TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Transkriptio

1 TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Tohtorikoulutus (LT-, HLT-,FT- ja TtT-tutkinnot) Lisensiaattikoulutus (TtL-tutkinto) OPINTO-OPAS

2 Sisällys LUKIJALLE JOHDANTO 1 Edellytykset tohtorin tutkinnon suorittamiseen Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Kuvaus tohtorintutkintoprosessista Tohtorin tutkintoon liittyvät määräykset ja käytännön ohjeet Turun yliopiston tutkijakoulu ja tiedekunnan tohtoriohjelmat Valinnan perusteet ja hakumenettely tieteellisiin jatko-opintoihin Neuvottelu ohjaajan kanssa ja väitöskirjatyön aloittaminen Tohtorikoulutuksen seurantaryhmä Tohtorintutkinnon opinto-oikeus, yliopistoon ilmoittautuminen, opintosuunnitelma ja väitöskirjatutkimuksen rekisteröinti Opinto-oikeus ja ilmoittautuminen Turun yliopistoon Teoreettisen koulutuksen opintosuunnitelma Väitöskirjan tutkimussuunnitelman, ohjaajien ja seurantaryhmän rekisteröinti Teoreettinen koulutus Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorintutkinnon rakenne ja laajuus Filosofian tohtorin tutkinnon rakenne ja laajuus Terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon rakenne ja laajuus Tohtorin tutkintoon liittyvä kansainvälinen opiskelu Teoreettisten opintojen hyväksyttäminen Väitöskirjan / lisensiaatintutkimuksen (terveystieteet) laatiminen Terveystieteiden lisensiaatintutkimuksen ohjeita Väitöskirjan yleisiä ohjeita Väitöskirjan ulkoasusta ja sisällöstä Väitöskirjan väittelylupa-anomus ja esitarkastus Väitöskirjan esitarkastajat, vastaväittäjä ja kustos Ohjeet väitöskirjan esitarkastajalle Väittelyluvan myöntäminen Väitöskirjan julkaiseminen Ohjeet virallisen vastaväittäjän lausunnoksi Tiedekunnan johtokunnan vahvistamat säännöt Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa annettavista kunniamaininnoista väitöskirjoille

3 4.10 Väitöstilaisuus Väitöspäivän ja -salin varaaminen, ilmoitus väitöstilaisuudesta Väitöksestä tiedottaminen Väitöskirjan jakelu Väitöstilaisuuden kulku Väitöskirjan hyväksyminen ja lisensiaatin- / tohtorintutkinnon todistus Rahoitus Tutkimusrahoitus Turun yliopiston tutkimusrahoitustiedotus Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan jatko- ja tutkijankoulutukseen tarkoitetut matkakulukorvaukset sekä Turun Yliopistosäätiön matkamäärärahat Suomen Akatemian apurahoista Rahoitusta tutkijankoulutukseen ulkomailla Väitöskirjasta aiheutuvien kustannusten rahoitus Painatus- ja kielentarkastuskustannukset Esitarkastus- ja vastaväittäjän kustannukset Yleistä Faculty Of Medicine Postgraduate Education Unit (PGE) Tohtoritoimikunta Kokousajat Yhteystiedot LIITTEET

4 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Tohtorikoulutus (LT-, HLT-,FT- ja TtT-tutkinnot) Lisensiaattikoulutus (TtL-tutkinto) OPINTO-OPAS LUKIJALLE Tämä opas on tarkoitettu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tieteellistä jatkotutkintoa suorittavien käsikirjaksi lukuvuosiksi Oppaassa on käyttökelpoista tietoa myös muille tohtorikoulutuksesta kiinnostuneille. Opas sisältää ne asetukset, tiedekunnan omat säädökset ja menettelytapaohjeet, jotka koskevat lääketieteen, hammaslääketieteen ja filosofian tohtorin sekä terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorintutkinnon suorittamista. Mikäli jatkotutkintoja koskeviin määräyksiin tulee tämän oppaan voimassaoloaikana oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen tiedekunnan www-sivuilla. Opas on luettavissa tiedekunnan www-sivuilla osoitteessa: JOHDANTO Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa seuraavat tieteelliset jatkotutkinnot Filosofian tohtorin tutkinto Hammaslääketieteen tohtorin tutkinto Lääketieteen tohtorin tutkinto Terveystieteiden lisensiaatin tutkinto Terveystieteiden tohtorin tutkinto Tämän opinto-oppaan määräykset perustuvat yliopistojen tutkinnoista annettuun valtioneuvoston asetukseen (794/2004), ja sen muuttamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (1039/2013), yliopistolakiin (558/2009), Turun yliopiston opintojohtosääntöön, Turun yliopiston tutkijakoulun johtosääntöön sekä voimaan tulleeseen Tohtorikoulutusta koskevat toimintaperiaatteet Turun yliopistossa asiakirjaan. 2

5 1 Edellytykset tohtorin tutkinnon suorittamiseen Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut (Yliopistolaki 558/2009, 37 ): 1. soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon 2. soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; taikka 3. soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Lääketieteen tai hammaslääketieteen tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä henkilön, joka on suorittanut lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon Suomessa tai vastaavan tutkinnon muun maan korkeakoulussa. Tohtorintutkinnon opinto-oikeuden hakeminen, ilmoittautuminen jatko-opiskelijaksi sekä teoreettisen koulutuksen opintosuunnitelman ja väitöskirjatyön rekisteröinti on mahdollista lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon osalta jo perustutkintovaiheessa. Teoreettisen koulutuksen voi tohtorin tutkinnon suorittamista suunnitteleva aloittaa jo ennen lisensiaattitutkinnon valmistumista. Filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä henkilön, joka on suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai ulkomaisessa korkeakoulussa tasoltaan vastaavan soveltuvan tutkinnon tai jolla tiedekunta muuten toteaa olevan vastaavat tiedot ja valmiudet (Yliopistolaki 558/2009, 37 ). Terveystieteiden lisensiaatin ja/tai tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä henkilön, joka on suorittanut terveydenhuollon kandidaatin tai terveystieteiden maisterin tutkinnon tai joka on suorittanut vastaavan tasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon tai jolla tiedekunta toteaa olevan muuten riittävät tiedot ja valmiudet (Yliopistolaki 558/2009, 37 ). Tiedekunnan tohtoriohjelma (ks. luku 4.1 ja 4.2), johon jatko-opinto-oikeutta hakeva pyrkii, toteaa suoritetun koulutuksen antamat valmiudet tohtorikoulutukseen. 2 Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on (Asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1039/2013), että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tohtorintutkintoon sisältyy tiedekunnan vahvistama määrä teoreettisia opintoja ja väitöskirjatyö. Tohtorintutkinnon suorittajan on osallistuttava tiedekunnan määräämällä tavalla tutkintoa varten järjestettävään opetukseen, osoitettava tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä julkaistava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004) 3

6 3 Kuvaus tohtorintutkintoprosessista Jatko-opinto-oikeuden hakeminen - hakuajat tohtoriohjelmiin - hakemukseen sisältyy: teoriaopintosuunnitelma tutkimussuunnitelma sisältäen rahoitussuunnitelman ohjaajatiedot ja ohjaussuunnitelma seurantaryhmätiedot tutkintotodistus tarvittaessa (todenne kielitaidosta / KV-hakijat) tohtoriohjelmakohtaiset liitteet Tohtorintutkinnon todistus - dekaani myöntää tutkintotodistuksen kun väitöskirja on hyväksytty Väitöskirjan hyväksyminen - johtokunta hyväksyy väitöskirjan - tiedekunnan kokousajat: tiedekunta/sivut/kokousaikataulu.aspx Dekaani myöntää opinto-oikeuden Yliopistoon ilmoittautuminen - opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä tohtorikoulutettavan ilmoittautuminen ko. lukukaudelle kirjataan opiskelijarekisteriin - tohtorikoulutettavan tulee ilmoittautua läsnäolevaksi yliopistoon lukuvuosittain Teoriaopintojen suorittaminen ja väitöskirjan teko - seurantaryhmä kokoontuu tohtorikoulutettavan kutsusta vähintään kerran vuodessa, samalla päivitetään ohjaussuunnitelma - tohtoriohjelmaan toimitetaan progress report vuosittain Suoritettujen teoriaopintojen hyväksyttäminen - tohtorikoulutettava toimittaa ohjaajan allekirjoittaman yhteenvedon teoriaopintosuorituksista liitteineen tohtoriohjelmaan hyväksymistä varten - tohtoriohjelman johtaja hyväksyy jatko-opinnot (40 op/60 op) - dekaani/varadekaani hyväksyy teoriaopintokokonaisuuden osaksi tohtorintutkintoa Esitarkastajien määrääminen - valmis Turnitin-ohjelmalla tarkistettu käsikirjoitus osatöineen (paperi- ja PDF-muodossa) sekä väittelylupahakemus toimitetaan tohtoritoimikuntakäsittelyä varten tiedekunnan kansliaan - väittelylupahakemuslomake löytyy osoitteesta tieteellinen/tiet_lomake - tohtorikoulutusoppiaineen vastuuprofessori ehdottaa esitarkastajia, vastaväittäjää ja kustosta Vastaväittäjän lausunto - vastaväittäjä toimittaa lausuntonsa tiedekunnan kansliaan Väitöstilaisuus - väittelijä varaa tilan, majoituksen vastaväittäjälle sekä hoitaa muut käytännön järjestelyt - väittelijä toimittaa ohjeen mukaisella jakelulla väitöskirjoja vähintään 10 pv ennen väitöstä - 2 kpl väitöskirjoja tiedekunnan kansliaan Väittelylupa, vastaväittäjä ja kustos - johtokunta myöntää väittelyluvan - dekaani nimeää väitöstilaisuuden vastaväittäjän ja kustoksen - väittelijä ottaa yhteyttä yliopiston julkaisupalveluihin ja viestintään Esitarkastajien lausunnot - asiantuntijat toimittavat lausuntonsa tiedekunnan kansliaan - väittelijä toimittaa esitarkastuksessa korjatun lopullisen version käsikirjoituksesta tiedekuntaan osatöineen (paperi- ja PDFmuodossa) - lausuntojen perusteella tohtoritoimikunta puoltaa ja johtokunta myöntää väittelyluvan Esitarkastukseen lähettäminen - tohtoritoimikunta antaa luvan esitarkastukseen - dekaani/varadekaani nimeää esitarkastajat - väittelijä toimittaa käsikirjoituksen esitarkastajille 4

7 4 Tohtorin tutkintoon liittyvät määräykset ja käytännön ohjeet 4.1 Turun yliopiston tutkijakoulu ja tiedekunnan tohtoriohjelmat Turun yliopistossa on aloittanut toimintansa koko yliopiston laajuinen tutkijakoulu. Tohtorintutkintoa suorittavat kuuluvat Turun yliopiston tutkijakouluun omien tiedekuntiensa tohtoriohjelmien kautta. ( Lääketieteelliseen tiedekuntaan tohtorikoulutettavaksi hakeutuvat hakevat johonkin tiedekunnan tohtoriohjelmaan ( Hakija valitsee sen tohtoriohjelman mihin pyrkii neuvoteltuaan ohjaajansa kanssa. Tohtoriohjelmakohtaiset opintoopasta tarkentavat opetussuunnitelmat ovat liitteenä Valinnan perusteet ja hakumenettely tieteellisiin jatko-opintoihin Lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan hakijoita tohtorikoulutettaviksi ensisijaisesti laitosten ja tohtoriohjelmien kattamille tutkimusalueille, millä taataan tohtorikoulutettaville korkeatasoinen ohjaus. Lisäksi valinnassa otetaan huomioon jatkotutkintotavoitteet ja tohtorikoulutuksen edellyttämät resurssit. Tohtorikoulutettavaksi hakevan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan mm. seuraavilla kriteereillä: tutkimussuunnitelman laatu: tutkimusaiheen innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman realistisuus ja selkeys sekä suunnitellun tutkimuksen toteutustapa tutkimusaiheen tieteellinen ja käytännöllinen relevanssi menestyminen perustutkinto-opinnoissa kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito Tiedekunnan tohtoriohjelman tulee arvioida paitsi hakijan edellytyksiä ja valmiuksia suoriutua jatkoopinnoista, myös esitetyn ohjauksen riittävyyttä ja asiantuntijuutta, tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta, suunnitellun tutkimuksen soveltuvuutta tohtoriohjelmaan sekä sitä, tukevatko suunnitellut teoreettiset opinnot hakijan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Tohtoriohjelma voi arvioida hakijan soveltuvuutta ja motivoituneisuutta haastattelemalla hakijan. Tohtorikoulutettavien sisäänoton enimmäismäärä voi olla tohtoriohjelmakohtaisesti ennalta määritelty. Tohtorikoulutettavat valitaan koulutusohjelmiin (lääketieteen-, hammaslääketieteen- ja filosofian tohtorinkoulutusohjelmaan ja terveystieteiden lisensiaatin- tai tohtorinkoulutusohjelmaan) hakuaikojen puitteissa. Tiedekunta valitsee lukuvuosittain kuinka moneen ja mihin Turun yliopiston tutkijakoulun päättämistä hakuajoista osallistuu. Tohtoriohjelmat voivat valita kyseisten tiedekuntien hakuajoista ne, joihin ohjelma osallistuu. Tiedekunnassa todetaan hakijan hakukelpoisuus ja hakemuksen muodollisten ehtojen täyttyminen. Tohtoriohjelma, johon hakija pyrkii, arvioi tohtorikoulutettavaksi hakevan valmiuksia ja sitoutumista jatkoopintojen menestykselliseen suorittamiseen. Tohtoriohjelma hyväksyy tai hylkää hakijan ohjelmaansa ja toimittaa päätöksestä tiedon tiedekuntakäsittelyä varten. Opinto-oikeuden kaikkiin koulutusohjelmiin myöntää päätöksellään dekaani. Jatko-opintohakemuksessa esitetyt opintosuunnitelman, väitöskirjatyön tutkimussuunnitelman ja terveystieteiden lisensiaattityön tutkimussuunnitelman, ohjaussuunnitelman, ohjaajan/-t sekä seurantaryhmän jäsenet hyväksyy dekaani tohtoriohjelman esityksestä ja tohtoritoimikunnan puollosta. Opinto-oikeutta ei myönnetä, jos hakija ei täytä valinnan ehtoja. Hylkäämisperusteet ilmoitetaan hakijalle päätöksen yhteydessä ja päätökseen liitetään valitusosoitus. Opiskelijavalintapäätöksiä koskeva muutoksenhakumenettely on määritelty Turun yliopiston opintojohtosäännössä (9 ). 5

8 Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajalle/-ille, seurantaryhmän jäsenille ja ao. tohtoriohjelmalle. Myönteinen päätös jatko-opinto-oikeudesta lähetetään tiedoksi myös yliopiston Opiskelija- ja hakijapalveluihin. 4.3 Neuvottelu ohjaajan kanssa ja väitöskirjatyön aloittaminen Tohtorintutkinnon suorittamista aloittavan on aluksi neuvoteltava jonkun vanhemman tutkijan (professori, dosentti tai poikkeustapauksessa muu tohtorintutkinnon suorittanut tutkija) kanssa teoreettisen koulutukseen sisällöstä, väitöskirjatyönohjauksesta ja muista projektiin liittyvistä yksityiskohdista. Työnohjaajan ja asianomaisen oppiaineen professorin tai vastaavan kanssa tulee sopia mm. työn aiheesta, metodiikasta ja toteuttamismahdollisuuksista. Väitöskirjatyöllä tulee olla korkeintaan kaksi ohjaajaa, joista toisen tulee pätevyydeltään olla vähintään dosentti tai vastaavan pätevyyden omaava. Poikkeustapauksessa esimerkiksi vaativan poikkitieteellisen työn ollessa kysymyksessä, voi tiedekunta erillisen anomuksen perusteella hyväksyä kolmannen ohjaajan. Mikäli ohjaajia halutaan muuttaa rekisteröinnin jälkeen, on tohtorikoulutettavan ja ohjaajan-/ien tehtävä kirjallinen anomus perusteluineen tohtoritoimikunnalle asiasta. Kun hakeminen tiedekunnan tohtorikoulutettavaksi tulee ajankohtaiseksi, hakija neuvottelee ohjaajansa kanssa siitä mihin tohtoriohjelmaan pyrkii. Ohjaajan kanssa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka liitetään osaksi hakemusasiakirjoja. Ohjaaja ja tohtorikoulutettava tarkastavat vuosittain suunnitelman ajantasaisuuden esim. seurantaryhmätapaamisen yhteydessä. 4.4 Tohtorikoulutuksen seurantaryhmä Tohtorikoulutuksen alkuvaiheessa opintosuunnitelman ja väitöskirjatutkimuksen rekisteröinnin yhteydessä tohtorikoulutettava ja ohjaaja yhdessä neuvotellen kokoavat seurantaryhmän, jossa väitöskirjan ohjaajan/ien lisäksi on yksi - kolme muuta väitöskirjan aihepiiriin perehtynyttä tohtorintutkinnon suorittanutta tutkijaa. Heistä vähintään yhden tulee olla oman tutkimusryhmän ulkopuolelta. Seurantaryhmän tehtävät ovat: Kokoontua vähintään kerran vuodessa arvioimaan tohtorikoulutuksen edistymistä ja tohtorikoulutettavan kykyä harjoittaa itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä. Tohtorikoulutettava kutsuu seurantaryhmän koolle. Edistää väitöskirjatyön menestyksellistä etenemistä tarjoamalla asiantuntemusta väitöskirjatyön aihepiiristä ja työn toteutuksesta. Antaa tarvittaessa lausunto tohtorikoulutettavan työn etenemisestä. Lausuntoja voidaan hyödyntää tohtoritoimikunnassa arvioitaessa väitöskirjatyön soveltuvuutta väitöskirjaksi. Mahdollisissa ongelmatilanteissa tohtorikoulutettava voi ottaa yhteyttä seurantaryhmän jäseniin. Tohtorikoulutettavan tulee raportoida vuosittain seurantaryhmälle tohtorikoulutuksen edistymisestä. Tohtoriohjelmakohtaiset edistymisen seurantaraportit (progress report) hyväksytään osaksi tohtorikoulutuksen opintoja (0,5 op / raportti, max 2 op). Tohtoriohjelma seuraa ohjaussuunnitelman ja seurantaryhmätoiminnan toteutumista. Yksi tutkimusryhmän ulkopuolinen jäsen voi toimia väitöskirjan esitarkastajana, jos tämä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja hän täyttää esitarkastajille asetettavat vaatimukset. 4.5 Tohtorintutkinnon opinto-oikeus, yliopistoon ilmoittautuminen, opintosuunnitelma ja väitöskirjatutkimuksen rekisteröinti Tohtorikoulutettavat valitaan tiedekunnan tohtoriohjelmiin hakuaikojen puitteissa. Tiedekunta julkaisee tohtoriohjelmien yhteiset hakuajat, hakuosoitteen ja hakemista koskevat muut yksityiskohdat. Tohtorintutkinnon opinto-oikeutta ja hyväksymistä valinnan mukaiseen tohtoriohjelmaan haetaan hakulomakkeella, johon sisältyy: teoreettisen koulutuksen opintosuunnitelma 6

9 väitöskirjan / terveystieteiden lisensiaattityön tutkimussuunnitelma, jossa aikataulu- ja rahoitussuunnitelma ohjaajatiedot ja ohjaussuunnitelma seurantaryhmän kokoonpano kopio tutkintotodistuksesta (mikäli perustutkinto suoritettu muualla kuin Turun yliopistossa) todenne kielitaidosta (mikäli edellytykset todentamiselle täyttyvät, ks. liite 1) tohtoriohjelmakohtaiset liitteet Hakuohjeet ja -lomakkeet saa tiedekunnan www-sivulta: Opinto-oikeus ja ilmoittautuminen Turun yliopistoon Mikäli perustutkinto ei ole suoritettu Turun yliopistossa, opinto-oikeushakemukseen on liitettävä kopio tutkintotodistuksesta. Tiedekunnan kansliasta toimitetaan opinto-oikeuspäätös suoraan opiskelija- ja hakijapalveluihin, jossa uusi opiskeluoikeus sekä ilmoittautuminen läsnäolevaksi opiskelijaksi kirjataan opintorekisteriin. Mikäli opiskelijan tietoja ei ole vielä opintorekisterissä, hänelle lähetetään rekisteriröintilomake henkilötietojen ilmoittamista varten. Tällöin opinto-oikeus ja ilmoittautuminen yliopistoon tallennetaan vasta rekisteriröintilomakkeen palauttamisen jälkeen. Kun opinto-oikeus on tallennettu, opiskelija- ja hakijapalveluista lähetetään jatkokoulutettavalle kirjoillaolotodistus sekä kopio opinto-oikeuspäätöksestä. Tämän jälkeen ilmoittautuminen yliopistoon tulee suorittaa lukuvuosittain siihen asti kunnes lisensiaatin/tohtorintutkinto on suoritettu. Ilmoittautuminen tehdään Nettiopsussa, Tohtorikoulutettavan on oltava Turun yliopiston kirjoilla läsnä olevana opiskelijana, kun hän suorittaa tohtorintutkintoon kuuluvia opintoja ja tutkintotodistusta myönnettäessä. Ilmoittautumisaika on yleensä toukokuun loppupuolelta syyskuun alkuun asti. Jatko-opintoja suorittavan opinto-oikeus siirretään passiiviseksi, jos jatkokoulutettava ei ole viimeisen kolmen lukuvuoden aikana suorittanut jatko-opintoja tai osallistunut ohjaukseen sovitulla tavalla. Opintooikeus siirretään passiiviseksi myös, jos tohtorikoulutettava on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeiset kolme lukuvuotta. Tietoa yliopiston passiivirekisteristä: Tarkempia tietoja saa Opiskelija- ja hakijapalveluista, puh , tai sähköpostitse osoitteesta: ilmoittautuminen@utu.fi. Ilmoittautuminen on tohtorikoulutettavalle maksutonta, ellei hän halua liittyä Turun yliopiston ylioppilaskuntaan, johon kuulumisesta on joitakin sosiaalisia etuja. Lukuvuosi-ilmoittautumisesta lähetetään ohjeet kirjoillaoleville opiskelijoille toukokuussa. Vuodesta 2014 alkaen ohjeet lähetetään vain sähköpostitse, ja vain utu-sähköpostiosoitteeseen. Ilmoittautumisohjeet verkossa: Teoreettisen koulutuksen opintosuunnitelma Hakiessaan opinto-oikeutta tiedekunnalta ja hyväksymistä valinnan mukaiseen tohtoriohjelmaan tulee hakijalla olla teoreettisen koulutuksen opintosuunnitelma laadittuna. Tohtorikoulutettava suunnittelee työnohjaajansa kanssa teoreettisen koulutukseen sisällön, joka soveltuu tohtorikoulutettavan koulutusohjelmaan ja tieteenalaan. Luvussa 4.6 esitetään erikseen kunkin koulutusohjelman tutkinnon rakenne ja laajuus. Luvussa esitellään tohtorin tutkintoon mahdollisesti sisällytettävää opiskelua ulkomailla. 7

10 4.5.3 Väitöskirjan tutkimussuunnitelman, ohjaajien ja seurantaryhmän rekisteröinti Hakiessaan opinto-oikeutta tiedekunnalta tieteelliseen jatkokoulutuksen koulutusohjelmiin tulee hakijalla olla väitöskirjan tutkimussuunnitelma laadittuna. Väitöskirjatyön ohjaaja/ohjaajat kirjataan tohtorintutkinnon opinto-oikeushakemukseen ja he antavat allekirjoituksellaan suostumuksensa työn tekemiselle. (Jos ohjaajia on enemmän kuin 2, tulee tiedekunnalle tehdä kirjallinen perustelu, ks. luku 4.3). Ohjaajan/-ien kanssa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka liitetään osaksi hakemusasiakirjoja. Samalla kirjataan myös seurantaryhmän kokoonpano (Ks. luku 4.3). Opintooikeushakemuksessa ilmoitetaan missä tohtorintutkinnon oppiaineessa väitöskirjatutkimus toteutetaan Tohtorintutkinto rekisteröidään yhteen tohtorikoulutusoppiaineeseen, jonka vastuuhenkilö antaa allekirjoituksellaan suostumuksensa väitöskirjatutkimuksen tekemiselle oppiaineen puitteissa. Väitöskirjatyön rekisteröintiin liitetään suomenkielinen, ruotsinkielinen tai englanninkielinen tutkimussuunnitelma. Tutkimussuunnitelman laatimiseksi on erilliset ohjeet ( opiskelu/opiskelijavalinta/valintaperusteet/sivut/tohtorikoulutusvalinta.aspx). 4.6 Teoreettinen koulutus Lääketieteellisessä tiedekunnassa lääketieteen tai hammaslääketieteen tohtorintutkinnon teoreettisen koulutuksen laajuus on 40 op sekä filosofian tohtorintutkinnon, terveystieteiden lisensiaatin ja/tai tohtorintutkinnon teoreettisen koulutuksen laajuus on 60 op. Jotta tohtorintutkinnot suoritettaisiin johdonmukaisesti ja varmistettaisiin tohtorintutkintojen loppuunsaattaminen, tulee jatko-opiskelijoiden suorittaa teoriaopinnot ennen väitöskirjatyön valmistumista. Teoreettisen koulutuksen voi lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon suorittamista suunnitteleva aloittaa jo ennen lisensiaattitutkinnon suorittamista. Opiskelijat voivat myös hakeutua perusopintovaiheessa joko kliiniselle tai biolääketieteen tutkijalinjalle. Myös terveystieteiden tohtorin tutkintoa suunnitteleva voi perustutkintoa suorittaessaan hakeutua hoitotieteen tutkijalinjalle. Ks. tutkijalinjojen yhteystiedot luku 6.1. Teoreettiseen koulutukseen voi sisällyttää jatko-opiskelua ulkomailla. Ks. luku Tohtorin tutkintoon liittyvä kansainvälinen opiskelu Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorintutkinnon rakenne ja laajuus Lääketieteen tai hammaslääketieteen tohtorintutkinnon suorittaminen edellyttää keskimäärin neljän vuoden päätoimista opiskelua. Tutkinto koostuu 40 opintopisteen laajuisesta teoreettisesta koulutuksesta sekä väitöskirjatyöstä, jota puolustetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Teoreettisen, sekä yleis- että tieteenalakohtaisen, koulutuksen, voi tohtorintutkinnon suorittamista suunnitteleva aloittaa jo ennen lisensiaattitutkinnon valmistumista. Teoreettiseen koulutukseen kuuluvan yleiskoulutusosan tavoitteena on perehdyttää tohtorintutkinnon suorittaja tieteenalan yleisiin tutkimusmenetelmiin, tutkimuksen suunnitteluun ja tulosten arviointiin, tieteelliseen kirjoittamiseen, tutkimustyön historiallisiin ja eettisiin perusteisiin sekä vahvistaa tutkijan yleisiä valmiustaitoja. Lääketieteen tieteenteoria ja etiikka -kurssi (laajuus 2 op) on pakollinen opintojakso (liite 3). Tohtorikoulutettavan tulee ottaa huomioon, että yleiskoulutuksen kurssit vaihtelevat lukuvuosittain ja että pakollista Lääketieteen tieteenteoria ja etiikka -kurssia ei mahdollisesti järjestetä joka lukukausi (lisätietoja PGE:n kursseista kurssisihteeri Anne Johansson, puh , amjohan@utu.fi). Teoreettisen koulutuksen tieteenalakohtaisen koulutusosan tavoitteena on syvällinen perehtyminen oman alan tietoihin ja tutkimusmenetelmiin sekä alan tieteellisen kehityksen seuraaminen. Perustelluista syistä tiedekunta voi hyväksyä tieteenalakohtaiseksi koulutukseksi muunkin koulutuksen. 8

11 Lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyviä opintojaksoja ei voi käyttää tohtorintutkintoon. Tutkijalinjan suorittaneet tohtorikoulutettavat voivat käyttää 40 opintopisteen opinnot tohtorin tutkintoon kurssimuotoiseksi koulutukseksi, jos opintoja ei ole käytetty perustutkinnon valinnaisiksi opinnoiksi. Teoreettisen koulutuksen rakenne 40 opintopistettä Alla esitetyt koulutukset ovat pakollista yleiskoulutusta lukuun ottamatta esimerkkejä, joiden mukaisia koulutuksia tohtorikoulutettava ja ohjaaja yhdessä valitsevat sisällytettäväksi teoriaopintokokonaisuuteen (40 op). PAKOLLINEN YLEISKOULUTUS 2 op Lääketieteen tieteenteoria ja etiikka -kurssi 2 op MUU YLEISKOULUTUS 8-18 OP Menetelmäkoulutus Esim: - Tilastolliset perusanalyysit SAS JMP-ohjelmistolla 2 op - Tilastolliset perusanalyysit SPSS-ohjelmistolla 2 op - Eläinten käyttäminen tutkimuksessa 3 op (kurssi on pakollinen niille jotka haluavat saada luvan eläinkokeiden itsenäiseen suorittamiseen) Kieliopinnot Esim: - Advanced academic writing -kurssi 3 op - Oral presentation skills -kurssi 3 op Yleiset valmiustaidot: Esim: - Perus- tai jatkokoulutuksen opinto-ohjelmassa oleva opetus (max 8 op) - Mm. tutkimusetiikka, johtamis-, esiintymis-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, opetustaidot, yrittäjyys sekä projektinhallintataidot (opintopisteet kurssiohjelman ja osallistumisen mukaan) TIETEENALAKOHTAINEN KOULUTUS op Tohtoriohjelmakohtainen tieteenalakoulutus - opintopisteet osallistumisen mukaan Jatkokoulutusseminaarit/ tieteelliset seminaarit - osallistuminen seminaariin (10 tuntia/1 op) - seminaariesitelmä (1 esitelmä/1 op) Laitoksen/oppiaineen/klinikan tutkimusseminaarit / referaattiseminaarit (journal clubs) - opintopisteet osallistumisen mukaan (max 8 op) Kotimaiset ja ulkomaiset jatkokoulutus- ja erikoiskurssit - opintopisteet kurssiohjelman ja osallistumisen mukaan Kansalliset ja kansainväliset tieteelliset kokoukset (max 8 op) - kansallisessa kokouksessa esitetty posteri 1 op ja suullinen esitys 2 op - kansainvälisessä kokouksessa esitetty posteri 3 op ja suullinen esitys 4 op - osallistuminen kongressiin ilman esitystä 0,5 op Tieteellisen julkaisun kirjoittaminen - julkaistavaksi hyväksytty tieteellinen artikkeli, joka ei ole osana väitöskirjaa 2-4 op, (max 4 op) Kirjatentit - väitöskirjan aiheeseen sopivaa tieteellistä tekstiä hyväksytään ohjaajan esityksestä. Ennen kuulustelun suorittamista tohtorikoulutettavan anomus tohtoriohjelmalle, jossa maininta kuulustelun vastaanottajasta (muu kuin ohjaaja) ja ohjaajan lausunto kirjan aihepiirin soveltuvuudesta, ehdotus 9

12 opintopistelaajuudesta sekä ohjaajan allekirjoitus (max 12 op) Tieteellinen työskentely, opintomatkat, ja menetelmäkoulutus kotimaisessa/ulkomaisessa korkeakoulussa/tutkimuslaitoksessa op tohtoriohjelma hyväksyy ohjaajan esityksen pohjalta - tohtorikoulutettavan työsuhde väitöskirjan tekemiseksi omassa yksikössä ei käy suoritukseksi Tohtoriohjelmakohtaiset edistymisen seurantaraportit (progress report), 0,5 op/raportti, (max 2 op) Väitöskirjatyönohjaajan/-ien antama henkilökohtainen työnohjaus (max 6 op) Soveltuvat erikoistumiseen liittyvät koulutukset - opintopisteet osallistumisen mukaan Opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ohjaaja ensisijassa sekä tohtoriohjelma tarkistavat, että koulutus muodostaa tasapuolisen kokonaisuuden, jossa toteutuvat asetuksen edellyttämät lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinnolle asetetut tavoitteet. Lopullisen päätöksen hyväksymisestä tekee tiedekunta. Opintosuunnitelman esittäminen ks.luku 4.5. Osallistuminen kursseille on valvottua. Merkinnän opintorekisteriin saa vain läsnäolokerroista. Muu kuin kurssimuotoinen opiskelu on osoitettava erillisin todistuksin; kongressien osalta ohjelman, posteriluettelon tms. avulla suoritettuja opintoja hyväksyttäessä Filosofian tohtorin tutkinnon rakenne ja laajuus Filosofian tohtorintutkinto koostuu väitöskirjasta, jota puolustetaan julkisesti väitöstilaisuudessa ja 60 opintopisteen teoriaopinnoista. Teoreettiseen koulutukseen kuuluvan yleiskoulutusosan tavoitteena on perehdyttää tohtorintutkinnon suorittaja tieteenalan yleisiin tutkimusmenetelmiin, tutkimuksen suunnitteluun ja tulosten arviointiin, tieteelliseen kirjoittamiseen, tutkimustyön historiallisiin ja eettisiin perusteisiin sekä vahvistaa tutkijan yleisiä valmiustaitoja. Lääketieteen tieteenteoria ja etiikka kurssi (laajuus 2 op) on pakollinen opintojakso (liite 3). Määräys filosofian tohtorin -tutkinnon teoriaopintovaatimusten pakollisesta osasta koskee lukien opinto-oikeuden saaneita tohtorikoulutettavia lukien se koskee pakollisena myös aiemmin opinto-oikeuden saaneita tohtorikoulutettavia, jotka eivät ole mennessä hyväksyttäneet suorittamaansa teoriaopintokokonaisuutta tiedekunnassa. Tohtorikoulutettavan tulee ottaa huomioon, että yleiskoulutuksen kurssit vaihtelevat lukuvuosittain ja että pakollista Lääketieteen tieteenteoria ja etiikka -kurssia ei mahdollisesti järjestetä joka lukukausi (lisätietoja PGE:n kursseista kurssisihteeri Anne Johansson, puh , amjohan@utu.fi). Teoreettisen koulutuksen tieteenalakohtaisen koulutusosan tavoitteena on syvällinen perehtyminen oman alan tietoihin ja tutkimusmenetelmiin sekä alan tieteellisen kehityksen seuraaminen. Perustelluista syistä tiedekunta voi hyväksyä eriytyväksi koulutukseksi muunkin koulutuksen. Maisterintutkintoon sisältyviä opintojaksoja ei voi käyttää tohtorintutkintoon. Teoreettisen koulutuksen rakenne 60 opintopistettä Alla esitetyt koulutukset ovat pakollista yleiskoulutusta lukuun ottamatta esimerkkejä, joiden mukaisia koulutuksia tohtorikoulutettava ja ohjaaja yhdessä valitsevat sisällytettäväksi teoriaopintokokonaisuuteen (60 op). PAKOLLINEN YLEISKOULUTUS 2 op Lääketieteen tieteenteoria ja etiikka -kurssi 2 op 10

13 MUU YLEISKOULUTUS op Menetelmäkoulutus Esim: - Tilastolliset perusanalyysit SAS JMP-ohjelmistolla 2 op - Tilastolliset perusanalyysit SPSS-ohjelmistolla 2 op - Eläinten käyttäminen tutkimuksessa 3 op (kurssi on pakollinen niille jotka haluavat saada luvan eläinkokeiden itsenäiseen suorittamiseen) Kieliopinnot Esim: - Advanced academic writing -kurssi 3 op - Oral presentation skills -kurssi 3 op Yleiset valmiustaidot: Esim: - Perus- tai jatkokoulutuksen opinto-ohjelmassa oleva opetus (max 8 op) - Mm. tutkimusetiikka, johtamis-, esiintymis-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, opetustaidot, yrittäjyys sekä projektinhallintataidot (opintopisteet kurssiohjelman ja osallistumisen mukaan) TIETEENALAKOHTAINEN KOULUTUS op Tohtoriohjelmakohtainen tieteenalakoulutus - opintopisteet osallistumisen mukaan Jatkokoulutusseminaarit / tieteelliset seminaarit - osallistuminen seminaariin (10 tuntia/1 op) - seminaariesitelmä (1 esitelmä/1 op) Laitoksen/oppiaineen/klinikan tutkimusseminaarit/referaattiseminaarit (journal clubs) - opintopisteet osallistumisen mukaan Kotimaiset ja ulkomaiset jatkokoulutus- ja erikoiskurssit - opintopisteet kurssiohjelman ja osallistumisen mukaan Kansalliset ja kansainväliset tieteelliset kokoukset - kansallisessa kokouksessa esitetty posteri 1 op ja suullinen esitys 2 op - kansainvälisessä kokouksessa esitetty posteri 3 op ja suullinen esitys 4 op - osallistuminen kongressiin ilman esitystä 0,5 op Tieteellisen julkaisun kirjoittaminen - julkaistavaksi hyväksytty tieteellinen artikkeli, joka ei ole osana väitöskirjaa 2-4 op, (max 8 op) Kirjatentit - väitöskirjan aiheeseen sopivaa tieteellistä tekstiä hyväksytään ohjaajan esityksestä. Ennen kuulustelun suorittamista tohtorikoulutettavan anomus tohtoriohjelmalle, jossa maininta kuulustelun vastaanottajasta (muu kuin ohjaaja) ja ohjaajan lausunto kirjan aihepiirin soveltuvuudesta, ehdotus opintopistelaajuudesta sekä ohjaajan allekirjoitus (max 12 op) Tieteellinen työskentely, opintomatkat, ja menetelmäkoulutus kotimaisessa/ulkomaisessa korkeakoulussa/tutkimuslaitoksessa op tohtoriohjelma hyväksyy ohjaajan esityksen pohjalta - tohtorikoulutettavan työsuhde väitöskirjan tekemiseksi omassa yksikössä ei käy suoritukseksi Tohtoriohjelmakohtaiset edistymisen seurantaraportit (progress report), 0,5 op/raportti, (max 2 op) Väitöskirjatyönohjaajan/-ien antama henkilökohtainen työnohjaus (max 6 op) 11

14 Opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä ohjaaja ensisijassa sekä tohtoriohjelma tarkistavat, että koulutus muodostaa tasapuolisen kokonaisuuden, jossa toteutuvat asetuksen edellyttämät filosofian tohtorin tutkinnolle asetetut tavoitteet. Lopullisen päätöksen hyväksymisestä tekee tiedekunta. Opintosuunnitelman esittäminen ks.luku 4.5. Mikäli tohtorikoulutukseen hakeutuva on suorittanut jatkotutkinnon, teoriaopintojen korvaamisesta tai täydentämisestä päättää dekaani tohtoriohjelman esityksestä ja tohtoritoimikunnan puollosta opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Osallistuminen kursseille on valvottua. Merkinnän opintorekisteriin saa vain läsnäolokerroista. Muu kuin kurssimuotoinen opiskelu on osoitettava erillisin todistuksin; kongressien osalta ohjelman, posteriluettelon tms. avulla suoritettuja opintoja hyväksyttäessä Terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon rakenne ja laajuus Terveystieteiden lisensiaatintutkinto koostuu lisensiaatintutkimuksesta ja 60 opintopisteen teoriaopinnoista. Terveystieteiden tohtorintutkinto koostuu väitöskirjasta, jota puolustetaan julkisesti väitöstilaisuudessa, ja 60 opintopisteen teoriaopinnoista. Terveystieteiden lisensiaatin ja terveystieteiden tohtorintutkinnot kuvataan Turun yliopiston hoitotieteen tohtoriohjelman opinto-oppaassa liite 2.1. Teoreettisen koulutuksen rakenne 60 opintopistettä PÄÄAINEEN JATKO-OPINNOT JA TUTKIJASEMINAARIT op pääaineen tutkijaseminaareja ja henkilökohtaista työnohjausta hyväksytään enintään 10 op kongressit hyväksytään seuraavasti (enintään 8 op, perustelu liitteeksi jos poiketaan enimmäismäärästä): o osallistuminen 1 op o posteri/suullinen esitys 2 op o suullinen esitys kansainvälisessä kongressissa 4 op Osa opinnoista suoritetaan hoitotieteen valtakunnallisessa tohtorikoulutusverkostossa, jonka ohjelma on nähtävissä hoitotieteen laitoksella ja valtakunnallisen tohtorikoulutusverkoston www-sivuilla: TUTKIMUSALAAN LIITTYVIEN TIETEENALOJEN OPINNOT op Tutkimusalaan liittyviin tieteenalojen jatko-opintoihin on mahdollista sisällyttää aine- ja/tai syventävien opintojen tasoisia opintojaksoja ja kokonaisuuksia. Näihin kuuluu pakollisena opintojaksona laajuudeltaan 2 opintopisteen Tieteenteoria ja etiikka kurssi (liite 4). Osa opinnoista sisältää yleisiä asiantuntijuuteen liittyviä opintoja ns. transferable skills/generic skills, joita voivat olla mm. tutkimusetiikka, johtamis-, esiintymis-, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, opetustaidot, yrittäjyys ja projektinhallintataidot (opintopisteet kurssiohjelman ja osallistumisen mukaan) sekä perus- tai jatkokoulutuksen opinto-ohjelmassa oleva opetus, jota enintään 8 op. Opintosuoritukset on hyväksytettävä oppiaineen vastuuhenkilöllä. Ohjaajan hyväksymän opintosuunnitelman mukaiset opinnot tallennetaan opintorekisteriin. Mikäli tohtorikoulutettavan opintosuunnitelmaan tulee muutoksia, muutokset ja suunnitelmasta poikkeavat suoritetut opinnot on hyväksytettävä tohtoriohjelman johtajalla. Opintojen rekisteriin tallentamista varten on toimitettava kurssi- ja koulutustodistukset suoritetuista opintosuunnitelman mukaisista ja erikseen hyväksytyistä opinnoista hoitotieteen laitokselle assistentille (puh ). PGE:n kurssisuoritukset tallennetaan opintorekisteriin tiedekunnassa. 12

15 4.6.4 Tohtorin tutkintoon liittyvä kansainvälinen opiskelu Tohtorin tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia kansainvälisessä tutkimusyhteisössä. Tohtorin tutkintoon hyväksyttäviä kansainvälistymistä tukevia opintoja ovat mm. kansainvälisiin kokouksiin osallistuminen, tieteellinen työskentely ulkomaisessa tutkimuslaitoksessa, ulkomailla suoritetut kurssit sekä kotiyliopistossa järjestettävät kansainväliset kurssit ja vierailijaluennot. Tietoa tutkijanvaihdoista: Erasmus -opiskelijavaihdossa ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään osaksi tutkintoa ECTS - järjestelmän (European Credit Transfer System) mukaisesti. Lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineilla on nimetyt ECTS-yhdyshenkilöt, jotka vastaavat opintosuunnitelmien hyväksymisestä. Erasmus - opiskelijavaihtopaikat ( ) julistetaan haettavaksi tammikuussa ja hakuaika päättyy helmikuun puolivälissä. Tohtorikoulutettavien kannattaa aktiivisesti hyödyntää oppiaineiden, laitosten ja tutkimusprojektien vakiintuneita kansainvälisiä kontakteja. Niiden kautta tai itsenäisesti hankitussa vaihtopaikassa suoritetut opinnot voidaan myös hyväksyä tutkintoon. Itsenäisesti hankittu vaihtopaikka pitää ilmoittaa myös yliopistolle B-lomakkeella, joka löytyy intrasta: Opintojen hyväksyminen tutkintoon tulee kuitenkin selvittää aina ennen ulkomaille opiskeluun lähtöä (Erasmus -ohjelmassa se on velvoite)! Lisätietoja Erasmus- ja muista vaihto-ohjelmista: tai kansainvälisistä palveluista spostitse outgoing@utu.fi Teoreettisten opintojen hyväksyttäminen Suoritettuaan teoreettisen koulutuksen lääketieteen tai hammaslääketieteen tohtorin tutkintoa suorittava tohtorikoulutettava täyttää teoreettisten opintojen hyväksymiseksi hakemuksen ( jossa esitetään eritelty yhteenveto opinnoista, ja liittää siihen mukaan opintorekisteriotteen ja mahdolliset kurssi- ja koulutustodistukset. Myös tutkijalinjan suorittaneet kirjaavat opintonsa hakemukseen eritellysti. Tohtorikoulutettava ja ohjaaja allekirjoittavat hakemuksen. Tohtoriohjelman johtaja tarkistaa opinnot ja toimittaa hyväksymisensä yhteenvedon mukana tiedekuntaan. Suoritettuaan teoreettiset opinnot filosofian tohtorin tutkintoa suorittava tohtorikoulutettava täyttää teoreettisten opintojen hyväksymiseksi hakemuksen ( tieteellinen/tiet_lomake), jossa esitetään eritelty yhteenveto opinnoista, ja liittää siihen mukaan opintorekisteriotteen ja mahdolliset kurssi- ja koulutustodistukset. Tohtorikoulutettava ja ohjaaja allekirjoittavat hakemuksen. Tohtoriohjelman johtaja tarkistaa opinnot ja toimittaa hyväksymisensä yhteenvedon mukana tiedekuntaan. Suoritettuaan teoreettiset opinnot terveystieteiden lisensiaatin tutkintoa suorittava jatko-opiskelija ja/tai tohtorin tutkintoa suorittava tohtorikoulutettava hyväksyttää opintonsa opintorekisteriotteella. Tohtoriohjelman johtaja tarkistaa opinnot ja toimittaa hyväksymisensä rekisteriotteen mukana tiedekuntaan. Tohtorin-/ lisensiaatintutkinnon teoreettisen koulutuksen hyväksymispäätöksen tekee dekaani. Huom. Tohtorintutkinnon teoreettiset opinnot tulee hyväksyttää tiedekunnassa ennen väitöskirjakäsikirjoituksen ja väittelylupa-anomuksen toimittamista tiedekuntaan esitarkastusprosessia varten. 13

16 4.7 Väitöskirjan / lisensiaatintutkimuksen (terveystieteet) laatiminen Terveystieteiden lisensiaatintutkimuksen ohjeita Lisensiaatintutkimuksesta löytyy tietoa Turun yliopiston hoitotieteen tohtoriohjelman opinto-oppaasta ja osoitteessa: Saatuaan lisensiaatintutkimukseksi aiotun tutkimuskokonaisuuden valmiiksi, jatko-opiskelija toimittaa valmiin käsikirjoituksen tiedekunnan kansliaan koulutuspäällikkö Outi Irjalalle (puh ) tai opintosihteeri Riitta Pajulle (puh ). Tiedekunta nimeää oppiaineen professorin tai vastaavan esityksestä tarkastajat, joille jatko-opiskelija toimittaa lisensiaatintutkimuksensa tarkastettavaksi. Tarkastajien lausuntojen perusteella johtokunta päättää terveystieteiden lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä. Neljä kappaletta lisensiaatintutkimusta on toimitettava hoitotieteen laitokselle jaettavaksi edelleen kirjastoihin Väitöskirjan yleisiä ohjeita Väitöskirjaksi tarkoitetun opinnäytteen tulee olla itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys omaan tieteenalaan kuuluvasta aiheesta. Väitöskirjaksi voidaan esittää pääosin aikaisemmin julkaisematon tutkimus (ns. monografiaväitöskirja) tai kokoomaväitöskirja, joka koostuu yhtenäiseen aihepiiriin kuuluvista tieteellisistä julkaisuista, käsikirjoituksista ja niihin liittyvästä yhteenvedosta. Osajulkaisujen tulee olla julkaistuja vertaisarviointijärjestelmää käyttävissä sarjoissa tai aikakauslehdissä. Väittelylupaa myönnettäessä yli puolet kokoomaväitöskirjan osajulkaisuista tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Yhteisjulkaisujen suhteen on tärkeää, että tekijällä on ollut niiden toteuttamisessa itsenäinen osuus. Vähintään yhdessä osatyössä väittelijän tulee olla jakamaton ensimmäinen kirjoittaja. Väittelijän tulee antaa kirjallinen englanninkielinen selvitys osuudestaan kunkin osatyön toteuttamisessa osajulkaisuista koostuvalle väitöskirjalle. Selvitys liitetään väittelylupa-anomukseen ja toimitetaan tiedekuntaan, kun väitöskirjakäsikirjoitukselle esitetään esitarkastajia. Osajulkaisun ensimmäisellä kirjoittajalla on etuoikeus julkaisun käyttämiseen väitöskirjassaan. Mikäli joku muu haluaa käyttää ko. julkaisua väitöskirjassaan, tulee siihen saada kirjallinen suostumus ensimmäiseltä kirjoittajalta ja työn ohjaajalta/ohjaajilta. Suostumus liitetään väittelylupa-anomukseen. Sellaisten osajulkaisujen, joita käytetään useammassa kuin yhdessä väitöskirjassa, määrän tulee olla alle puolet väitöskirjan osajulkaisujen määrästä. Samaa osajulkaisua voidaan käyttää enintään kahdessa väitöskirjassa. Saman yhteisjulkaisun sisällyttäminen kahden eri tohtorikoulutettavan väitöskirjaan ratkaistaan tapauskohtaisesti tekijöiden työnjakoa koskevan englanninkielisen selvityksen perusteella väitöskirjatyötä arvioitaessa. Mitä väitöskirjasta on säädetty, sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja yhteenvedon muodostamaan kokonaisuuteen. Turun yliopiston päätöksen mukaisesti kaikki lukien esitarkastusta varten tiedekuntaan toimitettavat väitöskirjakäsikirjoitukset tulee olla Turnitin-järjestelmällä tarkastettuja. Tiedekuntaan toimitettavan väittelylupa-anomuksen liitteeksi tulee ohjaajan allekirjoittama todistus käsikirjoituksen tarkastuksesta Turnitin-järjestelmällä. Väitöskirjan kannen kääntöpuolelle tulee teksti: The originality of this dissertation has been checked in accordance with the University of Turku quality assurance system using the Turnitin OriginalityCheck service. Suomenkieliseen väitöskirjaan tulee teksti: Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheckjärjestelmällä. Väitöskirja on kirjoitettava suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tiedekunnan suostumuksesta muulla kielellä. Julkisessa tarkastuksessa on käytettävä suomen kieltä tai kieltä, jolla väitöskirja on kirjoitettu tai muuta tiedekunnan hyväksymää kieltä. Lectio praecursoria on tapana pitää suomeksi väitöksen muusta kielestä huolimatta, mikäli väittelijä on suomenkielinen. Jos käsikirjoitus on kirjoitettu muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, johtokunta voi pyytää erillisen lausunnon käsikirjoituksen kieliasusta. Väitöskirjaan liittyvät 14

17 alkuperäiset tutkimustulokset on talletettava vähintään niin kauan kuin väitöskirjan käsittely on tiedekunnassa kesken. Ne on myös tarvittaessa voitava esittää tiedekunnan määräämille asiantuntijoille Väitöskirjan ulkoasusta ja sisällöstä Väitöskirjaan tulee sisältyä tässä järjestyksessä: nimiösivu, jossa väitöskirjan nimi sekä väitöskirjan tekijän etunimi ja sukunimi, ja jonka alareunassa teksti Turun yliopiston julkaisuja Annales Universitatis Turkuensis (Ks. kansiohjeet) nimiösivun kääntöpuoli, jossa on mainittu väitöskirjan tekopaikat seuraavassa järjestyksessä o Turun yliopisto, tiedekunta, laitos, oppiaine johon tohtorintutkinto on rekisteröity, mahd. muu oppiaine jossa väitöstutkimusta on tehty, tohtoriohjelma o muut mahdolliset tekopaikat o työnohjaajan/-ien nimet o esitarkastajien nimet o vastaväittäjän nimi o merkintä väitöskirjan alkuperäisyyden tarkistuksesta (The originality of this dissertation has been checked in accordance with the University of Turku quality assurance system using the Turnitin OriginalityCheck service.) o julkaisusarjan tunnukset (ISBN-numero ja ISSN-numero) sekä painopaikka ja -vuosi tiivistelmä englannin kielellä (abstract) yhden sivun mittaisena, enintään 250 sanaa. Tämän tiivistelmän alkuun merkitään väitöskirjan tekijän nimi, väitöskirjan nimi, väitöskirjan tekopaikat (kuten esitetty yllä), julkaisusarja, painopaikka ja vuosiluku. Sivun loppuun merkitään väitöskirjaan liittyvät avainsanat (keywords). suomen ja/tai ruotsinkielinen tiivistelmä yhdelle sivulle (muoto, kuten edellä) sisällysluettelo kappaleet ja sivut numeroituna (table of contents) lyhenteet (abbreviations) osajulkaisuluettelo (list of original publications), jossa tulee olla maininta julkaisujen tekijänoikeuksista (esim. The original communications have been reproduced with the permission of the copyright holders.) johdanto (introduction) (kappaleiden numerointi alkaa tästä johdantokappaleesta) kirjallisuuskatsaus (review of literature) tavoitteet (aims) aineisto ja menetelmät (materials and methods) tulokset (results) pohdinta (discussion) johtopäätökset (summary/conclusions) kiitokset (acknowledgements) Kiitokset luvun sisältö lisätään väitöskirjaan vasta esitarkastusprosessin jälkeen. viitteet (references) kokoomaväitöskirjan loppuun liitetään osatyöt väitöskirjassa listatussa järjestyksessä Lisäksi väitöskirjaan tulee liittää ensimmäiseksi ns. irtolehti, jossa on oltava seuraavat tiedot: väitöskirjan nimi väittelijän nimi lääketieteellisen tiedekunnan julkisesti puolustettavaksi hyväksymä väitöskirja väitöstilaisuuden aika ja paikka Turun yliopisto University of Turku, painopaikka ja vuosi Mikäli väittelijä haluaa, hän voi sisällyttää väitöskirjaansa lyhyen vapaamuotoisen esittelyn itsestään kuvan kera. 15

18 Jos väitöskirja ilmestyy jossakin tieteellisessä julkaisusarjassa tai vastaavassa, noudatetaan kirjallisuusviittauksissa jo kirjallisuusluetteloa laadittaessa sarjan ohjeita. Kaikissa yliopistossa tehtävissä englanninkielisissä julkaisutiedoissa Turun yliopiston nimi tulee ilmoittaa muodossa University of Turku ja Turun yliopistollisen keskussairaalan nimi muodossa Turku University Hospital. Kokoomaväitöskirjassa tulee aikaisemmin julkaistun materiaalin osalta noudattaa voimassa olevia copyright-määräyksiä (voi koskea myös yhteenveto-osan tekstin kuvien tai taulukoiden uudelleenkäyttöä). Mikäli osajulkaisuissa painettuja kuvia tai taulukoita on kopioitu väitöskirjan yhteenveto-osaan, tulee kuvateksteissä olla viitteet osajulkaisuihin. Kuvia, jotka on julkaistu osa-julkaisussa, ei suositella käytettäväksi uudelleen väitöskirjan yhteenveto-osassa. Mikäli monografiaväitöskirjassa on aiemmin julkaistuja osia on tästä ilmoitettava. 4.8 Väitöskirjan väittelylupa-anomus ja esitarkastus Tohtorin tutkinnon teoreettiset opinnot tulee hyväksyttää tiedekunnassa ennen väitöskirjakäsikirjoituksen ja väittelylupa-anomuksen toimittamista tiedekuntaan esitarkastusprosessia varten. Väitöskirjan esitarkastusprosessin aloittamiseksi tohtorikoulutettava toimittaa väitöskirjakäsikirjoituksensa ja väittelylupa-anomuksen liitteineen tiedekuntaan. Väittelylupa-anomuksessa ( med/opiskelu/jatkotutkinto/tieteellinen/tiet_lomake) tohtorikoulutusoppiaineen vastuuhenkilö ehdottaa väitöskirjatyölle esitarkastajia, joita on oltava vähintään kaksi. Yhden suositellaan olevan kotimainen. Monografiaväitöskirjoihin nimetään aina kolme esitarkastajaa. Väittelijä allekirjoittaa väittelylupaanomuksen ja hyväksyy ehdotetut asiantuntijat tai liittää eriävän mielipiteensä anomukseen. Ehdotus vastaväittäjäksi ja kustokseksi voidaan tehdä tässä vaiheessa tai vasta, kun esitarkastajat ovat antaneet lausuntonsa. Esitarkastajien ja vastaväittäjän pätevyys ja jääviys esitetään luvussa Väittelylupa-anomuksen allekirjoittavat kaikki väitöskirjatyön rekisteröidyt ohjaajat. Kaikkien ohjaajien allekirjoituksella varmistetaan suostumus väitöskirjan esitarkastusprosessin aloittamiselle ja yhteinen näkemys väitöskirjakäsikirjoituksen valmiudesta esitarkastusprosessiin. Väittelijän tulee antaa kirjallinen englanninkielinen selvitys osuudestaan kunkin osatyön toteuttamisessa osajulkaisuista koostuvalle väitöskirjalle. Selvitys liitetään väittelylupa-anomuslomakkeeseen ja toimitetaan tiedekuntaan, kun väitöskirjakäsikirjoitukselle esitetään esitarkastajia. Selvityksen allekirjoittavat ohjaaja(t) ja väittelijä. Selvitys sisällytetään väittelylupa-anomuksen liitteenä olevaan julkaisuluetteloon. Selvitys toimitetaan tiedekunnasta myös väitöskirjan esitarkastajille. Osajulkaisun ensimmäisellä kirjoittajalla on etuoikeus julkaisun käyttämiseen väitöskirjassaan. Mikäli joku muu haluaa käyttää ko. julkaisua väitöskirjassaan, tulee siihen saada kirjallinen suostumus ensimmäiseltä kirjoittajalta ja työn ohjaajalta/ohjaajilta. Suostumus liitetään väittelylupa-anomukseen. Perustellusta syystä voidaan samaa osajulkaisua käyttää enintään kahdessa väitöskirjatyössä. Tällöin kummankin väittelijän sekä työnohjaajan/työnohjaajien tulee tehdä asiasta tiedekunnalle väittelylupaanomuksen yhteydessä kirjallinen, perusteltu englanninkielinen selvitys, josta käy ilmi tekijöiden itsenäinen osuus osatöiden tuottamisessa. Lisäksi ko. toinen väitöskirja (2 kpl) tulee toimittaa tiedekuntaan, josta se toimitetaan esitarkastajalle. Sellaisten osajulkaisujen, joita käytetään useammassa kuin yhdessä väitöskirjassa, määrän tulee olla alle puolet väitöskirjan osajulkaisujen määrästä. Saman yhteisjulkaisun sisällyttäminen kahden eri tohtorikoulutettavan väitöskirjaan ratkaistaan tapauskohtaisesti tekijöiden työnjakoa koskevan selvityksen perusteella väitöskirjatyötä arvioitaessa. Väittelylupaa myönnettäessä yli puolet kokoomaväitöskirjan osajulkaisuista tulee olla julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. 16

19 Väittelylupa-anomuksen liitteet: yhteenveto väitöskirjakäsikirjoituksesta (max 1 sivu), voi olla sama kuin käsikirjoituksen abstract/yhteenveto englanninkielinen osajulkaisuselvitys (mikäli työ on kokoomaväitöskirja) Osajulkaisuluettelon lopuksi englanninkielinen selvitys väittelijän osuudesta kunkin osatyön toteuttamisessa sekä väittelijän ja ohjaajan allekirjoitus. kummankin osajulkaisua käyttävän väittelijän ja työnohjaajien allekirjoittama englanninkielinen selvitys molempien väittelijöiden työn osuudesta sekä toinen väitöskirja (2 kpl), (mikäli osajulkaisua on käytetty toisessa väitöskirjassa. Tämä selvitys sekä toinen väitöskirja lähetetään tiedekunnasta esitarkastajille.) suostumus ensimmäiseltä kirjoittajalta ja työn ohjaajalta/ohjaajilta osajulkaisun käytöstä väitöskirjassa (mikäli osajulkaisu, jossa väittelijä ei ole 1. kirjoittaja) väittelijän lausunto (mikäli huomauttamista esitarkastajien ja/tai vastaväittäjän valintaan) Väittelylupa-anomuslomake liitteineen sekä yksi väitöskirjakäsikirjoitus lopullisessa kirjoitusasussaan kirjallisuusluettelolla ja osajulkaisujen eripainoksilla/käsikirjoituksilla varustettuna toimitetaan paperiversiona ja PDF-tiedostona tiedekunnan kansliaan koulutuspäällikkö Outi Irjalalle (puh ) tai opintosihteeri Riitta Pajulle (puh ). (ks. luku 6.3 Kokousajat) Dekaani hyväksyy tohtoritoimikunnan esityksestä väitöskirjatyön lähetettäväksi esitarkastajille. Saatuaan tiedon hyväksymispäätöksestä, tohtorikoulutettava toimittaa väitöskirjakäsikirjoituksensa osatöineen esitarkastajille. Tiedekunnasta lähetetään esitarkastajille kirje, ohjeet ja lisäselvitykset. Tohtorikoulutettava ja esitarkastajat neuvottelevat käsikirjoitukseen tehtävistä korjauksista ja muutoksista Väitöskirjan esitarkastajat, vastaväittäjä ja kustos Väittelylupa-anomuksessa oleviin esityksiin perustuen tohtoritoimikunta nimeää väitöskirjakäsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa (esitarkastajan ohjeet luvussa 4.7.2). Monografiaväitöskirjoihin nimetään aina kolme esitarkastajaa. Esitarkastajien tulee antaa esitykset korjauksiksi tai lausunto kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tiedekunta on määrännyt esitarkastajat. Väitöskirjan julkista tarkastusta varten tiedekunta nimeää väitöskirjalle pääsääntöisesti yhden virallisen vastaväittäjän sekä väitöstilaisuuden puheenjohtajaksi ja valvojaksi kustoksen, joka on yleensä oppiaineen professori. Esitarkastajien ja vastaväittäjän tulee olla dosentin tai vastaavan tieteellisen pätevyyden omaavia henkilöitä. Heidän tulee olla väitöskirjatyön suhteen ulkopuolisia, heillä ei saa olla yhteisjulkaisuja väitöskirjan tekijän kanssa, heidän pitää olla Turun yliopiston ulkopuolelta, eikä heillä saa olla tiivistä ja viimeaikaista (pääsääntöisesti viimeisen kolmen vuoden sisällä tapahtunutta) tieteellistä yhteistyötä ohjaajan kanssa. Perustellusta syystä toinen esitarkastaja tai vastaväittäjä voi olla Turun yliopiston dosentti, mikäli hänen varsinainen toimipaikkansa on muualla. Väitöskirjan esitarkastaja tai vastaväittäjä ei saa olla tekijään hallintolain (434/2003) 28 :ssä tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan. Mikäli johtokunnan tai tohtoritoimikunnan jäsen on väittelijään edellä tarkoitetussa suhteessa, hän ei saa ottaa osaa asian käsittelyyn. Vastaväittäjän tulee antaa väitöskirjasta perusteltu kirjallinen lausunto, jonka pohjalta johtokunta päättää väitöskirjan hyväksymisestä. Väitöskirja arvostellaan asteikolla hylätty / hyväksytty / kunniamaininnalla hyväksytty. Poikkeuksellisen ansiokkaalle väitöskirjatyölle voidaan asiantuntijoiden (vastaväittäjä, esitarkastajat) esityksestä antaa kunniamaininta. Kunniamaininta voidaan vuodessa antaa enintään 10 %:lle hyväksytyistä väitöskirjoista. Luvussa esitetään säännöt tiedekunnassa annettavista kunniamaininnoista väitöskirjoille. Väittelijälle varataan ennen esitarkastajien ja vastaväittäjän valintaa tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Väitöskirjan arvostelua koskevassa asiassa varataan ennen asian ratkaisua väittelijälle tilaisuus kirjallisen vastineen antamiseen esitarkastajien tai vastaväittäjän lausunnosta. 17

20 4.8.2 Ohjeet väitöskirjan esitarkastajalle Ohjeet väitöskirjan esitarkastajille lähetetään tiedekunnasta, kun tohtoritoimikunta on ensimmäisen kerran kokouksessaan käsitellyt väitöskirjakäsikirjoitusta ja hyväksynyt sen esitarkastukseen sekä esittänyt dekaanille väittelylupa-anomuksessa ehdotettujen esitarkastajien nimeämistä. Väitöskirjan esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että väitöskirjatyö ennen väittelyluvan myöntämistä täyttää tieteelliset ja muodolliset vaatimukset. Lisäksi esitarkastusmenettely yleensä parantaa kirjoitustyön tasoa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että esitarkastus tehdään huolellisesti ja että tiedekunnalla on väittelylupa-anomusta käsitellessään käytössään mahdollisimman selkeät lausunnot. Erityisesti toivotaan esitarkastajalta selkeää kantaa siitä, onko väitöskirjan pohjana oleva tutkimustyö katsottava riittäväksi, vai ovatko lisätutkimukset tarpeen. Vastaavasti tulee arvioida kirjoitustyö, ja määritellä riittävän seikkaperäisesti ne kohdat, jotka kaipaavat uudelleen käsittelyä tai lisämuokkausta. Esitarkastajan lausunto voi olla vapaamuotoinen, mutta siinä pyydetään ottamaan kantaa alla lueteltuihin kohtiin. Näistä kohdat 1-5 koskevat tutkimustyön tasoa, kohdat 6-8 kirjoitustyön tasoa. Lisäksi esitarkastajaa pyydetään vapaamuotoisen kirjallisen lausuntonsa ohella täyttämään ja liittämään lausuntoonsa lausuntopyynnön mukana toimitettava arviointilomake. 1. Väitöskirjan yleinen luonne. Väitöskirjan tieteellisen sisällön lyhyt kuvaus. 2. Aihe ja kysymyksenasettelu. Aiheen omintakeisuus ja tieteellinen painoarvo. Onko aihe asianomaisen tutkimussektorin alalla keskeinen ja ajankohtainen sekä oleellista ongelma-aluetta käsittelevä. Miten paljon samasta aiheesta on olemassa aikaisempia tutkimuksia. Onko kysymyksenasettelu mielekäs ja tieteellisesti relevantti. 3. Aineisto. Aineiston laatu, laajuus ja soveltuvuus tutkimusongelman selvittämiseksi. Onko aineiston keruu tapahtunut tieteellisesti pätevällä tavalla. Mahdollisen verrokkiaineiston sopivuus ja riittävyys. Onko väittelijä itse suorittanut aineiston keruun ja esihavaintojen teon ja mikä on ollut hänen osuutensa niiden jatkokäsittelyssä. 4. Menetelmät. Kuvaus menetelmistä ja arvio niiden omintakeisuudesta, luotettavuudesta, vaikeusasteesta ja soveltuvuudesta. Onko asetetun ongelman selvittäminen edellyttänyt uusien menetelmien kehittämistä tai tunnettujen menetelmien uudenlaista ja omintakeista sovellutusta, vai perustuuko väitöskirja esim. valmiista aineistosta kerättyihin tai rutiininomaisesti koottuihin tuloksiin. Mikäli väitöskirja koostuu osatutkimuksista, toivotaan asiantuntijan arviota väittelijän henkilökohtaisesta osuudesta. Väittelijän tekemä selvitys omasta työpanoksestaan osatöissä liitetään esitarkastajalle lähetettävään kirjeeseen. 5. Tulokset ja johtopäätökset. Arvio tehtyjen havaintojen luotettavuudesta ja tieteellisestä merkityksestä. Onko kyseessä oleelliselta osaltaan jo muualla tehtyjen havaintojen varmistaminen, vai sisältyykö tuloksiin uusia havaintoja ja mikä on näiden tieteellinen merkitys. Ovatko tulosten perusteella tehdyt johtopäätökset oikeutettuja. Onko tulosten tilastollinen käsittely riittävä ja onko käytetty tilanteeseen sopivia tilastollisia menetelmiä. 6. Kirjoituksen jäsentely ja esitystapa. Lyhyt selvitys käsikirjoituksen rakenteesta ja eri osien laajuudesta sivumäärinä. Onko jäsentely onnistunut, ja ovatko käsikirjoituksen eri osat sopivassa suhteessa toisiinsa. Tieteellisen esityksen tyylistä sekä kieli- ja painoasusta on niin ikään syytä lausua mielipide. 7. Osoitettu tutkimusalan tuntemus. Arvio perustuu lähinnä kirjallisuuskatsauksen tasoon. Ovatko kirjallisuusviitteet ajankohtaisia ja kattavia. Onko kirjallisuuskatsaus laajuudeltaan ja sisällöltään sopiva. Hallitseeko väittelijä aihepiirin kirjallisuuden kriittisellä otteella ja pystyykö hän erittelemään aikaisempien julkaisujen ansiot ja heikkoudet. 8. Pohdinnassa osoitettu kypsyys. Pohdintaosan asiallisuus, kriittisyys ja selkeys. Onko väittelijä onnistunut erittelemään omien töittensä heikkoudet ja ansiot sekä vertaamaan kriittisellä tavalla omia tutkimustuloksiaan aiempaan kirjallisuuteen. Ovatko tehdyt johtopäätökset asiallisessa suhteessa kysymyksenasetteluun, väitöskirjatyön tuloksiin ja alan aikaisempaan tietoon. 18