Osastokirje omaishoitajien tukitoiminta 3/2013

Transkriptio

1 Osastokirje omaishoitajien tukitoiminta 3/2013 Kuva: Siina Lepola

2 Terveisiä keskustoimistosta! Oikein ihanaa syksyn alkua kaikille! Kesä on ollut lämmin ja aurinkoinen, toivottavasti olette saaneet levätä ja kerätä voimia tulevaa syksyä ja talvea varten. Heinäkuussa Suomen Punainen Risti sai paljon näkyvyyttä Porin SuomiAreenalla, jossa myös omaishoitajien tukitoiminta esittäytyi yhdessä ystävätoiminnan ja Arjen Turvallisuus hankkeen kanssa. Suuri kiitos teille vapaaehtoisille, jotka olitte tapahtumassa mukana! Seuraavalla sivulla voitte tutustua SuomiAreenan tunnelmiin kuvien kautta. Syksyn toiminta on käynnistynyt vauhdikkaasti ja paljon ohjelmaa on luvassa. Omaishoitajien tukitoiminnan 20-vuotisjuhlavuosi huipentuu lauantaina Helsingissä pidettävään juhlatilaisuuteen. Myös Etelä-Savossa juhlitaan, kun Etelä-Savon omaishoitajaverkosto järjestää juhlatilaisuuden marraskuussa Mikkelissä. Tässä osastokirjeessä voitte lukea kahden artikkelin verran, minkälaista on tekemämme oppilaitosyhteistyö. Lisäksi puhutaan vapaaehtoisten motivaatiosta ja positiivisten kokemusten tärkeydestä. Esittelyssä meillä on kaksi uutta työntekijää, Johanna Nikonen ja Riitta Asilainen, jotka tulevat aluetyöntekijöiden Jaana Vilhusen ja Eeva Rossin sijaisiksi lokakuusta alkaen. Toivotan teille kaikille kuulaita syyspäiviä ja onnistumisen kokemuksia vapaaehtoistyössä ja muutenkin! Siina Lepola Omaishoitajien tukitoiminnan ohjelma-avustaja 2

3 Tunnelmia Porista! Kuvat: Siina Lepola 3

4 Onnekkaasta vaihtelua kouluttajien ja oppilaitosten arkeen Teksti: Maija Pokkinen Kuva: Tero Hintsa Kuluneena keväänä loppui Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksessa Onnekas-kurssi opiskelijoille. Kurssiin kuuluu ystävätoiminnan peruskurssin sisältöjä sekä omaishoitajatietoutta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Koulutuksen aikana opiskelijat suunnittelevat myös toiminnallisen päivän omaishoitajille, jonka he toteuttavat. Vapaaehtoiset toimivat kurssin aikana muun muassa opiskelijoiden ja omaishoitajien välisenä linkkinä ja tukena. Karkussa koulutukseen osallistui parikymmentä hoidon ja huolenpidon opiskelijaa. Kursseja on järjestetty muutaman vuoden sisällä kolme. Kahdella ensimmäisellä kurssilla aluetyöntekijä vastasi kurssisisällöstä kokonaisuudessaan. Karkussa sosiaalipalvelukouluttaja Marco Ylänpää oli mukana ensimmäisenä vapaaehtoiskouluttajana. Kurssin vetovastuu oli jaettu Ylänpään ja omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijä Nina Karunevan kanssa puoliksi. Ylänpään kokemukset kurssista olivat pääasiassa positiivisia. - Kurssi oli itselleni äärettömän antoisa, opettava ja palkitseva. Opiskelijat olivat pääsääntöisesti motivoituneita ja kiinnostuneita. Ainoa kaikkia haitannut tekijä oli, että kurssi oli koulutuspäivien suhteen hajanainen ja useiden viikkojen väli kurssipäivillä teki koulutuksesta erittäin haastavan, Ylänpää kertoo. Marco Ylänpään kokemukset Onnekasoppilaitosyhteistyöstä olivat positiivisia. Yhteistyössä koulun ja aluetyöntekijän kanssa Ennen kurssia Ylänpää sai siihen henkilökohtaisen perehdytyksen osa aineistoista olikin tuttuja jo ystävätoiminnan peruskurssimateriaaleista. Perehdytyksen Ylänpää koki riittäväksi, vaikka Onnekas-oppilaitosyhteistyö ei ollutkaan hänelle tuttu ennestään. Myös yhteistyö aluetyöntekijä Nina Karunevan kanssa sujui hyvin. - Aluetyöntekijä oli asiansa tunteva ja motivoitunut ja oli mukava työskennellä hänen kanssaan. Oppilaitoksen taholta olisin kaivannut hieman aktiivisempaa roolia, mutta esimerkiksi tilojen suhteen homma toimi erittäin hyvin, Ylänpää pohtii. 4

5 Ylänpää näkeekin tärkeänä muun muassa oppilaitoksen roolin tiedottajana. - Oppilaitosten tulisi selkeästi tiedottaa opiskelijoille kurssin sisällöstä, hän painottaa. Haasteita ja onnistumisia Haasteiltakaan ei kurssin aikana vältytty. Suurimmaksi haasteeksi Ylänpää koki pitkät jaksot eri kurssikertojen välissä, mikä vaikutti opiskelijoiden orientoitumiseen kurssiin. Ylänpää suositteleekin kurssia järjestettäväksi tiiviimpänä kokonaisuutena, jos vain mahdollista. Haasteista huolimatta Ylänpää kannustaa osastoja ja vapaaehtoiskouluttajia tarttumaan tilaisuuteen. - Kurssi on erittäin tervetullut oppilaitoksiin ja opiskelijat haluavat ja tarvitsevat sitä, mutta kuten kaikessa uudessa, niin jokaisesta kerrasta opitaan ja jatko on aina vaan parempaa. Muille kouluttajille sanoisin, että jo koulutuksellisista eroista johtuen on erittäin antoisaa ja piristävää käydä Onnekas-oppilaitosyhteistyön kimppuun. Suosittelen sitä mitä lämpimimmin kaikille, Ylänpää kannustaa. Vinkkinä tuleville kouluttajille Ylänpää kannustaa perehtymään kurssiin hyvin etukäteen ja miettimään, miten asiat kannattaa esittää opiskelijoille. - Kouluttajan tulee rakentaa koulutuksen sisältö niin että se on puhuttelevaa, helposti sisäistettävää ja selkeää. Vanhanaikainen luennointi ja kalvosulkeiset eivät ole tätä päivää, eivätkä innosta oppilaita. Ole kouluttajana se iloinen, oma itsesi! 5

6 Miten haluaisin asioitani hoidettavan, jos sairastun vakavasti tai jos kykyni tehdä päätöksiä heikkenee iäkkäänä? Teksti: Jaana Paasonen Kuva: Sirpa Lehtimäki Varsinais-Suomen piirin omaishoitajien tukitoiminnan Paimion ja Liedon osastot järjestivät alkuvuodesta kaksi kaikille avointa Edunvalvontavaltuutus-luentotilaisuutta. Erityisenä kohderyhmänä olivat omaishoitajat. Tilaisuuksissa Turun Ammattikorkeakoulun oikeustradenomiopiskelijat kertoivat edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse järjestää asioidensa hoidon esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan varalta. Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen, oikeudellisesti säännelty asiakirja, jonka valtuutuksen vahvistaa aikanaan maistraatti. Valtakirjassa nimetään tietty henkilö hoitamaan määriteltyjä asioita, kuten esimerkiksi talouteen tai terveyteen- ja sairaanhoitoon liittyviä. Tästä ja muista edunvalvontavaltuutukseen liittyvistä asioista kolme opiskelijaa kävi kertomassa Paimiossa Paltanpuiston palvelukeskuksessa ja Liedossa palvelukeskus Ruskassa. Aihe on ajankohtainen varsinkin omaishoitoperheissä ja kiinnostikin suurta joukkoa. Yhteensä tilaisuudet tavoittivat 110 henkilöä. Opiskelijoille oli mahdollista jättää ennakkokysymyksiä, joihin vastattiin paikan päällä. Tyypillisimmillään illan huolenaiheet olivat seuraavanlaisia: Omaisen sairaus on edennyt jo niin pitkälle, että hän ei kykene enää järjestämään asioidensa hoitoa. Kävimme tänään pankissa, mutta emme saaneet käyttöoikeuksia hänen tiliinsä. Laskut erääntyvät, mutta en saanut oikeutta maksaa laskuja hänen tililtään verkkopankkitunnuksien kautta. Omainen ei tarvitse enää edes autoaan tai kesämökkiään, mutta en voi toimia hänen nimissään, vaikka kesämökille ja autolle on jo löytynyt erinomaisen markkinahinnan maksava ostaja. Lapsenlapsi täyttää lähiaikoina 10 vuotta, ja omaisellani on ollut tapana antaa syntymäpäivälahjaksi 100 euroa. Lapsenlapset asuvat ulkomailla valtameren takana, ja perhe haluaisi tulla käymään Suomessa häntä tapaamassa. Lentoliput maksavat kuitenkin useita tuhansia, eikä vuosittainen matkustaminen tästä syystä onnistu. Omaisellani olisi varoja kustantaa hänelle rakkaiden lastenlastensa tapaaminen kerran vuodessa. Haluaisin toimia omaiseni puolesta asiassa, mutta tilanne vaikuttaa toivottomalta. Oppilaitosyhteistyön ideana tässä tapauksessa oli, että opiskelijat tarjosivat omaishoitajille tai ryhmän kanssa toimiville vapaaehtoisille henkilöille tietoisku tyyppisen infotilaisuuden edunvalvontavaltuutuksesta ja siihen liittyvästä laadintapalvelusta. Valtuutuksen tekemiseen suositellaan oikeudellista apua, jota Turun Ammattikorkeakoulu tarjoaa oppilastyönä asiantuntijaopettajien avustuksella. 6

7 Turun Ammattikorkeakoulun juridiikan opiskelijat ovat kouluttautuneet jo aikaisemmin yhdessä Lounais-Suomen maistraatin kanssa järjestetyllä kurssilla tekemään edunvalvontavaltuutuksia. SPR:n omaishoitajien tukitoiminnan järjestämissä tilaisuuksissa tietoa vietiin käytännön tasolle. Edunvalvontavaltuutus herätti paljon kysymyksiä. Omaishoitajilta saadun palautteen perusteella tämän tyyppiselle toiminnalle on tarvetta ja se hyödyttää kaikkia osapuolia. Tilaisuudet ovatkin johtaneet jo muutaman edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen asti. Valtuutus voi helpottaa omaishoitajan arjen sujumista. Oppilaitoksen kannalta on tärkeää tavoittaa niitä ihmisiä, joille edunvaltuutusvaltakirja toisi helpotusta arkeen. Opiskelijat puolestaan tarvitsevat käytännön kokemusta. Suomen Punainen Risti järjestönä haluaa puhua omaishoidon puolesta ja tarjota omaishoitajille toimintaa ja tukea. Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirillä ja Turun Ammattikorkeakoululla on pitkät perinteet oppilaitosyhteistyössä mm. ensiavun ja sosiaalitoiminnan sektoreilla. Lisäksi meillä Varsinais-Suomessa on Ruiskatu 8:n osasto, joka sijaitsee fyysisesti Ammattikorkeakoulun tiloissa. Tulevaisuudessa omaishoitajien tukitoiminnalla ja alueen eri oppilaitoksilla varmastikin löytyy varmasti lisää yhteisiä projekteja, unohtamatta Onnekas-oppikokonaisuutta. 7

8 Uudet työntekijät esittäytyvät Olen Johanna Nikonen. Aloitan omaishoitajien tukitoiminnassa aluetyöntekijä Jaana Vilhusen sijaisena Jaana palailee tehtäväänsä taas ensi kesänä, joten siihen saakka annan oman panokseni ja osaamiseni hankkeen eteenpäin viemiseksi. Olen kotoisin Keski-Suomesta ja asunut perheineni Kuopiossa reilun vuoden ajan. Olen valmistunut sosionomiksi 7 vuotta sitten ja työskennellyt sosiaalialan eri tehtävissä vammais- ja vanhustyössä sekä pitkäaikaissairaiden parissa. Oma erikoistumisalueeni on vanhustyö. Ikäihmisten päivätoiminnan ja palveluasumisen työtehtävissä olen toiminut yhteistyössä niin omaishoitajien kuin vapaaehtoistyöntekijöidenkin kanssa. Tähän projektiin siirryn Honkalampi-säätiön avustajakeskuksen palvelunohjaajan tehtävästä. Aikaisempi työkokemukseni on painottunut palvelunohjaukseen, joten toivon tiedollisen osaamiseni olevan tehokkaassa käytössä sijaisuuteni aikana. Kahden tyttären äitinä vapaa-aikani kuluu aktiivisesti perheen parissa puuhaillessa, tämän lisäksi pidän itseni hyvinvoivana juoksemalla säännöllisesti. Toiveeni on luotettava ja kantava yhteistyö niin uusien kuin vanhojenkin toimijoiden kanssa! Odotan innolla tulevia kuukausia! Yhteistyöterveisin, Johanna Hei, Olen Riitta Asilainen. Toimin Eeva Rossin sijaisena Koulutukseltani olen restonomi (AMK) ja sosionomi (AMK). Harrastan Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaa, uimista sekä sukututkimusta. Punaisen Ristin toiminnassa olen ollut mukana mm. ystävätoiminnassa, monikulttuurisuustoiminnassa, nuorisotoiminnassa ja omaishoitajien tukitoiminnassa. Mikkelin alueen omaishoitajien tukitoiminnassa olen ollut vapaaehtoisena alusta asti. Olen myös Punaisen Ristin Mikkelin osaston hallituksen jäsen ja sihteeri. Hallituksen jäsenyydestä olen vapautettu välisen ajan. Terveisin, Riitta 8 7

9 Positiivisilla kokemuksilla jaksamista vapaaehtoistyöhön Teksti: Siina Lepola Monien vapaaehtoistyöhön osallistuvien aikaresurssit ovat rajalliset. Sen vuoksi halutaan, että tehty työ on arvokasta ja tukee organisaation tarpeita. Yksi tärkeä vapaaehtoisia motivoiva tekijä on toiminnasta saadut positiiviset kokemukset. Tutkin gradussani syksyllä 2012, miten positiiviset kokemukset mahdollistuivat Kirkon Ulkomaanavun vapaaehtoisten joukossa ja tutkimustuloksista nousi esiin monia muissakin järjestöissä hyödyllisiä asioita. Tutkimukseni perustui positiiviseen organisaatioteoriaan ja kolmannen sektorin johtamisteorioihin. Positiivisen organisaatioteorian tausta on positiivisessa psykologiassa, joka alleviivaa positiivisten käytänteiden vahvistamista. Pelkkien ongelmien poistaminen ei riitä, sillä se ei automaattisesti luo tilalle jotakin uutta. Positiivinen organisaatioteoria pyrkii tuomaan esiin myönteiset ilmiöt ja käytännöt organisaatiossa ja saamaan niille yhtä paljon huomiota, kuin ongelmat ja negatiiviset ilmiöt perinteisesti ovat saaneet. Positiivisten kokemusten mahdollistumisen ja toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, miten hyvin henkilö ja tehtävä sopivat yhteen. Positiiviset kokemukset puolestaan vaikuttavat toiminnassa mukana pysymiseen ja organisaatioon sitoutumiseen. Vapaaehtoiset, jotka toimivat omia mielenkiinnon kohteitaan vastaavissa tehtävissä, ovat yleisesti tyytyväisempiä ja saavat enemmän nautintoa työstään. Tarjoamalla monipuolisia toimintatapoja ja rooleja, voidaan toimintaan saada mukaan eri elämäntilanteista ja taustoista tulevia vapaaehtoisia. Sitoutuminen mielekkääseen toimintaan Tärkeitä sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat myös toiminnan mielekkääksi kokeminen, itsensä toteuttamisen mahdollisuus ja oman työn tulosten näkeminen. Mikäli vapaaehtoistyö koetaan tärkeäksi, siitä tunnetaan ylpeyttä ja sitä kautta sitoudutaan organisaatioon vahvemmin. Se puolestaan vaikuttaa työn laadun paranemiseen ja tuolloin tekemisen ilo välittyy toiminnasta. Organisaatiolta saatu tuki ja palaute puolestaan johtavat arvostukseen ja tätä kautta vahvistavat vapaaehtoisten sitoutumista. Vapaaehtoistoimijat ovat myös vapaaehtoisorganisaation asiakkaita. Vaihtokaupassa he antavat omaa aikaansa organisaation hyväksi ja odottavat puolestaan saavansa mahdollisuuksia saavuttaa omia henkilökohtaisia tavoitteitaan. Ja kuten tyytyväisistä asiakkaista voi tulla uskollisia asiakkaita, myös tyytyväisistä vapaaehtoisista voi muodostua ryhmä uskollisia vapaaehtoisia. Koska vapaaehtoistoiminnasta ei saa rahallista palkkaa, on tärkeää, että se koetaan muulla tavoin mielekkäänä. Organisaation tehtävänä on tarjota vapaaehtoisille edellytykset toimintaan, jossa heidän on mahdollista saada onnistumisen tunteita. Tässä merkittävässä asemassa on vapaaehtoistyön räätälöinti jokaisen yksilön tarpeita ja toiveita vastaavaksi, tietysti organisaation resurssien ja mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoiset arvostavat joustavia mahdollisuuksia osallistua toimintaan oman elämäntilanteensa mukaan. Vapaaehtoistoiminnassa kannattaakin pyrkiä saamaan ihminen ja tehtävä kohtaamaan toisensa. 8 9

10 Tekemällä hyvää sinusta voi tulla hyvä ihminen Näin kertoo gradussani kokemuksistaan eri vapaaehtoisten haastatteluista kootun vapaaehtoisprofiili Anni Aktiivisen edustaja: Vapaaehtoistyö on minulle elämäntapa ja sydämen asia. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen vapaaehtoistoimintaan mukaan lähteminen oman ammatin kautta tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Vapaaehtoistyö on syy nousta uuteen päivään ja tehdä jotakin merkityksellistä. Nuorena olin vähän idealisti ja haluan sen vuoksi edelleen tehdä asioita maailman parantamiseksi. Itse ajattelen, että periksi ei anneta ja mikä aloitetaan, se viedään loppuun. Mutta motivaatiota pitää olla, se ei synny ulkoisista tekijöistä, kuten kahvista ja pullasta vaan siitä, että tulee hyvä mieli olla mukana juuri siinä toiminnassa. Minua palkitsee vapaaehtoistyössä se, että on saanut tehdä jotakin hyvän asian vuoksi ja hyödyntää omia taitojaan. Ylipäätään erilaisten tempausten ja tapahtumien järjestäminen on tuntunut mukavalta ja niistä saatu kiitos ja positiivinen palaute on lämmittänyt mieltäni. Oman työni tuloksia en välttämättä aina heti näe, mutta vaistoan ne kyllä, kun olen ihmisten kanssa tekemisissä. Mielestäni vapaaehtoistoiminnassa positiiviset kokemukset ovat ehdottoman tärkeitä, koska ne motivoivat lähtemään mukaan. Jos niitä ei tulisi ja en kokisi työssä onnistumisia, niin ei sitä välttämättä jaksaisi niin paljon osallistuakaan. Organisaatiolta saatu tuki voi auttaa vapaaehtoisia onnistumaan tehtävissään. Turhautumisista puolestaan voi seurata tunne, että miksi on toiminnassa edes mukana. Mielestäni kaikkien pitäisi tehdä itselleen sopivaa vapaaehtoistyötä ja jokaisen pitääkin tuntea oma persoonansa. Luotan siihen, että ihmiset tietävät ja tuntevat itsensä ja sitä kautta päätyvät oikeanlaiseen toimintaan. Ajattelen, että vapaaehtoistoiminnassa voi kehittyä ja tulla paremmaksi ihmiseksi. Mietin joskus, että Aristoteles oli oikeassa: tekemällä hyvää sinusta voi tulla hyvä ihminen. Vapaaehtoistyössä oppii itsekuria ja kasvaa henkisesti, kun on toimintaan sitoutunut. Jotenkin en kokisi olevani oma itseni ilman vapaaehtoistyötä. Samalla saan myös mukavasti ihmiskontakteja. Aina oppii uutta ja sillä tavalla menee itsekin eteenpäin. Ihmiset saattavat kysyä, eikö minua rasita olla sitoutunut tuollaiseen työhön. Mutta en minä sitä niin ajattele, kun on sitoutunut, niin on sitoutunut. Olen sitä mieltä, että vapaaehtoistoiminta on ehdottomasti parantanut minun elämänlaatuani. En haluaisi vaan istua keinutuolissa pyörittelemässä peukalojani. Eläkkeelle jäämisen myötä tyhjyys, mikä ihmisille usein tulee, ei ole hyvä asia. Pitää löytyä joku mieli omaan elämään ja useimmiten se on mielestäni juuri vapaaehtoistyö ja kolmas sektori. Jos vaan eläkeikä ei mene niin korkeaksi, että eläkkeelle pääsee vain rollaattorilla. Kaikkien haastattelemieni vapaaehtoisten kohdalla korostui halu auttaa, tehdä jotakin paremman maailman puolesta. Kuten eräs haastateltavani oivaltavasti totesi, maailma muuttuu päivä kerrallaan, mutta se vaatii tekoja. 10

11 ! Ajankohtaista - Joensuussa järjestetään ikäihmisen mielen hyvinvoinnin tukeminen vapaaehtoistoiminnassa koulutus lauantaina Carelicumissa. Koulutukseen ovat tervetulleita Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnassa mukana olevat sekä Suomen Mielenterveysseuran vapaaehtoiset. Koulutus järjestetään myös Keuruulla lauantaina klo Etelä-Savon omaishoitajaverkoston omaishoitajien juhla järjestetään tiistaina Mikkelissä Etelä-Savon ammattiopistolla. Ohjelmassa mm. Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan puheenjohtaja Pekka Moilasen tervehdys, buffet-ruokailu ja Merzi Rajalan konsertti. Tilaisuus on maksuton. 6 - Omaishoitajien tukitoiminnan 20-vuotisjuhlatilaisuus järjestetään lauantaina klo Valkoisessa salissa Helsingissä. Tilaisuuteen tulee henkilökohtainen kutsu. -Syyskuun alussa pilotoitiin Helsingin ja Uudenmaan piirin alueella uusi ryhmänohjaajakoulutus. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti ystävätoiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille, jotka kaipaavat vahvistusta erilaisten asiakasryhmien ohjaamiseen. Nyt kun pilotointi on takana, on koulutusta mahdollista saada myös muualla Suomessa. Piirien työntekijöitä perehdytetään koulutukseen lokakuun alussa, minkä jälkeen osastot voivat tiedustella koulutusta omalle alueelleen. Lisätietoja koulutuksesta saa myös Helsingin ja Uudenmaan piirin ryhmätoiminnan kehittäjä Jemina Vainiomäeltä, jemina.vainiomaki@punainenristi.fi /