1(9) Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI EUE

Transkriptio

1 1(9) Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI EUE EUE Sotaniemi Anna(UM), Kaikkonen Mervi(UM) Asia Liikenneneuvosto Kokous Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto Maltan EU-puheenjohtajuuskauden ainoa virallinen liikenneneuvosto kokoontui Luxemburgissa Suomea kokouksessa edusti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Kokouksessa neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen eräiden ajoneuvojen kuljettajien pätevyysvaatimuksia koskevasta direktiiviehdotuksesta. Lisäksi se hyväksyi ehdotukset neuvoston päätelmiksi koskien tieliikenteen turvallisuutta sekä merenkulun kilpailukykyä, digitalisaatiota ja dekarbonisaatiota. Neuvosto keskusteli tieliikenteen ns. liikkuvuusaloitteista. Jäsenvaltiot näyttävät jakaantuneen pääasiassa kahteen leiriin aloitteiden osalta. FI totesi alustavina näkemyksinään tukevansa komission tavoitteita tieliikenteen lainsäädännön modernisoimiseksi ja toivoi tasapainon löytyvän toimivien sisämarkkinoiden ja sosiaalisen ulottuvuuden välille. FI suhtautui alustavasti varauksellisesti komission ehdotuksiin koskien kevyiden ajoneuvojen uutta sääntelyä. Lentoliikenteen osalta komissio esitteli ministereille aiemmin samana päivän julkaistun ehdotuksen asetukseksi kilpailukyvyn turvaamisesta lentoliikenteessä. Ehdotus sai pääsääntöisesti varauksellisen vastaanoton. 1. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin keskusteluitta asiakirjan 9715/17 mukaisesti. Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. A-kohtien luettelon hyväksyminen Hyväksyttiin keskusteluitta asiakirjan 9810/17 mukaisesti. Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Maantieliikenne 3. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta annetun direktiivin 2003/59/EY ja ajokorteista annetun direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely)

2 = Yleisnäkemys 2(9) Neuvosto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston yleisnäkemykseksi eräiden ajoneuvojen kuljettajien pätevyysvaatimuksia koskevasta direktiiviehdotuksesta. Keskustelussa liikennekomissaari Violeta Bulc totesi, että yleisnäkemys on linjassa komission alkuperäisen ehdotuksen kanssa ja piti hyvänä, että koulutus muuttuu kuljettajien kannalta merkityksellisemmäksi, säännökset selkeytyvät ja mm. sähköistä opiskelumahdollisuutta edistetään. FI tuki yleisnäkemystä ja nosti erityisesti esille sähköisen oppimisen koulutuksen modernisoinnin välineenä. AT puolestaan kiitti yleisesti yleisnäkemyksen tekstistä, mutta halusi tuoda esille joitakin teknisiä sille hankalia kysymyksiä, kuten sen, että yleisnäkemyksessä ei päädytty määrittelemään 100 kilometrin toimintasädettä maatalousajoneuvoille. Muut kuin lainsäädäntöasiat (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu kohdista 4 ja 5) Maantieliikenne 4. Ehdotus neuvoston päätelmiksi liikenneturvallisuudesta Vallettan julistuksen hyväksyminen (Valletta, 28. ja 29. maaliskuuta 2017) = Hyväksyminen Neuvosto hyväksyi ehdotuksen neuvoston päätelmiksi Vallettan liikenneturvallisuutta koskevan julistuksen pohjalta. Keskustelussa komissaari Bulc totesi komission tukevan päätelmiä ja totesi komission jo työskentelevän vuoden 2020 jälkeistä aikaa silmällä pitäen. Komissio painotti, että digitalisaatio ja uudet teknologiat voidaan nähdä liikenneturvallisuuden kehityksen ytimessä tulevaisuudessa. Kaikki puheenvuoron neuvostossa käyttäneet jäsenvaltiot tukivat julistuksen hyväksymistä neuvoston päätelminä. CZ piti tieturvallisuutta prioriteettina, SE puolestaan piti tärkeänä keskittyä suojaamattomiin tienkäyttäjiin, eli kävelijöihin ja pyöräilijöihin. AT otti esille, että raskaiden ajoneuvojen kuljettajien näkökenttää tulisi parantaa ja ottaa käyttöön myös erilaisia kamera- ja muita monitorointivälineitä. Se myös kehotti komissiota laatimaan erityisen kunnianhimoisia suunnitelmia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. FI painotti automaation, digitalisaation ja tiedon käytön potentiaalia liikenneturvallisuuden parantamisessa. FI nosti myös esille ihmisten asenteisiin vaikuttamisen nostaen esimerkiksi kansallisia toimenpiteitä. PL puolestaan totesi, että vakavasti loukkaantuneiden määrää koskevaa tavoitetta pitäisi parantaa. Samalla se painotti nollatoleranssia alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alla ajamiseen sekä tiukempaa suhtautumista matkapuhelinten käyttöön ajon aikana. Lisäksi PL toivoi tiukempaa suhtautumista myös turvavöiden ja kypärien käytön suhteen. DK painotti omalta osaltaan, että se ei halua uutta sääntelyä ja oikeudellisia velvoitteita vaan rajat ylittävää yhteistyötä. FR painotti, että ajokielto pitäisi olla voimassa kaikkialla EU:n alueella, ei pelkästään siinä jäsenvaltiossa, joka sen antaa. ES halusi käydä koko lainsäädäntökehyksen läpi ja tehdä siihen tarvittavat muutokset, joilla liikenneturvallisuutta saadaan parannettua. Se haluaisi, että lainsäädäntö mukautuisi helposti nopeisiin muutoksiin ja muuttuviin teknologioihin. EL puolestaan toi omalta osaltaan esille, kuinka tärkeätä olisi panostaa parempaan ja turvallisempaan infrastruktuuriin ja priorisoida turistialueiden tieverkkoa. UK otti EL:n lailla esille turvallisen infrastruktuurin tärkeyden ja nosti esille oman Safer Road -rahastonsa, jonka avulla vaarallisia

3 teitä parannetaan. Samoin UK painotti C-ITS:n tärkeyttä ja potentiaalia liikenneturvallisuuden parantamisessa. 3(9) Merenkulku 5. Ehdotus neuvoston päätelmiksi: "EU:n meriliikennepolitiikan painopisteet vuoteen 2020 asti: Kilpailukyky, hiilestä irtautuminen ja digitalisointi maailmanlaajuisten yhteyksien varmistamiseksi, sekä toimivat sisämarkkinat ja maailmanluokan merenkulkuklusteri" = Hyväksyminen Neuvosto hyväksyi ehdotuksen neuvoston päätelmiksi koskien merenkulun kilpailukykyä, digitalisaatiota ja dekarbonisaatiota. Komissaari Bulcin mukaan on tärkeää, että merenkulun kilpailukykyä saadaan parannettua ja merenkulusta saadaan yksinkertaisempaa ja se saadaan paremmin integroitua liikenneketjuun. Merenkulku on myös digitalisoitava. Komissio painotti, että merenkulku on globaalia liiketoimintaa, joka tarvitsee globaaleja ratkaisuja. FI painotti omassa puheenvuorossaan merenkulun kasvihuonepäästöjen vähentämistä sekä merenkulun digitalisaation ja tiedon hyödyntämisen tärkeyttä. Lisäksi FI nosti esille meriliikenteen automaation ja sen potentiaalin turvallisuuden, tehokkuuden ja merenkulun ympäristöystävällisyyden kannalta. Merenkulun teollisuus tekee omalta osaltaan jo edistysaskelia meriliikenteen automaation suuntaan ja lainsäätäjän olisi syytä tehdä kaikkensa, jotta sääntelykehys sallii tämän kehityksen. Jäsenvaltioista IE ja HR nostivat niin ikään esille digitalisaation tärkeyden. SE, DK ja NL painottivat satamien valtiontukisuuntaviivojen laatimisen tärkeyttä. EL puolestaan nosti esille saarialueiden sosiaalisen koheesion tärkeyden. Muut asiat 6. a) Käsiteltävänä olevat säädösehdotukset (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) i) Liikennepaketti (ensimmäinen käsittely) a) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1071/2009 ja asetuksen N:o 1072/2009 muuttamisesta alan kehitykseen mukauttamiseksi b) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttämisestä maanteiden tavaraliikenteessä annetun direktiivin 2006/1/EY muuttamisesta c) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kuljettajien päivittäisiä ja viikoittaisia enimmäisajoaikoja, vähimmäistaukoja sekä päivittäisiä ja viikoittaisia lepoaikoja koskevista vähimmäisvaatimuksista ja asetuksen (EU) 165/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ajopiirtureiden avulla tapahtuvasta paikantamisesta d) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta sekä direktiiviin 96/71/EY ja direktiiviin 2014/67/EU liittyvistä, työntekijöiden lähettämistä työhön maantieliikennealalla koskevista erityisistä säännöistä

4 4(9) e) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä annetun direktiivin 1999/62/EY muuttamisesta f) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta ja maksamattomia tiemaksuja koskevan rajatylittävän tietojenvaihdon helpottamisesta unionissa (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) = Komissio esittelee Neuvosto kuuli komission esityksen ja kävi julkisen keskustelun liikkuvuusaloitteista. Komissaari Bulc totesi, että paketti sisältää perustavanlaatuisia muutoksia voimassa olevaan sääntelykehykseen. Muutoksilla pyritään turvaamaan kilpailua ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä markkinoilla. Samalla työntekijöiden suojelun taso halutaan pitää asianmukaisena ja esityksillä pyritään myös keventämään yritysten hallinnollista taakkaa. Ehdotuksissa huomioidaan myös digitalisaation muutosvoimat. Pöydälle jaettiin sekä ns. Road Allianssin julkilausuma että toinen julkilausuma, jonka jättivät BG, CZ, HU, LT, LV, PL, RO ja SK. FR totesi, että sillä on vakavia huolia ehdotusten suhteen ja piti joitakin ehdotuksia jopa askeleina taaksepäin. FR tuki kevyiden ajoneuvojen sääntelyä sekä mm. halusi joustoa tieliikenteen hinnoitteluun. DE puolestaan tuki FR:aa, mutta totesi, että yhteistyö jäsenvaltioiden välillä on todella tärkeää. DE totesi voivansa tukea markkinoiden liberalisointia, jos sosiaaliset kysymykset hoidetaan kuntoon. PL puolestaan piti liikkuvuutta avaimena ja painotti markkinoiden esteiden purkamista. Se totesi, että ehdotukset eivät vastaa liikenteen Valkoisen kirjan 2011 tavoitteisiin. PL myös kyseenalaisti oliko esim. kuljettajien ajoneuvossa nukkuminen todellinen ongelma. BE puolestaan painotti säädösten tehokasta täytäntöönpanoa, mutta myös sitä, että se ei ole tyytyväinen kabotaasia koskevaan ehdotukseen ilman kabotaasin määrällistä rajaamista. RO puolestaan piti markkinoiden liberalisointia ehtona sille, että sosiaalisäännöksiä harmonisoidaan. RO oli PL:n tavoin hyvin huolissaan ehdotusten linjauksista ja puuttuvasta tasapainosta ehdotettujen toimenpiteiden ja kuljetusyrityksille aiheutuvien kustannusten välillä. IE painotti omalta osaltaan lähestyvänsä tulevia neuvotteluja rakentavasti ja toivoi, että jäsenvaltiot eivät jakaantuisi maantieteellisesti eri leireihin. IE totesi, että se mm. kannattaa kuljettajien valinnanvapautta sen suhteen haluavatko he nukkua ajoneuvossaan vai eivät. Lähettämisen osalta IE piti ehdotettua kolmen päivän aikarajaa kansainvälisessä kuljetuksessa liian lyhyenä ja näki, että se aiheuttaa liikaa taakkaa kuljetusyrityksille. PT puolestaan painotti, että se ei pidä ehdotuksia tasapainoisina, vaikka tukeekin komission tavoitteita. PT myös esitti, että kukaan ei hyödy siitä, jos neuvosto jakaantuu paketin osalta kahteen leiriin. Se kuitenkin toivoi, että jäsenvaltioiden maantieteellinen sijainti otettaisiin paremmin huomioon, sillä periferisille maille säännökset näyttäytyvät eri tavalla kuin muille. Tästä syystä PT ei voi mm. hyväksyä lähettämistä koskevia ehdotuksia. CZ totesi, että ehdotus ei vastaa kaikkiin sen odotuksiin. Se halusi erityisesti vahvistaa ja tehostaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä löytää tasapainoisen ratkaisun. SE puolestaan painotti kabotaasin väliaikaista luonnetta sekä toisti pettymyksensä siitä, että yhdistettyjä kuljetuksia koskevaa ehdotusta ei annettu samassa yhteydessä kuin nyt annetut muut ehdotukset. AT painotti erityisesti sosiaalisen polkumyynnin ongelmaa ja totesi, että kuljettajille on jatkossa taattava asianmukaiset työskentelyolosuhteet ja samasta työstä on

5 maksettava sama palkka. AT halusi myös tehokkaita rangaistuksia, ajoneuvossa nukkumisen kiellon sekä lisäsääntelyä kevyille ajoneuvoille. Se totesi, että se ei voi hyväksyä kabotaasin lisäliberalisointia. 5(9) FI totesi alustavina näkemyksinään tukevansa komission tavoitteita tieliikenteen sääntelyn modernisoimiseksi ja toivoi tasapainon löytyvän toimivien sisämarkkinoiden ja sosiaalisen ulottuvuuden välille. FI suhtautui alustavasti varauksellisesti komission ehdotuksiin koskien kevyiden ajoneuvojen uutta sääntelyä ja totesi, että ongelmiin voitaisiin puuttua parantamalla rajat ylittävää yhteistyötä ja valvontaa. Tieliikenteen hinnoittelun osalta FI haluaisi nähdä sääntelyä, joka toimii myös tulevaisuudessa ja joka ei aiheuta esteitä mm. uusien rahoitusratkaisujen hakemiselle jäsenvaltiotasolla. LT painotti kuljetusyritysten hallinnollista taakkaa ja vaati tasapainon löytämistä ehdotuksiin. Se haluaa vähentää markkinoiden rajoituksia ja totesi, että vain niihin ongelmiin tulee keskittyä, joiden olemassaolosta on näyttöä. NL painotti tehokasta ja toimivaa toimeenpanoa ja totesi haluavansa mieluummin kehittää voimassa olevaa sääntelyä kuin luoda uutta. Mm. kevyiden ajoneuvojen sääntelyä NL piti mahdollisena hallinnollisen taakan aiheuttajana eikä siten suhtaudu siihen kovin myönteisesti. NL ei halua liberalisoida kabotaasia enää enempää ja painotti, että sosiaalipuolen säädösten tulee suojella ihmisiä, ei markkinoita. NL jakoi myös SE:n huolen yhdistettyjen kuljetusten osalta. ES puolestaan toi myös esille, että ehdotukset eivät kaikilta osin vastaa sen odotuksia. Se oli erityisen huolissaan lähettämistä koskevasta ehdotuksesta ja näki ehdotuksen haittaavaan periferisten maiden kilpailukykyä ja rankaisevan säännöllistä liikennettä harjoittavia operaattoreita. Myös SK oli erityisen huolissaan lähettämistä koskevasta ehdotuksesta ja katsoi sen lisäävän merkittävästi kuljetusyritysten hallinnollista taakkaa. Se piti tärkeänä, että kuljettajien olojen parantamista ei tehdä kuljetusyritysten kasvavan hallinnollisen taakan kustannuksella. Kaiken kaikkiaan SK totesi, että lähettämistä koskeva ehdotus ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen. HU puolestaan vaati takaisin seitsemän päivän rajaa kabotaasille. Se piti ehdotuksia markkinoita häiritsevinä, yksipuolisina ja protektionistisina ja painotti, että ne haittaavat merkittävästi kilpailukykyä. HU totesi, että esimerkiksi postilaatikkoyrityksiä vastaan voidaan taistella jo tällä hetkellä voimassa olevalla sääntelyllä. LU ja IT viittasivat omalta osaltaan Road Allianssin julkilausumaan ja vetosivat sisämarkkinoiden toimivuuteen. DK painotti myös sisämarkkinoiden toiminnan vahvistamista ja totesi, kuten SE ja NL, että yhdistettyjä kuljetuksia koskeva direktiivi olisi pitänyt sen näkemyksen mukaan ottaa pöydälle nyt samanaikaisesti. LV tiedusteli kuinka ehdotettuja säännöksiä sovelletaan kolmansista maista tuleviin kuljetusyrityksiin. Se vaati hinnoittelua koskeviin ehdotuksiin joustoa ja totesi, että sille mahdollisuus harjoittaa kabotaasia seitsemän päivän ajan toisessa jäsenvaltiossa on minimivaatimus. BU otti myös esille toiveensa saada joustoa hinnoittelua koskeviin ehdotuksiin, minkä lisäksi se painotti markkinoiden reiluutta. EL puolestaan totesi, että sillä on syviä huolia ehdotusten suhteen ja CY totesi olevansa samoilla linjoilla kuin PL. Komissio vetosi lopuksi jäsenvaltioihin, jotta keskustelussa vältettäisiin fragmentoitumista ja keskusteluja käytäisiin rakentavassa hengessä yhteistä pohjaa etsien. Se toivoi ratkaisua, joka vahvistaa koko EU:ta. ii) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä neuvoston direktiivin 96/50/EY ja neuvoston direktiivin 91/672/ETY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Puheenjohtajavaltion suullisesti antamat tiedot

6 Neuvosto otti tiedoksi puheenjohtajamaan tilannekatsauksen sisävesiliikenteen pätevyysvaatimuksia koskevan ehdotuksen neuvottelutilanteesta. 6(9) EP olisi ollut valmis hyväksymään neuvoston ehdotuksen poliittisesti hankalimpien asioiden, eli soveltamisalan ja täytäntöönpanovelvoitteen, osalta. Sopua ei kuitenkaan saatu aikaiseksi 7. kesäkuuta pidetyssä kolmikantaneuvottelussa, sillä komissio halusi viime hetkellä tehdä eräitä muutoksia tekstiin. PJ painotti olevansa sitoutunut jatkamaan työtä ratkaisun löytymiseksi. Komissaari Bulc painotti direktiivin olevan hyvin odotettu sisävesitoimijoiden piirissä. Hän totesi edellisen päivän neuvottelujen sujuneen rakentavasti ja painotti neuvottelujen hyvää edistymistä. FI kiitti puheenjohtajaa kaikesta työstä ehdotuksen eteen ja totesi pettymyksensä siihen, että sopua EP:n kanssa ei vielä saavutettu. FI painotti neuvoston tehneen kaikkensa, jotta ratkaisu löytyisi ja toivoi, että neuvosto voisi luottaa komission apuun ratkaisun löytymiseksi. NL painotti sisävesiliikenteen tärkeyttä ja toivoi komission myös suhtautuvan rakentavasti neuvotteluihin. AT, IE ja EL tukivat FI:n ja NL:n näkemyksiä. FR painotti pätevyysvaatimusten korkean tason takaamista ja toivoi myös komissiolta rakentavaa otetta neuvotteluihin. LV puolestaan vaati uutta vaikutustenarviointia ja SI esitti, että tunnustamista koskeva osuus vietäisiin eteenpäin asetuksena. CY totesi ymmärtävänsä muiden huolia ja DE toivoi pikaista ratkaisua asiaan. Komissio totesi lopuksi, että se tekee ehdotuksen, jolla sen loput huolet saadaan korjattua tekstistä. iii) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus Neuvosto otti tiedoksi puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen. Komissaari Bulc piti tärkeänä vakiinnuttaa Euroopan parlamentin kanssa kolmikantaneuvotteluissa MT:n puheenjohtajakaudella saavutettu edistys. Komissaari piti ehdotusta tärkeänä muun muassa lentoturvallisuuden edistämiseksi sekä miehittämättömiä ilma-aluksia koskevien markkinoiden kehittymisen mahdollistamiseksi ja peräänkuulutti sekä neuvostolta että parlamentilta joustavuutta neuvotteluissa. Pidetyissä puheenvuoroissa tuotiin komissaarin tavoin esille tarve kompromisseihin (FI, SE), pidettiin asetuksen muuttamista tärkeänä miehittämättömiä ilma-aluksia koskevien markkinoiden kehittymiseksi (FI, ES) ja nostettiin esille jäsenmaille tärkeitä tai vaikeita osa-alueita: sosio-ekonomisen sääntelyn välttäminen (IE), jäsenmaiden ennakkohyväksynnän edellyttäminen toimijoiden aloitteesta tapahtuvan valvontatoimivallan siirtämisessä (GR), keveimpien yleisilmailuun käytettävien lentokoneiden poissulkeminen asetuksen piiristä (CZ) sekä usean jäsenmaan yhteisesti harjoittaman valvonnan mahdollistaminen (DK ja SE). iv) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailun turvaamisesta lentoliikenteessä ja asetuksen (EU) N:o 868/2004 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Komission tiedotusasia Neuvosto otti tiedoksi komission tiedotusasian.

7 Komissaari Bulc esitteli aikaisemmin samana päivänä julkaistun ehdotuksen, jonka tavoitteena on komissaarin mukaan edistää tasapuolisia toimintaedellytyksiä eurooppalaisille yhtiöille sekä parantaa Euroopan saavutettavuutta. 7(9) Jäsenmaiden puheenvuoroissa FR ja DE toivottivat komission ehdotuksen erityisen tervetulleeksi. Muutoin kriittisemmissä puheenvuoroissa muun muassa epäiltiin ehdotuksen lisäävän saavutettavuutta (CZ, LV, HU ja SK), katsottiin ehdotuksen puuttuvan jäsenmaiden toimivallassa oleviin asioihin (liikenneoikeudet, HU, GR ja PL) ja suhtauduttiin kriittisesti yksipuolisten toimien käyttämiseen (PL ja LV). IE, FI ja PL toivat esille tarpeen välttää protektionistisia toimia. FI toi myös esille saavutettavuuden tärkeyden erityisesti EU:n reuna-alueilla oleville maille, korosti sopimusperusteisen toimintakehyksen tärkeyttä ja totesi yksipuolisten toimien harvoin johtavan toivottavaan lopputulokseen. b) Ilmailu: Avoin ja verkottunut Eurooppa = Komission tiedotusasia Neuvosto otti tiedoksi komission tiedotusasian. Komissaari Bulc esitteli aiemmin samana päivänä julkaistun komission tiedonannon, joka koostuu tulkintasuuntaviivoista liittyen lentoliikenteen omistukseen ja valvontaan sekä julkiseen palveluvelvoitteeseen sekä ilmaliikenteen hallintaan liittyvistä parhaista käytänteistä ja ehdotuksesta asetukseksi kilpailukyvyn turvaamisesta lentoliikenteessä. Komissaarin mukaan tavoitteena on turvata Euroopan johtajuus lentoliikenteessä sekä poistaa kasvun esteitä. Komissio tulee vuoden loppuun mennessä julkaisemaan lentoliikenteen saavutettavuusindeksin. c) Ilmailun turvaaminen: Suuret elektroniset laitteet käsimatkatavaroissa = Komission suullisesti antamat tiedot Neuvosto otti tiedoksi komission suullisesti antamat tiedot. d) Sosiaalinen ulottuvuus ilmailualalla = Komission tiedotusasia Alankomaiden valtuuskunnan pyynnöstä Neuvosto otti tiedoksi komission tiedotusasian. Komissaari Bulc totesi komission arvioivan parhaillaan EU:n lainsäädännön riittävyyttä, mitä tulee lentoyhtiöiden pääasiallista toimipaikkaa ja henkilöstön pääasiallista työskentelymaata koskeviin säännöksiin. Jäsenmaista SE, BE, FR, AT ja DK pitivät lentoliikenteen sosiaalikysymyksiä tärkeinä. IE ilmaisi huolensa, että huomio siirtyy pois lentomatkustajia hyödyttävästä, lentoyhtiöiden kilpailukyvyn varmistamisesta. e) Amsterdamin julistuksen jatkotoimet: Toinen korkean tason vuoropuhelu automatisoidusta ja verkkoyhteydellä tuetusta ajamisesta kansainvälisillä automessuilla (IAA International Motor Show) (Frankfurt, 14. ja 15. syyskuuta 2017) = Saksan valtuuskunnan tiedotusasia (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) Neuvosto otti tiedoksi Saksan valtuuskunnan tiedostusasian ja DE:n kutsun seuraavaan korkean tason dialogiin, joka järjestetään Frankfurtin kansainvälisen moottoritapahtuman yhteydessä syyskuuta FI nosti omassa puheenvuorossaan esille sitoutumisensa tieliikenteen automaation kehittämiseen ja toivoi, että EU:ssa otetaan päämäärätietoisesti askeleita kohti automaation korkeinta tasoa. FI myös painotti tiedon roolia sekä tulevaisuuden palveluita. HU totesi tukevansa toimenpiteitä kohti

8 liikenteen automatisaatiota. Samalla se ilmaisi olevansa erityisen kiinnostunut rajat ylittävästä testaamisesta. 8(9) SE totesi arvostavansa NL:n aloittamaa arvokasta työtä ja PL puolestaan painotti infraan, tyyppihyväksyntään ja vakuuttamiseen liittyviä kysymyksiä. IT otti omalta osaltaan esiin paikallisten viranomaisten roolin automatisaation sisällyttämisessä kestävää liikennettä koskeviin suunnitelmiin ja strategioihin. FR puolestaan halusi Euroopan olevan kehityksen kärjessä ja painotti korkean turvallisuustason säilyttämistä, käyttäjäkokemuksen parantamista sekä oikeudellisten ja teknisten kysymysten koordinaatiota. f) Suojelu terroriteoilta maantieliikenteessä, tieinfrastruktuuri mukaan lukien = Ruotsin valtuuskunnan tiedotusasia (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) Neuvosto otti tiedoksi Ruotsin valtuuskunnan tiedotusasian, joka koski terroriteoilta suojautumista maantieliikenteessä. SE halusi ilmaista huolensa terroristien yleistyneestä modus operandista, jossa yhdistyvät kuorma-autot ja väkijoukot ja se piti tärkeänä, että liikenneministerit keskustelevat asiasta. SE:n mukaan asialle voidaan tehdä paljon parhaita käytänteitä vaihtamalla ja varautumista parantamalla. SE nosti myös esim. digitalisaation esille yhtenä keinona suojautumisessa. FI totesi jakavansa SE:n huolet ja painotti toimenpiteiden välttämättömyyttä ns. pehmeiden kohteiden suojaamisessa. FI myös kannatti erityisesti parhaiden käytänteiden vaihtamista ja totesi, että paljon voidaan tehdä jo voimassa olevan sääntelykehyksen puitteissa. UK toivoi riskipohjaisia ratkaisuja, jotka ovat suhteessa ongelman laajuuteen. Se kiitti SE:a asian nostamisesta esille ja totesi tekevänsä mielellään yhteistyötä asian tiimoilta. FR totesi tukevansa kaikkia aloitteita, joilla turvallisuutta voidaan parantaa ja se painotti yhteistä eurooppalaista turvallisuuskulttuuria. PL painotti, että yhteiskunnan turvallisuus vaatii huolellista perehtymistä asiaan. KOM kiitti SE:a siitä, että se hakee merkityksellisiä ratkaisuja ja se painotti jäsenvaltioiden vastuuta. KOM totesi julkaisevansa pian eräänlaisen työkalupakin, jonka tarkoitus on auttaa jäsenvaltioita hallitsemaan riskejä ja jossa ehdotetaan käytännöllisiä riskiperusteisia ratkaisuja. g) EU:n pyöräilystrategia = Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) Neuvosto otti tiedoksi Luxemburgin tiedotusasian. h) Rautatieturvallisuus: Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS) ja eurooppalainen junakulunvalvontajärjestelmä (ETCS) = Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasia (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) Neuvosto otti tiedoksi Luxemburgin valtuuskunnan tiedotusasian. i) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma = Viron valtuuskunnan tiedotusasia Työlounas Neuvosto otti tiedoksi Viron valtuuskunnan tiedotusasian.

9 Epävirallisella työlounaalla ministerit keskustelivat komissaari Bulcin kanssa merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. 9(9) Suomen edustajat Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki (EUE), erityisasiantuntija Anna Sotaniemi (EUE), erityisasiantuntija Mervi Kaikkonen (EUE), ylijohtaja Mikael Nyberg (LVM), hallitussihteeri Veera Kojo (LVM) Asiakirjat Asiakohdittain Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi liikenne, liikennepolitiikka LVM ALR, EUE, LIIK, SM, TRAFI, UM, VM, VNK, YM