Pöytäkirja Ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pöytäkirja Ympäristölautakunta N:o 1 / 2011 Paikka Kauhajoen kaupungintalo, kokoushuone 5 Aika klo Saapuvilla olleet jäsenet Arto Korkeamäki puheenjohtaja, :t 7-15 Esa Ala-Kyyny jäsen Paula Kaleva jäsen Timo Lahdenmaa jäsen Jukka Lilja jäsen Jukka Pitkäranta jäsen Aili Rajala jäsen Heikki Tuomela jäsen Niilo Ketomäki varajäsen (Piia Ylikoski) Poissaolleet Piia Ylikoski varapuheenjohtaja Merja Kangasniemi jäsen Muut saapuvilla olleet Tapani Ojala esittelijä, ympäristöpalvelujohtaja Mirja Loukko pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Asiat :t 1-15, sivut 1-53 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Heikki Tuomela ja Esa Ala-Kyyny Pöytäkirja tarkastetaan Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Puheenjohtaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä :t 1-6 :t 7-15 Niilo Ketomäki Arto Korkeamäki Mirja Loukko Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät Kauhajoki Heikki Tuomela Esa Ala-Kyyny Nähtävilläolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kauhajoen kaupungintalolla Pöytäkirjanpitäjä Mirja Loukko

2 2 1 Kokouksen puheenjohtajan valinta Ympäristöltk 1 Ympäristölautakunnan puheenjohtajan Arto Korkeamäen ilmoitettua puhelimitse myöhästyvänsä kokouksen alusta ja varapuheenjohtajan ollessa estyneenä saapumaan kokoukseen lautakunnan varajäsen Niilo Ketomäki avasi kokouksen ja totesi paikalla olevat ja poissaolevat kokouksen osanottajat. Esa Ala-Kyynyn ehdottamana ja muiden kannattamana kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Niilo Ketomäki siihen saakka, kunnes puheenjohtaja saapuu.

3 3 2 Ympäristölautakunnan pöytäkirjan nähtävänä pitäminen Valmistelija/lisätiedot: toimistosihteeri Mirja Loukko, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 2 Kuntalain 63 :n mukaan valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallintosäännön 41 :n 1 mom:n mukaan pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Hallintosäännön 41 :n 5 mom:n mukaan pöytäkirjan nähtävillä pitämisen tavasta päättää toimielin vuosittain. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää, että lautakunnan pöytäkirjat pidetään vuonna 2011 yleisesti nähtävänä tarkastusta seuraavana arkipäivänä klo Suupohjan peruspalvelu LLKY:n ympäristöpalveluiden toimistossa Kauhajoen kaupungintalolla. Pöytäkirjat julkaistaan myös liikelaitoskuntayhtymän www-sivuilla internetissä. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelutta.

4 4 3 Päätösvallan delegointi ympäristöterveydenhuollon asioissa Aikaisemmat käsittelyt: Ympäristölautakunta Valmistelija/lisätiedot: Ymp.terv.tarkastaja Tarja Kortesniemi, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 2 Terveydensuojelulain (763/1994) 7 :n, elintarvikelain (23/2006) 32 :n, lain toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (tupakkalaki) (693/1976) 14a :n ja lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) 11 :n mukaan kunnassa lakien mukaiset tehtävät hoitaa kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Kunnanvaltuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle. Kemikaalilain (744/89) 7 :n mukaan kunnassa tämän lain ja sen nojalla annettujen ja määräysten noudattamista valvoo kunnanhallitus, jollei tehtävää ole johtosäännössä määrätty jollekin lautakunnalle (kunnan kemikaalivalvontaviranomainen). Valtuusto voi antaa kunnan kemikaaliviranomaiselle oikeiden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Lääkelain (395/1987, muutos 22/2006) mukaan nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvan myöntää kunta. Laissa ei ole tarkemmin säädetty siitä, miten kunnan tulee järjestää ja organisoida valvonta. Tämä jää siten kunnan päätettäväksi, jolloin valvontatoimivalta voi olla järjestetty kunnissa tietylle kunnan toimielimelle, kunnan viranhaltijalle tai muutoin kuntalain mukaisesti. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän perussopimuksessa kunnilta siirtyi ko. yhtymälle kaikki muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut paitsi päivähoito. Kunnille tulevat tehtävät kuuluvat perussopimuksen mukaisesti Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidettavaksi. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Toimivaltaa siirretään ympäristöpalvelujohtajalle, hänen sijaisenaan toimivalle viranhaltijalle sekä ympäristöterveystarkastajille alla olevien asioiden osalta. Delegoinnista huolimatta asia voidaan viedä harkinnan mukaan lautakunnan käsiteltäväksi: Elintarvikelaki (23/2006) - 13, 15 elintarvikehuoneiston hyväksyminen, EY asetuksen 852/2004 eli yleisen elintarvikehygienia-asetuksen mukaiset kohteet - 21 elintarvikehuoneiston omavalvontasuunnitelman hyväksyminen ja siihen liittyvien määräysten antaminen, EY asetuksen

5 5 Ympäristöltk 2 (jatkoa 2) 852/2004 eli yleisen elintarvikehygienia-asetuksen mukaiset kohteet - 36 ulkopuolisen asiantuntijan pätevyyden toteaminen - 55 elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen annettavat määräykset mom. väliaikainen kielto - 57 elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen - 58 haltuunotto - 59 elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös Maa- ja metsätalousministeriön asetus naudanlihan merkitsemisestä (434/2008) - 3 pakollisen naudanlihan merkintäjärjestelmän hyväksyminen - 4 vapaaehtoisen naudanlihan merkintäjärjestelmän hyväksyminen Terveydensuojelulaki (763/1994) - 15 päätöksen tekeminen 13 :n mukaisen ilmoituksen johdosta - 18 talousvettä toimittavan laitoksen hyväksyminen - 20 talousveden laadunvalvonta ja talousveden käyttöä koskevat määräykset - 29 uimaveden käytön kieltäminen - 30 määräys käymälän rakentamisesta yleiselle alueelle - 31 määräys vahinkoeläinten hävittämisestä - 42 hautaamisesta aiheutuvan terveyshaitan poistaminen Terveydensuojeluasetus (1280/1994) - 9 talousvettä koskevista tarkkailuvelvoitteista määrääminen - 42 haudatun ruumiin siirtäminen Lääkelaki (359/1987), muutos (22/2006) - 54 a nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen valmisteiden vähittäismyyntiluvan myöntäminen - 54 c 2mom toiminnan kieltäminen Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976), muutos (984/2008) - 10 b tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvan myöntäminen - 17 säännösten vastaisen toiminnan kieltäminen - 33 a 1 mom. vähittäismyyntiluvan peruuttaminen määräajaksi Kemikaalilaki (744/1989) mom. asian käsittelyn siirto - 45 valvontaviranomaisen kiellot ja rajoitukset - 46 kemikaaleja koskevat väliaikaiset toimenpiteet

6 6 Ympäristöltk 2 (jatkoa 3) Toimivaltaa siirretään vastaavalle eläinlääkärille ja hänen sijaisenaan toimivalle viranhaltijalle seuraavien asioiden osalta: Elintarvikelaki (23/2006) - 13, 15 elintarvikehuoneiston hyväksyminen, EY asetuksen 853/2004 eli eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaiset kohteet - 21 elintarvikehuoneiston omavalvontasuunnitelman hyväksyminen ja siihen liittyvien määräysten antaminen, EY asetuksen 853/2004 eli eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaiset kohteet - 55 elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen annettavat määräykset mom. väliaikainen kielto - 57 elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen - 58 haltuunotto - 59 elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös - 43 lihantarkastus pienteurastamossa ja riistan käsittelylaitoksessa sekä niiden valvonta - 60 Euroopan unionin toisesta jäsenvaltiosta toimitettujen eläimistä saatavien elintarvikkeiden hylkääminen ensisaapumispaikassa Maa- ja metsätalousministeriön asetus naudanlihan merkitsemisestä (434/2008) - 3 pakollisen naudanlihan merkintäjärjestelmän hyväksyminen - 4 vapaaehtoisen naudanlihan merkintäjärjestelmän hyväksyminen Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen Valmistelija/lisätiedot: Ymp.terv.tarkastaja Tarja Kortesniemi, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 3 Lain kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) 11 :n mukaan kunnassa lakien mukaiset tehtävät hoitaa kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Kunnanvaltuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Toimivallan siirto kieltoja ja määräyksiä koskevissa asioissa on tarkoituksenmukaista siirtää viranhaltijoille. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtokunta on kokouksessaan hyväksynyt täyttämättä olleen hygieenikkoeläinlääkärin viran muuttamisen valvontaeläinlääkärin viraksi. Valvontaeläinlääkärin virka on ollut auki ja virkaan valittu on aloittanut työnsä Tehtävien uudelleen organisoinnin vuoksi vastaavalta eläinlääkäriltä on

7 7 Ympäristöltk 3 (jatkoa 4) siirretty tehtäviä valvontaeläinlääkärille, jolloin toimivaltaa siirretään niiltä osin valvontaeläinlääkärille. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Toimivaltaa siirretään ympäristöpalvelujohtajalle, hänen sijaisenaan toimivalle viranhaltijalle sekä ympäristöterveystarkastajille alla olevan asian osalta. Delegoinnista huolimatta asia voidaan viedä harkinnan mukaan lautakunnan käsiteltäväksi: Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) momentti 1 kohta kielto tai määräys momentti väliaikainen kielto Toimivaltaa siirretään valvontaeläinlääkärille ja hänen sijaisenaan toimivalle viranhaltijalle seuraavien asioiden osalta. Delegoinnista huolimatta asia voidaan viedä harkinnan mukaan ympäristölautakunnan käsiteltäväksi. Elintarvikelaki (23/2006) - 13, 15 elintarvikehuoneiston hyväksyminen, EY asetuksen 853/2004 eli eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaiset kohteet - 21 elintarvikehuoneiston omavalvontasuunnitelman hyväksyminen ja siihen liittyvien määräysten antaminen, Ey asetuksen 853/2004 eli eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaiset kohteet - 55 elintarvikemääräysten vastaisuuden poistaminen annettavat määräykset mom. väliaikainen kielto - 57 elintarvikkeen markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen - 58 haltuunotto - 59 elintarvikkeen käyttöä ja hävittämistä koskeva päätös - 43 lihantarkastus pienteurastamossa ja riistan käsittelylaitoksessa sekä niiden valvonta - 60 Euroopan unionin toisesta jäsenvaltiosta toimitettujen eläimistä saatavien elintarvikkeiden hylkääminen ensisaapumispaikassa Maa- ja metsätalousministeriön asetus naudanlihan merkitsemisestä (434/2008) - 3 pakollisen naudanlihan merkintäjärjestelmän hyväksyminen - 4 vapaaehtoisen naudanlihan merkintäjärjestelmän hyväksyminen Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

8 8 4 Ympäristölupahakemus Lellavan lämpölaitokselle / Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 4 Kauhajoen Lämpöhuolto Oy on hakenut ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n tarkoittamaa ympäristölupaa ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n 1 momentin 3 b) kohdan mukaiselle energian tuotantolaitokselle. Ympäristölupahakemus on jätetty Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ( alkaen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto). Hakemusta on täydennetty ja Aluehallintovirasto on siirtänyt ympäristöluvan käsittelyn Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kauhajoen kaupungin sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipisteen virallisilla ilmoitustauluilla. Vireilläolosta on lähetetty kirjeitse tieto asianosaisille. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kauhajoen kaupungintalon neuvonnassa. Muistutuksia ei ole jätetty. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Kauhajoen kaupunginhallitukselta, Kauhajoen kaupungin tekniseltä lautakunnalta, Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitokselta sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalta. Lausunnon ovat antaneet kaikki muut, paitsi Kauhajoen kaupunginhallitus. Hakija on antanut vastineensa lausuntoihin Lämpölaitos sijaitsee Lellavan alueella Kauhajoen kylän tilalla Kuntaonerva, RN:o 2:1273, osoitteessa Lämpökuja 4. Lähialueella on teollisuus-, liike- ja asuinrakennuksia. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 140 metriä lounaaseen. Kauhajoki virtaa noin 150 metrin etäisyydellä. Kiinteistö rajoittuu osaksi puistoalueeseen ja Pohjoiseen Yhdystiehen. Ympäristönsuojelulain 28 asettaa yleisen luvanvaraisuuden. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 5 c mukaisesti alueellinen ympäristökeskus ratkaisee ympäristöluvan, koska laitos on toimintaperiaatteeltaan kaasutuslaitos. Ympäristönsuojeluasetuksen muutoksen myötä ko. lämpölaitosten käsittely siirtyi peruskuntien tehtäväksi. Lisäksi Valtioneuvosto antoi asetuksen , jossa polttoteholtaan alle 50 megawatin lämmöntuotantolaitoksille asetettiin vaatimukset. Tältä osin ympäristölupavelvollisuus poistui. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto siirsi päätöksellään Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:n ympäristölupahakemuksen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

9 9 Ympäristöltk 4 (jatkoa 2) Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa sisältää naapuruussuhdelaista imissiolupaharkinnan, jätelaista jäteluvan, terveydensuojelulaista sijoitusluvan, ilmansuojelulain, meluntorjuntalain, ympäristölupamenettelylain ja vesilaista pilaantumisen sääntelyyn kohdistuvan lainsäädännön. Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä tehtäessä on huomioitava, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. (YsL 41 ) Sijoituspaikkaa valittaessa on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon; - toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; - alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; - muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. (YsL 6 ) Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä, eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (nk. maaperän pilaamiskielto). (YsL 7 ) Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että; - tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; - toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai - toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (nk. pohjaveden pilaamiskielto). (YsL 8 ) Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa - terveyshaittaa; - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; - maaperän, pohjaveden ja meren pilaantumista;

10 10 Ympäristöltk 4 (jatkoa 3) - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (YsL 7-9 ja 42 ) Lupamääräyksissä on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen estämiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. (YsL 43 ) Ympäristölupa myönnetään määräaikaisena, jolloin se raukeaa määräajan päättyessä tai toistaiseksi voimassa olevana, jolloin luvassa tulee määrätä mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä sekä mitä selvityksiä tuolloin on esitettävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. (YsL 55 ) Luvan myöntänyt viranomainen voi päättää luvan raukeamisesta, jos; - toiminta on ollut keskeytyneenä yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta tai toiminnanharjoittaja ilmoittaa, ettei toimintaa aloiteta tai toiminta on keskeytetty pysyvästi; - toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta tai lupapäätöksessä määrätyn tätä pidemmän ajan kuluessa; tai - hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ei ole tehty toistaiseksi myönnetyn luvan määräaikaan mennessä. (YsL 55 ja 57 ) Luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa, jos; - toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta; - toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus; - parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia; - olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet; tai - se on tarpeen Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöönpanemiseksi annettujen säädösten noudattamiseksi. (YsL 58 )

11 11 Ympäristöltk 4 (jatkoa 4) Luvan myöntänyt viranomainen voi valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan, jos; - hakija on antanut virheellisiä tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan myöntämisen edellytyksiin; - lupamääräyksiä on valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta huolimatta toistuvasti rikottu siten, että toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa; tai - toiminnan jatkamisen edellytyksiä ei saada täytetyksi lupaa muuttamalla ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti. (YsL 59 ) Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Kauhajoen Lämpöhuolto Oy:lle liitteen mukaisen ympäristöluvan, esityslistan liite 1 / ympäristölautakunta Päätös annetaan julkipanon jälkeen Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Lupapäätös on pöytäkirjan liitteenä nro 1 / ympäristölautakunta

12 12 5 Lisäajan myöntäminen ympäristölupamääräysten tarkistamiseen / Suupohjan Perunalaakso Oy, Karijoki Valmistelija/ lisätiedot: ympäristösihteeri Niina Yli-Keturi, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 5 Suupohjan Perunalaakso Oy jättänyt ympäristölautakunnalle päivätyn kirjeen, jossa pyydetään lupaa jatkaa vanhalla ympäristöluvalla vielä 12 kuukautta. Kristiinankaupugin - Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymä on myöntänyt ympäristöluvan Suupohjan Perunalaakso Oy:n ja Keskinäinen kiinteistö Biolaari Oy:n perunankäsittelylaitokselle ja jätteen hyödyntämiselle. Laitoksen prosessit ovat ympäristöluvan mukaan perunan harjaus ja kauppakunnostus (raaka-ainetta 1000 t/v), perunan pesu ja kauppakunnostus (raaka-ainetta 1500 t/v) ja perunan kuoriminen (raakaainetta 4000 t/v). Laitoksessa muodostuvat pesuvedet ja saniteettijätevedet ohjataan saostussäiliöiden kautta kunnan siirtoviemäriin, jonka kautta ne johdetaan puhdistettavaksi Kristiinankaupungin puhdistamolle. Liittymissopimuksen ja ympäristölupamääräysten mukaiset viemäriin johdettavat jäteveden enimmäismäärät ovat; virtaama (Q max ) 2,0 m³, ph 6-10, lämpötila < 50 o C, biologinen hapenkulutus (BOD 7max ) 250 mg/l, fosfori(p max ) 10 mg/l, kiintoaine (S smax ) 100 mg/l. Lähtevän veden laatu tulee tutkia liittymissopimuksen mukaisesti. Aikaisemmin käytössä ollut kunnan maasuodatin on otettu pois käytöstä. Kuorijäte toimitetaan karjanrehuksi ja kuorinnassa muodostuva tärkkelyspitoinen soluneste varastoidaan Biolaari Oy:n varastosäiliössä, josta se luovutetaan viljelijöille lannoitteeksi. Luvan mukaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista tulee hakea vuoden 2010 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittaja on jättänyt hakemuksen marraskuussa 2010, jolla ympäristölupaa pyydetään jatkettavaksi nykyisillä ehdoilla vuoden 2011 loppuun saakka. Biolaari Oy:llä on tarkoitus rakentaa elintarviketeollisuuden jätteitä hyödyntävä biokaasulaitos lähelle perunankäsittelylaitosta, johon Perunalaakso Oy:n perunankäsittelylaitoksen toiminnassa syntyvät sivuvirrat on tarkoitus ohjata. Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala ja ympäristösihteeri Niina Yli- Keturi ovat käyneet laitoksen edustajien kanssa neuvottelun Neuvottelussa tuli esille, että Länsi- ja Sisä-Suomen AVI on myöntänyt ympäristöluvan Biolaari Oy:n biokaasulaitokselle, jonne voidaan vastaanottaa perunan lajittelujätettä, kuorimassaa ja prosessissa syntyviä nesteitä sekä lähialueelta saatavaa viherbiomassaa ja etanoliteollisuuden rankkia yhteensä enintään tonnia vuodessa. Laitoksen rakentamisen yhtenä edellytyksenä oleva valtion sähkön syötön takuuhintajärjestelmä (syöttötariffi) alkanee biokaasulaitoksille vuoden

13 13 Ympäristöltk 5 (jatkoa 2) 2011 alusta. Lisäksi Karijoen kunta on mukana hankkeessa Karijoen Lämmön kautta. Laitoksen rakentaminen tarvitsee vielä tarkempaa suunnittelua, joka aloitetaan tänä keväänä. Lisäksi biokaasulaitoksen ympäristölupaan on tarvetta hakea muutosta, sillä perunan kuorinta on vähentynyt noin 20 %, jolloin käsiteltävää biomassaa syntyy vastaavasti vähemmän. Kannattavuuden ja raakaaineiden saannin parantamiseksi biokaasulaitokseen vastaanotettavien raaka-aineiden kirjoa on tarpeen laajentaa ympäristöluvan mukaisesta. Edellä mainituista syistä toiminnanharjoittajat toivovat Suupohjan Perunalaakso Oy:n ympäristölupaa jatkettavaksi entisillä ehdoilla ainakin kaksi vuotta. Laitoksen edustajat kertoivat, että kuorimotoiminnan osuus on vähentynyt noin 20 %, erityisesti kuoripäällisten perunoiden menekin kasvaessa. Venäjän vienti on lisääntynyt huomattavasti. Perunajätettä muodostuu noin 30 % vähemmän ympäristöluvan määriin verrattuna. Neuvottelussa käytiin läpi nykyisten lupaehtojen täyttyminen sekä tutustuttiin laitoksen toimintaan. Toiminnassa ei havaittu merkittäviä puutteita tai epäkohtia. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä Suupohjan Perunalaakso Oy:n hakemuksen, jolla pyydetään lykkäystä ympäristölupamääräysten tarkistamisen ajankohtaan. Lupamääräysten tarkistamisesta tulee esittää hakemus, kun on tiedossa milloin biokaasulaitos valmistuu ja mitkä sivuvirrat on mahdollista ohjata Perunalaakso Oy:n perunankäsittelylaitokselta bioreaktoriin. Ympäristölupaan tulee hakea lupamääräysten tarkistamista kuitenkin viimeistään mennessä. Siihen saakka tulee noudattaa voimassa olevaa ympäristölupaa. Mikäli laitoksen toiminta sitä ennen muuttuu olennaisesti, tulee ympäristöluvan muutosta kuitenkin hakea viivytyksettä. Lisäksi ympäristöluvan lupamääräysten 4 ja 6 mukaisesti toiminnanharjoittajan tulee huomioida viemäriin liittymissopimuksen ehdot johdettavasta jätevedestä. Saostussäiliöt ennen viemäriin johtamista tulee tyhjentää riittävän usein niin, ettei viemäriverkostoon pääse viemärin tai puhdistamon toimintaa haittaavia aineksia, kuten multaa tai korkean tärkkelyspitoisuuden omaava jätevettä. Mikäli Biolaari Oy:n varastosäiliö täyttyy ennen kuin solunestettä voidaan ajaa pellolle, tulee yhtiön ilmoittaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalveluille väliaikaiset solunesteen varastointipaikat. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

14 14 6 Maaperän puhdistamistarpeen selvittäminen Kauhajoella Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 6 Etelä-Pohjanmaan ulosottovirastolta saapuneessa kirjeessä esitetään, että Kauhajoen kaupunki selvittäisi erään saastuneeksi epäillyn maa-alueen mahdollisen puhdistustarpeen ja huolehtisi alueen puhdistamisesta ja niistä aiheutuvista kuluista. Tila halutaan myydä ulosottoteitse, joten tilan nykyinen omistaja ei kykene vastaamaan puhdistustarpeen selvittämisestä eikä mahdollisesta puhdistamisesta. Kysymyksessä on Autola-niminen tila, Rn:o 22:43, Kauhajoella Sotatiellä. Tontin pinta-ala on 0,2750 ha. Alueella on vanha talousrakennus, joka on aikanaan ollut liiketoimintakäytössä. Toiminta on sisältänyt ajoneuvojen öljynvaihtoja sekä korjaustoimintaa. Tilaa on yritetty myydä vapaaehtoisesti, mutta myynti estyi epäilyihin alueen maaperän saastuneisuudesta öljyllä. Kohdetta ei oltu halukkaita ostamaan, sillä ostajat tiedostavat vastuunsa maaperän puhdistusvelvollisuudesta mahdollisessa ostotilanteessa. Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto haluaa selvittää kuka on vastuussa alueen maaperän tutkimisesta ja puhdistamisesta, jos puhdistamistarve todetaan, sekä kenen toimesta ja kustannuksilla puhdistamistarve tutkitaan ja puhdistaminen suoritetaan. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 75 :n mukaisesti se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän tai pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jos maaperän pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta taikka tätä ei saada täyttämään puhdistamisvelvollisuuttaan ja jos pilaantuminen on tapahtunut alueen haltijan suostumuksella tai tämä on tiennyt tai tämän olisi pitänyt tietää alueen kunto sitä hankkiessaan, on alueen haltijan puhdistettava alueen maaperä siltä osin kuin se ei ole ilmeisen kohtuutonta. Siltä osin kuin pilaantuneen alueen haltijaa ei voida velvoittaa puhdistamaan pilaantunutta maaperää, on kunnan selvitettävä maaperän puhdistustarve ja puhdistettava maaperä. Kunta voi takautuvasti yrittää periä maaperän kunnon selvittämiseen sekä itse puhdistamiseen kuluneet varat ensisijaisesti vastuussa olevalta. Suupohjan peruspalvelu LLKY:n ympäristölautakunta on pyytänyt kirjeen johdosta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lausunnon, joka saapui , esityslistan lisätietoa 1/ ympäristöltk Lausunnossa todetaan, ettei lausuntopyynnöstä ilmene ajankohta, koska Autolan tilalla on harjoitettu pilaantumista

15 15 Ympäristöltk 6 (jatkoa 2) aiheuttanutta toimintaa. Ajankohdalla on merkitystä sikäli, että ympäristönsuojelulain 12 luvun säännöksiä sovelletaan pilaantumiseen vain, jos pilaantuminen on aiheutettu jätelain voimaantulon jälkeen. Muuhun maaperän pilaantumiseen sovelletaan aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä, yleensä jätehuoltolakia, jolloin kunnan puhdistamisvastuu ei tule yksituumaisesti kysymykseen. Käsitteenä uusi pilaantuminen on jätelain voimaantulon jälkeistä saastumista ja vanha pilaantuminen vastaavasti aikaisemmin tapahtunutta. Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala on pyytänyt ulosottoviranomaiselta tarkentavia tietoja kiinteistön omistajien toiminnasta kiinteistöllä. Tarkentavat tiedot saapuivat sähköpostitse Saadun selvityksen mukaan nykyisellä omistajalla kiinteistö on ollut lähtien. Omistajan ilmoituksen mukaan rakennus on ollut hänellä vain varastorakennuksena ja pitkään käyttämättömänä, eikä kiinteistöllä ole hänen aikanaan harjoitettu mitään autohuoltoon tms. toimintaan viittaavaa. Tontti on aikoinaan ostettu omakotitalon tontiksi. Tilan on aikaisemmin omistanut Keto-Seppälä Oy, joka on harjoittanut autoliikennetoimintaa ja talousrakennus on ollut huoltohallina. Kiinteistötietojen perusteella talousrakennus on rakennettu n Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Koska kyseessä on nk. vanha saastuminen, Kauhajoen kaupungilla ei ole suoraan jätelain perusteella Autola, Rn:o 22:43, tilan osalta maaperän mahdollisen saastumisen selvittämisvelvollisuutta, eikä velvollisuutta huolehtia alueen puhdistamisesta. Alueen mahdollinen maaperän saastuminen öljyllä on tapahtunut ennen vuotta 1994, todennäköisesti jo ennen vuotta 1979, joka tapauksessa ennen 1987, eikä näin jätehuoltolain nojalla suoraan voida kohdistaa kunnalle alueen puhdistamista koskevia vaatimuksia. Selvittämis- ja puhdistamisvelvollisuudesta määrää jätelain mukaisesti alueellinen ympäristökeskus, nykyisin alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Näin ollen ympäristölautakunta esittää päätöksen viemistä ko. asiassa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen ratkaistavaksi. Perustelut: Kysymyksessä on ennen nykyisen jätelain voimaantuloa tapahtunut ns. vanha saastuminen, johon sovelletaan vuoden 1979 jätehuoltolakia. Myös roskaamista koskevia jätehuoltolain säännöksiä voidaan soveltaa vain jätehuoltolain voimaantulon jälkeen tapahtuneeseen roskaamiseen ja saastuneen maan osalta vasta jätehuoltolain muutoksen jälkeen, jolloin roskaamissäännöstä täydennettiin ja pilaantuneiden maiden tilanne tässä tiedostettiin. Lain taannehtivuuteen ei kuitenkaan silloin otettu selvää kantaa, itse asiassa laki sulki pois taannehtivan soveltamisen. Koska taannehtivuuskysymys jätettiin avoimeksi, siirtyy tulkinta lainsoveltajan tehtäväksi.

16 16 Ympäristöltk 6 (jatkoa 3) Puhdistamiskustannusten kohtuuttomuus on kirjattu vasta uuteen jätelakiin, siitä ei ole mainintaa jätehuoltolaissa, joten kohtuuttomuuskohtaa ei sovelleta tähän tapaukseen. Ennen tapahtuneeseen saastumiseen ja roskaamiseen sovelletaan aiemmin voimassa ollutta jätehuoltolakia ja sen mukaisesti saastuneen maa-alueen puhdistamisesta määrää nykyinen alueellinen Ely-keskus. Saastuminen on ilmeisimmin tapahtunut ennen , jota aikaisemmin kunnostusvastuuta ei ole jätehuoltolakiin kirjattu. Alueellisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on pilaantuneisuuden laajuuden ja puhdistustarpeen selvittämistä sekä puhdistuksen määräämistä koskeva päätösvalta. Ympäristölautakunta katsoo, ettei Kauhajoen kaupungilla ole oikeudellista velvollisuutta vuosien välisenä aikana saastuneen alueen tutkimiseen ja puhdistamiseen. Jätelain perusteella puhdistamisvastuussa on vain kiinteistönhaltija ilman mahdollista toissijaista vastuullisuutta. Koska taannehtivuutta ei ole selkeästi asetettu, niin vastuun jakautuminen aiheuttajan, nykyisen kiinteistönhaltijan ja kunnan kesken on ongelmallista. Lain säännöksissä tulisi ilmetä, kenet voidaan velvoittaa ja minkälaisiin puhdistustoimenpiteisiin. Oikeusvarmuuden periaatteen mukaisesti ei lainsäädännön pohjalta saada selvyyttä oikeusseuraamuksista. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Merkittiin, että puheenjohtaja Arto Korkeamäki saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo ja jatkoi kokouksen puheenjohtajana seuraavasta pykälästä alkaen.

17 17 7 Vastine Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksestä tehtyyn valitukseen (Dnro ESAVI/88/04.08/2010) Lausunto Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta turvetuotannolle Näätänevalla Kauhajoella Aikaisemmat käsittelyt: Ympäristölautakunta Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 3 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan lausuntoa Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta (LSY-2009-Y-313) turvetuotannolle Kauhajoen Näätänevalle. Samassa yhteydessä anotaan toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Lausunto pyydetään antamaan mennessä. Näätäneva sijaitsee Kauhajoella Ikkeläjärven kylässä Ikkeläjärven länsipuolella. Turvetuotantoalueen jätevedet laskevat vesiensuojelurakenteiden kautta Ikkelänjokeen. Ikkelänjoen valuma-alue on erityissuojelua vaativaa. Ikkelänjoki kulkee pääosiltaan metsävaltaisella alueella, jossa ei juurikaan ole muita pistekuormittajia kuin turvetuotanto. Ikkelänjoki on väriltään tummaa ja neutraalia, sekä humus-, rauta- ja ravinnepitoista. Ikkelänjoen ekologinen tila arvioidaan hyväksi. Suunniteltu turvetuotantoalue on 118,3 ha, josta tuotantoala on 89,2 ha. Alue on kokonaisuudessaan uutta tuotantoaluetta ja hakijan omistuksessa. Alueen muu ympäristö on ojitettua suoaluetta tai kangasmaastoa. Suunnitellulta tuotantoalueelta luoteeseen sijaitsee Ikkeläjärven Koneurakointi Ky:n turvetuotantoalueet. Lähimmät asutut asuinrakennukset sijaitsevat noin 600 m:n etäisyydellä. Yksi vapaa-ajan asunto alueen koilliskulmassa on noin 200 m:n etäisyydellä. Tuotannon on arvioitu kestävän alueelta vuoteen 2040, jonka jälkeen tulevat alueen jälkihoitotoimenpiteet. Alueelta tuotettaisiin pääosiltaan jyrsinpolttoturvetta noin m³ vuodessa ja kerääminen tapahtuisi imuvaunuilla. Lähimmät luonnonsuojelukohteet ovat suunnitellulta tuotantoalueelta noin 5 km etelään Natura 2000-suojelukohde Iso Koihnanneva (FI ). Iso Koihnanneva-Lutukkakeitaat kuuluvat myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan (SS ). Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Lähin on noin 3,8 km:n etäisyydellä oleva Heikinkankaan pohjavesialue. Hakokal-

18 18 Ympäristöltk 3 (jatkoa 2) lion vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee noin 2,5 km alueesta lounaaseen. Eteläpuolella sijaitsee myös lähin yksityinen kaivo noin 350 m:n etäisyydellä Vasamasalon alueella. Talousvesi kaivosta menee kolmeen talouteen. Yhdessä on myös maidontuotantoa, joten vuorokautinen talousveden kulutus on runsasta. Tilalla on lypsylehmiä ja nuorkarjaa yhteensä noin 70 kpl, joten vedenkulutuksen voidaan arvioida olevan vähintään noin 1500 m³ vuodessa. Näätäneva on ojitettua suoaluetta, joka on vesitaloudeltaan muuttunut oleellisesti. Alueelta ei luontokartoituksessa tavattu äärimmäisen uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia luontotyyppejä. Suomessa vaarantuneiksi luokitelluista suotyypeistä tavattiin alueella pienialaisena lyhytkorsirämettä, saranevaa ja kalvakkanevaa. Silmälläpidettävistä suotyypeistä tavattiin kangasrämettä, isovarpurämettä ja tupasvillarämettä, sekä pienialaisesti rimpinevaa. Valtaosa lajeista on kuitenkin muuttumia ja luonnontilaisia suotyyppejä on jäljellä niukasti. Selvityksen mukaan uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja ei alueelta tavattu ja tavatut kasvilajit edustavat karuille suotyypeille tyypillistä lajistoa. Näätänevan linnustoselvitys on suoritettu kahdesti, kartoituslaskelmana sekä linjalaskentana. Alueelta tavattiin pesivänä 77 lintuparia 20 lintulajista. Linnustoltaan alue on melko vaatimaton ja karu suo. Huomionarvoisia lintulajeja tavattiin kolme. Valtakunnallisesti uhanalaisia ei tavattu, mutta silmälläpidettävistä tavattiin käki. Alueellisesti uhanalaisena lajina tavattiin liro. Pääosiltaan linnusto edusti metsävaltaisten alueiden linnustoa. Ikkelänjoki on paikallisesti merkittävä virkistyskalastusvesistö, jossa kalastaminen tapahtuu pääosiltaan vapavälinein kesäaikana. Ikkelänjoessa on taimenkanta jota esiintyy lähinnä välillä Asuuli - Lamminmaa. Näätänevän jätevesien purkupaikka on noin 6 km taimenen esiintymisalueesta yläjuoksulle. Ikkelänjoen kokonaiskalasaaliista taimen muodostaa lähes puolet, ollen arvioissa noin 350 kg/vuosi. Turvetuotantoalueen jätevedet ohjataan tuotantoalueen ojastojen kautta pintavalutuskenttään, josta edelleen metsäojan (noin 300 m) kautta Ikkelänjokeen. Jätevedet johdetaan 5,4 ha:n suuruiseen pintavalutuskenttään pumppaamalla ympäri vuoden. Pintavalutuskentän maa-alue on lähes ojittamatonta, jossa alueen turvepaksuus vaihtelee 2-4 m:n välillä ja valumamatka on noin 230 m. Tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa ovat vesistöpäästöt noin 50 % suuremmat kuin tuotantovaiheessa. Kuntoonpanovaiheen päästöiksi on arvioitu kiintoaineen osalta 3821 kg/a, fosforin osalta 43 kg/a, typen osalta 1578 kg/a. Tuotantovaiheen vuosipäästöiksi arvioidaan kiintoaineen osalta 1917 kg/a, fosforin osalta 22 kg/a ja typen osalta 792 kg/a.

19 19 Ympäristöltk 3 (jatkoa 3) Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa puoltavan lausunnon Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta Kauhajoen Näätänevalle seuraavin lupaehdoin: 1. Pintavalutuskentän käyttöiäksi neitseelliseen nevaan on arvioitu olevan vuotta. Suunniteltu tuotanto loppuisi alueella noin vuonna 2040, joten on aiheellista myöntää lupa toistaiseksi voimassa olevana ja hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee esittää lupaviranomaiselle mennessä. Hakemuksessa tulee esittää jätevesien käsittelyjärjestelmä lopulle tuotantoajalle. 2. Hakijan on kustannuksillaan suoritettava vesistötarkkailua, joka sisältää tarkkailupisteitä Ikkeläjärvessä, Ikkelänjoessa Näätänevalta laskevan laskuojan ylä- ja alajuoksulta sekä Ikkelänjoesta alajuoksulta suunnitellusta paikasta. Vesistötarkkailun näytteidenoton tulee sisältää vesistön kuormittuvuutta ja ravinteikkuutta kuvaavien näytteiden lisäksi Ikkelänjoen hygieenistä tasoa ja uimakelpoisuutta määrittävät näytteenotot. Ravinteiden nousun vesistössä on todettu vaikuttavan merkittävästi vesistön käyttöominaisuuksiin myös virkistyskäytössä, kuten uimakelpoisuudessa ja virkistyskalastuksessa. Ikkelänjoki on Kyrönjoen latvavesistä niitä harvinaisia, jotka ovat vielä laadultaan luokittelussa hyviä. Tarkkailusta ja saaduista tuloksista on tiedotettava Suupohjan peruspalveluliikelaitoksen ympäristöpalveluille. 3. Hakijan on suoritettava Ikkelänjoen kalataloustarkkailua ennen toiminnan alkamista ja siitä seuraavana kahtena vuotena ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein. Tarkkailua on suoritettava Näätänevalta laskevan laskuojan liittymäkohdasta yläjuoksulle päin, alajuoksulta suunnitellun vesistötarkkailupisteen lähialueelta sekä nk. Asuulin koskien alueelta pisteestä , yläjuoksulle noin 1 km:n matkalta. 4. Vapo Oy:n tulee kustannuksillaan tarkkailla turvetuotantoalueelta etelään sijaitsevan talousvesikäytössä olevan kaivon pinnankorkeutta, sekä otattaa käyttöominaisuuksia kuvaava talousvesinäyte ennen toiminnan alkamista, alkuunpanovaiheen aikana, varsinaisen turvetuotannon käynnistyttyä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein koko tuotantoajan. 5. Hakijan on järjestettävä alueella jätehuolto jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Koneiden ja laitteiden käyttämä polttoaine sekä voiteluaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käyttää niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Turvetuotantoalueella ollaan jatkuvasti tekemisissä koneiden kanssa, joissa käytetään moottori- ja hydrauliikkaöljyjä. Tuotantokentillä syntyy myös keittiö- ja karkeajätettä sekä esim. metalliromua ja ongelmajätteitä. Turvetuotantoalueella

20 20 Ympäristöltk 3 (jatkoa 4) syntyy myös huomattavia määriä turveaumojen talvipeittona käytettävää aumamuovia. 6. Ikkeläjärven kunnostusesisuunnitelman mukaisesti Ikkeläjärvestä laskeva Ikkelänjoki on noin 3,5 km:n matkalta hyvin tasaisella alueella, eikä virtaama joessa ole kovinkaan hyvä. Ongelma muodostuu paisuntavirtaamien aikana, jolloin joen yläjuoksulla vesi ei pääse virtaamaan alajuoksulle ja vesi nousee pelloille. Vapo Oy:n tulee huolehtia, ettei Näätänevalta tulevan laskuojan suulle Ikkelänjokeen muodostu irtonaisesta maa-aineksesta pohjapatoa, joka entisestään huonontaisi virtaamaa joessa. Ennen luvan myöntämistä tulee selvittää, onko Näätänevalta tulevalla virtaamalla mahdollisesti vaikutusta Ikkelänjoen virtausnopeuteen ja tulvaherkkyyden mahdolliseen lisääntymiseen. Näätänevalta laskeva oja on joka tapauksessa varustettava riittävän tilavalla lietetaskulla ja se tulee säännöllisesti vuosittain huoltaa ja poistaa sinne kertyneet maa-ainekset. 7. Luvanhakijalle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista oikeutta aloittaa työt muutoksenhausta huolimatta. Turvetuotannossa kentän aukaiseminen muuttaa lopullisesti luontoolosuhteita sekä maisemaa, jolloin sen palauttaminen entiselleen ei onnistu ja tällöin muutoksenhaku tulisi hyödyttömäksi. Kova kiire ja turpeen alueellinen tarve ei voi olla perusteltu syy. Hakija on myös itse hakemuksessaan todennut, että tuotantoalueen aukaisuvaiheessa päästöt alapuoliseen vesistöön ovat suurimmillaan, joten on varsin aiheellista ratkaista ovatko hakemuksen mukaiset vesiensuojeluratkaisut riittäviä ennen kuin toiminta alueella aloitetaan. Käsittely: Käsittelyn aikana ympäristöpalvelujohtaja muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Kohdan 6. viimeinen lause muutetaan: Näätänevalta laskeva oja on joka tapauksessa varustettava kolmella riittävän tilavalla lietetaskulla noin 50 metrin välein ja ne tulee säännöllisesti vuosittain huoltaa ja poistaa niihin kertyneet maa-ainekset. Ympäristölautakunnan päätös: Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen Valmistelija/ lisätiedot: Ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 7 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan Kauhajoella Näätänevan turvetuotantoon sekä luvan vesien johtamiseen toisen ojaan. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, Pohjanmaan

21 21 Ympäristöltk 7 (jatkoa 5) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry ja Kauhajoen Kalastusseura Kakase ry yhdessä ovat jättäneet valituksen Näätänevaa koskevasta ympäristöluvasta. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalle on varattu tilaisuus antaa kirjallinen vastine valituksen johdosta mennessä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuuyksikkö vaatii, että päätös kumotaan ja lupahakemus hylätään, koska Ikkelänjoki on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ( ) erityssuojelua vaativa vesistö. Maakuntakaavassa Ikkelänjoen yläjuoksu on 15 km:n matkalta maisemallisesti erittäin arvokas. Jokiuoma on kanjonimainen, mutkitteleva ja täysin luonnontilainen sekä joessa elää luonnontilainen purotaimenkanta. Ikkelänjoki on luokiteltu Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vedenlaadun perusteella hyväksi ekologisessa tilassa olevaksi. Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmä vaatii ensisijaisesti, että päätös kumotaan ja hakemus hylätään. Toissijaisesti kalatalousryhmä vaatii, että kalatalousmaksu on korotettava siten, että luvansaajan on vuosittain maksettava 1000 euroa kalatalousmaksua käytettäväksi Ikkelänjoen kalakannoille ja kalastukselle. Turvetuotanto vaarantaa Ikkelänjoen ekologisen tilan säilymisen. Ikkelänjoen nykyiset ravinnepitoisuudet ovat lähellä ekologisen luokituksen luokkarajoja tyydyttävän ja hyvän osalta. Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry sekä Kauhajoen kalastusseura Kakase ry vaativat myönnetyn ympäristöluvan kuomoamista. Ikkelänjoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ( ) erittäin arvokkaaksi, erityissuojelluksi vesistö ja alueeksi, jossa turvetuotannon kokonaiskuormitus ei tule kasvaa vesistössä. Ikkelänjoen arvokas jokimaisema ja purotaimenkanta mainitaan myös maakuntakaavassa. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta on tutustunut Vapo Oy:n Näätänevan turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksestä tehtyihin kolmeen valitukseen. Ympäristölautakunnalla ei ole aihetta moittia asialtaan aiheellisia ja keskenään yhdensuuntaisia valituksia. Ympäristölautakunnan päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen.

22 22 8 Vastine Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksestä tehtyyn valitukseen (Dnro ESAVI/375/04.08/2010) Lausunnon antaminen Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksista turvetuotannolle Kotokeitaan ja Housukeitaan alueilla Isojoella Aikaisemmat käsittelyt: Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Valmistelija/ lisätiedot: Vs. ympäristösihteeri Outi Perkiö, puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 15 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Vapo Oy:n kahden ympäristölupahakemuksen johdosta, diaarinumerot LSY-2008-Y-320 ja LSY-2008-Y-331. Lausunto pyydetään toimittamaan ympäristölupavirastoon kahtena kappaleena mennessä alkaen asiassa on toimivaltaisena viranomaisena aloittanut Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta. Lausunnon toimittamiselle on pyydetty ja saatu lisäaikaa saakka. Vapo Oy hakee ympäristölupaa turvetuotantoon Isojoen Kotokeitaalle ja Housukeitaalle. Alueet sijaitsevat lähimmillään 1,3 km etäisyydellä toisistaan. Samalla alueella on kaksi jo toiminnassa olevaa turvetuotantoaluetta, Helmiäiskeidas ja Tempankeidas. Alueet ovat Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa merkitty turvetuotantovyöhykkeeseen. Kotokeitaan suunniteltu tuotantoalue on 57,1 ha ja alue on jo aikaisemmin kokonaisuudessaan ojitettu turvetuotantoa varten. Housukeitaan suunniteltu tuotantoalue on laajuudeltaan 73,9 ha. Housukeidas on suurimmaksi osaksi valmistelematonta suoaluetta. Reunaosiin on kaivettu muutama oja ja kaksi laskeutusallasta. Hakija esittää, että Housukeitaan ja Kotokeitaan turvetuotantoalueiden kuivatusvesienkäsittelyratkaisut tulevat olemaan Helmiäiskeitaan ja Tempankeitaan turvetuotantoalueiden yhteydessä. Kotokeitaan kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Helmiäskeitaan turvetuotantoalueelle, jonne perustetaan kosteikkoallas. Kosteikon pinta-alaksi tulisi 6,6 ha ja sen valuma-alue on laajuudeltaan 79,8 ha eli altaan pinta-ala olisi 8,3 % valuma-alueesta. Housukeitaan kuivatusvedet esitetään johdettavaksi laskuojalla Tampankeitaan turvetuotantoalueelle, jonka itäpuolelle perustetaan pintavalutuskenttä. Kentän pinta-alaksi tulee 4,2 ha ja sinne johdetaan kuivatusvesiä Housukeitaalta sekä Tampankeitaalta. Yhteensä valuma-alue on suuruudeltaan 95,7 ha eli kentän pinta-ala on 4,3 % valumaalueesta. Muita vesiensuojelurakenteita olisivat sarkaojien lietetaskut,

23 23 Ympäristöltk 15 (jatkoa 2) sarkaojapidättimet ja lasketusaltaat, jotka varustettaan padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla. Haetun Kotokeitaan alue rajoittuu Hurttakankaan pohjavesialueeseen ( ). Hurttakankaan pohjavesialueella sijaitsee Isojoen kunnan päävedenottamo. Vapo Oy hakee samalla ympäristölain 101 :ssä tarkoitettua lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Perusteluna hakemukselle on alueella oleva puute käytössä olevista turvevaroista sekä turpeen kysynnän kasvu talousalueella. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Vapo Oy:n Isojoen kunnan alueella olevista Kotokeitaan ja Housukeitaan alueita koskevista ympäristölupahakemuksista seuraavan lausunnon: Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan ympäristölupaa Kotokeitaan tuotantoalueelle ei tule sallia. Kotokeitaan suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Hurttakankaan ensimmäisen luokan pohjavesialueen ulkopuolella, mutta vain metrin etäisyydellä muodostumisalueesta. Pohjavesialueelta saa vetensä Isojoen kunnan alueella 1500 asukasta, kun koko kunnan asukasluku on Myös kaikki tärkeät yhteiskunnalliset rakenteet, kuten koulut, terveyskeskus ja vanhainkoti sekä elintarviketeollisuudesta esim. Nevalan Peruna ja Suupohjan Lihapalvelu ovat Isojoen kunnan vesilaitoksen asiakkaita. Isojoen kunnan päävedenottamo sijaitsee noin 15 metriä maastollisesti alempana, kuin Kotokeitaan suunniteltu turvetuotantoalue. Pohjaveden virtaussuunta on Kotokeitaan alueelta vedenottamon suuntaan. Kotokeitaan alueen reunasta etäisyyttä vedenottamolle on noin 1,1 km. Suunnitellun Kotokeitaan turvetuotantoalueen ojien kaivaminen ja niiden ajoittainen syventäminen tuotannon edetessä voi vaarantaa tärkeän käytössä olevan pohjavesialueen. Suon kuivatus ja ojittaminen kivennäismaahan saakka saattavat aiheuttaa pohjavesipinnan alenemista, virtaussuunnan muutosta ja pohjaveden laadun huonontumista. Turvetuotanto olisi ilmeinen riski pienentämään pohjavesialueen suojakerrosta. Tuotanto ja tuotannon eteneminen pienentäisi suojakerrosta, jolloin tuotantoalueen valumavedet pääsevät valumaan liian nopeasti maastoon ja pohjaveteen, aiheuttaen pohjaveden humuspitoisuuksien kohoamista ja sitä kautta muita pohjaveden käyttöominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Täten toiminnan seurauksena pohjavesi voisi käydä kelpaamattomaksi käyttötarkoitukseensa, käyttöominaisuudet huonontua merkittävästi tai pohjaveden antoisuus vaarantua. Turvetuotanto voi aiheuttaa pohjaveden muuttumista ja ympäristösuojelulainlain mukaisesti pohjaveden muuttamiskielto on ehdoton.

24 24 Ympäristöltk 15 (jatkoa 3) Jos kuitenkin lupa päätetään myöntää, tulee lupamääräyksissä määrittää suojaetäisyydet kivennäismaahan. Ympäristölautakunta katsoo, että riittävä suojaetäisyys on 2 metriä kuivatusojan pohjasta mitattuna. Luvan hakijan tulee kustannuksillaan asentaa vähintään kaksi pohjaveden tarkkailuputkea Hurttakankaan ja Korkiakankaan reunaan sekä tarkkailla putkista ja ainakin yhdestä lähialueella olevasta yksityistalouden talousvesikaivosta pohjaveden pinnan korkeuksia ja pohjaveden laatua vähintään keväällä, syksyllä ja kerran tuotantokaudella. Pohjaveden laadun seurannassa tulee tehdä ainakin seuraavat analyysit: ph, KMnO4, mangaani, rauta, kiintoaines, CODmn, sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi, kalsium, alumiini, väri ja happi. Housukeitaan ja Kotokeitaan ympäristö on pääosin metsätalousvaltaista aluetta. Housukeitaan itäpuolella osa alueesta rajoittuu peltoalueeseen. Tällä alueella melua vaimentavan ja pölyhaitoilta suojaavan metsävyöhykkeen puuttuessa ja lähimmän asutuksen ollessa alle 500 metrin etäisyydellä, tulee erityisesti kiinnittää huomiota olosuhteisiin tehtäessä melua aiheuttavia ja pölyäviä toimenpiteitä. Tarvittaessa luvan hakija tulee velvoittaa suorittaman melu- ja pölymäärämittauksia lähialueella. Turvetuotantoalueilla käytettävien koneiden ja laitteiden tulee olla ehjiä ja edustaa alansa BAT:n mukaista konekantaa, jotta melu- ja pölypäästöt jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Housukeitaan kuivatusvesille suunniteltu pintavalutuskenttä, joka toteutettaisiin metsäojitetulle suoalueelle, ei vastaa BAT:n mukaista tekniikkaa. Ojitetuilla alueilla tapahtuu oikovirtauksia, eikä jäteveden puhdistuminen ole kunnollista. Puhdistustehon lisäämiseksi hakijan tulee esittää tehostetumpaa jätevesien käsittelyratkaisua. Kotokeitaan kuivatusvesien käsittelyyn suunniteltu kosteikko perustetaan tuotannosta vapautuvalle alueelle. Alue on puhdas kasvillisuudesta, jolloin vesien johtaminen alueelle allastamalla ei takaa riittävän nopeaa kasvillisuuden kasvua, vaan kosteikkoon tulee myös istuttaa kasvillisuutta. Pintavalutuskenttä ja kosteikko eivät toimi maan ollessa jäinen, joten hyvin tärkeää on huolehtia muiden vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta. Kunnostus ja huoltotoimista tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka on tarvittaessa viranomaisten tarkistettavissa. Jos vesiensuojelurakenteiden toiminta jostain syystä keskeytyy, on tarvittavat kunnostustoimet tehtävä välittömästi. Molemmilla tuotantoalueilla tulee laskeutusaltaiden mitoituksessa huomioida, että virtausnopeus altaassa saa olla enintään 0,01 m/s. Viipymän tulee olla vähintään 1 tunti ja lietetilaa tulee olla vähintään 4 m³/ha. Altaiden tulee olla leveydeltään sellaiset, että ne voidaan tyhjentää pelkästään toiselta puolelta, käytännössä enintään noin 8 metriä leveät. Mitoitusvalumana tulee olla 300 l/s/km². Hyvä olisi, jos laskeutusaltaat sijaitsisivat hieman tuotantoalueen ulkopuolella. Tutkimusten mukaan altaat toimivat parhaiten, kun tuotantoalueen koko allasta kohden on noin 30 ha.