Tietokonetomografioiden optimointi
|
|
- Timo-Jaakko Haapasalo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Mika Kortesniemi ja Eila Lantto Säteitä säästäen, laadusta tinkimättä 42 Tietokonetomografian (TT) säteily annokset voivat vaihdella puutteellisen optimoinnin vuoksi moninkertaisesti eri sairaaloiden välillä. Samaa kuvausohjelmaa ei tulisi käyttää kaikille potilaille, sillä vaadittava kuvanlaatu ja säteilyannos vaihtelevat eri aiheiden ja alueiden mukaan. Kuvausohjelmat tulisi optimoida kliinisen indikaation, potilaan koon ja laskimoon annetun jodivarjoaineen käytön perusteella. TT-laitteiden säteilyaltistuksen pienentämiseen on tullut uusia teknisiä mahdollisuuksia. Optimointikeinoja ovat lisäksi kuvausalueen hyvä rajaaminen, ylimääräisten kuvasarjojen välttäminen, oikean kuvanlaadun ja putkivirran valinta, oikean putkijännitteen valinta sekä uudet kuvanlaskentatavat. Laadunhallintaan kuuluvat myös potilaan säteilyaltistuksen ja kliinisen kuvanlaadun jatkuva seuranta. TT-optimoinnin onnistuminen edellyttää jatkuvaa koulutusta, huolellisia työtapoja sekä lähettävän lääkärin, röntgenhoitajien, radiologien ja fyysikoiden hyvää yhteistyötä. Tietokonetomografia on tärkeä diagnostinen menetelmä kliinisessä työskentelyssä. TT-laitteiden merkittävä tekninen kehitys on tuonut tutkimuksiin lisää nopeutta, kuvausalueen kattavuutta, diagnostista tarkkuutta ja uusia sovelluksia, minkä takia TT:n käyttö diagnostiikassa on kokonaisuudessaan lisääntynyt. Uusia käyttöaiheita on tullut muun muassa sydämen, verisuonten, paksusuolen ja virtsateiden kuvantamiseen. TT-kuvaukset aiheuttavat Suomessa 58 % radiologisten tutkimusten väestölle tuottamasta säteilyaltistuksesta, vaikka niiden osuus kaikista röntgentutkimuksista on vain 9 % (1, 2). Yleisimmissä TT-kuvauksissa, kuten vatsan, keuhkojen ja nenän sivuonteloiden kuvauksissa, säteilyannokset ovat vaihdelleet kuusi- tai seitsemänkertaisesti samoilla indikaatioilla ja jopa samoilla laitemalleilla kuvattaessa, lapsilla vaihtelu on ollut vieläkin suurempaa (3 6). Suomessa potilaiden TT:istä saama säteilyaltistus on vaihdellut eri sairaaloiden välillä enimmillään viisinkertaisesti (7). Pääasialliset syyt säteilyannosten vaihteluihin ovat erot laitetekniikassa ja laitteiden käyttötavoissa sekä kuvausohjelmien puutteellinen optimointi, jonka vuoksi potilaita saatetaan altistaa tarpeettoman suurille säteilyannoksille. TT:n optimoinnilla on tärkeä merkitys lääketieteellisessä kuvantamisessa. Säteilyaltistuksen pienentämiseen on tullut uusia teknisiä mahdollisuuksia, joiden avulla säteilyannoksia voidaan hallita aiempaa paremmin (8, 9). Kuvausohjelmat on mahdollista räätälöidä tutkimusaiheen ja potilaan koon mukaan siten, että tutkimuksessa saadaan diagnostiikan kannalta riittävät kuvat pienimmällä mahdollisella säteilyannoksella. TT:n säteilyannokset ja -riskit Suomalaisen keskimääräinen vuosittainen säteilyaltistus on 3,2 msv, josta TT-kuvausten osuus on 0,26 msv. Suomessa TT:n keskimääräiset efektiiviset säteilyannokset ovat muiden Euroopan maiden keskiarvoja pienemmät (TAULUKKO 1) (1). Säteilyaltistus liittyy lisääntyneeseen syöpäriskiin, mutta diagnostiikassa käytettyjen annoksien oletettu riski on kuitenkin hyvin vähäinen eikä suoraan yksittäiselle potilaalle laskettavissa. Osalle potilaista TT-kuvauksia joudutaan tekemään toistuvasti, jolloin oletettu riski suurenee kumulatiivisen kokonaisannoksen suurentuessa. Riski on lapsilla suurempi kuin aikuisilla ja naisilla suurempi kuin miehillä (10). Duodecim 2015;131:42 8
2 TAULUKKO 1. Eri TT-kuvauksien keskimääräiset efektiiviset annokset (msv) Suomessa verrattuna Euroopan maiden keskimääräisiin annoksiin sekä vastaavuudet tavanomaisina keuhkojen PA-kuvina sekä taustasäteilyn jaksoina (1). Tutkimus Efektiivinen annos (msv) Suomessa Vastaavuus keuhkojen PA-röntgenkuvina Vastaavuus luonnon taustasäteilynä (kk tai v) Efektiivinen annos muissa Euroopan maissa: keskiarvo (vaihteluväli) (msv) Pään TT 1,2 80 4,5 kk 1,92 (0,28 3,98) Kaulan TT 1, kk 2,52 (0,42 5,38) Keuhkojen TT 3, ,2 v 6,56 (2,0 20,4) Rangan TT 5, ,8 v 7,72 (2,4 16,3) Vatsan TT 6, ,1 v 11,3 (2,6 28,7) Lantion TT 14, ,5 v 7,2 (0,80 14,5) Vartalon TT 8, ,8 v 14,8 (2,4 50,5) TT-kuvauksen oikeutuksen arviointi TT:n oikeutus tulee arvioida ennen kuvausta, ja tällöin on harkittava myös vaihtoehtoisia säteettömiä menetelmiä, esimerkiksi kaikukuvausta tai magneettikuvausta (MK) (11, 12). Kotimaisen tutkimuksen mukaan alle 35-vuotiailla potilailla 77 % lanneselän, 36 % pään, 37 % vatsan ja 20 % nenän sivuonteloiden TT-kuvauksista ei kuitenkaan ollut oikeutettuja (13). Suurin osa kuvauksista olisi voitu korvata MK:lla, jonka puutteellinen saatavuus voi kuitenkin ohjata tutkimuskäytäntöjä suosituksista poikkeaviksi. Suomalaiset tutkijat kehittivät oikeutusarviointia sekä lähettävien lääkäreiden säännöllisellä koulutuksella ja ohjeistuksella että MKtarjontaa lisäämällä, ja alle 35-vuotiaiden TTkuvausten kokonaismäärä vähenikin seurantatutkimuksessa 7 % ja lanneselän TT:n määrä peräti 79 % (14). Mikäli TT tehdään vakiintuneella indikaatiolla tarkan harkinnan jälkeen, on sen hyödyn ja riskin suhde yleensä hyvä. Kuvanlaadun valinta eri tutkimusaiheiden ja -alueiden mukaan Diagnostinen TT edellyttää riittävää kykyä erottaa pieniä tiheyseroja (matalan kontrastin erotuskyky) ja pieniä yksityiskohtia (paikkaerotuskyky), mutta näiden merkitys vaihtelee eri kuvausalueiden ja -aiheiden mukaan. Ihanteellisessa TT:ssä on pienin mahdollinen rakeisuus (kohina), suurin mahdollinen kontrasti ja paikkaerotuskyky, eikä siinä ole kuvavirheitä eli artefakteja. Kuvan rakeisuuden vähentäminen edellyttää suurempaa säteilyannosta, joten kuvanlaatu ja säteilyannos tulee suhteuttaa kuvausaiheeseen. TT-kuvausten optimointi on aina tasapainoilua kuvanlaadun ja säteilyannoksen välillä. Optimointiin vaikuttavat lisäksi potilaan ikä ja koko sekä laskimoon annetun varjoaineen käyttö. Säteilyannoksen vähentäminen lisää ku vien rakeisuutta, mikä huonontaa kuvanlaatua peittämällä pieniä tiheyseroja kuvan rakeisuuden alle. Pienten tiheyserojen näkyminen on tärkeää esimerkiksi vatsan ja aivojen alueella. Erityisesti maksassa ja haimassa pesäke voi poiketa tiheydeltään hyvin vähän ympäröivästä normaalista kudoksesta, jolloin kuvan liiallinen rakeisuus estää muutosten näkymisen (KUVA 1) (15, 16). Tämän vuoksi näiden elinten kuvauksissa joudutaan käyttämään keskimääräistä suurempaa säteilyannosta. Sen sijaan kuvattaessa kohteita, joissa tiheys erot ovat suuria, esimerkiksi virtsatiekiviä, nenän sivuonteloita, kallon saumoja, keuhkoja tai verisuonia, voidaan sallia maksan tai haiman kuvantamiseen verrattuna runsaampi kohina ja käyttää keskimääräistä pienempää säteilyannosta. Lihavan potilaan kuvantamisessa 43
3 KATSAUS A B C D KUVA 1. Kirroosia sairastavan nuorehkon naisen maksan TT liian pienellä säteilyannoksella (A ja B) sekä maksan kuvaukseen vaadittavalla annoksella (C ja D). Riittävää säteilyannosta käyttämällä maksan oiken lohkon segmentissä VI näkyy valtimovaiheessa tehostuva pieni maksasolusyöpä (C, nuoli) ja laskimovaiheessa siinä on varjoaineen huuhtouma (D, nuoli). Pieniannoksisen TT:n säteilyannos on noin 60 % pienempi, minkä takia kuvissa on liian paljon kohinaa, joka näkyy kuvan rakeisuutena. Maksasolusyöpä ei erotu taustakohinasta lainkaan (A, valtimovaihe ja B, laskimovaihe). 44 hyväksytään enemmän kohinaa kuin laihan, koska lihavan potilaan vatsaontelon sisäinen rasva tarjoaa paremman luonnollisen kontrastin elinten ympärille. Asian konkretisoimiseksi voidaankin sanoa, että TT:ssä miesten taipumus kerätä rasvaa sisäelinten ympärille on hyödyllisempää kuin naisten lantion ympärille kerääntyvä rasva. Kuvan kontrasti puolestaan riippuu säteilyn energiasta, jota voidaan säätää pääasiassa röntgenputken jännitteellä. Mitä suurempi röntgenputken jännite on, sitä huonompi on kuvien kontrasti. Siksi kuvausjännite pyritään TT-kuvauksissa pitämään mahdollisimman pienenä potilaan koon, jodivarjoaineen käytön ja kuvausaiheen mukaan. Samalla potilaan säteilyannos pienenee huomattavasti (15). Lähetteen merkitys kuvanlaadun valintaan ja säteilyannokseen TT-kuvaus optimoidaan potilaskohtaisesti kliinisen indikaation mukaan. Samoja kuvausohjelmia ja -arvoja ei tule soveltaa suoraan esimerkiksi lapsilla ja aikuisilla tai eri indikaatioihin, kuten esimerkiksi äkillisen umpilisäkkeen tulehduksen ja maksasolusyövän tutkimiseen vatsan TT:llä. Hyvänlaatuista kasvainta tutkittaessa kuvaus on pyrittävä tekemään pienemmällä säteilyaltistuksella kuin syöpää epäiltäessä. Hyvät lähetetiedot ovat tärkeitä sekä kuvausalueen rajaamisen kannalta että ylimääräisten kuvasarjojen välttämiseksi, minkä vuoksi lähetteen tulisi sisältää selkeä kysymyksenasettelu ja kuvausalueen määrittely. Varsinainen kuvaus optimoidaan lähetteen pe- M. Kortesniemi ja E. Lantto
4 TAULUKKO 2. TT-kuvausten tärkeimpiä optimointikeinoja. 1. Kuvausalueen hyvä rajaaminen 2. Tarpeettomien kuvasarjojen välttäminen 3. Potilaan oikea keskittäminen kuvausta varten 4. Putkivirran säätäminen ja kliinisen kuvanlaadun määrittely kuvausaiheen mukaisesti 5. Putkijännitteen valinta potilaan koon, kuvausaiheen ja jodivarjoaineen käytön mukaisesti 6. TT-laitteen kallistaminen pään kuvauksissa 7. Kuvien laskentatavan valinta uusien iteratiivisten laskentatapojen hyödyntäminen 8. Leikepaksuuden valinta 9. Kliinisen kuvanlaadun ja säteilyaltistusten säännöllinen seuranta 10. Laitteiden huolto ja laadunvarmistus rusteella siten, että kuvanlaatu on diagnoosiin riittävä, vaikka säteilyaltistus onkin mahdollisimman pieni ja kohdistuu mahdollisimman suppealle anatomiselle alueelle. Diagnostiikan merkityksen korostamiseksi optimointiperiaatetta voisi kutsua lyhenteellä AHARA as high (image quality) as reasonably achievable (with minimal dose). TT:n optimoinnin todellinen tavoite ei siis ole säteilyannoksen minimointi vaan mahdollisimman hyvän hyödyn- ja riskin suhteen saavuttaminen potilaan terveyden kannalta (17). TT:n optimointikeinoja TT:n tärkeimpiä optimointikeinoja on esitetty TAULUKOSSA 2. Kuvausalueen rajaaminen. Kuvausalue tulee rajata indikaation mukaan niin pieneksi kuin mahdollista, sillä säteilyaltistus suurenee kuvausalueen pitenemisen mukaan. Esimerkiksi keuhkojen TT:ssä kuvausalueen lyhentäminen 5 cm:llä voi vähentää potilaan säteilyaltistusta 20 %. On siis turhaa jatkaa keuhkojen TT-kuvausta pitkälle ylävatsalle asti. Keuhkojen ja vatsan TT:ssä kuvausalue onkin liian pitkä jopa 80 %:ssa tutkimuksista, ja tämän vuoksi efektiivinen annos ja kuvausalueen reunamilla olevien sädeherkkien elinten, kuten kilpirauhasen, rintojen ja sukupuolielinten annokset suurenevat merkittävästi (18). Ylimääräisten kuvasarjojen välttäminen. Samalle kuvausalueelle kohdistettu toinen kuvaussarja kaksinkertaistaa säteilyannoksen. Vatsan TT-kuvauksista jopa puolessa on todettu tarpeettomia kuvasarjoja, jotka voivat merkittävästi lisätä potilaan säteilyannosta (19). Monivaiheisia kuvauksia toki tarvitaan esimerkiksi maksa- tai munuaiskasvaimia tutkittaessa, mutta käytännön on hyvä perustua kansainvälisiin tai kansallisiin suosituksiin. Potilaan oikea keskittäminen kuvausta varten on oleellista sekä putkivirran kontrollin että säteilykeilan muotosuodattimien oikein toimimisen takia. Jo 5 6 cm:n keskitysvirhe voi lisätä kohinaa 45 %, rintojen säteilyannosta 16 % ja kilpirauhasen 24 % (20). TT-laitteen kallistus aivojen kuvauksessa pienentää silmän mykiön saamaa säteilyannosta. Automaattinen putkivirran modulaatio. TT:stä aiheutuvan säteilyaltistuksen pienentämiseksi on kehitetty useita tekniikoita, joista merkittävin on ollut automaattinen röntgenputken virran kontrolli. TT-kuvan rakeisuuteen vaikuttaa potilaan aiheuttama säteilyn vaimentuminen, joka riippuu potilaan koosta sekä vaimentavien elinten tiheydestä. Paksumpien vartalon alueiden kuten hartioiden tai lantion kuvissa on enemmän rakeisuutta, ja siten kuvanlaatu on huonompi. Automaattinen putkivirran kontrolli tasaa näitä vaihteluita säätämällä putkivirtaa kuvauksen aikana potilaan tiiviyden ja koon mukaan, jolloin lopputuloksena on tasaisempi kuvanlaatu. Automaattista putkivirran säätöä käytettäessä on tärkeää määritellä etukäteen kuvausohjelmalle haluttu kuvanlaatu kuvausaiheen mukaisesti. Sen perusteella laite säätää putkivirtaa potilaan ominaisuuksien mukaan, jolloin pienikokoisten säteilyaltistus vähenee mutta suurikokoisilla se voi jonkin verran lisääntyä (15). Putkijännitteen valinta. Säteilyannosta voidaan vähentää merkittävästi käyttämällä pienempää putkijännitettä, jota ei kuitenkaan voi soveltaa kaikkiin tutkimuksiin. Putkijännitteen valintaan vaikuttavat potilaan koko, tutkimusaihe ja mahdollinen jodivarjoaineen käyttö. Suurin hyöty pienemmän putkijännitteen käytöstä saadaan jodivarjoaineella merkittä- 45
5 KATSAUS A B KUVA 2. Neuroendokriinisen kasvaimen valtimovaiheessa tehostuvat maksan etäpesäkkeet kahdella eri putkijännitteellä kuvattuna. Pienemmällä putkijännitteellä (80 kvp) säteilyannos on 64 % vähäisempi ja kuvassa on enemmän kohinaa (A), mutta jodivarjoaineella tehostuvat rakenteet ja etäpesäkkeet (nuolet) erottuvat taustastaan paremmin kuin tavanomaisesti käytetyllä putkijännitteellä (120 kvp) (B). 46 västi tehostuvissa kohteissa, joissa kuvan kontrasti paranee ja samalla potilaan säteily annos pienenee (KUVA 2). Siten esimerkiksi verisuonten, maksan ja haiman kuvauksissa jännitteen pienentäminen on hyödyllistä. Sen sijaan tutkittaessa varjoaineella huonosti tehostuvia, tiheydeltään vaihtelevia kohteita, mahdollisuus jännitteen säätöön on vähäisempi (21). Pienija keskikokoisilla potilailla, erityisesti lapsilla, pienemmän jännitteen käyttö on erityisen hyödyllistä vähäisemmän säteilyaltistuksen takia (22). Sen sijaan suurikokoisilla potilailla putkijännitettä voidaan joutua suurentamaan, jotta säteilyn läpitunkevuus olisi riittävää ja kuvanlaatu siten diagnostinen. Putkijännitteen pienentämistä voidaan hyödyntää myös varjoaine annoksen pienentämiseen munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Putkijännitettä pienennettäessä putkivirtaa täytyy säätää uudelleen, jotta kuvan rakeisuus saataisiin muuttuneen kontrastin kannalta sopivaksi. Käytettäessä totuttua pienempää putkijännitettä kannattaa työasemalla katsoa kuvia leveämmällä ikkunalla, jolloin rakeisuus koetaan vähäisemmäksi. Pienemmällä putkijännitteellä TT-luvut poikkeavat aiemmista, ja tällöin aiemmat standardit esimerkiksi lisämunuais kasvaimen tiheydestä eivät enää sovellu käyttöön. Kuvanlaskenta- eli rekonstruktiotapa vaikuttaa myös kuvanlaatuun. Perinteinen TT:n kuvanlaskentatapa on kuvan rakeisuuden kannalta melko herkkä. Uudet iteratiiviset rekonstruktiotekniikat sen sijaan vähentävät rakeisuutta mutta säilyttävät kontrastin ja paikkaerotuskyvyn. Näin ne sallivat kuvanlaadun parantamisen säteilyannosta lisäämättä tai vaihtoehtoisesti aiemman kuvanlaadun säilyttämisen pienemmällä säteilyannoksella. Esimerkiksi vatsan TT:ssä voidaan iteratiivisen rekon struktiotekniikan avulla vähentää säteilyannosta % kuvanlaadun huonontumatta (22). Liian pienellä säteilyannoksella kuvattaessa vähäkontrastiset kohteet kuitenkin häviävät näkyvistä kuvan laskentatavasta riippumatta, joten esimerkiksi maksa- ja haimakasvainten tai aivojen kuvauksissa säteilyannoksen vähentäminen on tehtävä varoen (23, 24). Sen sijaan suuren kontrastieron kohteissa kuten veri suoni kuvauksissa on helpompi käyttää iteratiivista tekniikkaa. Kehittyneimmät kuvanlaskentatavat vaativat vielä pitkähkön laskentaajan ja ovat edelleen kehitysvaiheessa (8). Kuvien katselutavat. Lopullista kuvatietoa voidaan katsoa erisuuruisilla leikepaksuuksilla ja leikesuunnilla. Mitä ohuempia leikkeitä halutaan katsoa, sitä suurempaa säteily annosta kuvauksessa tarvitaan rakeisuuden vähentämiseksi. Siksi lopullisen katseluvaiheen leike paksuus tulisi valita indikaation mukaan mahdollisimman suureksi, jolloin potilaan säteilyannos kuvausvaiheessa voidaan minimoida. Katseltavat leikkeet ovat käytännössä 3 5 mm:n paksuisia. TT:n kontrastiin voidaan M. Kortesniemi ja E. Lantto
6 vaikuttaa vielä katseluvaiheessa säätämällä kuvan digitaalista kontrastia eli niin sanotulla ikkunoinnilla (windowing). Laajalla ikkunalla voidaan katsoa esimerkiksi luita tai keuhkoja suhteessa pehmytkudoksiin. Pehmytkudosrakenteet esimerkiksi välikarsinan ja aivojen alueella näkyvät paremmin kapeammalla ikkunalla. Laadunhallinta ja säteilyaltistusten seuranta. TT:n optimointi edellyttää myös radiologisen prosessin laadunhallintaa. Laitteiden huollon ja laadunvalvonnan avulla varmistetaan tekniset ominaisuudet ja suorituskyky. Säännöllinen kliinisen kuvanlaadun arviointi ja potilaan säteilyaltistusten seuranta antavat optimoinnin kannalta tärkeitä seurantatietoja. Lopuksi TT:n optimointi ja kuvausohjelmien kehittäminen vaatii radiologisissa yksiköissä jatkuvaa koulutusta, oman TT-laitteen ominaisuuksien hyvää tuntemusta, optimoinnin perusasioiden ymmärtämistä sekä kuvanlaadun ja säteilyannosten seurantaa. Optimoinnin päämääränä on tehdä korkealaatuisia tutkimuksia pienimmällä mahdollisella säteilyannoksella. Päämääränä ei siis ole pelkkä säteilyannoksen minimointi vaan hyödyn ja riskin mahdollisimman hyvän suhteen saavuttaminen potilaan terveyden vuoksi. Oikeat kuvausparametrit riippuvat potilaan koosta sekä tutkimuskohteesta ja -tarkoituksesta. Kuvausohjelmien optimointi täytyy tehdä jokaisessa TT-kuvauksia tekevässä yksikössä erikseen, sillä laitteiden välisten teknisten erojen takia samoja kuvausarvoja ei voida käyttää eri laitteissa. Niinpä jokaisessa TT-kuvauksia tekevässä yksikössä pitäisi olla asiasta innostuneen röntgenhoitajan, radiologin ja fyysikon viisasten kerho, joka vastaa muun henkilökunnan opastuksesta ja huolellisista työskentelytavoista. Lisäksi ryhmä tekee jatkuvaa tiivistä yhteistyötä myös lähettävien lääkäreiden ja laitetoimittajien kanssa. MIKA KORTESNIEMI, dosentti, ylifyysikko EILA LANTTO, LKT, TtT, radiologian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri HUS-Kuvantaminen, Meilahden sairaala SIDONNAISUUDET Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia YDINASIAT TT-kuvausten säteilyaltistus voi eri sairaaloissa vaihdella puutteellisen optimoinnin takia moninkertaisestikin, vaikka kuvausaiheet ja laitemallit olisivat samoja. Eri kuvausalueet ja kliiniset indikaatiot edellyttävät erilaisia kuvanlaatuja ja säteilyannoksia. Optimoinnin perustana ovat hyvät lähetetiedot, joiden perusteella voidaan arvioida kuvausaihe ja tarve laskimonsisäisen jodivarjoaineen käyttöön. Myös potilaan koko vaikuttaa kuvauksen suunnitteluun. TT-kuvausten optimoinnin tavoitteena on tehdä korkealaatuisia tutkimuksia pienimmällä mahdollisella säteilyaltistuksella. Summary CT imaging towards patient- and indication-specific optimization The same CT imaging program should not be applied to all patients, because the required image quality and dose of radiation vary according to the indications and regions. The programs should be optimized on the basis of indication, size of the patient and usage of intravenously administered iodine contrast agent. New technical options are available for reducing the radiation exposure. Additional means of optimization include proper definition of the region being imaged, avoidance of redundant series of images, selection of correct image quality, tube current and voltage, and new methods of calculating images. Patients radiation exposure and clinical image quality should also be monitored. 47
7 KATSAUS KIRJALLISUUTTA 1. DDM2. Project report on European population dose estimation. Dose DataMed II project Helasvuo T, toim. Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden määrät vuonna Helsinki: Säteilyturvakeskus valvontaraportit/. 3. Hatziioannou K, Papanastassiou E, Delichas M, ym. A contribution to the establishment of diagnostic reference levels in CT. Br J Radiol 2003;76: Koller CJ, Eatough JP, Bettridge A. Variations in radiation dose between the same model of multislice CT scanner at different hospitals. Br J Radiol 2003;76: Smith-Bindman R, Lipson J, Marcus R, ym. Radiation dose associated with common computed tomography examin ations and the associated lifetime attributable risk of cancer. Arch Intern Med 2009;169: Dougeni E, Faulkner K, Panayiotakis G. A review of patient dose and optimisation methods in adult and paediatric CT scanning. Eur J Radiol 2012;81:e Karppinen J, Järvinen H. Tietokonetomografialaitteiden käytön optimointi. Helsinki: Säteilyturvakeskus McCollough CH, Chen GH, Kalender W, ym. Achieving routine submillisievert CT scanning: report from the summit on management of radiation dose in CT. Radiology 2012;264: McNitt-Gray MF. AAPM/RSNA physics tutorial for residents: Topics in CT. Radiation dose in CT. Radiographics 2002; 22: Brenner D, Elliston C, Hall E, ym. Estimated risks of radiation-induced fatal cancer from pediatric CT. AJR Am J Roentgenol 2001; 176: Säteilyturvakeskuksen ohje ST 1.1. Säteilytoiminnan turvallisuus. Säteilyturvakeskus stohjeet/. 12. Säteilylaki / Oikarinen H, Meriläinen S, Pääkkö E, ym. Unjustified CT examinations in young patients. Eur Radiol 2009;19: Tahvonen P, Oikarinen H, Pääkkö E, ym. Justification of CT examinations in young adults and children can be improved by education, guideline implementation and increased MRI capacity. Br J Radiol 2013; 86: Yu L, Bruesewitz MR, Thomas KB, ym. Optimal tube potential for radiation dose reduction in pediatric CT: principles, clinical implementations, and pitfalls. Radiographics 2011;31: Kanal KM, Chung JH, Wang J, ym. Image noise and liver lesion detection with MDCT: a phantom study. AJR Am J Roentgenol 2011;197: Thrall JH. Radiation exposure in CT scanning and risk: where are we? Radiology 2012;264: Zanca F, Demeter M, Oyen R, ym. Excess radiation and organ dose in chest and abdominal CT due to CT acquisition beyond expected anatomical boundaries. Eur Radiol 2012;22: Guite KM, Hinshaw JL, Ranallo FN, ym. Ionizing radiation in abdominal CT: unindicated multiphase scans are an important source of medically unnecessary exposure. J Am Coll Radiol 2011;8: Kaasalainen T, Palmu K, Lampinen A, ym. Effect of vertical positioning on organ dose, image noise and contrast in pediatric chest CT - phantom study. Pediatr Radiol 2013;43: Yu L, Fletcher JG, Grant KL, ym. Automatic selection of tube potential for radiation dose reduction in vascular and contrast-enhanced abdominopelvic CT. AJR Am J Roentgenol 2013;201:W Kaza RK, Platt JF, Goodsitt MM, ym. Emerging techniques for dose optimization in abdominal CT. Radio graphics 2014;34: Baker ME, Dong F, Primak A, ym. Contrastto-noise ratio and low-contrast object resolution on full- and low-dose MDCT: SAFIRE versus filtered back projection in a lowcontrast object phantom and in the liver. AJR Am J Roentgenol 2012;199; Schindera ST, Odedra D, Raza SA, ym. Iterative reconstruction algorithm for CT: can radiation dose be decreased while lowcontrast detectability is preserved? Radiology 2013;269:
Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely
Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti
LisätiedotS Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen
LisätiedotKuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT. Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle!
Kuvanlaatu eri tutkimuksissa SPECT-TT ja PET-TT Kirsi Timonen ylilääkäri, ksshp Kiitos Eila Lantolle! Miksi kuvanlaatuun kiinnitetään huomiota? Oikeutusarviointi. Onko TT-tutkimus yleensä oikeutettu? Tarvittavan
LisätiedotOptimointi muutokset vaatimuksissa
Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat
LisätiedotRöntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014
Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa
LisätiedotSTUK OPASTAA / LOKAKUU 2011. KKTT-laitteen käyttö. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
STUK OPASTAA / LOKAKUU 2011 KKTT-laitteen käyttö Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Sisältö Johdanto...3 Viranomaisvaatimukset KKTT-laitteen käytölle...4
LisätiedotSäteilyriskien potilasinformaatio - käytännön kokemuksia
Säteilyriskien potilasinformaatio - käytännön kokemuksia Heljä Oikarinen, LT, radiol.erikoislääkäri OYS, Kuvantaminen STUKin säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä, 24.5.2018 1.Miksi potilaita tulee informoida?
Lisätiedot1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA
1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;
LisätiedotPotilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja
LisätiedotOikeutusoppaan esittelyä
Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu
LisätiedotNatiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa?
Natiiviröntgentutkimukset onko indikaatiopohjaiselle kuvanlaadun ja potilasannoksen optimointiajattelulle sijaa? EL Sannamari Lepojärvi OYS Taustaa Yli 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta vuonna 2008. (STUK
LisätiedotSäteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset
Lisätiedotyl Eila Lanton dioja hyväksikäyttäen Tiina E Lehtimäki, HUS-Kuvantaminen
yl Eila Lanton dioja hyväksikäyttäen Tiina E Lehtimäki, HUS-Kuvantaminen Säteilyn biologiset haittavaikutukset sikiölle Sädetutkimuksista aiheutuvat riskit Raskaus ja magneettikuvaus Raskaus ja kontrastiaineet
LisätiedotHyvät käytännöt lasten keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa
Hyvät käytännöt lasten keuhkojen natiiviröntgentutkimuksessa TtT, yliopettaja Anja Henner, Oulun ammattikorkeakoulu Lasten ja nuorten herkkyys ionisoivalle säteilylle tiedetään ja tiedostetaan hyvin. Uusimmat
LisätiedotSimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset
SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.
LisätiedotSÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN TIETOKONETOMOGRA- FIATUTKIMUKSESSA
Outi Tahvanainen ja Laura Väätäjä SÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN TIETOKONETOMOGRA- FIATUTKIMUKSESSA Kuvausparametrien vaikutus säteilyannokseen ja kuvanlaatuun SÄTEILYANNOKSEN OPTIMOINTI LANNERANGAN
LisätiedotPOTILASANNOKSEN OPTIMOINTI PÄÄN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKI- MUKSESSA
POTILASANNOKSEN OPTIMOINTI PÄÄN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKI- MUKSESSA Lipponen Maria ja Sarkkinen Suvi Opinnäytetyö Syksy 2011 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka
TAMPEREEN YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS ABDOMINAALIRADIOLOGIA/RADIOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Irina Rinta-Kiikka Tavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on laaja tietämys
LisätiedotSädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa
Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Jarkko Niemelä Erikoistuva fyysikko Säteilysuojelukoulutusta hammaskuvauksista 16.11.2017 / TYKS 16.11.2017. Jarkko Niemelä, TYKS
LisätiedotLOW DOSE TT PROTOKOLLA VATSAN NATIIVITUTKIMUKSELLE
Opinnäytetyö (AMK) Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Röntgenhoitaja 2016 Jukka Karjalainen & Riku Marjamäki LOW DOSE TT PROTOKOLLA VATSAN NATIIVITUTKIMUKSELLE OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDON ANNOSSUUNNITTELUTIETOKONETO- MOGRAFIAKUVAUKSEN OPTIMOINTI
Matti Vuori ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDON ANNOSSUUNNITTELUTIETOKONETO- MOGRAFIAKUVAUKSEN OPTIMOINTI Putkijännitteen vaikutus kuvanlaatuun ja säteilyannokseen ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDON ANNOSSUUNNITTELUTIETOKONETO-
LisätiedotOhje: Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Säteilyturvakeskus Päätös 1(4) Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali-
LisätiedotLääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen
Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa
LisätiedotRadiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO
Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27. - 30.8.2013 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.13 9.00-9.30 Ilmoittautuminen
LisätiedotKilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander
Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan
LisätiedotVARTALON VARJOAINETE- HOSTEINEN TIETOKONE- TOMOGRAFIATUTKIMUS
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA VARTALON VARJOAINETE- HOSTEINEN TIETOKONE- TOMOGRAFIATUTKIMUS Opetusvideo röntgenhoitajaopiskelijoille TE- K I J Ä / T : Matilda
LisätiedotLiite III. Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin
Liite III Muutoksia valmistetietojen tiettyihin kohtiin Huomaa: Kyseessä olevat valmistetietojen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia. Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset päivittävät tämän
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotLYIJYKIVESSUOJAN VAIKUTUS SÄTEILYANNOKSEEN VATSAN ALUEEN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSESSA
Eero Näätänen & Kaapo Rossi LYIJYKIVESSUOJAN VAIKUTUS SÄTEILYANNOKSEEN VATSAN ALUEEN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSESSA Annosmittaukset fantomilla Siemens SOMATON Definition Flash TT-laitteella LYIJYKIVESSUOJAN
LisätiedotPOTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN MERKITYS OPTIMOINNISSA
POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN MERKITYS OPTIMOINNISSA (Fyysikon rooli optimoinnissa) Sairaalafyysikko Juha Peltonen HUS-Kuvantaminen OPTIMOINTIPROSESSI FYYSIKON NÄKÖKULMASTA Tulisi aina olla tiivistä yhteistyötä
LisätiedotRadiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma
Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27.8. - 30.8.2019 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.19 8.30 9.00
Lisätiedot9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
SÄDETURVAPÄIVÄT 10. - 11.11.2016 Torstai 10.11.2016 9.30 9.45 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.45 10.35 Mitä radiologiassa on tapahtunut 40 vuoden aikana professori
LisätiedotPään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)
Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.
LisätiedotSTUK OPASTAA / SYYSKUU 2012. Lasten TT-tutkimusohjeisto. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
STUK OPASTAA / SYYSKUU 2012 Lasten TT-tutkimusohjeisto Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Tämän oppaan valmisteluun ovat osallistuneet useat lastenradiologit
LisätiedotRadiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma
Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 21.8. - 24.8.2018 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 21.8.18 8.30 9.00
LisätiedotTavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset
Tavanomaiset ja osaston ulkopuoliset tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa. 19-21.5.2014 Tarkastaja Timo Helasvuo Säteilyturvakeskus Sisältö Tutkimusmäärät ja niiden kehitys.
LisätiedotTIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI
STUKA220 / MARRASKUU 2006 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI J. Karppinen, H. Järvinen STUKA220 / MARRASKUU 2006 TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN KÄYTÖN OPTIMOINTI J. Karppinen, H. Järvinen
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotOptimointi käytännön kuvaustilanteissa. 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen
Optimointi käytännön kuvaustilanteissa 13.4.2015 Merja Wirtanen Kliininen asiantuntija (rh, TtM) HUS-Kuvantaminen Optimointi käytännön kuvaustilanteissa Mitä se on? = potilaskohtainen optimointia? Kuvaustilanteessa
LisätiedotOikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly
Oikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa 24.-25.5.2018 STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly Oikeutusarvioinnin kolme tasoa ICRP 103, Säteilysuojelun perussuositus 1. taso:
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa
ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää
LisätiedotJuha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy
Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö
LisätiedotLähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu
LisätiedotEU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa
EU:n kuvanlaatukriteerien täyttyminen vatsan alueen tietokonetomografiatutkimuksissa Päijät-Hämeen keskussairaalassa Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma, Röntgenhoitaja Opinnäytetyö 20.11.2007 Taija
LisätiedotAikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa
Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa Ruuansulatuskanavan ja virtsateiden alueen läpivalaisututkimukset 4.12.2009 Karoliina Paalimäki-Paakki Luentokerrat 4.12. klo 8.15-10.30 yleistä 7.12. klo
LisätiedotTestifantomit ja kuvanlaatutestit
Testifantomit ja kuvanlaatutestit Säteilyturvallisuus ja laatu röntgentekniikassa 19.5. 21.5.2014, Viking Mariella 4.6.2014 Eini Niskanen, FT ylifyysikko, röntgen Vaasan keskussairaala Sisältö: Miksi kuvanlaatua
LisätiedotTIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN SÄTEILYANNOSTEN VERTAILU VATSAN LASKIMOVAIHEEN TUTKIMUKSESSA
TIETOKONETOMOGRAFIALAITTEIDEN SÄTEILYANNOSTEN VERTAILU VATSAN LASKIMOVAIHEEN TUTKIMUKSESSA Potilastutkimuksiin perustuva tarkastelu Jenni Ahlroth Katja Suhonen Opinnäytetyö Lokakuu 2017 Röntgenhoitajakoulutus
LisätiedotOHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5
Sivu 1/5 YLEISOHJE ISOTOOPPITUTKIMUKSIIN POTILAITA LÄHETTÄVILLE LÄÄKÄREILLE Missä tutkimukset tehdään? Kaikki isotooppitutkimukset tehdään Satakunnan keskussairaalan Kliinisen fysiologian laboratoriossa
LisätiedotOikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille
STUK OPASTAA / MAALISKUU 2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Tämän oppaan on
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys oikeutusarvioinnista ja säteilysuojelun
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (12) Säteilyturvakeskuksen määräys oikeutusarvioinnista ja säteilysuojelun optimoinnista lääketieteellisessä altistuksessa PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Säteilylain (859/2018)
Lisätiedot3/8/2016. Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa. Euroopan yhteisöjen säädökset
Ionisoivaa säteilyä koskevat säädökset Suomessa Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset 8.3.2016, ST-koulutus Meilahti, ls 3 Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi Säädökset
LisätiedotCT:n peruskäsitteet ja kuvausprotokollat
CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet-kurssi CT:n peruskäsitteet ja kuvausprotokollat 7.4.2010 EL Juha Ratilainen Miksi CT? Renessanssi 2000-luvulla monirivilaitteitten myötä Nopea koko vartalon dynaaminen
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotUltraäänilaite GE Venue. Webshop. Menu. Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin
Webshop Menu Fysioterapia ja wellness» Kuntoutuslaitteet» Ultraäänilaite GE Venue Ultraäänilaite GE Venue Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin Kiinnostus diagnostista ultraääntä
LisätiedotSäteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen
Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa
Lisätiedot9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
SÄDETURVAPÄIVÄT 29. - 30.10.2015 Torstai 29.10.2015 9.30 9.40 Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja 9.40 10.10 Carl Wegelius-luento 10.10 11.00 Onnellisuus ja hyvinvointi
LisätiedotViranomaisohjeistus MIKSI? Laadunvalvontaohjelmaan kirjataan kaikki laadunvarmistustoiminta
Viranomaisohjeistus DIGITAALISEN HAMMASRÖNTGENTOIMINNAN LAADUNVARMISTUS Soili Kallio-Pulkkinen EHL, HLT Ohje ST 3.1 Hammasröntgentutkimukset terveydenhuollossa (1.9.2014) Laitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset,
LisätiedotTarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr
Tarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr Mitä useimmin epäill illään päivystysosaston vatsakipuisilla? Appendisiittia, abskessia, divertikuliittia,
LisätiedotSTM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen
STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen kohdan huomioon ottaminen kliinisissä auditoinneissa (Suositus no 4, 1.5.2008) Kliinisestä auditoinnista annettava auditointiraportti ja sen säilytysaika
LisätiedotKartiokeilatietokonetomografia(KKTT) Ero TT:hen. Viranomaisohjeet ja lähetesuositukset
Kartiokeilatietokonetomografia(KKTT) Viranomaisohjeet ja lähetesuositukset HLT, EHL Soili Kallio-Pulkkinen v Tarkka leukojen, hampaiden ja kallon kuvantamiseen kehitetty menetelmä v Kliinisessä käytössä
LisätiedotSäteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä
Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä Mika Markkanen Säteilytoiminnan turvallisuusarvio (26 ) Tehtävä turvallisuuslupaa edellyttävästä toiminnasta Laadittava kirjallisesti Pidettävä ajan
LisätiedotFantomimittaustutkimus vertikaalisuunnan asettelun merkityksestä annoksiin ja kuvanlaatuun tietokonetomografiatutkimuksissa
Fantomimittaustutkimus vertikaalisuunnan asettelun merkityksestä annoksiin ja kuvanlaatuun tietokonetomografiatutkimuksissa Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Röntgenhoitaja Opinnäytetyö 22.4.2010
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotKartiokeilatietokonetomografia(KKTT) Ero TT:hen. Viranomaisohjeet ja lähetesuositukset
Kartiokeilatietokonetomografia(KKTT) Viranomaisohjeet ja lähetesuositukset v Tarkka leukojen, hampaiden ja kallon kuvantamiseen kehitetty menetelmä v Kliinisessä käytössä n.17 vuoden ajan v Toimintaperiaate
LisätiedotSTUK OPASTAA / MARRASKUU Isotooppilääketieteen TT-opas. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
STUK OPASTAA / MARRASKUU 2016 Isotooppilääketieteen TT-opas Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Tämän oppaan valmisteluun ovat osallistuneet useat isotooppilääketieteen
LisätiedotAnnoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit
Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen
LisätiedotRADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet
RADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet YO KOULUTUSPAIKAT OSASTOT Sivu THORAX Röntgen 1 Meilahti 2 VATSA Röntgen 2 Mei 3 KORVA Röntgen 2 Mei 4 URO Röntgen 2 Mei 5 ANGIO Röntgen 3 Mei
LisätiedotUudet koulutusvaatimukset STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly
Uudet koulutusvaatimukset 24.-25.5.2018 STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly Kenelle säteilysuojelukoulutusta? Kaikille työntekijöille, jotka osallistuvat säteilytoimintaan tai joiden
Lisätiedot17.8.2006 12/310/06. Tämä päätös on voimassa 1.10.2006 alkaen. Terveydenhuollon röntgenlaitteiden käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset
PÄÄTÖS 17.8.2006 12/310/06 TERVEYDENHUOLLON RÖNTGENLAITTEIDEN KÄYTÖNAIKAISET HYVÄKSYTTÄ- VYYSVAATIMUKSET Röntgenkuvaus- ja läpivalaisulaitteet ja tietokonetomografialaitteet Säteilyn lääketieteellisestä
LisätiedotSäteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007
/ MAALISKUU 2007 Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 2007 Hannu Järvinen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie
LisätiedotAutomaattiset annoskeräysjärjestelmät yleisesittelyä ja käytännön hyödyntämistä kentällä
Automaattiset annoskeräysjärjestelmät yleisesittelyä ja käytännön hyödyntämistä kentällä TERVEYDENHUOLLON RÖNTGENTOIMINNAN ASIANTUNTIJOIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 13.-14.4.2015, Siikaranta, Espoo Jyrki Ruohonen,
LisätiedotPOTILAAN PAKSUUDEN VAIKUTUS EFEKTIIVISEEN ANNOKSEEN JA EKVIVALENTTIANNOKSEEN VIRTSATEIDEN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSESSA
POTILAAN PAKSUUDEN VAIKUTUS EFEKTIIVISEEN ANNOKSEEN JA EKVIVALENTTIANNOKSEEN VIRTSATEIDEN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSESSA Opinnäytetyö Mari Heerman Minna Romppanen Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma
LisätiedotRÖNTGENTUTKIMUKSET TERVEYDENHUOLLOSSA
RÖNTGENTUTKIMUKSET TERVEYDENHUOLLOSSA 1 JOHDANTO 3 2 RÖNTGENTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3 2.1 Turvallisuuslupa 3 2.2 Tutkimuksen oikeutus ja optimointi 3 2.3 Henkilökunnan säteilyturvallisuus 3 2.4 Potilaan
LisätiedotALUEELLISET SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUKSET VUONNA 2019
Säteilysuojelun 1 (5) ALUEELLISET SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUKSET VUONNA 2019 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä järjestetään vuoden 2019 aikana neljä säteilysuojelun täydennyskoulutusta, joiden
LisätiedotSädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS
Sädehoidon annossuunnittelu Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Annossuunitelman tekeminen Annossuunnittelukuvaus, TT MRI, PET? - Kuvafuusio Hoitokohteen määrittely (piirtäminen) Hoitoannoksen määrittäminen
LisätiedotSisältö. Kuvat: Kansikuva Anne Weltner, muut kuvat Madison Avenue Oy
Sisältö Lukijalle.............................................. 1 Röntgensäteilyn käyttö edellyttää turvallisuuslupaa................. 2 Säteilysuojaus huomioitava kaikissa olosuhteissa..................
LisätiedotNaisten säteilyriskit röntgenkuvauksissa
Säteilysuojelukoulutus ohjelma Naistenklinikka, 17.5.2016 12.00 12.10 Tilaisuuden avaus, Pj. Mika Kortesniemi, HUS- Kuvantaminen 12.10 12.45 Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset, Sairaalafyysikko Touko
LisätiedotLäpivalaisututkimukset
Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin Läpivalaisututkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa Viking Mariella 19.5.-21.5.2014 STUK, Markku Pirinen Toimintaympäristö (2013) Turvallisuusluvat
LisätiedotVISMUTTISUOJIEN JA ANNOSMODULOINNIN VAIKUTUS SÄTEILYANNOK- SEEN
Joni Granlund Elina Juola VISMUTTISUOJIEN JA ANNOSMODULOINNIN VAIKUTUS SÄTEILYANNOK- SEEN Annosmittaukset fantomilla Siemens SOMATOM Definition Flash TT laitteella VISMUTTISUOJIEN JA ANNOSMODULOINNIN VAIKUTUS
LisätiedotSuositus No 10, 1.1.2015 1(35)
Suositus No 10, 1.1.2015 1(35) Röntgentutkimusten syventävät auditoinnit Sisältö 1. JOHDANTO... 2 2. TARKOITUS JA SOVELTAMISALA... 3 3. SYVENTÄVIEN AUDITOINTIEN KOHTEET... 4 3.1 Aikuisen vatsan TT... 4
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotKeuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa. Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010
Keuhkoventilaation ja -perfuusion SPET/TT keuhkoembolian diagnostiikassa Dos. Tuula Janatuinen 8.4.2010 Johdantoa Keuhkoembolian diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, laboratoriolöydöksiin (P-FIDD)
Lisätiedot5/17/2016. Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Euroopan yhteisöjen säädökset
Kaikki säteily vaarallista? Tarve säteilyn käyttöön liittyville määräyksille? Säteilyn käyttöön liittyvät määräykset ST-koulutus 17.5.2016, Naistenklinikka Fyysikko Touko Kaasalainen HUS-Kuvantaminen touko.kaasalainen@hus.fi
LisätiedotSÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA
SÄTEILYANNOKSET LASTEN KEUHKOJEN RÖNTGENTUTKIMUKSESSA Susanna Aittokumpu Henna Lamminpää Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotRÖNTGENHOITAJAN ASIANTUNTIJUUS TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSISSA SUOMESSA
Elina Kantola ja Katja Raasakka RÖNTGENHOITAJAN ASIANTUNTIJUUS TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSISSA SUOMESSA Kvantitatiivinen tutkimus asiantuntijuuden sisällöstä RÖNTGENHOITAJAN ASIANTUNTIJUUS TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSISSA
LisätiedotRadiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014. Ohjelma KAHVITAUKO
Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 26.8.14 8.30 9.00
LisätiedotUltraäänilaitteet GE Healthcare. Verkkokauppa. Menu. Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin
Verkkokauppa Menu Fysioterapia ja wellness» Kuntoutuslaitteet» Ultraäänilaitteet GE Healthcare Ultraäänilaitteet GE Healthcare Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin Kiinnostus diagnostista
LisätiedotKliinisen auditoinnin
Kliinisen auditoinnin tulokset Mirja Hirvonen-Kari THM, MQ 12.12.2006 Sisältö Selvityksen lähtökohdat Kliinisen auditoinnin havainnot ja kehittämissuositukset Toinen kierros 12.12.2006 mirja h-k 2 Tausta
LisätiedotPOTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN OPTIMOINTI TIETOKONETOMOGRA- FIATUTKIMUKSISSA
Marianne Heikkilä & Johanna Kalliainen POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN OPTIMOINTI TIETOKONETOMOGRA- FIATUTKIMUKSISSA Itseopiskelumateriaali röntgenhoitajaopiskelijoille POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN OPTIMOINTI
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotKiihdyttimet ja kuvantaohjauksessa käytettävät laitteet
Laadunvarmistus ja käytönaikaiset hyväksyttävyyskriteerit: Kiihdyttimet ja kuvantaohjauksessa käytettävät laitteet Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016 Säätytalo, Helsinki Jarkko Ojala,
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotVastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti.
Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa Kun toimiva laatujärjestelmä petti. Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät Siikaranta 13-14.4.2015 Pj. Tarkastaja Timo
LisätiedotSäteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilylakiluonnos Säteilyturvakeskus Säteilylakiluonnos Parantaa säteilyturvallisuutta Kaikkien säteilyaltistustilanteiden huomioiminen Oikeutusperiaatteen käyttöön tarkennuksia Toiminnan harjoittajan
Lisätiedot