AGIISting vastusluotauslaitteiston ja IPR-12 IP-laitteiston testi meren jäällä talvella 1999
|
|
- Martta Melasniemi
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 ARKISTOKAPPALE 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Eteliisuomen aluetoimisto Q16.2/2000/1 Heikki Vanhala ja Jukka Lehtimaki Työraportti AGIISting vastusluotauslaitteiston ja IPR12 IPlaitteiston testi meren jäällä talvella 1999 ESPOO
2 Heikki Vanhala ja Jukka Lehtimaki, AgiISting vastusluotauslaitteiston ja IPR12 IP laitteiston testi meren jaalla talvella Työraportti, 14sivua. 1. Johdanto Meren jaalla testattiin AGVStingvastusluotauslaitteistoa ja IPR12 IPluotauslaitteistoa maaliskuussa Tavoiteena oli arvioida laitteistojen toimivuutta olosuhteissa joissa pintakerros on hyvin sahköa johtavaa materiaalia. Johtava pintakerros aiheuttaa ongelmia kaikille siihköisille menetelmille mm. maatutkan kaytöa toimivuutta se rajoittaa merkittaviisti. Galvaanisista menetelmista IPluotaus kafsii johtavasta pintakerroksesta vastusluotausta enemmän. Varsinaisesti kokeessa testattiin vastusluotauksen kohinatasoa ja inversioohjelman (Loke: RES2DINV, v3.36) kyky8 kuvata tunnettu sahkönjohtavuusrakenne silloin kun mittausdatassa on mukana luonnollinen elektrodikontakteista, kaapeleista ym. johtuva kohina. Meren jmlla tehtavu testin etuna on mm. se etta veden syvyys on helppo kontrolloida tarkasti, vesikerroksen ominaisvastus on vakio (oletus, ei tarkistettu) ja etta veden ja pohjan valilla on selva ominaisvastusero. Oletus selviista ominaisvastuserosta pohjan ja veden valilla osoittautui mittauskohteen geologian takia ehka valiraksi. Koe tehtiin savipohjaisella alueella eika lienesyytii oletaa etta saven ominaisvastus olisi merkittaviisti suurempi kuin veden. Tilanne saattaa olla, savesta riippuen, jopa painvastoin. Kohinan osalta koe ei vastaa maalla tehtya mittausta: Korkea kontaktiresistanssi on tunnettu kohinan aiheuttaja merella elektrodien kontaktiresistanssi oli lhes vakio ja hyvin matala. Toisaalta., jalkimmaisessa mittauksessa lumen ja j&in sulaminen ja sulamisvesien valuminen elektrodeille kairattuihin avantoihin lienee nostanut kohinatasoa. Kuva la Vasiusluotauslinjojen sijuinti
3 Kuva 1 b. Maaperäkartta mittausalueelta 2. Olosuhteet Mittaukset tehtiin Helsingissii Kallvikin harjun edustalla (kuva la ja lb). Ensimmiiinen linja (linja1) mitattiin , jiililkimmiiinen (linja2) Saatila oli ensim
4 mittauskerralla poutainen ja tyyni, lämpötila 5 OC 10 OC. Jälkimaisella kerralla oli lammin auringonpaiste, lämpötila oli "C, jaän pinnalla oli vettä ja sulaminen mittauksen aikana nopeaa. Mittauksessa käytettiin teraselektrodeja, jotka maadoitettiin meriveteen. Elektrodimaadoituksia varten kairattiin jäähän jokaiselle elektrodille 4 tuumaa paksu reikä. Jään paksuus oli noin 40 cm. Linjalla 2 elektrodivali oli 5 metria, mutta linjalla 1 epämääräinen 5.4k0.15 metria. Epämääraisyys johtuu siitä että elektrodimaadoitukset tehtiin suoraksi vedetyn kaapelin mukaan. Kaapelin elektrodivali oletettiin vakioksi, mutta tarkastuksessa havaittiin että väli oli pienimmillään 5.2 metria ja suurimmillaan 5.6 metria. Enin osa oli lähellä 5.4 metria. Elektrodivälin matkavirhe voi aiheuttaa ominaisvastuksessa maksimissaan 10 % virheen. Veden syvyys oli 78 metria ja pohja kummallakin linjalla rantavyöhykettä lukuunottamatta tasainen. Linjojen alku ja keskiosissa pohja on savea, loppupäissa (NE) hiekkaa (ks. kuva 1) Linjoilla 3 ja 4 elektrodit maadoitettiin jaän pinnalle 0.5 metrin välein. Veden syvyys (jään alla) linjoilla 3 ja 4 oli 4060 cm. 3. Tulokset 3.1. maadoitusvastus Maadoitusvastus 15 metrin elektrodivalilla ja teraselektrodeilla on tyypillisesti joitain kiloohmeja, kuivahkossa hiekassa joitain kymmeniä kiloohmeja, kosteassa savimaassa jopa alle kiloohmin. Valmistajan (AGIISting) mukaan pitäisi pysyä alle 2 kc2 lukemissa. Testimittauksissa maadoitusvastus oli 0.1 kc2 tasolla (kuva 2). Korkea maadoitusvastus lisää kohinaa. Tässä tapauksessa maadoitusvastus oli niin pieni kuin se teraselektrodeilla voi olla Laitteiston kohinataso Systeemin kohinatason arviointi perustuu siihen että merivesipatja on sähköisesti homogeeninen, eli mitattu ominaisvastus (AGIIStinglaitteistolla, kun virta on vakio, myös mitattu jännite) on vakio pisteelta toiselle ja toisistaan poikkeavat ominaisvastus/jännitearvot kertovat suoraan kohinan tasosta. Koska syvyys testilijoilla on vain 89 metria, vaikuttaa pohjan ominaisvastus mittaustulokseen suuremmilla lähetinvastaaotinvaleilla. Pohjan vaikutus voidaan kuitenkin erottaa kohinasta. Kuvassa 3 nakyy että teoreettinen ja mitattu jännite vastaavat hyvin toisiaan aina "syvyydelle" a=5 m, n=6 asti. Suuremmilla lähetinvastaanotinväleilla mitattu ja laskettu jännite poikkeavat enemmän. Ero johtuu ainakin osittain siita että lasketut arvot perustuat homogeeniseen 2 C2m puoliavaruuteen, mutta mittauspaikalla veden syvyys on 89 metria ja pohjan ominaisvastus korkeampi (oletus). Kohinataso on 5 metrin elektrodivälilla ja narvoilla kuuteen asti 0.1 mv luokkaa, mutta näyttää kasvavan dipolin ja dipolivälin kasvaessa ollen suurimmillaan 1 mv luokkaa (30 metrin elektrodivalilla ja narvoilla 56).
5 Se että laskettu ja mitattu jännite kuvassa 3 poikkeavat toisistaan suurilla dipoli ja elektrodiväleillä voi periaatteessa johtua siitä että lasketut arvot ovat pienempiä kuin laitteiston mittaustarkkuus. Kuvassa 4a vertaillaan linjalla 1 ja linjalla 2 parametreilla a=5 m, n= 1 ja n=4 mitattuja ominaisvastuksia (AGIISting). Kohinan kasvu signaalin heiketessä näkyy selvasti. Kuvassa 4b on vastaava tulos mitattuna IPR12 laitteistolla: Tulos on kohinaisempi kuin AGIIStingsysteemillä mitattu. IP on vaihdellut satunnaisesti mvn valilla. On ilmeistä että IPR12leitteiston huomattavan kohinaiseen (etenkin 1P:n osalta) tulokseen on vaikuttanut viallinen (vuotava) kaapeli. Kuvassa 5 tarkastellaan AgiIStinglaitteistolla mitattuja ominaisvastuksia kun a=10 metriä ja n=3 (a) sekä kun a=5 m ja n=5. Kohinassa ei ole merkittävää eroa. Kuvat 6 ja 7 esittävät ominaisvastus pseudosektioita linjalta 1 ja 2. 2Dominaisvastusmallit laskettiin RES2DINVinversioohjelmalla (Loke and parker,,1996). Inversiota varten dataa on muokattu poistamalla negatiiviset ominaisvastusarvot, selvasti poikkevat arvot ja arvot joiden sovituksen virhe olisi ollut yli 100 %. Inversiossa On painotettu vaakarakenteita. (~oke. MH and Barker, R.D., 1996, Rapid leastsquares inversion of appar ent resistivity pseudosections by a quasinewton method. Geophysical Prospecting, 44, ) Inversiotulokset on esitetty kuvissa 8a, 8b ja 9. Inversiotuloksista tulkittavisssa oleva veden syvyys on oikeansuuntainen kummallakin linjalla. Jostakin syystä homogeeninen vesikerros kuvautuu linjalla 2 kerrosrakenteena jossa ylinnä on >2 nm:n kerros, keskellä <2 nm:n kerros ja alinna >2 nm:n kerros. Linjalla 1 vesikerros kuvautuu samankaltaisesti mutta homogeenisempana. Ero inversiotulosten valilla johtunee sekä inversioohjelman ominaisuuksista että datasta. (Inversioohjelman ominaisuuksiin kuuluu että se kuvaa myös täysin homogeenisen datan (vakio ominaisvastus) vaakarakenteeksi, jos ohjelma on asetettu painottamaan vaakarakenteita). Linjalla 1 ominaisvastus on on pohjaa syvernrnissä kerroksissa suurempi kuin merivedessa. Linjalla 2 ominaisvastus pohjan alapuolella on sensijaan paikoin pienempi kuin merivedessa. Datan (kuva 3 ja 6) perusteella ja verrattuna linjan 1 dataan, ei voi sanoa että johtava alue pohjan alapuolella johtuisi kohinasta/mittausvirheestä. Linjalla 3 ja 4 mitattiin 0.5 metrin elektrodivälillä niin että elektrodit maadoitettiin jään päälle (mittaus toistettiin samalla linjalla eri asetuksilla). Maadoitusvastukset olivat k n valilla ja data hyvin kohinaista. Inversiotulokset ovat liitteenä 1 ja Johtopäätökset AGIISting laitteistolla signaalin kohinataso on pienimmillään mv luokkaa, IPlaitteiston (IPR 12) samaa luokkaa tai hieman suurempi. Kohinataso kasvaa lähettimen ja vastaanottimen välin kasvaessa. Tässä kokeessa kohina oli suurimmilla dipoliväleillä 5 10 kertaa suurempi kuin pienimmillä elektrodi ja dipoliväleillä.
6 Kun käytetään dipolidipolikonfiguraatiota jännitesignaali pienenee nopeasti dipolivälin kasvaessa. Kuvasta 10 näkyy selkeästi että kohteilla joilla on johtava pintakerros on edullisempaa mitata joko Wenner tai Schlumbergerkonfiguraatiolla. Etenkin Wennerkonfiguraatiolla pystyrakenteiden erotuskyky on heikko, mutta toisaalta, signaalitaso pysyy noin 100 kertaa suurempana kuin dipolidipolilla mitattaessa. Schlumbergerkonfiguraatio on Wenneriä herkempi pystyrakenteille. Testin perusteella näyttää että vastusluotauksella pystytään kartoittamaan rakenteita myös hyvin sähköäjohtavien kerrosten alapuolelta. 5. Liitteet Liite 1. Linja3, 2Dominaisvastusmalli (AgiISting, dipolidipoli, a=0.5 m, 28 maadoitusta) Liite 2. Linja4, 2Dominaisvastusmalli (AgiISting, dipolidipoli, a=0.5 m, 28 maadoitusta)
7 I I I I I Electrode contact resistance linja 2 I I I I I Dipole no Kuva 2. Maadoitusvastus linjalla 2.
8 Address (no) Address (no) Kuva 3. Linjalla I (a) ja 2 (b) mitattu jännite, dipolidipolikonjlguaatio. Kuvassa Xkoordinaatti kasvaa lähetimen ja vastaanottimen välisen etäisyyden kasvaessa: Osoitteet 053 => a=5 m, n=l, osoitteet => a= 5 m, n=2, jne. Kuvassa 3a on ympyröillä merkitv teoreettinen vaste homogeeniselle puoliavaruudelle jonka ominaisvastus on 2 Rm. Kuvaan 3b on kolmioilla merkit^, negatiiviset jännitearvot, kuvasta 3a ne (52 kpl) puuttuvat.
9 LINJA 1 LINJA2 Distance LIN JA2 IPR12 IP i RES \ n=l 1 ' I 1 I 1 n=4 Distance Kuva 4. (a) Naennainen ominaisvastus linjalla 1 ja linjalla 2 elektrodivälillä 5 metriä ja narvoilla n=l ja n=4, AGI/Stinglaitteisto, (b) Naennainen ominaisvastus 5 metrin elektrodivalillä ja narvoilla n=l ja n=4 seka polaroituvuus narvolla n=i, IPR12laitteisto.
10 Distance Distance Kuva 5. (a) Näennäinen ominaisvastus linjalla 1 ja linjalla 2 elektrodivälilla 10 metria ja narvolla n=3, AGUStinglaitteisto, (b) näennäinen ominaisvastus linjalla 1 ja linjalla 2 elektrodivalilla 5 metria ja narvolla n=5, AGUStinglaitteisto.
11 Kuva 7. Ominaisvastus pseudosektio, linja 1 (ylempi) ja linja 2 (alempi), vrt. kuva 6 viiriskaalaa muutettu.
12 l....?ye"nop. eno LTL.c.oa~afiq??,?qS. ~ 8 ~ m ~ r fit~om~.c.n.c. q ~+*nn%nnnn 0 Y) i( nnnnn 0 M (Y N E 0 0 N N 0. al 0.8 E cn '7 0 0 Co. J 0 * m a> >.. r N F 0 I I 1 I s o* 0s (w) SAAAAS < 0
13
14
15
16 lllilllllllilililllllillllllllllllllllllllllliliililllllill p = 1000 Rm I = 100 ma 56 electrodes, 2D sounding electrode separation = 1 m DIPOLEDIPOLE m, iill~lllllll ll~lillllill~lilllilli~lllilllll~lilllllll~llll Distance between the outermost electrodes (m) Kuva 10. Jännitesignaalin käyttäytyminen vastusluotauksessa eri elektrodikonfiguraatioilla.
17
' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.
1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
Lisätiedot3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari
Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja
LisätiedotIP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari
Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/1244/2008/66 20.11.2008 Espoo IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotOTK. Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen. rikastushiekka-alueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Heikki Vanhala
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Arkistoraportti Q16.2/2002/1 26.3.2002 Heikki Vanhala Vastusluotaus Ylöjarven vanhan kaivoksen rikastushiekka-alueella
LisätiedotVastusluotaus Peeran palsalla ja Saanatunturilla elokuussa 1999
ARKISTOKAPPALE 1 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Vastusluotaus Peeran palsalla ja Saanatunturilla elokuussa 1999 * 5 Li. Heikki Vanhala Espoo 2000
LisätiedotTiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen
Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Liikennevirasto: Tulosseminaari, Eeva Huuskonen-Snicker, Terhi Pellinen, Pekka Eskelinen, Jussi Eskelinen Sisältö Tutkimuksen tavoite Uudet tulokset: Hamina
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotSampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
Lisätiedot3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa
3D inversio maavastusluotaustutkimuksissa K. Tiensuu 1 ja T. Huotari 2 1 Geologian tutkimuskeskus, karla.tiensuu@gtk.fi 2 Geologian tutkimuskeskus, taija.huotari@gtk.fi Abstract In this work we have compared
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotKotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä
Kotalahden kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Valkeisen järven välisen alueen suotovesien reittien kartoittaminen geofysikaalisilla menetelmillä Geofysikaaliset tutkimukset Kotalahden rikastushiekka-alueen
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
Lisätiedotsaatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien
Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotIkiroudan mallinnus geofysikaalisin mittauksin. Tutkimukset Ridnitsohkkalla elokuussa Heikki Vanhala & Petri Lintinen
Geofysiikan tutkimukset Ridnitsohkkalla 2008 1 GTK/ESY Q 16.2/2009/13 1.3.2009 Espoo Ikiroudan mallinnus geofysikaalisin mittauksin Tutkimukset Ridnitsohkkalla elokuussa 2008 Heikki Vanhala & Petri Lintinen
LisätiedotGeophysical measurements in Välikorpi area, Ilmajoki Jaana Lohva
ESY 86/2012 04.10.2012 Espoo Geophysical measurements in Välikorpi area, Ilmajoki Jaana Lohva GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. 04.10.2012 Authors Jaana Lohva Type of report
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotPuutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta
Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu
LisätiedotYleistä VÄLIRAPORTTI 13 I
VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotVELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT
LOPPURAPORTTI 19.4.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotMittausasema peltoolosuhteiden
Mittausasema peltoolosuhteiden tarkkailuun - Lämpötila - Kosteus - Ilmanpaine - Tuulen suunta - Tuulen keskinopeus - Sademäärä - Kastepiste - Lämpösumma - Kasvualustan kosteus - Kasvualustan lämpötila
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella
Lisätiedot1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
LisätiedotVastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005
ESY Q 16.2/2007/6 19.1.2006 Espoo Vastusluotaus Ridnitšohkkan laella ja vuotomaahyllyillä kesällä 2004 ja 2005 Heikki Vanhala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Heikki Vanhala KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
Lisätiedot4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu
4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,
Lisätiedot33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotViikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto
Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai
LisätiedotSuositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.
Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -
LisätiedotSami Isoniemi, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy
TUTKIMUSSELOSTUS 22500365-012 Pekka Koskimies Porvoon kaupunki Tekniikankaari 1, 06100 Porvoo Pekka.Koskimies@porvoo.fi Paine-ero seuranta Kohde: Aleksanterinkatu 25, 06100 Porvoo Aika: 6.-13.3.2017 mittaus
LisätiedotKAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Teoriaa
FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä
LisätiedotKäyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin
Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
LisätiedotNäkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.
Lisätiedotd) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?
-08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin
LisätiedotMittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )
JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa
LisätiedotHydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö
Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50
LisätiedotTasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori
Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori petri.sipilä@stuk.fi Haasteet FFF keilassa? FFF keila
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotSUOJAPÄÄTTEET, TELEPÄÄTESUOJAT, YLIJÄNNITESUOJIEN TESTAUSLAITE
Sähkönro SSTL Tuote 52 710 02 LB-3535 SUOJAPÄÄTE 1-3 P. (sis. 3-p. nappisuojapitimen SA-3538) Pakkaus: 20 kpl 72 713 50 LB-16795 / DIN-kiskolla SUOJAPÄÄTE 1-3 P. Pakkaus: 20 kpl YT-16795 / DIN-KISKO 52
LisätiedotSei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989.
Ci19/23/90/1 Koskee 2023 06, 09 20Y2 0'4 3111 02, 09 3119 07 J. Lehtimaki 18.0Lf.1990 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Sei smi set maaperätutkimukset syyskuussa 1989. Seismisillä
LisätiedotKESKI-LAPIN VIHREÄKIVIVYOHYKKEEN KULTAPROJEKTIN GEOFYSIKAALI- SET TUTKIMUKSET VUONNA tama oli kilometria. Mittauksissa
Q 19/2743/1988/1 Koskee: 2734 2744 3712 3721 Kittilä Eija Hyvönen 29.1.1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan osasto Työraportti KESKI-LAPIN VIHREÄKIVIVYOHYKKEEN KULTAPROJEKTIN GEOFYSIKAALI- SET TUTKIMUKSET
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS SANTISEN HIEKANNOSTOALUEEN POHJATUTKIMUKSESTA
TUTKIMUSSELOSTUS SANTISEN HIEKANNOSTOALUEEN POHJATUTKIMUKSESTA Geologisen tutkimuslaitoksen tutkimusveneella (YOLDIA) suoritettiin Oy Lohja Ab Ruduksen pyynnosta pohjatutkimus Ison Leikosaaren ja Santisen
LisätiedotVanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara
Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120
LisätiedotGeofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001.
Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Pekka Hänninen, Pekka Huhta & Heikki Vanhala, 2002: Patotutkimukset Seinäjoen Kyrkösjärven ja
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTestiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista
Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista Mittauksen päämääränä oli tutkia Telewell 3G-Router päätelaitteen suorituskykyä LTE-Lan-gateway konfiguraatiossa. Vertailuarvojen saamiseksi nopeustestejä tehtiin
Lisätiedot1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4
Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet
LisätiedotTilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto
Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotVRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA
VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA TARKASTUSRAPORTTI 1 (7) Sisällys 1. Kohde... 2 1.1 Kohteen kuvaus... 2 1.2 Tarkastusajankohta... 2 1.3 Työn kuvaus... 2 2. Havainnot...
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotDynatel 2210E kaapelinhakulaite
Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotSähköinen vuodontarkkailu. Suomen ympäristökeskus , Perttu Juntunen
1 Suomen ympäristökeskus 11.10.2016 Kaitos Oy Perttu Juntunen 2 Miksi sähköistä vuodontarkkailua tarvitaan 3 3 Mikään laadunvalvontajärjestelmä ei voi täysin eliminoida kalvorakenteeseen syntyviä vaurioita.
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotTyöraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotPikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval
Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260 langaton käsimittari Nokeval Yleiskuvaus KMR260 on helppokäyttöinen käsilämpömittari vaativiin olosuhteisiin. Laite on koteloitu kestävään roiskevesisuojattuun
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotLeica DISTO A2. The original laser distance meter
Leica DISTO A2 The original laser distance meter Käyttöohje Suomi Onnittelut Leica DISTO :n hankkimisen johdosta. Yleiskatsaus Leica DISTO A2 1.1.0 fin Turvaohjeet löytyvät erillisestä kirjasesta tämän
LisätiedotTYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
LisätiedotDIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI
DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI Tekijä: Marko Olli 16.10.2018 Sisällys 1 Johdanto...3 2 Hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus...3 3 Laitteisto ja mittaustarkkuus...3 4 Pilotointi ja
LisätiedotLue! FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset
FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset 1. Tausta 2. Mittausmenetelmät 3. Mittauslaitteet 4. Määräysarvot 5. Mittaustulokset ja havainnot 6.Tulosten tarkastelu 7. Lisätietoja
Lisätiedot2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.
LisätiedotTyö 3: Veden höyrystymislämmön määritys
Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona
LisätiedotUudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna
Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on
LisätiedotSampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama
ESY Q16.2/2007/89 20.12.2007 Espoo Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 20.12.2007 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja
LisätiedotEVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003
EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotLaboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
LisätiedotGeofysiikan tulkintojen ja pohjatutkimusaineistojen vertailu Östersundomin savikoilla Itä-Helsingissä
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Arkistotunnus: 17/2018 Geofysiikan tulkintojen ja pohjatutkimusaineistojen vertailu Östersundomin savikoilla Itä-Helsingissä Taija Huotari, Emilia Kosonen, Heikki Säävuori
Lisätiedotdf4sa dipl.-ing cornelius paul liebigstrasse 2-20 d-22113 hamburg info@spiderbeam.net www.spiderbeam.net
Spiderbeam kehitettiin Dxpeditioihmisten unelma-antenniksi. Se on täysikokoinen, kevyt, kolmen taajuusalueen yagi joka on valmistettu lasikuidusta ja langasta. Koko antenni painaa ainoastaan kg, mikä tekee
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotKäyttöohje Ohjelmistoversio V MTR kanavainen langaton lähetin mv- ja TC-tuloilla
Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.0 19.10.05 MTR264 4-kanavainen langaton lähetin mv- ja TC-tuloilla YLEISKUVAUS MTR264 on paristokäyttöinen nelikanavainen langaton lähetin. Laite on koteloitu pieneen muovikoteloon,
LisätiedotRG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m
1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan
LisätiedotFluke 370 FC -sarjan langattomat True-RMS AC/DC -pihtimittarit
TEKNISET TIEDOT Fluke 370 FC -sarjan langattomat True-RMS AC/DC -pihtimittarit Fluken uusi 370 FC -sarja (376 FC, 375 FC ja 374 FC) tekee vianhausta entistä tehokkaampaa. iflex -lenkkivirtapihti helpottaa
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotQ 19/23/2623/1991/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. PELLO Naamij oki Pertti Turunen
Q 19/23/2623/1991/1 PELLO Naamij oki Pertti Turunen 30.5.1991 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti SEISMISET REFRAKTIOLUOTAUKSET PELLON NAAMWOELLA VUONNA 1989 Q 19/23/2623/1991/1
Lisätiedot