PÄÄTÖS. Nro 207/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/142/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 207/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/142/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Palavien nesteiden varastointi ja jakelu Kokkolan terminaalissa, Kokkola. HAKIJA LAITOS Neste Oil Oyj Kokkolan terminaali PL Kokkola Neste Oil Oyj Kokkolan terminaali Outokummuntie Kokkola TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Neste Oil Oyj:n Kokkolan terminaali sijaitsee Kokkolan kaupungin Ykspihlajan teollisuusalueella kiinteistöllä R:no Kokonaisuuteen kuuluu myös määräalalla 401-1:191 sijaitseva Neste Oil Oyj:n ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteisomistuksessa oleva kalliosäiliö. Terminaalin tuotevalikoima käsittää liikennepolttonesteet, lämmityspolttonesteet sekä teollisuuden polttoöljyt. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28. Ympäristönsuojeluasetus 1 5) a kohta ja 43 14) kohta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31. Ympäristönsuojeluasetus 5 5 a) kohta. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ 2 Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminalle on myönnetty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa 1095Y Toiminnalle on ympäristövahinkovakuutus If Vahinkovakuutus Oy, vakuutus n:o Varasto sijaitsee vuokramaalla tontilla R:no , tontin omistaa Kokkolan kaupunki. Terminaali sijaitsee voimassa olevan asemakaavan mukaan varastorakennusten korttelialueella (TV). Alue on yleiskaavassa merkitty teollisuusalueeksi. Kalliosäiliö sijaitsee määräalalla R:no 401-1:191. Boliden Kokkola Oy omistaa tilasta määräalan, jolla kalliosäiliö sijaitsee. Terminaalin välittömässä läheisyydessä sijaitsee mm. seuraavat teollisuuslaitokset: CABB Oy, TETRA Chemicals Europe Oy, Yara Suomi Oy, Boliden Kokkola Oy, OMG Kokkola Chemicals, Oy Kokkola Power Ab, Kokkolan Voima Oy ja Liikelaitos Kokkolan satama. Kiinteää asutusta alueella ei ole, lähimmälle Ykspihlajan asutusalueelle on noin 2 km. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Alueella on tehty maaperätutkimus vuonna Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys on tehnyt selvityksen Ykspihlajan teollisuusalueen luonnosta ja sen tilasta vuonna Selvityksen mukaan teollisuusalueen läheisyydessä sijaitsee useita luonto- ja virkistysarvoltaan merkittäviä kohteita, mm. Natura-2000 verkostoon ja lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva Rummelö-Harrbådan alue, Ykspihlajan lintuluodot, Sannanrannan saniaiskorpi ja Ykspihlajan dyynialueet. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnontila Terminaali sijaitsee osittain Patamäen ( ) I luokan pohjavesialueella. Pohjavesialueella sijaitsee vedenottamo josta Kokkolan kaupunki hankkii pääosan vedestään (n m 3 /vrk). Vedenottamo sijaitsee noin 2,4 km etäisyydellä varastoalueesta kaakkoon. Pääosa vedenottamon pohjavedestä

3 3 muodostuu etelässä (harjun suunnasta). Osa vedestä on nk. tekopohjavettä (maahan imeytettyä). Pohjavesialueen raja kulkee varastoalueen koillisosan poikki, Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen raja on metrin etäisyydellä varastoalueen itärajasta. Pohjaveden virtaussuunta varastoalueen kohdalla on luoteeseen, poispäin vedenottamolta, eli pohjaveden jakaja on varastoalueen itä/kaakkoispuolella. Vuotuinen pohjaveden tasovaihtelu on 2,0 2,5 metrin syvyydessä maanpinnasta. Luonnontilainen maanpinta vaihtelee varastoalueella pääosin tasovälillä +3,9 +5,0 (laskee länteen luoteeseen). Varastoalueen pohjamaa on tasarakeista keskihiekkaa, jonka vesipitoisuus on pohjavedenpinnan yläpuolella noin 3 5 paino- % ja alapuolella paino-% (keskimäärin 18 paino-%). Tutkimusalueen itäosassa havaittiin hiekkakerroksessa, noin tasolla + 3 karkeampi välikerros (soraista hiekkaa), jossa todettiin kivisyyttä. Hiekkakerros on rakenteelliselta tiiveydeltään keskitiivistä - tiivistä. Muiden ko. deltamuodostuman alueella tehtyjen tutkimusten perusteella arvioituna hiekkakerros yltää noin tasoon 5 (kerroksen kokonaispaksuus on noin 9 11 metriä). Kairaukset päättyivät tasovälille -4,07 +0,8 pääosin tiiviiseen hiekkakerrokseen. Maaperän tila Toiminnanharjoittaja on teettänyt maaperätutkimuksen Geobotnia Oy:llä vuonna Tutkimuksissa kenttä- ja laboratoriokokein todettiin autolastausalueella, pumppaamolla ja öljynerotuskaivon läheisyydessä sekä säiliöille 20 ja 22 menevien tuoteputkien läheisyydessä maaperässä hiilivetypitoisuuksia. Havaitut pitoisuudet olivat diesel- tai polttoöljytyyppisiä. Tutkimuksessa havaituista poikkeamista tehtiin korjaussuunnitelma ja hiilivetypitoiset maat kunnostettiin vallitilasaneeraustöiden yhteydessä 1990-luvun lopulla vuoteen 1999 mennessä. Pohjaveden tila Geobotnia Oy:n suorittaman maaperätutkimuksen mukaan pohjavedessä ei havaittu huomattavia pitoisuuksia öljyperäisiä yhdisteitä. Pohjavesinäytteissä ei havaittu aistinvaraisesti öljyä (hajuttomia). Fotoionisaatiomittaus osoitti lievästi kohonnutta hiilivetypitoisuutta pohjavesiputkissa PVP1, PVP2, PVP5, PVP24 ja PVP25. Kenttätestillä pitoisuudet olivat ko. putkissa suuruusluokkaa 1 mg/l. Tarkemmissa kaasu-massa-analyyseissä mitatut pitoisuudet olivat alle 0,1 mg/kg. Analyysit tehtiin pohjavesiputkien PVP4 ja PVP25 näytteille. PVP4 sijaitsee varaston kaakkoisosassa, lähellä pohjavesialueen rajaa ja PVP25 autolastauskatosten läheisyydessä.

4 4 Taulukko 1. Pohjaveden tarkkailu vuodelta Neste1 Neste3 Neste5 Neste6 Neste ranta Sameus <0,20 2,9 <0,20 2,7 8,5 NTU ph 5,2 6,4 4,5 4,6 6,4 Sähkönjohtavuus 23 3, ms/m Kloridi (Cl) 5,5 <0,5 1,8 1,8 18 mg/l Ammoniumtyppi 0,005 0,12 <0,004 0,008 0,85 mg/l (NH4-N) Sinkki (Zn) µg/l Öljyhiilivetyjakeet <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 1,5 mg/l (C10-C40) Keskitisleet (C10- <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 1,1 mg/l C21) Raskaat öljyjakeet <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 0,33 mg/l (C21-C40) Haihtuvat hiilivedyt ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. tod. µg/l, mg/l MTBE ei tod. ei tod. ei tod. ei tod. 18 µg/l TAME 5 µg/l TAEE 5 µg/l ETBE 2 µg/l HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Neste Oil Oyj:n Kokkolan terminaali toimii öljytuotteiden jakeluvarastona. Terminaalin toimintoihin kuuluvat seuraavat kokonaisuudet: Öljytuoteterminaali, joka käsittää säiliöalueen, autolastausalueen, pumppaamot, sekä huolto- ja toimistotilarakennukset. Kokonaisuuteen kuuluu myös Huoltovarmuuskeskuksen ja Neste Oilin yhteisomistuksessa oleva kalliosäiliö (varmuusvarasto). Kalliosäiliön käytöstä vastaa Neste Oil Oyj, Kokkolan terminaali. Kalliosäiliön käyttötarkoitus on palavien nesteiden varmuusvarastointi. Terminaalialueella sijaitsee 16 kpl teräsrakenteisia tuotesäiliöitä, joissa tuotteet varastoidaan. Lisäksi on 10 kpl teräsrakenteisia lisäainesäiliöitä. Terminaalialueen säiliöiden kokonaistilavuus on m 3. Varaston täyttö tapahtuu pieniä lisäaine-eriä lukuun ottamatta laivatoimituksina, tuotteet toimitetaan asiakkaille autotoimituksina, sekä läheiselle teollisuudelle putkitoimituksena. Tuotevalikoima käsittää liikennepolttoaineet, lämmityspolttonesteet ja teollisuuden polttoöljyt. Säiliöautojen lastaus tapahtuu autonkuljettajien toimesta, varastoautomaation ohjaamana. Terminaalialueella sijaitsee 4 kpl autolastauslaitureita.

5 5 Taulukko 2: Vuosittaiset eri tuotteiden läpimenot terminaalissa Aine Läpimeno/ vuosi (t/a) Bensiinit Keskitisleet Raskaat polttoöljyt Kalliosäiliö on kallioon louhittu tila, jossa tuotteen varastointi tapahtuu ns. kiinteän vesipatjan periaatteella. Tuotetäydennykset tapahtuvat laivoilla ja pumppaukset kalliosäiliöstä pois joko terminaalin säiliöihin tai laivaan putkisiirtona. Toiminta Terminaalin henkilökunta työskentelee terminaalilla arkipäivisin klo välisenä aikana. Terminaalin alueella tehdään määritelty valvontakierros jokaisena työpäivänä. Vastuu tuotteen vastaanotosta, varastoinnista ja lastauksesta on terminaalipäälliköllä. Jokaisella työntekijällä on vastuu oman työnsä laadusta, josta hän vastaa esimiehelleen. Kokonaisvastuu terminaalin toiminnasta on terminaalipäälliköllä. Tuotteiden purkaus ja lastaus Palavat nesteet tuodaan pieniä lisäaine-eriä lukuun ottamatta laivoilla. Laivat purkavat tuotteensa noin 1,2 km päässä olevassa Syväsatamassa. Satamasta terminaalille johtaa kaksi 300 mm ja yksi 250 mm kirkkaantuotteen linjaa sekä yksi 400 mm linja raskaille polttoöljyille. Satamassa on 3 kpl puomivarsia laivapurkausta varten. Purkaukseen käytetään laivojen omia pumppuja, purkausteho m 3 /h. Vastaanotetut tuote-erät kirjataan öljykirjanpitojärjestelmään. Laivapurkauksista terminaalissa vastaa terminaalipäällikkö tai hänen varamiehensä. Säiliöautojen kuljettavat lastaavat säiliöautonsa itse, lastaus tapahtuu ympärivuorokauden lastausautomaation valvonnassa. Operaattorit opastavat kuljettajia ja valvovat, että lastaus tapahtuu ohjeiden ja turvallisuusmääräysten mukaisesti. Jokaisella lastauspaikalla on nähtävissä lastausohjeet. Lastauspaikat ja tuotteet on selvästi merkitty varsikohtaisesti hyväksyttyjen tunnuksien mukaisesti. Operaattorit vastaavat siitä, että tuotemerkinnät ovat kunnossa. Jokaisella lastaavalla autolla on autokohtainen ajolupa, joka luovutetaan liikenteenharjoittajalle tai yhtiölle kuittausta vastaan. Autojen tarpeelliset tiedot on syötetty varastoautomaatiojärjestelmään. Säiliöautojen lastaukseen käytetään varaston omia pumppuja. Lastausteho on noin l/min/lastausvarsi. Kevyet tuotteet lastataan alatäyttönä ja raskaat tuotteet ylätäyttönä. Läheiselle teollisuudelle raskaat polttoöljyt toimitetaan ns. putkisiirtona. Neste Oil Oyj vastaa laivojen purkauksesta satamassa ja terminaalille tulevasta putkilinjasta. Kiinteän putkisiirron putkiston vastuurajat on sovittu. Vastuuraja sijaitsee KIP eteläinen alueella erikseen sovitussa paikassa.

6 6 Lastauskaasujen talteenotto (VRU) Kokkolan terminaalissa on käytössä kaasujen talteenottoyksikkö (VRU), joka on ollut käytössä vuodesta 1998 alkaen. Järjestelmä ottaa talteen lastauksessa syntyvät hiilivetykaasut ja palauttaa ne takaisin bensiinisäiliöön. Talteenottojärjestelmä on toimintaperiaatteeltaan adsorptio- /absorptiojärjestelmä. Laitteisto sisältää kaksi adsorberia, tyhjiöpumpun, tiivistenesteen erotussäiliön, absorberin, kiertobensiininsyöttö- ja palautuspumput, tiivistenesteen jäähdyttimen, säätöjärjestelmän, valvontataulun ja putkiston. Hakemuksessa laitteiston toimintaa kuvataan seuraavasti. Lastauksessa muodostuvat kaasumaiset hiilivedyt virtaavat nesteerotussäiliöön. Sieltä ne jatkavat ilmaan sekoittuneena adsoberin pohjalle. Hiilivety-ilmaseos virtaa adsorberin läpi ylös, jolloin suurin osa hiilivedyistä adsorboituu aktiivihiilipatjaan. Ilma jatkaa hiiliadsorberin läpi ja poistuu ilmakehään. Tällöin poistettavan ilman hiilivetypitoisuudet ovat pudonneet huomattavasti alle sallittujen päästömäärien. Kun toinen hiilipeti adsorboi hiilivetyä, toista regeneroidaan. Hiili voi adsorboida vain tietyn määrän hiilivetyjä, jonka jälkeen se tulee tehottomaksi. Rikkaat hiilivetykaasut ja pieni määrä ilmaa sekoittuu tiivistenesteeseen tyhjiöpumpussa. Tämä syntyvä seos johdetaan erottimeen eli absorberiin. Tiivisteneste pumpataan erotinosan läpi jäähdyttimeen ja edelleen takaisin tyhjiöpumppujärjestelmään. Tiivistenesteen jäähdytin poistaa paineen noston ja hiilivetykaasujen aikaan saaman lämmön. Erottimesta väkevät hiilivetykaasut ja pieni ilmamäärä kulkevat täytekappalekolonnin läpi ja joutuvat tällöin kosketuksiin puhtaan bensiiniin kanssa. Bensiini johdetaan absorberin ylä- ja alaosaan yhtäaikaisesti, jolloin se toimii niin primääri- kuin sekundääriabsorbtioaineenakin. Taulukko 3. Viime vuosien VRU yksikön talteenottoprosentti (laitoksen käydessä) vs. kokonaistalteenottoaste (laitekatkokset mukana, jolloin talteenottoa ei ole). Vuosi Talteenottoprosentti Kokonaistalteenottoaste ,92 % 89,27 % ,78 % 85,69 % ,06 % 92,66 % ,15 % 88,20 % ,4 % 71,9 % Toiminnanharjoittajan mukaan vuonna 2011 talteenottolaitoksen toiminta on ollut vakaata kahta vikatilannetta lukuun ottamatta. Laitoksella tapahtui kaksi, toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan, harvinaista vikaantumista ja käyntikatkoja VRU-yksikössä oli siten yhteensä 2 084,5 tuntia ja yksikön kokonaistalteenottoprosentti 71 %. Ilman vikaantumisia toimintakatkoja vuonna 2011 olisi ollut 78,5 tuntia, ja kokonaistalteenottoprosentti täten 93,6 %.

7 7 Varastosäiliöt Varastosäiliöt terminaalin alueella Varastosäiliöiden kokonaistilavuus terminaalin alueella on m 3 (tilavuus ei sisällä kalliovarastoa). Kaikki tuotesäiliöt ovat kiinteäkattoisia hiiliteräsrakenteisia pystysäiliöitä. Bensiinisäiliöissä on kiinteän katon lisäksi uiva välikatto. BE-säiliöissä on vaahdon sisäänvientiputkistot. Poikkeuksellisia tilanteita varten bensiinisäiliöillä ja niitä lähinnä olevilla säiliöillä S26 ja S28 on vesivalelu. Taulukko 4. Kokkolan terminaalialueen säiliöiden tiedot. N:o V (m 3 ) Tuote Luokka Sammutusjärjestelmä BE-98 F+, T, N Vaahto ylävienti 2 52 Lisäaine F+, T, N BE-98 F+, T, N Vaahto ylävienti 4 15 Lisäaine F, Xn, N DI F, Xn, N DI F, Xn, N DI F, Xn, N DI F, Xn, N Lisäaine F+, T, N Lisäaine F+, T, N Lisäaine F, Xn, N Lisäaine F+, T, N Lisäaine F, Xn, N Lisäaine F+, T, N Lisäaine F, Xn, N POR T Apusäiliö Merkitään tapauskohtaisesti POR T POR T DI F, Xn, N DI F, Xn, N DI F, Xn, N BE-95 T F+, T, N Vaahto ylävienti DI F, Xn, N BE-95 K F+, T, N Vaahto ylävienti DI F, Xn, N Säiliöissä 1,3 ja 5 on 2 kpl vaahdonmuodostajia l/min. Säiliössä 25 ja 27 9 kpl vaahdonmuodostajia l/min. Vanhan vaahtojärjestelmän teho l/min. Uuden vaahtojärjestelmän teho l/min. Kaikki säiliöt on varustettu automaattisella pinnanvalvontajärjestelmällä hälytysrajoineen. Säiliöillä on tarkastusohjelma, ulkopuolinen tarkastus tehdään vuosittain ja sisäpuolinen vähintään 10 vuoden välein.

8 8 Kaikista tuotesäiliöistä pidetään säiliökirjanpitoa. Sieltä voidaan seurata päivittäin täydennykset ja toimitetut määrät. Määriä verrataan inventoituihin määriin, säiliöerot hyväksyy terminaalipäällikkö. Vallitilat Kaikki säiliöalueen vallitilat ovat pinnoitettuja. Pinnoitemateriaaleina on käytetty asfalttia ja valuasfalttia. Saumat on tiivistetty kumibitumisaumauksin. Vallitilat on rakennettu SFS59/99-standardin vaatimusten mukaisesti. Yhteisvallitiloissa, joissa on useampi kuin yksi säiliö, tilavuus on mitoitettu siten, että vallitila on vähintään 1,1- kertainen verrattuna vallitilan suurimman säiliön tilavuuteen. Taulukko 5. Säiliöiden vallitilojen suuruudet. Vallitila I n m 3 (säiliöt 2x4 000 m 3 ) Vallitila II n m 3 (säiliöt 3x m 3 ja 1x5 000 m 3 ) Vallitila IV n m 3 (säiliö S25 n m 3 ) Vallitila V n m 3 (säiliö S27 n m 3 ) Vallitila VI n m 3 (säiliöt 2x m 3 ) Vallitila VII n m 3 (säiliöt 4x ja 2x8 000 m 3 ) Kalliosäiliö Polttonestettä varastoidaan kallioon louhitussa säiliössä, jossa se kelluu vesipatjan päällä. Kalliosäiliöön suotuu ympäröivästä kalliosta ja maaperästä vuotovesiä, jotka johdetaan säiliön pohjalta pumppukuopasta pois vuotovesipumpulla. Pumppausta säätelee automaatiojärjestelmä. Vuotovesipumpulle on määritelty käynti-, pysäytys- ja hälytysrajat automaatiojärjestelmässä. Vuotovedet pumpataan säiliöstä öljynerotusjärjestelmään (API-allas), jossa on kaksi kappaletta öljynilmaisimia, sekä kuorintalaitteisto. Öljynerotusjärjestelmästä vesi johdetaan mereen. Vedenhankinta ja viemäröinti Terminaali on liitetty kaupungin vesijohtoverkkoon. Sakokaivolietteet toimitetaan Kokkolan jätevedenpuhdistamolle. Terminaalialueella on oma viemäriverkosto, joka johtaa öljynerottimien (2 kpl) jälkeen mereen. Energian käyttö Terminaalin tarvitsema lämpöenergia, MWh/a tuotetaan läheiseltä Oy Kokkola Power Ab:n voimalaitokselta. Sähköä terminaali käyttää MWh/a. Energiankäyttö pyritään minimoimaan huolehtimalla tuotteiden varastointilämmön optimoinnista. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Liikenne Terminaalilla on sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmä käytössä. Alueella liikkuu paljon raskasta liikennettä teollisen toiminnan ja Kokkolan sataman kautta kulkevista kuljetuksista johtuen. Lisäksi alueella työskentelee päivittäin yli ihmistä, joten työmatkaliikenteellä on myös merkittävä osuus alueen liikenteeseen. Terminaalin kuljetukset muodostuvat lähes pääomaan polttoainekuljetuksista, tämän lisäksi terminaalille liikennöi satunnai-

9 9 sia tavarakuljetuksia ja huoltoajoneuvoja. Säiliöautoyhdistelmiä asioi terminaalilla päivittäin noin kpl. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksessa kuvataan BAT:n soveltamista seuraavasti. Terminaalissa on sovellettu BAT tekniikkaa sekä VOC päästöjen hallinnassa että maaperän ja vesistönsuojelussa. Lastauskaasujen talteenottoyksikön toimintaa seurataan päivittäin. Kaikki toiminnassa tapahtuvat poikkeamat raportoidaan sisäiseen poikkeamien raportointijärjestelmään NCR (nonconformance report). Poikkeamat on myös käsiteltävä ja kirjattava korjaavat toimenpiteet. Poikkeamaraportointi käsitellään organisaation johtoryhmässä. Säiliöalueen, pumppaamoiden ja autolastausalueen toimintoja valvotaan varastoautomaatiojärjestelmän avulla. Järjestelmässä on mm. autolastauksen turvallisuuteen liittyviä lukitustoimintoja, jotka estävät ohjeiden vastaisen toiminnan. Kaikkiin bensiinisäiliöihin on asennettu uivat välikatot VOC päästöjen vähentämiseksi. Säiliöiden pohjatarkastukset tehdään ns. 100 % tarkastusohjelman mukaan ulkopuolisen, hyväksytyn tarkastuslaitoksen toimesta. Tarkastuksen yhteydessä määritellään seuraava tarkastusajankohta. Vesien käsittely perustuu öljytuotteiden ja veden tiheyseroon, eli painovoimaiseen erotteluun vesienkäsittelyjärjestelmässä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä vesistöön ja viemäriin Kohteet missä käsitellään tuotteita (autolastausalue ja pumppaamot) on varustettu maastolaatalla ja kaikki säiliöt ovat vallitilassa. Terminaalialueelta sekä vallitiloista että pumppaamoista ja lastaus- sekä piha-alueelta johdetaan valumavedet terminaalin öljynerottimeen. Erotin on API-tyyppinen painovoimatoiminen. Varsinkin vallitilojen vesittäminen esim. runsaiden sateiden jälkeen tehdään hallitusti. Näin vältetään kaivon ylikuormittuminen ja mahdollinen sekoittuminen. Suosituskuormitus kaivolle on 100 l/s. Satama-alueella on toinen API-tyyppinen öljynerotin. Öljynerotusaltailla käsitellään noin m 3 vettä vuodessa, josta analyysien perusteella öljypäästö mereen on 2-15 kg/vuosi. Kalliosäiliöiden vuotuinen vuotovesimäärä on noin m 3, jossa liuennutta öljyä analyysin perusteella on noin 0,1 mg/l, eli yhteensä noin 6,1 kg/vuosi. Päästölähteet sekä päästöjen laatu ja määrä ilmaan Terminaalin ilmapäästöt syntyvät pääasiassa bensiinin käsittelyssä syntyvistä VOC päästöistä. Terminaalin VOC päästöt vuotuisesta t läpimenosta on yhteensä noin 50 t/a, jotka muodostuvat säiliöpäästöistä ja lastauspäästöistä. Lastauspäästöissä on huomioitu talteenotetut lastauskaasut. Kalliosäiliön vuotuinen VOC päästö on noin 5 kg/a, johtuen tuotteen alhaisesta höyrynpaineesta ja lämpötilasta. Ilman päästöjen laskenta perustuu alalla käytettyihin Concawen kaavoihin.

10 10 Taulukko 6. VAHTI-järjestelmään raportoidut päästöt ilmaan Päästöt Vuosi ilmaan, kg Melu ja tärinä Varaston toiminta ei aiheuta merkittävää melua. Varastolle tuleva ja sieltä lähtevä säiliöautoliikenne aiheuttaa jonkin verran melua. Terminaali on osallistunut koko Suurteollisuusalueen kattavaan meluselvitykseen vuonna Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Terminaalissa on jätteen keräily- ja lajittelupiste, jossa on merkityt astiat eri jakeille. Jätteet lajitellaan ohjeen mukaan. Luvan hakija on mukana koko teollisuusalueen yhteisessä jätehuoltoyhteistyössä. Henkilöstöä koulutetaan toimimaan siten, että jätteiden syntymistä voidaan vähentää ja hyödyntämistä lisätä. Taulukko 7. VAHTI-järjestelmään raportoidut jätetiedot vuosilta 2010 ja Jätelaji Jätekoodi 2010 (t/a) 2011 (t/a) Keräyspaperi ja pahvi Lokajäte Öljyiset maat < 2 % Biojäte Keräysmetalli Energiajäte Yhdyskuntajäte Lajiteltu kaatopaikkajäte Pastamaiset öljyjätteet POR Öljysäiliön puhdistusjäte, DIR Kiinteä öljyinen jäte Fe-pitoinen liete viivästysaltaalta Öljysäiliön puhdistusjäte, BEM Öljyinen vesi, erottimet

11 11 Päästölähteet sekä päästöjen estäminen maaperään ja pohjaveteen Kaikki varaston säiliöt ovat tiiviissä vallitilassa ja alueet missä saattaa tuotetta joutua maaperään on varustettu maastolaatoin. Vallitilat ja maastolaatat on viemäröity öljynerotusaltaalle. Selvitys päästöjen vähentämisestä ja puhdistamisesta Kaikki bensiinin ja keskitisleiden tuotteiden lastaus suoritetaan alatäyttönä ja syrjäytyvät kaasut ohjataan kaasujentalteenottoyksikköön, jonka talteenottoprosentti on noin 90 %:a, talteenotettu tuote palautetaan bensiinisäiliöön. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Hakemuksen mukaan yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen ei kohdistu vaikutuksia. Vaikutukset ilman laatuun Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole vaikutuksia ilmanlaatuun. Vaikutukset ympäristömeluun Hakemuksen mukaan ei vaikutusta alueen melutasoon. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Terminaaliin on laadittu tarkastus- ja kunnonseurantaohje, joka on tarkoitettu laitteiden käyttöhuollon, määräaikaistöiden ja kalibroinnin ohjeeksi. Tämän ohjeen lisäksi on laitekohtaiset huolto-ohjeet. Terminaaliin on nimetty henkilö, joka huolehtii siitä, että ennakkoon suunnitellut työt tulevat tehdyiksi ja että tieto päivitetään laiterekisteriin. Terminaalialueella sijaitsevien öljyisten vesien erotusaltaat, joihin öljyiset vedet varasto- ja lastausalueelta kerätään, tarkastuksen suorittaa operaattori. Kaivossa oleva veden määrä ja öljykerroksen paksuus tarkastetaan kerran viikossa, lisäksi API-altailla ja tarkkailukaivossa on öljynilmaisimet. Kerran kolmessa kuukaudessa kaivo tarkastetaan erillisen tarkastuslistan mukaan. Vaikutustarkkailu Terminaalin alueella sijaitsee 6 pohjaveden tarkkailukaivoa. Toiminnanharjoittaja on liittynyt vuonna 2008 pohjavesien yhteistarkkailuohjelmaan (Kokkolan kaupungin ympäristötoimen ja Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistyksen käynnistämä hanke). Yhteistarkkailun puitteissa terminaalin kaivoja 5 ja 6 tarkkaillaan joka vuosi, ja kaivojen 1 ja 3 sekä 2 ja 4 tarkkailua vuorotellaan vuosittain niin, että joka vuosi tarkkaillaan vähintään neljän tarkkailukaivon veden laatua. Näytteenoton yhteydessä määritetään pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, MTBE ja kokonaisöljyhiilivedyt. Määräajoin Kokkolan vesi käy mittaamassa kaivoista pohjaveden pinnankorkeuden.

12 12 VRU-yksikön tarkkailu VRU-yksikön toimintaa seurataan tarkastamalla yksikön toimintaraportit kerran vuorokaudessa, seuraamalla yksikön tilaa kentällä tarkastuskierrosten yhteydessä 1-2 krt päivässä. Lisäksi laitoksen toimintaa seurataan valvomon automaatiojärjestelmän ohjaus-/säätönäytöistä useita kertoja päivässä. Seuranta perustuu normaaliin prosessin tarkkailuun sekä ennakkohuolto- ja kunnossapitosuosituksiin/-ohjeisiin. Laitos toimii jatkuvasti. Laitosta voi ajaa analysaattorimoodilla (normaalitilanne) tai aina bensiinin lastauspumppujen käydessä. Analysaattorimoodilla laitos käynnistyy automaattisesti, kun kaasupitoisuus analysaattorilla nousee. VRU-yksikön toiminnassa seurataan talteenottoprosenttia ja talteenotettua hiilivety kilomäärää sekä laitoksen yleistä tilaa (analysaattorin toiminta, regeneroinnin kesto, tiivistenesteenpinta, bensan kierto, vakuumi, lämpötilaero). Laitoksen toiminnasta lasketaan kokonaislastauspäästö ja kokonaistalteenottoprosentti. Laskenta perustuu vuotuiseen läpimenoon, höyrynpaineeseen korjattuna ko. lämpötilalla, tiivistyneen höyryn tiheyteen, lastaus-, operointi- ja talteenottotapaan perustuen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kokkolan terminaalille on laadittu turvallisuusselvitys ja tehty riskianalyysi. Riskianalyysin perusteella tunnistettuja suuronnettomuusvaaroja ovat - bensiinisäiliön syttyminen - siirtolinjavaurio - pumppuvuoto pumppaamossa - bensiinivuoto säiliörikon seurauksena - kalliosäiliön vuotovesien virheellinen pumppaus - suuri vuoto laivapumppauksen yhteydessä mereen Kalliosäiliössä tulipalon sattuessa ilmastointi sammutetaan ja ilmanvaihto luolassa estetään, jolloin lammikkopalo tukahtuu itsestään. Koska laivapurkaus/lastaus tapahtuu aina pumppaamalla ja valvonnan alaisuudessa, on suuren öljymäärän pääsy mereen epätodennäköinen. Palosuojaus purkaus/lastaustilanteessa hoidetaan laivan omalla ja palokunnan operatiivisella kalustolla. Tekninen turvallisuus Autolastauksia valvoo automaatiojärjestelmä, jossa lastausluvan ehtoina ovat seuraavat turvallisuuden kannalta tärkeät asiat: auton maadoitus, auton säiliöiden ylitäytönestimien kytkentä ja lastauskaasujen talteenoton kytkentä. Autolastausalueella jokaisella lastauspaikalla on hätäpysäytyspainikkeet, joilla voidaan pysäyttää kaikki toiminta alueella. Kaikissa terminaalin tuotesäiliöissä on tutkapintamittausjärjestelmä, johon on aseteltu säiliökohtaiset ylä- ja alarajahälytykset. Lisäksi joissakin säiliöissä on erillisiä ylärajahälytyksiä.

13 13 Säiliöiden vallitilat on pinnoitettu mahdollista vuotoa varten. Vallitilojen sadevesiventtiilit pidetään normaalisti kiinni ja vesitykset hoidetaan valvotusti. Sadevedet voidaan ohjata tarvittaessa öljynerotusaltaaseen. Kaikki autojen lastauspaikat ovat betonilaatoilla, jotka on viemäröity öljyisten vesien viemäriverkon kautta öljynerotusaltaalle. Öljynerotusaltailla on öljyn ilmaisimet, joista hälytykset siirtyvät valvontakeskukseen. Bensiinisäiliöihin sekä autolastausalueelle on kiinteä vaahtosammutusjärjestelmä, joka laukaistaan vaahtokeskuksesta ja autolastausalueelta. Toimistotiloissa on savuilmaisimet. Varmuusvaraston vuotoveden pumppaus on automatisoitu. Poikkeavista pinnoista tai öljypitoisuuksista seuraa hälytys ja lukitus. Varmuusvaraston luolatiloissa on savuilmaisimet, hälytykset siirtyvät valvontakeskukseen. Alueella on kiinteäpalovesiverkosto, pumppujen teho yhteensä l/min. Vaahtokeskuksesta on kiinteä vaahtoputkisto bensiinisäiliöille S-25 ja S-27 sekä ns. vanhasta palopumppaamosta säiliöille 1 ja 3. Muiden säiliöiden vaahtosammutukseen tarvitaan lisäksi operatiivista kalustoa. Lastaussilloille on kiinteä springler-järjestelmä, joka laukaistaan lastauslaitureilta olevista painonapeista ja valvomosta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , , , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kokkolan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kokkolan kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Kokkolan terminaalissa on tehty tarkastus Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Kokkolan kaupungin Rakennus- ja ympäristölautakunta on antamassaan lausunnossa todennut seuraavaa: A. LUVAN MYÖTÄMISEN EDELLYTYKSET 1. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa erinäisiä määräyksiä. B. TOIMINNAN TARKKAILUA KOSKEVAT EHDOT

14 14 1. Toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailuohjelma tulee toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailuohjelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen pohjavesitarkkailuun ja alueelta mereen johdettaviin jätevesiin. 2. Toiminnanharjoittajan tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuja toimenpideraportin yhteenveto. 3. Toiminnanharjoittajan tulee liittyä Kokkolan ilmanlaadun yhteistarkkailuun. 4. Mikäli Ykspihlajan satama- ja teollisuusalueella tullaan toteuttamaan laajempi meluselvitys, on toiminnanharjoittajan hyödyllisintä liittyä ja toteuttaa se yhdessä muiden Kokkolan Ykspihlajan teollisuusalueella toimivien laitosten kanssa. 5. Mikäli alueella suoritetaan uusia maaperätutkimuksia tulee erityistä huomiota kiinnittää öljyhiilivetyjen mahdollisiin kulkeutumisreitteihin. 6. Mereen johdettavalle jätevedelle tulee määrätä enimmäispitoisuus. C. MUUT EHDOT 1. Palavien nesteiden käsittely ja varastointi tulee järjestää alueella siten, että niiden pääsy maaperään, pohjaveteen ja vesistöihin estetään. Alueen teknisten järjestelmien mm. öljynerotuskaivojen ja altaiden tulee olla sellaiset, että palavien nesteiden leviäminen ympäristöön mahdollisuuksien mukaan estetään. 2. Vallitilojen, varasto-, piha-, ja purkulaitteiden rakenteiden tiiveyden tulee olla sellaiset, että lainsäädännön velvoitteet maaperän pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi täyttyvät. 3. Vastuukysymykset koskien palavien nesteiden siirtolinjoja tulee olla selvillä. 4. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä alansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ympäristönsuojelutoimenpiteenä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 5. Toiminnassa tulee noudattaa Kokkolan alueella voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä (Ab Ekorosk Oy, ). 6. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista oleellisista muutoksista. 7. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista välittömästi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymä, valvontaosasto on antanut lausuntonsa : Terveydensuojeluviranomainen ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle Neste Oil Oyj:lle. Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus on todennut antamassaan lausunnossa seuraavaa: - Hakemusasiakirjojen mukaan alueen maaperätutkimus on tehty vuonna 1996, jolloin maaperässä oli havaittu merkkejä öljytuotteista lastaus/purkupaikalla. Toiminnan suuren volyymin vuoksi maaperätutkimus on syytä uusia ja käyttää tuloksia hyödyksi pohjavesiseurannan päivityksessä ja pohjavesiseurannan järjestämisessä. Myös analyysimenetelmät ovat 15 vuodessa kehittyneet sen verran, että tutkimus on syytä uusia. Maaperän öljyhiilipitoisuuksien selvittämisellä tavoitellaan myös mahdollisten piilevien riskien löytämistä. Terminaalilla ei ole tiettävästi sattunut mitään onnettomuuksia eikä kemikaaleja ole joutunut maaperään.

15 15 - Pohjavesiseurantaa on kehitetty liittymällä mukaan Kokkolan kaupungin suorittamaan pohjavesiseurantaan. Terminaalialueella on tosin omat terminaalialueen reunoille asennetut pohjavesiputket, jotka palvelevat hyvin terminaalialueen pohjaveden seurantaa, pohjavesiputkien vedenlaadun tarkkailu on säännöllistä (aistinvarainen). Mikäli Neste Oil Oyj hoitaa pohjavesitarkkailunsa osana Kokkolan yhteistä pohjavesitarkkailua, voidaan tarkkailun katsoa olevan riittävää. - Terminaalialueella olevalta öljynerottimelta lähtevän veden laatu ja määrä on tunnettava, kyseeseen tulee lähinnä öljyhiilivetyjen tarkkailu. Nykyisin tarkkailua on tehty 2 kertaa vuodessa otettavin kertanäyttein. Öljynerotin on tyhjennetty ja puhdistettu kesällä Öljynerottimen toiminnan varmistaa kunnossapito, huolto ja tarkkailu. Terminaalin alueella olevassa erottimessa on hälytin, josta tieto tulee kaikkina vuorokauden aikoina viimekädessä terminaalin päällikölle. Satamassa olevassa toisessa öljynerottimessa ei ole hälytintä. - Kalliosäiliön patjavesien öljynerotuslaitteisto ns. API-allas on tyhjennetty ja puhdistettu kesällä 2010, samoin sen jälkeinen ulkoallas. API-allas ja ulkona sijaitseva laskeutusallas keräävät kalliosäiliön vuotovesistä pois paitsi öljyä niin myös rautaa. Ulkoaltaasta lähtevän veden laatua on tarkkailtu osana laitoksen käyttötarkkailua, hiilivetypitoisuudet ovat olleet pieniä. ELY-keskus esittää, että myös näiden vesien öljyhiilivetytarkkailu määrättäisiin säännölliseksi. - Terminaalialueen VOC-päästöt voidaan ilmoittaa laskennallisiin arvoihin perustuen niin varastoinnista kuin lastauksestakin. Kaasujentalteenottoyksikönosalta ELY-keskus esittää, että yksikön toimintavarmuudesta on tehtävä selvitys, jossa määritetään talteenottoyksikön puhdistusprosentti ja arvioidaan yksikön käyttökelpoisuus, koska yksikön toiminta on ollut varsin epävakaata viimeisten vuosien aikana. Läpivirtausvolyymi on terminaalilla iso ja sen vuoksi käyttökuntoinen kaasujentalteenottoyksikkö on tarpeellinen. - Terminaalialueella ei ole sammutusjätevesien keräily- varastointi ja käsittelysuunnitelmaa. ELY-keskus esittää, että terminaalitoiminnalle laaditaan sammutusjätevesisuunnitelma, joka esitetään aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu päivätyllä kirjeellä lausuntojen johdosta. Hakija on antanut vastineensa : 1. Vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoon: Terminaalialueen maaperätutkimus on tehty 1996 ja siinä löydetyt poikkeamat, öljyhiilivetyesiintymät maaperässä on korjattu suunnitelman mukaisesti vuoteen 1999 mennessä. Terminaalilla ei ole tapahtunut onnettomuuksia tai laajoja poikkeamia, joissa kemikaaleja olisi joutunut maaperään.

16 16 Terminaalilla on tehty mittava vallitilasaneerausprojekti välisenä aikana, jolloin kaikki terminaalin vallitilat on pinnoitettu ja viemäröinti saneerattu. Maaperätutkimus tullaan uusimaan terminaalialueella seuraavien maanrakennustöiden yhteydessä esimerkiksi vallitiloissa, lastausalueella tai putkikanaalissa tehtävien saneerauksien yhteydessä tai mikäli terminaalin omista lähtökohdista tutkimuksen teettäminen katsotaan tarpeelliseksi. Terminaalialueella on kuusi kappaletta pohjaveden tarkkailukaivoja ja terminaali on mukana pohjavesien yhteistarkkailuohjelmassa. Terminaalin öljynerotuskaivon kautta kulkeva vesien läpivirtaama on suoraan verrannollinen sademäärään. Vallitilat ovat aina suljetut ja niiden vesittäminen tehdään valvotusti henkilökunnan toimesta. Öljynerotusaltaalla on öljynilmaisin, jonka toiminta testataan säännöllisesti. Öljynerottimilta otetaan vesinäyte kaksi kertaa vuodessa lupaehtojen mukaisesti. Kalliosäiliön vuotovesien käsittelyyn liittyy olennaisesti luolatiloissa oleva APIallas ja sen jälkeinen maanpäällinen viivästysallas. API-altaalla on kaksi kappaletta öljynilmaisimia ja kuorintalaitteisto. Viivästysaltaalta vesi johdetaan poistoputken kautta mereen. Vuotovesien laatua öljyhiilivetyjen osalta on tärkeä seurata. Mielestämme kalliosäiliön vuotovesien laadunseuranta olisi hyvä sisällyttää terminaalin pohjavesien tarkkailuohjelmaan. Aikaisemmin terminaalin lastauskaasujen talteenottoyksikön toiminta on ollut epävakaata, mutta viimeisten parin vuoden seurantajaksolla toiminta on ollut vakaalla tasolla. Aiempaan toimintaan verrattuna merkittäviä parannuksia on saatu mm. uusimalla bensiinin kiertopumppu, vaihtamalla käytettävien vesiglykoliliuoksen väkevyyttä, vaihtamalla liuoksen vesi ionivaihdettuun veteen, sekä säätämällä laitoksen käyttöparametreja. Mielestämme laitos toimii suunnitellusti nykyisillä läpimenovolyymeilla ja emme näe tarpeelliseksi tarkastella laitoksen käytettävyyttä tässä vaiheessa. Talteenotto- ja puhdistusprosentit raportoituvat vuorokausittain automaattisesti. Sammutusvesien hallintasuunnitelmaa ollaan laatimassa meneillään olevan palovesijärjestelmien uusimis- ja päivitys hankkeen yhteydessä. 2. Vastine Kokkolan kaupungin Rakennus- ja ympäristölautakunnan antamaan lausuntoon: Vastine lausunnon kohtiin B 1-5. Ympäristö- ja turvallisuusasioista huolehtiminen on terminaalin toimintojen perus edellytys. Neste Oil Oyj:llä on toimintoja ohjaava HSSEQ-politiikka, jota sovelletaan myös terminaalitoiminnoissa. Lisäksi terminaalin toimintaa ohjaavat ISO 9001, ISO ja OHSAS standardit. Terminaalin toimin-

17 17 nassa joka osa-alueella pyritään jatkuvasti ottamaan huomioon ympäristövaikutuksien pienentämiseen vaikuttavat tekijät. Terminaali on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana mittavasti investoinut ympäristö- ja turvallisuusteknisiin ratkaisuihin. Terminaali on liittynyt mukaan sekä Patamäen pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelmaan, että Kokkolan kaupungin ilmanlaadun yhteistarkkailuohjelmaan. Terminaalin toiminnasta on tehty meluselvitys vuonna 2010 osana koko Kokkolan suurteollisuusalueen meluselvitystä. Maaperätutkimus tullaan uusimaan terminaalialueella, mikäli alueelle suunnitellaan uusia maanrakennustöitä tai mikäli terminaalin omista lähtökohdista tutkimuksen teettäminen katsotaan tarpeelliseksi. Tutkimuksessa pyritään kiinnittämään huomiota öljyhiilivetyjen mahdollisiin kulkeutumisreitteihin. Vastine lausunnon kohtiin C 1-5. Alueen kaikki tuote- ja lisäainesäiliöt on sijoitettu vallitiloihin, joiden rakenteiden tiiveys täyttää lainsäädännön velvoitteet. Lastausalueella ja kaikissa pumppaamoissa on maastolaatat, jotka on viemäröity öljynerottimeen, pihaalueet on pinnoitettu ja viemäröity öljynerottimeen. Terminaali ja kalliosäiliö on varustettu valvonta-automaatiolla ja hälytysjärjestelmillä. Palavien nesteiden siirtolinjojen vastuukysymykset ovat selvillä. Terminaalin toimintaa kehitetään vuosittain jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti. Parhaita käyttökelpoisia tekniikoita pyritään löytämään ja hyödyntämään mahdollisimman laajasti. Terminaali pyrkii hyödyntämään muiden Neste Oil Oyj:n kotimaisten ja ulkomaisten toimipaikkojen (jalostamot/terminaalit/varustamo) teknisiä referenssejä sekä Neste Oil Oyj:n osaomistaman insinööritoimisto Neste Jacobs Oy:n laajaa asiantuntemusta teknisistä ratkaisuista. Terminaalilla noudatetaan Kokkolan alueella voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Neste Oil Oyj:n Kokkolan terminaalille ympäristöluvan hakemuksen ja lupamääräysten mukaiseen toimitaan. Palavien nesteiden varasto sijaitsee Kokkolan kaupungin Ykspihlajan satama- ja teollisuusalueella, kiinteistöllä ja kalliosäiliö määräalalla 401-1:191. Terminaalialueen tuotesäiliöiden yhteistilavuus on m 3. Kalliosäiliön tilavuus ei ole julkinen tieto.

18 18 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta 1. Luvanhaltija voi varastoida ja käsitellä kertoelmaosan taulukoissa 2 ja 4 mainittuja palavia nesteitä taulukkojen mukaisia määriä Kokkolan terminaalin säiliöissä ja kalliovarastossa. Terminaalialueen säiliöiden yhteistilavuus on m 3. Terminaalin toiminta tulee järjestää siten, että varastoinnista ja käsittelystä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi luvanhaltijan tulee huolehtia siitä, ettei kemikaaleja pääse mahdollisissa vuototilanteissa merkittäviä määriä viemäreihin, maaperään tai muualle ympäristöön. 2. Kemikaalien varastointialueen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on toiminnanharjoittajan määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva henkilö. Henkilöllä on oltava riittävä koulutus ja ammattitaito kemikaalien varastointitoiminnan asianmukaiseen hoitamiseen. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Tuotteiden varastointiin ja siirtoihin käytettävien laitteistojen kuntoa ja toimintaa tulee seurata säännöllisin tarkastuksin. Säiliöiden varoaltaiden pinnoitukset ja rakenteet sekä kaikilta kemikaalien käsittely-, lastaus- ja varastoalueilta päällystyksien kunto on tarkistettava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava mahdollisimman nopeasti. Säiliöt tulee olla varustettu pinnanmittauksella. 4. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja sitä on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö mahdollisimman tehokasta. Päästöt vesiin ja maaperään 5. Säiliöajoneuvojen lastauspaikkojen tulee olla rakenteeltaan, muotoilultaan ja pinnoitukseltaan sellaisia, ettei kemikaaleja pääse häiriö- tai onnettomuustapauksissakaan virtaamaan ympäristöön tai imeytymään maahan. Varastoitavien kemikaalien kulkeutuminen ja sekoittuminen sadevesien keräilyjärjestelmään johdettaviin vesiin tulee estää mahdollisimman tehokkaasti. Kaikilta kemikaalien varasto-, lastaus- ja käsittelyalueilta kertyvät hulevedet ja kalliovarastosta pois pumpattavat vuotovedet tulee ohjata hälytysjärjestelmällä varustettuihin öljynerottimiin ennen niiden johtamista mereen. Sadevesien keräily- ja öljynerotusjärjestelmät on pidettävä toimintakuntoisina. Öljynerotuskaivot tulee tyhjentää säännöllisesti, kuitenkin tyhjentäminen tulee tehdä vähintään kerran vuodessa. 6. Mereen johdettavan veden öljyhiilivetypitoisuus saa olla enintään 5 mg/l. Mikäli pitoisuusraja ylittyy, syy ylittymiseen on viipymättä selvitettävä ja ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteiden jälkeen mereen laskettavan veden hiilivetypitoisuus on varmistettava uusintanäytteellä.

19 Päästöt ilmaan Toiminnassa syntyvät bensiinihöyryt on johdettava ja käsiteltävä talteenottoyksikössä (VRU) siten, että bensiinihöyryn keskimääräinen tuntipitoisuus poistokaasuissa saa olla enintään 35 g/m 3 (n). Bensiinin vuotuisen kokonaishävikin tavoitearvon tulee olla alle 0,01 painoprosenttia bensiinin vuotuisesta läpivirtauksesta ja kuljetettavien säiliöiden kuormaamisesta ja purkamisesta terminaalilla aiheutuvan bensiinin kokonaishävikin tavoitearvon tulee olla alle 0,005 painoprosenttia bensiinin vuotuisesta läpivirtauksesta. 8. Kaasujentalteenottoyksikön toimintavarmuus ja puhdistusprosentti on selvitettävä. Selvityksessä tulee seurata talteenottoyksikön toimintaa vuosien 2013 ja 2014 ajan ja seurannasta tulee tehdä yhteenvetoraportti Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Raportti tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiedoksi valvonnan tueksi vuoden 2014 vuosiraportoinnin yhteydessä. Jos talteenottoyksikön toiminta ei täytä ympäristöluvassa asetettuja päästöraja- tai tavoitearvoja, on raporttiin liitettävä selvitys miksi raja- ja tavoitearvoihin ei päästy sekä selvitys toimenpiteistä, joilla talteenottoyksikön toimintaa tehostetaan ja talteenottoyksikön toimintavarmuutta parannetaan. Jätehuolto 9. Varastointitoimintaa on hoidettava niin, että jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Toiminnassa muodostuvat hyötykäyttöön soveltuvat paperi- ja pahvijäte sekä metalli-, muovi- ja puujätteet tulee varastoida kiinteistöllä niille erikseen varatulla alueella ja toimittaa hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää jätettä tai muuten riittävät edellytykset mainittujen jätejakeiden jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa alueellisia jätehuoltomääräyksiä. Mikäli kaatopaikalle aiotaan toimittaa muuta kuin yhdyskuntajätteeksi luokiteltavaa jätettä, kuten öljynerotuskaivon pohjalietettä, jätteen kaatopaikkakelpoisuus on aina ensin selvitettävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisesti ja asiasta on etukäteen sovittava kaatopaikan hoidosta vastaavan kanssa. 10. Vaaralliset jätteet, kuten kemikaali- ja liuotinjätteet sekä jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa, tiiviissä ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Varastointipaikat tulee järjestää niin, että vaaralliset jätteet eivät pakkausten ja säiliöiden mahdollisesti rikkoutuessakaan pääse leviämään ympäristöön. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallisten jätteiden siirtoa varten

20 20 on laadittava siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :ssa velvoitetut tiedot. Melu 11. Laitoksen toiminnasta yhdessä alueen muiden melulähteiden kanssa aiheutuva ekvivalenttimelutaso (LAeq) saa laitoksen ympäristön asuinrakennusten ulko-oleskelualueilla päiväaikana (klo 07 22) olla enintään 55 db ja yöaikana (klo 22 07) enintään 50 db. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 12. Terminaalin toiminnasta tulee pitää kirjaa niin, että toiminnanharjoittaja voi sen perusteella esittää raportin edellisen vuoden toiminnasta valvovalle viranomaiselle. Terminaalin laitteistojen tarkastuksista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä tulee pitää kirjaa. Öljynerotuslaitteistojen hälytysjärjestelmien toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Tarkkailusta tulee pitää kirjaa. 13. Pohjavesiputkien (Neste 1-6) kunnosta tulee pitää huolta niin, että putkesta saadaan otettua edustavat näytteet. Terminaalialueen pohjaveden laatua tulee tarkkailla vähintään kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Pohjaveden tarkkailu hoidetaan osana Kokkolan yhteistä pohjavesitarkkailua. Näytteenoton yhteydessä tulee määrittää pohjaveden pinnankorkeus, lämpötila, haju ja ulkonäkö. Laboratoriossa tulee näytteistä määrittää ainakin ph, sähkönjohtavuus, kloridi, sameus, ammoniumtyppi, sinkki, MTBE ja kokonaisöljyhiilivedyt. Lisäksi näytteistä tulee myös määrittää terminaalissa varastoitavat lisäaineet. 14. Terminaalialueella olevilta öljynerottimilta mereen johdettavaa vettä on tarkkailtava seuraavasti: - Mereen johdettavan veden määrä on tunnettava. - Mereen johdettavaa vettä on tarkkailtava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan ainakin kokonaisöljyhiilivedyt ja terminaalilla varastoitavat lisäaineet. Kalliosäiliöstä pois pumpattavia vuotovesiä on tarkkailtava seuraavasti: - Kalliosäiliöstä mereen johdettavan vuotoveden määrä on tunnettava. - Mereen johdettavaa vettä on tarkkailtava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan ainakin varastoitavat tuotteet. 15. Luvansaajan on selvitettävä terminaalin maaperän tila. Selvityksen tulee sisältää myös öljyhiilivetyjen mahdolliset kulkeutumisreitit. Tutkimus tulee toteuttaa seuraavien maanrakennustöiden yhteydessä tai viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Selvitys tulee toimittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2015 loppuun mennessä. Lupaviranomainen

21 21 voi selvityksen saatuaan täsmentää tai täydentää päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Selvitys tulee myös toimittaa tiedoksi Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. VRU-yksikön toimintaa tulee seurata mm. seuraavien parametrien osalta: talteenottoprosentti ja talteenotettu hiilivety kilomäärää sekä laitoksen yleinen tila (analysaattorin toiminta, regeneroinnin kesto, tiivistenesteenpinta, bensan kierto, vakuumi, lämpötilaero). Yksikön toiminnan seuraamisesta tulee pitää kirjaa. Seurantatietojen avulla tulee arvioida vuosittain määräyksessä 7 asetettujen hävikkien tavoitearvojen toteutuminen. Seurantatietoihin perustuvat arviot tulee liittää vuosiraporttiin. VRU-yksikön poistokaasut tulee mitata ulkopuolisen pätevän mittaajan toimesta kerran vuodessa. Häiriötilanteet ja poikkeamat päästöissä tulee kirjata ja päästörajaylityksistä tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 17. Toiminnanharjoittaja tulee osallistua Kokkolan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailun toteuttamisesta ja yksityiskohdista sovitaan erikseen. 18. Toiminnanharjoittajan on viiden vuoden välein selvitettävä laitoksen aiheuttama ympäristömelu mittausten avulla. Selvitys on mahdollisuuksien mukaan tehtävä yhdessä alueella toimivien melua aiheuttavien laitosten kanssa. Seuraava selvitys tulee tehdä vuoden 2015 loppuun mennessä. Selvitys on tehtävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ja selvitys tulee toimittaa ELY-keskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Tämän päätöksen määräysten mukaista tarkkailua voidaan muuttaa Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Päästöjen tarkkailu, näytteenotto ja analysointi on tehtävä CEN- tai ISOstandardien tai niiden puuttuessa vastaavan kansainvälisen tai kansallisen standardin mukaisesti. Päästömittauksissa on määritettävä mittausmenetelmän kokonaisepävarmuus. 20. Hakijan on kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin seuraavat tiedot: - varastoitavien aineiden lajit, laadut ja vuotuinen läpivirtausmäärä - lastausten ja purkausten lukumäärä - terminaalin energian- ja vedenkulutus - varastotoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan ja mereen, mereen johdetun veden määrä sekä yhteenveto pohjaveden seurannasta - yhteenveto VRU-yksikön seurannasta - tiedot varastosäiliöiden bensiinin kokonaishävikkimääristä (paino -%)