Säde Rytkönen ja Mervi Lehmusaho Pohjois-Savo 2019 Ks.

Transkriptio

1 Pohjois-Savon alueellinen hyvinvointikertomus (indikaattoritiedon valossa hyvää ja kehitettävää sekä maakunnalliset painoalueet kehittämistyölle) Säde Rytkönen ja Mervi Lehmusaho Pohjois-Savo 2019 Ks.

2 Pohjois-Savon alueellinen hyvinvointikertomus Tavoitteet: Saat alustavan kuvan Pohjois-Savon alueellisesta hyvinvointikertomuksesta (indikaattoritiedon valossa hyvää ja kehitettävää sekä maakunnalliset painoalueet kehittämistyölle) Kehitetään alueellista hyvinvointikertomuksen luonnosta eteenpäin saaduilla kommenteilla (voit antaa kommentteja myös myöhemmin)

3 Tiedolla johtaminen: alueellinen hyvinvointikertomustyö ja kehittämishaasteet (yhteenveto ja nostot ) Työpajassa esitetyt kehittämishaasteet kootusti: 1. Kunnat maakunnassa 2. Resurssit 3. Indikaattorit 4. Hyvinvointikertomus ja maakunnan johtaminen 5. Asiantuntijatuki (maakunnalta kunnalle) ja substanssit

4 Tiedolla johtaminen: alueellinen hyvinvointikertomustyö ja kehittämishaasteet (yhteenveto ja nostot ) KUNNAT MAAKUNNASSA Maakunnalla oltava resursseja: talous- ja henkilöresursseja yhteistyön mahdollistamiseksi Tiedon analysointi ja tulkinta: mitä tietoa tuotetaan tarkasti tulkitaan ja siirretään toimintaan -> jotta saadaan muutosta aikaan! Sidosryhmäyhteistyö koko prosessissa mukana Sitouttava työpaja kuntien edustajille: ajatuksia ja yhteistyötä maakuntaan, vie tietoa maakunnasta myös kuntaan + huomioidaan valtion ohjaus.

5 Tiedolla johtaminen: alueellinen hyvinvointikertomustyö ja kehittämishaasteet (yhteenveto ja nostot ) INDIKAATTORIT Indikaattorit linjassa asetettujen tavoitettujen kanssa (indikaattorit, joista nostettu tavoitteet + indikaattorit, joilla seurataan tavoitteiden toteutumista) Tietoallas: Miten saadaan tieto yhteen ja jotta se ei olisi valikoitunutta? Miten saadaan hyvä kokonaiskuva alueen väestön hyvinvoinnista? Ennakoivan tiedon saaminen (tutkimusyhteistyö; oppilaitokset, THL yms.) Kokemukseen perustuva hyvinvointitieto mukaan tietopohjaan Maakunnan hyte-työryhmä valitsee yhteiset indikaattorit tai luo ne, joita seurataan kunnissa ja maakunnassa + hyte-kertoimen indikaattorit tarkasteltavaksi.

6 Tiedolla johtaminen: alueellinen hyvinvointikertomustyö ja kehittämishaasteet (yhteenveto ja nostot ) HYVINVOINTIKERTOMUS JA MAAKUNNAN JOHTAMINEN Maakunnallinen hyvinvointikoordinaattori ja hyte-työryhmä = kuntien hyvinvointikoordinaattorit Valtuustokausittainen ja vuosittainen hyvinvointikertomus Kuntien hvk linjassa maakunnan hvk kanssa. Lisäksi kunnalla voi olla omia tavoitteita. Mitä jos kuntien hvk on hyvin erilainen maakunnan hvk kanssa? Seuraako kunnat jatkossa sote-palvelujen tietopohjaa/indikaattoreita/palveluja? Maakunnallinen hvk lausunnolle kuntiin.

7 Alueellisen hyvinvointikertomuksen työstöstä Toimeksianto: osana alueellisen hyte-työryhmän tehtäväksiantoa keväällä 2017 raportointiohjeistus PoSoTen ohjaus- ja seurantaryhmälle nyt uudet jaostot! Työryhmän kokoonpano: Säde Rytkönen, Kuopion kaupunki (pj.) (hyvinvointikoordinaattori) Ville Ahonen, Keitele, Nilakan alueen edustaja (rehtori, sivistysjohtaja) Marja-Liisa Honkanen, Varkaus (oh./hyte-koord.) Jaana Hämäläinen, Lapinlahti (projektiasiantuntija/hyte-koord.) Anitta Korhonen, Joroinen (kulttuuri- ja vapaa-ajantoimen päällikkö) Sirkku Kumpulainen, Tuusniemi (vapaa-aikasihteeri) Kaija Kämäräinen, Pohjois-Savon liitto (tutkimussihteeri) Tuomo Nissinen, KYSTERI (hallintojohtaja) Henna Ovaskainen, SAKKE , P-S Sosiaaliturvayhdistys (järjestökoordinaattori) Hannele Vesterlin, Ylä-Savon sote (perhekeskuspäällikkö) Mervi Lehmusaho (siht.), HytePoS, P-S liitto (koordinointipäällikkö) Työstetty Sähköinen hyvinvointikertomus työvälineellä Vertailualueet: Pohjois-Savo (+alueen seutukunnat); P-K, E-S, K-S, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa Jaettu vastuita esim. indikaattoritiedon tulkinnan osalta Hyvää- kehitettävää taulukosta painopisteet ja tavoitteet sekä toimenpide-ehdotuksia

8 Alueellinen hyvinvointikertomus - Maakuntien tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Järjestämislaki, 8 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnassa - Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen - Alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelu yhteistyössä alueen kuntien kanssa - Tavoitteiden sekä toimenpiteiden ja vastuutahojen määrittely - Yhteistyö ja alueen kuntien asiantuntijatuki Maakuntalaki, Maakuntastrategia (35 ) - Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen huomioon ottaminen maakunnan strategiassa Hyvinvointikertomus - Maakunnan strategisen johtamisen työkalu - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja eriarvoisuuden vähentämisessä - Yhteistyön väline kuntien ja maakuntien välillä

9 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Mihin sillä pyritään? kavennetaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja ylläpidetään ja parannetaan hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä vahvistetaan mielenterveyttä ehkäistään sairauksia, tapaturmia, syrjäytymistä ja osattomuutta Mitä se on? Laaja-alaista kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden taustatekijöihin vaikuttamista Suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista Keneen se kohdistuu? Yksilöön Väestöön Yhteisöihin Elinympäristöön

10 Alueellinen hyvinvointikertomus rakenne kertomuksesta suunnitelmaan ja toteutukseen I Kertomus: Kuvaus poikkileikkaustilanteesta: Mitä tehty? Missä ollaan nyt? (indikaattorit, asiakirjat, kokemuksellinen -> hyvää ja kehitettävää) Mitkä ovat tulevaisuuden haasteita? (hyvinvointieronäkökulma?) Pitääkö toiminnan painopistettä, työtä ja kuntien tukea suunnata uudella tavalla? (tavoitteeksi) II Suunnitelma: Tavoitteet (pohjautuvat indikaattoritietoon, kehitettävää) Tavoitteet toimenpiteiksi näyttöön perustuvia, suositeltuja, EVA, yhteys talous- ja toimintasuunnitelmaan Resurssit, Vastuut, Seuranta ja arviointimenettelyt (indikaattorit) III Toteutus: Suunnitelma hyväksynnän kautta toteutukseen

11 Vertailumaakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Koko maa Vertailu seutukunnittain: Ylä-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Koillis-Savon seutukunta Kuopion seutukunta Varkauden seutukunta + Joroinen

12 Alueellinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohjan muodostamisessa ja maakunnan strategisen johtamisen välineenä H V K Maakuntaa koskevan hyvinvointitiedon tunnistaminen ja kerääminen Tilastot, kyselyt, haastattelut, ihmisten kokemus hyvinvoinnista, indikaattoritietoa eri lähteistä monialaisena yhteistyönä. Tiedon yhdistely ja yhteyksien tunnistaminen Tiedon analysointia, kuntien hvk:n analysointia täydennettynä alueellisella tiedolla. Maakunta tukee kuntia hyvinvointitiedon tulkitsemisessa. Tiedon pelkistäminen ja visualisointi KE RTO MUS Yhteenveto, alueen erikoispiirteet, vahvuudet ja huolenaiheet, miten alue eroaa muusta Suomesta? Alueelliset ja väestöryhmittäiset erot maakunnassa erilaisia kuntaryppäitä? Visualisointi auttaa maakunnan suunnittelussa. Tiedon pohjalta alueellisten tavoitteiden ja toimenpiteiden valinta SU UN- Aluetason tavoitteet (+tavoitetasot) ja toimenpiteet maakunnan sisällä, suosituksia kunnille, osallistetaan sidosryhmät, EVA, näyttöönperustuvat, suositeltuja toimenpiteitä

13

14

15 Resurssit, vastuut, seurantaindikaattori t Hyte - kertoimet Tiedolla johtaminen alueellinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohjan muodostamisessa ja maakunnan strategisen johtamisen välineenä NIT- Tiedon saattaminen osaksi toimintaa Tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa; osaksi strategista suunnittelua; osaksi talous- ja toimintasuunnitelma a TELU Käsittely valtuustossa ja viestintä Tiedottaminen ja myynti TOTEUTUS Toimeenpano ja seuranta Toimialoittain toimeenpano, seuranta vuosittain ja valtuustokauden lopulla toimenpiteiden seuranta, seurannan vastuutus

16 Maakuntien hyte-kertoimet

17

18 Tausta-aineistona taulukko: Hyvää Kehitettävää Käytetty samaa luokittelua kuin Sähköinen hyvinvointikertomus työvälineessä: Talous- ja elinvoima Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Kaikki ikäryhmät

19 Pohjois-Savo verrattuna vertailumaakuntiin HYVÄÄ Koulutus kustannustehokasta (lukio, ammatill) TEA Lastenneuvolan käyntimäärät Esiopetuksessa lasten määrä Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Koettu terveys (8.-9.lk) Hampaat harjataan useammin Välitunnit eivät pelota (4.-5lk) Vähiten vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai laskemisessa (4.-5.lk) Vähiten koulukiusaamista (4.-5.lk) Vähiten käyttävät tupakkatuotteita ja sosiaalista altistumista huumeille (4.-5lk) Mielialaongelmia tai ahdistuneisuutta (4.-5.lk) Vähiten korkeintaan 1h/vk liikkuvia (8.-9.lk) Hyvät vaikutusmahdollisuudet koulutyön suunnitteluun (8.-9lk) Ylipaino vähäisempää (lukio ja ammatill) Koulujen fyysiset olot (lukio ja ammatill) Toisen asteen tutkinnot suoritetaan hyvin Elämänlaatu hyvä (20-64v) Syöpäindeksi (paras viidesosa kunnista löytyy Itä- ja P-S:sta) Tummaa leipää ja kalaa syödään useammin Asuinalue koetaan turvallisena (65v+) Voimaa Vanhuuteen ohjelmassa lähes kaikki P-S KEHITETTÄVÄÄ Korkea sairastavuusriski (sairastavuusindeksi mm. Rautavaara, Tuusniemi, korkein Suomessa) Mielenterveysongelmia, mielenterveysindeksi (Suonenjoki, Kaavi) Sepelvaltimotauti indeksi 20 suurimman kunnan korkein arvo Kuopiossa Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi (Tuusniemi) Työkyvyttömyysindeksi heikoin maan heikoin Kaavilla Läheisen alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia Ei syönyt tai nukkunut netin takia (4.-5.lk) Luokissa rauhatonta (4.-5.lk) Pidetään vähiten koulunkäynnistä (4.-5.lk) Ei yhtään läheistä ystävää (8.-9lk) Ylipainoisia (8.-9lk) ja lukio (Sisä-Savo ja Joroinen) Ei syö koululounasta päivittäin (8.-9lk) Tosi humalassa väh kerran/kk (8.-9lk) Päivittäin tupakoivia (8.-9lk) Opettajat eivät rohkaise mielipiteiden ilmaisuun (8.-9lk) Korkea-asteen tutkintoja suoritetaan vähemmän Koulutuksen ulkopuolelle jää 6,8% Kokee terveyden (20-64v) keskitasoiseksi tai huonommaksi Rasvan käyttö: matala koulutustaso ja miessukupuoli Tuoreita ja kypsennettyjä kasvisten käyttö koko maan keskiarvoa vähemmän Kahvileivän käyttö yleisempää kuin vertailualueissa Ikääntyneet kokevat yksinäisyyttä Ikääntyneet käyttävät voi-kasviöljyseoksia yleisemmin koko maata (erityisesti matala koulutustaso) Muistisairaiden määrä lisääntyy Esteettömien senioriasumisen vähäisyys keskustassa Ikääntyneiden kohdalla varhaisen tunnistamisen mallit ja interventioiden toteutus heikkoa Ikääntyneiden systemaattisen liikuntaneuvontaprosessien puute

20 Alueellinen hyvinvointikertomus Painoalueet työn tässä vaiheessa (Pohjois-Savoon): I Terveet elintavat ja kansansairauksien ehkäisy Päihteiden käytön ja riippuvuuksien aiheuttamien haittojen väheneminen: ehkäisevä päihdetyö Hyvä toiminta- ja työkyky: hyväksyy vaivat /haasteet; omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lisääntyy; lihavuus vähenee eri ikäryhmissä (syömistottumukset, liikunta, uni) Hyvä mielenterveys: hyvä mieli ja itsetunto II Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen Yksinäisyyden vähentyminen Osallistumisaktiivisuuden vahvistuminen III Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Lähiympäristöt tukevat asukkaiden hyvinvointia ja aktiivista elämää

21 Ryhmä (näkökulma) Hyvää Kehitettävää LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET (2) Vähiten koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 4.-5.lk:sia (6,0%) lk. lapset käyttävät vähiten tupakkatuotteita tai sähkösavukkeita vertai lumaakunnista tai koko maassa. Ei yhtään läheistä ystävää oli 8.8% lk:sta ; toiseksi huonoin vertailumaakunnista. (Tilanne on P-S:ssa huonontunut, 8.4% v ja 8,3% v. 2013). Koko maan ka 8.5%. Sosiaalista altistumista huumeille 4-5lk:n keskuudessa vähiten P-S:ssa. Mielialaan liittyviä ongelmia lk:lla viimeisen 2 vk:n aikana vähemmän kuin vertailumaakunnissa. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus (8.- 9lk) oli Pohjois-Savossa 11,0 % ja tilanne on toiseksi paras vertailumaakuntiin. (Paras tilanne on Pohjois-Pohjanmaalla 10.8% ja huonoin Pirkanmaalla 12,5. Koko maan keskiarvo on 12,2,%. v.2017). Hengästyttävää liikuntaa (8.-9lk) korkeintaan 1h/vk on 23,5% Pohjois- Savossa on toiseksi vähiten ja saman verran kuin Etelä-Savossa, koko maan keskiarvo on 23,7%. Ylipainoisia (8.- 9 lk) toiseksi eniten 19,3 %, v.2017, saman verran E-Savossa. (Vähiten ylipainoisia on P-Pohjanmaalla 16,7% ja eniten P-K:ssa 20,3% v.2017) lk:n oppilaista 27,6% (v.2017) ei syö koululounasta päivittäin ( toiseksi huonoin v errattuna muihin maakuntiin, Pirkanmaa huonoin 29,9; Koko maan ka. 29.8%.) Paras tilanne on E-Savossa (23,0%). ( P-Savossa tilanne on parantunut edellisistä mittaukista, v ,1%, v ,7%). Tosi humalassa vähint. kerran kk:ssa oli 8.-9lk:n oppilaista P-Savossa 10,0% eniten vertailumaakunnista (v.2017), mutta Indikaattori on ollut laskussa (10,2% v.2013 ja 13,9% v.2011) Koko maan

22 Ryhmä (näkökulma) Hyvää Kehitettävää LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET (3) lk:lla on hyvät vaikutusmahdollisuudet koulutyön suunnitteluun (21,6%), mikä oli toiseksi paras tilanne vertailumaakunti in. Koko maan keskiarvo oli 21,5%. Päivittäin tupakoivia 8.- 9lk:n oppilaista on 8.0% (v.2017), toiseksi eniten vertailumaakunnista. Koko maan ka. on 6,0%. EHDOTETUT TOIMENPITEET EHDOTETUT TOIMENPITEET Koulukiusattuna (8.-9lk) vähintään kerran viikossa oli 5,5% 8.- 9lk:n oppilaista ja toiseksi vähiten yhdessä Keski- Suomen kanssa vertailumaakuntia verra ttaessa. Koko maan keskiarvo on 5,8%. LAPE tavoitteet; perheiden ennakoiva tuki Tuki terveille elintavoille Syödään ja opitaan yhdessä! Liikuntasuositukset käytäntöön Opettajat eivät rohkaise 8.- 9lk:ia mielipiteen ilmaisuun 27,1 % mielestä. Tilanne on toiseksi huonoin vertailumaakunnista, maan ka. on 27,7%.

23 Ryhmä (näkökulma) Hyvää Kehitettävää NUORET JA NUORET AIKUISET Nuorten ylipaino sekä lukiolaisilla että ammattikoululaisilla on vähäisempää kuin vertailumaakunnissa, myös koulujen fyysiset työolot ovat hyvät. Toisen asteen tutkinnot suoritetaan hyvin. Lukiolaisten ylipaino Sisä- Savossa ja Joroisissa on huolestuttavaa. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on alueella korkea. Korkea-asteen tutkintoja suoritetaan vähemmän. Koulutuksen ulkopuolelle jää 6,8%

24 Ryhmä (näkökulma) TYÖIKÄISET (1) Hyvää ELÄMÄNLAATUNSA (EURO HIS-8) HYVÄKSI TUNTEVIEN OSUUS (%), VUOTIAAT P-Savossa v. 56,3 % (koko maan luku kahta prosenttiyksikköä pienempi). THL:n syöpäindeksin mukaan paras viidesosa kunnista löytyy suurimmaksi osaksi Itä- ja Pohjois-Suomesta. Kehitettävää P-S: v. kokevat terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi useammin kuin koko maassa. Maan korkeimmat sairastavuusindeksit (THL ovat korkeimmat Pyhäjärvellä (161,8), Rautavaaralla (160,8) ja Tuusniemellä (158,5). Mielenterveysindeksin (THL) korkeimmat arvot ovat selvästi suurimmat Kainuussa,P-Pohjanmaalla ja P- Savossa (Suonenjoki (200,4), Kaavi (198,3) arvot olivat maan suurimpia. Sepelvaltimotauti- indeksin 20 suurimman kunnan korkein arvo on Kuopiossa.

25 Ryhmä (näkökulma) Hyvää Kehitettävää TYÖIKÄISET (2) Ravitsemus: tummaa leipää ja ka laa syödään koko maata useammin. Työkyvyttömyysindeksin ero parhaiten ja heikoiten sijoittuneen kunnan välillä on suuri: Kaavilla (Kela) maan heikoin työkyvyttömyysindeksi (212,8) 18 krt. vrt. Sottungaan. Ravitsemus : koulutustaso ja miessukupuoli vaikuttaa käytetyn rasvan päivittäisiin valintoihin (matalalla koulutustasolla valitaan useammin voipohjainen rasva kuin korkeammalla) Tuoreita ja kypsennettyjä kasviksia käytetään hieman koko maan keskiarvoja vähemmän (koulutustaso näkyy suotuisina valintoina), tilanne heikentynyt 2013->2015, toisin kuin esim. Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Kahvileipää päivittäin käyttävien osuus on P-Savossa vertailualueita yleisempää.

26 Ryhmä (näkökulma) Hyvää Kehitettävää TYÖIKÄISET EHDOTETUT TOIMENPITEET Vaikuttavat toimenpiteet elintapojen ( liikunta, ravinto, uni, päihteettömyys) tueksi Käypä hoito-, ravitsemus-, liikunta- ym. suositusten käyttöönoton tuki (aluehyte, kuntahyte) Lihavuus laskuun - toimenpiteet käyttöön maakunnan kunnissa Matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen huomioiden yhteistyö, yhdyspinnat, kuntien yksilöllisyys Toimenpiteitä aktiivisen arjen tukemiseen : lihasvoimin työhön, kouluun, harrastuksiin Sydänterveellinen ruokailu (lounasruokailuun vaikuttaminen/yritykset) Yhtenäiset moniammatilliset toimintamallit riskitilanteisiin (osallistumattomuus, syrjäytymisuhka, päihteiden käytön lisääntynyt riski): Kutsuntaikäiset nuoret miehet Yläkouluikäiset ja nuoret, ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneet Työttömät (aluehytekoordinointi, kuntakoordinointi) Pienituloisten yksinhuoltajaperheiden tuki: jokaiselle lapselle vähintään yksi harrastus Päivitetyt palveluoppaat/digi jokaiseen kuntaan : käyttö mm. palveluohjauksessa, vastaanotoilla, koulussa ym. kuntalaisten palveluohjauksessa Ravitsemus: vahvistetaan kasvisten, marjojen ja hedelmien päivittäistä käyttöä ja pehmeän rasvan osuutta ruokavaliossa, erityisesti huomio miesten ja matalamman koulutustaustan omaavien valintoihin; sokeroitujen juomien käyttöä vähäisemmäksi ja janojuomaksi vesi.

27 Ryhmä (näkökulma) Hyvää Kehitettävää IKÄIHMISET P-S: 65-v. täyttäneistä 94,6 % kokee asuinalueensa turvallisena. Pohjois-Savossa luku korkein kaikkiin vertailualueisiin verrattuna. Ravitsemus: kalaa ja tummaa leipää käytetään muuta maata useammin; Voimaa Vanhuuteen - ohjelmissa ovat mukana lähes kaikki P-S:n kunnat. Itsensä yksinäiseksi tuntevien yli 75- v. osuus P-Savossa 12,7 %; yli koko maan tason. Ravitsemus : yli 75-v. voin ja voi-kasviöljyseoksien päivittäinen käyttö hieman koko maata yleisempää; koulutustaso vaikuttaa käytetyn rasvan päivittäisiin valintoihin (matalalla koulutustasolla valitaan useammin voi-pohjainen rasva kuin korkeammalla koulutus taustalla) Muistisairaiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 nykyisestä 5600 henkilöstö lähes 8000 henkilöön. Keskustassa olevan esteettömän senioriasumisen vähäisyys lisää liian varhaista toimintakyvyn vajeen syntymisen riskiä ja ympärivuorokautiseen hoitoon joutumista. Varhaisen tunnistamisen mallit ja oikea-aikaisten, yksilöllisesti räätälöityjen interventioiden toteutus heikkoa.

28 Ryhmä (näkökulma) Hyvää Kehitettävää IKÄIHMISET EHDOTETUT TOIMENPITEET Ravitsemus: vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja hoito lisätään mahdollisuuksia kodin ulkopuoliseen (edulliseen) lounasruokailuun kasviksia, marjoja ja hedelmiä useita annoksia päivittäiseen ruokavalioon (huomio miehiin) välipalojen laatu: sokeroitujen juomien käyttöä vähäisemmäksi, janojuomaksi vesi, päivittäisen kahvileivän käyttöön laatunäkökulmat mukaan (pehmeää rasvaa, niukasti rasvaa, ei liikaa sokeria) Asuminen ja ympäristö: senioriasumisen mahdollisuuksia lisää lähiliikuntapaikkoja lisää Palvelut: riskien varhaisen tunnistamisen ja interventioiden sujuvien prosessien käyttöönotto Ystäväpalvelu ja ulkoiluystävä mallin jalkauttaminen kuntiin, digin mahdollisuudet käyttöön

29 Alueellinen hyvinvointikertomus Painoalueet työn tässä vaiheessa (Pohjois-Savoon): I Terveet elintavat ja kansansairauksien ehkäisy Päihteiden käytön ja riippuvuuksien aiheuttamien haittojen väheneminen: ehkäisevä päihdetyö Hyvä toiminta- ja työkyky: hyväksyy vaivat /haasteet; omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lisääntyy; lihavuus vähenee eri ikäryhmissä (syömistottumukset, liikunta, uni) Hyvä mielenterveys: hyvä mieli ja itsetunto II Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen Yksinäisyyden vähentyminen Osallistumisaktiivisuuden vahvistuminen III Ympäristön terveys ja arjen turvallisuus Lähiympäristöt tukevat asukkaiden hyvinvointia ja aktiivista elämää

30 Alueellinen hyvinvointikertomus Kutakin painoaluetta tavoitteineen tarkastellaan 1. Alueellinen taso (maakunnan kunnille tarjoama tuki) 2. Kunnat (muu kuin sote) 3. Sote (maakunnallinen tuotanto: esh, sosiaalitoimi, neuvolat, kouluth. ym.) 4. Suoran valinnan palvelut (sote-keskukset ja niihin liittyvät palvelut) -> toimenpiteet -> resurssitarpeet -> vastuutaho(t) -> arviointimenettelyt (seurattavat indikaattorit ja tavoitetasot) - Näitä katsotaan tarkemmin ja kommentoidaan työpajassa!

31 Miten hyte- ja järjestöyhteistyö näkyvät maakunnan vuosikellossa? Alueellisen hyvinvointikertomustyön eri vaiheet Järjestöyhteistyö ja avustukset Muut hyte-prosessit Asukasosallisuus, kokemuksellinen tieto Kuntien kuuleminen

32 Talousarvioprosessin vuosikello lisää hvk-prosessit!

33 TYÖPAJAOHJEISTUS I työpajat klo (kahvit ) II työpajat klo tuotosten esittely alkaa klo (maakuntasali) 1) Kuntien ja maakunnan roolit + tehtäväjako yhdyspinnoilla (Marja-Liisa ja Hannele; tila: maakuntasali) x 2 2) Hyvinvoinnin johtaminen kunnissa (Sirpa, tila: Spede) 3) Alueellinen hyvinvointikertomus (Säde ja Mervi; tila Pihlaja) 4) Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi klo 14.50! (Ville ja Jaana; tila Pihlaja) Tarkista pajasi osallistujalistasta! Ne jotka ovat valinneet pajat 1+2, osallistuvat ensin pajaan 2 ja klo pajaan 1