Tervetuloa! RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 1

Transkriptio

1 Tervetuloa! RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 1

2 Iltapäivän ohjelma: klo avustetun toiminnan tulokset ja vaikutukset klo kahvitauko klo tilintarkastajan raportti yleiskulujen kohdentaminen varallisuuskriteerit n aikaa kysymyksille ja keskustelulle RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 2

3 Hankkeiden seurannan tulokset RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 3

4 Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitykset vuoden 2013 toiminnasta Kokonaisuudessaan luettavana oli 510 tuloksellisuus- ja vaikutusselvitystä ja 74 loppuraporttia. Näistä 514 kohdetta sai C-avustusta ja 70 kohdetta sai Ak-avustusta. Yhteensä kohteet saivat avustuksia euroa. Kohteista vastausten perusteella hyvältä vaikutti noin 70% Kolmasosa vastauksista oli epäselviä ja noin 60 kohdetta vaatii tarkempaa selvitystä RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 4

5 Avustussummat pääluokittain Ak C Yhteensä N N N 1. Erityisryhmien asuminen Toimintakyvyn edistäminen Järjestötoiminnan edellytykset Työllistymisen edistäminen Kriisiauttaminen Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen Yhteensä RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 5

6 Arvio työllistävistä vaikutuksista Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksistä (510 kpl) koottua: Työntekijöitä raportoitiin olevan yhteensä 2864 (vastanneita 94 %). Suurin osa (68 %) kohteista työllisti 1-3 työntekijää. Henkilötyövuodet ilmoitti vain 46 prosenttia vastaajista. Yhteensä ilmoitettiin 558 henkilötyövuotta. Tyypillisesti (72 %) työtä oli ollut 1-2 henkilötyövuoden verran. Harjoittelijoita raportoitiin olleen 806 (vastanneita 55 %). Vapaaehtoisia oli yhteensä henkilöä (vastanneita 58 %). Heistä aktiivisiksi vapaaehtoisiksi ilmoitettiin 7055 henkilöä. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 6

7 Toiminnan kohdentuminen TVS-lomakkeiden mukaan (N=510) Yli puolet vastaajista nimesi vähintään kolme kohderyhmää. Vain yhden kohderyhmän valitsi 20 % vastaajista. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 7

8 Järjestöjen oma arvio tavoitteiden saavuttamisesta 50 % 40 % 42 % 47 % 45 % 41 % 30 % 20 % 10 % 12 % 9 % % 1 % Emme osaa arvioida 2 % 0,2 % 1 % Asetetuista tavoitteista jäätiin selvästi Asetetut tavoitteet Asetetut tavoitteet saavutettiin osittain saavutettiin kokonaan Asetetut tavoitteet ylitettiin RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 8

9 Vastausten sisältö Toiminta Seurannan kokonaisarvio toiminnasta ja vastausten sisällöstä Miten hyvin... Toiminnan tavoitteet on saavutettu 6 % 16 % 46 % 31 % 2 % Toiminta on tukenut tavoitteiden saavuttamista 5 % 10 % 41 % 40 % 4 % Kumppanuudet tukevat tavoitteiden saavuttamista 8 % 14 % 40 % 35 % 4 % Toiminta on tavoittanut kohderyhmänsä 7 % 14 % 40 % 36 % 3 % Toiminnan kehittämisehdotukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ovat asiaankuuluvia ja toteuttamiskelpoisia 8 % 21 % 44 % 26 % 2 % Tavoitteiden toteuma-analyysi ottaa huomioon riittävästi kohderyhmän, toimintäympäristön ja resurssit 8 % 23 % 42 % 25 % 2 % Vastauksessa on osattu esittää tulokset ja suhteuttaa ne toiminnan tavoitteisiin 10 % 23 % 43 % 22 % 2 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei lainkaan Huonosti Välttävästi Hyvin Erinomaisesti RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 9

10 Kehittämistä vaativat asiat tiivistetysti Tekniset seikat Vastaukset ovat selvästi parempia kuin viime vuonna!! Tavoitteet tulee pilkkoa a) pää- ja alatavoitteisiin sekä b) määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin Tuloksia ja vaikutuksia tulee verrata aina asetettuihin tavoitteisiin Toiminnan tulee vastata tavoitteita mikäli ei ole tehty muutoshakemusta Pitää löytää tavat kerätä tietoa siitä, mitä muutosta saatiin aidosti aikaan Tulee raportoida vain kyseisestä kohteesta, ei koko järjestön toiminnasta Työntekijöiltä ja erityisesti vapaaehtoisilta tulee kerätä myös tietoa, ne eivät voi perustua pelkästään vastaajan omaan mielipiteeseen Jo hakemusvaiheessa hakijan tulee ilmoittaa millaisia asiakas- / toimintavolyymeja pyritään saavuttamaan. TVS:ssä tulee sitten verrata toteutunutta tähän. Seurannallisesti kypsää harkintaa osoittaisi myös pyrkiä suhteuttamaan saavutettuja tuloksia käytettyyn avustussummaan löytää kustannustehokkaampia keinoja toteuttaa asioita Monessa suhteessa tarvitaan joko asiantuntija- tai vertaistukea toiminnan läpinäkyvyyden ja tuloksellisuuden todentamisessa tietoa pitää hyödyntää aidosti toiminnan kehittämisessä!! Sisällölliset seikat Samankaltaista työtä tekevien järjestöjen tulee entistä enemmän oppia toisiltaan ja verkostoitua aidolla tavalla, jotta hankkeissa ei kehitettäisi niin paljon erilaisia malleja; vaan enemmänkin siirretään/juurrutetaan valmista toimintaa paikkakunnalta toiselle Tuotetut mallit tulisi juurruttaa ne ei saa olla vain omaan tuotantoon Kehitettävään toimintaan aina tehtävä tarvekartoitus ja juurrutussuunnitelma Hankkeet eivät lähtökohtaisesti saisi olla vain järjestön perustoimintaa Hankkeiden pitäisi olla entistä fokusoidumpia ei kaikille kaikkea Toiminnassa tuotettavien esitteiden ja muun kirjallisen materiaalin (oppaat, lehtiset yms.) välittäminen netin kautta tehostetusti ja siten, että ne ovat kaikkien tulostettavissa ja saatavissa Osa projekteista oli ylätasoisia, kansallisia, ministeriövetoisia tai ihmisoikeustasoisia projekteja (näkyy erityisesti asumisen sektorilla), Miesten osuuden kasvattaminen osallistujissa ja vapaaehtoisten määrässä Kohderyhmien osallistumista hankkeiden suunnitteluun tulee lisätä Saisi olla enemmän kokeilunhaluisia hankkeita hankkeissa voi ja saa myös epäonnistua RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 10

11 Hyvät ja huonot esimerkit RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 11

12 Esimerkki hyvästä käytännöstä TVS -lomakkeen kysymys 4: Tiivis kuvaus avustetulla toiminnalla aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista vuonna 2013 Osallistujamäärät olivat tavoitteiden mukaiset, mikä kertoo siitä, että toiminnalle on tarvetta. Kirjalliset ja suulliset palautteet olivat positiivisia ja niissä oli myös kehittämisideoita, joita hyödynnetään tulevan suunnittelussa. Osa nuorista innostui vapaaehtoistoiminnasta xxx:llä. Toimintaan osallistuneilta kerättiin palautetta myös haastattelemalla ja tekemällä niistä tarinoita. Yhteistyökumppanit kokivat toiminnan hyväksi ja ohjasivat asiakkaita toimintaan. Moni toimintaan tullut oli kuullut hyviä kokemuksia kavereiltaan. Depressiokoulun vaikuttavuutta mittaavalla BDI- testillä (Beckin depressiotesti. toim. huom.) osoitettiin, että kurssilla oli positiivisia vaikutuksia mielialaan. Taidetoiminnassa BDI-testi havaittiin epäsopivaksi ja vaikutuksia tullaan mittaamaan muilla menetelmillä, joita kehitetään projektin aikana. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 12

13 Esimerkki hyvästä käytännöstä HYVÄÄ: järjestöllä käytössä kuukausipäiväkirja, joka toimitettu RAY:lle tvs:n liitteenä v osalta. Pääkysymykset siinä ovat: 1. Mitkä ovat projektin keskeiset asiat tällä jaksolla? 2. Mitkä asiat projektissa toimivat hyvin ja ovat onnistuneet? 3. Onko projektityössä ollut kompastuskiviä ja jos on ollut, millaisia? 4. Miten tieto välittyy projektin ja sidosryhmien välillä? 5. Onko ideoita, oivalluksia tai kehittämisehdotuksia, mitä olet oppinut projektityöstä? RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 13

14 Esimerkki hyvästä käytännöstä Järjestön työntekijät ovat arvioineet tuetun asumisen kohderyhmää useilla erilaisilla näkökulmilla kattavasti. Miten toiminnan vaikutukset näkyivät: 1. Kotoutumisen, elämänhallinnan ja itsenäisen toimintakyvyn näkökulmasta 2. Sosiaalisten suhteiden näkökulmasta 3. Terveyden näkökulmasta 4. Vapaa-aikaan liittyvästä näkökulmasta 5. Opiskelun näkökulmasta RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 14

15 Huono esimerkki tulosten raportoinnista TULOKSET: vastauksen perusteella ei löydy esim. osallistujien tai yhteistyökumppaneiden antamaan palautteeseen perustuvia tuloksia ja niinpä tvs-vastauksen tulosten voidaan sanoa olevan vastauksen kirjoittajan omia mielipiteitä tai työntekijätuloksia. => Esim. tvs-vastauksen tuloksista: toiminta vakiintui, järjestöjen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyörakenne sairaanhoitopiirissä vakiintui. Lisäksi järjestöjen sekä kaupungin kanssa tehtävä yhteistyö paikkakunnalla X vakiintui ja paikkakunnalla Y vahvistui. Järjestöjen työntekijöiden ja vapaaehtoisten verkostot aloittivat toimintansa ja niiden toiminta vakiintui = > mistään ko. asioista järjestö ei ole maininnut tai toimittanut todentavaa faktatietoa/kyselyitä RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 15

16 Huono esimerkki tulosten raportoinnista TVS on huolellisesti täytetty ja arvioinnissa on käytetty tunnettua laatuohjelmaa. Tavoitetta, kehittämisideoita ja tuloksia on esitetty ja polemisoitu tvs:ssä oikein. Koko kansalliseksi ohjeistukseksi tarkoitetun toiminnan tuloksellisuuden todistusaineistona toimii neljän ihmisen haastattelu. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 16

17 Esimerkki paikallaan polkevasta projektista Raportoidaan seuraavaa kolmen toimintavuoden jälkeen: Meillä on ymmärretty, että tämä hanke ei ole vain oman toiminnan kehittämistä, vaan sillä tavoitellaan laajempaa vaikutusta. Projektissa oltiin kehittämissä laajaan yhteistyöhön perustuvaa toimintakeskusta. Halutaan jatkohanketta: Se voisi olla kaksi ensimmäistä vuotta keskustelua, tapaamisia, vuorovaikutusta jne. Näistä nousee se lopullinen juttu. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 17

18 Toiminnan kehittämiseksi halutaan lisää rahaa Laaja tehtäväkenttä luo haasteen työn suunnitteluun ja vaikeuden priorisointiin, sillä saavutetusta toimintakentästä ei voi karsia toiminnan kärsimättä. Kokonaisuus vaatii ehdottomasti lisäresurssia, sillä todellisuudessa avustus kattaa vain kaksi henkilöresurssia. Priorisointivaatimus ei kohtaa alueelta ja ihmisiltä tulevia odotuksia tälle toiminnalle, jolloin olemme puun ja kuoren välissä puristuksissa. Toiminnan kehittäminen onnistuu vain rahoitusta lisäämällä ja henkilöresursseja lisäämällä. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 18

19 Toimintakyvyn edistäminen RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 19

20 ERILAISIA RAHOITETTUJA TOIMINTOJA: Ikääntyneiden yhteisöllisyyden lisäämisen ja omatoimisen kotona asumisen tukemiseen Ikääntyvien mielenterveystoiminnan kehittämiseen Ikäihmisten kaltoin kohtelun ja väkivallan vastaisen työn juurruttamiseen arjen käytäntöihin Vaikeassa elämäntilanteessa elävien nuorien voimavarojen ja selviytymiskeinojen lisäämiseen (syrjäytymisen ehkäisyyn) Nuorten vankilakierteen ehkäisemiseen Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden terveyden edistämiseen Puolustusvoimien ja varusmiesten ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen Riippuvuusongelmista kärsivien nuorten hoitoon motivointiin ja sitouttamiseen Sukupuolisensitiivisen nuorisotyöhön Omaishoitajien uupumuksen ja masennuksen ennaltaehkäisyn tukeminen (ryhmä- ja yksilötapaamisten ja liikunnan avulla) ja tiedon tuottamiseen Työssäkäyvien omaishoitajien jaksamisen tukemiseen Kotona asuvan muistisairaan ja läheisen vuorovaikutuksen edistämiseen Mielenterveyskuntoutujien arjen tukemiseen Suomalaisten uusien ravitsemussuositusten jalkauttamiseen RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 20

21 Hankkeissa hyvää Perusasiat alkavat olla kunnossa. Lähes kaikki kertovat keräävänsä tieto jotenkin kaikilta toimijaryhmiltä. Monissa hankkeissa oli hoidettu erityisen hyvin kohderyhmän saamien hyötyjen raportointi. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 21

22 Hankkeissa haastavaa Kaikkein yleisin ongelma on seurannallisen kaanonin* puute tvs vastauksesta. *Ts. jatkumo; se että pää- ja osatavoiteet ja kohderyhmä määräävät toiminnan, toiminnasta seuraa tulos ja mahdollisesti vaikutus, ei nyt vaan näy monista vastauksista. Tämä näkyy mm. siten että avustushakemuksen kaikkia tavoitteita ei ole käsitelty vastauksessa Toiminta ei toisinaan vastaa hankkeen tavoitteita ristiriita myönnetyn ja toteutetun toiminnan osalta Erityisesti tänä vuonna erilaiset omaishoitajien / ikäihmisten / nuorten aktivointi/masennuksen ehkäisy/ syrjäytymisen ehkäisy ja liikuntaan mukaan tempaisuprojekteja oli monta. Vastausten lukemisen jälkeen vaikuttaa siltä että monet hankkeet tekevät osapuilleen samaa työtä, mutta eri paikkakunnalla. Kaikilla on kehitteillä malli vaikka työ oli usein perustyötä / perustoimintaa Vertaisoppimista kannattaa hyödyntää vahvemmin koko järjestötyössä RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 22

23 Erityisryhmien asuminen RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 23

24 ERILAISIA RAHOITETTUJA TOIMINTOJA: Laitosasumisen lakkauttaminen ja tuki kehitysvammaisille tai heidän omaisilleen muuttotilanteessa. Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa portaali ja kirjanen. Asunnottomuuden vähentäminen & ennaltaehkäisy erityisryhmille. Asumisen tukeminen erityisryhmille tai lapsiperheille. Ikäihmisten perhehoito. Pienryhmäasumismallin kehittäminen päihdeongelmaisille. Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen asunnottomien palveluja suunniteltaessa. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 24

25 Hankkeissa hyvää Hyvää: Hanke on lähtenyt tehdystä selvityksestä tai toimijan aiempien toimintojen osaamisen pohjalta. Toiminnassa oli luovuttu 8-16 toimistoajoista jos kohderyhmän tavoittaminen edellytti ilta- ja yöaikaan työskentelyä. Verkostoituminen on toisinaan hyvin toimivaa ja onnistunutta. Oli uskallettu tarttua moniongelmaisiin ja vaikeisiin asiakkaisiin. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 25

26 Hankkeissa haastavaa Avustushakemuksen kaikkia tavoitteita ei ole käsitelty vastauksessa Toiminta ei vastaa hankkeen tavoitteita ristiriita myönnetyn ja toteutetun toiminnan osalta Hankkeen tavoitteet ovat jonkun kansallisen / ministeriön hankkeen kanssa yksi yhteen, eikä niitä ole pyritty tai kyetty operationalisoimaan toiminnan kykyjen mukaisiksi mielekkäiksi pää- ja osatavoitteiksi. Hankkeet eivät kovin keskity vapaaehtoistoimintaan vain kolmessa toiminnassa oli mukana vapaaehtoisia eli 86,4% toiminnoista EI ollut vapaaehtoisia Hankkeessa ei ole kerrottu miten tuotetut mallit/materiaalit ovat vaikuttaneet kohderyhmän arkeen Työntekijöiden ja vapaaehtoisten näkökulmat eivät ole kirjoitettu siten, että niistä kuuluisi näiden henkilöiden antama palaute, vaan niissä on kirjattuna yleistä toiminnan selostusta RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 26

27 Terveys- ja hyvinvointiongelmien ehkäisy RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 27

28 Terveys- ja hyvinvointiongelmien ehkäisy 15 hanketta Avustusten yhteenlaskettu määrä noin 4,8 miljoonaa euroa Yksi elämä avustuskokonaisuus 2,9 milj. euroa ( 60% kokonaisuudesta) Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö (5 hanketta) Valtimoterveys (4) Yleinen terveyden edistäminen (2 hanketta) Tuki- ja liikuntaelinterveys (2) Terveellinen ravinto terveyden edistäjänä (1) Liikunta ja terveelliset elämäntavat (1) RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 28

29 Terveys- ja hyvinvointiongelmien ehkäisy Hankkeissa hyvää: Hankkeet liittyvät keskeisiin kansanterveysongelmiin ja niillä on vankka tarveperusta Hankkeissa on osin kyetty luomaan uusia merkittäviä yhteistyösuhteita eri organisaatioihin (esim. Puolustusvoimat) Hankkeissa on tavoitettu kansalaisia erittäin paljon ja järjestöissä olevaa osaamista terveyden edistämisestä on pystytty siirtämään koulutuksen avulla julkisen sektorin toimijoille ja jonkin verran myös yritysmaailmaan Hankkeissa pyritään vaikuttamaan kohderyhmän käyttäytymiseen ongelmia ennaltaehkäisevästi ja viestinnällinen vaikuttaminen on keskeinen osa toimintaa. Pyritään tuomaan oikeaa tietoa käyttäytymisen ohjaamiseksi terveellisempien valintojen suuntaan. Näyttää siltä, että euromääräisesti pienet hankkeet ovat pärjänneet keskimäärin suuria paremmin! RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 29

30 Terveys- ja hyvinvointiongelmien ehkäisy Hankkeissa haastavaa: Terveyttä edistävän ja varhaisvaiheen ongelmia ehkäisevä työ on vaikea raportoitava tulosten ja vaikutusten valossa on paljolti turvauduttava tehokkaaseen viestintään kohderyhmän tavoittamisessa ja aktivoinnissa Viestiminen ei ole välttämättä aina ihan halpaa jos se tehdään ammattimaisesti ja tehokkaasti Yksittäisten terveysportaalien rahoittaminen ei ole tarkoituksenmukaista, sillä ne hukkuvat tarjolla olevan tiedon massaan. Konkreettinen asiakastyö vs. kehittämistyö hankkeissa: Aidossa kehittämishankkeessa asiakastyön osuus ei voi olla dominoiva, vaan asiakastyö tarjoaa kosketuspinnan käsiteltävään ongelmaan. Asiakasrajapinnassa on toimittava riittävästi erilaisten tapausten selvittämiseksi, mutta pääpaino on kehittämistyössä. Usein hankkeiden taustalla on joko järjestön oman palvelutuotannon ohessa tehtävä kehittämistyö tai yhteistyökumppaneiden toive jollekin asiakasryhmälle tehtävästä uudenlaisesta toiminnasta. Tällöin hanke täyttyy asiakkaista heti alkumetreistä lähtien ja kehittämistyö ja sen raportointi ja arviointi jää vähemmälle huomiolle. Projekteja tarvittaisiin a) uudempien terveys- ja hyvinvointiongelmien selvittämiseksi; tai b) vanhojen ongelmien esiintyvyyden selvittämiseen uusissa kohderyhmissä (esim. maahanmuuttajat) RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 30

31 Järjestötoiminnan edellytykset Tiedotus, neuvonta, koulutus Kansalaisjärjestötoiminta Tutkimus ja kehitys Yhteistyörakenteet RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 31

32 Erilaisia rahoitettuja toimintoja Kirjallisten materiaalien tuottamista Ryhmätoimintoja Koulutusta paikallisyhdistyksille, ammattihenkilöille, kuntien työntekijöille jne. Kampanjat ja portaalit Nettisovelluksia ja netin käyttöön liittyviä projekteja Toimintamallien kehittäminen Päivystävät puhelimet ja neuvontapalvelut Tiedottaminen Verkostot RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 32

33 Hankkeissa hyvää Hanke on lähtenyt todetusta tarpeesta tai tehdystä selvityksestä Suunnitteluvaiheessa on mietitty määrällisiä tavoitteita Verkostoituminen on usein toimivaa ja onnistunutta Yhteistyökumppanit ovat enimmäkseen aidosti sitoutuneita Hanke on juurtunut myös joskus yhteistyötahojen ja julkisen sektorin toimintaan Kun kohderyhmä on selkeä, kehittämistulokset näkyvät paremmin Järjestöt, joilla on aitoa hankeosaamista (sisältö ja hallinnointi), osaavat paremmin projektitoiminnan suunnittelun ja elinkaaren; tämän johdosta myös tulokset näyttäytyvät konkreettisina RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 33

34 Hankkeissa haastavaa Toiminta ei vastaa hankkeen tavoitteita, tavoitteita ei edes käsitellä ristiriita myönnetyn ja toteutetun toiminnan osalta Hankkeessa ei ole kerrottu miten tuotetut mallit/materiaalit ovat vaikuttaneet ihmisen arkeen Miten paljon oikeasti tarvitaan erilaisia verkkoportaaleja hyötyvätkö kohderyhmät näistä ja voisiko osaamista keskittää? Ei kerrota vastaajien määriä, referoida kysymyksiä, analysoida kovinkaan syvällisesti vastauksia ja tehdä johtopäätöksiä saadun aineiston perusteella Juurruttamissuunnitelmien puute on valitettavan yleistä Yhteistyötahojen sitouttamisen haaste: useissa vastauksissa kerrotaan, että on paljon yhteistyökumppaneita, mutta niitä ei mainita nimeltä eikä kerrota miten käytännön yhteistyö tapahtuu tai kuinka usein yhteistyötä tehdään RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 34

35 Tiedotus, neuvonta koulutus: osallistujilta ei kerätä tietoa Analysoitaessa 103 toimintakokonaisuuden kohdetta voidaan todeta, ettei raportin kysymysten osalta selviä kohderyhmittäin keskeiset tulokset ja vaikutukset yhteensä % Ei ole kerrottu mitkä ovat työntekijöiden näkökulmasta keskeiset tulokset ja vaikutukset 20 19,4 Ei ole kerrottu mitkä ovat vapaaehtoisten näkökulmasta keskeiset tulokset ja vaikutukset 81 78,6 Ei ole kerrottu mitkä ovat kohderyhmän näkökulmasta keskeiset tulokset ja vaikutukset 35 34,0 Ei ole kerrottu mitkä ovat yhteistyökump. näkökulmasta keskeiset tulokset ja vaikutukset 41 39,8 Vapaaehtoisten osalta asian selittää osittain se, ettei 66/103 = 64 % avustuskohteessa ole ollut vapaaehtoisia; muilta osin vaaditaan selvää muutosta järjestöjen raportointikäytäntöihin. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 35

36 Työllisyyden edistäminen RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 36

37 Hankkeissa hyvää Projektihankkeissa merkittävin kohderyhmä on kehitysvammaiset henkilöt sekä nuoret, Ak-avusteisessa toiminnassa kohderyhminä ovat pääasiassa mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät henkilöt. Valtakunnallisesti on jo koko 2000-luvun ajan tuotu jatkuvasti esiin osatyökykyisten henkilöiden osuutta työvoimareservinä mahdollisen työvoimapulan torjumisessa. Työvoimapoliittisen näkökulman lisäksi ko. henkilöiden yhdenvertaisuus muiden kansalaisten kanssa edellyttää yhtäläisiä mahdollisuuksia työllistyä niissä rajoissa kuin henkilöiden toimintakyky sen sallii Järjestöjen hankkeiden taustat liittyvät edellä mainittuihin seikkoihin ja kukin järjestö ajaa oman kohderyhmänsä osalta asiaa eteenpäin työn tekeminen nähdään elämää rytmittävänä ja mielekkyyttä antavana tekijä. Hankkeissa pyritään löytämään ratkaisuja erilaisiin taitekohtiin, joihin ei palvelujärjestelmä tällä hetkellä vastaa (esim. juuri valmistumassa olevien vammaisten henkilöiden tukemiseen työhön pääsemisessä) Vuoden 2013 seurannassa ollut toiminta tarjoaa mielekästä tekemistä lähinnä erittäin heikossa työmarkkina-asemassa oleville tai sieltä reaalisesti ulkona oleville päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Monet hankkeet käynnistyneet vasta 2013, silti päässeet hyvään vauhtiin: hyvä suunnittelu ja viranomaisyhteistyö sekä toimiva kumppanuus RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 37

38 Hankkeissa haasteena Hankesuunnitelma oli hyvin rakennettu, mutta raportoinnissa ei kokonaisuus hahmottunut vastauksesta oikein millään tavoin. Nyt käsiteltävänä olevalla sektorilla on tehty työllistymisen edellytysten edistämiseksi hankkeita jo kohta parikymmentä vuotta ja tuotettu jos minkälaista tuetun työllistämisen mallia tämän vuoksi aito kehittämistyö on melko harvinaista ja se näkyy myös hankkeiden raportoinnissa. Konkreettinen asiakastyö vs. kehittämistyö hankkeissa ei vain omaan tai kumppaneiden palvelutuotantoon Onko työllisyyden edistäminen siis enemmänkin näiden kyseisten järjestöjen perustoimintaa kuin hankekehittämistä vaativaa? hankkeet tällä sektorilla ehkä enemmän rakennerahastojen rahoittamia? RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 38

39 Kriisiauttaminen RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 39

40 Kriisiauttamisen toimintakokonaisuus Toimintakokonaisuuteen kuuluu mm. seuraavat toiminnot: Kriisikeskukset ja niiden toimintojen kehittäminen Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Ensi- ja turvakotien avopalvelu ja sen kehittämien Väkivaltatyö Kohderyhmiä: Akuutissa kriisissä olevat, elämänkriisissä olevat, väkivaltaa kohdanneet, rikoksen uhrit sekä erilaiset marginaaliryhmät, joille ei ole saatavilla julkista apua Painopistealueet / tavoitteet: Välitön apu akuutissa tilanteessa järjestölähtöisten menetelmien avulla, mm. tukihenkilöt, lyhytkestoinen ammatillinen apu, vertaistuki Kriisin syvenemisen ehkäisy Ohjaus jatkohoitoon / terapiaan Kriisissä olevan henkilön omien voimavarojen löytäminen ja käyttö tilanteen ratkaisemiseksi tai oman olon hallitsemiseksi RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 40

41 Erilaisia rahoitettuja toimintoja Seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden auttaminen Paperittomien siirtolaisten oikeudellisen neuvonnan kehittäminen Väkivaltatyön menetelmien kehittäminen kaikille väkivallan osapuolille 1) uhri 2) todistaja 3) tekijä Väkivallan ennaltaehkäisy Kidutettujen maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämien Ensi- ja turvakotien avopalvelujen kehittäminen Nuorten rikoksenuhrien tukeminen Itsemurhien ehkäisy kehittämällä lyhytinterventiomalli jo itsemurhaa yrittäneille Kunniakonfliktien ennaltaehkäisy RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 41

42 Hankkeiden vahvuudet ja haasteet Teknisesti vastaukset olivat pääsääntöisesti kattavia Itseanalyyseihin oli panostettu ja ne olivat sekä informatiivisia että analyyttisiä Työntekijöiden näkökulma oli hyvin raportoitu, mikä osittain selittyy sillä, että kohteissa on vain muutamia työntekijöitä, jotka usein ovat kaikki osallistuneet TVS-vastauksen laadintaan Vastausten perusteella suhtautuminen seurantaan ja kehittämiseen on positiivinen ja kerättyä tietoa hyödynnetään toiminnan sisällöllisessä kehittämisessä Rahoitetut C-hankkeet ovat selkeästi projekteja, joissa kehitetään uutta Juurtuminen tapahtuu tai on suunniteltu tapahtuvan useissa kohteissa osaksi jo olemassa olevaa AK-rahoitusta Haastavaa: Kehittämishankkeet ovat ammatillisesti painottuneita. Uusien toimintamallien kehittämisessä vapaaehtoisia ei ole hyödynnetty kattavasti RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 42

43 Esimerkkejä tuloksista Kehitetty uusia työkaluja ja toimintamalleja ja testattu niitä käytännössä Esimerkiksi menetelmiä ennaltaehkäisevään väkivaltatyöhön nuorten parissa Tiedon kerääminen ja materiaalien laatimien eri aihepiireistä. Lisäksi on tuotu ilmiöitä laajempaan tietoisuuteen, esimerkiksi: Nuoret rikoksenuhrit Vaino lähisuhdeväkivallan muotona Väkivaltailmiön tunnistaminen sijaishuollossa Henkirikoksen uhrien omaisten asemaan liittyvät epäkohdat Paperittomien siirtolaisten määritelmän ja paperittomuuteen liittyvien oikeudellisten kysymysten täsmentyminen Kohderyhmä- ja osallistuja näkökulmasta tuloksena menetelmiä oman olon helpottamiseen Lyhytinterventiomalli itsemurhaa yrittäneille Itsehoitomenetelmia kidutuksen uhreille Menetelmiä tunteiden käsittelyyn ja oireiden hallintaan seksuaalista väkivaltaa kokeneille Vertaistuki- ja ryhmätoiminnot RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 43

44 Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 44

45 Erilaisia rahoitettuja toimintoja Ryhmämuotoiset vertaistukitapaamiset. Ryhmiä ohjaavat vapaaehtoiset vertaistukijat, ammattilaiset tai ammattilainen ja vapaaehtoinen vertaistukija yhteistyössä. Paljon erilaisia ryhmiä: harrasteryhmiä, keskusteluryhmiä yms. Vertaistuki verkossa. Selvästi lisääntynyt on verkossa tarjottava vertaistuki, suljetut keskusteluryhmät ovat etenkin nuorten ja sellaisten ryhmien suosiossa, joiden on hankalaa poistua kotoa (esim. erityislasten vanhemmat) tai asia on arka jolloin keskustelua käydään mieluummin verkossa. Vapaaehtoisten kouluttaminen ja työnohjaus Tukihenkilöt ja kaveritoiminta. Toimintaa on mm. kehitysvammaisille, yksinäisille nuorille, maahanmuuttajanuorille ja maahanmuuttajanaisille Tiedottaminen. Erilaiset tapahtumat ja seminaarit tiedottamista varten ja vapaaehtoisten rekrytoimiseksi Vaikuttamistoiminta (työryhmät ja media) Erilaisten materiaalipankkien luominen (lomakkeistoa ja koulutusmateriaalia vapaaehtoisten kouluttamiseen ja perehdyttämiseen) Matalankynnyksen kohtaamispaikat. Kohderyhmiä: maahanmuuttajat, nuoret, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aikuiset, lapset ja perheet, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, omaishoitajat. Uudet toimintamallit. Uusia toimintamalleja vapaaehtoistyön kehittämiseen, paikalliseen osallistamiseen, väestön aktivoimiseen kulttuurin liittämistä vanhainkodin arkeen, maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen vertaistuen avulla ym. Paikka järjestöjen kohtaamiseen kansalaistoimintakeskus. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 45

46 Hankkeissa hyvää Toteutuksen onnistumisia Toiminnan sijoittaminen sinne, missä kohderyhmä käy joka tapauksessa madaltaa osallistumiskynnystä ja helpottaa kohderyhmän tavoittamista Liikkuvat kohtaamispaikat Kirjastot Toimintakeskukset Festivaalit Hengailupaikat kuten uimaranta, kauppakeskus jne. Tarjolla oleva vertaistuki koettu usein erityisen mielekkääksi kun siihen on yhdistetty toiminnallista tekemistä. Toiminnallisuuden avulla pystytään usein tavoittamaan sellaisia kohderyhmiä, joita ei muuten tavoitettaisi (esim. syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajat) Vertaisten / kokemusasiantuntijoiden merkitys avainasemassa kun pyritään tavoittelemaan sellaisia ryhmiä, jotka elävät marginaalissa ja kaikkien palveluiden ulkopuolella Esim. huumeidenkäyttäjät, vankilasta vapautuvat, maahanmuuttajille omakielisyys usein helpottaa toimintaan osallistumista Vapaaehtoisia yrityksistä rekrytoitu ainakin tässä vaiheessa (vain) yhdessä järjestössä ja kokemukset ovat olleet hyviä RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 46

47 Hankkeissa haastavaa Hankkeiden sisällölliseen toteutukseen liittyvät haasteet: Vapaaehtoisten rekrytointi. Usein haasteena erityisesti miesten ja toisaalta nuorten rekrytointi Vapaaehtoisten sitouttaminen. Usealla järjestöistä selvästi haasteita jäsentää toimintaansa siten, että se vastaisi vapaaehtoisten sitoutumishalukkuutta. Trendinä näyttäisi olevan vapaaehtoisten sitoutuminen keikkaluonteisesti, mutta samalla monessa järjestössä vapaaehtoisten perehdytysmallit ja vapaaehtoistyön toteutus vaatisivat pitkäjänteisempää sitoutumista Oppilaitosyhteistyö ei kovinkaan usein tulokselliselta. Yhteistyötä tehtiin, mutta varsinaisia vaikutuksia kurssitarjontaan tai vapaaehtoisten rekrytointiin oppilaitoksista ei saatu merkittävästi aikaiseksi (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) Maahanmuuttajiin kohdistuvissa hankkeissa rajanveto kunnan toiminta-alueelle: usein toiminnassa ja tuloksissa korostuvat suomen kielen opetus ja oppiminen. Tulisiko järjestöissä enemmän keskittyä keskusteluryhmiin, joiden kautta voidaan ohjata osallistujia suomen kielen kursseille? Nyt toiminnassa korostuvat opetusryhmät. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 47

48 Hankkeissa haastavaa Kriittinen arviointi myös paikallaan osassa kohteita: Mitä kaikkea vertaistuki tarkoittaa ja pitää sisällään (esim. vanhuksille annettava kotona tapahtuva keikka-apu on lähellä kunnan kotihoitoa, mutta samalla vapaaehtoinen vähentää ikääntyneen yksinäisyyden tunnetta käydessään kotikäynnillä. Lampun vaihtamisen lisäksi saadaan juttuseuraa yms., ketkä kaveritoiminnassa ovat toiminnan kohteena vapaaehtoiset kaverit vai varsinaiset kaverit ) Haasteena myös maahanmuuttajille suunnatun toiminnan integroiminen osaksi kantasuomalaisille tarkoitettua toimintaa (esim. maahanmuuttajamiehille suunnattu jalkapalloryhmä, maahanmuuttajille suunnatut mielenterveysryhmät) Perusteellisesti räätälöity vapaaehtoistoiminta, jossa toiminta vastaa vapaaehtoisen ja toiminnan kohteen intressejä on haastavaa resurssinäkökulmasta: vapaaehtoisten ja toiminnan kohteiden tarpeiden yhteen saattaminen aikaa vievää, jolloin toiminnan volyymi jää pieneksi Suurena haasteena toiminnan juurruttaminen: Vapaaehtoisten roolia toiminnan juurtumisessa ei ole tunnistettu Paikallisyhdistykset kokevat toteutettavan toiminnan liian työlääksi ja raskaaksi Aika on mennyt käytännön (asiakas)työhön eikä juurruttamista ole ehditty miettiä Juurruttamissuunnitelmaa ei ole rahoitusta haetaan hankkeen päätyttyä juurruttamiseen RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 48

49 Mitä asioita pitää kehittää hanketoiminnassa? RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 49

50 Yleiset hankkeiden toteutukseen liittyvät haasteet Tavoitteiden asettaminen siten, että ne ovat realistiset, konkreettiset ja niiden saavuttamista voidaan mitata Toiminnan rajaaminen. Halutaan tehdä kaikkea kaikille, ja ollaan harmissaan kun rahat eivät riitä. Kehittämisehdotuksissa tavoitellaan usein RAY:n perusrahoituksen turvaamista ja henkilöresurssien lisäämistä. Hankkeen kohderyhmät laajoja, usein myös kohderyhmät ja yhteistyökumppanit saattavat mennä sekaisin Oikeiden kohderyhmien tavoittaminen -> syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voivat pitää sisällään ne kaikista vaikeimmassa asemassa olevat nuoret ja sellaiset, jotka hetkellisesti ovat esimerkiksi ilman koulutuspaikkaa molemmissa on työsarkaa, mutta kumpaa tavoitellaan? Yhteistyö ja hankkeen nivominen osaksi toimintaympäristöä. Usein yhteistyö saattaa jäädä ohjausryhmätyöskentelyn tasolle tai uutiskirjeiden lähettämiseksi. Strategista, hankkeiden tavoitteita tukevaa (ja samalla kumppaniorganisaation tavoitteita tukevaa) yhteistyötä harvemmin Työn organisoinnin haasteet: henkilöstöresursseja koetaan olevan kroonisesti liian vähän. Onko kyse kuitenkin enemmän siitä, että hankkeen tavoitteet ovat alun alkaenkin olleet liian laajat ja toisaalta hallinnan tunne vähenee kun hanketyötä ei aina ole pilkottu osa- ja vaihetavoitteisin Haasteena toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten huomioiminen suunnitteluvaiheessa: esimerkiksi lainsäädännön muuttuminen tai sen tulkinta asettaa haasteita hankkeille, joissa korjausliikkeitä ei välttämättä enää ehditä tehdä ennen kuin hanke päättyy RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 50

51 Hankkeiden tavoitteiden saavuttamisen todentamiseen liittyvät haasteet 1. Avustuskohteen toiminnan ja siitä saatujen tulosten kytkeminen lähtötilanteeseen ja tavoitteisiin. Hankkeesta saatujen tulosten kytkeminen tavoitteisiin Tavoitteet ovat liian laajoja, jotta niiden toteutumista voitaisiin mitata Toiminta ja tulokset menevät sekaisin Tuloksena jotain sellaista, jota ei lainkaan ole tavoiteltu 2. Seurantatietoa ei kerätä Seurantatiedon kerääminen koetaan hankalaksi ja työlääksi. Joskus pelätään, että asiakkaat jättävät tulematta, jos liikaa kysellään. 3. Seurantaetietoa ei kerätä oikeista asioista Seurantatiedon kerääminen saattaa olla ulkokohtaista, sitä tehdään, koska on pakko, eikä siksi, että se koettaisiin hyödylliseksi Seurantatieto kerätään asioista, jotka eivät ole merkityksellisiä hankkeen etenemisen tai tulosten osoittamisen kannalta Palautekyselyjen validiteetti: usein ei ilmoiteta, mikä oli palautekyselyn vastausprosentti, ketkä kyselyyn vastasivat ja mitä kyselyssä kysyttiin 4. Seurantatietoa ei osata hyödyntää Seurantatietoa ei osata käsitellä ja tiivistää: analyysi jää tekemättä Yksittäiset lainaukset kohderyhmien näkemyksistä eivät ole kovinkaan informatiivisia RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 51

52 kahvitauko RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 52

53 voimaan tullut lakimuutos rahaautomaattiavustuksista (2013/366) ja tilintarkastajan raportti RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 53

54 Tilintarkastajan raportti Kirjanpito ja tilintarkastus (18 ) Avustuksen saajan on järjestettävä tilintarkastus tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetyllä tavalla. Jos raha-automaattiavustuksia on käytetty suoriteperusteisesti tilikauden aikana vähintään euroa, avustuksen saajan on lisäksi toimitettava RAY:lle tilintarkastajan raportti raha-automaattiavustusten käytöstä tilikauden aikana. Runsas 100 järjestöä kaikkiaan noin 750 järjestöstä jää edelleen tilintarkastajan tekemien sovittujen tarkastustoimenpiteiden ulkopuolelle Tilintarkastajan raportin muodosta säädetään STM:n asetuksella (453/2013). RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 54

55 Tilintarkastajan raportti Koska lain osittaisuudistuksen 18 koskee vuonna 2014 tai sen jälkeen myönnettyjä avustuksia, edellä mainittu tilintarkastajan raportti erikseen sovituista toimenpiteistä annetaan RAY:lle osana vuosiselvitystä ensimmäisen kerran vasta keväällä 2015 RAY julkaisee valmiin mallin tilintarkastajan raportista, eikä kyseessä siten ole tilintarkastajan itsensä laatima vapaamuotoinen raportti Annetaan RAY:lle osana ns. vuosiselvitystä avustuksen käyttövuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä Raportissa esitetty selkeät vastuurajoitukset ja se, miten raportoidaan Tehdään vain erikseen sovitut toimenpiteet (lause tulee suoraan tilintarkastusstandardeista, ISRS 4400) RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 55

56 Tilintarkastajan raportti Ajatuksena on kuvata, mitä on tehty ja mitä ei ole tehty ISA (standardi) - raamattua ei tule noudattaa, vaan ohjataan siihen, että tehdään vain RAY:lle tärkeät toimenpiteet Haluttu varmistaa kustannustehokkuus, jos tilintarkastajan tulee noudattaa tilintarkastusstandardeja ja suorittaa raportointi ns. lakisääteisen tilintarkastuksen mukaisesti olisi prosessi huomattavasti laajempi toteuttaa. Ajatuksena on edelleen, että tilintarkastaja raportoi ja RAY tekee ratkaisun, onko raportoitu järjestön toimintatapa oikea vai ei Tilintarkastajille laaditaan vielä tarkentava ohjeistus vuoden 2014 aikana RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 56

57 Tilintarkastajan raportti Tilintarkastajan raportin muoto (STM-asetus 3 ) Tilintarkastajan raportissa on selvitettävä: 1) hanke- ja toimintokohtaisen kirjanpidon järjestämistä, kuvaa, miten kirjanpito on toteutettu ja kommentoi erityisesti kirjanpidon toteutukseen ja luotettavuuteen sekä jäljitettävyysketjun aukottomuuteen liittyviä seikkoja 2) työajankäytön hallinnan järjestämistä, onko avustuksen saajan työajankäytön hallinta järjestetty siten, että eri toiminnoille ja hankkeille työskentelevien henkilöiden työpanoksen jakautuminen eri kohteille voidaan luotettavasti todeta? RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 57

58 Tilintarkastajan raportti 3) vuosiselvityksessä esitettyjen hankkeiden ja toimintojen tuottojen ja kulujen vastaavuutta avustuksen saajan kirjanpitoon, perustuvatko vuosiselvityksissä esitetyt toimintojen tai hankkeiden tuotot ja kulut kirjanpitoon kirjattuihin tuottoihin ja kuluihin. täsmäävätkö vuosiselvityksissä esitetyt siirtyvät avustukset avustuksen saajan taseeseen merkittyihin siirtyviin avustuksiin onko edellä mainituille hankkeille ja toiminnoille kohdennettu niistä saadut tuotot ja muut vastaavaan tarkoitukseen myönnetyt julkiset avustukset (avustuslaki ) RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 58

59 Tilintarkastajan raportti 4) hankkeille ja toiminnoille kirjattujen palkkakulujen vastaavuutta työsopimuksiin sekä eläke- ja henkilösivukulujen osuutta palkkakuluista, vertasimme kirjanpitoon kirjattuja kuukausi- tai tuntipalkkoja palkkatietoihin ja varmistimme, että vähintään 15 % kunkin toiminnon tai hankkeen palkoista on maksettu voimassa olevien palkkatietojen ja toteutuneen työajankäytön hallinnan mukaisesti laskimme eläkekulujen osuuden kirjanpitoon kirjatuista palkoista laskimme muiden toiminnolle tai hankkeelle kohdistettujen henkilösivukulujen osuuden kirjanpitoon kirjatuista palkoista RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 59

60 Tilintarkastajan raportti 5) hankkeille ja toiminnoille kirjattujen muiden kuin palkka- ja toimitilakulujen suoriteperusteista syntymistä avustuksen käyttöaikana sekä kulujen hyväksyntää, tunteeko asiakas RAY:n julkaiseman avustuksen käyttö- ja raportointioppaan ovatko hankkeiden ja toimintojen kulut avustuksen käyttöaikana suoriteperusteisesti syntyneitä (avustuslaki 16 ) ovatko hankkeiden ja toimintojen kustannukset avustuksen saajan ohjeistuksen (esim. taloussäännön) mukaisesti hyväksyttyjä toiminnon ja hankkeen kuluiksi ei ole kirjattu poistoja, laskennallisia vuokra-arvoja tai varauksia, lainojen lyhennyksiä tai rahoituskuluja (avustuslaki 11 ) ovatko rinnakkaisorganisaatio hankinnat katteettomia ovatko tavara- ja palveluhankinnat olleet avustushakemuksen mukaisia RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 60

61 Tilintarkastajan raportti 6) selvitimme hankkeille ja toiminnoille kohdennettujen yleiskulujen asianmukaisuutta onko yleisavustuksen saajan osalta kaikki yleiskulut katettu yleisavustuksella onko muiden kuin yleisavustuksen saajien osalta hankkeille ja toiminnoille kohdistetut yleiskulut RAY:n julkaiseman yleiskuluohjeen mukaisia tunteeko avustuksen saaja yleiskuluohjeen tilintarkastajan tulee työssään kiinnittää huomiota siihen, että 15 %:n (tai avustuspäätöksessä mainittua alhaisempaa tai korkeampaa yleiskuluprosenttia) ei ylitetä lasketaan kulujen yhteissummasta avustuksen saaja noudattaa olennaisilta osin asianmukaista ositusperiaatetta (=aiheuttamisperiaatetta) RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 61

62 Tilintarkastajan raportti 7) Selvitimme, onko hankkeissa ja toiminnoissa noudatettu julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä (mm. laki julkisista hankinnoista 348/2007) sekä RAY:n antamaa ohjeistusta haastattelimme avustuksen saajan johtoa [nimeä henkilö ja asema] selvitimme tietoomme tulleiden tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintojen osalta seuraavien asiakirjojen olemassa oloa sekä tarkastimme ne: hankintailmoitus julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa ( tarjouspyyntö, hankintapäätös ja hankinnasta tehty sopimus hankinta 1 hankinta 2 hankinta 3 hankinta 4 Hankintailmoitus julkisten hankintojen ilmoitus kanavassa Tarjouspyyntö hankintapäätös hankinnasta tehty sopimus RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 62

63 Yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja soveltamisohje RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 63

64 Yleiskuluohje Avustuksen saajilla, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja C-avustusten kuluiksi voidaan hyväksyä erillisen ohjeen mukaisesti yleiskuluja (soveltamisohje julkaistu RAY:n verkkosivuilla aineistopankissa) Kulujen on oltava selkeästi ja perustellusti kohdennettuja, esimerkiksi Palkkahallinto henkilölukumäärien suhteessa Kirjanpito tositemäärien suhteessa Yleishallinto henkilökuntamäärien, menojen tai tulojen suhteessa toiminnan tai hankkeen talousarvion mukaisia (poikkeus 2014), erikseen dokumentoituja (tositteet) ja pysyttävä koko vuoden samanperusteisina, ellei perusteltua syytä ole tästä poiketa (esim. vähäistä suuremmat muutokset toiminnassa) Lisäksi niiden on perustuttava todellisiin kuluihin ja ne on esitettävä selkeästi eriteltyinä RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 64

65 Yleiskuluohje (yleiskulut) Hyväksyttävät yleiskulut voivat olla pääsääntöisesti korkeintaan 15 % Ak- tai C-avusteisen toiminnon toteutuneista kokonaiskuluista (=toteutus- ja yleiskulujen yhteissumma) RAY ja STM ovat määritelleet yleiskuluiksi avustuksen saajan yleishallinnosta aiheutuneet kulut eli sellaiset kulut, jotka eivät välittömästi kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon tai hankkeeseen avustuksen saajan yleishallinnon henkilöstöön liittyvät kulut (yleishallinnon henkilöstöä ovat esimerkiksi toiminnanjohtaja, talouspäällikkö, kirjanpitäjä, hallintopäällikkö tai toimistotyöntekijä) avustuksen saajan ylimpien toimielinten kokouksiin liittyvät kulut (hallitus vs. projektin johtoryhmä) RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 65

66 Yleiskuluohje (yleiskulut, jatkoa) yleishallinnon posti-, puhelin-, internet-, kopio- yms. toimistokulut tilintarkastuslain mukaisen tilintarkastuksen ja yhdistyslain mukaisen toiminnantarkastuksen kulut yleiskuluksi luokitellaan myös ulkoistetusta toiminnosta aiheutuneet kulut siltä osin kuin tilatut palvelut liittyvät johonkin yleistoimintaan kuten esim. taloushallinnon ulkoistamiseen! yleishallintoon liittyvät tietotekniikka- ja tietojärjestelmäkulut ovat hyväksyttäviä yleiskuluja, ellei niitä kateta erillisellä investointiavustuksella RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 66

67 Yleiskuluohje (välittömät kulut) kyseistä toimintaa tai hanketta varten palkattujen työntekijöiden palkkakulut lakisääteisine sivukuluineen, matka-, koulutus-, puhelin- ja yms. kulut toimintaa tai hanketta varten tehdyt hankinnat sisältäen materiaaliostot sekä ulkopuolelta ostetut palvelut, pois lukien taloushallintopalvelut toimintojen ja hankkeiden käytössä olevista toimitiloista aiheutuvat kustannukset kohdistetaan suoraan Ak- ja C-avustusten toimitilakuluiksi (näillä tarkoitetaan maksettua vuokraa tai hoitovastiketta sekä toimitilojen käyttö- ja ylläpitokuluja, elleivät ne sisälly jo edellä mainittuun hoitovastikkeeseen) RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 67

68 Yleiskuluohje (välittömät kulut) avustuslain 18.2 :n (voimassa ) mukaisesta tilintarkastajan AUP -raportoinnista aiheutuvat kustannukset eivät ole avustuksen saajan yleisluonteista yleiskulua, vaan avustuskohteille suoraan kohdistuvaa kulua AUP -raportoinnin kustannukset tulee kohdistaa kaikille avustuskohteille suhteutettuna avustuskohteiden euromäärään. Kohdentaminen voi perustua myös tilintarkastajalta saatuun laskuun, jossa tehty työ on riittävästi eritelty avustuskohteittain avustuskohteen välittömiksi kuluiksi katsotaan lisäksi sellaiset kulut, jotka ovat syntyneet nimenomaan kyseisestä toiminnasta tai hankkeesta. Lisäksi edellä mainitut kulut tulee olla esitetty avustushakemuksen talousarviossa RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 68

69 Yleiskulujen soveltamisohje (poikkeustapaukset) 1. Avustuksen saajat, joilla ei ole muita RAY-avustuksia kuin yksi Ak- tai C- avustus ja, joilla ei ole myöskään muuta olennaista toimintaa Soveltamisohje: Tällöin kaikki varsinaisen toiminnan kulut voidaan katsoa kohdistuvan suoraan RAY-avusteiselle kohteelle 2. Avustuksen saajat, joilla on useampi Ak- ja/tai C-avustus mutta ei yleisavustusta, eikä avustuksen saajalla ole muuta olennaista toimintaa Soveltamisohje: Ak- ja/tai C-avustuskohteille hyväksytään yleiskuluja pääsääntöisesti enintään 15 % toiminnon toteutuneista kokonaiskululuista Kuitenkin mikäli yleishallintoon kuuluva henkilö tekee tietylle toiminnolle muuta kuin yleishallinnollista työtä, voidaan palkkakulut tältä osin katsoa toiminnon välittömiksi kuluiksi seuraavilla edellytyksillä, Avustushakemuksessa on perusteltu tarve, tehtävän työn kuvaus ja arvio kohteelle kohdistuvasta välittömästä sisältöosaamiseen liittyvästä työsuoritteesta. kohteelle tehty välitön työ voidaan osoittaa luotettavasti esim. kohdekohtaisella työaikaraportoinnilla RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 69

70 Yleiskulujen soveltamisohje (poikkeustapaukset) 3. Yleiskulujen kohdentaminen ja hyväksyminen C-avustuksille, jotka on myönnetty uuden avustuslain voimaantulon jälkeen. Soveltamisohje: Kun uudet projektit alkavat usein käytännössä vasta avustuksen myöntämisvuoden puolessa välissä myöhäisestä avustuspäätöksestä johtuen, voi projektin kokonaiskulut jäädä projektin ensimmäisenä vuotena melko vähäisiksi saattaa aiheuttaa sen, että projektille kohdennetut yleiskulut ylittävät sallitun 15 prosentin enimmäismäärän kokonaiskuluista laskettuna. edellä mainitusta syystä johtuen projektin ensimmäisenä vuotena mahdollisesti hyväksymättä jääneet yleiskulut (osa siirtovelkaa) voidaan hyväksyä projektin seuraavien vuosien kuluiksi, mikäli projektille kohdennetut yleiskulut eivät kokonaisuudessaan ylitä 15 %:a koko projektin keston aikaisista kokonaiskuluista. Esim. hankkeeseen myönnetty 3 vuotta suunnitelmalla 80,80,80 teur. Yleiskuluja saa olla 36 teur. Ensimmäisenä vuotena toteutuneet kulut ovat 40 teur ja yleiskuluja on toteutunut 20 teur, 6 teur hyväksytään ja 14 teur on siirtovelkaa. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 70

71 Yleiskulujen soveltamisohje (poikkeustapaukset) 4. Yleiskulujen kohdentaminen, kun RAY-avustusta on siirretty avustuslain 4.3 :n mukaisesti. (esim. jäsenjärjestöille tai yhteistyöhankkeissa) Soveltamisohje: RAY-avustuksia, jotka on tarkoitettu kokonaan tai osittain eteenpäin siirrettäviksi, tarkastellaan kunkin avustuksen loppukäyttäjän osalta tämän soveltamisohjeen kohtien 1-3 mukaisesti 5. Järjestö saa muuta yleisavustusta kuin RAY:n yleisavustusta Soveltamisohje: Jos saadaan esim. OKM:n yleisavustusta, ei se estä yleiskuluositusten tekemistä. Mikäli kuitenkin toiselta taholta saatu yleisavustus on merkittävä, voi sallittu yleiskuluositus poiketa 15 %:n maksimista tällöin asiasta otetaan ehto avustuspäätökseen. RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 71

72 Yleiskulujen soveltamisohje (poikkeustapaukset) 6. Järjestö saa RAY:n yleisavustusta ja yleishallintoon kuuluva henkilö tekee yleishallinnollisten tehtävien lisäksi tietylle Ak- tai C-avusteiselle toiminnolle välittömästi kohdistuvaa sisältöosaamiseen liittyvää työtä. Soveltamisohje: Tietylle Ak- tai C-avusteiselle toiminnolle välittömästi kohdistuva sisältöosaamiseen liittyvä työ voidaan hyväksyä avustuskohteen välittömiksi kuluiksi seuraavien ehtojen täyttyessä: Avustushakemuksessa on perusteltu tarve, tehtävän työn kuvaus ja arvio kohteelle kohdistuvasta välittömästä sisältöosaamiseen liittyvästä työsuoritteesta. kohteelle tehty välitön työ voidaan osoittaa luotettavasti esim. kohdekohtaisella työaikaraportoinnilla Tulkinnanvaraisissa asioissa RAY ratkaisee yleiskulujen hyväksyttävyyden yhteys järjestön vastuutarkastajaan RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 72

73 VARALLISUUSKRITEERIT RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 73

74 Periaatteet RAY:n hallitus hyväksyi varallisuuskriteerit Järjestöllä katsotaan olevan merkittävää varallisuutta, kun järjestön nettovarallisuus ylittää varsinaisen toiminnan kulut 6 kuukaudelta laskettuna viimeisimmästä tilinpäätöksestä Varallisuuskriteerien täyttyessä järjestöiltä, 1. edellytetään kohdennettujen toiminta-avustusten (Ak) kohdalla 10 %:n omarahoitusosuutta Tarkennetut varallisuuskriteerit otetaan linjausta tehtäessä voimassa olleiden toiminta-avustusten osalta käyttöön siirtymävaiheen puitteissa vuoden 2015 avustusesityksestä lähtien Uusissa myönnettävissä toiminta-avustuksissa jo vuoden 2013 esityksestä lähtien RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 74

75 Periaatteet Projekti-, yleis- ja investointiavustusten osalta kriteereitä on sovellettu vuoden 2013 avustusesityksestä lähtien 2. yleisavustusten (Ay) korotuksiin suhtaudutaan pidättyväisesti 3. Investointiavustuksissa järjestön varallisuus suhteutetaan haetun avustuksen määrään ja järjestönomarahoitusosuutta voidaan harkinnanvaraisesti kasvattaa varallisuudesta johtuen, 4. Projektiavustuksia voidaan myöntää ilman omarahoitusosuuden vaatimusta, ellei erityistä syytä poikkeukselle ole RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 75

76 Periaatteet Tilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa voivat olla seuraavia (lista ei ole tyhjentävä): Järjestön toimiala vaatii ylijäämän tuottamista tai varallisuuden keräämistä (esim. järjestöllä on paljon investointeja, jotka ovat toiminnan kannalta järkeviä ja niihin tarvitaan omarahoitusosuutta) Järjestön aikaisemmat investoinnit vaativat peruskorjausta tulevaisuudessa, jota varten järjestö kerää varallisuutta. Järjestön tulee laatia viiden vuoden investointisuunnitelma, joka tulee hyväksyttää järjestön hallituksessa. Varallisuus on väliaikaista (esim. myyty vanhat toimitilat, joista saatu varallisuus on jo sidottu uuden hankkimiseen) Varallisuuden käyttö viipymättä ja järkevästi yleishyödylliseen toimintaan Edellä olevissa tilanteissa syy on aina dokumentoitava osaksi avustusesitystä RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 76

77 Nettovarallisuuden laskenta Nettovarallisuuden laskenta + Sijoitukset + Omakatteisten rahastojen varat (jos rahaston varoja voidaan käyttää RAY-avusteiseen toimintaan) + Vaihto-omaisuus + Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset + Muut huomioon otettavat varat* - Sidotut rahastot (jos rahaston varoja ei voida käyttää RAY-avusteiseen toimintaan) - Pakolliset varaukset - Lyhytaikainen vieras pääoma (ilman käyttöomaisuuteen liittyviä velkoja) = järjestön nettovarallisuus RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 77

78 Nettovarallisuuden laskenta *Muina huomioon otettavina varoina pidetään esim. Sellaisia varoja, jotka järjestö on saanut myymällä RAY:n avustuksilla hankittua omaisuutta, jossa käyttörajoitusehdot ovat vanhentuneet ja hankittu omaisuus on muussa kuin järjestötoiminnan käytössä (esim. vuokrattu ulos sijoituskäyttöön) Sijoitusomaisuuden kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotusta Varallisuudessa ei siis huomioida käyttöomaisuutta, koska sitä käytetään varsinaisen toiminnan toteuttamiseen, eikä siten ole realisoitavissa Vastaavasti nettovarallisuuslaskennassa ei vähennetä käyttöomaisuuteen liittyviä velkoja, koska vastaavaa omaisuuserääkään ei huomioida RAY/Avustusosasto, Vaikuttavaa2014! 78