NAL-uutiset 1/2015. Nuorisoasuntoliitto ry:n uutiskirje sidosryhmille ja tiedotusvälineille

Transkriptio

1 NAL-uutiset 1/2015 Nuorisoasuntoliitto ry:n uutiskirje sidosryhmille ja tiedotusvälineille Toiveet ja todellisuus Nuorten asuminen tutkimus Nuorisoasuntoliiton ehdotuksia nuorten asumisen kehittämiseksi 2015 Erityisryhmien investointiavustuksia ei saa poistaa nuoriso- ja opiskelija-asumiselta Alkuasunnot Oy rakentaa uusia nuorisoasuntokohteita Mun talous -verkosto: Kansallisen talouslukutaidon strategia hallitusohjelmaan Lukion yhteiskuntaopin painopiste henkilökohtaisen taloudenhallinnan opetukseen Lähetä aihe-ehdotuksesi Mun talous -tutkimuspankkiin Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen päätöstilaisuus Toiveet ja todellisuus Nuorten asuminen tutkimus Nuorten asema asuntomarkkinoilla on heikentynyt jonkin verran 2010-luvulla, selviää Toiveet ja todellisuus Nuorten asuminen tutkimuksesta, joka julkaistiin tammikuussa Vallitseva taloudellinen tilanne heijastuu nuorten asumiseen: vuokrataso oli vuonna 2014 suurempi ongelma nuorille kuin neljä vuotta sitten, ja myös kilpailu asunnoista on kiristynyt. Entistä useampi nuori joutuu sopeuttamaan toimintaansa selvitäkseen asumiskustannuksistaan, ja omistusasunnossa asuvien nuorten osuus on laskenut. Valtaosa nuorista selviää kuitenkin asumismenoista hyvin eikä asuminen aiheuta heille huolta. Tutkimuksessa selvitettiin vuotiaiden nuorten asumista ja siihen liittyviä kokemuksia, suunnitelmia ja ongelmia. Tutkimuksen aineisto kerättiin nuorille suunnatulla valtakunnallisella puhelinkyselyllä. Vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty myös aiempina vuosina, mikä mahdollistaa nuorten asumisessa tapahtuneiden muutosten ajallisen vertailun. Tässä tutkimuksessa selvitettiin erikseen myös maahanmuuttajanuorten asumista sekä arvioitiin nuorisoasuntojen tarvetta suhteessa tulevien vuosien asuntokysyntään. Nuorisoasuntojen tarjontaa tulisi tutkimuksen mukaan lisätä erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös Helsingin seudun kehyskunnissa, Tampereella, Turussa ja muilla suurilla kaupunkialueilla. Uusien nuorisoasuntojen tulisi sijaita hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Nuorisoasuntojen tuotannossa tulisi ottaa huomioon nuorten myönteinen suhtautuminen yhteisölliseen asumiseen ja se, että he asuvat mieluummin yhdessä kavereidensa kanssa kuin perinteisissä soluasunnoissa ennestään tuntemattomien kanssa. Nuorisoasuntotuotannossa olisi lisäksi otettava huomioon maahanmuuttajanuorten osuuden kasvu ja heidän kantaväestön nuoria heikommat mahdollisuutensa saada asunto yksityisiltä vuokramarkkinoilta tai hankkia omistusasunto. Nuorille tarvitaan matalan kynnyksen asumiseen keskittyneitä palveluita, joissa neuvontaa kohdennetaan myös maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeisiin. Tutkimuksen tilasivat ympäristöministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) ja Nuorisoasuntoliitto ry (NAL) sekä Asuntorakentamisen Kehityssäätiö. Tutkimuksen ovat tehneet Päivi Kilpeläinen, Eeva

2 Kostiainen ja Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:stä. Lisäksi tutkimusjulkaisu sisältää erillisen artikkeliosuuden, jossa käsitellään muun muassa nuorten asunnottomuutta ja opiskelija-asumisen kehittämistä. Toiveet ja todellisuus Nuorten asuminen tutkimuksen voi lukea osoitteessa: Kehittämispäällikkö Kalle Sola, puh. (09) , etunimi.sukunimi(at)nal.fi Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso, puh , etunimi.sukunimi(at)kaupunkitutkimusta.fi Hallitussihteeri Ville Koponen, puh , etunimi.sukunimi(at)ymparisto.fi Nuorisoasuntoliiton ehdotuksia nuorten asumisen kehittämiseksi 2015 Koti on ihmisarvoisen elämän kulmakivi. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi asumisen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Nuorisoasuntoliitto ry (NAL) kantaa huolta nuorista, joiden itsenäinen elämä on vasta alussa ja joiden elämäntilanne on valtaväestöä alttiimpi muutokselle. Metropolialueella sekä kasvukeskuksissa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on tarjolla edelleen liian vähän. Nuoruuteen liittyy itsenäistymisen lisäksi liikkuvuus koulutus- ja työmarkkinoilla, ja se näkyy asumistarpeissa. Nuoret aloittavat itsenäisen asumisen lähes poikkeuksetta vuokra-asunnossa. Siksi he ovat yliedustettuina vuokra-asuntomarkkinoilla: alle 25-vuotiaista itsenäisesti asuvista vuokralla asuu kolme neljästä, kun koko väestöstä vuokralla asuu vain kolmannes. Kohtuuhintaisten vuokraasuntojen tarjonnalla vaikutetaan siten suoraan myös koulutus- ja työmarkkinoiden toimivuuteen. Tavalliset työssä käyvät nuoret ovat ryhmä, jonka tulot ovat pienet ja siksi elämäntilanteen muutokset saattavat helposti aiheuttaa asumisen kriisin, kun puskurirahastoa, vakituista työtä tai omaa asuntoa ei useimmiten ole. Nuoret tarvitsevat pieniä, kohtuuhintaisia ja käytännöllisiä asuntoja hyvien liikenneyhteyksien varrelta läheltä palveluja. Vaikka osa nuorista pärjää hyvin itsenäisen elämän kynnyksellä, kaikilla nuorilla ei ole tarvittavia elämänhallinnan taitoja itsenäisen asumisen onnistumiseen. Asumista ja arjenhallintaa tukevat palvelut mahdollistavat sitoutumisen yhteiskuntaan työn tai opiskelun muodossa. Nuorisoasuntoliiton ehdotuksiin nuorten asumisen kehittämiseksi voi tutustua kokonaisuutena osoitteessa: Nuorisoasuntoliiton kehittämisehdotukset tiivistettynä 1. Kaavoituksella vauhtia vuokra-asuntorakentamiseen NAL:n tutkimusten mukaan nuoret arvostavat kohtuuhintaisia koteja hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Nuorten haaveet asumisesta eivät poikkea vanhempien ikäluokkien haaveista. Nuorisoasuntoliitto esittää: - että kuntien tulee laatia pitkäaikainen tonttiohjelma. - että asemakaavamääräyksiä järkeistetään ja normitalkoita jatketaan. - että väestönsuojien yleinen rakentamisvelvoite poistetaan asuinrakentamiselta ja muulta rakentamiselta.

3 2. Investointeja tuettava erityisavustuksin Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa vuokra-asunnon löytäminen voi olla äärimmäisen vaikeaa maksukykyisellekin, puhumattakaan nuorista ja opiskelijoista. Kaupalliset vuokra-asuntotoimijat ja muut kuin yleishyödylliset rakennuttajat priorisoivat työssäkäyviä ja muuten maksukykyisiä, ja nuorten tarpeisiin rakennettujen kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta laahaa vielä enemmän kysynnän perässä kuin muilla tarvitsijaryhmillä. Nuorisoasuntoliitto esittää, että nuoriso- ja opiskelija-asumisen tulee jatkossakin kuulua erityisryhmien investointiavustuksen piiriin. 3. Asuminen osaksi nuorisotakuuta Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alusta alkaen. Sen tavoitteena on auttaa kaikkia nuoria pääsemään koulutukseen, työelämään tai tarvittaessa kuntoutuksellisten palvelujen piiriin. Tämä tavoite ei voi toteutua, jos nuorella ei ole kotia. Nuorisoasuntoliitto esittää, että asumisen näkökulma huomioidaan nuorisotakuun toteuttamisessa. 4. Nuorten asumista tukevia palveluja on kehitettävä ja ne on turvattava Suomessa on yhteiskunnasta syrjäytyneitä peruskoulutuksen varassa eläviä nuoria noin , joista täysin tilastojen ulkopuolisia on noin Kun puhutaan syrjäytymisen ehkäisemisestä ja alkaneen syrjäytymiskierteen katkaisemisesta, eräs tärkeimmistä tekijöistä on asumisesta huolehtiminen. Nuorisoasuntoliitto esittää, että yhteistyötä nuorten asumisen ja taloudenhallinnan tukimuodoissa lisätään ja toiminnan jatkuminen ja kehittäminen turvataan. 5. Maksuhäiriömerkinnän saaneen nuoren mahdollisuus kotivakuutukseen varmistettava Maksuhäiriömerkintä saattaa estää kotivakuutuksen saamisen. Kotivakuutus taas on usein vuokrasopimuksen ehtona jopa kaupungin ja yleishyödyllisten yhdistysten asunnoissa. Kotivakuutuksen puuttuminen heikentää vuokralaisen asemaa, sillä jos jotain sattuu, velkaantuu vuokralainen pahimmillaan pysyvästi. Nuorisoasuntoliitto esittää selvitettäväksi, kuinka maksuhäiriömerkinnän saanut nuori voi saada kotivakuutuksen. Nuorisoasuntoliiton puheenjohtaja Tuomas Nurmela, tuomas(at)tuomasnurmela.fi ja Nuorisoasuntoliiton pääsihteeri Minna Vierikko, minna.vierikko(at)nal.fi.

4 Erityisryhmien investointiavustuksia ei saa poistaa nuoriso- ja opiskelija-asumiselta Nuorisoasuntoliiton lausunto asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavauutta koskevasta raportista, YM Ympäristöministeriön asettama hankeryhmä selvitti asumisen tukijärjestelmän ja verotuksen vaikuttavuutta sekä esitti toimenpide-ehdotuksia järjestelmien kehittämiseksi. Hankeryhmän raportin voi lukea osoitteessa: Työryhmä esittää opiskelija- ja nuorisoasuntokohteiden erityisinvestointiavustuksen poistamista. Nuorisoasuntoliitto ei pidä ehdotusta kannatettavana. Tällä hetkellä opiskelija- ja nuorisoasuntokohteet voivat saada ARA:n erityisryhmien investointiavustusta enintään 10 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Tätä matalinta tukiluokkaa esitetään poistettavaksi sillä perusteella, että tavalliset nuoret ja opiskelijat eivät ole erityisen tuen tarpeessa, eikä opiskelija- ja nuorisoasuntokohteissa ole tarvetta sellaisille erityisille tila- ja varusteluratkaisuille, joiden kattamiseen investointiavustusjärjestelmä on etupäässä kehitetty. Työryhmän esityksen mukaan nuorisoasuntojen rakentamista ja perusparantamista tuettaisiin edelleen ARA:n korkotukilainoituksella, minkä lisäksi ne voisivat saada normaalin vuokraasuntotuotannon lisäämiseksi mahdollisesti myönnettäviä erityistukia, joita erityisryhmäasunnot eivät saa. Nuorisoasumisen näkökulmasta investointiavustuksen mahdolliseen poistamiseen sisältyy kaksi uhkakuvaa: Vaikutukset uusien nuorisoasuntojen asumiskustannusten nousuun ja nuorisoasuntojen rakentajien vähenevä kiinnostus investointien tekemiseen. Ensimmäinen vaikuttaa siihen, mitä asuminen maksaa ja jälkimmäinen siihen, kuinka paljon uusia nuorisoasuntoja ylipäänsä saadaan vuokra-asuntomarkkinoille. Nuorisoasuntoliiton mielestä nuorisoasuminen erityispiirteineen täyttää erityisten tilaratkaisujen tarpeen ja tämän vuoksi nuorisoasumisen tulee jatkossakin kuulua investointiavustuksen piiriin. Tähän vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: 1. Pieni asuntokoko ja tarvittavat yhteistilat. 2. Korkotukilainoituksen omarahoitusosuudet esteenä yleishyödylliselle rakentamiselle. 3. Kaikki nuoret ovat erityisasemassa vuokra-asuntomarkkinoilla. Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuutta koskevan raportin näkemys investointiavustusten ensimmäisen tukiluokan poistamisesta on täysin räikeässä ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että nuorten asunnottomuutta ja asuntopulaa voidaan parhaiten ehkäistä lisäämällä nuorisoasuntojen tuotantoa, eikä suinkaan leikkaamalla sitä. Lausunto on luettavissa kokonaisuutena osoitteessa: Nuorisoasuntoliiton puheenjohtaja Tuomas Nurmela, tuomas(at)tuomasnurmela.fi ja Nuorisoasuntoliiton pääsihteeri Minna Vierikko, minna.vierikko(at)nal.fi.

5 Alkuasunnot Oy rakentaa uusia nuorisoasuntokohteita Alkuasunnot Oy:llä on käynnissä kahden nuorisoasuntokohteen rakentaminen. Näistä toinen on syyskuun lopussa Helsingin Rastilaan, osoitteeseen Retkeilijänkatu 7b 9, valmistuva 52 asunnon kohde. Toinen on Vantaan Keimolanmäkeen, osoitteeseen Leksankuja 4 b, rakennettava 61 asunnon talo, jonka rakentaminen alkoi maaliskuussa. Kesäkuussa on tarkoitus aloittaa 95 asuntoa käsittävän talon rakentaminen Helsingin Kruunuvuorenrantaan osoitteeseen Gunillantie 15. Mainittujen kohteiden lisäksi kuluvan vuoden aikana päästäneen aloittamaan 39 asunnon peruskorjaus- ja uudisrakentamishanke Joensuussa osoitteessa Koulukatu 11. Kaikki mainitut kohteet rahoitetaan pääosin korkotukilainoin. Rastilan, Keimolanmäen ja Joensuun hankkeisiin on lisäksi myönnetty valtion erityisryhmien investointiavustusta ja Gunillantien hankkeeseen RAY:n investointiavustusta. Alkuasunnoilla on voimassaolevat tonttivaraukset Helsingin Kalasatamassa ja Espoon Suviniityssä. Jälkimmäisen kohteen suunnittelu käynnistetään kuluvan kesän aikana. Kalasatamassa on käynnissä yhteistyökonseptien ideointi saman korttelin muiden tontinvaraajien kanssa. Koska tontin rakentaminen on viimeisimpien tietojen mukaan aloitettavissa vasta vuonna 2017, varsinainen kohdesuunnittelu käynnistetään vasta vuonna Alkuasunnot Oy:n toimitusjohtaja Jari Riskilä, puh , etunimi.sukunumi(at)alkuasunnot.fi.. Mun talous -verkosto: Kansallisen talouslukutaidon strategia hallitusohjelmaan Nuorisoasuntoliitto on mukana kesällä 2013 perustetussa Mun talous -verkostossa ( fi/verkosto/), jonka tavoitteena on edistää nuorten talousosaamista ja ennaltaehkäistä talousongelmia. Verkosto kokoaa yhteen nuorten parissa työskenteleviä järjestöjä, viranomaisia, yrityksiä ja oppilaitoksia. Syksyllä 2014 julkaistun Taloudellinen lukutaito Suomessa -tutkimuksen (Kalmi & Ruuskanen, 2014) mukaan Suomessa talousosaaminen on epätasaista eri ryhmien välillä. Varsinkin nuorten kohdalla näkyy maksuhäiriömerkintöjen kasvua sekä rahankäytön haasteita. Uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa (2016) huomioidaan taloustaitojen opetuksen lisääminen. Koulun ja perheen lisäksi valtion, luottomarkkinoiden, yritysten ja kolmannen sektorin on tiivistettävä yhteistyötä nuorten talousosaamisen edistämiseksi. Euroopan komissio on myös kehottanut EU:n jäsenmaita kehittämään kansallisen strategian taloudelliseen koulutukseen. Mun talous -verkosto esittää kansallisen talouslukutaidon strategian sisällyttämistä hallitusohjelmaan Strategian tavoitteena on: a) Edistää taloudellista osaamista elinikäisellä koulutuksella. b) Tarjota luotettavaa ja riippumatonta tietoa, työkaluja ja tukea. c) Varmistaa koulutuksen ja tiedonvälityksen vaikuttavuus, seuranta ja nopea reagointi. d) Lisätä alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja edistää parhaiden käytäntöjen jakamista.

6 Strategia tarvitsee riittävän korkean poliittisen hyväksynnän, sitoutumisen ja valtakunnallisen tason koordinoinnin. Strategiaa rakennetaan yhdessä viranomaisten, alan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Mun talous -verkoston kannanoton voi lukea osoitteessa: com/2015/05/kansallinen-talouslukutaidon-strategia pdf Mun talous -hankkeen projektipäällikkö Jukka Moilanen, , jukka.moilanen(at)setlementti.fi. Lukion yhteiskuntaopin painopiste henkilökohtaisen taloudenhallinnan opetukseen Mun talous -hankkeen kommentti lukion opetussuunnitelmaan 2016 Lukion opetussuunnitelmaa päivitettäessä on huolehdittava siitä, että yhteiskuntaopin talousopetuksen painopiste on enemmän henkilökohtaisen taloudenhallinnan opetuksessa. Taloustaitojen opettelua tulisi viedä myös muiden oppiaineiden yhteyteen. Koti ja koulu ovat nuorten pääasiallisia tiedonlähteitä taloudenhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Lukioikäisten nuorten tulisi oppia vastuullisiksi rahankäyttäjiksi samalla kun he kohtaavat yhteiskunnan kulutuspaineet ja erilaisten luottotuotteiden tarjonnan. Nykyistä laajempi taloustaitojen opettaminen koulussa antaisi nuorille tasavertaisemmat eväät oman talouden hallintaan ja itsenäiseen elämään. Nuorten ylivelkaantuminen on kasvava ongelma. Noin joka kymmenes alle 30-vuotias on menettänyt luottotietonsa. Tällä on vaikutusta mm. vuokra-asunnon, kotivakuutuksen, puhelinliittymän ja asuntolainan saamiseen. Velkaongelmilla on tutkimusten mukaan myös suora yhteys terveyteen ja ihmissuhteisiin. Oman talouden suunnittelu ja hallinta on välttämätön kansalaistaito. Koko kommentti on luettavissa osoitteessa: Lähetä aihe-ehdotuksesi Mun talous -tutkimuspankkiin Millaista tietoa organisaationne tarvitsee nuorten taloudenhallinnan aihepiiristä? Tai mistä asioista aihepiiriin liittyen mielestänne tarvittaisiin lisää tutkimustietoa? Olemme Mun talous -hankkeessa perustamassa verkkosivuillemme tutkimuspankkia. Pankkiin kootaan nuorten taloudenhallinnan aihetta palvelevia tutkimusaihioita, joita voidaan hyödyntää korkeakoulujen lopputöiden aiheina. Tutkimuspankkia käytetään myöhemmin myös opinnäytetöiden ja tutkimusten julkaisukanavana. Nuorten taloudenhallintaan liittyviä tutkimusaiheita voi ehdottaa matalalla kynnyksellä projektikoordinaattori Saara Autiolle, saara.autio(at)nal.fi, Tutkimusaihe voi nousta arjen työstä ja havainnoista ja tutkimuksen kohderyhmänä voi olla vaikka oman organisaatiosi työntekijät.

7 Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen ( ) päätöstilaisuus Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke / Nuorisoasuntoliitto ry järjestää hankkeen päätöstilaisuudetn torstaina klo , Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki. Tilaisuudessa esitellään hankkeen tuloksia ja tuotoksia sekä kuullaan yhteistyökumppaneiden kokemuksia ja ajatuksia nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisytyöstä. Esittelyssä on myös asunnottomuustyön jatkosuunnitelmia uudelle ohjelmakaudelle. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan lähempänä ajankohtaa. Projektipäällikkö Jyrki Malinen, etunimi.sukunimi(at)nal.fi.