Tervetuloa! RAY/Avustusosasto 1

Transkriptio

1 Tervetuloa! RAY/Avustusosasto 1

2 Päivän ohjelma Klo 8.30 Aamukahvi Klo 9.00 Uudistunut laki raha-automaattiavustuksista. Yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja soveltamisohje Klo Avustetun toiminnan tulokset ja vaikutukset Klo Lounas Klo Järjestötoiminnan kehittämistarpeet ja seurannan eteneminen Klo tauko Klo Avustusten käytön valvonnan uudistukset ja muut RAY:n kehittämishankkeet Klo Tilaisuus päättyy RAY/Avustusosasto 2

3

4

5 Uudistunut laki raha-automaattiavustuksista RAY/Avustusosasto 5

6 Yleistä Laki raha-automaattiavustuksista eli avustuslaki (1056/2001) Osittaisuudistus (366/2013) voimaan , mutta sovelletaan lähtökohtaisesti vasta tai sen jälkeen myönnettäviin rahaautomaattiavustuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä rahaautomaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista ja tilintarkastajan raportin muodosta (453/2013) Voimaan RAY/Avustusosasto 6

7 Avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset (4 ) Avustus voidaan myöntää valtion talousarvion puitteissa, jos: 3) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien taikka hakijaan taloudellisesti tai toiminnallisesti kiinteässä yhteydessä olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen; 4) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä avustuksen kohteena olevan toiminnan tai hankkeen laatu ja laajuus taikka avustuksen hakijan muun toiminnan laatu ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Voimaan vuoden 2014 avustuksia koskien RAY/Avustusosasto 7

8 Avustusten myöntämisestä päättäminen (6 ) RAY valmistelee ehdotuksen avustusten myöntämiseksi (avustusehdotus). Avustusehdotukseen tulee liittää hakijakohtainen avustussuunnitelma. STM päättää avustusten myöntämisestä. Avustusehdotuksen antamisen määräajoista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Voimaan vuoden 2014 avustuksia koskien RAY/Avustusosasto 8

9 Avustusehdotuksen antamisen määräaika RAY:n tulee antaa avustusehdotus STM:lle vuosittain avustusten myöntämisvuoden tammikuun 15 päivään mennessä. (2 ) Ei muutosta. RAY/Avustusosasto 9

10 Avustuspäätös (7 ) Päätöksestä, jolla avustus myönnetään, tulee käydä ilmi ainakin avustuksen saaja, riittävästi yksilöity käyttötarkoitus ja määrä. Päätöksestä, jolla avustus myönnetään, tulee tarvittaessa lisäksi käydä ilmi: 3) avustussuunnitelma. Voimaan vuoden 2014 avustuksia koskien RAY/Avustusosasto 10

11 Avustuksen maksaminen (8 ) Jos myönnetty kohdennettu toiminta-avustus tai muu erityisavustus poikkeaa määrältään olennaisesti haetusta avustuksesta, avustuksen maksamisen ehtona on, että RAY on hyväksynyt hakijalta saadun uuden talousarvion ja tarkennetun toteuttamis- tai toimintasuunnitelman Voimaan vuoden 2014 avustuksia koskien Mikäli RAY pyytää tarkennettua talousarviota ja toteuttamis- tai toimintasuunnitelmaa, järjestön tulee toimittaa se hyvissä ajoin tammikuussa, jotta maksaminen voidaan aloittaa avustuspäätöksen jälkeen (vrt. automaattimaksatus) RAY/Avustusosasto 11

12 Avustuksen käyttö (9 ) Avustuksen käyttöaika Jos avustus on myönnetty tiettyä avustuspäätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten käytettävän omaisuuden hankintaan, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun tarkoitukseen eikä omistus- tai hallintaoikeutta luovuttaa toiselle omaisuuden käyttöaikana. Kiinteä omaisuus, rakennus, rakennuksessa oleva huoneisto, rakentaminen, perusparannus: 20 vuotta avustuksen myöntämisestä (myös takautuvasti). Investointiavustuksen sallitut käyttötavat Investointiavustuksen saaja voi antaa avustetuissa tiloissa harjoitettavan toiminnan tai osan toiminnasta muun kuin saajan järjestettäväksi taikka vuokrata tilat, jos toiminta on avustuksen käyttötarkoituksen mukaista. Voimaan RAY/Avustusosasto 12

13 Kohdennettu toiminta-avustus (13 ) Kohdennettua toiminta-avustusta saadaan käyttää vain avustettavasta toiminnasta aiheutuviin kuluihin vähennettynä toiminnan tuotoilla. Kun kurssi-, loma- tai muuhun vastaavaan toimintaan myönnettyä avustusta käytetään majoitukseen, täysihoitoon tai vastaavaan ylläpitoon, kuluina hyväksytään enintään asianomaisen toimintayksikön tavanomaista vuorokausiveloitusta vastaava määrä. Erilliskulu- ja erillistuotto-termeistä on luovuttu. Hallintokulujen enimmäismäärästä on luovuttu (lomatoiminta). Voimaan vuoden 2014 avustuksia koskien => Laadittu uusi yleiskulujen kohdentamisen soveltamisohje RAY/Avustusosasto 13

14 Erityisavustus (14 ) Erityisavustusta saadaan käyttää vain avustettavasta investoinnista tai hankkeesta aiheutuviin kuluihin vähennettynä hankkeen tuotoilla. Erilliskulu- ja erillistuotto-termeistä on luovuttu. Voimaan vuoden 2014 avustuksia koskien => Laadittu uusi yleiskulujen kohdentamisen soveltamisohje RAY/Avustusosasto 14

15 Asiakkaiden valinta (15 ) Jos avustusta koskevassa avustuspäätöksessä tai siihen liitetyssä erityisehdossa edellytetään asiakkaiden valintaa hakemusten perusteella, tulee avustuksen saajan Asiakkaiden valintaa koskevia ehtoja voi ulottaa myös muihin avustuslajeihin kuin toiminta-avustukseen. Voimaan vuoden 2014 avustuksia koskien RAY/Avustusosasto 15

16 Kirjanpito ja tilintarkastus (18 ) Avustuksen saajan on järjestettävä tilintarkastus tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetyllä tavalla. Jos raha-automaattiavustuksia on käytetty suoriteperusteisesti tilikauden aikana vähintään euroa, avustuksen saajan on lisäksi toimitettava RAY:lle tilintarkastajan raportti rahaautomaattiavustusten käytöstä tilikauden aikana. Runsas 100 järjestöä kaikkiaan noin 750 järjestöstä jää edelleen tilintarkastajan tekemien sovittujen tarkastustoimenpiteiden ulkopuolelle Tilintarkastajan raportin muodosta säädetään STM:n asetuksella (453/2013). RAY/Avustusosasto 16

17 Kirjanpito ja tilintarkastus (18 ) Tilintarkastajan raportin muoto (STM-asetus 3 ) Tilintarkastajan raportissa on selvitettävä: 1) hanke- ja toimintokohtaisen kirjanpidon järjestämistä, 2) työajankäytön hallinnan järjestämistä, 3) vuosiselvityksessä esitettyjen hankkeiden ja toimintojen tuottojen ja kulujen vastaavuutta avustuksen saajan kirjanpitoon, 4) hankkeille ja toiminnoille kirjattujen palkkakulujen vastaavuutta työsopimuksiin sekä eläke- ja henkilösivukulujen osuutta palkkakuluista, 5) hankkeille ja toiminnoille kirjattujen muiden kuin palkka- ja toimitilakulujen suoriteperusteista syntymistä avustuksen käyttöaikana sekä kulujen hyväksyntää, 6) hankkeille ja toiminnoille kohdennettujen yleiskulujen asianmukaisuutta ja 7) julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattamista hankkeissa ja toiminnoissa. Voimaan vuoden 2014 avustuksia koskien => Laadittu malli tilintarkastajan AUP-raportista. RAY/Avustusosasto 17

18 Tilintarkastajan raportti Annetaan RAY:lle osana ns. vuosiselvitystä avustuksen käyttövuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä (ensimmäisen kerran keväällä 2015) Raportissa esitetty selkeät vastuurajoitukset ja se, miten raportoidaan Tehdään vain erikseen sovitut toimenpiteet (lause tulee suoraan tilintarkastusstandardeista, ISRS 4400) Ajatuksena on kuvata, mitä on tehty ja mitä ei ole tehty ISA (standardi) - raamattua ei tule noudattaa, vaan ohjataan siihen, että tehdään vain RAY:lle tärkeät toimenpiteet Tässäkin raportoinnissa tulee kuitenkin noudattaa hyvää tilintarkastustapaa (huolellisuus ja objektiivisuus yms.) RAY/Avustusosasto 18

19 Tilintarkastajan raportti Haluttu varmistaa kustannustehokkuus, jos tilintarkastajan tulee noudattaa tilintarkastusstandardeja ja suorittaa raportointi ns. lakisääteisen tilintarkastuksen mukaisesti olisi prosessi huomattavasti laajempi toteuttaa. Hankintalain osalta selvitetään tilintarkastajan tietoon tulleiden tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintojen osalta hankintailmoituksen olemassa oloa julkisten hankintojen sähköisessä ilmoituskanavassa ( sekä tarjouspyynnön, hankintapäätöksen ja hankinnasta tehdyn sopimuksen olemassa oloa Ajatuksena on edelleen, että tilintarkastaja raportoi ja RAY tekee ratkaisun, onko raportoitu järjestön toimintatapa oikea vai ei Tilintarkastajille laaditaan vielä tarkentava ohjeistus RAY/Avustusosasto 19

20 Selvitys avustuksen käytöstä (19 ) Avustuksen saajan selvitykseen avustuksen käytöstä on liitettävä tilinpäätös, toimintakertomus tai kertomus toiminnasta, tilintarkastuskertomus, toiminnantarkastuskertomus, tuloksellisuutta koskevat selvitykset sekä muut tarpeelliset selvitykset. Avustuksen saajan on liitettävä selvitykseen avustuksen saajasta ja sen määräysvallassa olevista yhteisöistä ja säätiöistä laadittu konsernitilinpäätös tai vastaavat tiedot sisältävä laskelma. Avustuksen saajan on lisäksi liitettävä selvitykseen tiedot avustuksensaajaan taloudellisesti tai toiminnallisesti kiinteässä yhteydessä olevista yhteisöistä ja säätiöistä. Voimaan vuoden 2014 avustuksia koskien RAY/Avustusosasto 20

21 Maksatuksen keskeytys (25 ) RAY voi päätöksellään määrätä avustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos: 1) on perusteltua aihetta epäillä, että avustuksen saaja on menetellyt 8 :n 3 momentin taikka 9 tai 10 :n vastaisesti. 8 :n 3 momentti: Avustuksen saajan tulee antaa Rahaautomaattiyhdistykselle avustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot 9 Avustuksen käyttö 10 Avustuksen saajan tiedonantovelvollisuus Voimaan vuoden 2014 avustuksia koskien RAY/Avustusosasto 21

22 Avustusehtojen muuttaminen ja avustuksen siirto (36 ) RAY voi avustuksen saajan hakemuksesta erityisestä syystä tehdä avustuspäätökseen vähäisiä ja teknisluonteisia muutoksia. Muutospäätösten tyyppiesimerkit Muuttaa vähäisessä määrin avustuksen käyttötarkoitusta Pidentää avustuksen vähäisessä määrin käyttöaikaa Siirtää myönnetyn avustuksen toiselle avustuslain edellytykset täyttävälle järjestölle käytettäväksi samaan tarkoitukseen Edellytyksenä avustuksen siirtämiselle on, että avustuksen vastaanottaja on sitoutunut vastaamaan alkuperäisistä avustusehdoista RAY/Avustusosasto 22

23 Avustusehtojen muuttaminen ja avustuksen siirto (36 ) Muut päätökset tekee edelleen sosiaali- ja terveysministeriö (STM), joka pyytää RAY:ltä asiaan lausuntoa. Takaisinperinnästä luopuminen (esim. olosuhteiden muutos tai taloudellinen tilanne) Takaisinperinnän kohtuullistaminen (esim. investoinneissa) RAY:n esittämä takaisinperintä Muutoshakemus toimitetaan allekirjoitettuna liitteineen aina RAY:een osoitteeseen, vaikka päätöksen asiasta tekisi STM RAY, Avustusten muutospäätökset, PL 32, Espoo Voimaan RAY/Avustusosasto 23

24 Avustusten hakuajat Avustusten hakuajoista säädetään STM:n asetuksella (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista ja tilintarkastajan raportin muodosta, 453/2013). Voimassa Avustusta vuodelle 2014 haetaan mennessä. Uuteen kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen haetaan avustusta kuitenkin mennessä ja uuteen rakennushankkeeseen tai suurehkoon peruskorjaukseen mennessä. Avustusta vuodelle 2015 haetaan mennessä. Uuteen avustuskohteeseen vuodelle 2015 haetaan avustusta kuitenkin mennessä. Edellä tarkoitettujen määräaikojen jälkeen saapunut hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi vain erityisen painavasta syystä. Avustuksen hakijan oikeuskelpoisuuden määräajasta on luovuttu. => Avustuksen hakijan oltava oikeuskelpoinen hakuajan päättyessä. RAY/Avustusosasto 24

25 Yleiskulujen kohdentamisen periaatteet ja soveltamisohje RAY/Avustusosasto 25

26 Miksi muutos? Laki raha-automaattiavustuksista tuli voimaan Laki on muuttunut niin, että erilliskulujen käsitteestä on luovuttu ja Kohdennettuja ja projektiavustuksia saa käyttää aiheuttamisperiaatteen mukaisesti asianomaisesta toiminnasta aiheutuviin kuluihin Syy muutokseen: erilliskulujen erottelu yleiskuluista on usein hankalaa (VTV 2/2011) RAY: jokaisesta toiminnosta syntyy hallinnollista taakkaa, joka on voitava kattaa Lain esityöt (STM): Hallintokulujen kattamiseen laaditaan jatkossa erilliset soveltamisohjeet niille avustuksensaajille, jotka saavat myös yleisavustusta ja niille, jotka eivät saa Avustuspäätöksessä määritellään sallittujen hallintokulujen osuus, joka ei saa ylittää yhteisesti sovittua enimmäismäärää RAY/Avustusosasto 26

27 Yleiskuluohje Avustuksen saajilla, jotka eivät saa yleisavustusta, Ak- ja C-avustusten kuluiksi voidaan hyväksyä erillisen ohjeen mukaisesti yleiskuluja (soveltamisohje julkaistu RAY:n verkkosivuilla aineistopankissa) Kulujen on oltava selkeästi ja perustellusti kohdennettuja, toiminnan tai hankkeen talousarvion mukaisia, erikseen dokumentoituja (tositteet) ja pysyttävä koko vuoden samanperusteisina, ellei perusteltua syytä ole tästä poiketa (esim. vähäistä suuremmat muutokset toiminnassa) Lisäksi niiden on perustuttava todellisiin kuluihin ja ne on esitettävä selkeästi eriteltyinä RAY/Avustusosasto 27

28 Yleiskuluohje (yleiskulut) Hyväksyttävät yleiskulut voivat olla pääsääntöisesti korkeintaan 15 % Ak- tai C-avusteisen toiminnon toteutuneista kokonaiskuluista (=toteutus- ja yleiskulujen yhteissumma) RAY ja STM ovat määritelleet yleiskuluiksi avustuksen saajan yleishallinnosta aiheutuneet kulut eli sellaiset kulut, jotka eivät välittömästi kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon tai hankkeeseen avustuksen saajan yleishallinnon henkilöstöön liittyvät kulut (yleishallinnon henkilöstöä ovat esimerkiksi toiminnanjohtaja, talouspäällikkö, kirjanpitäjä, hallintopäällikkö tai toimistotyöntekijä) avustuksen saajan ylimpien toimielinten kokouksiin liittyvät kulut (hallitus vs. projektin johtoryhmä) RAY/Avustusosasto 28

29 Yleiskuluohje (yleiskulut, jatkoa) yleishallinnon posti-, puhelin-, internet-, kopio- yms. toimistokulut tilintarkastuslain mukaisen tilintarkastuksen ja yhdistyslain mukaisen toiminnantarkastuksen kulut yleiskuluksi luokitellaan myös ulkoistetusta toiminnosta aiheutuneet kulut siltä osin kuin tilatut palvelut liittyvät johonkin yleistoimintaan kuten esim. taloushallinnon ulkoistamiseen! yleishallintoon liittyvät tietotekniikka- ja tietojärjestelmäkulut ovat hyväksyttäviä yleiskuluja, ellei niitä kateta erillisellä investointiavustuksella RAY/Avustusosasto 29

30 Yleiskuluohje (välittömät kulut) kyseistä toimintaa tai hanketta varten palkattujen työntekijöiden palkkakulut lakisääteisine sivukuluineen, matka-, koulutus-, puhelin- ja yms. kulut toimintaa tai hanketta varten tehdyt hankinnat sisältäen materiaaliostot sekä ulkopuolelta ostetut palvelut, pois lukien taloushallintopalvelut toimintojen ja hankkeiden käytössä olevista toimitiloista aiheutuvat kustannukset kohdistetaan suoraan Ak- ja C-avustusten toimitilakuluiksi (näillä tarkoitetaan maksettua vuokraa tai hoitovastiketta sekä toimitilojen käyttö- ja ylläpitokuluja, elleivät ne sisälly jo edellä mainittuun hoitovastikkeeseen) RAY/Avustusosasto 30

31 Yleiskuluohje (välittömät kulut) avustuslain 18.2 :n (voimassa ) mukaisesta tilintarkastajan AUP -raportoinnista aiheutuvat kustannukset eivät ole avustuksen saajan yleisluonteista yleiskulua, vaan avustuskohteille suoraan kohdistuvaa kulua AUP -raportoinnin kustannukset tulee kohdistaa kaikille avustuskohteille suhteutettuna avustuskohteiden euromäärään. Kohdentaminen voi perustua myös tilintarkastajalta saatuun laskuun, jossa tehty työ on riittävästi eritelty avustuskohteittain avustuskohteen välittömiksi kuluiksi katsotaan lisäksi sellaiset kulut, jotka ovat syntyneet nimenomaan kyseisestä toiminnasta tai hankkeesta. Lisäksi edellä mainitut kulut tulee olla esitetty avustushakemuksen talousarviossa RAY/Avustusosasto 31

32 Yleiskulujen soveltamisohje (poikkeustapaukset) 1. Avustuksen saajat, joilla ei ole muita RAY-avustuksia kuin yksi Ak- tai C- avustus ja, joilla ei ole myöskään muuta olennaista toimintaa Soveltamisohje: Tällöin kaikki varsinaisen toiminnan kulut voidaan katsoa kohdistuvan suoraan RAY-avusteiselle kohteelle 2. Avustuksen saajat, joilla on useampi Ak- ja/tai C-avustus mutta ei yleisavustusta, eikä avustuksen saajalla ole muuta olennaista toimintaa Soveltamisohje: Ak- ja/tai C-avustuskohteille hyväksytään yleiskuluja pääsääntöisesti enintään 15 % toiminnon toteutuneista kokonaiskululuista Kuitenkin mikäli yleishallintoon kuuluva henkilö tekee tietylle toiminnolle muuta kuin yleishallinnollista työtä, voidaan palkkakulut tältä osin katsoa toiminnon välittömiksi kuluiksi seuraavilla edellytyksillä, Avustushakemuksessa on perusteltu tarve, tehtävän työn kuvaus ja arvio kohteelle kohdistuvasta välittömästä sisältöosaamiseen liittyvästä työsuoritteesta. kohteelle tehty välitön työ voidaan osoittaa luotettavasti esim. kohdekohtaisella työaikaraportoinnilla RAY/Avustusosasto 32

33 Yleiskulujen soveltamisohje (poikkeustapaukset) 3. Yleiskulujen kohdentaminen ja hyväksyminen C-avustuksille, jotka on myönnetty uuden avustuslain voimaantulon jälkeen. Soveltamisohje: Kun uudet projektit alkavat usein käytännössä vasta avustuksen myöntämisvuoden puolessa välissä myöhäisestä avustuspäätöksestä johtuen, voi projektin kokonaiskulut jäädä projektin ensimmäisenä vuotena melko vähäisiksi saattaa aiheuttaa sen, että projektille kohdennetut yleiskulut ylittävät sallitun 15 prosentin enimmäismäärän kokonaiskuluista laskettuna. edellä mainitusta syystä johtuen projektin ensimmäisenä vuotena mahdollisesti hyväksymättä jääneet yleiskulut (osa siirtovelkaa) voidaan hyväksyä projektin seuraavien vuosien kuluiksi, mikäli projektille kohdennetut yleiskulut eivät kokonaisuudessaan ylitä 15 %:a koko projektin keston aikaisista kokonaiskuluista. Esim. hankkeeseen myönnetty 3 vuotta suunnitelmalla 80,80,80 teur. Yleiskuluja saa olla 36 teur. Ensimmäisenä vuotena toteutuneet kulut ovat 40 teur ja yleiskuluja on toteutunut 20 teur, 6 teur hyväksytään ja 14 teur on siirtovelkaa. RAY/Avustusosasto 33

34 Yleiskulujen soveltamisohje (poikkeustapaukset) 4. Yleiskulujen kohdentaminen, kun RAY-avustusta on siirretty avustuslain 4.3 :n mukaisesti. (esim. jäsenjärjestöille tai yhteistyöhankkeissa) Soveltamisohje: RAY-avustuksia, jotka on tarkoitettu kokonaan tai osittain eteenpäin siirrettäviksi, tarkastellaan kunkin avustuksen loppukäyttäjän osalta tämän soveltamisohjeen kohtien 1-3 mukaisesti 5. Järjestö saa muuta yleisavustusta kuin RAY:n yleisavustusta Soveltamisohje: Jos saadaan esim. OKM:n yleisavustusta, ei se estä yleiskuluositusten tekemistä. Mikäli kuitenkin toiselta taholta saatu yleisavustus on merkittävä, voi sallittu yleiskuluositus poiketa 15 %:n maksimista tällöin asiasta otetaan ehto avustuspäätökseen. RAY/Avustusosasto 34

35 Yleiskulujen soveltamisohje (poikkeustapaukset) 6. Järjestö saa RAY:n yleisavustusta ja yleishallintoon kuuluva henkilö tekee yleishallinnollisten tehtävien lisäksi tietylle Ak- tai C-avusteiselle toiminnolle välittömästi kohdistuvaa sisältöosaamiseen liittyvää työtä. Soveltamisohje: Tietylle Ak- tai C-avusteiselle toiminnolle välittömästi kohdistuva sisältöosaamiseen liittyvä työ voidaan hyväksyä avustuskohteen välittömiksi kuluiksi seuraavien ehtojen täyttyessä: Avustushakemuksessa on perusteltu tarve, tehtävän työn kuvaus ja arvio kohteelle kohdistuvasta välittömästä sisältöosaamiseen liittyvästä työsuoritteesta. kohteelle tehty välitön työ voidaan osoittaa luotettavasti esim. kohdekohtaisella työaikaraportoinnilla Tulkinnanvaraisissa asioissa RAY ratkaisee yleiskulujen hyväksyttävyyden yhteys järjestön vastuutarkastajaan RAY/Avustusosasto 35

36 Avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia Alustavia havaintoja ja yhteenvetoa vuoden 2012 tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksistä

37 Sisällys 1. Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitykset (TVS) 2. Avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia Alustavia havaintoja 2.1 Määrällisiä tunnuslukuja 2.2 Laadullisia havaintoja 3. Kehittämiskohteita ja ehdotuksia toimintojen kehittämiseksi 4. Seuranta etenee ja kehittyy

38 1. Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitykset (TVS)

39 Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitykset (TVS) Pyydettiin kaikilta vähintään Ak-kohteilta maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi mukana kohteita, joista tarvittiin tietoa avustusvalmistelun tueksi sekä vapaaehtoisesti mukana olevia kohteita. Yhteensä 476 kohdetta. Selvitykset koskivat vuotta Ensimmäinen kerta, kun TVS:t pyydettiin ja analysoitiin vastaavassa laajuudessa. Taustalla mm. tarve: Osoittaa, mitä tuloksia ja vaikutuksia (hyötyjä) RAY-rahoitteisella toiminnalla saadaan aikaiseksi (tilivelvollisuus). Tuottaa tietoa avustusvalmistelun tueksi. Kehittävä ulottuvuus: Suunnata avustuksia entistä selkeämmin sellaiseen toimintaan, mille on aidosti kysyntää ja tarvetta ja millä kyetään edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Ohjata ja tukea avustuksen saajia itse aktiivisesti kehittämään omaa toimintaansa vastaamaan entistä paremmin apua ja tukea tarvitsevien ihmisten muuttuviin tarpeisiin

40 TVS-selvitysten kohdentuminen ja kattavuus RAY avustukset 2012, Avustuskohteiden lkm TVS-kohteiden avustukset 2012, TVS-analyysin kohteena, %- osuus toimintakokonaisuuden avustussummasta Analysoidut TVSvastaukset, lkm. TVS-analyysin kohteena, %- osuus toimintakokonaisuuden avustuskohteiden lukumäärästä TOIMINTAKOKONAISUUS Kriisiauttaminen Matalan kynnyksen osallistumis-ja kohtaamispaikat Loma-ja leiritoiminta Ryhmämuotoinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen Yksilöllinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen Viestinnällinen vaikuttaminen ja koulutus Asumisen edistäminen ja kehittäminen Palvelujärjestelmän ja toimintakokonaisuuksien kehittäminen Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen Emma & Elias -kohteet sis. summiin eri luokissa 100 eri luokissa 100 Yhteensä

41 2. Avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia Alustavia havaintoja

42 2.1 Määrällisiä tunnuslukuja

43 Arvio työllistävistä vaikutuksista Tarkastelun kohteena olleiden avustusten suora työllistävä vaikutus on arviolta noin 2000 htv. Luku perustuu järjestöjen TVS-vastauksissa toimittamiin tietoihin, eikä niitä ole verrattu esim. vuosiselvitysten tietoihin. Vertailun vuoksi: Kolmannella sektorilla yhteensä yli htv*, joista Sosiaali- ja terveysjärjestöissä yhteensä n htv (44 %)* Mielenkiintoista: Miten suuri osa järjestöjen henkilötyövuosista tulee RAY-rahoitteisesta toiminnasta. Alustavasti näyttäisi siltä, että noin henkilötyövuotta. Avustuskohteissa palkattuja työntekijöitä noin Harjoittelijoita noin * Lähde: Ruuskanen ym Palkkatyössä kolmannella sektorilla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys. 20/2013

44 Avustettuun toimintaan osallistuneet henkilöt THL:n ATH-tutkimuksen mukaan noin 24 % yli 18-vuotiaista suomalaisista (naisista 28 %, miehistä 20 %) osallistuu sote-järjestöjen toimintaan. Järjestöbarometri 2012:ssa esitetty arvio on hieman korkeampi, 29 %. Toistaiseksi vain pieni osa järjestöistä kerää ja tilastoi systemaattisesti toimintaan osallistuneiden ihmisten lukumääriä ja/tai taustatietoja. Avustuskohteiden toimintoihin osallistuneiden lukumäärää mahdotonta arvioida vastausten perusteella. Usein toimitetut tiedot perustuvat arvioihin, ei systemaattiseen seurantaan/tilastointiin. Osallistujien eriyttäminen vapaaehtoisista on haasteellista. Näyttäisi kuitenkin siltä, että selvä enemmistö osallistuneista on naisia. Ikäluokittaisia osallistujatietoja on toimittanut vain osa avustuskohteista. Samoin osallistujien työelämästatuksesta on käytössä vain arvioita, niitäkin vain yksittäisistä kohteista. Kannattaa kiinnittää huomio määriin ja sukupuolijakaumiin!!

45 Sote-järjestöjen toimintaan osallistuminen ikäluokittain, THL/ATH-tutkimus 2012 Ikäluokittainen sote-järjestöjen toimintaan osallistuminen 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 86,4 % 80,9 % 75,5 % 13,7 % 19,1 % 24,5 % 57,1 % 42,9 % Alle 30 v v v. 65 v. + Ei Kyllä 50,0 % 40,0 % Sote-järjestöjen toimintaan osallistuneista 39,2 % 39,1 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 9,4 % 12,3 % 0,0 % Alle 30 v v v. 65 v

46 Muutamia toiminnan volyymiä kuvaavia tunnuslukuja Viestinnällinen vaikuttaminen ja koulutus Arviolta: n koulutus- ja seminaaritilaisuutta (muille kuin järjestöjen omille työntekijöille), joissa arviolta n osallistujaa n. 7 milj. käyntikertaa kohteiden wwwsivuilla Kriisiauttaminen Toimintoihin osallistunut yli henkilöä, joista naisia arviolta n. 2/3 Noin henkilökohtaista tapaamista asiakkaiden kanssa Lähes yhteydenottoa asiakkailta + Valtakunnallisen verkkokriisikeskuksen toiminnassa (Tukinet) yli Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen Arviolta: n koulutustilaisuutta ja tapahtumaa, joissa Yli osallistujaa Matalan kynnyksen paikat Arviolta: Yli kävijää N yksittäistä käyntikertaa Useimmat paikat ovat avoinna arkipäivisin noin 9-15, monissa on myös iltatoimintaa. Viikoittainen aukiolo vaihteli enimmäkseen tunnin välillä

47 Muutamia toiminnan volyymiä kuvaavia tunnuslukuja Yksilöllinen tuki Arviolta: Toimintaan osallistunut lähes henkilöä, (joista ei ole kuitenkaan erotettu avustuskohteiden yleisötapahtumiin osallistuneita) --> arvioon tulee suhtautua varauksella Naisia lähes 2/3 n henkilökohtaista tapaamista asiakkaiden kanssa Yli puhelin- ja sähköpostikontaktia asiakkaiden kanssa Ryhmämuotoinen tuki: 415 sopeutumisvalmennuskurssia, joihin Osallistunut n henkilöä Muita asiakasryhmiä/-kursseja n. 2800, joissa Arviolta noin osallistujaa Asumisen edistäminen: Hieman alle asukasta tuetun asumisen kohteissa Asumisneuvontaa saanut lähes 250 henkilöä Asumisohjaukseen osallistunut hieman yli 100 henkilöä

48 Toiminnan kohdentuminen (järjestöjen omien vastausten perusteella) Suurimmassa osassa avustuskohteita toiminta kohdentuu usealle eri kohderyhmälle. Mukana myös muutamia kohteita, joiden toiminta kohdentuu kaikille alla listatuille ryhmille. Yksittäiset henkilöt ja kansalaiset ovat suurimmassa osassa kohderyhmänä (81 %:ssa avustuskohteita) Vapaaehtoistoimijoita kohderyhminä pitävien volyymi ei ole kovin suuri 100% 80% 81% 60% 40% 20% 20% 28% 24% 35% 25% 34% 29% 21% 0%

49 Järjestöjen oma arvio tavoitteiden saavuttamisesta, vastausten %-osuudet 50% 47% 40% 41% 30% 20% 10% 9% 0% Asetetut tavoitteet ylitettiin Asetetut tavoitteet saavutettiin kokonaan Asetetut tavoitteet saavutettiin osittain 1% Asetetuista tavoitteista jäätiin selvästi 2% Emme osaa arvioida

50 Seurannan kokonaisarvio: 1) toiminnasta ja 2) vastausten sisällöistä, %-osuudet Miten hyvin Toiminnan tavoitteet on saavutettu 2% 10% 50% 36% 3% Toiminta Toiminta on tukenut tavoitteiden saavuttamista 1% 8% 32% 51% 8% Kumppanuudet tukevat tavoitteiden saavuttamista 5% 17% 35% 38% 6% Toiminta on tavoittanut kohderyhmänsä 4% 13% 35% 40% 9% Vastausten sisältö Toiminnan kehittämisehdotukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ovat asiaankuuluvia ja toteuttamiskelpoisia Tavoitteiden toteumaanalyysi ottaa huomioon riittävästi kohderyhmän, toimintaympäristön ja resurssit Vastauksessa on osattu esittää tulokset ja suhteuttaa ne toiminnan tavoitteisiin 2% 5% 5% 16% 23% 25% 36% 40% 40% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 43% 28% 26% 3% 4% 3% Ei lainkaan Huonosti Välttävästi Hyvin Erinomaisesti

51 2.2 Laadullisia havaintoja

52 Yksilölliseen tukeen keskittyneet kohteet Yksilöllisen tuen kohteet ovat sisällöltään ja kohderyhmiltään monimuotoisia ja ne tarjoavat tukitoimia eri vamma- sairaus- ja erityisryhmien edustajille. Tyypillisiä toimintamuotoja ovat erilaiset henkilökohtaiset neuvontapalvelut, kuten puhelinja nettineuvonta tai palveluneuvonta ja tukihenkilötoiminta. Joukossa on myös hyvin erityisiä kohteita, esimerkiksi tukikoiratoimintaa, apuvälinelainauksen tukitoimintaa, sairaalaklovnitoimintaa ja näkövammaisten käsityötoimintaa. Teknologia, kumppanuudet ja vapaaehtoistyö selkeitä kehittämiskohteita. Teknologiaan liittyen esiin nousee keskitettyjen ratkaisujen ja keskitetyn tuen tarve. Kumppanuudet edellyttävät oman osaamisen ja ydintoimintojen tunnistamista ja asemointia suhteessa toimintaympäristöön. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaminen ja tuki edellyttää osaamista sekä resursseja. Vastaukset eivät ole kovin kattavia. Ne antavat kuitenkin selviä viitteitä siitä, että toimintaan osallistumisen on vaikuttanut monissa tapaukissa myönteisesti: Arjen ja sen hallinnan helpottumiseen Uuden tiedon saantiin ja tietämyksen lisääntymiseen (esim. sairauksista, palveluista, eduista ja oikeuksista) Erilaisten toimintavaihtoehtojen ja ratkaisujen löytämiseen elämäntilanteessa. Yksilötasolle kohdentuvista tuloksista ja vaikutuksista on selkeästi eroteltavissa maahanmuuttajille ja maahanmuuttajajärjestöille toiminta (julkisen kotouttamisen tukeminen). Monet kohteet ovat avustustasoltaan suuria, joten niiltä tullaan jatkossa edellyttämään nykyistä parempaa saavutettujen tulosten ja vaikutusten seurantaa, arviointia ja raportointia

53 Ryhmämuotoiseen tukeen keskittyneet kohteet Toimintakokonaisuus on varsin monenkirjava mutta sen voi pääosin voi jakaa kahteen luokkaan Sopeutumisvalmennukseen (27/96) Vapaaehtoistoiminta ja syrjäytymisen ehkäisy Kustannusten muodostumista on vaikea arvioida, koska usein ei ole raportoitu: Kuinka monesta, miten toteutetusta ja minkä mittaisesta jaksosta sopeutumisvalmennus koostuu, avovai internaattikuntoutuksen ero ei ilmene kunnolla, ei myöskään kerrota tapahtuuko kuntoutus omissa vai muiden tiloissa. Toiminnan tarpeen arviointi on vaikeaa Milloin ja mitkä vaivat / sairaudet ovat niin vaikeita että tarvitsevat sopeutumisvalmennustoimintaa? Milloin on tarpeellista sopeuttaa myös läheiset / perhe? Haaste RAY:lle: Jos KELA lopettaa sopeutuksen, onko se RAY:lle syy lopettaa vai tehostaa sopeutusta? Toisinaan vertaistuellisella toiminnalla saatavat hyödyt jäävät pohtimatta / todentamatta Onko kaikkiin mahdollisiin ongelmiin / vaivoihin mielekästä pyrkiä antamaan vertaistukea? Milloin ammattilaiset toimisivat paremmin tai vertaistuki saattaa olla jopa kyseenalaista? Ryhmämuotoisen tuen koetut hyödyt osallistujilla on kuitenkin korkealla tasolla niissä kohteissa, joita niitä on pohdittu. Usein ryhmiin pääseminen on ollut osallistujille eräs tärkein askel elämässä, puhumattakaan niiden vaikutuksista. Toiminnan kautta saatu uusi tieto joko omaan tai läheisen elämäntilanteeseen tai sairauteen liittyen koetaan osallistujien keskuudessa tärkeäksi arjessa selviytymisen kannalta Ongelmat liittyvät tässä kokonaisuudessa siihen, mikä on järjestölähtöistä kuntouttavaa ryhmätoimintaa ja mikä ei, sekä toiminnan hyötyjen konkreettiseen todentamiseen

54 Matalan kynnyksen toiminta Kohderyhmiä ovat tyypillisesti mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset. Mukana on joitakin nuorisotoiminnan kohteita, mm. tyttöjen talot, sekä kaikille avointa asukastalotyyppistä toimintaa. Kriittisenä rajapintana vastauksista nousi esiin kuntarahoitteinen kuntouttava työtoiminta, jota järjestetään lähes poikkeuksetta mielenterveystoimijoiden matalan kynnyksen paikoissa. Nuorille suunnatuista kohteista ei myöskään vastausten perusteella voi kaikilta osin tehdä eroa kunnan nuorisotyöhön. Toiminnan tulokset näkyvät tyypillisesti sosiaalisten suhteiden lisääntymisenä ja osallistujan aktivoitumisena melko säännölliseen toimintaan. Laadullisempia tuloksia ovat esimerkiksi itsetunnon ja arjen hallinnan lisääntyminen. Monille matalan kynnyksen paikoille on tyypillistä pieni vaihtuvuus kävijäkunnassa, toki poikkeuksiakin on. Tästä syystä kohteen henkilöstö yleensä tuntee kävijänsä jo pidemmältä ajalta, mikä helpottaa osallistujakohtaisen seurantatiedon keräämistä. Matalan kynnyksen toiminnassa olennaista on saavutettavuus. Julkiset liikenneyhteydet ovat keskimäärin maakunnissa heikot ja matkat pitkiä. Olohuonestrategian levittäminen olisi ehkä olennaista ja tärkeää ruohonjuuritason toimintaa. Toiminta on kustannustehokasta. Keskimäärin matalan kynnyksen paikat olivat saavuttaneet kävijöitä varsin kiitettävästi suhteessa avustustasoon. Kävijämäärät vaihtelivat huomattavasti, muutamasta kymmenestä useisiin tuhansiin. Suurimmat kehittämiskohteet osallistujatiedon raportoinnissa, tavoite-tulos vertailussa ja analyysissä

55 Asumisen edistäminen ja kehittäminen Toimintakokonaisuudessa kaikki avustuskohteet liittyvät asumisen mahdollistamiseen ja asumisen edellytysten turvaamiseen. Kokonaisuudessa keskitytään: Nuorison, kehitysvammaisten, mielenterveysongelmaisten ja päihdeongelmaisten asumisen edistämiseen sekä, asumis- ja korjausneuvontaan (mielenterveyskuntoutujille, homeongelmista kärsiville, ikäihmisille ym.). Asumisneuvonnan aitoa tarvetta ja tuloksia vaikea arvioida, koska: Asukkaille tehdyistä kyselyistä harvoin raportoidaan vastausprosentti. Jos vain 10-30% asukkaista (tai tuen saajista) vastaa kyselyyn on toiminnan tarvetta aidosti vaikea niiden tulosten perusteella arvioida. Asukkaiden (tuen saajien) saamat muut tuet / apu elämänhallinnan kysymyksiin ei käy ilmi vastauksista. Asumis-, korjaus- ja peruskorjausneuvontatoiminnan aitoa tavoitettavuutta ja käytettävyyttä haittaa toiminnan hajoaminen usealle eri toimijalle Jos kansalainen toivoo jonkun asunnon, asumisyksikön tai asuinalueen arvioimista tai hänellä on yksi tai useita ongelmia, on hankalaa tietää, millaista kaikenlaista arviota on olemassa ja mitä kulloinkin tarvitaan. Esteettömyysarvio Turvallisuusarvio Hengitysterveysarvio Mielenterveysarvio

56 Loma- ja leiritoiminta TVS-vastausten perusteella lomille Hakeneita Päässeitä , joista Ensimmäistä kertaa lomille päässeitä vain 28 % Toteutuneita lomavuorokausia yhteensä noin Palautetietojen kerääminen ja koettujen arviointi ollut hyvin haasteellista. Tietoa on mutta sen raportointi vaikeaa, koska kyseessä on laaja osallistujajoukko. Joka tapauksessa on ilmeistä, että lomat tarjoavat osallistujille hetkellisen mahdollisuuden arjesta irtautumiseen, virkistäytymiseen sekä sosiaalisiin kontakteihin. Mutta.. Lomille osallistuu usein samat, aktiiviset järjestötoiminnassa mukana olevat henkilöt. Erityisesti korostuu aktiivisten eläkeläisten ryhmä. Lomille pääsyn tasa-arvoisuus ei näytä toteutuvan optimaalisesti (esim. eri sairausryhmien edustajista suurin osa hakijoista pääsee lomille, vastaavasti perhelomille ei). Miten lomille saadaan enemmän ihmisiä, jotka sitä eniten tarvitsevat ja joilla ei siihen muuten olisi mahdollisuutta? Jatkossa kenties panostettava enemmän löytävään työhön!

57 Toiminta palvelujärjestelmän rajapinnalla ja julkisen sektorin kumppanuus Toiminnan myötä kumppanuudet ja yhteistyö järjestöjen ja kuntien, sosiaalitoimen, terveydenhoitohenkilöstön yms. välillä näyttävät lisääntyneen. Suurin osa avustuksista (28%) kohdistuu käyttötarkoitustekstin mukaisesti lapsi/perheproblematiikkaan. Avustuskohteille on ominaista tiivis yhteydenpito esimerkiksi lastensuojelun ja perhehoidon sosiaalityöntekijöiden kanssa. Toisen luokan toimintakokonaisuuden kohteista muodostavat maakunnalliset toimintakeskusten kehittämisavustukset. Näillä avustuksilla luodaan yhdistyksille mahdollisuuksia yhteiseen toimintaan ja kumppanuuteen. Avustuksilla kehitellään erilaisia yhteistyö- ja kumppanuusmalleja sekä rekrytoidaan oman alueen järjestöjä ja kuntia mukaan yhteiseen tiedottamiseen ja toimintojen järjestämiseen. Kolmannen luokan muodostavat kuntoutukseen, toimintakyvyn edistämiseen ja työllistämisen edellytysten parantamiseen liittyvät avustuskohteet. Toiminnan tuloksena on syntynyt suuri määrä materiaalia, tärkeää tietoa erityistä toimintakyvyn tukea tarvitsevista riskiryhmistä, kuntoutustarpeeseen vaikuttavista tekijöistä sekä kuntoutuksen kohdentumisen oikeudenmukaisuudesta. Neljännen ryhmän muodostavat mielenterveys-, päihde- ja maahanmuuttajaproblematiikkaan liittyvät kohteet

58 Kriisiauttaminen ja mielenterveystyö Toiminnan kohdentuminen: 1) Kriisikeskukset ja kriisikeskusverkoston koordinointi 2) Ensi- ja Turvakotien Liiton jäsenjärjestöjen avopalvelutoimintoihin kohdistuvat avustukset ja niiden koordinointi 3) Loput kohdistuvat mm. väkivaltatyöhön, pelastuspalveluun, osaamiskeskustoimintaan Keskeisiä tuloksia olivat mahdollisuudet kuulluksi ja kohdatuksi tulemiseen, kriisin aiheuttamien tunteiden jakaminen ja käsittely. Näillä arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia kriisistä selviytymiseen, kriisistä aiheutuvien haittojen minimointiin ja elämänlaadun sekä toimintakyvyn säilyttämiseen. Mielenterveysongelmista kärsivien omaisille suunnatulla toiminnalla näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia erityisesti osallistujien henkiseen hyvinvointiin ja arjessa selviytymiseen. Toiminta on mahdollistanut osalle voimaantumisen kokemukset, arjesta irtautumisen, itsetunnon ja omantunnonarvon vahvistumisen sekä uudet ystävyyssuhteet. Myös julkisen sektorin palveluiden käyttö on vähentynyt. Selkeitä esiin nostettavia vahvuuksia ovat: Selvä järjestölähtöisyys (pääsääntöisesti) Selkeät rajapinnat markkinaehtoiseen ja toisaalta lakisääteisiin palveluihin Osaava ja sitoutunut henkilöstö Mielekäs ja palkitseva vapaaehtoistoimina ja kehittynyt vapaaehtoisten Vakiintuneet toimintamuodot Jotkin kohteet eivät vastausten mukaan ole toiminnallisesti uusiutuneet riittävästi. Kehitysehdotuksena ei voi olla vain toiminnan laajentaminen. Tavoitteiden selkeyttäminen olisi tässä ryhmässä ensiarvoisen tärkeää

59 Viestinnällinen vaikuttaminen ja koulutus Ensimmäiseen ja suurimpaan luokkaan kuuluvat neuvontapalveluita ja yleistä tiedottamista palvelevat avustuskohteet sekä järjestöjen toteuttamat verkkopalvelut ja puhelinneuvonta. Ominaista kohteille on asioiden tunnetuksi tekeminen ja nostaminen keskusteluun, vaikuttaminen asenteisiin, massojen saavuttaminen, netissä toimiminen ja kouluttaminen. Useita toimintoja RAY on rahoittanut yli kymmenen vuotta. Toiseen luokkaan kuuluu aisti- ja kehitysvammaisiin keskittyneille järjestöille myönnettyjä avustuksia, jotka valtion toimesta on osoitettu RAY-avustuksista maksettaviksi ja ylläpidettäviksi. Näitä ovat näkövammapostin tietoliikenne- ja postimaksut, digitaalisen äänikirjajärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen sekä tekstipuheluiden välityspalvelun ostaminen, kuurojen tiedonsaannin kehittämiseen keskittyneet avustukset sekä kehitysvammaisten viestinnällisten valmiuksien parantamiseen keskittyneet kohteet. Monien kohteiden toiminnan ja tulosten analysointi on haasteellista ja vaatii jatkossa kehittämistä. Keskeisin kysymys: Mitä ovat viestinnän ja koulutuksen koetut hyödyt?

60 Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen RAY-avustukset ovat perusedellytys suurimmalle osalle järjestöjä. IIman niitä järjestöjen toiminta ei olisi nykymuodossa tai laajuudessa mahdollista. Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen - toimintakokonaisuuteen kuuluvat avustuskohteet voidaan tyypitellä tulosten ja vaikutusten kohdentumisen mukaan seuraavalla tavalla: 1. luokan muodostavat puhtaasti tai vähintäänkin korostuneesti ns. hallinnolliset avustukset, joilla katetaan järjestöjen johtamiseen, yleishallintoon, suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuneet kulut. Toiminnan tuloksena järjestötyön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus parantunut strategiatyön myötä. Monessa järjestössä työ on kuitenkin vielä kesken tai aluillaan. Suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisääntymisellä arvioidaan olevan positiivisia vaikutuksia myös järjestötyön laatuun ja toiminnan organisointiin pidemmällä tähtäimellä. Järjestöjen edustajat toimivat monissa asiantuntijaryhmissä. Luokkaan kytkeytyvät läheisesti ns. läpivirtaavat avustukset, jotka keskusjärjestöt jakavat omille jäsenyhdistyksilleen. Avustukset mahdollistavat jäsenyhdistysten perustoiminnan ylläpitämisen ja isompien avustusten kohdalla myös toiminnan kehittämistä. 2. luokkaan sisältyy toimintoja, jotka ovat keskittyneet jäsenyhteisöjen tai yleisemmin järjestöjen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Keskeisiä toimintamuotoja ovat mm. koulutukset sekä konsultatiivinen neuvonta ja ohjaus eri keinoin. Monet alueelliset ja paikalliset yhdistykset ovat saaneet tukea ja ohjausta perustoiminnan ylläpitämiseen ja suunnitteluun. Myös uusia rahoitushakemuksia on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä. Järjestötoimijoille suunnattujen koulutusten myötä osallistujien tiedot ja taidot ovat lisääntyneet tai vähintäänkin päivittyneet ja uusia toimintamalleja on viety käytäntöön. Toiminnan ammattimaistumisesta on selkeitä viitteitä. Muutamissa tapauksissa avustukset ovat myös selkeästi edistäneet järjestöjen ja kuntien sekä järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyön tiivistymistä tai käynnistymistä

61 Emma & Elias -avustusohjelma 1/3 Ohjelman toimeenpanovaiheen haasteista on päästy yli ja ohjelmatyö on oikealla suunnalla. Ohjelma tarjoaa mukana oleville toimijoille mahdollisuuden tiiviiseen yhteistyöhön, verkottumiseen ja kokemusten vaihtoon, joita voidaan hyödyntää toimintojen kehittämisessä. Ohjelmassa mukana olevat järjestöt ovat olleet tähän mennessä pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä ohjelmassa mukana oloon. Ohjelma on kyennyt tukemaan yksittäisiä projekteja ja toimintoja erityisesti toimeenpanovaiheessa ja aktivoinut uudenlaiseen yhteistyöhön. Projektitason toiminta näyttää edenneen pitkälti tavoitteidensa mukaisesti muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kohderyhmää on tavoitettu ja saatu mukaan toimintoihin vuoden 2012 aikana odotuksiin nähden hyvin. Avustusosasto/seuranta, Tuomas Koskela & Anne-Mari Tuominiemi,

62 Emma & Elias -avustusohjelma 2/3 Loppuvuodesta 2012 valmistui Emma & Elias -ohjelman ohjelmaasiakirja, mihin on koottu mm. ohjelman keskeisimmät tavoitteet ja sisällöt. Asiakirjan laatimisen yhteydessä täsmennettiin ohjelman tavoitteita. Asiakirja luo raamit ohjelman toteutukselle ja se on omiaan selkiyttämään ohjelmakokonaisuutta. Ohjelman kytkentää työ-/elinkeinoelämään tulee vahvistaa esim. ammattijärjestöjen kautta, kun pidetään mielessä, että ohjelman avulla edistetään lapsen ja lapsiperheiden elämäntilanteiden huomioimista yhteiskunnan eri tasoilla. Projektitason tavoitteiden täsmentämiseen ja kohderyhmän rajaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota (myös jo käynnissä olevissa projekteissa ja toiminnoissa). Toiminnan kohderyhmä ja niiden tarpeisiin vastaaminen tulee olla projektitason toiminnan keskiössä. Avustusosasto/seuranta, Tuomas Koskela & Anne-Mari Tuominiemi,

63 Emma & Elias -avustusohjelma 3/3 Ohjelmaan on suunniteltu otettavan mukaan korkeintaan 40 eri toimintoa tai projektia. Lukumäärä näyttäytyy perusteltuna koordinaation ja hallinnoinnin sekä erityisesti tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Kaste-ohjelmaan liittyvä yhteistyö näyttäytyy tärkeänä toiminnan tunnetuksi tekemisen ja eri toimijoiden yhteistyön edistämisen näkökulmasta. RAY ja LSKL ovat tehneet aktiivisesti tätä työtä ja näkemyksemme mukaan siihen tulee panostaa myös jatkossa. Lisäksi tulisi panostaa toiminnan ja teeman näkyväksi tekemiseen erityisesti kuntien sosiaali- ja terveys sekä sivistystoimen kanssa sekä suuren yleisön keskuudessa. RAY:n näkökulmasta kyseessä on selkeämmin hallittava temaattinen kokonaisuus verrattuna yksittäisten toimintojen avustamiseen ohjelman ulkopuolella. Ohjelma etenee tällä hetkellä kohti tavoitteitaan! Avustusosasto/seuranta, Tuomas Koskela & Anne-Mari Tuominiemi,

64 3. Kehittämiskohteita ja ehdotuksia toimintojen kehittämiseksi

65 Avustettuja toimintoja koskevia kehittämistarpeita Toiminnan tavoitteita ja kohderyhmiä on perusteltua täsmentää ja rajata suurimmassa osassa avustuskohteita. Vastauksista saa kuvan, että useissa kohteissa/järjestöissä pyritään tekemään "vähän kaikkea kaikille" ja samanaikaisesti resurssipula tuodaan voimakkaasti esille. Tavoitteiden täsmentäminen, toimenpiteiden selkeämpi määrittely (tavoitteiden saavuttamiseksi) sekä kohderyhmien tarkempi rajaus (jo hakemusvaiheessa) auttaisivat järjestöjä kohdentamaan resursseja ja toimintoja nykyistä tehokkaammin. Samalla tämä loisi paremmat edellytykset toiminnalla aikaansaatujen tulosten ja vaikutusten seurannalle, arvioinnille ja raportoinnille, mikä näyttäytyy myös keskeisenä kehittämiskohteena. Muutamilla avustuksensaajilla sekä avustushakemus että vastaus ovat niin epäselviä, ettei toiminnasta ja sen tuloksista saa minkäänlaista kuvaa. Erityisesti kohderyhmien edustajilta kerättävien seuranta- ja palautetietojen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Keskeisiä kysymyksiä ovat tällöin, miten toimintaa tulisi kehittää ja mitä hyötyä toiminnasta on osallistujille/kohderyhmille. Monessa järjestössä on haasteena raportoida selkeästi, mitä ovat tehneet, kenelle ja kuinka paljon RAY-avustuksilla. Toiminnan laajuudesta ja siihen osallistuneista henkilöistä on vaikea saada luotettavaa kokonaiskuvaa. Systemaattiset seuranta- ja arviointikäytännöt ovat vasta kehittymässä suurimmassa osassa järjestöjä. Yksittäisenä esimerkkinä voidaan nostaa esille internet-palveluihin liittyen Google analytics-palvelun hyödyntäminen kävijämäärien seurannassa

66 Eloisa-työkalu yksi mahdollisuus 1. Pilko päätavoite osiin konkreettisiksi alatavoitteiksi 2. Määrittele toimenpiteet/keinot, joilla tavoitteeseen pyritään 3. Pohdi kullekin toimenpiteelle toteutusaikataulu 4. Mieti mitä yksittäisellä toimenpiteellä pyritään saamaan aikaiseksi (tavoiteltu vaikutus) 5. Määrittele sopiva mittari, joka kuvaa Tavoitteen saavuttamista ja/tai Toimintaa (esim. määrä, laajuus, toteutuksen aste) 6. Määrittele tavoitetaso(t) 7. Kuvaa, miten arviointi tehdään ja tee arviointi 1-2 krt/vuosi kuvaa myös arvioinnin tulos 8. Nimeä vastuuhenkilö(t) Avustusosasto/seuranta, Tuomas Koskela 66

67 Päätavoite: Tukea ja vahvistaa ikäihmisten hyvää arkea Alatavoitteet: 1) Vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä 2) Lisätä ikäihmisten tietoutta asuinalueensa palveluista 3) Lisätä ikäihmisten valmiuksia sähköiseen asiointiin 1. Toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään 2. Aikataulu 3. Toimenpiteen oletetut vaikutukset 4. Mittari 5. Tavoitetaso 6. Arviointi 7. Vastuuhenkilö(t) Viikoittain kokoontuvat taideryhmät Toukokuumarraskuu Osallistujat saavat mielekästä ja luovaa tekemistä muiden seurassa. Ulkoilukaveritoiminta Touko-elokuu Osallistujat aktivoituvat liikkumaan muiden kanssa. Leffajengi kerran viikossa Touko-joulukuu Osallistujat saavat mielekästä ja kanssakäymiseen aktivoivaa tekemistä. Osallistujien koettu yksinäisyys vähenee. Osallistujat saavat uusia ystäviä. Osallistujat yhteydenpito sukulaisiin tai ystäviin aktivoituu. Ryhmien lkm Osallistujien lkm Kertojen lkm Osallistujien lkm Kertojen lkm Osallistujien lkm Yksinäiseksi itsensä (vähintään melko usein) kokevien osuus Uusia ystäviä saaneiden osuus Yhteydenpidon aktiivisuus sukulaisiin tai ystäviin, jotka eivät asu samassa taloudessa Toiminnassa mukana olleet yksittäiset henkilöt 1 ryhmä/viikko neljällä eri paikkakunnalla 60 aktiivista osallistujaa (15/ryhmä) 240 krt 40 osallistujaa 20 krt neljällä eri paikkakunnalla 60 osallistujaa 1/3 vähemmän (vuoden) lopussa kuin lähtötilanteessa 2/3 osallistujista saa uuden ystävän toiminnan aikana Ei koskaan / harvemmin kuin kerran kuukaudessa osuus 1/3 vähemmän (vuoden) lopussa kuin lähtötilanteessa Menetelmä: tilastointi Lähtötaso: 0 Menetelmä: kysely/haastattelu alku- ja loppuvaiheessa Lähtötaso: xx 100 eri henkilöä Menetelmä: tilastointi Lähtötaso: 0 Ryhmät: Liisa ja Pekka Tilastointi: Pekka Lomakkeen suunnittelu: Pekka ja Liisa Kyselyiden toteutus: ryhmien vetäjät Tulosten analyysi ja yhteenveto: Liisa Pekka Avustusosasto/seuranta, Tuomas Koskela 67

68 Avustettuja toimintoja koskevia kehittämistarpeita Kohderyhmien osallistaminen vielä nykyistä voimakkaammin toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen on ajankohtainen kehittämiskohde monessa järjestössä, jotta toiminnalla kyettäisiin vastaamaan yksittäisten ihmisten, ihmisryhmien sekä yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tämä koskee niin yksittäisille ihmisille kuin järjestöille suunnattuja toimintoja. Toiminnan sisältöjen kehittäminen tulisi olla kiinteä osa perustoimintaa, ei siitä erillistä toimintaa. Miesten osallistaminen toimintaan ja vapaaehtoisten rekrytointi näyttäytyvät monessa järjestössä haasteena. Järjestöjen toimintoihin tulisi selvästi nykyistä enemmän miehiä, ennen kaikkea nuoria miehiä. Selvä enemmistö osallistujista on naisia. Järjestöjen toiminnassa näyttää myös korostuvan, ettei vapaaehtoistoiminnan tukemiseen ja vapaaehtoisille tarjottavaan koulutukseen panosteta riittävästi. Osin tämä on resurssikysymys, osin priorisointikysymys. Saman teeman tai kohderyhmän parissa toimivien alueellisten yhdistysten olisi useimmissa tapauksissa perusteltua tehdä vielä nykyistä enemmän yhteistyötä (esim. toimintojen sisältöjen kehittämisessä sekä yhteisten seuranta- ja arviointikäytäntöjen kehittämisessä). Yksittäisinä esimerkkeinä tästä mainittakoon omaistyö ja mielenterveystyö eri muodoissaan. "Aluetyön" ja "vaikuttamistyön" käsitteitä tulee selkiyttää sekä tavoitteita ja sisältöjä täsmentää lähes poikkeuksetta niissä kohteissa, jotka ilmoittavat sitä tekevänsä. Toistaiseksi monilla järjestöillä on haasteita jopa raportoida, mistä alue- tai vaikuttamistyö on koostunut. Valtakunnallisen tason vaikuttamistyö olisi luontevaa vastuuttaa selkeämmin valtakunnallisille toimijoille

69 Avustettuja toimintoja koskevia kehittämistarpeita Järjestöjen keskinäisen yhteistyön tiivistämiseen sekä jo olemassa olevan osaamiseen laajempaan hyödyntämiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Esimerkiksi koulutusten järjestämisessä ja tiedotustoiminnassa monet järjestöt voisivat hyödyntää vielä enemmän toisten järjestöjen osaamista ja kokemusta. Yhteistyötä ei tule kuitenkaan "yhteistyön vuoksi", vaan sen tulee perustua selkeään tarpeeseen ja hyödyttää osapuolia. Yksittäisenä esimerkkinä voidaan mainita maahanmuuttajajärjestöjen tarve tehdä yhteistyötä "kantasuomalaisten" ja jo pidempään toimineiden järjestöjen kanssa. Lisäksi kokemukset vertaisoppimisesta (yksinkertaisimmillaan vain tutustumalla toisten järjestöjen työn sisältöön ja työtapoihin) ja jopa vertaisarvioinneista ovat olleet pääsääntöisesti hyvin positiivisia niillä yksittäisillä järjestöillä, jotka ovat sitä jo tehneet. Useiden järjestöjen olisi mahdollista ja tarpeellista tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi harjoittelupaikkojen tarjoamista opiskelijoille tai opinnäytetöihin liittyvien aiheiden ja aineistojen tarjoamista opiskelijoiden hyödynnettäväksi. Järjestötoimintaan osallistuneilta kerätyt palautetiedot saattaisivat jo sellaisenaan soveltua monissa tapauksissa opinnäytetöissä hyödynnettäviksi aineistoiksi. Yhteistyön tiivistäminen hyödyttäisi mitä todennäköisimmin kaikkia osapuolia. Tarkasteluun on sisältynyt muutamia avustuskohteita, joissa on kyse puhtaasti keskusjärjestön kautta läpivirtaavasta avustuksesta alueellisille yhdistyksille. Kyseisissä kohteissa on oleellisista selkiyttää avustusten myöntämisen kriteereitä ja viestiä niistä avoimesti. Läpivirtaavien avustusten tuki- ja ohjaavaa mekanismia tulee kehittää siten, että myönnetyillä avustuksilla on selkeämpi yhteys keskusjärjestön strategiaan ja tavoitteisiin. Tulosten ja vaikutusten seurannan kannalta läpivirtaavat avustukset ovat erittäin haasteellisia. Yhdistysten seuranta- ja raportointikäytännöt ovat hyvin vaihtelevia, eikä TVS-vastauksista saa selkeää kuvaa, mitä jäsenyhdistyksille myönnetyillä avustuksilla on tehty tai mitä niillä on saatu aikaiseksi. Kyseisiin kohteisiin olisi perusteltua kehittää yhdenmukaiset seuranta- ja raportointikäytännöt

70 RAY:n ja järjestöjen tulee yhdessä pohtia seuraavia asioita Muutamilla järjestöillä on useita eri avustuskohteita, joiden tavoitteet ja toiminnot ovat täysin tai osittain päällekkäisiä Tulisiko toiminnan selkiyttämiseen kiinnittää enemmän huomiota, jotta turhaa byrokratiaa voidaan välttää? Monilla avustuksensaajilla on myös muita rahoituslähteitä ja useita eri hankkeita käynnissä samanaikaisesti, mikä asettaa selkeitä haasteita johtamiselle ja yleishallinnolle. Tulisiko painopisteen olla järjestöjen perustoimintojen kehittämisessä? Projekteilla ei saisi paikata perustoimintojen vajetta, vaan niiden pitäisi olla kehittäviä tai innovatiivisia. Tulisiko alueellisiin haasteisiin ja ongelmiin ja niiden selvittämiseen panostaa jatkossa enemmän? Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi syvällisempää arvioivaa tukea ja jopa kehittämiskumppanuutta rahoittajien, järjestöjen sekä viranomaisten kesken. Lisäksi tällöin voitaisiin miettiä alue- ja tapauskohtaisesti rajanvetoa lakisääteisiin palveluihin (esim. kuntouttava työtoiminta, muiden rahoittajien rahoittama kuntoutus)

71 4. Seuranta etenee ja kehittyy

72 Seurannan seuraavat askeleet VAIKUTTAVAA-kiertue, syys-lokakuu 2013 Avustetun toiminnan keskeisimmät tulokset ja kehittämistarpeet sekä informointi koskien vuotta 2014 Rovaniemi, Oulu, Kuopio, Tampere, Turku ja Espoo Syksyllä 2013 ja keväällä 2014 seurantakäynnit kohteisiin, joista tarvitaan lisätietoja avustusvalmistelun tueksi Erillisraportointi mm. STM:lle Seurannan kohdentuminen: 2014 projektit, joiden avustus on vähintään /vuosi (koskien vuotta 2013) 2015 Ak-kohteet, joiden avustus vähintään /vuosi + projektit 2016 yleisavustukset + vähintään projektit Sisältöjä ja raportointia kehitetään saadun palautteen perusteella. Lähivuosina siirtyminen myös sähköiseen asiointiin. Yleisavustuksille tarkoitettu erillinen seurantalomake suunnitellaan vuoden 2014 aikana. Pilotointeja tehty jo Saatu palaute huomioidaan kehitystyössä

73 Tutustuttavaksi/hyödyllisiä linkkejä 3780A Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys 3780B Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys, indikaattorit Itsearviointiopas: Itsearviointi toiminnan kehittämisen välineenä Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen raportointiohje Seuranta, Tuomas Koskela,

74 Lähtökohtana on, että TVS-vastauksen lukijalle syntyy kuva: Mitä avustuksella on tehty? Kuinka paljon? Kenelle? Ja mitä tuloksia ja vaikutuksia toiminnalla on saatu aikaiseksi? Oleellista on tarkastella tuloksia ja vaikutuksia suhteessa (hakemuksessa esitettyihin) tavoitteisiin ja osallistujien kokemaan hyötyyn! Suurimmassa osassa vastauksia em. periaatteet toteutuvat! Mutta mukaan mahtuu myös vastauksia, joita lukemalla ei saa selkeää kuvaa toiminnan sisällöstä, kohdentumisesta, laajuudesta tai aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista

75 Ohjeistusta TVS-vastaamiseen Avustuskohdetta koskevat tiedot löydätte avustuspäätöksestä! Myös käyttötarkoitustekstin! Huono (muokattu) esimerkki: "Järjestömme toiminnan päämääränä on tukea xxx, edistää yyy ja ehkäistä zzzz. Järjestömme pyrkii tukemaan ja puolustamaan. Ja sitten teemme sitä, tätä ja tuota. Ja meillä on paljon asiantuntemusta siihen, tähän ja tuohon "

76 Osio I Arvio tavoitteiden saavuttamisesta ja avustettuun toimintaan liittyvistä kehittämistarpeista (= yhteenvetoa ) Mitä avustetussa toiminnassa on tehty, miksi ja kenelle? Ei ole tarkoitus kuvata, mitä koko järjestö tehnyt tai mitä muilla mahdollisilla rahoituksilla on tehty. Eikä myöskään sitä, mitä oli tavoitteena tehdä. Oleellista kuvata, mitä kyseisessä avustuskohteessa on tehty. Valitkaa vain yksi vaihtoehto! Ei useampaa! Analysoikaa avustushakemuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Pohtikaa mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että tavoitteet on saavutettu / ylitetty / alitettu. Vastauksen tulisi olla linjassa ed. kysymyksessä esitetyn arvion kanssa, esimerkiksi jos tavoitteita ei arvioitu saavutetuksi, mitkä tekijät vaikuttivat siihen. Ja sama toisin päin

77 Osio I Arvio tavoitteiden saavuttamisesta ja avustettuun toimintaan liittyvistä kehittämistarpeista (= yhteenvetoa ) Tuloksilla ja vaikutuksilla tarkoitetaan niitä asioita ja kehitystä, jota toiminnalla on saatu aikaan, ei tekemistä tai toimenpiteitä. Kertokaa tuloksista ja vaikutuksista tiiviisti ja mahdollisimman konkreettisella tasolla. Suhteessa tavoitteisiin? Millaista hyötyä avustetulla toiminnalla on saatu aikaan ja kenelle? Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan seuraavaa toimintavuotta. Onko toiminnassa havaittu sellaisia kehittämistarpeita joihin on syytä / mahdollista reagoida? Jos toiminnassa ei ole havaittu kehittämistarpeita, tuokaa sekin esille. Pitkällä aikavälillä tarkoitetaan toimintaa aika-akselilla 2-5 vuotta. Erityisesti jatkuvaluonteisten avustusten (Ay ja Ak) kohdalla on perusteltua tehdä myös tällaista pohdintaa. Tiivistäkää tähän toiminnan havaitut vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja kehittämisehdotukset

78 Osio II Toiminnan määrää ja laajuutta kuvaavat tiedot Tässä kysytään vain raportoitavalla avustuskohteella työskennelleitä henkilöitä. Ilmoittakaa ne henkilöt, joiden työpanosta on kohdistunut kyseisen avustuskohteen tehtäviin. Yhdistyslain mukaan hallitus on vastuussa yhdistyksen toiminnasta. Päätöksenteko ja hallinnollisten asioiden hoitaminen on siten yhteisön hallituksen lakisääteinen velvollisuus, eikä se näin ollen ole yksittäiseen RAY:n avustuskohteeseen kohdistuvaa vapaaehtoistyötä. Henkilötyövuosi tarkoittaa kokopäiväisen henkilön vuodessa tekemää työmäärää. Jos kohteella työskentelee kaksi osaaikaista työntekijää 50 % työajalla, tarkoittaa tämä, että kohteella on palkattuja henkilöitä yhden henkilötyövuoden verran. Jos hallituksen jäsen kuitenkin työskentelee vapaaehtoisena avustuskohteen varsinaisissa työtehtävissä, voidaan hänet laskea kohteen vapaaehtoistoimijaksi

79 Osio II Toiminnan määrää ja laajuutta kuvaavat tiedot Kysymys koskee vain tämän avustuskohteen palkkaa saavia työntekijöitä. Kohderyhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, jonka hyväksi toimintaa tehdään. Jos kohderyhmä ei ole valikossa, voitte lisätä sen alimmalle riville. Huomatkaa, että kohdassa kysytään vain kyseessä olevan avustuskohteen kohderyhmää

80 Osio II Toiminnan määrää ja laajuutta kuvaavat tiedot Järjestön jäsenmäärä ilmoitetaan vuoden lopun jäsenrekisteritietojen mukaan. Raportoikaa yksi osallistuja vain yhden kerran. Tarkoituksena ei ole kertoa käyntikertojen lukumäärää vaan henkilöiden määrä Vastaaminen edellyttää, että tiedot on pystytty keräämään jollakin luotettavalla tavalla. Jos ikäryhmätietoa ei ole saatavilla, voitte vastata ainoastaan naisia yhteensä tai miehiä yhteensä -riveille

81 Osio II Toiminnan määrää ja laajuutta kuvaavat tiedot Yksi henkilö = yksi osallistuja. Tarkoituksena ei ole raportoida käyntikertojen määrää vaan henkilöiden määrä. Huomatkaa, että taulukossa on myös vaihtoehtona rivi: työelämästatus ei tiedossa

82 IV Osallistuja-/kohderyhmänäkökulma Vastausten kysymyksiin tulee perustua avustuskohteen osallistujilta / kohderyhmien edustajilta kerättyyn tietoon. Keitä osallistujat ovat ja millä tavalla heiltä on tietoja kerätty. Jos toiminnassa ei ole varsinaisia osallistujia, tai heiltä ei ole kerätty palautetta, kertokaa se vastauksena tähän kysymykseen. Onko toiminnan sisältö ollut mielekästä ja hyödyllistä ja onko toimintaan ollut helppo osallistua? Onko osallistujien tarpeet ja valmiudet huomioitu toiminnassa? Vastasiko toiminta osallistujien odotuksia? Osallistujien kokemuksia ja havaintoja siitä, millaista hyötyä he kokevat saavansa toiminnasta. Millaisia toiveita ja ehdotuksia osallistujilla on toiminnan kehittämiseksi? Onko osallistujien ideoita toteutettu kuluneella toimintakaudella?

83 Seurannan kasvot Janne Jalava, seurantapäällikkö Tuomas Koskela, seurannan erityisasiantuntija järjestötoiminnan tukeminen, ohjelmien arviointi, erillisselvitykset, kehittäminen Anne Merjovaara, seurantavastaava, tiimi 1 Viestinnällinen vaikuttaminen, palvelujärjestelmien kehittäminen, loma- ja leiritoiminta Anne-Mari Tuominiemi, avustusvalmistelija ohjelmien seuranta Emma & Elias Seuranta-Sepi Tiimin maskotti Samuli Koiso-Kanttila, seurantavastaava, tiimi 2 Asumisen edistäminen ja kehittäminen, ryhmämuotoinen tuki Anne Väisänen, avustusvalmistelija ohjelmien seuranta Eloisa Ikä Ulla Hartvig seurantavastaava, tiimi 3 Matalan kynnyksen osallistumis- ja toimintapaikat, yksilöllinen tuki Satu Niemelä, tarkastaja Kriisiauttaminen Seuranta, Tuomas Koskela,

84 Kiitos! RAY, avustusosasto/seuranta, Tuomas Koskela,