1 (6) MUISTIO. Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Seurantaryhmän II kokous

Transkriptio

1 1 (6) MUISTIO Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Seurantaryhmän II kokous Aika: klo Paikka: Villa Junghans, Kauniainen Paikalla olivat Espoo Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markus Torkki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Tiina Elo Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Markku Sistonen Kaupunginhallituksen III varapuheenjohtaja Seppo Sonkeri Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Henkilöstön edustajat: Kristiina Salo (JHL) Erja Lehtonen (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: kaupunginsihteeri Mari Immonen Helsinki Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki Kaupunginvaltuuston jäsen Harri Lindell Kaupunginvaltuuston jäsen Silvia Modig Kaupunginhallituksen varajäsen, kaupunginvaltuuston jäsen Björn Månsson Kaupunginhallituksen jäsen Tarja Tenkula Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Henkilöstön edustajat: Jussi Ruokonen (Jyty) Merja Winter (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: strategiapäällikkö Marko Karvinen

2 2(6) Kauniainen Valtuuston puheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Tiina Rintamäki Ovaska Kaupunginjohtaja Torsten Widén Henkilöstön edustaja: Marcus Lång (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: kaupunginsihteeri/stadssekreterare Gun Söderlund Kerava Valtuuston puheenjohtaja Markku Liimatainen tilalla Kirsi Kanerva-Poranen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Lehti Kaupunginhallituksen jäsen Säde Evilä Kaupunginjohtaja Petri Härkönen Henkilöstön edustaja: Tuula Komokallio (JHL) Selvityksen yhteyshenkilö: kaupunginsihteeri Anne Mäkinen Kirkkonummi Valtuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin Kunnanhallituksen puheenjohtaja Raija Vahasalo Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Ari Harinen Kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio Henkilöstön edustaja: Sari Manninen (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: hallintojohtaja Christoffer Masar Sipoo Valtuuston puheenjohtajan Christel Liljeströmin Kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Oksanen Kunnanjohtaja Mikael Grannas Henkilöstön edustaja: Christer Jakobsson (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: kommunsekreterare Heidi Träskelin Tuusula Valtuuston puheenjohtaja Tuija Reinikainen Kunnanhallituksen puheenjohtaja Sanna Kervinen Kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Arto Lindberg

3 3(6) Teknisen lautakunnan varajäsen Jari Raita Kunnanjohtaja Hannu Joensivu Henkilöstön edustaja: Kumpulainen Tuula (Super) Selvityksen yhteyshenkilö: johdon assistentti Helena Hurri Vantaa Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Jaakko Niinistö Kaupunginjohtaja Kari Nenonen tilalla Martti Lipponen Henkilöstön edustajat: Marko Heinonen (Kunta-alan unioni, JHL) Pirita Hellberg (JUKO) Selvityksen yhteyshenkilö: kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Vihti Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tiina Noro Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Viherkanto Kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Anu Rajajärvi Kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Tuija Sundberg Kunnanjohtaja Sami Miettinen Henkilöstön edustaja: Veijo Turunen (KTN) Selvityksen yhteyshenkilö: kunnanjohtaja Sami Miettinen Valtiovarainministeriö Kuntajakoselvittäjä Mikko Pukkinen, kokouksen puheenjohtaja Kuntajakoselvittäjä Cay Sevón Kuntajakoselvittäjä Matti Vatilo Projektiasiantuntija Maria Merisalo, kokouksen sihteeri Kutsuttuna Projektipäällikkö Kirsi Pere, kuntaselvityksen viestintätoimisto AC-Sanafor

4 4(6) Asialista: 1) Tilaisuuden avaus Kaupunginjohtaja Torsten Widén Kaupunginjohtaja Torsten Widén avasi kokouksen. Hän totesi kunnallishallinnon olevan uudenlaisessa murrosvaiheessa, jonka vertaista ei ole ennen koettu. Lähtökohtaisesti uudistusten tavoitteet ovat tarpeellisia ja haastavia, mutta kokonaisuutta olisi pitänyt koordinoida paremmin. Nyt on toimittu niin, että ensin on tehty linjaukset ja vasta sen jälkeen aloitettu kuuleminen. Tämä heijastelee yleistä päättämättömyyttä. Kuntia ei ole kytketty riittävän kiinteästi mukaan valmisteluun. Laajempi ja perusteellisempi valmistelu olisi tuottanut paremman lopputuloksen. Tämä on johtanut ehdotuksiin, jotka eivät ole keskenään yhteensopivina. Seudulla on eriäviä näkemyksiä eikä päätöksiä ole pystytty kaikilta osin tekemään. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että seudulla ei ole pystytty ratkaisemaan asioita ja valtioneuvosto tekee niitä puolestamme. Sote ja kuntarakenne erkaantuivat. Toivoisimme, että kuntarakenne ratkaistaisiin ennen metropolihallintoa ja sote-päätöksiä. Soten toteutusmalleilla on selvä kytkentä kuntarakenteeseen. Seudullista MAL-asioiden koordinointia tarvitaan, mutta ei välttämättä metropolihallinnon mallilla. Meille asukkaan sääntö on ollut haaste, kunta toimii näinkin erittäin hyvin. Menetämme VOS-uudistuksessa emmekä pidä sitä epäoikeudenmukaisena. Jos mikään kunta ei ole pyhä, ei meidänkään tarvitse olla. 2) Seurantaryhmän kokoonpano, läsnä olevien toteaminen Kuntajakoselvittäjä Mikko Pukkinen Todettiin seurantaryhmän henkilöstöjäsenet sekä läsnä ja poissa olevat. 3) Kuntien vastaukset kuntajakoselvittäjien viranhaltijaverkostolle lähettämiin kysymyksiin Kuntajakoselvittäjä Cay Sevón Metropolialueen esiselvityksen tietojen päivitys Toimialakohtaiset nykytilan kuvaukset Kuntajakoselvittäjien palaute, keskustelu: Sevónin esitys keskittyi neljään teemaan kuntajakoselvittäjien esittämistä kysymyksistä: Kuntien talous; palvelustrategiat; osallisuus ja demokratia; sekä metropolialueen kilpailukyky. Keskustelussa puhuttiin kuntien välisen yhteistyön toimivuudesta seudulla. Kuntajakoselvittäjä Cay Sevón totesi, että metropolialueen kuntien yhteistyö ei ole optimaalisella tasolla. Alueella ja koko Suomessa eletään sen varassa, että Helsingillä menee riittävän hyvin. Helsingin maine on kansainvälisesti hyvä, vaikkakaan ei riittävä. Nyt alueella kilpaillaan liiaksi omassa kuntasarjassa, vaikka kilpailu pitäisi käydä kansainvälisessä metropolisarjassa. Metropolialueella on paljon asioita, jotka olisi järkevää tehdä yhdessä. Lisäksi todettiin, että kilpailukykypolitiikka liittyy lähes kaikkiin yhteiskuntapolitiikan osa-alueisiin.

5 5(6) 4) Metropolilakityöryhmän väliraportin ehdotukset ja kuntarakenne Kuntajakoselvittäjä Matti Vatilo Keskustelu mahdollisen metropolihallinnon vaikutuksista selvitysalueen kuntarakenteeseen näkökulmina erityisesti siinä esitetyt tehtävät ja hallintomalli: Keskustelussa puhuttivat eri vaihtoehtojen suhde kuntajakoselvitykseen. Keskustelussa todettiin, että metropolilakityöryhmän raportin mukaan eri vaihtoehdot ovat sidoksissa kuntajakoratkaisuihin niin, että suppeiden tehtävien malli edellyttää merkittäviä muutoksia kuntarakenteessa ja että laajojen tehtävien mallissa paine kuntarakennemuutoksille on vähäisempi. Puheenvuoroissa esitettiin mielipiteitä sekä sen puolesta että asiassa pitäisi edetä kuntarakenne edellä suhteessa metropolihallintoon ja toisaalta toisin päin, että pitäisi edetä metropolihallinto edellä suhteessa kuntarakennemuutoksiin. Keskustelua käytiin myös metropolihallinnon rahoituksesta. Keskustelussa sanottiin, että arvioidut rahoitusratkaisut eivät ole riittäviä kattamaan metropolihallinnolle siirtyviä tehtäviä. Toisaalta sanottiin, että merkittävä määrä tehtäviä ja tulorahoitusta siirtyy pois kunnilta. Keskustelussa nostettiin esille näkökulma siitä, että metropolihallinnosta muodostuu kunta kunnan päälle. Yleisesti ongelmana on ollut huono taloudenpito, mikä ei parane uutta hallinnontasoa muodostamalla. Kansainväliset esimerkit ovat osoittaneet, että metropolihallintoratkaisujen myötä kokonaisverotus on noussut, mikä on kilpailukyvyn kannalta huono asia. Keskustelussa todettiinkin, että metropolihallinnon valmistelutyö on vielä kesken ja että jatkossa malleja täsmennetään esimerkiksi rahoituksen osalta. Valmistelutyöhön liittyen todettiin, että tausta-aineistot pitää olla uusimpia mahdollisia ja että menneiden aikasarjojen tarkastelua pitää kyseenalaistaa ja huomioida uusimmat viimeaikaiset muutokset esimerkiksi muuttoliikkeen ja segregaation osalta. 5) Puolueiden SOTE-linjaus ja kuntarakenne Kuntajakoselvittäjä Mikko Pukkinen Keskustelu SOTE-linjausten vaikutuksista kuntarakenteeseen näkökulmina erityisesti palvelujen tuottaminen: Keskustelussa todettiin, että sote-ratkaisu oli kehyspäätös, jonka tarkempi sisältö täsmentyy jatkovalmistelun myötä. Keskustelussa sanottiin, että ratkaisun myötä valta siirtyy pois kunnilta. STM:n esittämän aikataulun mukaisesti aikaa täsmennyksille on kaksi kuukautta ja että käytännössä sote-ratkaisu tarkoittaa sitä, että kuntien henkilöstöstä puolet siirtyy sotealueille. Kun tämän lisäksi muita merkittäviä MAL-asioihin liittyviä tehtäviä siirtyy metropolihallinnolle, herää kysymys jäljelle jäävien torso-kuntien tehtävästä. Keskustelussa sanottiin myös esimerkiksi, että tehdyn sote-ratkaisun myötä ja metropolihallinnon alustavien linjausten myötä kuntarakenteen muutospaine kasvaa ja että alueella on

6 6(6) tapahtumassa merkittäviä liikahduksia kuntarakenteessa. Lisäksi sanottiin, että tässä valossa on outoa, että Helsingin ja Vantaan suunnalla ei kuntarakenteen muutosasiassa ole edetty. Keskustelussa myös nostettiin esille se, että todella paljon puhutaan vain hallintorakenteista, mutta hallinnon sisältöä ei tarkastella riittävästi. Esimerkiksi Vantaan tasetta rasittaa miljardin lainakanta ja jos tuloista lähtee puolet ja velkatilanne jää ennalleen on tilanne kestämätön. Keskeistä valmistelutyössä on huomioida käyttötalouden lisäksi investointitalous. Jos metropolihallinnossa päädytään ratkaisuun, jossa HSY siirtyy omaisuuksineen metropolihallinnolle, ja jos siitä ei soviteta korvausta, niin käytännössä tämän myötä vakavaraisuuspuskuri hävitetään Vantaan kaupungilta. Jos tehdään toimintojen siirtoja, pitäisi tehdä myös omaisuuden siirtoja. On huomioitava, että toiminnoilla on myös investointitalouteen liittyvä puoli. Nämä seikat liittyvät oleellisesti myös rakenneasioihin. 6) Kuntarakenneselvityksen tilannekatsaus ja jatkoaikataulu Kuntajakoselvittäjä Mikko Pukkinen Mikko Pukkinen esitteli visioryhmän jäsenet. Todettiin, että visioryhmä on kunnista riippumattomista eri alojen huippuasiantuntijoista koostuva vapaamuotoinen keskustelufoorumi, jonka tarkoituksena on aktivoida yhteiskunnallista keskustelua asiantuntijoiden ehdoilla pohtien metropolialueen tulevaisuutta mm. kilpailukyvyn, sosiaalisen koheesion, ympäristön tilan ja kulttuurin kautta. Esitettiin toivomus, että seurantaryhmä voisi tavata visioryhmän jäseniä. 7) Seuraava kokous Todettiin, että seuraava kokous pidetään 3.6. klo Pöytäkirjan vakuudeksi Maria Merisalo Projektiasiantuntija, kokouksen sihteeri