Liite 1 Vetovoimalautakunnan lupajaosto MAA-AINESLAIN 4 :N MUKAINEN PÄÄTÖS KOSKIEN MAA-AINESTEN OTTAMISLUPAHAKE- MUSTA JA LUPAMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 Liite 1 Vetovoimalautakunnan lupajaosto Dnro 416/ /2017 Päätös annetaan julkipanon jälkeen MAA-AINESLAIN 4 :N MUKAINEN PÄÄTÖS KOSKIEN MAA-AINESTEN OTTAMISLUPAHAKE- MUSTA JA LUPAMÄÄRÄYKSET Luvan hakija Remander Oy Laurinkatu 34, II kerros Lohja y-tunnus Kiinteistötiedot ja ottamisalueen sijainti Veijola, kiinteistöt Rajakorpi , Santaharju ja Santala , os. Pitkäkatu. Ottamisalue sijaitsee noin 2,8 km:n etäisyydellä Lohjan kaupungin keskustasta kaakkoon päin Pitkäkatu -nimisen kadun jatkeella olevan yksityistien päässä. Ottamisalueen haltija Remander Oy, Maanrakennus Remander Ky (valtakirjalla). Asian vireilletulo Lupahakemus on saapunut kaupungintalo Monkolaan. Kaavoitustilanne ja muut maankäyttöön liittyvät suunnitelmat - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö ): alueella sijaitsee ulkoilureittivaraus. - Taajamaosayleiskaava (kaupunginvaltuusto , korkein hallinto-oikeus , oikeusvaikutteinen): maa-ainesten ottoalue, joka ottamisen päätyttyä voidaan osoittaa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (EO/VU). Alue on tarkoitettu maa-ainesten otto- ja varastointitoimintaan. Maa-ainesten oton loputtua alueelle voidaan yksityiskohtaisemman kaavan avulla osoittaa urheilu- ja virkistyspalveluja. - Lohjan maankäytön rakenne (kaupunginvaltuusto ): Nauhataajaman lievealue. Nauhataajamaan rajoittuva maaseutualue, jolla voi pitkällä aikavälillä olla nauhataajaman laajenemispaineita. Vyöhyke muodostaa nauhataajaman laajenemisvaran. Suositeltava maankäyttö: Maa- ja metsätalous ja siihen liittyvät elinkeinot, hallittu hyvin väljä maaseutuasuminen, maaseutuelinkeinojen ja asumisen yhdistäminen, viher- ja virkistysalueet, ohjatut ulkoilureitit. Nykytilanne alueella

2 Ympäristölautakunta myönsi ( 125) kiinteistöille maa-ainesluvan 10 vuoden ajaksi m³:n määrälle hiekkaa ja soraa. Luvan voimassaoloaika on päättynyt Tätä ennen on myönnetty seuraavat luvat: 1. Lohjan kunnanhallitus ( 1151), m³. 2. uudenmaan lääninhallitus , m³. 3. Lohjan kunnanhallitus ( 871), m³, laajennus. 4. Lohjan kunnanhallitus ( 971), m³, laajennus. 5. Lohjan kunnanhallitus ( 270), m³. 6. Uudenmaan lääninhallitus , m³, laajennus. 7. Lohjan kunnanhallitus ( 519), syvennys. 8. Lohjan kunnanhallitus ( 360). 9. Lohjan kunnanhallitus ( 361), m³. Voimassa olevan ottamisluvan mukaisesta ottamisalueesta on maisemoitu noin 20 %. Nykyinen maa-ainesluvan mukainen ottamisalue on kaivettu pääosin ottamisalueen rajojen läheisyyteen lukuun ottamatta alueen keskivaiheilla sijaitsevaa aluetta, jossa kallio tuli yllättäen vastaan. Ottamisalueen pohjatasot vaihtelevat pohjoisosassa + 48 metristä + 79 metriin ja eteläosassa + 66 metristä + 71 metriin. Ottamisaluetta ympäröivän koskemattoman metsämaan korkeuserot vaihtelevat + 48 metristä + 77 metriin. Ottamisalueen ympärillä kasvaa tiheää havumetsää. Hakemus ja ottamissuunnitelma Yleistä: Hakemuksessa esitetään päättyneen maa-ainesluvan jatkamista ja laajentamista. Ottamisalueen pinta-ala on noin 9,2 ha ja kokonaisottamismäärä on noin m³, josta käyttöön kelpaamattomia maa-aineksia on arviolta noin m². Haettu ottamismäärä on siten noin m². Ottamisaluetta tullaan laajentamaan noin 2 ha. Ottamisaluetta laajennetaan pohjoisosassa sijaitsevan luiskan kohdalta siten, että että osa luiskaan rakennetusta tiestä poistuu. Toinen laajennus on tarkoitus tehdä alueen keskivaiheilla länteen päin lasten motocrossradan paikalle. Kiinteistön Stenkulla tieoikeus luiskaan rakennettuun tiehen on poistettu rasitetoimituksessa. Ainoa kiinteistö, jolla on kulkuoikeus Rajakorven tilan kautta on kiinteistö , jolle on järjestetty kulkuyhteys sorakuopan pohjatason kautta. Ottamissuunnitelmassa esitetään myös ottamissyvyyden lisäämistä ottamisalueen koillisosassa jatkamalla nykyistä ottamistasoa + 48 m noin 100 metriä itään päin edellisen luvan + 64 m tason alapuolelle loppuosan jäädessä vanhan luvan mukaiselle tasolle + 64 m. Maa-ainesta on otettu toukokuusta 2007 ja toukokuun 2017 välisenä aikana m³.

3 Ottamisalueen itäosassa on motocrossrata, jolla on voimassa oleva ympäristölupa. Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maaperän rakenne on hiekkaa ja soraa. Ottamisalueen reuna-alueilla on paikoitellen korkeita ja jyrkkiä kallioesiintymiä tehtyjen porausten perusteella voidaan todeta, että soraesiintymän alla on kalliota. Ottamisalueen itäpuolella on savi-siltti - kerrostumia, joiden päällä on paikoitellen orsivettä. Alkuperäinen maanpinta laskee itään päin. Asutus: Ottamisalue rajoittuu pohjoisessa maatilan talouskeskukseen, jolla sijaitsee vanha maatilan päärakennus ja vuonna 2016 asuinkäyttöön kunnostettu vanha 1920 rakennettu asuinrakennus. Etäisyys kunnostettuun asuinrakennukseen on noin 90 metriä ja maatilan päärakennukseen on noin 110 metriä. Ottamisalueen pohjoisosan länsipuolella noin 70 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta sijaitsee vanha minkkitarha-alue, jossa on sijainnut kaksi minkkitarhaa ja teollisuushalli. Nykyään alueella sijaitsee vanha asuinrakennus, lomarakennus, 1974 rakennettu asuinrakennus ja talousrakennuksia. Etäisyys lähimpään taajamaan on noin 460 metriä. Toiminta-ajat: Maa-ainesten ottaminen, varastointi ja kuljetukset on sallittua arkisin maanantaista perjantaihin klo suoritetussa maastotarkastuksessa sovittiin, että seulontaa voidaan tehdä arkisin maanantaista torstaihin klo Perjantaisin seulominen ei ole sallittua. Lauantaisin ottamistoimintaa ja kuljetuksia voi tehdä satunnaisesti. Sunnuntaisin ja juhlapyhinä kaikki ottamistoimintaan liittyvä toiminta on kiellettyä lukuun ottamatta pakollista hiekoitushiekan ajoa. Pohja- ja pintavedet: Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 610 metrin etäisyydellä ja lähin vedenottamo (Kaivolan vo.) sijaitsee noin 1,1 km:n etäisyydellä ottamisalueesta. Lähin käytössä oleva talousvesikaivo sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä naapurikiinteistöllä Tällä hetkellä ottamisalueella on 6 pohjavesiputkea, joiden putkien alapäät sijaitsevat tasoilla + 42, ,14 m. Pohjavesiputket ovat olleet kuivia lukuun ottamatta kiinteistöllä Santaharju sijaitsevaa pohjavesiputkea 101 (19), jonka pohjaveden pinnan korkeudeksi on havaittu ,47 m. Pohjavesi on orsivettä. Varsinaisen pohjaveden pinnan korkeudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta se on oletettavasti hyvin syvällä. Pohjaveden pinnan korkeuden selvittämiseksi ottamisalueen luoteiskulmaan tasolle + 47,9 m asennettiin poraamalla uusi pohjavesiputki 204 (2). Kallion pinta tavoitettiin

4 syvyydeltä + 40,7 m ja porausta jatkettiin vielä kolme metriä kallioon tasolle + 37,7 m. Asennuksen yhteydessä ei havaittu pohjavettä. Putken sijaintimittauksen yhteydessä putki todettiin edelleen kuivaksi. Putkea yritettiin ensin asentaa ottamisalueen lännen puoleisen luiskan alareunaan noin 200 metrin etäisyydelle em. asennetusta pohjavesiputkesta, mutta siinä tuli melkein heti kalliopinta vastaan. Edellä mainittujen porausten ja aikaisemmin vuonna 1995 tehdyn maatutkaluotauksen perusteella voidaan arvioida ottamisalueen sijaitsevan kallioalueen päällä, joka viettää ilmeisesti etelään päin. Kiinteistön Riihiniitty 1:88 itäpuolella noin 80 metrin etäisyydellä tasolla + 58,10 m sijaitsee luonnontilainen lähteikkö, jonka vaarantaminen on vesilain mukaan kielletty. Ottamissuunta alueella suuntautuu pääosin poispäin em. orsivesiesiintymästä ja lähteiköstä. Tilan Santaharju 1:87 ja Santala 1:100 itäosissa on TVL aikanaan vuosikymmeniä sitten kaivanut alueen nykyiseen tasoonsa, jossa ei tulla enää harjoittamaan kaivutoimintaa. Suunnitellulla soranotolla ei ole tutkimusten mukaan vaikutusta orsiveteen. Lähteikkö otetaan kuitenkin mukaan tarkkailuun. Tilan rajakorpi 1:67 alueella olevat pohjavesiputket viittaavat siihen, että tilan Santala 1:100 pohjoisosaan suunniteltu ottamissyvyys + 48,00 m jää huomattavasti yli 4 metriä pohjaveden pinnan yläpuolelle. Tilan Rajakorpi 1:67 lounaisosassa sijaitsevalla ylijäämämaiden läjitysalueella jatketaan ympäristöluvan mukaisesti pohjaveden tarkkailua. Tukitoiminta-alue Koneet tankataan ja säilytetään ottamisalueen ulkopuolella noin 140 metrin etäisyydellä sijaitsevalla tukitoiminta-alueen konehallissa, jossa on nesteitä läpäisemätön pohja. Polttoöljysäiliöt säilytetään kahdessa suoja-altaassa, joiden tilavuus on vähintään 100 % suurimman alustalle sijoitettavan astian tai säiliön tilavuudesta. Melu: Melua syntyy seulomisesta, pyöräkuormaajan lastauksesta ja kuorma-autoliikenteestä. Liikennemääriksi on arvioitu arkisin enintään noin 10 kuorma-autokuormaa päivässä. Seulonta tapahtuu ottamisalueen pohjalla noin 10 metriä maanpinnan alapuolella suojametsän takan, mikä vaimentaa tehokkaasti meluhaittoja. Ottamisalueella on tehty melutason hetkellinen suuntaa antava arviointi tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä, jossa omakotitalon pihapiirin keskiäänitaso oli sallituissa rajoissa. Maastotarkastuksessa sovittiin, seuraavista melua rajoittavista toimenpiteistä: - seulaston päässä olevan kartion muotoisen ohjauslevyn reunat ja pohja päällystetään melua vähentävillä kumilevyillä; - asutuksen puoleinen moottorin pääty koteloidaan siten, että kotelon sisäpuolella on ääntä eristävää materiaalia, kuten esim. mineraalivillaa; ja

5 - toiminta-aikoja muutetaan siten, että seulontaa voidaan tehdä arkisin maanantaista torstaihin klo välisenä aikana. Perjantaina seulominen ei ole sallittua. Pöly: Merkittävä pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sateisina vuodenaikoina pölyn leviäminen on ilman kosteudesta johtuen vähäistä. Seulonta ja kuorma-autoliikenne aiheuttaa pölyämistä. Pölyntorjunnalla saadaan pölypäästöt hyvin hallintaan. Tehokkain pölytorjuntakeino on kastelu, jolloin vettä suihkutetaan kiviaineksen sekaan. Kiviaineksen pudotuskorkeutta minimoimalla voidaan myös vähentää pölyämistä. Seulonta tapahtuu ottamisalueen pohjalla noin 10 metriä maanpinnan alapuolella suojametsän takan, mikä vaimentaa tehokkaasti pölyn leviämistä. Lohjan kunnanhallituksen myöntämän ensimmäisen maa-ainesluvan jälkeen naapureilta ei ole tullut valituksia ottamisalueen pölyhaitoista. Sen sijaan Pitkäkadulta on tullut muutama valitus liikenteen aiheuttamista pölyhaitoista, jotka johtuvat pääasiassa maankaatopaikan aiheuttamasta liikenteestä. Tärinä:. Toiminnasta ei aiheudu tärinähaittaa. Maisema, ympäristö- ja luonnonolosuhteet: Ottamisalue ei sijaitse maisemallisesti arvokkaaksi luokitellulla alueella. Ottamisalue ei ole geologisesti merkittävä harjumuodostuma. Ottamisalue sijaitsee korkeahkon ja tasaisen harjumuodostuman kupeessa metsän ympäröivänä selkeästi vallitsevaa maanpintaa alempana. Alueen maan pinta laskee huomattavasti itään päin, joten ottamistoiminnan maisemahaittojen voidaan katsoa olevan paikallisia eikä sillä ole vaikutusta kaukomaisemaan. Ottamisalueella ei ole ympäristönsuojelun tulosalueen lausunnon mukaan tiedossa luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luontotyyppejä, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan luontokohteita. Ottamisalueen ulkopuolella kiinteistön Riihiniitty 1:88 itäpuolella noin 80 metrin etäisyydellä tasolla + 58,10 m sijaitsee luonnontilainen lähteikkö. Jälkihoitosuunnitelma: Oikeusvaikutteisessa taajamaosayleiskaavassa ottamisalue sijaitsee maa-ainesten ottoalueella, joka ottamisen päätyttyä voidaan osoittaa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (EO/VU). Lopullisten luiskien kaltevuus on 1:3. Luiskiin ja pohjatasanteelle levitetään

6 mahdollisuuksien mukaan ottamisalueelta saatavaa alkuperäistä pintamaata ja istutetaan männyntaimia. Jos pintamaita on vähän, niin pintamaista ja hiekasta sekoitetaan 0,1-0,2 metrin paksuinen kerros kasvualustaksi. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma: Pintamaita ja rakentamiseen kelpaamattomia maa-aineksia syntyy noin m³, jotka käytetään pääasiassa luiskien ja pohjatasanteen maisemointiin. Kannot kuljetetaan pois. Alueelta poistettavat pintamaat ovat puhtaita maa-aineksia, eikä niiden välivarastoinnista aiheudu ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Pintamaat välivarastoidaan laajennusalueiden kaivualueiden ulkopuolelle aumoihin, jotka toimivat myös näkö- ja melusuojana. Pintamaiden varastoinnista syntyy hyvin vähän hulevesiä eivätkä ne laadultaan poikkea muualla ottoalueella syntyvistä hulevesistä. Pintamaat ovat lähinnä humusta, silttiä ja hiekkaa. Pintamaakasojen pinnat muotoillaan ja tasoitetaan siten, että pölyäminen ja suotovesien muodostuminen saadaan minimoitua. Asian käsittely Hakemuksesta tiedottaminen: Lohjan kaupunki ilmoitti kirjeitse naapureille ( , , , , , , , , , , , ) asian vireille tulosta, joissa varattiin mahdollisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen (yhteensä 12 naapuria). Hakemuksen vireille tuloa koskeva kuulutus julkaistiin Länsi-Uusimaa -nimisessä sanomalehdessä ja se oli lisäksi nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla Määräaikaan mennessä saapui 2 huomautusta. 1. Kiinteistön on tehnyt seuraavan muistutuksen: Lupahakemuksessa on annettu väärää tietoa suojellun Kruotinojan ylittävän tien hoidosta. Hakemuksen kohdassa 7 mainitaan, että tien muut osakkaat eivät ole osallistuneet tien kunnossapidon kustannuksiin. Totuus on kuitenkin, että hakija on ylläpitänyt tien kuntoa ainoastaan työpäivinä omille asiakkailleen. Tien varrella vakituisesti asuvat ovat joutuneet hoitamaan tien kunnostuksen aina viikonloppuisin. Suojellun Kruotinojan Veijolantien silta on painorajoitettu 20 t. Olisi varsin perusteltua, että sama rajoitus saataisiin myös Kruotinojan Pitkäkadun sillalle ja siitä jatkuvalle tieosuudelle, joka on savipohjainen. Minkkilän vapaa-ajan kiinteistön ohi ajavan raskaan kuorma-autoliikenteen reitin yksityiskohdista ei hakemuksesta saa selvää. Jos liikennettä kaikesta huolimatta tulee olemaan, se tulisi sallia arkipäivinä maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Luvan hakija on antanut seuraavan vastineen: Muistutuksen tekijän omistama Minkkilä -niminen tila sijaitsee tällä hetkellä käytännössä kokonaan soranottotoiminnasta aiheutuvan kuorma-autoliikenteen ulkopuolella, koska liittymä nykyiselle ja myös tulevalle soranottoalueelle sijaitsee noin metriä ennen muistutuksen tekijän omistamaa kiinteistöä.

7 Poikkeustapauksissa maankaatopaikan liikennettä on ohjattu muistutuksen tekijän omistaman kiinteistön editse, mutta tällöinkin yleensä lyhytaikaisesti (esim. kelirikkoaikaan). Kyseessä olevassa lupahakemuksessa käsitellään soranottoa; puhtaiden kaivumaiden vastaanottoa varten on olemassa oleva ympäristölupa, jossa yhdeksi vaihtoehtoiseksi kuljetusreitiksi on hyväksytty Minkkilän editse kulkeva tie. Maa-ainesten ottoluvalla ei olla hakemassa lupaa kivien murskausta varten, vaan lupahakemus siihen tehdään tarvittaessa erillisellä lupaprosessilla. Väreen ehdottama 20 tonnin painorajoitus Kruotinojan sillalle (rumpuputki) tarkoittaisi käytännössä sitä, että nykyisellä ajokalustolla liikennöinti alueelle päättyisi. Maanmittaustoimiston muutama vuosi sitten toimittamassa yksityistien tarpeellisuutta arvioivassa päätöksessä todetaan, että tien kunnossapito ja ylläpito on kaikkien tieosakkaiden vastuulla. Samassa päätöksessä todetaan myös, että yksityistietä ei tule perustaa, koska enemmistö maanomistajista vastustaa hanketta. 2. Kiinteistön omistajat ovat tehneet muistutuksen, jossa todetaan mm. seuraavaa: - Muistutuksessa esitetään sisällytettävän viisi lupamääräystä. - Toiminnasta ympäristölle aiheutuva melutaso on selvitettävä. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä melumittaukset muistuttajan kiinteistöllä. - laitoksella saa käsitellä maa-aineksia arkipäivisin (maanantai-perjantai) poislukien arkipyhät klo liikennöinti saa tapahtua samaan aikaan. Yksityistie on pidettävä hyvässä kunnossa. - On huolehdittava siitä, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. - Hakijan tulee tehdä hiukkasten määrän mittaukset lähialueelta kertaluonteisesti toiminnan alettua ja sen jälkeen kerran vuodessa. Yksi mittauspiste tulee sijaita muistuttajan kiinteistöllä. - Hakija on todennut hakemuksessaan, että ottoalueen pohjalla on tarkoitus murskata kiviä, joita on jäänyt yli seulonnan yhteydessä. Koska hakija ei ole hakenut lupaa murskaukseen/kiven louhintaan, sitä ei alueella saa harjoittaa. - Muistuttaja toteaa, että hakija on ilmeisesti laiminlyönyt edellisen maanottoluvan pohjaveden korkeuden ja laadun tarkkailua koskeneet velvoitteet. - Hakijan tulisi ennen luvan myöntämistä selvittää, onko suunnitellulla toiminnalla (yhdessä muiden alueen toimintojen kanssa) vaikutuksia niihin luontoarvoihin, jota Kruotinoja- Munkkaanoja -alue edustaa. - Hakija ei ole tehnyt mitään selvitystä melupäästöistä. melumittaus olisi tärkeätä tehdä maanotto-, liikenne-, motocross- ja (suunnitellun) murskaustoiminnan aiheuttaman yhteismelun vuoksi. - Hakija ilmoittaa aikovansa harjoittaa alueella kivien murskausta. - Hakija ei ole esittänyt mitään selvitystä pölypäästöistä eikä niiden mahdollisista terveysvaikutuksista. Pölyn leviämisestä olisi tullut teettää asianmukaiset selvitykset. - Hakemuksessa yksilöidyn toiminnan haitallisia vaikutuksia naapureille ja ympäristölle ei voida riittävästi arvioida hakemuksen puutteellisuuden vuoksi eikä vähentää lupamääräyksillä ja haittojen leviämistä estävillä toimenpiteillä. Muistuttaja katsoo, että vain asianmukaisilla selvityksillä voidaan arvioida riittävästi sitä, aiheutuuko toiminnasta sellaista kohtuutonta haittaa, mikä olisi este luvan myöntämiselle. - Hakijan tulee velvoittaa esittämään tässä muistutuksessa yksilöidyt selvitykset ja hakemusta tulee täydentää vastaamaan lain edellytyksiä. Vasta sen jälkeen muistuttajan on mahdollista kokonaisvaltaisesti lausua siitä, aiheutuuko toiminnasta luvan myöntämisen

8 estävää haittaa ympäristölle ja naapurustolle. Luvan hakija on antanut seuraavan vastineen: 1. Pohjavesi Pohjaveden pinnan tasoa ei yrityksistä huolimatta ole soranottoalueella tavoitettu. Viimeisimmissä kairauksissa elokuun lopussa 2017 alueelle tehtiin kaksi koereikää, syvempi 10,2 metrin syvyyteen (tasolle +37.7). Kummassakaan tapauksessa ei pohjavettä tullut vastaan. Porauksilla yritettiin tavoittaa nk. maapohjavettä, mutta koska vastaan tuli kallio, kairaus lopetettiin alan yleisen käytännön mukaisesti kun kalliota oli läpäisty kolme metriä. (Liite 1) Nämä kairaukset aloitettiin tasolta +47.9, jota syvemmältä ei missään olosuhteissa ole tarkoitus maa-aineksia ottaa, kuten lupahakemuksesta ilmenee. On siis selvää, että pohjaveden ja soranottoalueen pohjan väliin jää vähintään yli kymmenen metrin suojakerros, ehkä jopa paljon enemmänkin. Yhtiömme on myös itse omalla kalustollaan yrittänyt useasti aikaisempina vuosina saavuttaa pohjaveden pintaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Insinööritoimisto H. Linna Oy:n ja Finnmap Infra Oy:n teettämissä maatutkaluotauksissa ei myöskään ole pystytty osoittamaan pohjaveden pinnan tasoa alueella. Ainoasta alueella olevasta putkesta, josta vettä on tavattu, putki n:o 101 (19), on havaittu nk. orsivettä, ei pohjavettä. Lupahakemuksessa mainitut muut putket ovat olleet säännönmukaisesti kuivia. Alueella sijaitsevat, tilan Stenkulla käytössä olevat matalat rengaskaivot on jo aiemmissa yhteyksissä todettu pinta- tai orsivesikaivoiksi, joiden veden laatuun ei millään tavoin vaikuta alueen maa-ainesten ottotoiminta. Vesi näihin kaivoihin tulee muualta kuin soranottoalueelta. 2. Pölyäminen Erillisiä määräyksiä pölymäärien mittaamisesta tai pölyämisen estämisestä ei ole annettu maa-ainesten ottoa ajatellen, eikä lupia myönnettäessä näitä käytännössä edellytetä. Kyseessä olevan ottoalueen ja asutuksen välissä on selkeä metsäkaistale, joka tehokkaasti estää pölyn siirtymisen. Soranottokuoppa on myös huomattavasti naapuritonttien maanpintaa matalammalla tasolla, mikä osaltaan vähentää pölyämistä. Kun vielä otetaan huomioon Suomen sääolosuhteet, on maa-aines useimmiten luonnostaan sen verran kosteaa, että erillistä pölynsidontaa ei tarvita. 3. Melu Alueella suoritettiin elokuussa 2017 melutason mittaus sellaisessa tilanteessa, jolloin melu oletettavasti on suurimmillaan, eli karkealajikkeista soraa seulottaessa. Melua mitattiin useammasta paikasta, ja mittauksen mukainen keskiäänitaso oli Stenkullan tilan pihaalueella selvästi alle valtioneuvoston asettamien raja-arvojen. Seulontatyö on satunnaista ja se on jatkossa ajoitettu maanantaista torstaihin välille Perjantaisin tai viikonloppuisin ei soraa seulota. Normaalitilanteessa, työkoneilla ja

9 kuorma-autoilla alueella liikuttaessa melutasot jäävät huomattavasti seulonnan aikaisten melutasojen alapuolelle. Maa-ainesta seulotaan harvoin, ei esim. pakkasella, lumisateella tai vesisateella, eikä muulloinkaan, kun seulotun maa-aineksen varastotasot ovat riittävät. 4. Lupahakemuksen rajaus Tällä lupahakemuksella ei haeta lupaa kivien murskaamiseen, toisin kuin huomautuksessa virheellisesti oletetaan. Mikäli toiminnanharjoittaja jossain vaiheessa katsoo kivien murskauksen tarpeelliseksi, haetaan toiminnalle erillinen ympäristölupa tai melulupa. Hakemuksen yhteydessä on otettu huomioon mahdollista murskaustoimintaa varten tarvittava alue, jota ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole sen tarkemmin määritelty, kuin että se on lupahakemuksessa mainittu. Tarkastukset: Alueella suoritettiin maastotarkastus Lausunnot: Hakemuksesta pyydettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun vastuualueen, Lohjan ympäristöterveyspalveluiden ja Lohjan ympäristönsuojelun lausunnot. 1. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristönsuojelu on antanut seuraavan päivätyn lausunnon: ELY -keskuksen näkemyksen mukaan hakemusasiakirjat ovat pääosin asetuksen mukaiset. ELY-keskus epäilee kuitenkin, että esitetty ottamissuunnitelma ei välttämättä kaikilta osin ole toteutettavissa. Alueella on tehty määrällisesti paljon koekuoppia, missä kalliopintaa on havaittu. Sekä alueen pohjois-osassa että itäosassa esitetty ottamistaso on paikoin kalliopintaa alempana. ELY-keskus muistuttaa, että tehtyjen tutkimusten tarkoituksena on ohjata suunnittelua ja helpottaa realistisen ottotason määrittäminen. MAL 3 :n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetut vaikutukset Alueelta on puusto kaadettu ja valtaosaltaan myös pintamaat on poistettu. ELY-keskus muistuttaa, että luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on vesilain (587/2011) 2:11 :n mukaan kielletty. Mikäli alueelta edelleen löytyy törmäpääskyn pesimäpaikkoja, on tämä otettava huomioon toiminnassa. Törmäpääskyjen pesimäaika on Olennaista on, ettei pesätörmiin kajota aikana, jolloin pääskyjen pesintä on käynnissä. Mahdolliselle pesimäalueelle tulee jättää törmäpääskyjen pesiä varten maisemoimattomia jyrkähköjä rintauksia ja pesimärintausten eteen tulee jättää noin 15 metrin levyinen metsittämätön alue. MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vaikutukset

10 ELY-keskus toteaa, että vesinäytteiden otolle sopivin aika on loppukesästä. ELY-keskus katsoo, että uudesta havaintoputkesta tulee tehdä nk. putkikortti ja putken korkeus on mitattava valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään. Pohjaveden tarkkailusta tulee laatia tarkkailusuunnitelma, johon tulee liittää ajan tasalla oleva kartta, mihin kaikki havaintopisteet (myös kaivot) on merkitty selkeästi. Kaikista havaintopisteistä tulee tehdä tarkkailukortit, joista selviää havaintopisteiden yksilöidyt tiedot. Luvassa tulee tarkkailun lisäksi määrätä myös raportoinnista, ja raportti tulee toimittaa myös ELY-keskukselle tiedoksi. ELY-keskus toteaa, että orsivesi on myös pohjavettä. Orsivesi on varsinaisen pohjavesiesiintymän yläpuolella oleva vapaa pohjavesivyöhyke, joka on muodostunut vettä huonosti johtavan maakerroksen (esimerkiksi savikerroksen päälle). Mikäli esim. ottamisalueella sijaitsee vettä läpäisemättömiä kerroksia ja orsivettä, voi tällaisen orsivesikerroksen rikkominen (puhkaiseminen) johtaa vesipintojen alenemiseen kaivoissa, jotka ovat orsiveden varassa. MAL 3 :n 2 momentissa tarkoitetut vaikutukset Hakemuksen mukainen alue sijoittuu valtaosaltaan Lohjan taajama-osayleiskaavan maaainesten ottoalueelle, joka ottamisen päätyttyä voidaan osoittaa urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (EO/VU). ELY-keskuksen näkemyksen mukaan haettu maaaineslupa ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ottamisaika Kun otetaan huomioon, että alue on juuri lainvoimaisessa osayleiskaavassa varattu maaainesten ottamiseen, kaavan mahdollistama jälkikäyttö, alueella samanaikaisesti ottamistoiminnan kanssa toimiva moottoriurheilurata, alueella oleva muu toiminta sekä alueelle laaditun suunnitelman laajuus, ELY-keskus katsoo, että luvan myöntämiselle 15 vuodeksi on maa-aineslain 10 :ssä tarkoitettuja erityisiä syitä. Ympäristöluvan tarve Mikäli alueella murskataan soraa ja kiviä yhteensä yli 50 päivää, kuuluu toiminta ympäristönsuojelulain 527/2014 liitteen 1 mukaisiin luvanvaraisiin toimintoihin. ELY-keskus muistuttaa maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain muutoksista ( /424 ja /423). Jos maa-aineslupa-asiaa käsiteltäessä ilmenee, että hanketta varten on tarpeen myös ympäristönsuojelulain mukainen lupa, luvan hakijan on lupaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa tehtävä ympäristölupahakemus. Muussa tapauksessa vireillä oleva lupahakemus voidaan jättää tutkimatta (MAL 4 a ). ELY -keskuksen perustelut Mikäli otetaan huomioon tässä lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, ettei ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 :n mukaisesti. Vastine: Lausunto otetaan huomioon.

11 2. Lohjan ympäristöterveyspalvelut on antanut seuraavan lausunnon: Toimitettujen asiakirjojen perusteella Lohjan ympäristöterveyspalvelut toteaa seuraavaa. - Soranotto, seulominen, murskaus, varastointi ja kuljetus on suoritettava siten, että aiheutuvan melun suhteen toimitaan Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista 993/1992 2, 3 ja 4 mukaisissa puitteissa. - Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 90 metrin päässä seulonta-/murskauslaitoksesta, joten kyseisellä kiinteistöllä olisi syytä suorittaa melumittaus sen varmistamiseksi, että melutason ohjearvot ei ylity, kun seulonta-/murskauslaitos on käynnissä. - Mikäli louhinnasta, murskauksesta tai liikenteestä tai muusta toiminnasta aiheutuu naapurustoon kohtuutonta melu-, pöly- tai tärinähaittaa tai vesien pilaantumista, on toimijan ryhdyttävä toimenpiteisiin kohtuuttoman haitan poistamiseksi. 3. Lohjan ympäristönsuojelu / ympäristösuunnittelija on antanut seuraavan lausunnon: Suunnittelualueella tai toiminnan vaikutuspiirissä ei ole tiedossa luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltavia luontotyyppejä, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan merkittäviä luontokohteita. Lähin merkittävä kohde, valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Munkkaanojan-Kruotinojan lehto, sijaitsee noin 500 metriä suunnittelualueesta luoteeseen. Jälkeen päin tehdyn maastokäynnin yhteydessä löydettiin ottamisalueen itäpuolelta naapuritilan puolelta luonnontilainen lähteikkö, jonka vesitaseen muutokselle ei saa vesilain mukaan aiheuttaa uhkaa. Asian ratkaisu Lohjan kaupungin hyväksytyn hallintosäännön kohdan 12 mukaan maaaineslain mukaiset lupa- ja valvontaviranomaisen päätösvalta ja tehtävät kuuluvat vetovoimalautakunnan lupajaoston ratkaisuvaltaan. Maa-aineslain 7 :n tarkoittamana lupaviranomaisena vetovoimalautakunnan lupajaosto on tutkinut asian ja päättää myöntää Remander Oy:lle haetun luvan m³:n määrälle soraa ja hiekkaa viidentoista (15) vuoden ajaksi Veijolassa sijaitseville kiinteistöille Rajakorpi , Santaharju ja Santala hakijan esittämän ottamissuunnitelman sekä seuraavien maa-aineslain 6 :n mukaisten luvan myöntämisen edellytysten turvaamiseksi asetettujen lupamääräysten mukaisin lupaehdoin: 1. Maa-ainesluvan voimassaoloaika ja aloittaminen Maa-ainesten ottamislupa on voimassa 15 vuotta päätöksen antopäivästä lukien. Ottamistoiminta voidaan aloittaa, kun maa-aineslupa on saavuttanut lainvoiman ja pohjaveden tarkkailusuunnitelma on hyväksytty. Vetovoimalautakunnan lupajaosto suostuu luvan hakijan anomukseen saada aloittaa maaaineslain momentin nojalla maa-ainesten ottaminen vakuutta vastaan ennen kuin lupa on saavuttanut lainvoiman.

12 Ennen ottamistoiminnan aloittamista alueella on pidettävä aloituskokous. 2. Ottamisalueen rajaus Ottamisalue käsittää liitteenä olevaan päivättyihin ja tarkistettuihin nykytilanteen ja tulevan tilanteen karttoihin rajatun noin 9,2 ha:n suuruisen ottamisalueen alueen. Ottamismäärä on noin m³ soraa ja hiekkaa. Lisäksi tulee rakentamiseen kelpaamattomia maa-aineksia arviolta noin m². 3. Ottamisen eteneminen Ottamista jatketaan Rajakorven kiinteistöltä itään päin kiinteistön Santala puolelle, jossa ottamistasona käytetään aikaisempaa syvempää ottamistasoa. Samanaikaisesti aloitetaan Rajakorven pohjoisosassa olevan laajennusalueen ottaminen. Kiinteistön Santalan pohjoisosasta jatketaan länteen päin suuntautuvaa hienorakeisemman kiviaineksen ottamista. Santalan länsipuolelle tapahtuva motocross -radalle suuntautuva laajennus aloitetaan myöhemmin kysynnän mukaisesti. 4. Kaivausten ja leikkausten syvyys ja muoto. Alin ottamistaso Rajakorven kiinteistöllä ja Santalan pohjoisosassa on + 48 m ja se muuttuu etelään päin mentäessä kiinteistöjen Santalan keskivaiheilla ja Santaharjun, sekä lännen puoleisen uuden laajennusosan alueella ottamistasoksi + 64 m Ottamista ei saa ulottaa neljää metriä lähemmäksi pohjaveden ylintä pinnankorkeutta. Kaivu ei kuitenkaan saa alittaa em. tasoja. Suojakerroksen riittävyyden arvioinnin tulee perustua luotettavasti mitattuun pohjaveden pinnan tasoon, jossa on huomioitu mittausajankohdan vaikutus. Mikäli ottamisen yhteydessä tulee esille vettä huonosti läpäiseviä, vettä pidättäviä maakerroksia (orsivesiesiintymiä), niitä ei saa missään tapauksessa puhkaista. Ottamisaikaisten luiskien kaltevuus on 1:1,5 tai loivempi. Lopullisten luiskien kaltevuus on 1:3 tai loivempi. Lopullisten luiskien taitekohdat pyöristetään sopivalla säteellä. Ottamisalueen luiskiin on jätettävä tarvittava määrä pystysuoria seinämiä törmäpääskyjen pesimäalueiksi, joiden edustaa ei metsitetä noin 15 metrin matkalta. Ottamisalueen ja kaivualueen väliin on jätettävä riittävästi luiskausvaraa. Ennen humuskerroksen levittämistä maisemoitava alue siistitään, jonka jälkeen alue muotoillaan mahdollisimman hyvin ympäristöön sopivaksi. Tiivistyneiden toiminta-alueiden pohjat muokataan pehmeämmiksi ja tasataan suunnitelman mukaiseen pohjatasoon. Mahdollisista ylijäämämassoista muotoillaan pohjatasolle pieniä maisemaa elävöittäviä kumpareita. Muotoilua ei tule tehdä kaavamaisesti vaan ottamisalueesta pyritään luomaan monipuolinen ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuva alue. 5. Alueen suojaaminen ja siistiminen ottamistoiminnan aikana ja sen jälkeen. Ottamisalue on suojattava maavalleilla, aitaamalla ja varoituskyltein.

13 Ottamisaluetta ei saa käyttää pohja- ja pintavesille vaarallisten aineiden varastopaikkana. Alueella ei saa polttaa, eikä sinne saa haudata jätteitä. Ottamisaluetta ei saa käyttää varastoalueena ja romutavara ja jätteet on kuljetettava muualle hävitettäviksi. Jälkihoito aloitetaan mahdollisimman nopeasti ottamisen alettua ja sitä jatketaan etenemisen mukaisesti. Ottamisalue maisemoidaan itäosan luiskan osalta ympäristöministeriön julkaisun "Maaainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1/2009, sivu 50" mukaisesti. Jälkihoidossa on käytettävä em. julkaisun mukaista suojaverhoilua: Suojaverhoiluun käytetään mahdollisuuksien mukaan ottamisalueelta saatavaa alkuperäistä pintamaata. Pintakerroksesta revittävät kannot voidaan murskata humusmaiden joukkoon. Jos pintamaita on vähän, voidaan pintamaista ja hiekasta sekoittaa 0,1-0,2 metriä paksu kerros kasvualustaksi. Lisänä voidaan käyttää myös maatunutta turvetta tai maatunutta puunkuorijätettä. Mikäli alueelle joudutaan tuomaan pintamaita muualta, tulee varmistua niiden puhtaudesta. Alueen maisemoinnissa on sallittua hyödyntää vain maisemoinnin kannalta välttämätön määrä ylijäämämaita. Maisemointiin tulee lisäksi käyttää kiinteistön Rajakorpi alueella sijaitsevalle ympäristöluvan ( ympäristö- ja rakennuslautakunta , lupa rauennut) mukaiselle mullankäsittelyalueelle jääneet käyttämättömät multakasat. Ottoalueen maisemoinnissa tulee pyrkiä mahdollisimman luonnonmukaiseen pintamaakerrokseen. Mikäli on mahdollista, tulisi humuskerros ja sen alapuolinen maannos irrottaa erikseen ja levittää maisemoinnin yhteydessä jälleen alkuperäisessä järjestyksessä. Jälkihoidolla alue on palautettava mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Muotoilua ei tule tehdä kaavamaisesti vaan ottamisalueesta pyritään luomaan monipuolinen ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuva alue. Maiseman elävöittämiseksi rinteiden kaltevuutta on syytä vaihdella alueen eri osissa. Ottamisalueen pohjalle jätettävät kumpareet ja harjanteet lisäävät pinnan muotojen vaihtelua. Jälkihoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti ottamistoiminnan etenemisen mukaisesti. 5. Puuston säilyttäminen, uusiminen ja uudet istutukset ottamisen aikana ja sen jälkeen. Ottamisalueeseen rajoittuva puusto on säilytettävä. Puiden kaatamista ja pintamaiden kuorimista ei saa tehdä ennen kuin se on tarpeen ottamistoiminnan etenemisen vuoksi. Pintamaat välivarastoidaan laajennusalueiden kaivualueiden ulkopuolelle aumoihin. Pintamaat levitetään muotoilluille luiskille pintakerrokseksi viimeistään ottamistoiminnan päätyttyä. Läjitettyjen pintamaa-aumojen pinnat tasoitetaan niin, että pölyämistä ja suotovesien muo-

14 dostumista saadaan vähennettyä. Aumat toimivat samalla meluvalleina ja suojavalleina ihmisille ja eläimille. Kaivannaisjätteen varastoalueet maisemoidaan ja metsitetään. Lupamääräysten mukaisesti muotoillulle ja suojaverhoillulle luiskalle on välittömästi istutettava männyntaimia 2500 kpl/ha, sekä koivua ja / tai pihlajaa yhteensä 500 kpl/ha. Ulkopuolisen metsäalan asiantuntijan on tarkistettava istutukset kahden vuoden kuluttua. Vajaat taimikot on täydennettävä tarkastajan ohjeiden mukaisesti. Taimia ei saa istuttaa ennen kuin valvova viranomainen on tarkastanut, että suojaverhoilun levitys on tehty lupamääräysten mukaisesti. Taimien istutuksen jälkeen on asiasta ilmoitettava valvovalle viranomaiselle. 6. Ottamiseen liittyvät laitteet, liikenteen järjestäminen, melu, pöly, tärinä ja tukitoiminta-alue (erityisesti pohjaveden suojelemiseksi). Kaikki tankkaustoiminta, kemikaalien varastointi ja käsittely, sekä koneiden säilytys tulee tapahtua kohdekiinteistön konehallissa. Maa-ainesten ottaminen tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi alueella olevat öljyt ja kemikaalit tulee säilyttää olemassa olevissa tiivispohjaisissa varastohalleissa sijaitsevissa säilytysaltaissa. Öljytuotteiden käsittelyssä tulee olla erityisen varovainen. Ottamisalueella ei saa varastoida öljytuotteita. Koneet tulee tankata ja säilyttää ottamisalueen ulkopuolella sijaitsevalla tukitoiminta-alueen konehallissa, jossa on nesteitä läpäisemätön pohja. Polttoöljy tulee varastoida kaksoisvaippasäiliössä tai öljysäiliö tulee säilyttää suoja-altaissa, joiden tilavuus on vähintään 100 % suurimman alustalle sijoitettavan astian tai säiliön tilavuudesta. Mikäli ottamisalueella kuitenkin säilytetään öljyjä ja kemikaaleja tulee ne säilyttää kaksoisvaipallisissa säiliöissä nesteitä läpäisemättömällä ja reunoiltaan korotetulla varastointi- ja käsittelyalueella tai siten, että öljy- ja kemikaaliastiat on sijoitettu maan päällä olevaan katokselliseen, reunukselliseen ja pinnaltaan tiivistettyyn suoja-altaaseen. Suoja-altaan on oltava vähintään 100 % alueelle sijoitettavien astioiden ja säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Koneiden tankkausta ottamisalueella tulee välttää. Mikäli koneita kuitenkin tankataan alueella, on tankkaus suoritettava erikseen rakennettavalla tankkauspaikalla, jonka suojaukset ovat vähintään samaa tasoa kuin Lohjan ympäristönsuojelumääräyksissä ja tankkauspisteen rakentamisohjeissa edellytetään. Tankkauspaikasta on laadittava etukäteen rakennesuunnitelmat, jotka on toimitettava maa-ainesluvan valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi. Mikäli koneita tankataan suoraan alueelle tulevasta ajoneuvosta, tulee tankkaus tehdä erillisellä em. vaatimukset täyttävällä tankkauspaikalla. Mikäli työkoneita säilytetään alueella, tulee säilytyspaikan olla katettu ja pohjaltaan polttoainetta läpäisemätön. Öljyvahingon torjuntaan tulee varautua. Mahdollisesta

15 öljyvahingosta on ilmoitettava välittömästi palo- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ottamisalueella käytettävistä öljytuotteista ja muista vaarallisista kemikaaleista on pidettävä kirjaa. Kulkuyhteys ottamisalueelle on järjestetty Pitkäkadun päästä alkavalle yksityistielle rakennetun Rajakorven kiinteistölle johtavan työmaatien kautta. Kaikki maa-ainesten ottamiseen liittyvä maa-ainesten ajo tapahtuu pääasiassa tämän liittymän kautta. Mikäli joudutaan pakottavasta syystä ajamaan satunnaisesti etelämpänä olevan vanhan minkkitarha-alueen läpi, on se sallittua arkipäivinä maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Melu: Mikäli seulonnasta, maa-ainesten ottamisesta, kuormaamisesta tai liikenteestä tai muusta toiminnasta aiheutuu naapurustoon kohtuutonta melu-, pöly- tai tärinähaittaa tai vesien pilaantumista, on toimijan ryhdyttävä toimenpiteisiin kohtuuttoman haitan poistamiseksi. Ottamisaluetta ympäröivä suojametsä tulee säilyttää. Seula sijoitetaan ottamisalueen pohjatasolle, jolloin noin 10 metriä korkeat luiskat toimivat melusuojana. Ottamisalueelta kuorittavat pintamaa-aumat tulee sijoittaa siten, että ne vaimentavat melua mahdollisimman tehokkaasti varsinkin asutuksen suuntaan. Kiviaineksen pudotuskorkeutta minimoimalla voidaan myös vähentää seulan aiheuttamaa melua. Ennen ottamistoiminnan jatkamista on tehtävä seuraavat seulan melua vaimentavat toimenpiteet: - seulaston päässä olevan kartion muotoisen ohjauslevyn reunat ja pohja päällystetään melua vähentävillä kumilevyillä; ja - asutuksen puoleinen moottorin pääty koteloidaan siten, että kotelon sisäpuolella on ääntä eristävää materiaalia, kuten esim. mineraalivillaa. Toiminta-aikoja muutetaan siten, että seulontaa voidaan tehdä arkisin maanantaista torstaihin klo välisenä aikana. Perjantaina seulominen ei ole sallittua. Melutaso tulee varmistaa kertaluonteisesti mittauksella ja/tai mallinnuksella lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kuukauden kuluessa siitä, kun lupapäätös on saavuttanut lainvoiman. Melun mittaussuunnitelma tulee hyväksyttää Lohjan ympäristönsuojelussa ennen mittausten aloittamista. Pöly: Seulottavaa kiviainesta on kasteltava mahdollisuuksien mukaan suihkuttamalla vettä kiviaineksen sekaan. Kiviaineksen pudotuskorkeutta minimoimalla voidaan myös vähentää pölyämistä. Seulaston suojaamisesta tulee huolehtia. Pitkäkadun päässä alkava yksityistie on tarvittaessa kasteltava tai suolattava.

16 Tärinä: Mikäli seulonnasta, maa-ainesten ottamisesta, kuormaamisesta tai liikenteestä tai muusta toiminnasta aiheutuu naapurustoon kohtuutonta tärinähaittaa, on toimijan ryhdyttävä toimenpiteisiin kohtuuttoman haitan poistamiseksi. 7. Pohjaveden korkeuden ja laatumuutosten seuranta. Ennen ottamistoiminnan aloittamista toiminnanharjoittajan on esitettävä valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle pohjaveden yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma hyväksyttäväksi. Tarkkailusuunnitelmaan on liitettävä kartta, johon on merkitty kaikki pohjavesiputket, talousvesikaivot ja lähteikkö. Pohjavedentarkkailuraportti tulee toimittaa vuosittain Lohjan ympäristönsuojeluun ja Uudenmaan ELY -keskukseen. Olosuhteiden muuttuessa valvova viranomainen voi tehdä muutoksia tarkkailusuunnitelmaan. Alueen pohjaveden korkeutta ja laatua on tarkkailtava ympäristöministeriön julkaisun "Maaainesten kestävä käyttö, ympäristöhallinnon ohje 1/2009, liite 6, sivu 97" esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Pohjaveden korkeuden seuranta: Pohjaveden pinnan korkeutta on seurattava vanhoista pohjavesiputkista 201, 202, 200, 203, 100 ja 101 (19), sekä poraamalla asennetusta uudesta kallioon asennetusta pohjavesiputkesta 204 (2). Lisäksi pohjaveden pinnan korkeutta on seurattava naapurikiinteistön Stenkulla talouskeskuksessa sijaitsevasta käytössä olevasta talousvesikaivosta ja kiinteistön Riihiniitty 1:88 itäpuolella noin 80 metrin etäisyydellä tasolla + 58,10 m sijaitsevasta luonnonmukaisesta lähteiköstä. Virallisessa korkeusjärjestelmässä olevat pohjaveden korkeustiedot on toimitettava ympäristönsuojeluun 15.1, 15.4, 15.7 ja mennessä. Pohjaveden laatumuutosten seuranta: Pohjaveden laatua seurataan em. pohjavesiputkista, naapurikiinteistön talousvesikaivosta ja suojeltavasta lähteiköstä. Näytteet otetaan ottamistoiminnan alussa laajan analyysin mukaisin näyttein ja tämän jälkeen kahden vuoden välein otettavin laajan analyysin mukaisin näyttein, joiden laboratoriotutkimusten tulokset tulee toimittaa ympäristönsuojelutoimistoon. Välivuosina vesinäytteet voidaan analysoida suppeamman analyysin mukaisin näyttein. Suojeltavan lähteikön vesinäytteet analysoidaan aina suppeamman analyysin mukaisin näyttein, ellei ilmene jäljempänä mainittuja veden yleisestä laadusta poikkeavia arvoja. Mikäli suppeamman analyysin tuloksissa havaitaan pohjaveden yleisestä laadusta poikkeavia arvoja, tulee tehdä välittömästi laajempi analyysi kohonneiden pitoisuuden aiheuttajien selvittämiseksi.

17 Laajaa seurantaa ei tarvitse tehdä välttämättä kokonaisuudessaan, vaan parametrien valinnassa voidaan huomioida kyseessä oleva suppean seurannan raja-arvon ylitys. Pohjaveden vesinäytteet tulee ottaa loppukesästä 15.7 mennessä. Vesinäytteistä on analysoitava - Koliformiset bakteerit - Fekaaliset koliformiset bakteerit - Nitraatti - Nitriitti - Rauta - Mangaani - Ammoniumtyppi - Alkaliteetti - Permanganaattiluku - Kemiallinen hapenkulutus - Sähkönjohtavuus - Sameus - Ph Vesinäytteiden suppea analyysi: - Ulkonäkö - Maku - Haju - Sameus - Sähkönjohtokyky - Ph Pohjaveden pinnan korkeuden ja laatumuutosten seurantaa on jatkettava yksi vuosi ottamistoiminnan päättymisen jälkeen. 8. Toiminta-ajat. Maa-ainesten ottaminen, varastointi ja kuljetukset on sallittua arkisin maanantaista perjantaihin klo suoritetussa maastotarkastuksessa sovittiin, että seulontaa voidaan tehdä arkisin maanantaista torstaihin klo Perjantaisin seulominen ei ole sallittua. Lauantaisin ottamistoimintaa ja kuljetuksia voi tehdä satunnaisesti. Sunnuntaisin ja juhlapyhinä kaikki ottamistoimintaan liittyvä toiminta on kiellettyä lukuun ottamatta pakollista hiekoitushiekan ajoa. Pakottavasta syystä kuljetukset on sallittu satunnaisesti etelämpänä olevan vanhan minkkitarha-alueen ohi arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Mikäli seulonnasta, maa-ainesten ottamisesta, kuormaamisesta tai liikenteestä tai muusta toiminnasta aiheutuu naapurustoon kohtuutonta melu-, pöly- tai tärinähaittaa tai vesien pilaantumista, on toimijan ryhdyttävä toimenpiteisiin kohtuuttoman haitan poistamiseksi.

18 9. Aika, jonka kuluessa lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun. Kaikki lupamääräysten mukaiset toimenpiteet on suoritettava loppuun yhden vuoden kuluessa ottamistoiminnan lopettamisesta, mikäli ottaminen lopetetaan ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Ottamistoiminnan lopettamisesta on välittömästi ilmoitettava ympäristönsuojeluun. 10. Valvonta Lohjan kaupungin hyväksytyn hallintosäännön kohdan 1 mukaan maaaineslain 14 :n mukaiset valvontatehtävien viranhaltijatehtävät kuuluvat kaavoitusinsinöörin ja ympäristötarkastajan ratkaisuvaltaan. Ympäristönsuojelu suorittaa ottamisalueella vähintään yhden maastotarkastuksen vuodessa. 11. Alueen käyttö ottamisen jälkeen. Ottamistoiminnan päättymisen jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön tai oikeusvaikutteisen taajamaosayleiskaavan kaavamääräyksen mukaan maa-ainesten oton loputtua alueelle voidaan yksityiskohtaisemman kaavan avulla osoittaa urheilu- ja virkistyspalveluja. 12. Muut lupamääräykset. Lupaa ei ole oikeutta siirtää ilman lupajaoston lupaa. Luvan saajan on pyydettäessä toimitettava selvitys valvontaviranomaiselle sen hetkisestä ottamistilanteesta ja suoritetuista jälkihoitotoimenpiteistä. Luvan saajan tulee nimetä jälkihoidosta vastaava henkilö ja esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojeluun. Vastuuhenkilön velvollisuutena on toimittaa valvontaviranomaiselle kaikki ne tiedot, jotka ovat valvonnan kannalta tarpeellisia. Hakija vastaa lupahakemusasiakirjojen oikeellisuudesta. Mikäli lupahakemuksessa on annettu vääriä tai virheellisiä tietoja, voidaan lupamääräyksiä muuttaa tai lupa peruuttaa. Ottamisalueen raja on merkittävä maastoon esim. puupaaluilla. Merkitseminen on sidottava maastoon pysyvästi asetettuihin kiintopisteisiin, esim. rajapyykkeihin tai monikulmiopisteisiin. Alue on liitettävä kunnassa käytettyyn korkeusjärjestelmään (N2000) ja alin ottamistaso on merkittävä maastoon siten, että alinta ottamistasoa voidaan luotettavasti valvoa ottamistoiminnan aikana. Ottamissuunnitelman tarkastamisesta, asianosaisten kuulemisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut sekä vakuuden asettaminen.

19 Maa-ainestaksa (Ympäristö- ja rakennuslautakunta ). Tarkastusmaksu: Tarkastusmaksu (63,00 + 9,2 ha x 171,00 + ( m³/1000) x 13,00 ) = 5146,20 - Suunnitelmaa kohti 63,00 - Pinta-alan mukaan (171,00 /ha) - Tilavuuden mukaan (13,00 /1000 m3) - Kuitenkin vähintään 907,00. - Vaativuus: vaativa hanke 0 % Valvontamaksu: Valvontamaksu (9,2 ha x 104,00 + ( m³/1000) x 3,90 = 2009,80 - Pinta-alan mukaan (104,00 /ha) - Tilavuuden mukaan (3,90 /1000 m3) - Vaativuus: vaativa hanke 0 % Vakuus: Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi seuraavan suuruinen vakuus (Ympäristölautakunta ): Omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletus määrältään ,40 (9,2 ha x 3767 /ha m³ x 0,074 /m³). Vakuus on oltava voimassa siihen saakka, kunnes lupapäätöksessä esitetyt jälkihoitovelvoitteet on hyväksytty. Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset: Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus (MAL 6 1. mom.). Tässä laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa (MAL 3 1. mom.). Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että

20 maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa (MAL 3 3. mom.). Kun otetaan huomioon, että alue on lainvoimaisessa osayleiskaavassa varattu maaainesten ottamiseen, kaavan mahdollistama jälkikäyttö, alueella samanaikaisesti ottamistoiminnan kanssa toimiva moottoriurheilurata, alueella oleva muu toiminta sekä alueelle laaditun suunnitelman laajuus, vetovoimalautakunnan lupajaosto katsoo, että luvan myöntämiselle 15 vuodeksi on maa-aineslain 10 :ssä tarkoitettuja erityisiä syitä. Yleiset perustelut lupapäätökselle: Mikäli otetaan huomioon lupamääräyksissä mainitut seikat, vetovoimalautakunnan lupajaosto katsoo, ettei ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 :n mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat asetuksen mukaiset ja asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Esitetyn ottamisen tai sen järjestelyn ei voida katsoa olevan ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminnasta ei aiheudu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista (Alue ei sijaitse luokitellulla maisema-alueella. Ottamisalue sijaitsee oikeusvaikutteisessa taajamaosayleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen tarkoitetulla alueella. Ottamisalue ei ole geologisesti merkittävä harjumuodostuma. Ottamisalue sijaitsee korkeahkon ja tasaisen harjumuodostuman kupeessa metsän ympäröivänä selkeästi vallitsevaa maanpintaa alempana. Alueen maan pinta laskee huomattavasti itään päin, joten ottamistoiminnan maisemahaittojen voidaan katsoa olevan paikallisia eikä sillä ole vaikutusta kaukomaisemaan. Kyseessä on olemassa oleva maa-ainesten ottamisalue, jonka ottamistoimintaa jatketaan ja laajennetaan); 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista (Ottamisalueella ei ole ympäristönsuojelun tulosalueen lausunnon perusteella tiedossa erityisiä luontoarvoja. Kyseessä on olemassa oleva maa-ainesten ottamisalue, jonka ottamistoimintaa jatketaan ja laajennetaan); 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa (Kyseessä on olemassa oleva maa-ainesten ottamisalue, jonka ottamistoimintaa jatketaan ja laajennetaan); tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa (Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, lupamääräysten 6 ja 7 kohdassa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelusta ja pohjaveden sekä pintavesien laatumuutosten seurannasta). (MAL 3 1. mom.). Ottamistoiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan lupaehdot huomioon ottaen asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa MAL 3 3. momentin mukaista haittaa, koska lupamääräyksissä on annettu määräyksiä mm. toiminta-ajoista, melusta, pölystä ja pohjavesien tarkkailusta. Maa-aineslain 6 :n mukaisten luvan myöntämisen edellytysten turvaamiseksi on asetettu lupamääräyksiä maa-aineksen ottamisluvan voimassaoloajasta ja