TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

Transkriptio

1 K A A K K O I S - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu KOUVOLA Puhelin (05) Telefax (05) PÄÄTÖS 1(15) Nro A1065 Dnro KAS-2004-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lihasian kasvatukseen tarkoitetun eläinsuojan laajennusta. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Esa ja Pekka Harju Yhteyshenkilö Esa Harju Pöljöntie KANNUSKOSKI HAKEMUKSESSA TARKOITETTU TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lihasian kasvatukseen tarkoitetun eläinsuojan laajennus. Hakemuksen mukaan eläinsuojaan tulee laajennuksen jälkeen 1000 lihasikapaikkaa. Eläinsuoja sijaitsee Luumäen kunnassa Nuppolan kylässä tilalla Peräniitty 1:70. Eläinsuojan yhteydessä sijaitsevan lietelantasäiliön viereen rakennettava uusi lietelantasäiliö sijoittuu pääosin tilan Peräniitty 1:70 alueelle ja osin tilan Pajala 1:158 alueelle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja sitä on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Peräniityn sikala / Esa Harju on tehnyt lannanluovutussopimuksen kahden lietelannan vastaanottajan kanssa. Levitysalaa on yhteensä 123,26 ha.

2 2 Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan alue on seutukaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Yleistä Laajennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Hakijan mukaan lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan lähin pysyvä vakituinen asunto on noin 100 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Ruokinta Vedenhankinta Hakemuksen mukaan nykytilanteessa eläinsuojassa on 440 lihasikapaikkaa. Laajennuksen jälkeen eläinsuoja toimii ns. välikasvatustekniikalla, jossa eri kasvatusvaiheessa oleville sioille on omat osastonsa. Alkukasvatusosasto on tarkoitettu kg:n painoisille lihasioille (480 paikkaa) ja loppukasvatusosasto yli 50 kg:n painoisille lihasioille (480 paikkaa). Sikojen ruokinta perustuu täysrehuruokintaan. Rehua käytetään noin 700 t vuodessa. Vesi otetaan tilan omasta kaivosta. Lannan käsittely ja varastointi Lannan levitys pelloille Lihasikalan lannankäsittely toteutetaan lietelantamenetelmällä. Olemassa olevan 460 m 3 lietesäiliön viereen rakennetaan 1000 m 3 suuruinen lietesäiliö. Lisäksi sikalaan tulee lietekanavia yhteensä 230 m 3. Lietesäiliöiden ja lietekuilujen yhteenlasketuksi varastointitilavuudeksi tulee hakemuksen mukaan 1690 m 3. Lietelanta levitetään lannoitteeksi pelloille keväällä ja syksyllä Lannan levitykseen käytettävissä oleva sopimuspeltoala on 123,26 ha. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta

3 Sikalan yhteydessä olevat lietesäiliöt täytetään alta täyttönä. Poistoilman pesutekniikka ja mahdollisen bioreaktorin käyttö ei ole vielä taloudellisesti järkevää. 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt Eläinsuojan WC - vedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Päästöt ilmaan Lanta levitetään pelloille keväällä ja syksyllä, ja tällöin lietekuormia ajetaan traktorilla tai kuorma-autolla. Lannanlevityskuormia ajetaan kalustosta riippuen vuosittain noin kappaletta. Porsaita ja teurassikoja ajetaan yhteensä noin 80 kuormaa vuodessa. Lisäksi liikennettä aiheuttavat rehukuljetukset, sekä mahdolliset eläinlääkinnälliset kuljetukset. Hakijan mukaan hajuhaittojen syntyminen on epätodennäköistä, koska sikalaa laajennetaan asutuksesta poispäin. Hajuhaitat eivät lisäänny lineaarisesti eläinmäärän kasvaessa, joten jo toimivan lihasikalan laajennus ei oleellisesti lisää hajuhaittaa. Lietesäiliöt sijoitetaan sikalan yhteyteen, joten niistä ei aiheudu erillistä haittaa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuolleet eläimet toimitetaan hyväksyttyyn polttolaitokseen. Sikala kuuluu kunnallisen jätehuollon piiriin. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Sikalan laajennuksessa noudatetaan palo- ym. viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Mahdollisiin sähkökatkoksiin varaudutaan varavoimalla ja sikalaan rakennetaan hälytysjärjestelmä poikkeustilanteita varten. Sikalaan laaditaan eläinlääkärin toimesta eläinten terveydenhuoltosuunnitelma, jolla on tarkoitus ylläpitää eläinten hyvinvointia. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Luumäen kunnan ilmoitustauluilla

4 4 Kuulutus on julkaistu Luumäen Lehti- nimisessä lehdessä Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta-alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta pidettiin Luumäen kunnan terveyslautakunnan lausunto : Lietelannan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kk:n aikana kertynyt lanta. Lietelannan levitykseen on oltava käytettävissä kulloistakin suurinta vuosittaista eläinmäärää vastaava peltoala. Lietelannan levityksessä on noudatettava nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevaa valtioneuvoston asetusta (931/2000). Levitettävä lanta on peitettävä ja maa muokattava vuorokauden sisällä ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Lietelantaa ei saa levittää tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokka). Mikäli lietelantasikalasta aiheutuu lietelannan huolellisesta käsittelystä huolimatta lähiasutukselle huomattavaa hajuhaittaa, on hajun leviämistä rajoitettava sikalan rakenteellisilla menetelmillä, esimerkiksi sikalan poistoilman suodattamisella. Sikalan rakentamisen yhteydessä on varauduttava myöhempään mahdolliseen poistoilman suodattamiseen. Sikalan ja lietesäiliöiden pohjarakenteiden tulee olla tiiviitä, että ne estävät lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutumisen pinta tai pohjavesiin. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tiedot eläinmääristä, lannan vastaanottosopimuksista, ja lannan levitysaloista siltä osin kun niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen otettava huomioon poikkeukselliset onnettomuustilanteet, mm. tulipalon sammutusvesien ohjaaminen ja käsittely niin, ettei ympäristölle aiheudu varaa ja vahinkoa. Kuolleet eläimet on toimitettava käsiteltäväksi hyväksyttyyn polttolaitokseen. Tilalla välivarastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten eikä eläinten terveydelle. Haittaeläinten pääsy varastoon on estettävä ja valumavesien pääsy ympäristöön on estettävä asianmukaisesti. Kaikessa toiminnassa ja rakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset. Ympäristöluvan myöntävän ja valvovan viranomaisen tulee toimittaa valvontapöytäkirjat tiedoksi Luumäen kunnan ympäristöviranomaiselle.

5 5 Ensimmäinen valvontakäynti tulee suorittaa, kun laajennettu toiminta alkaa. Luumäen kunnan terveyslautakunnalla ei ole muutoin huomautettavaa Esa ja Pekka Harjun lihasikalan ympäristölupahakemuksesta. Luumäen kunnanhallituksen lausunto : Kokouksessaan kunnanhallitus hyväksyi terveyslautakunnan lausunnon sellaisenaan. Etelä-Suomen lääninhallituksen Sosiaali- ja terveysosaston lausunto : Kuolleet eläimet Sikojen raadot ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 1774/2002 viidennen artiklan mukaista sivutuotteiden luokkaan II kuuluvaa ainesta, joka on pääsääntöisesti viipymättä hävitettävä joko suoraan jätteenä polttamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa tai käsiteltävä hyväksytyssä II luokan aineksen käsittelylaitoksessa, joita suomessa on nykyisin vain Findest Protein Oy Kaustisella. Edellä mainittu ns. sivutuoteasetus, joka on tullut voimaan , edellyttää sikojen raatojen nopeaa keräämistä ja kuljettamista hävitettäväksi, jollei niitä välikäsitellä tai varastoida hyväksytyssä sivutuoteasetuksen mukaisessa laitoksessa. Luumäen kunnassa sijaitseva tila kuuluu maa- ja metsätalousministeriön määrittelemään keräilyalueeseen III, jolla on järjestetty tiloilla lopetettujen tai itsestään kuolleiden sikojen raatokeräily alkaen. Sikojen raatojen hautaaminen ko. keräilyalueella on kiellettyä. Lopetettujen tai kuolleiden sikojen raadot voidaan hävittää hautaamalla vain maa- ja metsätalousministeriön määrittelemillä syrjäisillä alueilla, joihin Luumäen kunnan alue ei kuulu. Poikkeuksen muodostavat tilalla kotiteurastetut siat, joiden lihaa saa käyttää vain tilan yksityistaloudessa. Niiden kotiteurastusjätteet saa toistaiseksi haudata koko maan alueella. Sikojen raatojen käyttö eläinten rehuna on rajoitetusti mahdollista koiratarhoilla ja esim. kettuhaaskana. Tällöin jokaisesta käyttökerrasta on kuitenkin ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Lääninhallitus katsoo, että tilalta tulevat sikojen raadot on käsiteltävä hyväksytyssä II luokan aineksen käsittelylaitoksessa tai hyväksytyssä polttolaitoksessa. Maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosasto tulee ohjeistamaan myös mahdollisesti maatilan yhteyteen perustettavien kokonaisten eläinruhojen polttolaitosten hyväksymismenettelyn. Lämpimänä vuodenaikana raadot tulee voida säilyttää siten, etteivät ne pääse pilaantumaan ennen vientiä hävitettäväksi hyväksyttyyn laitokseen. Etelä-Suomen lääninhallituksen lausunto koskee vain lopetettujen ja itsestään kuolleiden sikojen käsittelyä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on määräajassa jätetty kaksi muistutusta.

6 Muistutus 1. "Vastustamme kysymyksessä olevan lihasikalan laajennuksen ympäristölupahakemusta, koska uskomme ja pelkäämme sikalatoiminnan laajentamisesta aiheutuvan sikalan välittömässä naapurustossa sijaitsevalle omistamallemme kiinteistölle kohtuuttoman suurta hajuhaittaa ja kiinteistön arvon alenemista eli naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kiinnitämme tässä suhteessa huomiota siihen, että hakemuksen kohteena olevalla kiinteistöllä sijaitsevasta sikalasta jo ennestään aiheutuva hajuhaitta on aivan "sietokyvyn ylärajoilla". Sen varalta, että hakemus kuitenkin hyväksytään ja lupa myönnetään, vaadimme joka tapauksessa, että ympäristökeskus vähintäinkin kiinnittää edellä mainittuun haittaan tai sen vaaraan erityistä huomiota ja edellyttää luvan hakijoilta parasta käyttökelpoista tekniikkaa haitan ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Ympäristökeskus kiinnittänee vielä viran puolesta huomiota siihenkin, ettei sikalatoiminnan laajentamisesta aiheudu merkittävää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa." Muistutus 2. Muistuttajat ovat listanneet lupakäsittelyyn liittyviä lainsäädännön velvoitteita. Lisäksi on kiinnitetty huomiota lupahakemuksen sisällön puutteisiin mm. seuraavasti: "Lupahakemus ei sisällä arviota toiminnan vaikutuksesta ympäristöön, esim. vuosittainen lantamäärä on niin suuri, että sen käsittelyyn liittyy merkittäviä ympäristövaikutuksia. Syntyvä liete ( kuormaa) on tarkoitus toimittaa hakemuksen liitteenä olevien vastaanottosopimusten mukaisesti kahden lähitilan pellolle. Hakija ei esitä mitään selvitystä kyseisten peltojen soveltuvuudesta lietelannan levittämiseen. Hakemuksesta ei myöskään selviä sijaitsevatko pellot mahdollisesti pohjavesialueella, eikä myöskään sitä, millaisia rajoituksia peltojen mahdollinen kaltevuus asettaa lannan levitykselle. Hakemuksen liitteessä 11 todetaan, että hajuhaittojen syntyminen on epätodennäköistä. Tällaiseen johtopäätökseen ei ole mitään objektiivista perustetta, kokemus on osoittanut, että sikalatoiminnan hajuhaitat lisääntyvät aina merkittävästi, kun tuotantokapasiteettia lisätään niin oleellisesti kuin hakija on suunnitellut. Tiedot rajanaapureista/asianosaisista ovat puutteellisia, sillä näin suuren sikalan vaikutukset ulottuvat koko Nuppolan kylän alueelle. Syntyviä jätteitä, niiden varastointia, loppusijoitusta ei ole selvitetty ympäristölain ja asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Ympäristöriskien hallinnan ja toiminnan ympäristövaikutusten arvioiden kannalta on keskeistä, miten tuotantoyksikön vedenhankinta ja viemäröinti on aiottu toteuttaa. Hakemus ei sisällä tällaisia tietoja. Hakemus ei sisällä lain edellyttämää selvitystä parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä. Suunniteltu kertalaajennus on niin suuri, että ympäristöhaittojen ja riskien rajoittamiseksi suoritetut toimenpiteet tehdään lain edellyttämää parasta käyttökelpoista tekniikkaa soveltaen. Hakemus ei sisällä selvitystä käytettävistä polttoaineista eikä niiden varastoinnista. Muistuttajien käsityksen mukaan haettua laajennusta ei voi toteuttaa suunnitellussa muodossa ilman, etteivät sikalan lähiympäristössään, koko Nuppolan kylä, aiheuttamat jatkuvat hajuhaitat lisääntyisi kohtuuttomasti ja ympäristön likaantumisriski oleellisesti kasvaisi. 6

7 7 Hakija ei myöskään esitä mitään suunnitelmaa tällaisten hajuhaittojen ja ympäristöriskien vähentämiseksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttämällä. Hakemuksessa ei ole esitetty sellaisia toimenpiteitä, joilla estettäisiin tai minimoitaisiin laajennuksen aiheuttamat ympäristöhaitat ja ympäristönpilaantumisriski ympäristölain edellyttämälle tasolle. Edelleen on todettava, että tällaisen, kylän ulkopuolisen omistajan, teollisen suursikalan perustaminen Nuppolaan ei laajentane lupaviranomaisten harkintamahdollisuuksia, kun kylän omat, siellä asuvat, maatalousyrittäjät esittävät mahdollisia lupahakemuksiaan lupaviranomaisille. Edellä esitettyyn viitaten muistuttajat edellyttävät, ettei mty Esa ja Pekka Harjun esittämälle sikalalaajennukselle myönnetä haettua ympäristölupaa. Jos ympäristökeskus kuitenkin katsoo oikeaksi luvan myöntämisen, tulee hakijalta edellyttää kaikkia niitä nykyisen ympäristölain ja asetuksen edellyttämiä toimenpiteitä ja etukäteisselvityksiä, joiden avulla laajennuksesta lähiympäristölle aiheutuvat haitat saadaan hyväksyttävälle tasolle." Määräajan jälkeen on Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimittanut tiedot lannanlevityspellon läheisyydessä sijaitsevasta talousvesikaivosta. Vedessä on todettu kohonnutta nitraattipitoisuutta, joten kaivon omistaja toivoo, että lannanlevityksen suojaetäisyydeksi määrättäisiin 100 m. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle mahdollisuuden tutustua lupahakemuksen käsittelyn aikana kertyneisiin muistutuksiin ja lausuntoihin sekä tulla kuulluksi. Antamassaan vastineessa on MTY Esa ja Pekka Harju esittäneet seuraavaa: Hajuhaittojen ehkäisy: Muistutuksiin haju- ja terveyshaittojen ehkäisystä hakija esittää seuraavaa: Sikalan laajennus ei lisää haju- eikä terveyshaittaa, sillä sikala laajennetaan jo toimivan sikalan yhteyteen. Sikamäärän lisääminen ei lisää hajuhaittaa lineaarisesti (pikasikaraportti). Hakija katsoo, että sikalan toiminnasta aiheutuu hajuhaittaa lietteenlevityksen yhteydessä, ei juuri muulloin. Hakija pyrkii varastoimaan osan lietelannasta etäsäiliössä. Etäsäiliön vuokraamisesta ostamisesta on aloitettu neuvottelut. Etäsäiliön käytöllä voidaan pienentää hajuhaittaa, joka syntyy lietteen sekoituksesta, kuljetuksesta ja levityksestä keväisin. Muut: Sikalassa ei käytetä muuta energiaa kuin sähköä, joten sikalassa ei varastoida polttoaineita eikä öljyjä. Sikalalla on oma kaivo vedenhankintaan ja viemäröinti on johdettu lietesäiliöön. Muut jätteet toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Lannanlevitykseen käytettävät peltoalueet soveltuvat lietteen levitykseen. Vastineen liitteeksi MTY Esa ja Pekka Harju on toimittanut tarkennetun asemapiirroksen josta selviää mm. kiinteistön rajat, sekä Järvi-Suomen Portin rakennusmestarin allekirjoittaman lausunnon alkukasvatusosastolla varustetun lihasikalan toiminnasta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

8 Lupamääräykset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää MTY Esa ja Pekka Harjun eläinsuojatoiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Laajennettuun tuotantorakennukseen saa sijoittaa enintään 960 lihasikaa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Lietelantasäiliöiden ja lietekuilujen yhteenlasketun varastointitilavuuden tulee luvan mukaisilla eläinmäärillä olla yhteensä vähintään 1920 m 3. Ilman kiinteää katetta oleviin lietesäilöihin on lietetilavuuden lisäksi varattava vähintään 300 mm säiliökorkeutta sadevesiä varten. Suunnitelma riittävän (lisätarve 230 m 3 + säiliöiden sadevedet) lietesäiliötilavuuden saavuttamiseksi tulee hyväksyttää Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella. 4. Lietelanta on varastoitava vesitiiviissä lietelantasäiliöissä. Pesuvedet ja WCvedet voidaan johtaa em. lietesäiliöihin tai ne on käsiteltävä muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Uusi lietelantasäiliö ja lietekourut tulee rakentaa vesitiiviiksi. Säiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m2) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Lietelantasäiliöiden tiiveyttä on voitava tarkkailla jatkuvasti. Mikäli lietelantasäiliössä todetaan vuotoja on säiliö tyhjennettävä ja vuotokohdat ym. puutteet korjattava viivytyksettä. Lietelantasäiliöt tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteella. Lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja-aidalla. Lietelantasäiliöiden kuormauspaikat tulee tehdä tiivispohjaisiksi. Kuormauspaikat tulee viemäröidä lietesäiliöön tai lietepesiin. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei tyhjennysten, täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan lietevuotoja. Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. Ilmoitukseen on liitettävä säiliön rakennesuunnitelmat Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla luvan mukaisella

9 9 eläinmäärällä vähintään 87,3 ha ympäristöministeriön ( ) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. 6. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lietelannan levitystä I ja II luokan pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei tule tehdä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä vähintään m suoja-alue. Kiinteistöllä Peltola 2:83 sijaitsevan kaivon osalta lannanlevityksen suoja-alueen tulee olla 100 m. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä siten että, kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma-astioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä pääsääntöisesti sivutuoteasetuksen mukaisen II luokan aineksen käsittelylaitoksessa tai hyväksytyssä polttolaitoksessa. Eläinsuojaan on eläinjätettä varten suunniteltava ja rakennettava asianmukainen jäähdytysjärjestelmällä varustettu välivarastointitila, josta eläinjäte voidaan kuljettaa hävitettäväksi. Välivarastointi ja käsittely on järjestettävä ja toteutettava siten ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten eikä eläinten terveydelle. Varastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet eläinjätteen varastointia ja käsittelyä varten. Käsittelemätön eläinjäte on pidettävä erillään rehun raakaaineista siten, että eläintautien leviäminen estetään. Varaston tulee olla tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, että ketut, rotat, lokit, ja muut eläimet eivät pääse sinne. Valumavesien pääsy ympäristöön on estettävä asianmukaisesti. 11. Toiminnassa muodostuvat tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet on toimitettava sijoitettavaksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 13. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja

10 10 Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä. tiedot lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltoalasta. tiedot lannan vastaanottosopimuksista jos niissä on tapahtunut muutoksia tiedot toteutuneista lantamääristä. tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista. tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 14. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava ja varauduttava tarpeellisiin toimenpiteisiin erilaisten poikkeuksellisten onnettomuus- ja häiriötilanteiden johdosta. Muun muassa tulipalon varalta on suunniteltava sammutusvesien ohjaaminen ja käsittely niin, ettei ympäristölle aiheudu vaaraa tai vahinkoa. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Eläinsuojatoiminnasta ja kiinteistöillä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22-7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 16. Tuotannon muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. 17. Eläinsuojan laajennuksen valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnoissa ja muistutuksissa esiintuodut asiat siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee. Luumäen kunnan terveyslautakunnan lausunnossa mainitun sikalan poistoilman suodatuksen tekniikka ei ole vielä riittävän kehittynyttä, että sitä voitaisiin pitää lupamääräyksiin kirjattavana käyttökelpoisena tekniikkana. Lupaharkinnan perusteet Ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset

11 11 Ympäristökeskus on katsonut, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty niin, ettei ympäristön merkittävää pilaantumista pääsisi tapahtumaan. Toiminta on suunniteltu ja lupamääräykset annettu nykyisin käytössä olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei pitäisi aiheutua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Eläinsuojan laajennus sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Laajennettavaa eläinsuojaa ja lietelantasäiliöitä lähinnä olevan naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä. PIKASIKA -raportissa (Ehdotus kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyjen selkeyttämiseksi, ympäristöministeriö ) on käsitelty eläinsuojien hajun leviämistä. Muun muassa em. raporttiin perustuvan päivätyn ympäristöministeriön kirjeen mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksissa vähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulisi olla 100 metriä. Eläinsuojan ympäristölupa koskee eläintenpitoa tuotantorakennuksessa. Eläinsuojaan kuuluu toiminnallisesti myös eläinten tuottaman lannan varastointi. Sen sijaan lannan levitys pelloille ei kuulu varsinaisesti eläinsuojaa koskevaan luvanvaraiseen toimintaan. Lannan levityksestä säädetään mm. nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000). Lupaharkinnassa on kuitenkin otettu huomioon toiminnanharjoittajan käytettävissä oleva peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. Lupamääräysten perustelut Hakemuksen 1000 lihasikapaikasta poiketen eläinten enimmäismäärä on määrätty vastaamaan eläinsuojan rakenteiden ja muun toiminnan mitoitusta (alkukasvatus 480 paikkaa ja loppukasvatus 480 paikkaa). (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Lietelannan varastotilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Hakemuksen mukainen 1690 m 3 varastointitilavuus ei ole riittävä. (Määräys 3.) Jätevedet (käsittäen tässä mm. lietelannan, lantaiset pesuvedet, WC-vedet) on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai

12 12 päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Lietelantasäiliöiden kattaminen tai peittäminen kelluvalla aineksella pienentää säiliöstä lähtevien hajukaasujen määrää (Määräys 4.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Mikäli asetusta tullaan muuttamaan luvan voimassaoloaikana, uuden asetuksen määräyksiä on noudatettava. (Määräys 6.) Määräys ovat tarpeen pintavesien- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. Yksilöity määräys lannanlevityksen rajoittamisesta perustuu kyseisen kaivon vedenlaatututkimukseen, erityisesti kohonneeseen nitraattipitoisuuteen. (Määräys 7.) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan ( 4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Eläinsuojien parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelyyn on valtakunnallisella tasolla meneillään useita tutkimus- ja kehittämishankkeita. Vaikka ympäristölupa ei suoraan koske lannan käsittelyn ja varastoinnin lisäksi sen levitystä pelloille, voidaan eläinsuojan toiminnalta edellyttää kuitenkin sellaisia parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia tekniikoita, jotka tähtäävät lietelannan levitysvaiheessa syntyvien haittojen vähentämiseen. Tällaisia tekniikoita osaltaan ovat mm. erilaiset lietteen käsittelyt kuten ilmastus sekä mädätys ja muut biologiset käsittelyt, joilla vähennetään lietteen levityksessä syntyviä ammoniakki- ja hajuainepäästöjä. Sikäli, kun parhaan tekniikan käyttöönotosta annetaan yksityiskohtaisempia määräyksiä, ne annetaan ensisijaisesti lupaehtojen tarkistamisvaiheessa uutta päätöstä tehtäessä. Tällöin voi tulla esille mm. kysymys lietteen mädättämisestä ja hajukaasujen käsittelemisestä, jos tekniikoita voidaan tuolloin pitää käyttökelpoisina. Mädätyksessä on lisäksi mahdollista saada osa lietteen sisältämästä energiasta talteen polttokelpoisena kaasuna, mikä täyttää osaltaan energian tehokkaan käytön vaatimuksen, jota ympäristönsuojelulain 43 :ssä edellytetään. (Määräys 9.)

13 13 Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläinpitoyksikössä kuolleita, kuolleena syntyneitä nautaeläimiä tai sanottujen eläinten osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. Kuolleiden eläinten käsittelystä säädetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Sikojen raadot ovat sivutuoteasetuksen viidennen artiklan mukaista sivutuotteiden luokkaan II kuuluvaa ainesta, joka on pääsääntöisesti viipymättä hävitettävä joko suoraan jätteenä polttamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa tai käsiteltävä hyväksytyssä II luokan aineksen käsittelylaitoksessa, joita suomessa on nykyisin vain Findest Protein Oy Kaustisella. Etelä-Suomen lääninhallituksen lausunnossa todetaan, että Luumäen kunnassa sijaitseva tila kuuluu maa- ja metsätalousministeriön määrittelemään keräilyalueeseen III, jolla on järjestetty tiloilla lopetettujen tai itsestään kuolleiden sikojen raatokeräily alkaen. Sikojen raatojen hautaaminen ko. keräilyalueella on kiellettyä. (Määräys 10.) Määräyksellä varmistetaan, että ongelmajätteiden varastointi ja käsittely sekä jätehuolto hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (Määräykset 11. ja 12.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 13.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 14.) Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 15.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 16.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (Määräys 17.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

14 14 Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki- ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen eläinsuojan ympäristöluvan kiinteä maksu on LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Luumäen kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Luumäen Lehti- nimisessä lehdessä. JAKELU Päätös

15 Hakija, saantitodistuksella 15 Jäljennös päätöksestä Luumäen kunnanhallitus Luumäen kunnan terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto Etelä-Suomen lääninhallitus Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistön rajanaapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. Muistutuksen tekijät. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (LUV 01) Lupa- ja valvontayksikön päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Agrologi Riitta Nurmilaukas