava ryhmä asetetaan sosiaali- ja terveysministeriöön ja sen tehtäviksi tulee 1) valmistella sisäministeriölle annettava rahapelien haittariskejä koskeva lausunto rahapelien toimeenpanoa varten annettavia asetuksia koskevissa asioissa ja 2) arvioida rahapelien toimeenpanon aiheuttamia haittoja ja valmistella asiassa lausuntoja. 1 Rahapelien toimeenpanoa koskevien haittariskien ja haittojen arvioinnin käynnistäminen. Sisäministeriön julkaisu 26/ Sisäasiainministeriön julkaisuja 28: Hanke asetettiin (SM064:00/2007). Ryhmä luovutti kaksivaiheisen työn loppuraporttinsa ppuraportti_ pdf 4 Heikkilä J, Laine J, Salokoski T. Rahapelien haitta-arviointi. Raportti 18/2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 1

2 Selkokielellä tämä ehdotus tarkoittaa sitä, että jatkossa uusissa rahapeleissä ja vanhoihin tehtävissä muutoksissa, jos ne vaativat pelisääntömuutoksen 5, vaikutukset rahapelihaittoihin arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Samalla käynnistetään jatkuva pelitoiminnan haittaseuranta, joissa peliyhteisöjen pelidataa, auttavien palvelujen tilastoja sekä kyselytutkimusten aineistoja seurataan eri peleihin ja pelaamistapoihin liittyvien ongelmien selvittämiseksi, ja tarvittaessa tilanteeseen puututaan. Nykyinen pelisääntöjen vahvistamista koskeva menettely, jonka sisään myös uusi haittariskien ennakkoarviointityö on tarkoitus sisällyttää, asettaa peliyhteisöt (Veikkaus, RAY, Fintoto) eriarvoiseen asemaan, sillä niiden pelisääntömallit ovat erilaisia. Esimerkiksi Veikkauksen pelejä koskevat muutokset vaativat huomattavasti useammin sääntömuutoksen kuin RAY:n pelitoiminnan muutokset. Rahapeleihin kytkeytyvien haittojen arvioinnin osalta tilanne tasoittuu nyt kun käynnistettävän arviointityön toinen tehtävä jatkuvaluonteinen haittojen seuranta luo mekanismit jälkiarvioinnille, jossa vastaavaa epätasapainoisuutta ei ole. Lisäksi jatkossa arviointityö on mahdollista toteuttaa myös muissa pelitoimintaa koskevissa muutoksissa, jollaisia esimerkiksi RAY:n pelejä koskevat muutokset ovat. Haittariskien arviointimenetelmät Rahapelien ja niiden tarjonnan riskitekijöitä on selvitetty 2000-luvulla kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa varsin ahkerasti. Selvitysten löydökset ovat suhteellisen samanmielisiä tärkeimmistä yksittäisten rahapelien haittariskiominaisuuksista. Sen sijaan rahapelien tarjontaan ja peliympäristöön liittyvissä tutkimuksissa tulokset erityisistä haittariskeistä ovat olleet kirjavampia. 6 Suomessa ensimmäinen arviointijärjestelmää kehittänyt työryhmä (SM 061:00/2010) tarkasteli raportissaan olemassa olevia rahapelien sosiaalisten haittojen ennakkoarviointiin kehitettyjä teknisiä sovelluksia ja pelien luokitteluun kehitettyjä menetelmiä 7. Tilanne ei ole merkittävästi muuttunut katsauksen jälkeen 8. Pelituotteiden haittariskien ennakkoarviointia pidetään varsin vaikeana lajina, erityisesti kun se perustuu tuotteen teknisten ominaisuuksien mittaamiseen, ja siitä tehtävissä oleviin tulkintoihin. Toisaalta tuotteiden riskiprofilointi tiettyjen pelin ominaisuuksien perusteella on osoittanut, että määrätyt rahapelien piirteet ovat selkeästi liitoksissa tietynlaisiin pelaamistapoihin. 9 5 Sisäministeriön asetuksella säädetään rahapelien pelisäännöistä ja valtioneuvoston asetuksella muun muassa rahapelien määrästä ja vuotuisista pelien palautusprosenteista. 6 Esimerkiksi Williams, R et al 2012: Prevention of problem gambling: A Comprehensive Review of the Evidence and Identified Best Practices. 7 Ehdotus rahapeleihin kytkeytyvien haittojen arviointijärjestelmäksi (s ) Sisäasiainministeriön julkaisut 10/ Kaupallisiin tai yksityisiin tarkoituksiin on toistaiseksi kehitetty kolme yksittäisen pelituotteen haittariskien arvioinnin teknistä sovellusta: AsTERiG, Assessment Tool to measure and Evaluate Risk potential of Gambling procucts (Hochschule Bonn-Rhein-Sieg, Gambling scientific forum, Germany), Gam-Gard, Gaming Assessment Measure Guidance about Responsible Design (Nottingham Trent University, M. Griffiths & R. Wood et al.) ja RaVa, Rahapelien vastuullisuustyökalu (J. Heikkilä & J. Laine. Jatkokehitys RAY ja Veikkaus). Näiden lisäksi on kehitetty erilaisia pelituotteiden jaottelua helpottavia menetelmiä. Muun muassa Tanskan Danske Spillin, Guiding Traffic Lights on vuonna 2004 kehitetty liikennevalomalli. 8 Rahapelien toimeenpanoa koskevien haittariskien ja haittojen arvioinnin käynnistäminen 9 Suomessakin Veikkauksen koekäytössä oleva VaSa-malli, osoittaa, että poikkeavaa pelaamista kytkeytyy eniten peleihin, joissa tietyt ominaisuudet, erityisesti helppoon uudelleen panostamiseen ja riittävään pelin rytmiin, ovat myös ennakkoarvioissa luokiteltu Veikkauksen viitekehyksessä korkeamman riskin luokkiin. 2

3 Yleisesti ottaen pystytään melko hyvin osoittamaan ne pelien ominaispiirteet, jotka kohottavat ongelmapelaamisen tai pelaamisen hallinnan menettämisen riskiä. Rahapelien ominaisuuksia käsittelevä tutkimuskirjallisuus, lähteinään väestötason kyselytutkimukset, hoitopaikka-aineistot, käytettävissä oleva pelidata sekä erilaiset koeasetelmat, ovat osoittaneet erityisesti pelin tahtiin ja palkitsemismekanismeihin liittyvät ominaisuudet pelituotteen haittariskien kannalta keskeisimmiksi seikoiksi. Pelin profilointiin kehitettyjen mittarien hyvistä puolista huolimatta on kuitenkin ilmeisestä, että pelkkä pelin profiilin piirtäminen ei ole riittävä keino tarpeeksi luotettavan ennakkoarvioinnin pohjaksi saati rahapelipoliittisen päätöksenteon pohjaksi. Suomessa on käytetty RaVaa Suomen on ollut käytäntönä, että sääntömuutoksia vaativien uusien rahapelialoitteiden yhteydessä peliyhteisöt ovat olleet velvoitettuja toimittamaan niin sanotun muutoksen vastuullisuusarvion viranomaiselle. Menettely on tarkoittanut RaVa-vastuullisuustyökalun avulla tuotettua pelin profiilikuvaa (ks. kuva 1), sekä perustelumuistiota muutoksen tarpeesta. Kuva 1. Esimerkki RaVan tuottamasta visualisoinnista RaVassa on 49 eri mittarin luokitellut arvot esitetty 7-9 osiossa 0-4 asteikolla 10. RaVan 11 mittarit perustuvat asiantuntijoiden muodostamiin pisteytysmalleihin, joiden pohjana ovat olleet sen hetkiset näkemykset eri piirteiden merkityksestä rahapelaamisen haittariskeihin. Muodostettu profiilikuva on varsin karkea, mutta parhaimmillaan, tietyin reunaehdoin, yhteismitallinen 10 Esitettäessä vain seitsemässä osiossa, arviot saatavuudesta ja markkinoinnista jäävät pois. 11 ja myös AsTERiGin ja Gam-Gardin 3

4 luokittelutapa ja tämän vuoksi pelitarjonnan kokonaisuuden hahmottamisen ja vertailun kannalta käyttökelpoinen. RaVassa olevat kysymykset ovat pääosin edelleen ajankohtaisia, mutta erityisesti mitta-asteikko vaatisi päivittämistä. Nykyisellään ne ovat menettäneet tarkkuuden haittariskien kannalta keskeisissä kohdissa. Syynä on muun muassa se, että rahapelimarkkinat ovat kokeneet merkittäviä toimintaympäristön muutoksia ja pelialan jatkuvan kehitystyön myötä eri pelituoteryhmät ovat lähentyneet toisiaan. Tämä osaltaan vaikeuttaa erojen tekemistä eri pelilajien ja erityisesti pelituotteiden välille, ja juuri tämä on aiemmin ollut RaVan ja muiden vastaavien mittareiden parasta antia. Lisäksi monet pelistä mitattavat ominaisuudet ja pelin tarjontaan liittyvät piirteet ovat jo mittarin maksimissa, erityisesti rahapelaamisen rytmin nopeutumisen ja sähköistymisen myötä. Se mikä RaVassa eri pelilajien välisessä yhteismitallisuudessa voitettiin, hävittiin tarkkuudessa, ja nyt kun marginaalit ovat kaventuneet, olisi juuri tarkkuudelle erityistä tarvetta. Esimerkiksi RaVaa hieman vastaavan AsTERiGin tekijät suosittelevat mittauksen antamaa pelin profiilikuvaa käytettävän ennemminkin pelin tuotetietoihin liitettäväksi, pelaajille nähtäväksi, olevaksi tuoteinformaatioksi. 12 Mihin tietoihin perustuen haittoja tulisi ennakoida? Rahapelien toimeenpanoon on mahdollista liittää useita erilaisia suojaavia tekijöitä. Haittariskejä voidaan vähentää huomattavasti pelin ominaisuuksiin, peliympäristöön ja pelimyyntiin vaikuttamalla sekä erilaisten hallintavälineiden kytkemisellä tuotteeseen tai tuotteen käyttäjien operoitavaksi. Eri ratkaisut toimivat todennäköisesti eri peleissä ja eri kanavissa toisistaan poikkeavalla tavalla. Toistaiseksi mikään yksittäinen mittaustapa ei anna riittävästi tietoa uuteen peliin tai muuhun merkittävään muutokseen liittyvistä haittariskeistä, vaan arvioinnin tulisi perustua laajempaan tilannekuvaan, jossa suojaavien ja riskitekijöiden suhde tulisi paremmin huomioiduksi. Rahapelitutkimuksen ja teknologisen kehityksen erityisesti pelien sähköistymisen ja pelaajien tunnistamisen myötä eri rahapelien sekä rahapelien toimeenpanoa koskevien ratkaisujen yhteyttä ongelmapelaamiseen ja rahapelihaittoihin on mahdollista arvioida entistä paremmin. Haittariskien tutkimisen ja arvioinnin tavoitteena on tunnistaa epätervettä pelaamista tuottavia mekanismeja. Lisääntynyt tieto ja sen käyttömahdollisuudet parantavat merkittävästi mahdollisuuksia haittariskien hallitsemisessa ja haittojen ehkäisytyössä laajemminkin. Myös rahapeliongelmissa auttavien palvelujen tilastointi eri pelien ja pelaamistapojen yhteydestä ongelmapelaamiseen lisääntyy jatkuvasti ja tämän aineiston käyttö on tärkeää myös rahapelien toimeenpanoon liittyvien haittojen seurannassa sekä haittojen ennakoinnissa. Lisäksi erilaiset väestötason kyselytutkimukset keräävät tietoa, joka soveltuu myös eri pelityyppeihin liittyvien haittojen seurantaan ja arviointiin. 12 Blanco et al Assessment tool to measure and evaluate the risk potential of gambling products ASTERIG. The journal of gambling business and economics. 4

5 Rahapelien haittariskien ennakkoarviointi On suositeltavaa, että uusissa tuotteissa tai olemassa oleviin rahapeleihin liittyvissä muutoksissa toteutetaan erityinen haittariskien ennakkoarviointi. Haittariskien ennakkoarvioinnin tulisi koostua eri tietolähteistä kerättyjen tietojen jäsentämisestä, analysoinnista, yhdistämisestä ja raportoinnista. Suomen järjestelmässä ei pitäisi olla esteitä sille, että haittariskien ennakkoarviointimalliin sisällytetään: 1. pelin haittariskeihin vaikuttavien ominaisuuksien tekninen mittaaminen, 2. tiettyjen yhteismitalliseen mittaamiseen huonosti soveltuvien pelien haittariskeihin vaikuttavien piirteiden asiantuntija-arviointi, 3. arvioinnin kohteena olevaa tuotetta vastaavien pelien kulutus- ja haittadataa koskeva tarkastelu, 4. tarkoitukseen sopivan akateemisen ja kyselytutkimustiedon sekä auttavien palvelujen ja muiden haitta-aineistojen koonti. Kokonaistarkastelun perusteella pyritään vastaamaan kysymyksiin: Mitkä riskipiirteet ovat koholla ja minkälaista pelaamista uusi peli tai muu muutos todennäköisesti tuottaa? Haittariskiarvioinnissa pyritään vastaamaan erityisesti kysymykseen, missä määrin muutos tuottaa haitallista pelaamista, ja miten muutos vaikuttaa eri osaryhmien 13 pelikäyttäytymiseen? Haitallisen pelaamisen määrää arvioitaessa tulisi pyrkiä, mahdollisuuksien mukaan, arvioimaan myös, missä määrin muutos laukaisee uutta ongelmakäyttäytymistä ja missä määrin muutos vetää puoleensa jo olemassa olevaa ongelmapelaamista? Arviointitieto voidaan suhteuttaa pelin tarjontaan liittyviin suunnitelmiin. 13 Riskiryhmät, ongelmapelaajat, nuoret, ikäihmiset, alueelliset erot 5

6 Kuva 2. Haittariskien ennakkoarvioinnin prosessiin liittyviä sisältöjä 1. Pelin haittariskeihin vaikuttavien ominaisuuksien mittaaminen Kuten edellä todettiin, rahapelitutkimuksissa on pystytty melko hyvin osoittamaan ne pelien ominaispiirteet, jotka kohottavat ongelmapelaamisen tai pelaamisen hallinnan menettämisen riskiä. Ne liittyvät erityisesti pelin tahtiin ja pelin palkitsemismekanismeihin. 14 Viranomaistyöhön liittyvän haittariskien luokittelun ja arvioinnin malliksi 15 on suositeltavaa ottaa mahdollisimman pelkistetty ja vain haittariskien kannalta tutkitusti merkityksellisten ominaisuuksien mittaamistietoihin perustuva tarkastelu. Tulisi keskittyä pelin haittariskien kannalta niin sanottuihin primaariominaisuuksiin. Tiettyjen ominaisuuksien osalta taas on suositeltavaa tehdä asiantuntija-arvio. Tällaisia ovat erityisesti niin kutsutut pelin sekundaariominaisuudet, joilla on vaikutusta ongelmakäyttäytymisen muodostumiseen tai olemassa olevan ongelmakäyttäytymisen ylläpitoon, mutta niiden mittaaminen on hankalampaa tai epämielekästä. 14 Esim. Linnet et al Event frequency, excitement and desire to gamble, among pathological gamblers. International Gambling Studies, Volume 10, Issue 2, Ennakkomittaamisen osalta 6

7 Viranomaisen tulisi seurata pelin tahdissa, palkitsemistiheydessä, palautusprosentissa, maksimipanoksessa ja maksimivoitossa tapahtuvia muutoksia. 16 Näistä tiedoista on haittariskien arvioinnin lisäksi hyötyä pelitoiminnan muutosten seuraamisessa ajassa, ja ne kuvaavat hyvin eri pelityyppien ominaisuuksien lähentymistä tai etääntymistä toisistaan. Pelin tahti, palkitsemistiheys, palautusprosentti, maksimipanos, maksimivoitto On myös suositeltavaa erityisesti alkuun käyttää luokittelematonta mittaustapaa, jotta erot saadaan esiin. Mahdolliset raja-arvot (esim. haittapisteluokituksen pohjaksi) tulee määritellä vasta pidempikestoisen seurannan perusteella. Ks. liite 1. Maksimiteho - Pelin palkinnon useuteen ja palkinnon kokoon liittyvästä tarkastelumallista. Yksittäiseen rahapeliin liittyvän riippuvuuskäyttäytymisen kehittymisen kannalta pelin palkinnon useus ja palkinnon koko ovat merkittäviä tekijöitä. Addiktion kehittyminen vaatii tavallisesti riittävän useuden, sattumanvaraisuuden ja kokemuksen merkityksellisyyden (riittävän suuren voiton, edes aika ajoin). On todettu, että jos nämä eivät toteudu, mahdollista ongelmallista pelikäyttäytymistä kuvastaa paremmin peliin kehittyvä niin sanottu paha tapa, mutta addiktion riski kohoaa vasta näiden ominaisuuksien toteutuessa. Toisaalta yksittäisten pelituotteiden tarkastelu ei anna riittävää kuvaa esimerkiksi pelisivuston haittapotentiaalista, sillä yksittäisen pelaajan todellisten toistojen (bet frequency) määrää ei voida arvioida vain tuotteen taipuvuuden (event frequency) perusteella, sillä yksilö voi siirtyä vauhdilla pelistä toiseen. Haittariskien kannalta tulisi pyrkiä tarkastelemaan esimerkiksi juuri koko sivustoa eikä vain yksittäisiä tuotteita Yhteismitalliseen mittaamiseen huonosti soveltuvien, pelien haittariskeihin vaikuttavien, piirteiden asiantuntija-arviointi Rahapelit pyrkivät erottautumaan erilaisilla pelin lisähoukutuksilla. Monet näistä ovat niin sanottuja pelin sekundaarisia ominaisuuksia. Sellaisia ovat muun muassa erilaiset pelin ulkoasuun liittyvät piirteet. Ominaista sekundaarisille piirteille on se, että itsenään tai erillään mitattuna niiden merkitys pelin haittariskeihin on vaikeasti määriteltävissä, mutta primaariominaisuuksien yhteydessä niitä on järkevä tarkastella. 18 Myös tietyt tilannekohtaiset tekijät kuten pelin 16 Ks. Ehdotus rahapeleihin kytkeytyvien haittojen arviointijärjestelmäksi (s ) Sisäasiainministeriön julkaisut 10/ Ks. Griffiths M, Auer M The irrelevancy of game-type in the acquisition, development, and maintenance of problem gambling Ks. Leino et al. The Relationship Between Structural Game Characteristics and Gambling Behavior: A Population- Level Study. J Gambl Stud Jun 13. 7

8 saatavuuteen ja myyntiin liittyvät ominaisuudet ovat hankalasti mittavissa ja lisäksi eroja tuotteiden välille on tällä perusteella yhä vaikeampi tehdä. 19 Haittariskiarvioinnissa olisi suositeltavaa seurata ainakin seuraavia tietoja: pelin tarjonta (mm. pelin saavutettavuus, esilläpito / visuaalisuus ja houkuttelevuus) sekä bonuspelien tiheys ja sisältö. Näiden tietojen osalta asiantuntija-arvioon perustuva tarkastelu, joka kytkee tiedon pelien primaariominaisuuksiin, on suositeltava malli. Em. tietojen mittaustavat ovat nykyisissä mittareissa vähiten informatiivisia tai muuten olemassa oleviin luokitteluihin perustuessaan menettäneet merkityksensä, joten asiantuntijatarkastelu ja mahdollisesti siitä johdettu mittaussapluuna on todennäköisesti järkevintä. 3. Arvioinnin kohteena olevaa tuotetta vastaavien pelien kulutus- ja haittadataa koskeva tarkastelu Teknologisen kehityksen myötä rahapelaaminen on osin siirtynyt perinteisen sosiaalisen kontrollin ulottumiin. Samalla jatkuvasti lisääntynyt tunnistettu pelaaminen mahdollistaa pelaajien pelikäyttäytymisen ja pelikulutuksen tarkan tilastoinnin. Kyselyaineistojen rooli pelikulutuksen seurannassa on edelleen tärkeä erityisesti rahapeliongelmien esiintyvyyden sekä pelaamisen ja ongelmapelaamisen tutkimuksessa. Kokonaisvaltaisen kuvan muodostamiseksi jatkossa tulisi kuitenkin varmistaa, että myös peliyhteisöjen ja Arpajaishallinnon keräämät tiedot toimivat aineistoina kotimaisen rahapelaamisen tarkastelussa sekä haittojen ehkäisyn ja auttavien palvelujen suunnittelussa. Pelidata, eli erityisesti sähköisen pelaamisen tilastoitu pelikulutus- ja mahdolliset muut pelaajien käyttäytymiseen liittyvät tiedot, kuten pelikiellot ja pelikulutusrajat ovat keskeistä ainesta pelilaji-, pelityyppi- ja pelituotekohtaisten erojen tarkastelussa. Ennakkoarvioinnin osalta tämä tarkoittaa muutoksen kohteena olevan pelituotteen tai tuotetta vastaavien esim. samaan pelilajiin kuuluvien jo markkinoilla olevien pelien tarkastelua, erityisesti pelihaittojen näkökulmasta. Arvioinnissa tulee hyödyntää myös kansainvälistä tutkimus- ja viranomaisyhteistyötä, sillä suurimmasta osasta Suomen markkinoille ehdotetuista uusista peleistä tai peleihin liittyvistä ominaisuusmuutoksista on kokemuksia jo muissa maissa. Rahapelitarjonnan, rahapelikulutuksen sekä pelituotekehityksen trendejä tulisi seurata myös viranomaistyössä tarkasti. Seurannassa on pyrittävä säännöllisen yhteismitallisen tiedon tilastointiin. Rahapelihaittoja koskevien yksityiskohtaisempien seurantajärjestelmien kehittäminen on myös haittariskien ennakkoarvioinnin kannalta välttämätöntä. Ennakkoarviointi helpottuu merkittävästi kumuloituvan seurantatiedon myötä. Rahapelien arviointijärjestelmää kehittänyt sisäasianministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä (SM 061:00/2010) ehdotti mietinnössään, että tarpeellisia tietoja rahapelaamisesta aiheutuneiden haittojen ehkäisytyössä ovat esimerkiksi tiedot rahapelaajien lukumäärästä, tuotteiden pelikatteesta ja sen jakautumisesta ns. kulutusjakaumasta ja rahapelien markkinointiin käytetyistä resursseista. Tämän lisäksi tarpeellisiksi tiedoiksi haittojen seurantaa ja ehkäisyn kehittämistä varten ovat tiedot eri pelilajien sekä tietyin osin eri pelityyppien ja pelituotteiden kulutuksen jakautumisesta 19 Rahapelien nettimyynnin myötä saatavuuden merkitys on muuttunut 8

9 alueellisesti sekä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan, tiedot pelaamisen kanavasta, pelaamisen ajoittumisesta tiettyihin ajankohtiin, pelaamisen hallintavälineiden käyttöasteesta, itseasetettujen tai pakollisen pelirajojen käytöstä ja rahapelien saatavuudesta alueellisesti. Pelidata on viranomaisille ja rahapelihaittatutkijoille verrattain uusi tietoaines Rahapelitutkimus antaa edelleen varsin vähän vastauksia siihen, mitä pelidatan tunnuslukuja tulee kerätä / seurata rahapelihaittojen ja ongelmapelaamisen arvioimiseksi. Kehitystä tapahtuu kuitenkin jatkuvasti, sillä tutkijat ovat vähitellen päässeet käsiksi peliyhtiöiden sähköisiin pelitilastoihin. Samanaikaisesti eri maiden viranomaiset ovat ymmärtäneet pelidatan merkityksen pelihaittojen arvioinnissa ja ehkäisyssä ja käynnistäneet asiaan liittyviä hankkeita. Viranomaisten käynnistämän arviointityön tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä ja määritellä yhdessä rahapeliyhteisöjen sekä rahapelien toimeenpanon valvonnasta ja tilastoinnista vastaavan Poliisihallituksen kanssa rahapelihaittojen seurantaan ja haittariskien arviointiin liittyvät / tarvittavat tilastotiedot. Arviointiryhmän toteuttaman systemaattisen tiedonkeruun lisäksi arviointiryhmän tulisi voida pyytää ja vastaanottaa rahapeliyhteisöiltä myös suoraan haitta-arviointia varten tarpeellisia tietoja ja asiakirjoja. Seurannassa tulisi kerätä ainakin seuraavia tietoja: (luonnostelua) Tiedot erikseen internetissä tapahtuvan pelaamisen (mahdollisesti mobiili eroteltuna), asiakkuuskorttipelaamisen sekä rekisteröimättömän pelaamisen osalta. 1. Pelaajamäärät / puolivuotisjakso Tieto pelilaji-/pelityyppi-/pelituotekohtaisista pelaajamääristä. Tiedot (1.) eri pelaajien lukumäärästä sekä (2.) vähintään kerran viikossa pelanneiden määrä. 2. Pelaajaosuudet sukupuolen mukaan Tieto perustuu pelilajin/pelityypin/pelituotteen pelaajamääriin miesten ja naisten osalta. Tiedot puolivuotiskaudelta (1) eri pelaajien ja (2) aktiivipelaajien (vähintään kerran viikossa pelanneiden) jakautumisesta sukupuolen mukaan. 3. Pelimyynti ja pelikate tiedot pelilaji-/pelityyppi-/pelituotekohtaisista Kuvastavat tarkasteltavan pelin pelaamisen kokonaisvolyymia sekä bruttotuottoa. Pelikate (= pelimyynti pelaajille maksetut voitot) on kansainvälisesti käytetty luku pelikulutuksesta. Suomessa vuoden 2013 osalta kaikkien kotimaisten rahapelien pelikate oli miljoonaa euroa. On myös tärkeää seurata pelimyyntiä (peleihin sijoittuja panoksia ennen voittojen maksua), sillä pelimyyntiluvun kehitys kertoo pelien tietyissä ominaisuuksissa tapahtuneista muutoksista. (Esimerkiksi RAY:n kohdalla edellisistä vuosista selvästi kasvanut pelimyyntiluku liittyy monilinjaautomaattien ja muiden korkean antosuhteen pelien suosioon.) 4. Kulutuksen jakautuminen esimerkiksi eniten pelaavan 5 % kulutusosuus Kulutuksen jakautumista voidaan tunnistetun pelaamisen osalta tarkastella luotettavasti. Voidaan myös hakea kovin kärki (esim. 2 %), tai pelilajin luonnetta myös hyvin kuvastava, eniten pelaavan 10 % osuus. Rekisteröimättömän pelaamisen osalta arviot perustunevat erityisesti kyselyaineistoihin. Eri pelituotteiden haittapotentiaali on tutkimusten mukaan erilainen, joten 9

10 haittojen ehkäisyn kehittämisen kannalta on perusteltua seurata kulutuksen (pelaajien tappioiden) jakautumista tarkemmin pelilaji/-tyyppi/-tuote -tasolla. Kulutusjakaumatiedot ovat tärkeitä, jotta voidaan verrata tietoa jo olemassa olevaan tietoon pelien haitallisuudesta. Jos niillä järkevä yhteys, voidaan mahdollisesti todeta kulutuksen kasautuminen hyväksi indikaattoriksi peliin kytkeytyvien haittojen ennakoinnissa. Lisäksi tuli seurata rahapelien maantieteellistä saatavuutta ja pelien sijoittelua. 4. Tarkoitukseen sopivan akateemisen ja kyselytutkimustiedon sekä auttavien palvelujen ja muiden haitta-aineistojen koonti Suomessa ja kansainvälisesti toteuttavat kyselytutkimukset keräävät soveltuvin osin sopivaa tietoa eri rahapelien aiheuttamista haitoista. Myös ongelmapelaamisessa auttavat palvelut keräävät haittariskien arviointiin soveltuvaa tietoa, lisäksi kansainvälinen tutkimus tuottaa tietoa eri pelien haitallisista ominaisuuksista ja tiedonvaihto eri maiden viranomaisten välillä rahapelien haittakysymyksissä on kehittynyt. Suomessa noin 3 % väestöstä kärsii peliongelmasta. Ongelmapelaaminen keskittyy osin tiettyihin pelityyppeihin, mutta rahapelien tarjonnan lisäännyttyä ja monipuolistuttua moni ongelmapelaaja pelaa useaa eri peliä (ongelmallisesti). Erien pelien ongelmapotentiaalia tai ongelmaosuutta voidaan tarkastella esimerkiksi rahapelien pelaamista koskevien väestökyselyjen aineistojen pohjalta. Niiden avulla on mahdollista verrata pelien pelaajaosuuksia eri ryhmien kesken. Taulukossa (ks. kuva 3) on esitetty Suomalaisten rahapelaaminen 2011 aineiston pohjalta tehty jaottelu eri pelien pelaajamääristä, aktiivipelaajien osuudet, ongelmapelaajien osuudet eri pelityypeissä sekä ongelmapelaajien osuus aktiivipelaajista eri pelityyppien kohdalla. Esimerkki Rahapeliautomaatit Tässä tarkastelussa on tehty sama huomio kuin Binde , joka on analysoinut 18 väestötutkimusta. Suomessa rahapeliautomaatit eivät nouse riskipotentiaalissaan niin korkeisiin luokkiin kuin ennakkokäsitys usein on. Selitys tähän on se, että Suomessa raha-automaattien pelaajaosuudet ovat huomattavan korkeita verrattuina muihin maihin. Suomessa on rahaautomaattien kohtuukäyttäjiä enemmän kuin monissa muissa maissa. Selitys löytynee hajasijoittelumallista ja automaattien korkeasta hyväksyttävyyden asteesta. Ei esimerkiksi niiden poikkeuksellisesta turvallisuudesta. Samankaltainen löydös myös Norjan 2003 väestötutkimuksesta Norjassa oli vielä silloin varsin paljon Suomen mallia muistuttava rahapeliautomaattien jakelupolitiikka. Paremmin kiinni rahapeliautomaattien ja vastaavasti myös muiden pelien todelliseen riskipotentiaaliin päästään tarkastelemalla aktiivipelaajia eikä kaikkia viimeisen 12 kuukauden aikana peliin osallistuneita. Esimerkiksi rahapeliautomaateissa vähintään kerran viikossa pelaavat saavat 18 % ongelmapelaajaosuuden. Kun pelaamisen tiheyden tarkastelua tarkennetaan vielä 21 rahapeliautomaatteja useita kertoja viikossa pelaaviin tai lähes päivittäin pelaaviin nousee 20 Binde, Per Vilka är de mest riskfyllda spelen? En analys av befolkningsstudier av spelproblem. CEFOS Rapport 2009:1. 21 Ei näy tässä esitettävässä taulukossa 10

11 ongelmapelaajien osuudet: useita kertoja viikossa pelaavista 26 % on ongelmapelaajia ja päivittäin tai lähes päivittäin pelaavista 40 % on ongelmapelaajia. Pelimuodon tarkastelu pelaamisen tiheys huomioon ottaen antaa tarkemman kuvan keskusteluun pelityyppien eroista. Säännöllinen pelaaminen nostaa riskiä ongelman kehittymiseen oli peli mikä vain. Kuva 3. Suomalaisten rahapelaaminen Ongelmapelaajien pelaajaosuudet ja apua hakevien ongelmapelaajien pelaamat pelit. * Vastaajamäärät hyvin pieniä Sarakkeen tiedot perustuvat Peluurin, Peli poikki-ohjelman ja Peliklinikan avohoidon asiakkaiden ilmoittamiin ongelmapeleihin vuodelta Peli poikki ja avohoidon asiakaslomakkeessa voi mainita useamman ongelmapelin. Peluurin tilasto perustuu pääasiallinen ongelmapeli kysymykseen. * Lomakkeessa pelityyppi on toisella tavalla nimetty tai osana jotain muuta kokonaisuutta kuin taulukkopohjan 2011 väestökyselyssä ja tältä osin tieto on epäluotettava. 22 Suomalaisten rahapelaaminen

12 Liitteet. Liite 1. Maksimiteho 23 Tiettyjen pelituotteen ominaisuuksien mittausten avulla voidaan muodostaa tapoja laskea esimerkiksi pelin ns. kovuutta. Seuraavassa pelituotteen pelisykliä / arvontatiheyttä, voittofrekvenssiä, panoskokoa ja palautusprosenttia katsotaan tavalla, joka antaa tietoa palkinnon keskimääräisestä useudesta ja palkinnon keskimääräisestä koosta. 24 Rahapelitoiminta on kehittynyt yhä enemmän suuntaan, jossa perinteisesti hitaisiin peleihin liitetyt suuret voitot ovat tulleet osaksi myös nopeatempoisten pelien ominaisuuksia. Rahapelihaittatutkimuksessa yleinen käsitys on, että yhdessä paketissa ne tekevät pelistä haittariskien kannalta vaarallisen. Seuraavassa näitä tietoja katsotaan rinnakkain. Tässä ajattelussa palkinnon useudesta ja palkinnon koosta muodostuu yhdessä pelin haittariskien kannalta varteenotettava tieto. Kutsutaan sitä vaikka laskennalliseksi maksimitehoksi. Sitä voisi hahmottaa myös ajatuksella: paljonko pelissä on hevosvoimia? Kuten autoissa, harva kuski käyttää koko auton suorituskykyä, mutta on todennäköisestä, että suorituskyky ohjaa kuljettajan käyttäytymistä. Lisäksi on viitteitä siitä, että juuri ongelmapelaajat valitsevat maksipanoksen, silloin kun valinnan varaa on. Kyseisessä laskentatavassa lähdetään siitä, että peli palauttaa palautusprosenttinsa mukaisesti jatkuvasti pelaajalle takaisin. Tarvitaan seuraavat tiedot: Pelisykli (max) Voittofrekvenssi Panos (max) Palautus % Esimerkki 1.: Kulta-Jaska (pelisali) 25 Pelin sykli (max) Voittofrekvenssi Panos (max) Palautus % 12 krt/min e Luonnostelua tiettyjen pelin ominaisuuksien mittaamiseen 24 Pelit ohjelmoidaan usein erilaisiin palkitsemisaikatauluihin, ja niitä tässä mallissa ei huomioida ollenkaan. Malli, jossa ajatellaan keskiarvoisen palkinnon koon ja useuden kautta tavoittaa osassa peleissä pelin todellisen toimintalogiikan paremmin kuin toisissa. Pelin suurinta tai suuriin voittoihin liittyvää houkuttelevuuselementtiä on tarkasteltava erikseen. 25 Kulta-Jaskaa voi pelata RAY:n netissä, jolloin maksimipanos on 5 e, pelisalissa, jolloin maksimipanos on 2 e ja pelipisteissä, joihin voivat päästä myös alaikäiset, jolloin maksimipanos on 1 e. 26 Arvio maksimaalisesta pelaamistiheydestä. Tieto ei perustu RAY:n ilmoitukseen, vaan tuotteen testaamiseen. 12

13 Palkitsemistiheys Voitto-osumia / minuutti Laskennallinen palkitsemistiheys: 12 x = 4.5 / min Palkinnon useus per minuutti Palkinnon koko / osuma Palkinnon merkitys liittyy luonnollisesti myös palkinnon kokoon. Laskentaa varten tarvitaan lisäksi panoskoko ja palautusprosentti. Näiden perusteella voidaan laskea ka 4,5krt/min saadun palkinnon keskimääräinen arvo. Laskenta lähtee siitä, että pelaaja saa palkinnon suhteessa sisään laitettuun rahamäärään palautusprosentin mukaisesti. 24 x 0,90 / 4,5 = 4,8 e. Kulta-Jaskassa (voittofrekvenssiin ja palautusprosenttiin perustuva) palkinnon suuruus on keskimäärin 2,4-kertainen panoksen kokoon nähden. Maksimipanoksella laskennallinen (ka) palkinnon koko = 4.8 euroa Palkinnon koko per osuma Esimerkki 1. Kulta-Jaska (pelisali) Palkinnon useus per min: 4.5 / min Palkinnon keskimääräinen koko per osuma: 4.8 e Maksimiteho: 4.5 / 4.8 Esimerkki 2. Kulta-Jaska (netti) Pelin sykli (max) voittofrekvenssi Panos (max) Palautus % 12 krt/min e Palkinnon useus per min: 4.5 / min Palkinnon keskimääräinen koko per osuma: 12 e Maksimiteho: 4.5 / Arvio maksimaalisesta pelaamistiheydestä. Tieto ei perustu RAY:n ilmoitukseen, vaan tuotteen testaamiseen 13

14 Esimerkki 3. Jokeripokeri Pelin sykli (max) voittofrekvenssi Panos (max) Palautus % 5.5 krt/min e Palkinnon useus per min: 1.7 / min Palkinnon keskimääräinen koko per osuma: 5.9 e Maksimiteho: 1.7/5.9 Esimerkki 4. Syke 29 Pelin sykli (max) voittofrekvenssi Panos (max) Palautus % 8.6 krt/h e 67.8 Palkinnon useus per h: 2.28 Palkinnon keskimääräinen koko per osuma: 12.8 e Maksimiteho: 2.28/12.8 Esimerkki 5. Onnenrivit (nettiarpa) Pelin sykli (maks) voittofrekvenssi Panos (max) Palautus % 5krt/min 64, Palkinnon useus per min: 3,24 / min Palkinnon keskimääräinen koko per osuma: 6.0 e Maksimiteho: 3.24/ Arvio maksimaalisesta pelaamistiheydestä. Tieto ei perustu RAY:n ilmoitukseen, vaan tuotteen testaamiseen. 29 Palkitsemistiheys lasketaan osuma / h, toisin kuin muissa esimerkkipeleissä, joissa on osuma / min. Arvontatiheys ei ole siis vertailukelpoinen muihin tässä esitettäviin peleihin. 14

15 Esimerkki 6. Hyvän sään arpa (nettiarpa) Pelin sykli (maks) voittofrekvenssi Panos (max) Palautus % 3krt/min 25, Palkinnon useus per min: 0.77 / min Palkinnon keskimääräinen koko per osuma: 3.5 e Maksimiteho: 0.77/3.5 Kuva 4. Pelin maksimiteho Tietoja voi tarkastella esimerkiksi alla olevan visualisoinnin tavoin: mitä lähempänä oikeaa yläkulmaa, sitä suurempi laskennallinen maksimiteho. Kuvan mitta-asteikko sopii lähinnä rahaautomaattipelien maailmaan. Syke on kuvassa osin keinotekoisesti, sillä siinä palkitsemistiheyttä tarkastellaan eri mitta-asteikolla. Palkinnon koko/osuma Pelin maksimiteho * 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,5 Kulta-Jaska (netti) Kulta-Jaska (pelisali) Jokeripokeri Hyvän sään arpa (netti) Onnenrivit (netti) Syke * osuma / h (netti) Palkitsemistiheys osuma / min. Pelituotteen ennakkoarviointi tuotteen ominaisuuksia mittaamalla, voi antaa osviittaa tuotteen aiheuttamiin haittoihin liittyen, mutta kovin merkittävää roolia tekniselle mittaamiselle ei välttämättä kannata antaa, ainakaan ennen kuin on johdonmukaisesti seurattu haittariskiarvioitujen ja pisteytettyjen tuotteiden käyttäytymistä osana tarjontaa. 15

16 Eri pelilajeissa on erilaisia haittariskejä ja edellä esitetyn maksimitehon mittaaminen tulisi tehdä pelilajin sisäisiä vertailuja korostaen. Malli sopii tiettyihin rahapelityyppeihin todennäköisesti ihan hyvin ja toisiin huomattavasti huonommin. Tämä muun muassa siksi, että tiettyjen pelien arviointia tehdessä nojataan arvioon siitä miten maksimipelaaja käyttäytyisi ja tiettyjen pelien kohdalla tuotteen tekniseen ominaisuuteen. 16