VESIOSUUSKUNTAPÄIVÄ Varatuomari Kari Lehto VTM Juhani Lehto

Transkriptio

1 VESIOSUUSKUNTAPÄIVÄ Varatuomari Kari Lehto VTM Juhani Lehto

2 Pellervo-Seura ry Palvelu- ja yhteistyöjärjestö, joka edistää jäsenomisteista yritysmallia ja osuuskuntaa kilpailukykyisenä yritysmuotona. Perustettu 1899

3 Pellervo-Seura ja osakkuusyhteisöt JÄSENYHTEISÖT VUOSIKOKOUS VALTUUSKUNTA (25) Pj. Tiina Varho-Lankinen Vpj. Tauno Uitto Pellervon Julkaisupalvelu PJP Oy Antti Äijö Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT ry Pasi Holm HALLITUS (9) Pj. Martti Asunta Vpj. Tiina Linnainmaa Pellervo-Instituutti Oy Kari Huhtala HALLINTO- PALVELUT Toimitusjohtaja Veikko Hämäläinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Anne Kallinen (TNS Gallup Oy) OSUUSTOIMINTA- RYHMÄ Sami Karhu RUOTSINKIELINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Per-Erik Lindström PELLERVO-LEHTI Teemu Pakarinen LAKIPALVELU Kari Lehto Osuustoiminnan neuvottelukunta Otto Mikkonen OSUUSTOIMINTA-LEHTI: Mauno-Markus Karjalainen OSUUSKUNTAYRITTÄJYYS: Juhani Lehto Markku Nummi KODIN PELLERVO MAATILAN PELLERVO ISO KALENTERI Brysselin toimisto Jonas Laxåback i 2008

4 Vesiosuuskunta Vesiosuuskunta Talousvesi oma vedenottamo /ostetaan vesi toiselta vesilaitokselta Vesihuolto-osuuskunta Talousvesi + jätevesi tai pelkkä jätevesi oma vedenottamo / putsari tai ostetaan vesi/ jäteveden käsittely toiselta vesilaitokselta Vesiyhtymä Henkilökohtainen vastuu yhtymän muiden jäsenten sitoumuksista Vesihuoltolaitos Jos toimitetaan vettä>10m3/vrk tai > 50 henkilön tarpeisiin Määritettävä toiminta-alue (liittymisvelvoite)

5 Historiaa Ensimmäinen maaseudun yhteinen vesijohto Ilmajoella 1872 Ensimmäiset vesiosuuskunnat 1900-luvun alussa Toiminta vilkkainta Pohjanmaalla Ensimmäinen vesiosuuskunta Tampereen Pispalaan 1907

6 Miksi? Keskitetyn vesihuollon järjestäminen Edut ja haitat verrattuna kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin Toimivuus Parempi ylläpito (+) Tasainen tulovirtaama (+) Toimimattomana suuri pistekuormitus (-) Taloudellisuus Investointikustannukset (+/- riippuen maasto, rakennustiheys) Käyttökulut Työn määrä Sosiaalinen vaikutus

7 Oman kaivon vesi Miksi vesiosuuskunta? ei riitä Pohjaveden pinnan ollessa alhaalla talousvesi joudutaan tuomaan muualta tai vedenkäyttöä joudutaan säännöstelemään ei ole laadultaan käyttökelpoista Esim suuret rauta ja mangaanipitoisuudet aiheuttavat haju-, maku- ja värihaittoja ei ole turvallista Esim porakaivovedessä Arseenia Vesi hankittava muualta

8 Miksi Vesihuolto-osuuskunta? Kiinteistökohtainen järjestelmä ei sovellu tai kohtuuttoman kallis käyttää esim pohjavesialueet, jos kaikki jätevedet johdettava umpisäiliöön Riski, että tiheästi asutussa taajamassa kiinteistökohtaiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät pilaavat alueen kaivot terveyshaitta Ranta-alueilta jätevedet kauemmas rannasta käsiteltäväksi (ei pilata vesistöjä)

9 Yhteinen vesihuoltohanke Vaatii käynnistyäkseen tarpeen vesihuollolle Laatu, määrä, sijainti... Aktiivinen puuhamies ( kylähullu ) Valmis tekemään loputtomasti talkootyötä Hyvät yhteydet alueen asukkaisiin Ennen uuden osuuskunnan perustamista kannattaa olla yhteydessä omaan kuntaan ja paikalliseen ympäristökeskukseen Tietoa muista vastaavista hankkeista samalla alueella Alustavaa tietoa rahoituksesta

10 Vesihuolto-osuuskunnan elinkaari Perustaminen Rakentaminen Ylläpito Vesihuolto-osuuskunnan toiminnan päättyminen Yksityiskohtaista tietoa: Vesiosuuskunnan ABC -opas

11 Perustetut osuuskunnat Yhteensä

12 Toimintaperiaate Osuuskuntalain mukaan: Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita

13 Osuuskunnan perustamisen vaiheet Toimiva idea ja huolella laadittu toimintasuunnitelma Riittävän rahoituksen järjestäminen Perustamisasiakirjat: perustamissopimus, säännöt, hallituksen pöytäkirja Ilmoitus kaupparekisteriin Selvitettävä mahdollinen toiminnan luvanvaraisuus Sisäisen valvonnan, kirjanpidon ja tilintarkastuksen järjestäminen Riittävät vakuutukset.

14 Osuuskunnan perustaminen Perustamiseen tarvitaan vähintään kolme luonnollista henkilöä tai yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä. Osuuskunnan perustamiseksi laaditaan perustamiskirja, jonka liitteeksi laaditaan osuuskunnan säännöt. Perustamiskirjan liitteeksi tarvitaan myös hallituksen järjestäytymiskokouksen ja mahdollisen toimitusjohtajan valintakokouksen pöytäkirja. Osuuskunta on rekisteröitävä kuuden kuukauden kuluessa perustamiskirjan allekirjoittamisesta. Perustamisilmoitus toimitetaan kaupparekisteriin (Y1-lomake ja liitelomake nro 2). Samalla lomakkeella ilmoittaudutaan myös alv-rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja mahdollisesti työnantajarekisteriin. Hallituksen jäseniltä, mahdolliselta toimitusjohtajalta ja tilintarkastajilta tulee olla kirjallinen suostumus tehtävään. Vastuu perustamiskirjan allekirjoittamisen jälkeen syntyneistä velvoitteista siirtyy osuuskunnan puolesta toimineilta osuuskunnalle, kun se on rekisteröity kaupparekisteriin.

15 Vesiosuuskunnan perustaminen 1/2 Alkusysäys Alkuselvitys Veden laatu, määrä Asetus jätevesien käsittelystä... Valmisteluun osallistuvat toimijat Tiedottaminen Kunnallisten laitosten tulevaisuuden suunnitelmat (kunta, ymp keskus) Tarpeen alustava kartoitus Mahdolliset liittyjät Toiminta-alueella / vaikutusalueella asuvat Maanomistajat ym oikeuden omistajat

16 Vesiosuuskunnan perustaminen 2/2 Liittyjien kartoitus ja toiminta-alueen rajaus Mukaan lähtevät kiinteistöt Myös rakentamattomat kiinteistöt Järkevästi mukaan otettavat kiinteistöt Reuna-alueilla kiinteistökohtaisia ratkaisuja, mitkä ovat osuuskunnan ylläpidossa mukana Elinkaaren arviointi Välivaiheen ratkaisu... itsenäinen koko toimintansa ajan Vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Perustava kokous Perustamiskirja, säännöt ja perustamisilmoitus

17 Säännöissä osuuskuntalain mukaan mainittava Osuuskunnan toiminimi Osuuskunnan kotipaikkana oleva Suomen kunta Osuuskunnan toimiala Osuuden nimellisarvo eli osuusmaksu ja sen suorittamisaika ja -tapa Osuuskunnan tilikausi. = lain edellyttämä minimi Käytännössä kannattaa kirjoittaa enemmän sääntöpykäliä ohjaamaan käytännön toimintaa. Jokainen osuuskunta laatii omat sääntönsä omista lähtökohdistaan. Vesiosuuskunnan mallisäännöt löytyvät VVY:n verkkosivuilta

18 Vesiosuuskunnan toimielimet Jäsenten päätösvaltaa käyttävät osuuskunnan kokouksessa läsnä olevat jäsenet jäsen ja ääni - periaatteella, ellei säännöissä toisin määrätä. Osuuskunnalla on hallitus, jonka osuuskunnan kokous valitsee. Osuuskunnan kokous valitsee tarvittaessa vähintään yhden tilintarkastajan ja yhden varatilintarkastajan. Hallitus voi, ja myös yleensä valitsee, toimitusjohtajan.

19 Osuuskunnan kokous Osuuskunnan kokous on jäsenten foorumi päätösvallan käyttämiseksi osuuskunnan asioissa. Vuosittain pidetään vähintään yksi varsinainen osuuskunnan kokous tai edustajiston kokous. Mahdollisuus pitää ylimääräisiä kokouksia. Jäsenten yksimielinen päätös vastaa osuuskuntakokousta. Pääsääntö on, että jokaisella jäsenellä on kaikissa asioissa yksi ääni (säännöillä voidaan poiketa). Osuuskunnan kokous on pidettävä osuuskunnan kotipaikassa (ellei säännöissä muuta määrätä).

20 Osuuskunnan kokouksen tehtäviä Osuuskunnan kokouksen tehtävänä on osuuskunnan tärkeistä resursseista päättäminen. Varsinainen kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä vahvistaa tuloslaskelman ja taseen päättää tuloksen (ylijäämän) käyttämisestä myöntää vastuuvapauden valitsee hallituksen tai mahdollisen hallintoneuvoston jäsenet sekä tarvittaessa tilintarkastajat. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää mm. sääntöjen muuttamisesta, osuuskunnan purkamisesta sekä osuusmaksun korotuksesta.

21 Vesiosuuskunnan hallitus Osuuskunnassa on oltava hallitus. Hallitus edustaa osuuskuntaa ja on sen tärkein johtamisesta ja toiminnan järjestämisestä vastaava päätöksentekoelin. Hallitukseen kuuluu vähintään yksi ja enintään seitsemän jäsentä. Säännöillä voidaan määrätä enemmänkin jäseniä. Useampijäsenisessä hallituksessa on oltava puheenjohtaja. Hallituksen kokouksen pitämisestä on ilmoitettava kaikille hallituksen jäsenille, muuten kokous on laiton. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet sen jäsenistä. Hallituksen jäsenet valitaan tehtäväänsä toistaiseksi, mutta säännöillä voidaan myös vapaasti määrätä toimikauden pituudesta. Hallituksessa voi olla varajäseniä. Alle kolmijäsenisessä hallituksessa on oltava vähintään yksi varajäsen. Laissa ei ole määrätty hallituksen jäsenille erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. Hallituksen jäseneltä ja varajäseneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.

22 Toimitusjohtaja Vesiosuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja voidaan valita myös hallituksen päätöksellä ilman, että siitä otetaan määräystä sääntöihin. Tehtävänä on hoitaa ja johtaa vesiosuuskunnan päivittäistä toimintaa ja osuuskunnan toimivaa organisaatiota osuuskunnan edun ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa vesiosuuskuntaa sellaisessa asiassa, joka osuuskuntalain ja sääntöjen mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä. Toimitusjohtajalta on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.

23 Vastuut Vastuulajeista: Liiketaloudellinen vastuu Yhteiskunnallinen vastuu Ympäristövastuu Moraalinen/eettinen vastuu Tulosvastuu Rikosoikeudellinen vastuu Vahingonkorvausvastuu

24 YHTEISÖN OMA VASTUU Korvausvastuuta, jossa vastuuvelvollinen on yhteisö itse Esimerkkejä: Vastuu sopimusrikkomuksesta, esim. sopimussakko vastuu työntekijän kolmannelle aiheuttamasta vahingosta sekä tuotevastuu

25 RIKOSVASTUU Seuraamuksena rangaistus. Vastuu määräytyy rikoslain tai muun lain sisältämän rangaistussäännöksen mukaan. Vastuu kohdistuu teon tekijään. Joskus myös yhteisöön (ns. yhteisösakko). VAHINGONKORVAUSVASTUU Seuraamuksena korvausvelvollisuus

26 TOIMIELIMEN VAHINGONKORVAUSVASTUU 1. KORVAUSVASTUUN YLEISENÄ EDELLYTYKSENÄ ON, ETTÄ ON SYNTYNYT VAHINKO Henkilövahinko Esinevahinko Varallisuusvahinko 2. ON TOIMITTU TEHTÄVÄN TAI VELVOLLISUUDEN VASTAISESTI Positiivista toimintaa = teko Negatiivista tekemistä = laiminlyönti (vrt. tapaturma) 3. TEON JA VAHINGON SYY-YHTEYS Katkeamaton tapahtumaketju tekemisestä tai laiminlyönnistä vahingon aiheutumiseen

27 VAHINGONKORVAUSVASTUUTA KOSKEVA PERUSSÄÄNNÖS: OKL 20:1 : Hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai selvitysmies on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut osuuskunnalle. Sama koskee vahinkoa, jonka hän on tätä lakia tai sääntöjä rikkomalla aiheuttanut jäsenelle tai jollekulle muulle.

28 PELLERVO-SEURAN PALVELUT Tietoa osuuskunnan perustamisesta ja toiminnasta verkossa - Osuuskunnan perustajan opas -paketti Perustamis- ja lakineuvonta Osuustoiminta-lehti - johdon ja hallinnon ammattilehti Tehokas omistajahallinto, osuuskunnan hallintohenkilön käsikirja Pellervo-Instituutin koulutus

29 Rakentaminen 1/4 Alustava suunnittelu Vaihtoehtojen vertailu Putkilinjat Laitteiden (pumppaamot, putsarit ym) sijainti Alustava mitoitus Rahoituksen selvittäminen Liittymismaksut Lainat jäseniltä Lainat rahoituslaitoksilta Avustukset kunta, ympäristökeskus, EU

30 Rakentaminen 2/4 Suunnittelu Putkistojen ja laitteiden tarkempi mitoitus Lupien hankinta Lupa paikallisilta viranomaisilta (AVL <100) Lupa alueelliselta ympäristökeskukselta (AVL ) Lupa ympäristölupavirastolta (AVL

31 Rakentaminen 3/4 Laitehankinnat Laitetoimittajien vertailu Tarjouspyynnöt (laitteet, toteutus) Hankeen vetovastuu (projektipäällikkö / valvonta) Rakentaminen Talkoilla Ostopalveluna Valvonta (materiaalit, suunnitelman mukaisuus, rakenteet) Työturvallisuus (kaivannot, liikenne...)

32 Rakentaminen 4/4 Käyttöönotto Verkoston tiiveys (painekokeet) Verkoston huuhtelut, desinfiointi Putsarin prosessin käynnistys Koulutus Alkuvaiheen tehostettu seuranta (maan painumisen ym vaikutukset)