KOCKUMS PROSESSORI

Transkriptio

1 18/1981 KOCKUMS PROSESSORI Jaakko Sai minen Veikko Ylä-Hemmilä Valmi s t aja : Myyjä: Hinta : Käytössä : Takuu : Kockums Industri AB, Ruotsi Oy Kockums Industri Ab noin l mk Ruotsissa 30 kpl ja Suomessa 10 kpl 6 kk tai l 000 tuntia TEKNISIÄ YLEISTIETOJA Tekniset tiedot on pääosin saatu valmi stajalt a. Kokonaispaino kg YLEISKUVAUS Kockums prosessori on pienikokoinen taskuton prosessori, joka on tarkoitettu sekä pääte- että harvennushakkuisiin. Peruskoneena on nelipyörävetoinen 2- akselinen metsätraktori. Monitoimiosa on sovitettu kääntyvän varren päälle taka- akselin taakse. Puut siirretään nivelpuomikuormaimella kumirullilla varustetulle syöttölaitteelle. Moottori Merkki ja tyyppi Suurin teho Polttonestesäiliö Polttonesteen kulutus Hydrau Li i kka Hydraulipumppujen tyypit ja lukumäärä Pumppujen tuotot Ford, 6- sylinteri nen 4- tahtinen diesel 94 kw SAE / 42 r/s 160 l l/h mäntäpumppu, l kpl ja hammas~yöräpumppu, l kpl 250 dm /min / 42 r/s "- - "- uva 1. oc ums prosessori. Valok. Oy Kockums Industri Ab 1

2 750 Kuva 2. Kockums prosessori. Mi t t apiirros <mitat mm: e inä) Suurimmat työpaineet Hydrauliöljysäiliö Sä hköjärjestelmä Jännite Akun kapasiteetti Valaisimet 21/15 MPa n V 91 Ah 2 kpl ajovaloja ja 12 kpl t yöval oja Teknisten yleisominaisuuksien arvostelua Polttoneste tä kuluu 3 suhteellisen vähän (n /m / 0. 3 m /r). Moottori on riittävän tehokas. Valaistus riittää pimeässäkin t yöskentelyyn. MAASTOKELPOISUUS Vo imansii rto järjestelmä Hydrostaattinen, sähköhydraulisesti hallittava. Jakolaatikko 2- vaihteinen. 4- pyöräveto jatkuvasti päällekytkettynä. Etu- ja taka- akseleilla planeettavaiht eet pyor1en navoissa. Tasauspyörästön lukot aut omaattiset edessä ja takana. Pyö r ävarustus Edessä ja takana Ohj aus Ohjauskulma Ohjaus tiellä maastossa X 26 runko- ohjaus + 40 ohjauspyörällä vipuohj auksella Jarrut Ajo- ja työjarrut hydraul i sesti hallittavat levyjarrut etu- ja takaakselilla Seison taj arru mekaanisesti hallittava levyjarru Tehopaino Kokonaispaino/moottorin teho 123 kg/k\~ Pi ntapaineet Edessä Takana Kääntösäteet 58 kpa 6 II Ulkosäde 4. m, oikaisu ~ 0 m Maa vara Pienin Ajonopeus 500 mm Hidas vaihde 0-12 km/h 11 opea vaihde 0-25 Maastokelpoisuuden arvostelua E a : SAE Kaksiakselisuuden, neljän samankokoisen vetävän pyörän, pienten kääntösäteiden ja vähäisen oikaisun ansiosta kone on ketterä ja helppo käsitellä. Koneen vakavuus on mm. alhaisen palnopisteen ansiosta. Kuormainta ja peräosaa käännettäessä koneen vakavuus paranee, vaik- 2

3 kaki n pintapaineet suurenevat. Työskenneltäessä vakavuus on sivusuunnassa, koska etupään keinuakseli lukittuu automaattisesti. Pienien pi ntapaineiden ansiosta koneen uppoami salttius on vähäinen. Pehmeissä paikoissa maaston kantavuutta voidaan parantaa kääntämällä monitoimiosaa niin, että oksat putoavat ajouralle. Teliratkaisulla pintapaineita voitaisiin vielä alentaa, mutta telit edellyttäisivät nykyistä isompaa alustakonetta. Tehopaino on edullinen. 1äennousukyky on yhtä kuin muidenkin prosessoreiden. Lumessaliikkumiskyky on. Talven 1980/81 vaikeissa lumiolosuhteissa kone pystyi selviytymään cm : n paksuisessa lumessa. Maastokelpoisuus on kokonaisuudessaan parempi kuin isojen prosessoreiden. Heikkouksia: Lyhyen akselivälin takia kone on jyrkissä rinteissä hieman kiikkerä. Ensimmäistä nopeusaluetta voitaisiin pienentää, mutta nykyiselläänkin se on. Syöttölaite Suurin syöttövoima Syöttönopeus tyhjänä rungon koon olles3a 0. 1 m 0. 6 II Kuormain Merkki ja malli Sijainti Työskentelyalue Ulottuvuus Kuormaimen hallinta Mittalaite Jännite Ominai uudet kaksi hydrostaattisesti vetävää erikoisrakenteista ilmakumirengasta 28 k 2. 8 m/s II II Cranab 6010 tai 6030 tahi muu vastaava koneen takaosassa lähellä monitoimiosaa muualta muttei edestä Cranab 6010 : 6. 5 m Cranab 6030 : n. 10 m kaksivipuohjaus MSU 20 (releohjaus) 24 V Kone reagoi suunnanvaihtoon hitaanlaisesti, mikä ei kuitenkaan pahemmin haittaa. Sll RTYMINEN TYÖMAALTA TOISELLE Siirtyminen on helppoa, koska se ei vaadi suuria valmistelu- ja lopettelutöitä (ei t eloja). Siirtyminen t apahtuu joko ajamalla, hinaamalla lavetilla tai siirtämällä kuormaauton lavalla. PUUTAVARAN VALMISTUS Monitoimiosan runko Paino Kääntökulma Varren kääntökulma Kallistuskulma Korkeus maasta syöttölinjalle Karsintalai t e Karsietavan rungon paksuus Kat kontala ite no1n kg ylöspäin no1n 12 alaspäin no1n 22 no1n l 700 mm yksi kiinteä ja kaksi liikkuvaa veitsiterää - 55 cm ketjusaha Suurin katkontapaksuus 55 cm Latvan katkaisu veitsiterällä Suurin latvan katkaisupaksuus 12 cm Pituuden ja paksuuden mittaus erillisellä mittarullalla. Pituuden mittauksessa optinen impulssinantaja, pulssi/1. 0 cm. Pituuden mittauksen alku optisella anturilla (valokennolla). Tukin ja kuitupuun automaattinen katkaisu, 10 valinnaista tukkipituutta ja 2 valinnaista tukin minimipaksuutta. Lisäksi erikoispuun minimipaksuus. Tukin automaattinen pituustarkkailu Toistuva katkaisu kahdelle tukin standardipituudelle Automaattinen siirtyminen tukista kuitupuuhun Kuitupuun automaattinen katkonta joko määrä- tai vaihtelevan pituiseksi Käsinohjausmahdollisuus - Mittausjärjestelmä r11ppumaton hydrauliöljyn lämpötilan vaihteluista Oksaisuuden vaihtelu e1 vaikuta pituusmittauksen tarkkuuteen äyttötaulu ohjaamossa Mittauslaitteen tarkkuus Aineisto 166 tukkia ja 22 kuitupuupölkkyä Puutavaralaji Katkontatarkkuus Tyvitukit Muut tukit + l cm + 8 II + l II + 9 II II 80 II 100 II Kuitupuut + 2 II 18 " + 9 II 100 " 3

4 Lajittelu Lajittelu suorit etaan kääntämällä joko mon~ toimiosaa tai sen vartta. Pituuden mittaustarkkuus on. Harottavat oksat saattavat joskus aiheuttaa pituuden mittauksen alkamisen liian aikaisin. Puutavaran valmistustekniikan arvostelua Koneen pienen koon ja monitoimiosan suuren liikuteltavuuden ja taskuttomuuden ansiosta koneella pystytään työskentelemään, vaikka pystyyn jäisikin jonkin verran puita. Epämääräisen muotoinen leimikko ja jokin väärään suuntaan kaadettu puu eivät haittaa kovinkaan paljon toimintaa. Kone liikkuu taaksepäin ja nostaa puut syöt t örullien väliin sekä koneen t akaa että sivuilta. Siirtelytekniikka riippuu kuljettajasta ja kuormaimen ulottuvuudesta. Lyhytulotteisella kuormaimella o t etaan puita suhteellisesti enemmän koneen takaa. Monitoimiosan liikuteltavuuden ja takaaoton ansiosta lyhytulotteisellakin kuormaimella päästään suureen aj ouraväliin, noin 10 m: iin, ja suureen puumäärään työpistettä kohti. Jos puut ovat pitkiä, ajouraväli voi olla m. Puiden syöttö suoraan hyttiä kohden ei ole mahdollista. Puiden syöttölaite ei vahingoita puita. ilaaikana saattaa syntyä jonkin verran luistaa. Syöttörullia ei t a rvitse puhdistaa, koska rullat ovat riittävän korkeat. Karsinnan laat u on sekä talvella että kesällä. Ka tkonta ketjusahalla on riittävän nopea t a. Sahan teräketjuöljyn kulutus on noin /h. Teräketjuöljysäiliön tilavuus, 4 1, on riittävän suuri. Monitoimiosan suur en liikuteltavuuden ja melko alhaisen s i jainni n ansiosta lajitteluja kasausjäljet on mahdollista saada melko hyviksi. iiden laatu riippuu palj on kulj ettajasta ja maast osta. Kone on tarkoite t tu käsittelemään yleensä yhtä puuta ke rrallaan. Teoriassa on kuitenkin mahdollis t a käsitellä kahta puuta samanaikaisesti. Tällöin kuitenkin pinotavarataskun puuttumisen takia lajittelu ja kasausjälki sekä apteer a us huononevat ja syöttönopeus pienenee. Mittausautomatiikka on vars~n monipuolinen. Apteeraus r~~ppuu kuitenkin ennen ka ikkea kuljettajasta. Mahdollisuudet än apteeraukseen ovat t, koska mm. karsintalinja on lähellä ohjaamaa ja näkyvyys on. AJANMENEKKI JA TUOTOS Tutkimusolosuhteet Aikatutkimusaineisto Leimikko Rungon keskikoko Leimikon tiheys Maastoluokka Puutavaralaji Lajittelu Kuljettaja Työjälki Aika-analyysi noin 29 m 3 kuusivaltainen m3 noin 500 runkoa/ha 2 sahatukki ja 3 m kuitupuu sahatukit ja kuitupuut erikseen kokenut ja taitava Työnvaihe cmin/ runko i. Puun nouto ja sovitus koneeseen Karsinta - katkonta- lajittel u Siirtyminen (11 m/ t yöpiste) Tehoaika ============================================ Tuotos ja sen riippuvuus rungon koosta Pikatutkimuksen mukainen tuotos ja sen r~~p puvuus rungon koosta esitetään seuraavassa ase t elmassa. Tuo t os ja sen riippuvuus rungon koosta on pikatutkimuksen mukaan seuraava Rungon koko, m Tuotos, m /tehotunt i Ai kaisempiin tutkimustuloksiin verrattuna Kockums 82-SS : n tehotuntituotos näyttää olevan hieman alempi kuin keskimäärin isojen prosessoreiden. 4

5 ERGONOMIA JA TYÖTURVALLISUUS Vakola, metsäryhmä Kauko Turtiainen Koneen ergonomia ja työturval l isuus on t arkastet tu ja arvosteltu Vako lan l a a t i man tarkastuskaavakkeen muka a n. Tarkastuksess a on käytet ty seuraavia a rvo s ano j a :, t yydyttävä ja huono. Ohjaamo ja hallintalaitteet Tärinä Täri nä mi t attiin koneen ollessa paikallaan. Mitt a uslaitteena käytettiin Wärtsilä Vib 2076 c - mittaria, j oka pa inottaa tärinän arvo t siten, e t tä niitä vo i daan ver rata suoraan ISO : n t ärinänormeihin ( ISO/ TC 108 (SC 35 ja IS ). Kohde Ohjaamo Pituus Leveys Korkeus i s tuimen kohdalla Ohjaamoon pääsy ja po i s t um i nen Va rauloskäynnit Verhous Istuin Ti la jaloille istuiota käännettäessä Tiivi ys Lämmitysl aite s äädet tävyys Jäähdyt yslaite säädett ävyys Häikäisysuojukset äkyvyys eteen vasen sivu o i kea sivu taakse taakse- ylös Ajo- ja työvalot Lasinpyyhkimet Hallintalaitteet Ohjauspyörä Ohjaussauva Polkimet Polkimien käyttövoima Vaihteenvalitsin Suunnanvaihdin Mittaristo Valon- ym. kytkimet Merkkivalot ja hälyttimet Karsinta- ja katkootalaitteistojen hallintavivut ja -kytkimet Ajo-, työ- ja pysäköintijarrut Hallintalaitteiden merkinnät Muu turvallisuus Tulen sammutin, automaattinen Käynnistyksen turvakytkin Päävirtakytkin Akkujen sijoitus Pääsy koneen päälle ja poistuminen Liukastumisesteet koneen päällä Katkootalaitteen suojaus Arvosana t yydyttävä t yydyttävä huono tyydytt ävä TAULUKKO Tä r inä, pa i not e t tu arvo Tär inän Moott orin Mittauskohde kiiht yvyys, nopeus, r /s m/s2 Ohj aus pyör ä lstuintaso, pyst ysuunt a sivusuun t a Lattiat aso Mita tuissa k oht e i ssa moottorin a i heuttaman t ärinän voimakkuus traktorin seisoessa pa i kal laan on pieni. Heilunnan voimakkuut ta e i mita ttu. Melu Melun suurin voi makkuus oli 85 db(a) ajett a essa Hl- vai hteella. Karsinta- ja kat kont a työssä melun voimakkuus oli keskimäärin 83 db(a). Melun voimakkuus on yleensä suurin ajettaessa tasaisella tiellä täydellä nopeudella. Tarkastelua Ohjaamo on ahtaanlainen. Tämä johtuu siitä, että peruskoneena olevan juontakoneen ohjaamoon on sijoitettu runsas määrä puunkäsittelylaitteiston hallintalaitteita, joiden tilan tarvetta ei ole otettu huomioon ohjaamoa suunniteltaessa. äkyvyys ohjaamosta on, tosin taakseylöspäin se on jonkin verran rajoitettu. Istuin on ja tila jaloille istuinta käännettäessä hyvin riittävä. Ohjauslaitteet ovat t. Vaihdevipujen käyttö on hieman hankalaa. Puunkäsittelylaitteiston hallintalaitteiden S1Jainti on ja niiden käyttö helppoa. Ohjaamossa on ilmastointilaite, joka kehittää sekä lämmintä että kylmää ilmaa. 5

6 YLEISARVOSTELU Edut Se alentaa hankin vanhalle alustakoneelle. tahintaa. Kevyt, maastokelpoisuus, laaja käsittelyalue, kumirullasyöttö, pituuden mittaustarkkuus ja pieni polttonesteen kulutus. Heikkoudet Kallis hankintahinta. Toisaalta konetta on saatavana myös erillisenä monitoimiosana, joka voidaan sovitt aa Soveltuvuus Kone soveltuu parhaiten keskijäreisiin paatehakkuisiin ja melko vaikeisiinkin maastoihin. Käyttöalue ulottuu myös pienikokoisiin leimikoihin. Jäävä puusto ja pintamaasto eivät haittaa työskentelyä niin paljon kuin taskullisilla koneilla työskenneltäessä. Kone soveltunee myös väljennyshakkuisiin. Metsäteho Review 18/1981 KOCKUMS PROCESSOR Test report on the processor. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDE Opasiinsilta 8 B HELSI KESKUSUITTO RY: METSATYONTUTl< 152. Puhelä-1 (90) SOSASTO