METSÄTIEN PERUSTÖIDEN URAKKAEHDOT JA TYÖVAATIMUKSET

Transkriptio

1 LIITE 1 1 (9) METSÄTIEN PERUSTÖIDEN URAKKAEHDOT JA TYÖVAATIMUKSET URAKKAEHDOT 1. Metsäkeskus antaa työn urakoitavaksi sekä vastaa työn teettämisestä ja maksamisesta. 2. Alihankkijalla tarkoitetaan itsenäistä yrittäjää, joka urakointipalvelun tuottajana on sitoutunut suorittamaan sopimusehtojen mukaisen työn ja joka vastaa kaikista työnantajalle kuuluvista velvollisuuksista ja työntekijöidensä työtehtävien vaatimustason mukaisesta ammattitaidosta. 3. Alihankkija vastaa siitä, että työssä käytettävät koneet ja laitteet ovat työturvallisuuslain ja sen nojalla annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisessa kunnossa. 4. Työ kilpailutetaan ja toteutetaan urakanantajan ilmoituksen mukaan joko yksikköperusteiseen hintaan ( /m), aikaperusteiseen hintaan ( /h) tai kokonaishintaan ( ). 5. Työ tehdään metsäkeskuksen laatiman hyväksytyn suunnitelman ja Metsäteho Oy:n metsätieohjeiston (ISBN , julkaistu ) edellyttämällä tavalla, metsäkeskuksen asettaman työnjohdon ja valvonnan alaisena. Metsäkeskuksella on oikeus työn aikana tehdä suunnitelmaan muutoksia. Muutoksista on riittävän ajoissa tiedotettava alihankkijalle, jotta ne voidaan toteuttaa joustavasti hukkatyötä aiheuttamatta. 6. Alihankkijan on aloitettava työ viimeistään 2 viikon määräajan kuluessa siitä, kun urakanantaja on urakkasopimukseen merkityn työn suoritusajan puitteissa antanut määräyksen työn aloittamisesta. Määräajasta voidaan poiketa vain, jos molemmat sopijaosapuolet sen hyväksyvät. Jos työtä ei aloiteta määräajan umpeuduttua, eikä asiasta ole molempien sopijaosapuolien suostumuksella muuta sovittu, tai jos alihankkijaan ei ole saatu määräajan kuluessa yhteyttä, on metsäkeskuksella oikeus irtisanoa urakkasopimus välittömästi ilman alihankkijan kuulemista. 7. Mikäli työtä metsäkeskuksen määräyksestä suoritetaan hankkeella enemmän kuin mitä urakkasopimuksessa on mainittu, maksetaan siitä urakkasopimuksen mukainen korvaus. Vastaavasti korvausta ei suoriteta siitä työstä, joka metsäkeskuksen määräyksestä jätetään tekemättä. Mikäli taas sovittua työtä jää ilman pätevää syytä suorittamatta, vähennetään urakkasummasta tekemättä jääneestä työstä sovittu hinta kaksinkertaisena. 8. Alihankkijan keskeyttäessä tai lopettaessa urakkasopimuksessa sovitun työn ilman työnjohdon suostumusta on Metsäkeskuksella oikeus irtisanoa urakkasopimus välittömästi ilman alihankkijan kuulemista. 9. Mikäli hanke jää osaksi tai kokonaan toteuttamatta ennalta arvaamattomasta syystä, ei metsäkeskukselle synny korvausvelvollisuutta. 10. Mikäli sääolosuhteiden tai muiden syiden vuoksi joudutaan vaihtamaan tienrungon rakentamismenetelmää, sovitaan muutosten suorittamisesta erikseen. Hinnoittelu tapahtuu tällöin käytetyn työtavan mukaan. 11. Metsäkeskuksella on oikeus keskeyttää työ, jos alihankkija ei noudata tehtyä sopimusta työn laadun, suoritustavan tai muun olennaisen seikan osalta tai jos sääolosuhteet työn aikana muuttuvat sellaisiksi, että työn laatu siitä kärsii tai jo tehty työ uhkaa koneiden liikkumisesta johtuen huomattavasti vaurioitua.

2 LIITE 1 2 (9) 12. Mikäli työ edellä 11. kohdassa mainituista syistä joudutaan keskeyttämään, maksetaan yhteisessä tarkastuksessa hyväksytyksi todetun työn osalta korvaus urakkasopimuksen yksikköhintojen mukaan. 13. Suoriteperusteisena tehtävässä työssä alihankkija huolehtii ja vastaa ilman eri korvausta koneiden siirroista työmaalle ja työmaalla eri työkohteisiin. Aikaperusteisena tehtävässä työssä alihankkija huolehtii ja vastaa koneiden siirroista työmaalle ja työmaalla eri työkohteisiin ja alihankkijalle maksetaan siitä urakkasopimuksessa sovittu korvaus. 14. Rumpuputkien maastokuljetus työmaalla sisältyy tien perustöiden urakkahintoihin. Rumpuputkien kuljetukset työmaalle eivät kuulu urakkahintoihin. 15. Metsäkeskuksen velvollisuutena on saattaa alihankkijan tietoon ennen työn aloitusta työmaalla sijaitsevat, puhelin- ym. kaapelit sekä vesijohdot. Alihankkijan velvollisuutena on noudattaa erityistä varovaisuutta työskennellessään kyseisten kaapeleiden ja johtojen sekä alueella sijaitsevien ilmajohtojen läheisyydessä. 16. Koneiden siirtojen ja työskentelyn yhteydessä ei saa tarpeettomasti aiheuttaa vahinkoa puustolle, tiestölle, viljelyksille ja rakenteille. Työnjohdon ilmoittamaa tiealueen leveyttä tulee noudattaa ja epäselvissä tapauksissa tiealueenraja merkitään maastoon yhdessä sovitulla tavalla, esimerkiksi kuitunauhalla. 17. Rajamerkkejä ei saa siirtää eikä peittää. Huolimattomuudesta, taitamattomuudesta tai työnjohdon ohjeiden vastaisesta työskentelystä vastaa alihankkija. 18. Metsäkeskus huolehtii siitä, että sellaiset urakkaan kuulumattomat työt, joiden suorittamisesta urakan edistyminen riippuu, kuten räjäytystyöt tulevat tehdyksi niin, ettei niistä aiheudu urakkatyöhön mainittavia keskeytyksiä. 19. Mikäli työn aikana syntyy suunnitelman mukaisiin ja sopimuksessa mainittuihin työmääriin 5 % suuruisia tai sitä suurempia muutoksia, otetaan ne huomioon työn lopullisessa laskutuksessa jommankumman osapuolen sitä vaatiessa ja osoittaessa muutokset sopimuksen edellyttämistä syistä tapahtuneiksi. 20. Työn valmistuttua pidetään yhteinen vastaanottotarkastus, jossa todetaan tehdyn työn määrä ja laatu. Mikäli vastaanottotarkastuksessa syntyy erimielisyyttä mistä tahansa sopimuksen kuuluvasta asiasta, on tarkastuksesta laadittava pöytäkirja, jossa erimielisyydet on yksilöitävä. Ellei alihankkija tai hänen edustajansa ole mukana vastaanottotarkastuksessa, jossa todetaan työn osittainen sopimuksenvastaisuus, on mahdollisimman pian ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa järjestettävä uusi vastaanottotarkastus, josta on ilmoitettava todisteellisesti alihankkijalle. Ilmoitukseen tulee liittää alustava selvitys siitä, millä tavalla työ on todettu sopimuksen vastaiseksi. 21. Jos urakkasopimuksen tulkinnasta tai sen soveltamisesta syntyy erimielisyyksiä, jätetään ne välimiesoikeuden tai, jos jompikumpi osapuoli sitä vaatii, alioikeuden ratkaistavaksi. Mikäli asia käsitellään välimiesoikeudessa, nimeää kumpikin osapuoli yhden jäsenen ja nämä valitsevat kolmannen jäsenen puheenjohtajaksi. 22. Urakkasopimusta tehdään kaksi samanlaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Sopimusta ei saa ilman molempien osapuolten suostumusta siirtää kolmannelle.

3 LIITE 1 3 (9) TYÖVAATIMUKSET Yleistä Metsätien tekemisessä käytetään menetelmiä, jotka perustuvat hyvään työtekniikkaan ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen. Tarkemmat rakennusohjeet on kuvattu Metsäteho Oy:n metsätieohjeissa (ISBN , julkaistu ). Töiden eri työvaiheet voidaan yhdistää urakoinnissa yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin työmäärän yksikkönä käytetään tiemetriä. Uuden tien rakentamisessa käytetään pääasiassa kaivumenetelmää. Tavoitteena on ensisijaisesti rakentaa paikalta saatavasta materiaalista metsätienormit täyttävä tierunko siten, että muualta siirrettävien maamassojen tarve minimoituu. Puskutraktoria voidaan käyttää tien pohjan tasaukseen, tierungon muotoiluun, tiivistämiseen ja leikkausten tekemiseen. Puskumenetelmä soveltuu parhaiten rinteeseen ja kumpuilevaan, sora- ja hiekkaperäiseen maaperään, jossa leikkaukset ja pengerrykset seuraavat toisiaan ja jossa maita liikutellaan pääasiassa tien pituussuunnassa. Metsätien perusparantamisessa käytetään pääasiassa kaivumenetelmää. Puskutraktoria tai tiehöylää voidaan käyttää tierungon muotoiluun, tien pituussuuntaiseen oikaisuun ja tarvittavien leikkausten tekemiseen. Metsäteitä rakennettaessa noudatetaan maisemanhoidosta annettuja ohjeita ja konetyön työturvallisuus- ja ympäristöohjetta. Työvaatimusten lopussa on yleispiirros tien poikkileikkauksesta (kuva 1) sekä varsitien poikkileikkauspiirros ohjemittoineen (kuva 2) ja metsäliittymien, kääntöpaikkojen ja kohtaamispaikkojen ohjepiirrokset (kuvat 3-6). Uuden tien tekeminen kaivumenetelmällä Uuden tien perustyöt käsittävät tiealueella tienrungon alle jäävän alueen ja siihen liittyvien liitännäisalueiden raivauksen, sivuojien kaivun, leikkaus- ja pengerrystyöt, täytemaan siirron sivulta, rumputyöt sekä tierungon muotoilun, maiden tasauksen, tiivistämisen ja viimeistelyn. Ennakkovalmistelut Metsäkeskus huolehtii, että tiealueelta poistetaan sellainen puusto, rakenteet, puutavara ym. esteet, jotka haittaavat tehokkaan konetyön suorittamista. Puuston poistoleveys on metsätienormien mukainen, ellei yksityistietoimituksessa vahvistetusta tiealueen leveydestä muuta johdu. Metsäkeskus suorittaa tarvittaessa tien keskilinjan, kohtaamis- ja kääntymispaikkojen, metsäliittymien ja sivuojien etäisyyden merkitsemisen alihankkijan kanssa sovittavalla tavalla. Tierungon alle jäävän alueen raivaus Raivaus käsittää tiealueella tienrungon ja liitännäisalueilla olevien kantojen ja koneella liikuteltavien kivien poistamisen. Mikäli valmiin tienpinnan ja maanpinnan välinen ero on yli 0,70 m, raivausta ei suoriteta. Kunttakerros jätetään rikkomatta tien alusrakenteen alle. Turv la raivausjätteet jätetään suon pinnalle kantavuuden lisäämiseksi.

4 LIITE 1 4 (9) Sivuojien kaivu Sivuojat kaivetaan tiesuunnitelman tai työnjohdon ohjeiden mukaan ja ne mitoitetaan maalajin mukaan. Mikäli normaalisti mitoitetusta ojasta (taulukko 1) ei saada riittävästi täytemaata tien runkoon, ojaa joko suurennetaan tai tarvittava lisämaa otetaan erillisistä maanottokuopista. Kaivettaessa sivuojaa routivalla maalle, suolle tai soistuvalla kankaalle nostetaan ensin pintakuntta tien pohjalle. Käyttökelpoiset ojamaat siirretään tien alusrakenteeksi kunttakerroksen päälle. Kunttaa ja kaivumaita ei saa tien alusrakenteessa sekoittaa keskenään. Yli 20 cm:n läpimittaiset kivet erotellaan mahdollisimman tarkasti pois tierungon pintakerroksesta. Kivet ja raivausjätteet maisemoidaan sijoittamalla ne notkelmakohtiin, ojan ulkoluiskaan tai maanottokuoppiin. Runsaskivisessäkään maastossa kiviä ja raivausjätteitä ei saa asettaa sivuojan taakse yhtenäiseksi valliksi siten, että metsään meno tai puutavaran varastointi estyy. Sivuojien etäisyydet toisistaan, ojien syvyydet ja kaivettavan, käyttökelpoisen täytemaan keskimääräinen m 3 - määrä ovat tieluokittain taulukon 1 mukaiset: Taulukko 1 Runko- ja aluetiet Pohjamaan kantavuusluokka Maa-laji Ojien etäisyys, m Ojien syvyys, m Täytemaata m 3 /m B C D E F sora, soramoreeni 8,0 0,6 1,4 hiekka, hiekkamoreeni -karkea -hieno (routimaton) 8,5 9,0 0,6 0,7 1,6 2,0 siltti, silttimoreeni karkea (routiva) 10,0 0,8 2,5 hienot siltit ja savi 11,0-12,0 0,9 3,0 Varsitiet Ojien etäisyys, m Ojien syvyys, m Täytemaata m 3 /m 7,0 0,6 1,2 7,5 0,6 1,4 8,0 0,7 1,6 9,0 0,7 2,5 10,0 0,8 2,5 Pehmeiköillä (kantavuusluokka G) tierungon mitoitus ja kaivettavien massojen määrät sovitaan erikseen, mikäli ne poikkeavat kantavuusluokan F mitoituksesta. Sivuojien etäisyys mitataan ojan pohjasta toiseen. Työmenetelmästä ja maalajista riippuen sivuojien ulkoluiskat tehdään kaltevuuteen 1:0,8-1:1,5 ja sisäluiskat 1:2-1:3. Ojan syvyydellä tarkoitetaan kohtisuoraa etäisyyttä maanpinnasta ojan pohjaan. Leikkaus ja pengerrys Leikkauksiin (yli 0,5 m), pengerryksiin ja sivulta ottoihin kuuluvat perustöiden yhteydessä tehtäväksi tarkoitetut maiden irrotukset ja siirrot sekä niiden tasaukset. Täytemaan siirto sivulta Mikäli kaivuolosuhteet kivisyyden, kallioisuuden tai turvekerroksen paksuuden vuoksi ovat sellaiset, ettei taulukon 1 mukaisia maamääriä saada tiealueelta, tehdään täytemaan siirto ajamalla tai puskemalla suunnitelman mukaan tai työnjohdon kanssa sovittavalla tavalla. Rumputyöt

5 LIITE 1 5 (9) Rumputöihin kuuluvat rumpukaivannon kaivu, rumpuputkien asennus ja kaivannon täyttö. Laskuojat kaivetaan työnjohdon ohjeiden mukaisesti. Tien pohjan tasoitus, muotoilu ja tiivistys Ojamaat tasoitetaan puskutraktorilla tai kaivukoneella taulukon 2 mukaisen leveyteen tien alusrakenteeksi. Tien alustarakenne muotoillaan kuperaksi siten että ajoradan kaltevuus on suoralla tien osalla ja kaarresäteeltään yli 100m:n kaarteissa kaksipuolinen. Kaarresäteeltään alle 100 m:n kaarteissa tie muotoillaan yksipuoleisesti sivukaltevaksi sisäkaarteen suuntaan. Sivukaltevuus on 5 %. Sivukaltevuuden muutos tehdään 20m:n matkalla, 10 m kaaren alkupisteen molemmin puolin. Alusrakenteen muotoilu ja tiivistys tehdään niin, ettei päällysrakennemassoja tarvitse käyttää tasaukseen. Mikäli kaivumassat ovat liian kosteita, tasoitus ja tiivistäminen tehdään massojen kuivuttua riittävästi. Taulukko 2 Tien alusrakenteen tasoitusleveys, m Pohjamaan kantavuusluokka B C D E F Runko- ja aluetiet Varsitiet 4,5 Viimeistelytyöt Tien pohjan tasauksen jälkeen sisä- ja ulkoluiskat tasataan kaivukoneen luiskakauhalla. 4,5 Tien perusparantaminen kaivumenetelmällä Perusparantamisen perustyöt käsittävät tierungon muotoilun, tasoituksen, tiivistämisen ja viimeistelyn, pintakivien poiston sekä sivuojien kaivun tai perkauksen. Tiekohtaisesti perustöihin voi kuulua lisäksi liian kapean tierungon leventäminen, kantavuuden lisääminen ojamailla tai ajamalla, leikkaus- ja pengerrystöitä, lisärumpujen asentamista tai vanhojen rumpujen uudelleen asentamista, laskuojien perkausta tai uusien kaivua sekä liitännäisalueiden suurentamista tai lisärakentamista. Tien perusparannussuunnitelmaan voi sisältyä myös uuden tien tekemistä, johon sovelletaan uuden tien tekemisen työvaatimuksia. Ennakkovalmistelut Kuten uuden tien tekemisessä. Tierungon tekeminen Perusparannettavan tien rungon muotoilu, pintakivien poisto, sivuojien kaivu, luiskaamiset, tasoitus ja tiivistäminen tehdään kaivukoneella. Tien muotoilussa ja tasoituksessa voidaan käyttää myös puskutraktoria tai tiehöylää tai järeää tielanaa. Perusparannettavan tien rungon leveytenä käytetään taulukon 2 mukaisia leveyksiä. Tien runko muotoillaan kuperaksi siten että ajoradan kaltevuus on suoralla tien osalla ja kaarresäteeltään yli 100m:n kaarteissa kaksipuolinen. Kaarresäteeltään alle 100 m:n kaarteissa tie muotoillaan yksipuoleisesti sivukaltevaksi sisäkaarteen suuntaan. Sivukaltevuus on 5 %. Sivukaltevuuden muutos tehdään 20m:n matkalla, 10 m kaaren alkupisteen molemmin puolin. Sivuojien kaivu tai perkaus Sivuojat mitoitetaan tierungon kuivatustarpeen perusteella. Mikäli tien runkoa joudutaan leventämään, ojamaat käytetään tien rungon rakentamiseen. Muussa tapauksessa ojamaat sijoitetaan 4,5 5,5 6,0

6 LIITE 1 6 (9) sisäluiskaan rungon vahvikkeeksi tai maisemoidaan tien ulkoluiskaan. Samassa yhteydessä maisemoidaan aiemmasta rakentamisesta tiemaisemaan vaikuttavat raivausjätteet. Maisemoinnissa huomioidaan, ettei ylitetä määriteltyä tiealueen leveyttä. Sivuojien etäisyytenä toisistaan käytetään taulukon 1 arvoja. Leikkaus- ja pengerrystyöt, täytemaan siirto sivulta ja rumputyöt Kuten uuden tien tekemisessä. Kuva 1 ulkoluiska 1:0,8-1:1,5 TIEN POIKKILEIKKAUKSEN YLEISPIIRROS A sisäliuska 1:2-1:3 C B A = Tien alusrakenteen tasoitusleveys B = Ojien etäisyys C = Ojien syvyys

7 LIITE 1 7 (9) Kuva 2 VARSITIEN POIKKILEIKKAUS - Kantavuusluokat E JA F KANTAVUUSLUOKAT E JA F 0-tasaus tai K 1,0m Leikkaus R/2=7-9m A/2=2,9m aivausalueen raja i i Tsv K 0,3 a=1,0m 1,0m 1:2-1:3 0,05 Geovahviste tarvittaessa esim. trs-verkko/ geotekstiili 4,0m 0,05 1:2 Päällysrakenne Alusrakenne 1:1,5..1:2 0,7m Tsv K Niskaoja tarvittaessa Kuva 3 METSÄLIITTYMÄ RUMMULLA

8 LIITE 1 8 (9) Kuva 4 YMPYRÄ- JA PISARAKÄÄNTÖPAIKKA Kuva 5 T-MALLINEN KÄÄNTÖPAIKKA

9 LIITE 1 9 (9) Kuva 6 KOHTAAMISPAIKAT Mitoitusajoneuvona täysperävaunullinen kuorma-auto 15m 25m 15m 7m 4m Mitoitusajoneuvona henkilöauto 10m 10m 10m 6m 4m