SCR-JÄRJESTELMÄN STAATTISEN JA DYNAAMISEN TOIMINNAN OPTIMOINTI
|
|
- Reijo Mäkelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja polttomoottoritekniikka 2012 Tomi Bly SCR-JÄRJESTELMÄN STAATTISEN JA DYNAAMISEN TOIMINNAN OPTIMOINTI
2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja polttomoottoritekniikka Kesäkuu 2012 Sivumäärä 28 Pekka Nousiainen, Seppo Niemi Tomi Bly SCR-JÄRJESTELMÄN STAATTISEN JA DYNAAMISEN TOIMINNAN OPTIMOINTI Tämä opinnäytetyö on osa työkonedieselmoottorin tutkimustyötä, jonka tavoitteena on saada Sisu 66 CWA -moottori alittamaan EU Stage 4 -päästörajat tehokkaan SCR-järjestelmän avulla. Katalysaattorin ja koko järjestelmän pitää toimia erittäin korkealla hyötysuhteella staattisissa ja dynaamisissa tilanteissa. Lisäksi järjestelmä pitää käynnistyksen jälkeen saada oikeaan toimintalämpötilaan mahdollisimman nopeasti. Työssä mitattiin, säädettiin ja optimoitiin katalysaattorille staattinen toimintakartta moottorin kuormituskentässä. Optimoinnin jälkeen moottorin ja SCR-järjestelmän toimintaa ja suorituskykyä tutkittiin dynaamisissa olosuhteissa sekä kylmä-kuuma -syklissä. Työssä tutkittiin myös rapid heat up -järjestelmän toiminnan vaikutusta NRTC-syklin tuloksiin. Lopuksi tehtiin johtopäätöksiä järjestelmän Stage 4 -valmiustasosta ja annettiin suositus raaka-no x -tasoksi. Tutkimus toteutettiin kokeellisena Turun ammattikorkeakoulun moottorintutkimuslaboratoriossa kevään ja kesän 2011 aikana. Tutkimus tehtiin yhteistyössä AGCO Sisu Power Oy:n kanssa ja AGCO Sisu Powerin toimittamilla komponenteilla. Optimoiduilla SCR- ja rapid heat up -järjestelmillä saavutettiin Stage 4 -NO x -päästövaatimustaso, mutta hiukkaspäästörajat tulevat vaatimaan lisäksi tehokkaan hiukkassuodatusjärjestelmän. ASIASANAT: Dieselmoottori, pakokaasupäästöt, SCR, valikoiva katalyysipelkistys, uusimmat päästövaatimukset
3 BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme in Mechanical Engineering Energy and internal combustion engine technology June 2012 Total number of pages 28 Pekka Nousiainen, Seppo Niemi Tomi Bly OPTIMIZATION OF STATIC AND DYNAMIC BEHAVIOUR OF AN SCR SYSTEM This study is a part of an off-road diesel engine research, which aims to get Sisu 66 CWA engine to undercut EU Stage 4 emission limits with an effective SCR system. In the study, a static operational map was measured, adjusted and optimized throughout the engine load-speed envelope. After optimization of the engine and the SCR system its operation and performance were studied under dynamic conditions and also on cold-hot cycle. The study also examined the rapid heat up systems effect on the NRTC cycle results. Finally, conclusions were drawn about the systems concerning the Stage 4 readiness and a recommendation was given to a raw NO x level. The study was conducted as an experimental project in the engine research laboratory at Turku University of Applied Sciences during the spring and summer of The research was conducted in collaboration with AGCO Sisu Power Inc. and with components supplied by AGCO Sisu Power Inc. For NO x emissions, the Stage 4 standard was undercut with the optimized SCR and rapid heatup systems but particulate matter emissions will require an effective particulate filter. KEYWORDS: Diesel engine, exhaust emissions, SCR, selective catalytic reduction, Stage 4 emissions legislation
4 SISÄLTÖ KÄYTETYT LYHENTEET 6 1 JOHDANTO 4 2 SCR-JÄRJESTELMÄ Toimintaperiaate ja reaktioyhtälöt Erilaiset katalyytit ja tulevaisuuden näkymät 9 3 MOOTTORIN MITTAUKSET Tutkimusmoottori ja mittalaitteisto Tutkimusmoottori Pyörrevirtadynamometri Pakokaasukomponentit Muut mittalaitteet Polttoaine ja AdBlue Työkoneiden päästönormit Työkoneiden mittausnormit ISO Non-Road Transient Cycle Not-To-Exceed -alue 18 4 MITTAUSOHJELMA Alpha ratio -ajot Pistekohtaiset syöttöparametrioptimoinnit Karttojen muodostaminen WF-ajot NRSC-mittaukset NRTC-mittaukset Kylmä-kuuma -mittaukset Slip cat -ajot Rapid heat up -ajot ja kuristimen syöttöparametrioptimoinnit 23 5 TULOKSET 25 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 26 7 YHTEENVETO 27 KIITOKSET 28 LÄHTEET 29
5 LIITTEET Liite 1. Polttoaineanalyysit KUVAT Kuva 1. SCR- ja NH 3 -katalysaattori 7 Kuva 2. Opinnäytetyössä käytetty pakokaasujenpuhditusjärjestelmä 8 Kuva 3. Tutkimusmoottori 10 KUVIOT Kuvio 1. Erilaisten katalyyttipinnotteiden toimintakenttä lämpötilan suhteen (DieselNet 2012) 9 Kuvio 2. Työkonedieselmoottorien NO x -päästörajojen kehitys teholuokassa >130 kw 14 Kuvio 3. Työkonedieselmoottorien PM-päästörajojen kehitys teholuokassa >130 kw 15 Kuvio 4. Transienttisyklin pyörintänopeus- ja momenttipyynti tutkimusmoottorilla ajan funktiona 17 Kuvio 5. NTE-alue (DieselNet 2012) 18 Kuvio 6. Alpha ratio -mittauspisteet kuorman mukaan moottorin kuormituskentässä 21 Kuvio 7. Alpha ratio -mittauspisteet SCR-katalysaattorin lämpötilan mukaan moottorin kuormituskentässä 21 TAULUKOT Taulukko 1. Tutkimusmoottorin yleiset tiedot 11 Taulukko 2. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet 12 Taulukko 3. Muut mittauksissa käytetyt laitteet 13 Taulukko 4. EU:n päästörajoitukset työkonedieselmoottoreille, vaiheet 3B ja 4 15 Taulukko 5. ISO 8178 C1 -mittauspisteet sovellettuna tutkimusmoottoriin 16 Taulukko 6. Alpha ratio -mittauspisteet (pisteen määräävä tekijä lihavoituna) 20
6 KÄYTETYT LYHENTEET Tässä opinnäytetyössä on käytetty seuraavia suomenkielestä poikkeavia merkkejä ja lyhenteitä. AdBlue CO CO 2 EEM EGR FSN HC NH 3 NO x NRSC NRTC NTE O 2 PM ppm rpm SCR SFC Slip cat WF Urean vesiliuos typpioksidien pelkistämiseen Hiilimonoksidi eli häkä (Carbon Monoxide) Hiilidioksidi (Carbon Dioxide) Elektroninen moottorinohjausjärjestelmä (Electronic Engine Management) Pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmä (Exhaust Gas Recirculation) Savutuksen mittayksikkö (Filter Smoke Number) Hiilivedyt (Hydro Carbons) Ammoniakki (Ammonia) Typpioksidit (Oxides of Nitrogen) Direktiivin mukainen staattinen päästöajo (Non-Road Steady Cycle) Direktiivin mukainen transientti päästöajo (Non-Road Transient Cycle) Päästötutkimusnormi moottorin kuormituskentässä määritetyllä tutkimusalueella (Not-To-Exceed) Happi (Oxygen) Hiukkaset (Particulate Matter) Miljoonasosa (Parts per Million) Pyörintänopeus [1/min] (Revolutions per Minute) Valikoiva katalyysipelkistys (Selective Catalytic Reduction) Polttoaineen ominaiskulutus [g/kwh] (Specific Fuel Consumption) NH 3 -päästökatalysaattori, joka hapettaa ammoniakkipäästöt Ruiskutusarvokarttoihin käytettävä painokerroin (Weighting Factor)
7 4 1 JOHDANTO SCR-järjestelmiä käytetään typenoksidien vähentämiseen. Niitä on käytetty n. 10 vuoden ajan heavy-duty -dieselmoottoreissa, yli 20 vuotta dieselvoimaloissa ja niitä kehitetään jatkuvasti. Suorituskyky, koko, hinta ja luotettavuus ovat tärkeimpiä kriteerejä järjestelmän kehitysmahdollisuuksia tutkittaessa. Tähdättäessä työkoneiden tulevaan EU Stage 4 -päästövaatimustasoon halutaan löytää entistä suorituskykyisempiä vaihtoehtoja. Katalysaattorin ja koko järjestelmän pitää toimia erittäin korkealla hyötysuhteella staattisissa ja dynaamisissa tilanteissa. Lisäksi käynnistyksen jälkeen järjestelmä pitää saada oikeaan toimintalämpötilaan mahdollisimman nopeasti. Luotettavuudessa tärkeimpinä kriteereinä ovat tasainen toimintavarmuus ja mahdollisimman pieni vanhentumisen tuoma tehon menetys. Typpioksidit (NO x ) syntyvät, kun ilmassa oleva typpi reagoi hapen kanssa palotilassa. NO x :in muodostumiseen vaikuttavat suuresti lämpötila, palamisaika ja ilmaylijäämä moottorissa. Typpioksidit aiheuttavat suurina pitoisuuksina hengenahdistusta. Niiden ympäristövaikutuksiin kuuluvat happosateiden, alemman ilmakehän otsonin ja savusumun muodostuminen. Lisäksi NO x aiheuttaa otsonikatoa. Hiukkaspäästöt (PM) syntyvät palotilassa ja pakoputkessa palamattomista hiilivedyistä ja noesta. Pienhiukkasten tiedetään aiheuttavan monenlaisia kroonisia ja akuutteja sairauksia. Hiukkasten ympäristövaikutus on suhteellisen pieni verrattaessa muihin moottorin päästöihin. Turun ammattikorkeakoulussa toteutetun SCR-järjestelmän staattisen ja dynaamisen toiminnan optimointitutkimuksen tavoitteena oli mitata, säätää ja optimoida moottorin SCR-katalysaattorille staattinen toimintakartta koko moottorin kuormituskentässä. Optimoinnin jälkeen moottorin ja SCR-järjestelmän toimintaa ja suorituskykyä tutkittiin dynaamisissa olosuhteissa sekä kylmä-kuuma - syklissä. Työssä tutkittiin myös rapid heat up -järjestelmän toiminnan vaikutusta
8 5 NRTC-syklin tuloksiin. Lopuksi tehtiin johtopäätöksiä järjestelmän Stage 4 - valmiustasosta ja annettiin suositus raaka-no x -tasoksi. Tutkimustyö suoritettiin Turun ammattikorkeakoulun moottorintutkimuslaboratoriossa maaliskuun ja elokuun 2011 välisenä aikana.
9 6 2 SCR-JÄRJESTELMÄ Valikoivan katalyysipelkistyksen avulla voidaan pienentää NO x -päästöjä ja parantaa samalla polttoainetaloutta. SCR-järjestelmä perustuu valitun pelkistysaineen avulla tapahtuvaan typenoksidien pelkistämiseen hapen sijasta. Ammoniakilla on todettu olevan parhaimmat valikoivat ominaisuudet pelkistysaineena. Ammoniakkia itseään ei kuitenkaan käytetä sen haitallisuuden vuoksi vaan sitä aikaansaadaan ureasta ((NH 2 )CO), joka toimii kantoaineena. Lisäksi urea liukenee helposti veteen, mikä tekee liuoksesta helpon annostella pakokaasujen joukkoon. (Bosch 2010, 123) 2.1 Toimintaperiaate ja reaktioyhtälöt SCR-reaktiossa ureasta pitää ensin muodostaa ammoniakkia kaksivaiheisella hydrolyysireaktiolla. Reaktion ensimmäisessä vaiheessa, termolyysissä, ureasta syntyy riittävässä lämpötilassa ammoniakkia ja isosyaanihappoa: Reaktion toisessa vaiheessa, hydrolyysissä, isosyaanihappo muuntuu ammoniakiksi ja hiilidioksidiksi reagoidessaan veden kanssa: Saostumien välttämiseksi reaktion pitää tapahtua riittävän suuressa lämpötilassa. Tässä opinnäytetyössä urearuiskutus alkaa katalysaattorin saavutettua 200 C lämpötilan. Nykyisissä SCR-järjestelmissä ei tarvita erillistä hydrolyysikatalysaattoria, vaan SCR-katalysaattorit toimivat myös hydrolyysikatalysaattoreina. Reaktioissa tuotettu ammoniakki reagoi typenoksidien kanssa kolmella eri reaktiolla:
10 7 Alle 300 C lämpötiloissa pelkistyminen tapahtuu pääosin reaktion 2 mukaisesti. Hyvän konversion saavuttamiseksi NO 2 :NO -suhteen on oltava n. 1:1 erityisesti pienemmissä lämpötiloissa. NO hapettuu NO 2 :ksi SCR-katalysaattoria ennen olevassa hapetuskatalysaattorissa. Tässä opinnäytetyössä käytetty hapetuskatalysaattori on DOC (Diesel Oxidation Catalyst). (Bosch 2010, ) Urean liikasyötön seurauksena kaikki ammoniakki ei välttämättä ehdi reagoida, jolloin syntyy haitallisia ammoniakkipäästöjä (NH 3 slip). Suuremman ureasyötön mahdollistamiseksi SCR-järjestelmiin liitetään usein erillinen ammoniakkihapetuskatalysaattori (slip cat) SCR-katalysaattorin perään (kuva 1). Ammoniakkipäästöjä voi syntyä myös silloin, kun reaktio ei ehdi tapahtua tarpeeksi hyvällä hyötysuhteella. Slip cat hapettaa ammoniakkipäästöt N 2 :ksi ja H 2 O:ksi. (Bosch 2010, 125) Kuva 1. SCR- ja NH 3 -katalysaattori
11 8 Kuvassa 2 nähdään malli opinnäytetyössä käytetystä SCR-järjestelmästä. Kuva 2. Opinnäytetyössä käytetty pakokaasujenpuhditusjärjestelmä
12 9 2.2 Erilaiset katalyytit ja tulevaisuuden näkymät Pinnoitemateriaalit ovat tärkeässä asemassa katalyysireaktiossa. Erilaiset pinnoitteet ovat jatkuvan tutkimuksen kohteena erityisesti niiden kuumakesto-ominaisuuksien osalta. Kuviossa 1 on verrattu platinan (Pt), vanadiinipentoksidin ja titaanioksidin (V 2 O 5 /TiO 2 ), sekä zeoliitin toimintatehokkuutta katalyyttipinnoitteina lämpötilan suhteen. Vanadiini on tällä hetkellä yleisin käytössä oleva pinnoitemateriaali, mutta zeoliittia tutkitaan eniten erityisesti sen kuumakestoominaisuuksien ansiosta. (DieselNet 2012) Kuvio 1. Erilaisten katalyyttipinnotteiden toimintakenttä lämpötilan suhteen (DieselNet 2012) Tulevaisuuden haasteena SCR-järjestelmille on katalysaattorin ja koko järjestelmän toiminnan varmistaminen erittäin korkealla hyötysuhteella staattisissa ja dynaamisissa tilanteissa. Lisäksi käynnistyksen jälkeen järjestelmä pitää saada oikeaan toimintalämpötilaan mahdollisimman nopeasti, jotta katalyysireaktio saadaan aloitettua nopeasti käynnistyksen jälkeen. Suorituskyvyn lisäksi kehitystyössä pitää ottaa huomioon järjestelmän koko, hinta ja luotettavuus. Luotettavuudessa tärkeimpinä kriteereinä ovat tasainen toimintavarmuus ja mahdollisimman pieni vanhentumisen tuoma tehosuhteen menetys.
13 10 3 MOOTTORIN MITTAUKSET 3.1 Tutkimusmoottori ja mittalaitteisto Tutkimusmoottori Tutkimusmoottorina (kuva 3) oli AGCO Sisu Powerin 66 CWA -työkonedieselmoottori, jonka tiedot on esitetty taulukossa 1. Moottori oli varustettu yhteispaineruiskutusjärjestelmällä, turboahtimella ja ahtoilman jäähdytyksellä sekä Boschin DeNOx 2.2 -SCR-järjestelmällä. Kuva 3. Tutkimusmoottori Moottorinohjausjärjestelmän hallintaohjelmana oli käytössä EEM4-ohjain, joka mahdollisti sekä moottorin että tutkimuskohteiden yhtäaikaisen säädön. Myös ruiskutusparametrit ja imuilman kuristuksessa käytettävän aktuaattorin asentokulma säädettiin EEM4:llä. Lisäksi moottorin tilaa ja hälytyksiä voitiin valvoa tällä ohjelmalla.
14 11 Taulukko 1. Tutkimusmoottorin yleiset tiedot Tutkimuskohde Valmistaja Agco Sisu Power Tyyppi 66 CWA Sylinterijärjestys Rivi 6 Sylinterin halkaisija 108 mm Iskunpituus 120 mm Iskutilavuus 6,6 dm 3 Puristussuhde 17,4 Sylinterikansi 4 venttiiliä / sylinteri Palotilajärjestelmä Suoraruiskutus Ruiskutusjärjestelmä Bosch CP 4.2 Ruiskutusjärjestys Turboahdin Schwitzer S200G Nimellisteho 165 kw / 2100 rpm Maksimivääntömomentti 1060 Nm / 1500 rpm Pyörrevirtadynamometri Koeajoissa moottoria kuormitettiin Schenckin WT 470 -pyörrevirtajarrulla, jota ohjattiin moottoritilan ulkopuolelta tietokoneella joko manuaalisesti tai NRTCajon aikana syklinajo-ohjaimen avulla Pakokaasukomponentit Pakokaasunäyte otettiin pakoputkesta lämmitettyyn näytelinjaan ja johdettiin Horiban valmistamaan MEXA-9400H -kaasuanalysaattoriin, jossa mitattiin pakokaasun happi-, hiilimonoksidi-, hiilidioksidi-, hiilivety- ja typpioksidipitoisuudet Ammoniakkipitoisuudet mitattiin Gasmetin valmistamalla FTIR Analyzer DX 4000:lla ja NEO Monitorsin LaserGasilla. FTIR Analyzerin tuloksia pidettiin luotettavampina. Hiukkaspitoisuus mitattiin ja laskettiin AVL:n Micro Soot Sensorilla. Savutusarvo saatiin myös AVL:n FSN-mittarilla. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet on lueteltu taulukossa 2.
15 12 Taulukko 2. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Mitattava päästö Happi O 2 Hiilimonoksidi CO Valmistaja Malli Hiilidioksidi CO 2 Hiilivedyt HC Typpioksidit NO NO 2 Horiba Ammoniakki NH 3 Gasmet Hiukkaset PM AVL 483 Micro soot sensor Savutus FSN NEO Monitors AVL Smoke Meter MEXA-9400H FTIR Analyzer DX 4000 LaserGas 415 S G002 Horiban mittalaitteet kalibroitiin joka aamu ennen mittauksia, ja niiden ryömintä tarkastettiin mittausten jälkeen. Kalibroinnissa käytettiin typpeä nollakaasuna ja tunnettuja seoksia kalibrointikaasuina. AVL:n MSS-mittalaite mittaa ainoastaan nokihiukkasia ja näin ollen MSS:n tulos voi olla vain murto-osa todellisista hiukkaspäästöistä. Muut hiukkaset koostuvat pääosin palamattomista hiilivedyistä. FTIR otettiin käyttöön mittauksissa WF-ajojen alussa todenmukaisempien ammoniakkitulosten saavuttamiseksi. Koska lämpötila ja kosteus eivät pysy vakioina moottoritilassa, päästöjen laskennassa on käytetty korjauskertoimia Muut mittalaitteet Moottorin pako-, imu- ja ahtoputkistosta mitattiin paineet ja lämpötilat useasta eri kohdasta. Paineet mitattiin venymäliuskamittaukseen perustuvilla antureilla, lämpötilat K-tyypin termoelementtiantureilla sekä PT-100 -antureilla. Moottoritilan ilmanpaine, ilmankosteus ja lämpötila mitattiin Vaisalan PTU mittalaitteen avulla. Moottorin pyörintänopeus ja vääntömomentti mitattiin pyörrevirtajarrun välityksellä. Ilmamäärä mitattiin ABB Sensyflow -ilmamäärä-
16 13 mittarilla ja polttoaineen massavirta Emerson Micro Motion CMF 025M -coriolismittarilla. SCR-järjestelmänä käytettiin Bosch DeNOx 2.2:a. Muut mittauksissa käytetyt laitteet on lueteltu taulukossa 3. Taulukko 3. Muut mittauksissa käytetyt laitteet NOx-anturi Polttoaineen kulutus Lämpötila-anturit Paineanturit Ilmamäärä Mooottoritilan ilmanpaine, ilmankosteus ja lämpötila Siemens VDO Coriolis-mittari Emerson Micro Motion CMF 025M Bürkert PT100 (0,200 C) K-tyyppi [(-100)-1200 C] Keller PAA-25 / Wika S-10 ABB Sensyflow Vaisala PTU 200 SCR-järjestelmä Bosch DeNOx Polttoaine ja AdBlue Polttoaineena tutkimuksessa käytettiin Neste Oilin toimittamaa tieliikenteessä käytettävää vähärikkistä dieselpolttoainetta. Jokainen polttoaine-erä analysoitiin sekä rikin että muiden alkuaineiden suhteen. Lisäksi polttoaineen lämpötila pyrittiin pitämään tasaisena. Polttoaineanalyysit ovat liitteessä 1. Urearuiskutuksessa käytettiin Yaran valmistamaa 32,5 % urean Air1 -AdBluevesiliuosta typpioksidien pelkistämiseen. (Yara 2011) Tällainen urealiuos saavuttaa jäätymispisteessä -11 C eräänlaisen minimikohdan: muodostuu eutektikumi, jonka myötä liuoksessa ei tapahdu erkautumista tämän jäätyessä. (Bosch 2010, 124) 3.3 Työkoneiden päästönormit Päästörajojen piiriin kuuluvat pienhiukkaset (PM), typpioksidit (NO x ), hiilivedyt (HC) ja häkä (CO). Näistä kaksi ensimmäistä aiheuttavat suurimman ongelman dieselmoottorin päästöjenhallintaan, kun taas jälkimmäiset ovat määriltään
17 14 melko vähäisiä. Rikkipäästöt eivät ole ajoneuvo- ja työkonedieselmoottoreissa ongelma, koska niiden polttoaineet ovat Euroopassa vähärikkisiä. (Rinne 2010, 5) Päästöjä rajoitetaan jo koko teollistuneessa maailmassa. Päästörajoitusten edelläkävijät ovat Yhdysvallat, EU ja Japani. Euroopan ensimmäinen työkonedieselien päästörajoitus astui voimaan 1999 ja uusin astuu voimaan Vuonna 2014 voimaan astuvan Stage 4:n typpioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat jopa 95 % pienemmät kuin ensimmäisen vaiheen päästörajat (kuviot 2 ja 3). Päästörajat ovat tiukentuneet tiheällä porrastuksella ja tasoja on yhteensä viisi. Kaksi viimeisintä tasoa on esitetty taulukossa 4. (Rinne 2010, 6) Stage 3A:n NO x -päästöraja on typenoksidien ja hiilivetyjen summa. Kuvio 2. Työkonedieselmoottorien NO x -päästörajojen kehitys teholuokassa >130 kw
18 15 Kuvio 3. Työkonedieselmoottorien PM-päästörajojen kehitys teholuokassa >130 kw Taulukko 4. EU:n päästörajoitukset työkonedieselmoottoreille, vaiheet 3B ja 4 Vaihe Stage 3B Stage 4 EU-päästörajat Teho Alkaen CO HC NO x PM [kw] pvm [g/kwh] ,5 0,19 2,0 0, ,0 0,19 3,3 0, ,0 0,19 3,3 0, ,0 Σ = 4,71 0, ,5 0,19 0,4 0, ,0 0,19 0,4 0,025 Edellä esitettyjen päästörajojen lisäksi Staget 3 ja 4 sisältävät NH 3 -päästörajan. Ammoniakkipitoisuudet eivät saa ylittää 25 ppm:ää missään vaiheessa mittausajoa. EU:n Stage 4 -päästörajojen alaiset työkonemoottorit mitataan sekä staattisella NRSC-mittauksella että dynaamisella NRTC-mittauksella.
19 Työkoneiden mittausnormit ISO 8178 Staattisen ISO 8178 C1 -mittauksen ajopisteet ja painotuskertoimet selviävät taulukosta 5. NRSC-mittauksella voidaan EU:ssa, Japanissa ja Yhdysvalloissa määrittää kaasumaisten päästöjen ominaispäästöt. NRSC-mittauksessa tutkimusmoottorin imusarjan lämpötila säädetään nimellistehon pisteessä valmistajan määrittämään arvoon 55 C, jonka jälkeen otetaan tulokset pisteestä. Valmistaja määrittelee arvon tyypillisesti C välille. Mittauspisteen vaihdon jälkeen arvojen annetaan tasaantua 8 minuuttia, jonka jälkeen otetaan uuden pisteen tulokset. Taulukko 5. ISO 8178 C1 -mittauspisteet sovellettuna tutkimusmoottoriin NRSC ISO 8178 C1 Mittauspiste Mode 1 Mode 2 Mode 3 Mode 4 Mode 5 Mode 6 Mode 7 Mode 8 Pyörintänopeus (rpm) Nimellisnopeus Välinopeus Tyhjäkäynti Kuorma (%) Painotus (%) Non-Road Transient Cycle Transienttisykliä ajettaessa moottori vaihtaa dynaamisesti pyörintänopeutta ja kuormaa sekunnin kymmenesosan välein. Sykliin on sisällytetty tyypillistä ajoa seitsemästä eri työkonesovelluksesta. Se sisältää sekä nopeita kiihdytyksiä ja kuormanmuutoksia että tasaisilla kuormilla ja nopeuksilla ajoa. Transienttisyklin kuorma ja pyörintänopeus ajan funktiona on esitetty kuviossa 4.
20 17 Kuvio 4. Transienttisyklin pyörintänopeus- ja momenttipyynti tutkimusmoottorilla ajan funktiona Sekä hiukkaspäästöt että kaasumaiset päästöt määritetään EU:ssa dynaamisella NRTC-mittauksella.
21 Not-To-Exceed -alue Vuonna 2004 julkaistu NTE-tutkimusnormi dieselmoottoreille tuli voimaan Yhdysvalloissa asteittain yhdessä Tier 4 -päästörajojen kanssa. NTE-tutkimuksen tarkoituksena on kontrolloida ja mitata moottorin tuottamia päästöjä koko NTE-alueella. NTE-tutkimus ei noudata mitään tiettyjä syklejä tai aikarajoja. Moottorin tulee siis täyttää sille asetetut päästörajat jokaisessa yksittäisessä mittauspisteessä NTE-alueella (kuvio 5). Mittaus voidaan suorittaa staattisissa ja dynaamisissa olosuhteissa. Dynaamisissa tilanteissa pisteiden yhdistetyt päästöt eivät myöskään saa ylittää NTE-päästörajoja, jotka ovat normaalit päästörajat kerrottuna 1,5:lla. Esim. NO x -päästöraja on: NTE eroaa muista tutkimusnormeista siten, että testaaja saa itse valita mielivaltaisesti mitattavat pisteet ja syklin kulun testin aikana. Moottorin tuottamat päästöt lasketaan vähintään 30 sekunnin keskiarvona. (Pihlava 2010, 8) Kuvio 5. NTE-alue (DieselNet 2012) NTE-alue koostuu seuraavista rajatekijöistä:
22 19 Pienin pyörintänopeus on 15 % enemmän kuin pienin pyörintänopeus, jossa 50 % moottorin tuottamasta tehosta on vielä käytettävissä o Pienin pyörintänopeus lasketaan kaavasta o on moottorin pienin pyörintänopeus, jossa 50 % kuorman tuottamasta energiasta on vielä käytettävissä o on moottorin suurin pyörintänopeus, jossa 70 % moottorin tuottamasta suurimmasta tehosta on vielä käytettävissä. o Kuormituksen tulee olla yhtä suuri tai suurempi kuin 30 % moottorin tuottamasta suurimmasta vääntömomentista NTE-alueeseen otetaan mukaan kaikki pyörintänopeudet ja kuormitukset, joiden ominaiskulutus on 105 % alueella moottorin pienimmästä ominaiskulutuksen arvosta. Mikäli pienin ominaiskulutus on lähellä jotakin raja-arvoa, otetaan alueeseen mukaan myös normaalin NTE-alueen ulkopuolella olevat pisteet. Valmistaja voi anoa nämä pisteet pois mitattavasta alueesta, jos moottorin ei odoteta käyvän normaalissa käytössä tällä alueella. NTE-alueesta jätetään pois kaikki pisteet, joissa moottori tuottaa vähemmän kuin 30 % suurimmasta tehostaan. (Pihlava 2010, 10 11)
23 20 4 MITTAUSOHJELMA 4.1 Alpha ratio -ajot Alpha ratio tarkoittaa moottorille laskettua AdBlue-syöttösuhdetta, jonka arvolla 1,00 pitäisi stökiömetrimesti (teoriassa) saavuttaa 100 %:n konversio. Alpha ratio -lukuun vaikuttavat kemiallinen reaktio ja erityisesti pakokaasun vaihtuma (space velocity). Vaihtuman käänteisluku on viipymäaika, joka kertoo reaktanttien viipymäajan katalyytissä. Mitä pienempi vaihtuma on, sitä pidempi on viipymäaika ja täten suurempi konversio (kemiallinen reaktio ehtii tapahtua). (Bosch 2010, 125) Käytännössä arvolla 1,00 ei kuitenkaan päästä 100 %:n konversioon, koska kemiallinen reaktio ei toteudu täydellisesti. Taulukossa 6 sekä kuvioissa 6 ja 7 on esitetty tutkimuksessa käytetyt alpha ratio -mittauspisteet. Taulukko 6. Alpha ratio -mittauspisteet (pisteen määräävä tekijä lihavoituna) SCR Test point Engine speed Load upstream temp 1/min % C
24 21 Kuvio 6. Alpha ratio -mittauspisteet kuorman mukaan moottorin kuormituskentässä Kuvio 7. Alpha ratio -mittauspisteet SCR-katalysaattorin lämpötilan mukaan moottorin kuormituskentässä
25 22 Jokaisessa pisteessä ajettiin alpha ratio -arvoilla referenssipiste 0, jonka jälkeen ajettiin suhteet 0,5, 0,7, 0,8, 0,9, 0,95 jne. 0,05 välein tai kohdassa 4.2 luetelluin perustein. 4.2 Pistekohtaiset syöttöparametrioptimoinnit Mittapistekohtainen maksimikonversio (paras alpha ration arvo) määritettiin jollakin seuraavista perusteista: 10 ppm:n NH 3 -pitoisuus, mikäli konversio kasvoi selvästi 10 ppm:ään asti Maksimikonversion kohta, mikäli konversiokäyrä alkoi laskea syöttöä kasvatettaessa, eikä NH 3 -pitoisuus ylittänyt vielä 10 ppm:ää 100 % konversio, mikäli konversiokäyrä nousi lähes suorana siihen asti, eikä NH 3 -pitoisuus ylittänyt 10 ppm:ää 99,5 %:n konversion kohta, mikäli suurempaan konversioon pääseminen edellytti selvää AdBlue-syöttömäärän kasvatusta (konversiokäyrä taittui laakeaksi loppuosaltaan). NH 3 -pitoisuuden piti olla alle 10 ppm. Näillä perustein valittiin pisteittäin paras alpha ration arvo (AdBlue-ruiskutusmäärä), jota käytettiin karttojen muodostuksessa. 4.3 Karttojen muodostaminen Saadut alpha ratio -tulokset lähetettiin työn tilaajalle karttojen muodostusta varten. 4.4 WF-ajot Weighting factor tarkoittaa muodostetuille kartoille käytettävää painokerrointa, jossa arvo 1,00 vastaa sataprosenttisesti muodostetun kartan arvoja ja 0,95 95 prosenttia. Ajoissa käytettiin aiemmin määriteltyä karttaa.
26 NRSC-mittaukset NRSC-mittaukset ajettiin WF:n arvoilla 0, 0,90, 0,95, 1,00, 1, NRTC-mittaukset NRTC-mittaukset ajettiin WF:n arvoilla 0,90, 0,95, 1,00 ja 1,05. Jokaisella arvolla ajettiin kolme sykliä peräkkäin 20 minuutin tauoilla, jotta saatiin tilastollista tulosta. Katalysaattoriin kerääntyneitä ammoniakkivarastoja ei tyhjennetty välissä, jotta jo ensimmäisessä syklissä päästiin mahdollisimman todennäköisiin konversioihin Kylmä-kuuma -mittaukset Kylmä-kuuma -mittaus tarkoittaa kahden NRTC-syklin ajamista peräkkäin. Ensimmäisessä syklissä moottori käynnistettiin huoneenlämmössä, jonka jälkeen se sammutettiin 20 minuutiksi ja ajettiin toinen sykli. Tuloslaskennassa syklejä painotetaan niin, että kylmä sykli vastaa 10 %:a ja kuuma sykli 90 %:a lopputuloksesta. Kylmä-kuuma -mittaus suoritettiin WF-ajojen jälkeen parhaaksi todetulla kertoimella. 4.5 Slip cat -ajot Slip cat -ajoissa käytettiin katalysaattoriin lisättyä ammoniakinpoistokatalysaattoria ja ajettiin samat ajot kuin WF-ajoissa. NH 3 -päästökatalysaattori hapettaa ammoniakkipäästöt. Verrattiin tuloksia aiempiin vastaaviin. 4.6 Rapid heat up -ajot ja kuristimen syöttöparametrioptimoinnit Rapid heat up -ajoihin asennettiin moottorin imupuolelle kuristin, jotta pakokaasujen lämpötila nousisi nopeammin riittävälle tasolle NRTC-ajoissa AdBlueruiskutuksen käynnistämiseksi. Kuristusajoissa oli edelleen käytössä slip cat.
27 24 Kuristimella oli käytössä sille aiemmin muodostettu toimintakartta moottorin kuormituskentässä. Kuristimella ajettiin vertailuksi NRTC-syklit vanhalla kartalla slip cat -ajojen jälkeen parhaaksi todetulla WF:llä. Testattiin myös, saatiinko kuristusta lisäämällä AdBlue-ruiskutusta mukaan NRSC mode 4 ja mode 8 -mittapisteisiin. Kuristimen syöttöparametrioptimointien jälkeen ajettiin uusilla kartoilla kylmä-kuuma - mittaukset. Näiden kuristusajojen jälkeen ajettiin NRTC-syklejä ja kytkettiin manuaalisesti kuristus pois käytöstä (lämpöperusteinen ohjaus), kun SCR-katalysaattorin keskilämpötila ylitti eri sykleissä 230, 250 tai 270 C. Verrattiin, miten nämä vaikuttivat tuloksiin ja hiukkaspäästöihin (PM).
28 25 5 TULOKSET Yksityiskohtaiset tulokset ovat tilaajalle toimitetussa versiossa.
29 26 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Yksityiskohtaiset johtopäätökset ovat tilaajalle toimitetussa versiossa.
30 27 7 YHTEENVETO Tämä opinnäytetyö on osa työkonedieselmoottorin tutkimustyötä, jonka tavoitteena on saada Sisu 66 CWA -moottori alittamaan EU:n Stage 4 -päästörajat tehokkaan SCR-järjestelmän avulla. Työssä tutkittiin mahdollisuuksia vähentää NO x -päästöjä optimoimalla urearuiskutuksen käyttöä moottorin kuormituskentässä staattisissa ja dynaamisissa olosuhteissa. Optimoinnin jälkeen tutkittiin slip catin ja rapid heat up -järjestelmän vaikutusta päästötuloksiin. Slip cat vähentää mahdollisia ammoniakkipäästöjä, ja rapid heat up -järjestelmällä korotetaan pakokaasun lämpötilatasoa. Yksittäisissä staattisissa kuormituskentän pisteissä saavutettiin ensin miltei 100 %:n konversioita NH 3 -pitoisuuksien kasvamatta liian suuriksi. Urearuiskutuskarttojen optimoinnin jälkeen valittiin kartoille oikeat painotuskertoimet staattisten ja dynaamisten mittaussyklien lisäksi kylmä-kuuma -sykleillä. Parhaimpien painokertoimien selvittyä tutkittiin slip catin tehokkuutta vähentää NH 3 -pitoisuuksia ja mahdollisuutta lisätä urearuiskutuksen määrää. Rapid heat up -järjestelmän tehoa tutkittiin erityisesti pienen kuormituksen pisteissä, joissa SCR-katalysaattorin lämpötila pyrittiin saamaan mahdollisimman nopeasti riittävälle tasolle urearuiskutusta varten. Rapid heat up -järjestelmän vaikutus korostuu kylmäkäynnistyksessä, koska imuilman kuristamisella pystytään aikaistamaan urearuiskutuksen alkua transienttisyklissä. Imuilman kuristaminen kasvatti polttoaineen ominaiskulutusta ja savutusta, minkä takia pyrittiin lämpöperusteisella ohjauksella lopettamaan imuilman kuristus siinä vaiheessa, kun SCR-katalysaattori oli saavuttanut riittävän lämpötilan. Työssä saavutettiin riittävät NO x -konversiot Stage 4 -vaatimuksia varten. Tehokas SCR-järjestelmä mahdollistaa hyvän polttoainetalouden sallimalla korkeamman raaka-no x -tason. Savutuksen ja polttoaineen ominaiskulutuksen parantamiseksi moottori tullee kuitenkin vaatimaan lisäksi pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmän ja hiukkassuodattimen.
31 28 KIITOKSET Työn valvojina toimivat lehtori Pekka Nousiainen ja yliopettaja, tri Seppo Niemi, joita haluan kiittää saamistani neuvoista sekä erityisestä kiinnostuksesta työtäni kohtaan. Ohjaajana ja opastajana toimi tutkimusinsinööri Jyri Törnvall, jota haluan kiittää hyvästä yhteistyöhengestä, tehdyn työn tarkkuudesta ja pitkäpinnaisesta avusta työni kanssa. Lisäksi haluan kiittää koko Turun ammattikorkeakoulun moottorintutkimuslaboratorion henkilökuntaa osaavasta, kannustavasta ja rennosta työskentelyilmapiiristä.
32 29 LÄHTEET Bosch Dieselmoottorin ohjausjärjestelmät. Helsinki: Autoalan Koulutuskeskus Oy DieselNet Selective Catalytic Reduction. Viitattu Johnson, T Diesel Emission Control Review. Viitattu ohnson.pdf Pihlava, T Työkonedieselmoottorin NTE-tutkimus. Turun ammattikorkeakoulu Rinne, J Dieselmoottorin ilmamäärän hallinta. Turun ammattikorkeakoulu Turun AMK, moottorintutkimuslaboratorio NO x -PM tradeoff -tutkimus Yara Air1 AdBlue. Viitattu Yokomura, Kohketsu, Mori EGR System in a Turbocharged and Intercooled Heavy-Duty Diesel Engine. Viitattu /15E_03.pdf
33 Polttoaineanalyysit Liite 1 (1/7)
34 Polttoaineanalyysit Liite 1 (2/7)
35 Polttoaineanalyysit Liite 1 (3/7)
36 Polttoaineanalyysit Liite 1 (4/7)
37 Polttoaineanalyysit Liite 1 (5/7)
38 Polttoaineanalyysit Liite 1 (6/7)
39 Polttoaineanalyysit Liite 1 (7/7)
AGCO POWER 74 AWF - TYÖKONEDIESELMOOTTORIN LÄMMÖNHALLINTATUTKIMUS
Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja polttomoottoritekniikka 2017 Juhani Harju AGCO POWER 74 AWF - TYÖKONEDIESELMOOTTORIN LÄMMÖNHALLINTATUTKIMUS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotTYÖKONEDIESELMOOTTORIN VENTTIILINAJOITUSTUTKIMUS
Opinnäytetyö TYÖKONEDIESELMOOTTORIN VENTTIILINAJOITUSTUTKIMUS Ville Tikkanen Kone- ja tuotantotekniikka 2009 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Kone- ja tuotantotekniikka TIIVISTELMÄ Tekijä: Ville
LisätiedotReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.
ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.2011 Otaniemi ReFuel a three year research project (2009-2011) goal utilize the
LisätiedotAGCO POWER 33- JA TYÖKONEDIESELMOOTTOREI DEN TURBOAHDIN- JA PALOTILATUTKIMUS
Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja polttomoottoritekniikka 2016 Jukka Lötjönen AGCO POWER 33- JA -49 - TYÖKONEDIESELMOOTTOREI DEN TURBOAHDIN- JA PALOTILATUTKIMUS OPINNÄYTETYÖ (AMK
LisätiedotVoiteluaineiden vaikutus työkonedieselmoottorin pienhiukkaslukumääriin
Voiteluaineiden vaikutus työkonedieselmoottorin pienhiukkaslukumääriin 7.5.2013 Kestävä moottoriteknologia Teknologiateollisuus, Helsinki Teemu Ovaska Tutkimusavustaja, ins. (amk) Sähkö- ja energiatekniikan
LisätiedotDiesel and gas engines: Exhaust gas emissions control and measurements
TUAS Internal Combustion Engine Laboratory Pekka Nousiainen, M.Sc, Senior Lecturer Diesel and gas engines: Exhaust gas emissions control and measurements Targets Development of low emission diesel- and
LisätiedotPOLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA
PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio
LisätiedotPäästötön moottoripalaminen
Päästötön moottoripalaminen Martti Larmi, Johanna Wahlström, Kalle Lehto Polttomoottorilaboratorio, TKK Päästötön moottoripalaminen Polttomoottoritekniikan vastuualue on tulevaisuuden moottoritekniikkaan
LisätiedotPONSSE metsäkoneet ja
PONSSE metsäkoneet ja SCR-moottoriteknologia sisällys 1. Päästörajat tiukkenevat koneet paranevat 2. Päästörajoitusten aikataulu 3. PONSSE SCR-ratkaisu 4. SCR-järjestelmän etuja 5. Suorituskyky ja taloudellisuus
LisätiedotAGCO POWER 44AWF -MOOTTORIN DPF- JA SCR- JÄRJESTELMIEN OPTIMOINTI
Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja polttomoottoritekniikka 2017 Arto Mäkelä AGCO POWER 44AWF -MOOTTORIN DPF- JA SCR- JÄRJESTELMIEN OPTIMOINTI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotPONSSE metsäkoneet ja
PONSSE metsäkoneet ja SCR-moottoriteknologia sisällys 1. Päästörajat tiukkenevat koneet paranevat 2. Päästörajoitusten aikataulu 3. PONSSE SCR-ratkaisu 4. SCR-järjestelmän etuja 5. Suorituskyky ja taloudellisuus
LisätiedotTT, , Seppo Niemi
POLTTOAINE- JA TYÖKONEDIESELTUTKIMUKSIA Vaasan yliopistossa (VY) ja Turun ammattikorkeakoulussa (TuAMK) Seppo Niemi SISÄLT LTÖ Polttomoottorikoulutus Vaasan yliopistossa (VY) Turun ammattikorkeakoulussa
LisätiedotPuhdasta tulevaisuutta Volvon uudet dieselmoottorit ja SCR
Puhdasta tulevaisuutta Volvon uudet dieselmoottorit ja SCR Alhaiset päästöt. ALHAINEN polttoaineen kulutus. LUOTETTAVA. EU ottaa tulevaisuudessa käyttöön uudet, tiukat päästörajoitukset raskaille ajoneuvoille.
LisätiedotLow Temperature Combustion - Päästötön moottoripalaminen
Low Temperature Combustion - Päästötön moottoripalaminen Johanna Wahlström ja Kalle Lehto TKK Polttomoottoritekniikka Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö
LisätiedotJälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130
Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit
LisätiedotTÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax:
TÄUBLER OY Vuorimiehenkatu 21 00140 Helsinki Finland Puh: 09-175 491 Fax: 09-175 735 TÄUBLER OY Perustettu vuonna 1990 Itsenäinen suomalainen yritys Myy ja markkinoi edustamiaan tuotteita; SIEMENS H+H
LisätiedotSeppo Niemi Energiatekniikka 27.8.2015. Teknillinen tiedekunta
Seppo Niemi Energiatekniikka 27.8.2015 Teknillinen tiedekunta UV FOCUS AREAS Distributed energy production Renewable fuels and energy Gas and diesel engines Engine-driven power plants Flexible power generation
LisätiedotEuro VI bussien ja Euro 6 dieselhenkilöautojen todellisen ajon NO x päästöt
Euro VI bussien ja Euro 6 dieselhenkilöautojen todellisen ajon NO x päästöt HSY Ilmanlaadun tutkimusseminaari 8.11.2018 Petri Söderena Erikoistutkija VTT 9.11.2018 VTT beyond the obvious 1 Sisältö Raskaanliikenteen
LisätiedotAJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy
AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä
LisätiedotMika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana
Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:
LisätiedotMaailman ensiesittely: Scania Euro 6 ensimmäiset moottorit markkinoille
PRESS info P11301EN / Per-Erik Nordström 31. maaliskuuta 2011 Maailman ensiesittely: Scania Euro 6 ensimmäiset moottorit markkinoille Scania tuo markkinoille 440 ja 480 hv:n 13-litraiset moottorit, jotka
LisätiedotTEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin
TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän
LisätiedotVTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI
1 JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 2 UUSIEN PÄÄSTÖMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO EURO 4 uudet tyypit 1.10.2005 kaikki uutena myytävät autot 1.10.2006 EURO 5 uudet tyypit 1.10.2008
LisätiedotUrea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet
Urea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet Sami Ruisma - Yara Suomi Oy Tuotepäällikkö AdBlue Teollisuuden polttonesteet Tampere 10.9.2015 Agenda Työkoneet ja AdBlue Työkoneiden lainsäädäntö päästöistä
LisätiedotSTAGE IV -MOOTTORIT. 160-350 kw
STAGE IV -MOOTTORIT 160-350 kw Kansainvälisen tason moottorivalmistaja jo 1800-luvulta lähtien. Volvo Construction Equipmentilla on takanaan yli 180 vuotta innovointia ja se on edelleen teknisen kehityksen
LisätiedotCENGE - Controlling Emissions of Natural Gas Engines
CENGE - Controlling Emissions of Natural Gas Engines Lehtoranta Kati, VTT Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari 15.5.2014 2 Crude oil reserves decreases CLIMATE AND HEALTH NG resources and availability
LisätiedotSeppo Niemi. Moottori- ja polttoainetutkimuksia Vaasan yliopistossa ja Turun ammattikorkeakoulussa
Seppo Niemi Moottori- ja polttoainetutkimuksia Vaasan yliopistossa ja Turun ammattikorkeakoulussa Sisältö Polttomoottorikoulutus Vaasan yliopistossa (VY) Turun ammattikorkeakoulussa (TuAMK) Polttomoottorilaboratoriot
LisätiedotHeikki Rivinen. Pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmät dieselmoottoreissa
Heikki Rivinen Pakokaasujen jälkikäsittelyjärjestelmät dieselmoottoreissa Opinnäytetyö Kevät 2014 Tekniikan yksikkö Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön
LisätiedotDiesel DPF -puhdistussarja
JLM-tuoteluettelo Lubricants for today s cars. Diesel DPF -puhdistussarja UUTUUS JLM Diesel -puhdistussarjalla puhdistetaan tukkeutuneet hiukkassuodattimet ja ennaltaehkäistään hiukkassuodattimen ennenaikainen
LisätiedotPYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014
PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 Petri Saari 1 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? ESITYKSEN SISÄLTÖ Suomalainen Proventia Emission Control Miksi? Miten? Mihin? Rekisteriotemerkinnät
LisätiedotTäydellinen valvonta. Jäähdytysjärjestelmän on siten kyettävä kommunikoimaan erilaisten ohjausjärjestelmien kanssa.
Täydellinen valvonta ATK-konesalit ovat monimutkaisia ympäristöjä: Tarjoamalla täydellisiä integroiduista elementeistä koostuvia ratkaisuja taataan yhteensopivuus ja strateginen säätöjärjestelmän integrointi.
LisätiedotKOMISSION DIREKTIIVI / /EU, annettu XXX,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION DIREKTIIVI / /EU, annettu XXX, maatalous- ja metsätraktoreiden käyttövoimaksi tarkoitettujen moottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi
LisätiedotIVECO STRALIS EURO VI SCR- JÄRJESTELMÄ
Opinnäytetyö (AMK) Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Autotekniikka 2017 Ville Lehto IVECO STRALIS EURO VI SCR- JÄRJESTELMÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotArab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein
MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotTaulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)
MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/M22/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
Lisätiedotmoottori D16K euro 6 Nettoteho: EC 582/2011 D16K750 D16K650 D16K550 D16K550 Moottorin kierrosluku, rpm Teho enint. alueella 1 600 1 800 rpm
moottori D13k euro 6 moottori D16K euro 6 Teho/Vääntömomentti Teho/Vääntömomentti Nettoteho: EC 582/2011 Nettoteho: EC 582/2011 Teho, hv Vääntömomentti, Nm Teho, hv Vääntömomentti, Nm 950 560 530 850 500
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotLauri Moilanen CONTINENTAL GEN3 -JÄRJESTELMÄN LIITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO COMMON PLATFORM -JÄRJESTELMÄSSÄ
Lauri Moilanen CONTINENTAL GEN3 -JÄRJESTELMÄN LIITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO COMMON PLATFORM -JÄRJESTELMÄSSÄ CONTINENTAL GEN3 -JÄRJESTELMÄN LIITTÄMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO COMMON PLATFORM -JÄRJESTELMÄSSÄ Lauri
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotÄlykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä. Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto
Älykäs katuvalaistus ja valaisimen elinikä Hans Baumgartner Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Aalto Yliopisto 5.4.2016 Johdanto Älykkäässä katuvalaistuksessa valaistustasoa säädetään valaistuksen
LisätiedotUseimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä.
Useimmat linnut elävät huippu teknisissä halleissä. Ketju murtuu heikoimmasta lenkistään. Linnut tuottavat huipputuloksen vain ideaaliolosuhteissa. Nykyaikainen ohjausjärjestelmä tarjoaa linnuille ideaaliolosuhtet.
LisätiedotTyökonedieselin toiminta, suoritusarvot ja päästöt eri biopolttoaineilla
Opinnäytetyö Työkonedieselin toiminta, suoritusarvot ja päästöt eri biopolttoaineilla Sampo Virtanen Kone- ja tuotantotekniikka 2009 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Energia- ja ympäristötekniikka
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
Lisätiedot300bar palaminen, uusia tutkimustuloksia. Ossi Kaario
300bar palaminen, uusia tutkimustuloksia Ossi Kaario 300bar palaminen 350 300 250 P (bar) 200 150 100 50 0-50 0 50 100 150 DegCA Alusta Rakentaminen aloitettu 1999 1. versio valmis 2004 2. versio valmis
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotHUGO WIHERSAARI TYÖKONEEN PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN MITTAAMINEN TODELLISISSA KÄYTTÖOLOSUHTEISSA
HUGO WIHERSAARI TYÖKONEEN PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN MITTAAMINEN TODELLISISSA KÄYTTÖOLOSUHTEISSA Diplomityö Tarkastajat: Dos. Topi Rönkkö ja Prof. Jorma Keskinen Tarkastajat ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden
LisätiedotMaakaasun käytönvalvojien neuvottelupäivät MAAKAASUTRUKIT. Ari Seppänen asiakaspalvelupäällikkö Maakaasun Siirtoyksikkö ari.seppanen@gasum.
Maakaasun käytönvalvojien neuvottelupäivät MAAKAASUTRUKIT Ari Seppänen asiakaspalvelupäällikkö Maakaasun Siirtoyksikkö ari.seppanen@gasum.fi 1 Tehdasvalmisteiset (OEM) maakaasutrukit Trukkivalmistajia
LisätiedotJUHO RANTANEN STX.8 IC TIER 4 FINAL PROTOTYYPPI MOOTTORIMODUULIN SÄHKÖISTYS
JUHO RANTANEN STX.8 IC TIER 4 FINAL PROTOTYYPPI MOOTTORIMODUULIN SÄHKÖISTYS Diplomityö Tarkastaja: professori Teuvo Suntio Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotDIESELMOOTTORIN RUISKUTUSPARAMETRIEN OPTIMOINTI NESTE OILIN NEXBTL-POLTTOAINETTA KÄYTETTÄESSÄ
Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja polttomoottoritekniikka 2016 Juho Laksio DIESELMOOTTORIN RUISKUTUSPARAMETRIEN OPTIMOINTI NESTE OILIN NEXBTL-POLTTOAINETTA KÄYTETTÄESSÄ OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotUrea-sähkökalvopumput
Urea-sähkökalvopumput Miksi ureaa? Moottorit tuottavat haitallisia pakokaasuja, jotka sisältävät häkää, hiilivetyjä ja typpioksideja (NOx) joita yritetään suodattaa pois katalysaattoritekniikan keinoin.
LisätiedotRaskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV
Raskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV Keijo Kuikka Teollisuuden polttonesteet seminaari 9.9.2015 Tampere Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Raskas kalusto ja Euro VIpäästövaatimukset Euro
LisätiedotKorkean setaaniluvun parafiiniset dieselpolttoaineet ja päästöjen oleellinen vähentäminen. ReFuel. Polttomoottoritekniikka/Aki Tilli 18.5.
Korkean setaaniluvun parafiiniset dieselpolttoaineet ja päästöjen oleellinen vähentäminen ReFuel Polttomoottoritekniikka/Aki Tilli 18.5.2010 KV - yhteistyö Collaborative Task of the IEA Combustion Agreement
LisätiedotMiikka Tanskanen DIESELAJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN PUHDISTUSMENETELMÄT
Miikka Tanskanen DIESELAJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN PUHDISTUSMENETELMÄT DIESELAJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA NIIDEN PUHDISTUSMENETELMÄT Miikka Tanskanen Opinnäytetyö Kevät 2018 Kone ja tuotantotekniikka Oulun
LisätiedotBiodiesel. Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health. Jorma Jokiniemi
Biodiesel Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health Jorma Jokiniemi Kuopion yliopisto VTT Tampereen teknillinen yliopisto KTL Tekes Ecocat Oy SisuDiesel
LisätiedotTyökonedieselmoottorin Stage 3A -peruskehityssäätö
Juho Repo Työkonedieselmoottorin Stage 3A -peruskehityssäätö Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Auto- ja kuljetustekniikka Insinöörityö 29.4.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
LisätiedotSeoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla
Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.
LisätiedotAVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE
AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE Finntest Oy Olarinluoma 16 02200 ESPOO Puh. 09-439 1400 Fax. 09-4391 4020 finntest@finntest.fi www.finntest.fi
LisätiedotBiofore-konseptiauton selektiivisen pelkistyskatalysaattorijärjestelmän suunnittelu, toteutus ja säätö
Marko Lindroos Saku Närhi Biofore-konseptiauton selektiivisen pelkistyskatalysaattorijärjestelmän suunnittelu, toteutus ja säätö Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Auto- ja kuljetustekniikan
LisätiedotLiikenteen ilmanlaatua heikentävien päästöjen kehittyminen
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen ilmanlaatua heikentävien päästöjen kehittyminen 42. Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22-23.2017 Nils-Olof Nylund, tutkimusprofessori Miten käy polttomoottoriautojen?
LisätiedotDodge Avenger TEKNISET TIEDOT. Yleistä. Sterling Heights Assembly, Michigan, USA
TEKNISET TIEDOT Dodge Avenger Alla esitetyt tiedot pohjautuvat julkaisuajankohdan (20.06.2007) tietoihin ja ne voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Tiedot ovat Euroopan markkina-alueelle tarkoitettuja
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-06006-09 01.09.2009. Omakotitalojen suodattimien mittaus
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-66-9 1.9.29 Omakotitalojen suodattimien mittaus Tilaaja: Eagle Filters Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-66-9 1 (1) Tilaaja Eagle Filters Oy Kalervonkatu 1 486 KOTKA Tilaus Juha
LisätiedotVoiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt
Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta
LisätiedotTampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä
Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
LisätiedotRASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.
RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus
LisätiedotIlmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotIlmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotIlmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin
TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE
LisätiedotScanian Euro 6 -mallisto: Toimivaksi todistettu teknologia ja ratkaisu kaikkiin tarpeisiin
PRESS info P13X02EN / Örjan Åslund 24.10.2013 Scanian Euro 6 -mallisto: Toimivaksi todistettu teknologia ja ratkaisu kaikkiin tarpeisiin Scanian moottorimallistossa on nyt 11 Euro 6 -moottoria, joiden
LisätiedotSuodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy
Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotAhdinjarjestelma. Ahtaminen, yleistä. kaampi palaminen, lisääntynyt teho ja suurempi
ZUU-14 i ekniset selostukset Ahdinjarjestelma kaampi palaminen, lisääntynyt teho ja suurempi Ahtaminen, yleistä vaantömomentti. Ahtamisjarjestelman ansiosta saadaan suorituskyky, joka on verrattavissa
LisätiedotKaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja
Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana
LisätiedotJulkaisutiedot. Scania Diagnos & Programmer 3 versio 2.27
fi-fi Julkaisutiedot Scania Diagnos & Programmer 3 versio 2.27 Versio 2.27 korvaa Scania Diagnos & Programmer 3 -version 2.26 ja tukee P-, G-, R- ja T-sarjan ajoneuvojen, F-, K- ja N-sarjan ajoneuvojen
LisätiedotHDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus
HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö
LisätiedotConsulting ROC and Cloud Service
Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu
LisätiedotKehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon
Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotKIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA
MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren
LisätiedotTyökoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA)
Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Paljonko tähän työtehtävään tarvitaan tehoa? Yhden lastaussyklin energia m*g*h = 20 kj Yksi
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotVolvo FH ja I-Save POLTTOAINEEN SÄÄSTÄMINEN EI OLE KOSKAAN OLLUT NÄIN VAIVATONTA
Volvo FH ja I-Save POLTTOAINEEN SÄÄSTÄMINEN EI OLE KOSKAAN OLLUT NÄIN VAIVATONTA Lyömätön kaukoliikenneauto Polttoaineesta puhuttaessa kyse ei ole pelkästään säästöjen suuruudesta vaan myös siitä, miten
LisätiedotMolaariset ominaislämpökapasiteetit
Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen
LisätiedotPetri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ
Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne
LisätiedotRASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT
RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä VTT Prosessit Mobile 2 päättöseminaari 10.12.2003 2 ASIAT VOISIVAT PÄÄSTÖJEN OSALTA OLLA HUONOMMINKIN! Kuva: Markku Ikonen (Tanzania
LisätiedotEksimeerin muodostuminen
Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.
Lisätiedot