Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 406/2005 vp Venäjän kieltä sisältävät liikennemerkit leveäkaistatieosuuksilla Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Karjalassa raskaan liikenteen määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti muuta maata nopeammin. Viime vuonna kasvu oli koko maassa keskimäärin 4 prosenttia, kun se samaan aikaan oli Etelä-Karjalassa 8 prosenttia. Yhtenä suurimmista syistä raskaan liikenteen kasvuun on kasvava Venäjän liikenne; toisaalta myös henkilöliikenne maidemme välillä on kasvanut. Suomen teillä liikkuvista venäläisistä kuljettajista monet eivät ymmärrä liikennemerkkeihin liittyvien tekstillisten lisäkilpien, opastusmerkkien tai tiedotustaulujen suomenkielistä informaatiota. Leveäkaistatieosuuksilla ohjataan liikennemerkein liikenne tien oikeaan reunaan, jolloin muu liikenne pystyy ohittamaan hitaamman liikenteen. Käytännössä venäläiset kuljettajat eivät ymmärrä suomenkielistä liikennemerkeillä annettua tekstillistä viestiä, joten usein he ajavat lähellä tien keskiviivaa. Näin muu tieliikenne ei pysty käyttämään turvallisesti leveäkaistatieosuutta sen tarkoituksen mukaisesti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin venäjän kieltä sisältävien liikennemerkkien saattamiseksi Etelä-Karjalan leveäkaistatieosuuksille? Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2005 Reijo Paajanen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Paajasen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 406/2005 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimiin venäjän kieltä sisältävien liikennemerkkien saattamiseksi Etelä-Karjalan leveäkaistatieosuuksille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Leveäkaistatie on tietyyppi, joka on Suomessa käytössä seitsemässä tiekohteessa. Tarkoituksena on lisätä liikenneturvallisuutta ohitustilanteissa niin, että voidaan ohittaa käyttämättä vastaan tulevan liikenteen ajokaistaa. Koska kyseessä on uusi tietyyppi, on tienvarsikilvin aluksi opastettu kuljettajia ajamaan mahdollisimman oikealla. Kilvet on tarkoitettu tilapäisiksi siihen saakka, kunnes autoilijat tottuvat ajamaan leveäkaistateillä. Esimerkiksi Ruotsissa leveäkaistateillä ei ole vastaavanlaisia ajo-opasteita. Liikenneministeriön liikenteen ohjauslaitteista antaman päätöksen 10 :n 3 momentin mukaan on erityisistä syistä mahdollista käyttää liikennemerkissä tai sen lisäkilvessä suomen ja ruotsin kielen lisäksi muutakin kieltä. Vieraskielisten opasteiden käyttöön on kuitenkin suhtauduttu varovasti, koska jo suomen- ja ruotsinkielisten kilpien käyttö aiheuttaa monin paikoin ongelmia opastuksessa. Venäläisiä autoilijoita onkin palveltu raja-asemilta saatavilla venäjänkielisillä esitteillä, joissa kerrotaan myös se, miten leveäkaistateillä tulee ajaa. Tiehallinto on teettänyt tutkimuksen, miten leveäkaistateillä ajetaan. Tutkimus tehtiin valtatiellä 7 välillä Koskenkylä Loviisa. Siinä otettiin huomioon ajoneuvon kansallisuus: suomalainen, venäläinen tai muu ulkomaalainen ajoneuvo. Ajoneuvojen sijaintimittauksien tulokset tukevat tienkäyttäjiltä saatua palautetta, jonka mukaan venäläiset kuljettajat ajavat keskempänä leveää kaistaa kuin suomalaiset. Erityisesti venäläisten henkilöautojen sijainti on keskimäärin selvästi kauempana tien oikeasta reunaviivasta kuin suomalaisten henkilöautojen. Venäläiset rekat ajavat kuitenkin lähempänä tien oikeaa reunaviivaa kuin suomaiset henkilöautot, mutta kuitenkin kauempana kuin suomalaiset rekat. Venäläisten ajoneuvojen osuus on varsin pieni, tutkimuskohteessa se oli noin 10 %. Siitä suurin osa oli raskaita ajoneuvoja, jotka ajavat keskimäärin lähempänä ajokaistan oikeaa reunaa kuin suomalaiset henkilöautot. Tiehallinnon näkemyksen mukaan tarvetta venäjänkieliseen opastukseen leveäkaistateillä ei ole. Tutkimuksessa voitiin lisäksi havaita, että ajoopasteilla "Leveäkaistainen tie aja oikealla" ei ollut vaikutusta suomalaisten ajoneuvojen sijaintiin. Tämä todettiin poistamalla opasteet joksikin aikaa. Suomalaiset kuljettajat eivät siirtyneet opasteiden poiston jälkeen ajamaan kauempana reunaviivasta. Tutkimustuloksen perusteella jätettiin syksyllä 2005 avatulla valtatien 6 Koskenkylä Kouvola-leveäkaistatiellä opastetaulut kokonaan pois. Tällä hetkellä on menossa leveäkaistaisen tietyypin kokeilu- ja testausvaihe, jonka aikana seurataan tien turvallisuustilannetta, ajoneuvojen nopeutta ja muutoinkin kuljettajien liikennekäyttäytymistä. Vasta muutaman vuoden kuluttua voidaan tehdä lopullinen arvio leveäkaistateiden soveltuvuudesta Suomen oloihin. Myös opastuksen tarvetta seurataan. 2

3 Ministerin vastaus KK 406/2005 vp Reijo Paajanen /kok Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 406/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Paajanen /saml: Har regeringen för avsikt att vidta åtgärder för att låta placera ut trafikmärken på ryska på Södra Karelens vägavsnitt av vägar med breda körfält? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En väg med breda körfält är en vägtyp som finns på sju vägavsnitt i Finland. Avsikten är att öka trafiksäkerheten i omkörningssituationer så att det går att köra om utan att använda den mötande trafikens körfält. Eftersom det gäller en ny vägtyp har förarna först handletts att köra så långt till höger som möjligt. Skyltarna är avsedda att vara tillfälliga tills bilisterna vänjer sig vid att köra på en väg med breda körfält. Till exempel I Sverige finns det inte motsvarande köranvisningar på vägar med breda körfält. Enligt 10 3 mom. i trafikministeriets beslut om trafikanordningar kan av särskilda skäl utöver finska och svenska även användas andra språk på vägmärken och tilläggsskyltar. Inställningen till användningen av anvisningar på främmande språk har emellertid varit försiktig, eftersom redan användningen av skyltar med anvisningar på finska och svenska leder till problem på många ställen. Ryskspråkiga bilister har därför betjänats med ryskspråkiga broschyrer som finns på gränsstationerna. I broschyrerna beskrivs också hur man kör på en väg med breda körfält. Vägförvaltningen har låtit göra en undersökning hur bilisterna kör på vägar med breda körfält. Undersökningen gjordes på huvudväg 7 mellan Forsby och Lovisa. Där beaktades fordonets nationalitet: finskt, ryskt eller annat utländskt fordon. Resultatet av mätningarna av fordonens placering stöder responsen från väganvändarna, enligt vilken de ryska förarna kör närmare mitten av det breda körfältet än finländarna. Det är särskilt de ryska personbilarnas placering som i genomsnitt är klart längre från den högra kantlinjen än de finska personbilarnas placering. De ryska långtradarna kör emellertid närmare vägens högra kantlinje än de finska personbilarna, men dock längre ifrån den än de finska långtradarna. De ryska fordonens andel är synnerligen liten, på undersökningsplatsen var den cirka 10 %. Största delen av dem var tunga fordon, som kör i genomsnitt närmare körfältets högra kant än de finska personbilarna. Enligt vägförvaltningens åsikt finns det inget behov av ryskspråkiga anvisningar på vägar med breda körfält. I undersökningen observerades dessutom att köranvisningen om väg med "breda körfält kör till höger" inte hade någon inverkan på de finska fordonens placering. Detta kunde konstateras genom att anvisningarna avlägsnades för en viss tid. De finska bilisterna övergick inte till att köra längre från kantlinjen efter att anvisningarna avlägsnades. På grund av undersökningsresultatet lämnades skyltarna helt bort på vägen med breda körfält av huvudväg 6 mellan Forsby och Kouvola som öppnades hösten För närvarande pågår ett försöks- och testningsskede av vägtypen med breda körfält. Under skedet följer man med säkerhetssituationen, fordonens hastighet och även i övrigt bilisternas trafikbeteende. Först om några år kan man göra en slutgiltig bedömning av hur vägarna med breda körfält lämpar sig för finska förhållanden. Även behovet av anvisningar följs med. 4

5 Ministerns svar KK 406/2005 vp Reijo Paajanen /kok Helsingfors den 1 juni 2005 Kommunikationsminister Leena Luhtanen 5