Vastine 1 (5) FORTUM POWER AND HEAT OY:N LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN LAAJENTAMINEN KOLMANNELLA VOIMALAITOSYKSIKÖLLÄ
|
|
- Tapani Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastine 1 (5) Rantamäki Reko GEN-LO3VALM-469 FORTUM POWER AND HEAT OY:N LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN LAAJENTAMINEN KOLMANNELLA VOIMALAITOSYKSIKÖLLÄ FORTUM POWER AND HEAT OY:N VASTINE VALTIOVARAINMINISTERIÖN PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSESTA ANTAMAAN LAUSUNTOON 1 JOHDANTO Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy jättivät valtioneuvostolle Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskevan periaatepäätöshakemuksen. Työ- ja elinkeinoministeriö sai järjestämällään lausuntokierroksella ydinenergialain edellyttämät hakemusta koskevat lausunnot. Työ- ja elinkeinoministeriö varasi hallintolain 34 :n mukaisesti Fortum Power and Heat Oy:lle tilaisuuden esittää vastineensa periaatepäätöshakemuksesta annettuihin lausuntoihin ja kannanottoihin. Fortum Power and Heat Oy toimitti vastineensa ministeriölle Tämän jälkeen ministeriö on toimittanut valtiovarainministeriön periaatepäätöshakemusta koskevan lausunnon Fortum Power and Heat Oy:lle ja varannut samalla yhtiölle tilaisuuden esittää lausuntoa koskeva vastine. Kaikkiin lausunnossa esitettyihin väittämiin ei välttämättä esitetä vastinetta, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n näkemys olisi yhtenevä kaikkien vastineetta jätettyjen väittämien kanssa. 2 VASTINE VALTIOVARAINMINISTERIÖN LAUSUNTOON Fortum yhtyy valtiovarainministeriön lausunnon johtopäätökseen, jonka mukaan kullekin kolmelle ydinvoimalaitoshankkeen periaatepäätöksen hakijalle voitaisiin myöntää periaatepäätös ydinvoimatuotannon rakentamiseksi edellyttäen, että ydinenergialaissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Lupien myöntämisessä tulisi edetä nopeasti, kuten valtiovarainministeriö toteaa, jotta hankkeet saataisiin konkreettisesti liikkeelle ennen nähtävissä olevaa ydinvoimarakentamisen merkittävää kiihtymistä kansainvälisesti. Maailmassa on tällä hetkellä käynnissä noin 50 ydinvoimalaitosprojektia. Suunnitteilla hankkeita on reilusti yli 100 lisää. Fortum yhtyy valtiovarainministeriön näkemykseen siitä, että mikäli Suomen ydinvoimalaitoshankkeiden käynnistys viivästyy, riski sen suhteen, että luvan saanut hakija ei pystykään saattamaan hankettaan loppuun suunnitellussa aikataulussa kasvaa. Kuten VM:n lausunnossa todetaan, hankkeet on myös järkevää jaksottaa siten, että ne eivät etene samassa vaiheessa. Fortum on valmis aikatauluttamaan omista lähtökohdistaan hankkeensa siten, että se valmistuu myös markkinoiden sähköntarpeen ja resurssitarpeen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Loviisa 3 otettaisiin käyttöön vuosina Tämä pienentää riskiä rakennustoiminnan ja Power Fortum Power and Heat Oy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo
2 Vastine 2 (5) Rantamäki Reko GEN-LO3VALM-469 -markkinoiden ylikuumenemisesta, rahoituksen riskilisän noususta ja työvoimapulasta. Aikataulu varmistaisi myös nykyisten Loviisan ydinvoimalaitosten hallitun korvaamisen. On kuitenkin korostettava, että myös tämä ajoitus edellyttää myönteistä periaatepäätöstä nyt, sillä kielteinen periaatepäätös tarkoittaisi koko lupaprosessin aloittamista alusta. Sähkön saatavuuden ja toimitusvarmuuden osalta poliittiseksi tavoitteeksi on asetettu Suomen omavaraisuus myös sähkön huippukulutustilanteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvavan kysynnän lisäksi on katettava myös tuonti ja poistuva tuotantokapasiteetti. Viime vuosina Suomeen on tuotu sähköä Venäjältä lähes täydellä siirtokapasiteetilla, joka on noin MW. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan Suomesta poistuu sähköntuotantokapasiteettia vuoteen 2030 mennessä noin MW. Poistuvan tuotantokapasiteetin merkittävä määrä on Suomessa jäänyt vähälle huomiolle. Osittain tämä on johtunut siitä, että useimmissa sähkön tarvetta koskevissa arvioinneissa tarkasteluaika on rajattu vuoteen Lausunnossa sähkön hintaa, ydinvoimatuottajan valintaa ja ydinjätteen loppusijoitusta on käsitelty osittain yksipuolisesti, eivätkä arviot kaikilta osin perustu selvityksiin sähkömarkkinoiden todellisesta toiminnasta, laajuudesta ja kehityksestä. Sähkön hinta Kuten lausunnossa tuodaan esille, Pohjoismaissa sähkön hinta muodostuu Nord Pool - sähköpörssissä. Pohjoismaissa kulutetusta sähköstä myytiin Nord Poolin kautta yhteensä 72 % vuonna 2009, mikä tekee siitä erittäin likvidin kauppapaikan. Lausunnossa tuodaan oikealla tavalla esiin myös se, että pörssisähkön hinta toimii referenssinä käytännössä kaikelle käytävälle sähkökaupalle. Pohjoismaissa on noin 350 sähkötuottajaa. Fortum ei vaikuta sähkön hintaan kilpailua rajoittavalla tavalla, eikä sillä myöskään ole tähän mahdollisuuksia. Lausunnossa esitetään edelleen, että ns. Mankala-toimintaperiaate saattaisi pienentää sähkön tuotannon kustannuksia. Tälle ei kuitenkaan ole osoitettavissa mitään tosiasiallisia perusteita. Toimintaperiaatteesta riippumatta yhtiöt hankkivat laitoksensa samoilta toimittajilta ja polttoaineensa samoilta markkinoilta, minkä lisäksi niitä sitovat samat lakisääteiset velvoitteet mm. ydinturvallisuutta ja käytettyä polttoainetta koskien. Ydinvoimatuottajien valinta Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan, että rajoitettu pääsy sähkön tuotannon markkinoille sekä ydinvoiman korkeat investointi- ja alhaiset muuttuvat kustannukset merkitsevät sitä, että ydinvoimaluvan saanut sähköntuottaja kykenee hankkimaan merkittäviä voittoja markkinoilta. Ydinvoiman kannattavuus riippuu investointikustannuksista, voimalaitosten käytettävyydestä sekä tulevaisuuden sähkömarkkinatilanteesta mukaan luettuna EU:n päästökauppa. Tulevaisuudessa eri sähköntuotantomuodot kilpailevat entistä tehokkaammin Power Fortum Power and Heat Oy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo
3 Vastine 3 (5) Rantamäki Reko GEN-LO3VALM-469 keskenään, kun uusiutuvan energian investoinnit lisääntyvät merkittävästi ja sähkönsiirtokapasiteettia rakennetaan lisää. Lisäksi lausunnossa todetaan, että sähkömarkkinoiden toimivuuden kannalta olisi myönteistä, ettei markkinoiden rakenne keskity ja tarjoa mahdollisuuksia markkinavoiman käyttöön taikka kilpailua välttävään yhteisymmärrykseen, jossa markkinakäyttäytymistä sovitetaan yhteen. Kolmesta luvanhakijasta lausunnossa käsitellään vain Fortumin asemaa markkinoilla. Johtopäätöksissä esitetään, että vaikka Fortumin kapasiteetti ei vallitsevassa markkinatilanteessa antaisikaan Fortumille mahdollisuutta vaikuttaa sähkön markkinahintaan Pohjoismaissa, on mahdollista, että markkinatilanne tulevaisuudessa muuttuu kilpailun kannalta epäedullisemmaksi, esimerkiksi häiriöiden taikka suurten voimalaitosten tai siirtokapasiteetin huollon vuoksi. Lausunnossa kuvatut häiriömahdollisuudet tai huollot eivät rajoitu yksinomaan Fortumiin, vaan koskevat kaikkia toimijoita samalla tavalla. Markkinoiden toimintaa ja kilpailullisuutta ei ylipäätään ole järkevää arvioida tilapäisten ja ennakoimattomien häiriö- ja huoltotilanteiden näkökulmasta. Lausunnossa eritellään Fortumin ydin- ja vesivoiman tuotantokapasiteettia Pohjoismaissa yksityiskohtaisesti. On myös otettava huomioon, että Fortum käyttää ainoastaan Loviisan ydinvoimalaitosta, muissa se on vähemmistöomistaja. Olkiluodon voimalaitosta käyttää TVO ja Ruotsin ydinvoimalaitoksia E.ONin ja Vattenfallin konserniyhtiöt. Kuten lausunnossa on otettu lähtökohdaksi ja kuten useat viranomaisratkaisut ovat vahvistaneet, sähkömarkkinat ovat Pohjoismaiden laajuiset ja sähkön hinnanmuodostus tapahtuu Nord Pool -sähköpörssissä. Ydinvoimalle tai vesivoimalle ei ole olemassa erillisiä markkinoita. Fortumin markkinaosuus pohjoismaisilla sähkön tukkumarkkinoilla on noin 13 % (vastaavat osuudet Vattenfallilla ja E.ONilla ovat 19 % ja 8 % vuonna 2008). On myös otettava huomioon se, että Loviisan nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden korvaaminen on yksi keskeinen peruste Loviisa 3 -hankkeelle. Nykyiset käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja Lausunnossa annetaan pessimistinen kuva siirtoyhteyksien toimivuudesta, niiden häiriötiloihin liittyvistä riskeistä sekä niiden tulevasta kehityksestä. Suomen sähköverkon toimintavarmuudesta järjestelmävastuuta kantava kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj on esittänyt, että siirtokapasiteettitilanne Suomen ja Ruotsin välillä on ollut koko ajan hyvällä tasolla ja ns. pullonkaulat Suomen ja Ruotsin välillä marginaalisia, samoin kuin niiden vaikutus Suomen sähkön hintoihin. Pullonkaulatilanteita, joissa Suomen aluehinta on ollut Ruotsin hintaa korkeampi, on esiintynyt esimerkiksi vuonna 2007 vain 0,5 %, vuonna 2008 vain 0,3 % sekä vuonna ,1 % kaikista tunneista. Suomessa ja Ruotsissa on siten käytännössä lähes koko ajan yksi yhteinen sähköpörssin tukkuhinta. Tämä on pitänyt paikkansa myös kuluneen talven hetkittäisten sähkön hintapiikkien aikana. Jatkossa EU:n sähkömarkkinaintegraatio vahvistaa maiden välisiä siirtoyhteyksiä edelleen. EU:n ns. kolmas sisämarkkinapaketti, joka parhaillaan on jäsenmaissa toi- Power Fortum Power and Heat Oy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo
4 Vastine 4 (5) Rantamäki Reko GEN-LO3VALM-469 meenpantavana kansalliseen lainsäädäntöön, velvoittaa kantaverkko-operaattorit entistä tiiviimpään yhteistyöhön maiden välisten yhteyksien parantamiseksi. Eurooppalaisten kantaverkko-operaattoreiden yhteenliittymä (ENTSO-E) on hyväksynyt asetukseen (EY) 714/2009 perustuvan ensimmäisen kymmenen vuoden verkkosuunnitelman. Konkreettisista toimista on sovittu esimerkiksi Baltian maiden integroimisesta pohjoismaiseen markkinaan (Baltic Energy Market Interconnection Plan, BEMIP). Lissabonin sopimuksen myötä EU:n perustamissopimukseen tullut energiaa koskeva artikla (176a) korostaa jäsenmaiden välistä solidaarisuutta energian toimitusvarmuutta koskien, mikä ilmenee tarpeena parantaa maiden välisiä siirtoyhteyksiä. Tähän perustuen EU:n komissiolta odotetaan vielä kuluvan vuoden 2010 lopulla erityistä energiainfrastruktuuria koskevaa aloitetta, jossa alustavien tietojen mukaan pyritään sopimaan EU:n vahvemmasta osallistumisesta energian siirtoyhteyksien rakentamiseen samalla tavalla kuin EU:n elvytyspaketissa on jo tehty. Siirtoyhteyksien odotetaan siis merkittävästi edelleen paranevan pohjoismaisen markkina-alueen sisällä. Lisäksi siirtoyhteydet Pohjoismaiden ja koko Pohjois-Euroopan välillä kaksinkertaistuvat kuluvan vuosikymmenen aikana, siis ennen kuin nyt puheena olevat ydinvoimalaitokset käynnistyvät. Kun nyt lupahakemusten kohteena olevat ydinvoimalaitokset käynnistyvät 2020-luvulla, Suomi on osa Pohjoismaitakin laajempaa sähkömarkkinaa, joka kattaa vähintään Pohjois-Euroopan. Tämä merkitsee sitä, että sähkön hinta ei enää määräydy pohjoismaisilla vaan pohjoiseurooppalaisilla markkinoilla, joilla Fortumin markkinaosuus on vain noin 4 % ja esimerkiksi E.ONin markkinaosuus noin 10 %. Lausunnossa tuodaan myös esille vesivoimatilanteen vaikutus sähkön hintatasoon ja spekuloidaan sillä, että vesivoiman tuottajalla saattaa tietyissä tilanteissa olla kannustin säätää vesivoiman tuotantoa alas, jotta markkinahinta ja tuottajan voitot kasvavat. Lausunnossa spekuloidaan edelleen, että vesivoimaa hallitsevat yhtiöt voivat pyrkiä kilpailun välttämiseen ja sovittaa yhteen markkinakäyttäytymistään, jolla myös pyritään markkinahinnan korotuksiin. Fortum ei toimi missään olosuhteissa vapaan hinnanmuodostuksen vastaisesti. Lausunto antaa kilpailutilanteesta vääristyneen kuvan viittaamalla ainoastaan Fortumin omistuksessa oleviin vesivoimalaitoksiin, mutta ei muiden ydinvoimalupaa hakeneiden omistuksiin. Oikean kuvan saamiseksi lausunnossa olisi pitänyt tarkastella koko pohjoismaista sähköntuotantoa ja vesivoiman säädettävyyttä Pohjoismaissa. On tärkeää ottaa huomioon myös se, että Fortumin omistuksessa oleva vesivoima on pääosin ns. jokivesivoimaa, jossa sähköä syntyy pääsääntöisesti joen virtaaman mukaisesti. Jokivesivoiman säädettävyys on hyvin vähäistä erityisesti verrattuna ns. allasvesituotantoon, jota esimerkiksi Norjassa on runsaasti. Kun lisäksi huomioidaan, että Fortumin vesivoiman osuus koko pohjoismaisesta sähköntuotannosta on alle 5 %, ei Fortumilla teoriassakaan olisi mahdollisuuksia vaikuttaa Nord Poolissa muodostuvaan sähkön tukkuhintaan. Markkinaosuudesta riippumatta vesivoimaa on taloudellisinta käyttää maksimaalisesti korkeiden hintojen aikana muutoinhan vastaava vesimäärä pitäisi käyttää alhaisten hintojen aikana. Power Fortum Power and Heat Oy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo
5 Vastine 5 (5) Rantamäki Reko GEN-LO3VALM-469 Lausunnossa esitetään huolenaiheita Fortumin markkinavoimasta, tuotannon keskittymisestä, sähkömarkkinoiden tulevasta kehityksestä sekä erilaisista häiriötilanteista. Puolueettomat selvitykset osoittavat kilpailun toimivan (mm. työ- ja elinkeinoministeriön ydinvoimapäätöksen perustaksi tilaama VTT:n selvitys). Jo saavutettu sähkön siirtoverkkojen toimintavarmuus ja sähkömarkkinoiden integraatiokehityksen jatkuminen sekä siihen liittyvät verkkoinvestoinnit parantavat entisestään sähkömarkkinoiden toimivuutta ja lisäävät kilpailua. Kilpailun kannalta ei ole merkityksellistä kenelle lupa myönnetään. Johtopäätös pätee, vaikka päädyttäisiin myöntämään vain yksi lupa ja se annettaisiin Fortumille. Mikäli tuotannon keskittymistä kuitenkin pidettäisiin huolenaiheena, olisi asianmukaista ottaa huomioon myös muiden ydinvoimalupaa hakeneiden tuotantokapasiteetti ja sen markkinavoima tulevilla integroituvilla sähkömarkkinoilla. Ydinjätteen loppusijoitus Valtionvarainministeriön lausunnossa on esitetty, että vuosien kokemus loppusijoituksen valmistelusta Suomessa on muodostanut Posiva Oy:lle erittäin vahvan aseman. Lausunnossa esitetäänkin, että ydinpolttoaineen loppusijoittamista koskevassa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon kaikki markkinavaikutukset ja varmistaa Fennovoiman käytetyn polttoaineen loppusijoitus, mikäli periaatepäätös myönnetään sille. Fortum haluaa kyseenalaistaa koko lausunnon lähtökohtana olevan markkinanäkemyksen. Ydinjätteen loppusijoituksella ei ole markkinoita, vaan ydinenergialain mukaan jokainen ydinenergian tuottaja vastaa omista ydinjätevelvoitteistaan. Fortum ja TVO ovat perustaneet Posivan hoitamaan niiden ydinenergialaissa säädettyjä ydinjätehuollon tehtäviä. Fortum ja TVO myös vastaavat näistä toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista. Posiva ei siis toimi, eikä sen ole tarkoituskaan toimia, markkinaehtoisesti millään ydinpolttoaineen loppusijoitusmarkkinoilla, vaan hoitaa omistajiensa lakiin perustuvia velvoitteita omakustannushintaan. Posivan periaatepäätöslupahakemuksessa on kysymys vain omistajan lain mukaisten velvoitteiden hoitamisesta Loviisa 3 -yksikköä varten. Tähän lupaharkintaan ei Fortumin käsityksen mukaan tule sekoittaa kilpailuoikeudellista arviointia Posivan mahdollisesta markkina-asemasta tulevaisuudessa koskien muiden kuin sen omistajien voimalaitoksissa syntyvän käytetyn polttoaineen loppusijoitusta. Ei ole Posivan tai sen omistajien tai ylipäätään kenenkään kolmannen osapuolen asiana tai velvollisuutena järjestää Fennovoiman lakiin perustuvaa velvollisuutta huolehtia sen käytetystä ydinpolttoaineesta. Posiva ja sen hankkima asiantuntemus ei myöskään millään tavalla estä tai heikennä Fennovoiman tai muiden mahdollisten ydinvoimayhtiöiden mahdollisuuksia hoitaa omia lakisääteisiä velvoitteitaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen osalta. Power Fortum Power and Heat Oy Y-tunnus ALV-NRO FI Kotipaikka Espoo
6 Sähkömarkkinat nyt ja tulevaisuudessa
7 Pohjoismainen sähkömarkkina on kilpailtu Sähköntuottajat Pohjoismaissa > 350 yhtiötä Markkina 2008 ~400 TWh Sähköntuotanto energialähteittäin Pohjoismaissa Muut toimijat Vattenfall 19% Fortum 13% Tuuli Maakaasu Biomassa Hiili Ydinvoima Muut Vesivoima E.ON 8% Lähde: Nordel, Fortum, Yritystiedot, 2008
8 Sähkömarkkinoiden laajeneminen lisää kilpailua edelleen Markkina 2020 ~2000 TWh Muut toimijat Vattenfall ~11% E.ON ~10% Fortum ~4% EDF E.ON+WGC-4 Enel+WGC-5 RWE Gazprom Rosenergoatom Vattenfall Electrabel NNEGC Energoatom Iberdrola RusHydro CEZ EnBW Fortum+OAO Fortum IES Irkutskenergo DEI Edison PGE Statkraft WGC- Scottish& 1 Southern Lähde: Eurprog 2008, Fortum, Yritystiedot (uudet hiili- ja kaasulaitokset 6,000 h/a oletus) Suurimpien sähköntuottajien vuosituotanto Euroopassa ja Venäjällä, TWh Lähde: Yhtiötiedot, Fortum
9 Energiasisämarkkinat - EU-maiden yhteinen tavoite Tänään Huomenna Eilen Kansallinen Pohjoismainen Eurooppalainen Laajempi markkina - enemmän kilpailua - parempi palvelutaso Tehokkaampi tuotantokapasiteetin hyödyntäminen Parantunut toimitusvarmuus & vakaampi hintakehitys Ympäristötavoitteiden kustannustehokas saavuttaminen (CO 2, uusiutuvat, jne.)
10 Nykyinen sähkönsiirtokapasiteetti Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä on ~4000 MW Siirtokapasiteetti MW Pohjoismaista Pohjoismaihin Tanska - Saksa Ruotsi - Saksa Ruotsi - Puola Norja - Hollanti Total Teoreettinen maksimisiirtokapasiteetti on ~35 TWh per vuosi Nettovienti Pohjoismaista Manner-Eurooppaan oli vuonna 2007 ~9 TWh ja 2008 ~15 TWh (NorNed otettiin käyttöön toukokuussa 2008)
11 Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan sähkömarkkinat yhdentyvät konkreettisin askelin 700 MW kaapeli NO-NL selvitettävänä MW NO-DE selvitettävänä DK-NL linkki tutkittavana ja EU-rahoitusta tarjolla offshore-tuulivoiman verkkoonliittämiseen Jyllanti DE kapasiteettia lisätään 500 MW:lla 2011 ja edelleen 500 MW:lla vuoteen 2017mennessä Baltic Wind 1100 MW kaapeli selvitettävänä; yhteys SE, DK ja DE Kriegers Flak'in offshore-tuulipuistoon Siirtokapasiteetin odotetaan kaksinkertaistuvan yli MW:iin vuoteen 2020 mennessä Pohjoismaiden sisäiset yhteydet parantavat siirtomahdollisuuksia Baltiaan ja Keski- Eurooppaan EU:n elvytyspaketista rahoitusta Estlink 2:lle and NordBalt'ille (SE-LT) LitPol 1000 MW kaapeli Baltian ja Puolan välille 2015/18. Uusi siirtoyhteys Pohjoismaista Keski- Eurooppaan
12 Suomen sähkövaje kasvaa merkittävästi vaikka kysyntä ei kasvaisi TWh/a Kasvu Poistuma ja tuonti
13 Sähkön hintaan vaikuttavat tekijät ja niiden suhteellinen merkittävyys - ennen ja tänään
14 Ydinvoimahanke kestää melkein 15 vuotta Loviisa 3 tarvitsee luvan nyt! Loviisan nykyisten laitosten käyttöluvat päättyvät 2027 ja 2030, jolloin alunperin 25 vuodeksi suunnitellut laitokset ovat toimineet 50 vuotta Uusi laitos pitää olla tuotannossa hyvissä ajoin, 3-4 vuotta, ennen käyttölupien päättymistä Maailmalla rakennetaan tämän vuosikymmenen loppupuolella runsaasti uusia ydinvoimalaitoksia, mikä pidentää toimitusaikoja ja nostaa kustannuksia Kielteinen periaatepäätös tarkoittaisi sitä, että lupaprosessi alkaisi kokonaan alusta, ja joustovara Loviisan nykyisten laitosten sujuvaan korvaamiseen syötäisiin
Ajankohtaista Fortumista Toimitusjohtaja Tapio Kuula. Sijoitusmessut, Wanha Satama
Ajankohtaista Fortumista Toimitusjohtaja Tapio Kuula Sijoitusmessut, Wanha Satama Johtava pohjoismainen sähkö- ja lämpöyhtiö Johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaissa Listattu Helsingin pörssiin 1998
LisätiedotVenäjä yrityksen investointikohteena - venäläiset kuluttajina
Venäjä yrityksen investointikohteena - venäläiset kuluttajina Tapio Kuula, toimitusjohtja, Fortum Oyj 10.11.2009 Pohjoismaat ja Venäjän markkinat Pohjola-Norden Johtava pohjoismainen sähkö- ja lämpöyhtiö
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotPOHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara
POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN
LisätiedotVastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa
Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Henry Foorumi 9.11.2010 Vice President Corporate Internal and Sustainability Communications 1 Pohjoismaiden johtavia energiayhtiöitä Painopiste Pohjoismaissa,
LisätiedotPohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö
Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007
Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotSähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy
Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotSähkön toimitusvarmuus ja riittävyys
Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotVerkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä
Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen
LisätiedotPohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö
Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Oyj Sijoitus-Invest 2009, Wanha Satama 11. - 12.11.2009 Helsinki Fortum johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaissa Listattu
LisätiedotFingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015
Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden
LisätiedotKatsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset
LisätiedotKestävä kehitys Fortumissa
Kestävä kehitys Fortumissa Fortum For a cleaner world 2 3 Fortum luo arvoa Edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG) Tärkeimmät vaikutuksemme SDG-tavoitteisiin 4 Tekojamme vuonna
LisätiedotPäästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille
SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotKestävä kehitys Fortumissa
Kestävä kehitys Fortumissa Fortum For a cleaner world 2 3 Fortum luo arvoa 4 Edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG) Tärkeimmät vaikutuksemme SDG-tavoitteisiin 5 Tekojamme vuonna
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
LisätiedotTasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum
Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotSähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050
Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotEurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj
Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation
LisätiedotKasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk
Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.
LisätiedotYleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys
Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän
LisätiedotMarkkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen
Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit
LisätiedotOsavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007
Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin
LisätiedotValot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotAjankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä
Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet
LisätiedotEnergiatekniikan automaatio TKK 2007
Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Energialiiketoiminnasta, voimalaitostekniikasta ja voimalaitosprosessien ohjauksesta Martti Välisuo Yrjö Majanne TTY 10.9.2003 Sisältö 1. luentokerta (Välisuo) Energiantuotannon
LisätiedotSuomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä
Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet
LisätiedotTaajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg
Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.
LisätiedotPoistuvatko pullonkaulat pohjoismaisilta markkinoilta?
1 Poistuvatko pullonkaulat pohjoismaisilta markkinoilta? Pertti Kuronen Verkkopalvelu, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 18.3.2008 2 Tilanne nyt Mitä tapahtuu pohjoismaisessa verkossa 7000 Tuulivoimakapasiteetti
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa
Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotPohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012
Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotKatse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen
1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed
Lisätiedot- TILINPÄÄTÖS Power Heat Russia Distribution Electricity Sales
TILINPÄÄTÖS 2012 1 Tilinpäätös 2012 Konsernin liiketoimintarakenne Divisioona Power Heat Russia Electricity Solutions and Distribution (ESD) Liiketoiminta Divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto
LisätiedotFennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus
Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotMitä sähkömarkkinoiden integraatio merkitsee Suomelle?
Mitä sähkömarkkinoiden integraatio merkitsee Suomelle? Sähkömarkkinapäivä 18.3.2010 Jukka Ruusunen Fingrid Oyj Lissabonin sopimus voimaan 1.12.2009 Sopimus vahvistaa ensimmäistä kertaa eurooppalaiset energiatavoitteet
LisätiedotUusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä
Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys
LisätiedotSähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014
Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:
LisätiedotJulkinen. 1 Jukka Ruusunen. Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista
Julkinen Fingridin neuvottelukunta 24.- Ajankohtaista 1 Sähköjärjestelmä ja -markkinat kokevat suuria muutoksia Puhtaan, säätämättömän ja hajautetun tuotannon lisääntyminen yhä enemmän markkinaehtoisesti
LisätiedotMarkkinaintegraation merkitys Fingridille
1 Markkinaintegraation merkitys Fingridille Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 18.3.2008 2 Järjestelmävastaavilla keskeinen rooli käyttövarmuuden ja markkinoiden toiminnan edistämisessä
LisätiedotTilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin
1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja
LisätiedotSähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista
Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa
LisätiedotSATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta
SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa
LisätiedotSiirtojen hallinta 2014
Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotAjankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014
Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007
LisätiedotSuomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo
Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden
Lisätiedot- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä
- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä Mikael Lilius Toimitusjohtaja, Fortum Oyj Sijoitusmessut 27, Helsinki 14.11.27 Energian kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti Globaali kasvu primäärienergiassa......
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotHiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne
Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous. Jukka Ruusunen 15.3.2007
Neuvottelukunnan kokous Jukka Ruusunen 15.3.2007 1 Jukka Ruusunen 15.3.2007 Tilinpäätös 2006 Asiakastyytyväisyys Ajankohtaista Ympäröivä maailma muuttuu 2 Jukka Ruusunen 15.3.2007 Tilinpäätös 2006 Asiakastyytyväisyys
LisätiedotKestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014. Maaliskuu 2015
Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014 Maaliskuu 2015 Fortum pähkinänkuoressa 2014 Fortumin raportointisegmentit Vertailukelpoinen liikevoitto (EBITA) Power and Technology Fortumin sähköntuotanto,
LisätiedotKestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014. Maaliskuu 2015
Kestävä kehitys Fortumissa pääkohtia vuodelta 2014 Maaliskuu 2015 Fortum pähkinänkuoressa 2014 Fortumin raportointisegmentit Vertailukelpoinen liikevoitto (EBITA) Power and Technology Fortumin sähköntuotanto,
LisätiedotTEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille
TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotTVO:n kuulumiset ja OL4
TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
LisätiedotYrityskaupan hyväksyminen: Fortum Oyj / Hafslund Marked AS, Hafslund Varme AS ja Klemetsrudanlegget AS
Päätös 1 (5) Yrityskaupan hyväksyminen: Fortum Oyj / Hafslund Marked AS, Hafslund Varme AS ja Klemetsrudanlegget AS Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 12.5.2017 ilmoitettu järjestely, jossa Fortum Oyj
LisätiedotJukka Ruusunen Neuvottelukunta Fingridin vuosi 2016
Jukka Ruusunen Neuvottelukunta 17.3.2017 Fingridin vuosi 2016 Poliittisella tasolla uusia linjauksia Komissio julkisti marraskuussa talvipaketin "Clean Energy for All Europeans", joka määrittelee Euroopan
LisätiedotEurooppalainen markkinakehitys. Tasevastaavapäivä 18.11.2010 Juha Kekkonen
Eurooppalainen markkinakehitys Tasevastaavapäivä 18.11.2010 Juha Kekkonen 2 Poliittiset puitteet Lissabonin sopimus EU:lle lisää toimivaltaa energia-asioissa 3. sisämarkkinapaketti Uusia instituutioita:
LisätiedotEurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013
Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotFortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi
Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008
1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotHinta- ja tarjousalueselvitys. Markkinatoimikunnan kokous Juha Hiekkala, Katja Lipponen
Hinta- ja tarjousalueselvitys Markkinatoimikunnan kokous 4.3.2009 Juha Hiekkala, Katja Lipponen Hinta- ja tarjousalueselvitys - käsiteltävät asiat TEMin selvityspyyntö Fingridille P1-siirtorajoitukset
LisätiedotSähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat
LisätiedotTilinpäätös
Tilinpäätös 2006 31.1.2007 Jälleen hyvä vuosi Fortumille Vahva taloudellinen tulos Fortum Espoo integroitu Laajennettu investointiohjelma Selvää edistystä Venäjällä TGC-1 omistus yli 25 % Marketsin asiakasmäärä
LisätiedotFingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja
Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:
LisätiedotVesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014
Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotKantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014
Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin
LisätiedotKokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
Lisätiedot