Satavarmaa turvallisuutta lähellä sinua

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (6) Sisäministeriö Pelastusosasto 415/2017 HELSINKI Viite SMDno ASETUS PELASTUSTOIMEN VIRKAPUVUSTA SEKÄ PELASTUS- VIRANOMAISEN HENKILÖKORTISTA Yleistä Sisäministeriön on pyytänyt mm. pelastuslaitoksilta lausuntoa pelastustoimen virkapuvusta sekä pelastusviranomaisen henkilökortista annetun sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta. Lausuntonaan asiasta Satakunnan pelastuslaitos toteaa seuraavaa: Asetusta näyttäisi olevan tarkoitus muuttaa vain hyvin vähäisessä määrin. Nyt voimassa olevassa asetuksessa on kuitenkin joitain kohtia, joiden selkeyttäminen olisi järkevää tehdä nyt, kun säädös on avattu muutoksille. Käsitteet Asetuksen alkupuolelle säädösteknisesti sopivaan paikkaan tulisi lisätä kohta käsitteet, jossa määriteltäisiin vähintään seuraavien käsitteiden merkitys tässä asetuksessa (suluissa käsitteeseen liittyvä lisätieto tai selvennys, ei ole tarkoitettu säädöstekstiin) - ehdotus säädöstekstiksi: Käsitteet: Tässä asetuksessa käytetään seuraavia määritelmiä: Asuste: Malliltaan tarkemmin määrittelemätön virkapuvun yhteydessä käytettävä varuste, jonka yleisilme ja väri on määritelty. Asusteita ovat esim. käsineet ja kaulaliinat. Asusteita käytetään vaatekokonaisuuden ja käyttötilanteen mukaan, niiden käyttö ei edellytä erillistä lupaa tai päätöstä. Satavarmaa turvallisuutta lähellä sinua Satakunnan pelastuslaitos Satakunnankatu PORI Puh. vaihde etunimi.sukunimi@satapelastus.fi S01, SPEL_VirkapukuAsetusLausunto docx,

2 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 2 (6) (Asuste-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä, vaatekappale (paita, housut) tai täydentävä vaatetuksen osa (vyöt, kaulaliinat, käsineet) sanaa tulisi tässä käyttää sen jälkimmäisessä merkityksessä.) Jalkineet: Virkapuvun kanssa käytettäväksi soveltuvat, yksityiskohdiltaan yleisluonteisesti määritellyt erityyppiset ja väriset jalkineet. Täydentävä vaate: Virkapukuun kuuluva, virkapuvun tuotekuvausohjeessa selkeästi määritelty varuste, jota käytetään vaatekokonaisuuden osana ja jonka käyttöönotosta voidaan antaa tarkempia ohjeita tämän asetuksen 8 mukaisesti. (Täydentävällä vaatteella tulisi tarkoittaa vain asetuksessa erityisesti lueteltuja varusteita, joiden käyttöönotosta tulee tehdä pelastustoimen yksikön päätös virkapukuohjeen sivun 42 viim. kpl mukaisesti.) Vaatetus: Asetuksessa määritelty virkavaatekokonaisuus tiettyihin käyttötilanteisiin. Eri vaatetuksia voivat erotuksetta käyttää kaikki pelastustoimen virkapuvun tai siihen perustuvan palokuntapuvun käyttöön oikeutetut virka- tai palokunta-asemasta riippumatta. (Vaatetuksella tulisi tarkoittaa virkapukuasetuksen erityisesti määrittelemää varustekokonaisuutta, kuten asemavaatetus tai vierailuvaatetus. Eräiden kyselyiden perusteella on syytä olettaa, että kaikki eivät ole ymmärtäneet eri vaatetusten yhtäläistä käyttöoikeutta, vaan esim. on ajateltu, että juhlavaatetus olisi sallittu vain päällystölle.) Varuste: virkapukuun kuuluva vaate, asuste tai jalkine. (Varusteella ymmärretään Kielitoimiston sanakirjan mukaan määrätarkoitukseen käytettäviä asusteita ja välineitä. Asuste-sanaa on tässä käytetty sen edellä määritellystä poikkeavassa, vaatekappaletta tarkoittavassa merkityksessä.) Täydentävien vaatteiden, asusteiden ja jalkineiden erottelu ja käyttö Nykymuodossaan asetus käsittelee pelastustoimen virkapuvun asusteet ja täydentävät vaatteet 6 :ssä erottelematta, mitkä listatuista varusteista kuuluvat mihinkin ryhmään. Erottelu tulisi tehdä selkeästi, koska täydentävien vaatteiden käyttö edellyttää pelastustoimen virkapukuohjeen mukaan ao. pelastustoimen yksikön (esim. pelastuslaitos) päätöstä niiden käyttöönotosta. Asusteita voidaan käyttää virkavaatekokonaisuuden yhteydessä tilanteen ja tarpeen mukaan ilman erityistä päätöstä tai lupaa. Jalkineen määritelmä ei varsinaisesti sovellu kumpaankaan em. ryhmistä, joten ne olisi järkevintä käsitellä omana kokonaisuutenaan.

3 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 3 (6) Kun pitäydytään edellä esitetyissä käsitteissä, tulee eri vaatetukset määrittelevien pykälien (2 5 ) alkua muuttaa niin, ettei asuste-sanaa enää käytetä vaatetuksen kuuluvaa varustetta (esim. t-paita, virkahousut) tarkoittavassa mielessä; ehdotus uudeksi tekstiksi (esimerkkinä 2 ): 2 Asemavaatetus Virkapuvun asemavaatetukseen kuuluu: 1) pikeepaita, lyhythihainen 6 1 mom. 13 k Sandaalit voitaisiin poistaa virkapuvun jalkinelistalta. Ne eivät yleensä takaa riittävää työturvallisuutta paloaseman huoltotöissä, palotarkastuksilla tai ensihoitotehtävissä, vaikka olisivatkin turvajalkineita. Toimistovaatetus ja sandaalit ovat yhdistelmä, jota ei toivoisi näkevänsä. 6 :n 2 mom. Tähän kohtaan on kirjattu asema- ja toimistovaatetuksen päähinevaihtoehtoja. Nykyinen tekstimuoto sekoittaa päähineet ja vaatetukset melko hämäävästi. Säädöstä lukiessa voi päätyä käsitykseen, että asemavaatetuksessa voidaan käyttää kenttälakkia ja toimistovaatetuksessa lippalakkia. Tekstiä tulisi muuttaa niin, ettei sekaantumisen mahdollisuutta ole: Asemavaatetuksessa voidaan lippalakin asemesta käyttää barettia tai venelakkia, ja toimistovaatetuksessa kenttälakin sijasta barettia ja venelakkia. Naisten ja miesten varusteet Asetus määrittelee eräitä varusteita kuuluvaksi yksinomaan naisille tai miehille. Määrittely ei ole kuitenkaan yksiselitteinen eikä täysin johdonmukainen. Solmukeliina on määritelty eri kohdissa asetusta naisten malliksi (ehkä pitäisi käyttää ilmaisua naisten asuste ). Solmio (ja juhlasolmio) tulee vastaavasti määritellä miesten käytössä olevaksi asusteeksi. Määrittelyiden tulee olla yhteneväisiä kaikissa asetuksen kohdissa nykyisessä tekstissä juhlasolmukeliinaa ei ole määritelty naisille kuuluvaksi. Saattaa tuntua turhalta määritellä hameita vain naisille kuuluvaksi varusteeksi, mutta pääkaupunkiseudulla työskentelevän bussin kuljettajamiehen kerrotaan käyttävän kesällä hametta. Tällaisten kotitekoisten skottilaisten ilmaantumista pelastushenkilöstöön ei ehkä pidetä toivottavana. Jos sukupuolineutraalipukeutuminen tulee säädösperustaiseksi, voitaneen tätäkin asetusta muuttaa uudelleen.

4 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 4 (6) Juhlahame tulisi määritellä selkeästi naisten ja juhlahousut miesten varusteeksi. Tunnukset, merkit ja kunniamerkit 4 3 ja 4 mom.; 5 3 mom. Ohjeluonnos käyttää termejä suuret kunniamerkit ja kunniamerkkinauhat. Viralliset ritarikunnat käyttävät termejä (alkuperäiskokoiset) kunniamerkit ja (kunniamerkki)nauhalaatat. Säädöstekstissä tulisi käyttää virallisen tahon termejä. 10 Muiden tunnusten määrittely 1 mom. 10k Perustelumuistiossa on haluttu muuttaa sopimuspalokuntien nimilaattaa niin, että siinä olisi henkilön etu- ja sukunimi. Vastaava tarkennus tulisi tehdä myös ammattihenkilöstön vastaavaan tunnukseen nykyinen teksti mainitsee vain nimen, tätä on tulkittu käytännössä eri tavoin käytännön tulisi olla yhtenäinen kaikilla virkapuvun käyttäjäryhmillä kuten 16 2 mom. muutoksen perusteluissa on todettu mom. 15 k. Miehistön kokardin todetaan olevan punaisen ja mustan värinen peltinen tai muovinen Muutetaan peltinen -sana sanaksi metallinen 10 1 mom. 16 ja 17 k Kohdissa määritellään päällystön ja alipäällystön virkalakin punosnauha. Kyseinen nykyisin tunnukseksi muuttunut päähineen osa on alkujaan pitänyt päähinettä päässä liikuttaessa esim. polkupyörällä, ratsain, avoautolla tms. Kuvaavampi nimike olisi leukanyöri. Nyöri on yleisesti poikkileikkaukseltaan pyöreä, nauha on litteä, punos voi olla paitsi pyöreä tai kulmikas, myös litteä. Puolustusvoimat käyttää vastaavasta esineestä nimikettä leukanyöri, poliisilla nimike on leukanauha mom. 18 k. tässä määritellään miehistön virkalakin edellisiä kohtia vastaava tunnus, jonka alkuperäinen käyttötarkoitus on kerrottu edellä. Tästä on käytetty nimikettä kiiltonahkaremmi kuvaavampi nimike olisi kiiltonahkainen leukahihna. Remmi sanalla on myös joukkoa, porukkaa kuvaava merkitys myös sen vuoksi hihna. 12 Eräiden tunnusten käyttö Pykälässä määritellään eräitä päähineisiin kuuluvia tunnuksia. Päähineitä käyttäviä henkilöitä kutsutaan virkamiehiksi ja virkaryhmiksi. Pelastuslaitosten henkilöstöön kuuluu kunnallisia viranhaltijoita tai työntekijöitä, samoja tunnuksia käytetään osittain myös muissa kuin viranomaisorganisaatioissa. Virkamies -sanat tulisi korvata henkilö -sanalla ja virkaryhmä henkilöryhmällä.

5 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 5 (6) 18 Virkapuvun poistaminen käytöstä Varsinaisen virka-, palokunta- tai opiskelijapuvun lisäksi asianmukaisen hävittämisen vaatimuksen tulisi koskea myös näiden pukujen tunnuksia ja merkkejä. Kommentteja perustelumuistiossa esitetyistä asioista 2 1 mom. Termin bermudat korvaaminen sanalla sortsit on järkevää. 3 1 mom. 8 k Välitakki oli aikanaan pelastustoimen virkapukuhankkeen ohjausryhmässä tarkoitus sallia toimistovaatetuksessa vain ulkotakin irtovuorena. Nykyinen välitakki (malli 2011) ei toimi ulkotakin vuorena samalla tavoin kuin edeltäjänsä (malli 2007). Korjaus on järkevä ja kannattaa tehdä tämä vastaa alkuperäistä tavoitetta. 6 1 mom. 10 k Asetuksella ei tulisi ottaa kantaa siihen, käytetäänkö virkapukuun kuuluvien hameiden kanssa pitkiä sukkia tai sukkahousuja. Sen sijaan, että käytetään sanaa sukkahousut, tulisi käyttää ilmaisua pitkät sukat tai sukkahousut. Ns. polvi- tai nilkkasukkia ei tulisi käyttää virkahameen kanssa. Väri muutos ihonväriseksi sopii toimisto- ja vierailuvaatetukseen, juhlavaatetukseen musta väri olisi edelleen sopivin. 6 1 mom. 18 k ym. Virkapukuhankkeen ohjausryhmä saattoi tarkoittaa juhlakengillä nimenomaan kiiltonahkakenkiä. Kiiltonahkakengät-nimike voidaan poistaa ja korvata nimikkeellä juhlakengät. 15 Pelastusviranomaisen henkilökortin tilausvaltuutta tulisi laajentaa niin, että tilauksen voisi tehdä pelastuslain 26 :n 2 momentissa tarkoitetun alueen ylimmän viranhaltijan (yleensä pelastusjohtaja) lisäksi myös em. ylimmän viranhaltijan valtuuttama saman pelastuslaitoksen viranhaltija. Tämä muutos mahdollistaisi pelastuslaitoskohtaisen järkevän delegoinnin ja olisi osaltaan normien purkua. Korttien toimittajalle tulisi toimittaa viranhaltijapäätöksillä tieto niistä henkilöistä, joilla on korttien tilausvaltuudet mom. Opiskelijapuvun tunnus asia on mahdollisesti ymmärretty toisin kuin alkujaan on ollut tarkoitus. Tunnuksen tarkoitus oli ilmeisesti alkujaan erottaa opiskelija ammattihenkilöistä tämä on useimmiten järkevää ja perusteltua. Käytössä on havaintojen mukaan ollut kerrosmuovinen nimilaatta, jossa lukee esim. päällystöopiskelija Timo Tulimeri. Tässä tar-

6 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS 6 (6) koitetun opiskelijatunnuksen tulisi olla musta tai virkapukukankaan värinen kangasmerkki, jossa lukisi selkeästi vihreällä OPISKELIJA (ei nimeä tms.) muita tietoja ei tässä kohdassa asetustekstiä mainita ilmeisen tarkoituksellisesti. Opiskelijoiden tästä tunnuksesta erillisen nimilaatan muoto, väri, sisältö jne. tulisi antaa muuten Pelastusopiston ratkaistavaksi, mutta henkilön etu- ja sukunimi laatassa tulisi aina olla mom. Esitetty muutos vastaa alkuperäistä tarkoitusta, mutta perustelu nimilaattojen yhdenmukaisuuteen ei ole asetuksen nykytekstin mukainen. Ammattihenkilöstön nimilaatassa ei nyt voimassa olevan säädöksen 10 1 mom. 10 k. mukaan ole virka-aseman lisäksi kuin henkilön nimi ei siis vaatimusta etu- ja sukunimestä. Yhteenveto Pelastustoimen virkapukuun liittyvien säädös- ja ohjemuutokset ovat nyt tapahtumassa tavallisuudesta poikkeavassa järjestyksessä. Virkapukuasetuksen muutokset saattavat heijastua muutostarpeena virkapukuohjeeseen ja virkapuvun tuotekuvausohjeeseen tämä olisi selkeä hierarkkinen järjestys. Virkapukuohje ja virkapuvun tuotekuvausohje uusittiin viime vuoden lopulla nyt niissä toteutetut muutokset viedään jälkikäteen asetukseen. Kun asetusta nyt muutetaan, kannattaa se tehdä niin, etteivät vanhat puutteet enää jatkossa haittaisi säädöksen soveltamista tai ymmärtämistä. Tämän lausunnon yhteyshenkilönä toimii erityisasiantuntija Iiro Hyrsky etunimi.sukunimi@satapelastus.fi tai puhelimitse Yhteistyöterveisin SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS Pekka Tähtinen pelastusjohtaja Iiro Hyrsky erityisasiantuntija