COMPONENTA. Casting Future Solutions. Ympäristöraportti Ympäristöraportti 2004

Transkriptio

1 Ympäristöraportti COMPONENTA Ympäristöraportti Componentan tuotteiden raaka-aineena käytetään pääasiassa kierrätysromua. Sen sulattamiseen kuluu energiaa, jota saadaan sähköstä ja koksista. Valumuotit valmistetaan hiekasta, jota kierrätetään prosessissa. Kierrätyksen jälkeen osa hiekasta hyötykäytetään ja osa päätyy jätteeksi. Myös komponenttien maalaus ja puhdistus ovat valimossa prosesseja, joista aiheutuu jonkin verran päästöjä ympäristöön. Koneistuksessa käytettävät leikkuunesteet kierrätetään ja työstölastut toimitetaan uudelleensulatukseen. Asiakkaille toimitetut valmiit komponentit päätyvät elinkaarensa päässä kierrätykseen ja uudelleen sulatettaviksi. Casting Future Solutions

2 Componenta Oyj Ympäristöraportti Heikki Lehtonen toimitusjohtaja Ympäristötyön kokonaisvaikutukset heijastuvat monelle taholle Componentan toimialana on komponenttien ja niistä koostuvien kokonaisratkaisujen toimittaminen. Luomme asiakkaille lisäarvoa suunittelemalla yhdessä heidän kanssaan tuotteen, jonka he tarvitsevat. Teemme tulevaisuuden toimivan (valu)ratkaisun jo tänään Casting Future Solutions. Tavoitteemme on olla asiakkaidemme ensisijaisia yhteistyökumppaneita, mikä edellyttää meiltä jatkuvaa kehitystyötä kaikilla toimintamme osa-alueilla. Samalla huomioimme toiminnassamme kaikkien sidosryhmiemme odotukset, jotka edellyttävät meiltä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullista toimintaa. Konsernin arvot ovat vastuullisen toiminnan perustana. Ympäristöpolitiikkamme mukaisesti olemme sitoutuneet toimintamme jatkuvaan parantamiseen ja sitä kautta vähentämään tuotantoprosessiemme ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten huomioiminen alkaa jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Hyvällä suunnittelulla voidaan pienentää materiaalin käyttöä ja tehdä tuotteesta helpommin valmistettava ja vähemmän työvaiheita vaativa. Suunnittelulla voidaan myös vaikuttaa tuotteen käyttöön ja huollettavuuteen. Valukomponenttien raaka-aineena käytetään 80 %:sesti kierrätettyjä materiaaleja. Valuprosessissa tärkeimpänä apuaineena on hiekka, jota kierrätetään prosessissa moneen kertaan ennen sen päätymistä hyötykäyttöön tai jätteeksi. Konsernin valimoiden ylimäärähiekasta suuri osa käytetään Suomessa kaatopaikkojen peitto- ja rakentamisaineena ja Hollannissa kaikki ylijäämähiekka hyötykäytetään mm. betonirakenteissa. Tuotantoyksiköidemme pöly- ja melupäästöt vähenivät vuoden aikana merkittävästi. Karkkilan modernisoidussa valimossa em. päästöt ovat pienentyneet murto-osaan aikaisemmista arvoista. Globen valimoissa melupäästöt ovat alentuneet niin, että toiminta on mahdollista myös yöaikaan. ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä on kaikissa Componentan yksiköissä lukuunottamatta kolmea konsernin konepajaa ja Globen valimoita, joissa järjestelmän rakentaminen on käynnissä. Samalla päivitämme Globen laatujärjestelmän ajoneuvoteollisuuden standardin ISO/ TS vaatimuksien mukaiseksi. Ympäristötyö Componentassa jatkuu ympäristöpolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Samalla kun ympäristövaikutusten huomioon ottamisella vastaamme sidosryhmiemme odotuksiin, tehostamme omaa toimintaammme sekä varmistamme kilpailukykymme vaativilla markkinoilla.

3 Componenta Oyj Ympäristöraportti Sisällysluettelo Componentan toiseen ympäristöraporttiin on koottu tiedot konsernin suomalaisten, hollantilaisten ja ruotsalaisten valimoiden, konepajojen ja takomoiden tuotantomääristä sekä niiden valmistukseen käytetyistä raaka-aineista, tuotannossa syntyneistä päästöistä ja jätteistä vuosina 2002, 2003 ja. Maaliskuussa ostetun hollantilaisen De Globen valimoiden osalta raportin luvut on ilmoitettu vain vuodelta. Raportissa esitetyt luvut on kerätty noudattaen pääsääntöisesti KILAn yleisohjetta ympäristöasioiden kirjaamisesta. Esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia. Ympäristöraportti julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Verkkoraportin lisäksi siitä on tehty tulostettava pdf-versio. Componenta seuraa ja raportoi toimintansa ympäristövaikutuksia säännöllisesti ja julkistaa luvut ympäristöraportissa kerran vuodessa. Seuraava raportti julkaistaan keväällä Ympäristötyön kokonaisvaikutukset heijastuvat monelle taholle... 2 Componenta lyhyesti... 4 Taloudellisen vastuun mittareita... 4 Konsernistrategia... 5 Ympäristö- ja laatupolitiikka... 5 Componentan tuotantotoiminta ja siitä aiheutuva ympäristökuormitus... 6 Ympäristökustannukset... 7 Energiankäyttö... 7 Energia-analyysi osana tuotannon suunnittelua... 8 Raaka-aineiden käyttö... 9 Pöly- ja VOC-päästöt... 9 Melu Jätteet ja kierrätys Jätevesi Kuljetukset Pakkaukset Riskitilanteet Sidosryhmät Ympäristöluvat Ympäristöjärjestelmät Raportissa esiintyvää sanastoa... 15

4 Componenta Oyj Ympäristöraportti Componenta lyhyesti Myynti liiketoimintaryhmittäin 35 % 13 % 52 % Valu- ja muut komponentit De Globe Muu liiketoiminta Myynti markkina-alueittain 43 % Taloudellisen vastuun mittareita Me IRFS Liikevaihto 180,8 177,8 316,0 Liikevoitto 7,0 0,1 25,7 Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä 2,8 8,1 12,5 Rahoitustuotot ja -kulut -9,1-7,6-7,9 Tulos rahoituserien jälkeen -2,1-7,5 17,9 Tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluontoisia eriä -6,3 0,5 4,6 Tilikauden tulos 1,0-4,5 15,6 Tulos/osake 0,11-0,47 1,62 Osinko/osake 0,10 0,00 0,50 Tilauskanta ,9 25,1 59,2 Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus, % 72,0 71,0 81,4 Korolliset nettovelat, pääomalaina velkana Korolliset nettovelat, pääomalaina omana pääomana Omavaraisuusaste, % 18,2 17,8 20,6 Omavaraisuusaste, % pääomalaina omana pääomana 31,4 31,1 29,5 Maksetut palkat ja palkkiot 50,0 47,5 72,1 Henkilöstö Bruttoinvestoinnit 9,8 1,6 35,1 6 % 51 % Pohjoismaat Muut Euroopan maat Muut maat Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni. Componenta toimittaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä, asennusvalmiita komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja asiakkailleen, jotka ovat raskaan ajoneuvoteollisuuden, työkone- ja koneenrakennusteollisuuden sekä energia- ja voimansiirtoteollisuuden yrityksiä. Monet asiakkaista toimivat maailmanlaajuisilla markkinoilla ja Componentan toimittamat komponentit ovat usein heidän tuotteidensa strategisia osia. Konsernin myynnistä kolmannes suuntautuu Skandinaviaan, 40 % Keski-Eurooppaan, 20 % Suomeen ja loput muihin maihin, joista suurimpana yksittäisenä maana USA. Componenta tuottaa asiakkailleen lisäarvoa läheisen tuotekehitysyhteistyön avulla. Componentan asiakaspalvelu on keskittynyt osaamiskeskuksiin eli Customer Product Centereihin Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa. Niihin on koottu osaaminen asiakashallinnan, logistiikan, tuoteprojektien hallinnan ja tuotekehityksen alueilla. Toimintatavalla hyödynnetään tehokkaasti konsernin erikoistuneita tuotantoyksiköitä, tehokkaita tuotantoketjuja ja tuotantoprosessien hallintaa, jotka mahdollistavat tuotteiden toimitukset juuri oikeaan aikaan ja suoraan asiakkaan kokoonpanolinjalle. Componentan tuotantoyksiköt sijaitsevat Suomessa, Hollannissa ja Ruotsissa. Valimoita on yhteensä kuusi, joista Suomessa ovat Componenta Karkkila, Componenta Pori, Componenta Pietarsaari ja Componenta Suomivalimo (Iisalmessa). Hollannissa on kaksi valimoa, Globe Weert ja Globe Heerlen, jossa on kaksi erillistä tuotantolinjaa; Globe Heerlen Furan (ent. Globe Belfeld) ja Globe Heerlen HWS (ent. Globe Hoensbroek). Konepajoja konsernissa on seitsemän. Niistä neljä on Suomessa; Componenta Nisamo, Componenta Pori, Componenta Pietarsaari ja Componenta Pistons ja kolme Ruotsissa; Componenta Albin, Componenta Främmestad ja Componenta Åmål. Niinikään Ruotsissa Virsbossa, Smedjebackenissa ja Kolsvassa sijaitsevat konserniin kuuluvat kolme takomoa, jotka toimivat nimellä Componenta Wirsbo. Componentan pääkonttori on Helsingissä. Componentan liikevaihto vuonna oli 316 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin Henkilöstöstä 45 % työskentelee Suomessa, 27 % Hollannissa ja 28 % Ruotsissa. Toimihenkilöiden osuus henkilöstöstä vuoden lopussa oli 17 % ja työntekijöiden 83 %. Componentan osakkeet noteerataan Helsingin Pörssin päälistalla. Componentalla oli vuoden lopussa osakkeenomistajaa.

5 Componenta Oyj Ympäristöraportti Konsernistrategia Ympäristö- ja laatupolitiikka Componentan missiona on tulevaisuuden valuratkaisujen tuottaminen: Casting Future Solutions Toimitamme kilpailukykyisiä, lisäarvoa tuovia valukomponenttiratkaisuja raskaan ajoneuvoteollisuuden, energia- ja voimansiirtoteollisuuden, koneenrakennus- ja työkoneteollisuuden asiakkaille. Toimintamme perustuu erikoistuneisiin tuotantoyksiköihin ja tehokkaisiin tuotantoketjuihin. Componentan strateginen tavoite 2006 on olla asiakkaiden ensisijainen yhteistyökumppani valuratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuoteen 2006 mennessä Suurin osa liiketoiminnastamme perustuu suunnitteluyhteistyöhön ja kokonaisratkaisuihin Sisäiset ja ulkoiset tuotantoketjumme toimivat hyvin tehokkaasti Olemme parantaneet kannattavuuttamme merkittävästi Olemme luopuneet ydinliiketoimintaan kuulumattomista/kannattamattomista toiminnoista Varmistamme, että henkilöstömme on ammattitaitoista ja sitoutunutta Componentan taloudelliset tavoitteet Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % riippuen suhdannevaiheesta Kannattava orgaaninen kasvu, joka perustuu lisäarvon tuottamiseen asiakkaille kasvattamalla suunnitteluyhteistyön osuutta ja tukemalla asiakkaiden ulkoistamisprosesseja Omavaraisuusaste 40 %:n tasolla Osinko % tuloksesta Arvot Componenta-konsernin arvot ovat avoimuus, rehellisyys ja ihmiskeskeisyys. Arvot heijastuvat päivittäisessä toiminnassamme seuraavasti: Olemme avoimia uusille asioille, kehitykselle, muutoksille - ja sitä kautta toimintatapojemme jatkuvalle parantamiselle. Olemme rehellisiä itseämme ja toisia kohtaan. Pidämme sen minkä lupaamme. Yhteistyömme työtovereiden, esimiesten, alaisten, asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken perustuu luottamukselle ja keskinäiselle kunnioitukselle. Hallinto ja johtaminen Componenta noudattaa 1.7. voimaan tullutta hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa ns. Corporate Governance -suositusta. Konsernin hallintoperiaatteet (Corporate Governance) löytyvät web-sivuiltamme ja painetusta sekä verkkovuosikertomuksesta. Päivittäistä toimintaa Componentassa ohjaavat määritellyt politiikat, mm. laatu-, ympäristö- ja henkilöstöpolitiikka. JP - Jatkuva Parantaminen -toiminnalla tehostamme toiminta- ja johtamisprosessejamme. Toimitamme asiakkaan vaatimusten mukaisia tuotteita oikeaan aikaan ympäristöä pilaamatta. Jokainen componentalainen on vastuussa omalta osaltaan laadusta ja ympäristön huomioimisesta jokapäiväisessä toiminnassa. Tuotantoyksiköt määrittelevät omat, tämän konsernipolitiikan sekä sovellettavien standardien vaatimusten mukaiset laatu- ja ympäristöpolitiikat. Jokaisella tuotantoyksiköllä on oltava kolmannen osapuolen sertifioima laatujärjestelmä. Asiakasvaatimuksesta riippuen laatujärjestelmä on joko standardin ISO 9001 tai ISO/TS mukainen. Tuotantoyksiköillä on lisäksi oltava hyväksytty standardin ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. Edistämme tietoisuutta asiakas- ja lakivaatimuksista kaikkialla organisaatiossa. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä ja johdamme siihen liittyvää parannustoimintaa. Ylläpidämme johtamisjärjestelmää, joka edistää laatu- ja ympäristöjärjestelmän ohjeiden noudattamista, vastuun ottamista sekä sitoutumista laatuun, ympäristönäkökohtiin ja jatkuvaan parantamiseen. Ohjaamme jatkuvaa kehitystyötä valmistusprosessien vaihtelun pienentämiseksi ja valmistusprosessien säätämiseksi tuoteominaisuuksien mukaisesti. Tavoitteiden asetannassa ja katselmoinneissa jokaisen tuotantoyksikön on huomioitava seuraavat ympäristönäkökohdat: - energian ja raaka-aineiden kulutuksen vähentäminen - hiukkas- ja VOC päästöjen vähentäminen - toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen - jätteiden lajittelun tehostaminen ja hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrän vähentäminen Varmistamme, että tuotantoyksiköillä on riittävät resurssit kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja valmistusprosessien kehittämiseen. Investoinneissa hyödynnämme parasta ja käyttökelpoisinta tekniikkaa taloudelliset ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Merkittävien investointien hyväksynnän ehtona on ympäristövaikutuksien arviointi.

6 Componenta Oyj Ympäristöraportti Componentan tuotantotoiminta ja siitä aiheutuva ympäristökuormitus Ympäristötase TUOTANTOTONNIT Valimot Konepajat Takomot Valukomponenttien tuotanto tapahtuu erikoistuneissa valimoissa. Kappaleiden kaavaus ja keernanvalmistus tapahtuvat uusinta tekniikkaa apuna käyttäen. Apuaineena muotin ja keernojen teossa sekä kaavauksessa käytetään hiekkaa. Valukappaleiden raaka-aine sulatetaan sähkö- tai kupoliuuneilla käyttäen suurimmaksi osaksi kierrätysromua. Pienet sarjat ja suursarjatuotteet valetaan automaattikaavauslinjoilla ja suurimmat kappaleet valmistetaan käsinkaavauksella. Valukappaleiden puhdistus on osittain automatisoitu. Valimoissa ympäristökuormitusta aiheuttavat: energiankäyttö kierrätysromun ja teräsharkon sulatuksessa ylimääräinen hiekka, joka kertamuottitekniikalla tehtävistä valumuoteista jää jäljelle kiertohiekkajärjestelmässä pölyjakeet, jotka pölyävissä työvaiheissa erotetaan suodatinlaitteistojen avulla VOC-päästöt (haihtuvat orgaaniset yhdisteet), jotka aiheutuvat maalauksessa ja keernojen valmistuksessa käytetyistä kemikaaleista melu mm. romun käsittelyssä Valukomponenttien koneistus tapahtuu nykyaikaisissa työstökeskuksissa, CNC-koneilla tai perinteisillä työstökoneilla. Koneistuksen jälkeen kappaleet voidaan pintakäsitellä ja osakokoonpanna asiakkaan tarpeen mukaan. Componentan konepajojen toiminta ei ole luonteeltaan merkittävästi ympäristöä kuormittavaa. Konepajoissa ympäristökuormitusta aiheuttavat: öljyt ja kemikaalit; koneistuksessa tarvittavat leikkuunesteet ja syntyvä leikkuunestejäte (käytössä on myös muita kemikaaleja, mm. nestekaasu) Takeiden eli taottujen komponenttien valmistus tapahtuu pitkälle automatisoiduilla tuotantolinjoilla. Takomoissa ympäristökuormitusta aiheuttavat: energiankäyttö melu Ympäristönsuojelu on huomioitu Componentan tuotantoprosesseissa. Katso tarkemmin TUOTANNON PÄÄMATERIAALIT Taeaihiot, t (takomot) Romu, t (valimot) Harkko, t (valimot) Hiekka, t (valimot) Leikkuunesteet, t (konepajat ja takomot) ENERGIAN KULUTUS Sähkönkulutus, MWh Kaukolämpö, MWh Koksi, t Maakaasu, m Öljy, t Nestekaasu, t VEDEN KULUTUS, m PÄÄSTÖT ILMAAN Pöly ilmaan, t VOC-aineiden käyttö, t (amiinit & liuotinaineet) JÄTTEET Jätevesi, m Pöly, t Hiekka, kuona yms., t Sekajäte, t Ongelmajäte, t Metalliromu, t Puujäte, t Paperi, pahvi yms., t Muu lajiteltu jäte, t *) De Globen luvut mukana vuodesta alkaen

7 Componenta Oyj Ympäristöraportti Ympäristökustannukset Componenta-konsernin ympäristökustannukset vuonna olivat 3,1 miljoonaa euroa (1,6 Me vuonna 2003), josta Globen osuus oli 1,3 Me. Ympäristökustannuksista suurimman osan 62 % (43 %) muodosti jätehuolto. Muut ympäristönsuojelutoimet, mm. oman ympäristöhallinnon kulut ja jäteverot, olivat toiseksi suurin erä 15 %:n (27 %) osuudella. Ilmakehän suojeluun, esim. suodatinlaitteistojen käyttökuluihin käytettiin 12 % (18 %) ympäristökustannuksista sekä jätevesihuoltoon 9 % (11 %). Biologisen monimuotoisuuden ja maisemien suojelun osuus konsernin ympäristökustannuksista oli 2 % (0 %) sekä maaperän ja pohjavesien suojelun kustannusten osuus 0,5 % (1 %). Ympäristöinvestoinnit vuonna olivat yhteensä 0,7 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Globen Heerlenin sekä Iisalmen ja Karkkilan valimoissa, joissa pölynerotuksen laitteistot muutettiin uudenaikaisiksi kuivapölyasemiksi, joiden pölypäästöt ovat vain murto-osa aiempien laitteiden päästöistä. Lisäksi Karkkilan ja Porin sekä Hollannin Weertin ja Heerlenin valimoissa tehtiin teknisiä muutoksia mm. melun vähentämiseksi. Konsernissa investointeja tehtäessä huomioidaan niiden ympäristövaikutukset. Ympäristömenot Me 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Energiankäyttö % liikevaihdosta 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Valimot kuluttavat 85 % koko konsernissa käytettävästä energiasta. Erityisesti sulatus kuluttaa paljon energiaa, sillä sulan raudan lämpötila nostetaan yli asteeseen. Huomattava määrä energiaa kuluu myös prosessin pölynpoistojärjestelmien korvausilman lämmittämiseen. Valumuotit, joihin sula kaadetaan, valmistetaan hiekasta. Hiekassa on paljon hienorakeista pölyä, joka pitää poistaa prosessista sen eri vaiheissa pölyasemien kautta. Muita energiankäyttökohteita valimoissa ovat lähinnä koneet ja laitteet, lämpökäsit Ympäristömenojen jakautuminen 15 % 2 % 0,5 % 12 % 9 % 62 % Jätehuolto Jätevesihuolto Ilmakehän suojelu Maaperän ja pohjavesien suojelu Biologisen monimuotoisuuden ja maisemien suojelu Muut ympäristönsuojelutoimet Tuotannon energiankulutus konsernissa GWh tely, lämmitys, yleisilmastointi, valaistus ja sisäiset kuljetukset. Suurin osa Componentan käyttämästä energiasta saadaan sähköstä. Koksia käytetään Globen Heerlenin valimossa kupoliuunissa tapahtuvaan sulatukseen. Muissa valimoissa sulatus tehdään sähköuuneilla. Nestekaasua käytetään pääasiassa valulaitteiden kuumanapitoon ja esilämmitykseen. Maakaasua käytetään Globen valimokiinteistöjen lämmitykseen Energiankäytön jakautuminen energialähteittäin 1 % 3 % 6 % 15 % 10 % Sähkö Kaukolämpö Koksi Maakaasu Öljy Nestekaasu 65 % Valimot Valimoiden energiankulutus tuotettua tonnia kohden pieneni noin 15 % vuoteen 2003 verrattuna. Muutos johtuu pääasiassa siitä, että vuoden luvussa ovat mukana Globen luvut. Globen valimoiden tehokkaampi energiankäyttö perustuu valujärjestelmissä oleviin eroihin. Globen valujärjestelmissä rankojen ja syöttöjen osuus on pienempi, minkä ansiosta suurempi osuus sulasta menee suoraan lopputuotteeseen ja suhteellinen energiankulutus on pienempi. Ilmastosta johtuen eivät Globen valimoiden lämmitys ja pölyasemien korvausilman lämmittäminen kuluta yhtä paljon energiaa kuin mitä vastaaviin toimintoihin

8 Componenta Oyj Ympäristöraportti kuluu Suomessa. Heerlenin valimon kupoliuunin sulatus on jatkuva prosessi ja se kuluttaa vähemmän energiaa sulatettua tonnia kohti kuin sähköuunit. Alvestan valimon tuotannon siirrolla Karkkilaan oli energiankäytön kannalta huomattava merkitys. Sen ansiosta Karkkilan valimon käyttösuhde paranee oleellisesti eli kiinteät energiakulut, kuten esimerkiksi sulan kuumanapidon ja kiinteistön lämmityksen kulutus, jakaantuvat suuremmalle tuotannolle. Siten energiankulutus tuotettua tonnia kohden laskee merkittävästi. Vuoden aikana tehtiin Iisalmessa sijaitsevan Suomivalimon ja Componentan hallintaan Pietarsaaressa siirtyneen konepajarakennuksen energiakatselmointi. Lisäksi energiakatselmointi Karkkilassa päivitettiin vastaamaan muuttuneita tuotanto-olosuhteita. Energiakatselmoinnit ja niihin perustuvat analyysit olemassa olevista energiavirroista on nyt tehty kaikissa Suomen valimoyksiköissä. Vuoden aikana aloitettujen katselmointien mittaus- ja dokumentointityö jatkuu vuonna 2005 talvimittaustulosten osalta. Analyyseissä priorisoidaan säästöpotentiaalit ja niiden tuloksia hyödynnetään tulevissa investoinneissa. Karkkilan valimossa saatiin syksyllä päätökseen kiinteistöautomaatiojärjestelmän rakentaminen, mikä on tuottanut noin 20 %:n suhteellisen säästön Karkkilan lämmityskustannuksissa. Vuoden aikana Iisalmen valimossa otettiin käyttöön uusi energiaystävällinen pölynerotusasema. Sen pölynerotuskyky on niin hyvä, että lämmin poistoilma voidaan Valimoiden energiankulutus MWh/valettu tonni 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 johtaa takaisin tuotantotiloihin. Korvausilmaa ei tarvita tehdastilaan, ja varsinkin talvisin energiaa säästyy merkittävästi. Globen Weertin valimon puhdistamossa on käytössä vastaavanlainen laitteisto. Belfeldin valimon tuotantolinja siirrettiin vuoden 2005 alussa Heerleniin Hoensbroekin valimon yhteyteen. Uudella nimellä Globe Heerlen toimivassa valimossa tuotantolinjoilla on käytössään yhteinen kupolisulatto. Laskelmien mukaan energian suhteellinen käyttö pienenee vuoden 2005 aikana edelleen. Konepajat Konepajojen osuus Componentan energiankulutuksesta on 5 %. Konepajoissa suurin osa energiasta kuluu työstökoneisiin ja kiinteistöjen lämmitykseen sekä ilmastointiin. Energiankulutus tuotettua tonnia kohden konepajoissa pieneni 12 % vuoteen 2003 verrattuna. Suurimpana syynä kulutuksen suhteelliseen vähenemiseen oli tuotannon Konepajojen energiankulutus MWh/koneistettu tonni 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Takomoiden energiankulutus MWh/taottu tonni 3,5 Energia-analyysi osana tuotannon suunnittelua Energiankulutuksen vähentäminen kuuluu Componentan tärkeimpiin ympäristötavoitteisiin. Lähes kaikissa Componentan Suomessa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa on teollisuuden energia-analyysin avulla selvitetty kiinteistöjen ja tuotantoprosessien energiankäyttöä ja tehostamismahdollisuuksia. Energia-analyysit ovat edistäneet sellaisten toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa, joiden avulla energiatehokkuudesta tulee osa vakiintunutta toimintaa. Energia-analyyseissa on löytynyt paljon pieniä välittömästi tehtäviä toimenpiteitä, joiden takaisinmaksuaika on ollut lyhyt. Tuotannollisia investointeja valmisteltaessa ja hyväksyttäessä huomioimme aina niiden energia- ja ympäristövaikutukset. Ilmastointi ja paineilma suurimmat energiankäytön tehostamiskohteet Yli 90 prosenttia Componentan käyttämästä energiasta on sähköenergiaa. Vuonna konsernin Suomessa sijaitsevat tuotantolaitokset kuluttivat sähköä 131 GWh. Laitokset kuluttavat yhdessä tunnissa lähes saman verran energiaa kuin kaksi sähkölämmitteistä omakotitaloa vuodessa. Tuotantolaitosten suurimmat energiankäytön tehostamiskohteet ovat ilmastointi ja paineilma. Niiden optimointi vaatii laitteiden hyvää kunnossapitoa, oikeita säätöjä, tarkoituksenmukaista käyttöä sekä automaatiota. Mm. Karkkilan valimossa käyttöönotettu keskitetty kiinteistövalvontajärjestelmä sekä ilmastointilaitteiden yhteyteen asennettut lämmöntalteenottolaitteistot vähensivät viidenneksen vuosittaisia lämmityskustannuksia. Samalla pienennettiin ympäristöpäästöjä ja parannettiin työskentely-olosuhteita. Raudan sulattamisesta ja jatkojalostamisesta syntyvää prosessilämpöä hyödynnetään Karkkilassa tuotantotilojen lämmitykseen sekä raaka-aineeksi käytetyn rautaromun kuivattamiseen ja esilämmittämiseen. Ensimmäinen energia-analyysi Componentassa tehtiin jo vuonna 1995, jolloin yhteistyökumppanina oli KTM:n energiapoliittinen osasto. Viime vuosina energia-analyysiemme käytännön toteutuksesta on vastannut Electrowatt-Ekono Oy. Päivitämme energia-analyyseja tarpeen mukaan, vähintään viiden vuoden välein. Oleellista on optimoida energiankäyttöä jo tuotannon suunnittelussa. Energia-analyysien yhteydessä Componenta on saanut työkalun, jonka perusteella analyysien tehostamiskohteiden kannattavuuslaskelmia voidaan päivittää tuotannon, energiankäytön ja -hintojen muuttuessa. 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0

9 Componenta Oyj Ympäristöraportti Sulan raaka-aineet Tuotantomäärät Valimoiden ilmaan johdetut hiukkaset Amiinit ja liuottimet (VOC-aineita) % 100 tonnia kg/valettu tonni 1,2 kg/valettu tonni 4, ,0 0,8 3,5 3,0 2, ,6 2, Harkko Kierrätysromu Valetut tonnit Componenta Valetut tonnit De Globe Koneistetut tonnit Taotut tonnit 0,4 0,2 0,0 1,5 1,0 0,5 0,0 kasvu. Kiinteistön lämmityskulut ja muu kiinteäluontoinen energiankulutus jakaantuivat suuremmalle tuotantomäärälle. Takomot Takomoiden osuus Componentan energiankulutuksesta on 10 %. Takomoissa energiaa kuluu eniten taeaihioiden kuumentamiseen takomislämpötilaan. Energiankulutus tuotettua tonnia kohden takomoissa pieneni 4 % vuoteen 2003 verrattuna. Tuotantoa siirrettiin iskuvasaralta tehtäväksi puristinlinjalla. Puristinlinjalla taontapurseet leikataan tuotteen ollessa vielä kuuma ja lämpökäsittely tehdään välittömästi sen jälkeen. Näin tuotteita ei tarvitse kuumentaa uudelleen, ja energiaa kuluu vähemmän. Raaka-aineiden käyttö Componentan valimot käyttävät tehokkaasti hyödykseen kierrätettyjä raaka-aineita. Suurin osa sulatukseen panostettavista raaka-aineista on konepajateollisuuden lajittelemaa kierrätysromua. Sulatukseen lisätään harkkoja riittävien metallurgisten ominaisuuksien saavuttamiseksi. Sulaan lisätään myös erilaisia metallisia apuaineita (esimerkiksi grafiittia, ferropiitä, kuparia) sen kemiallisen analyysin säätämiseksi haluttuihin tavoitteisiin. Valimot sulattavat lähes kaikki omassa prosessissa syntyvät valurangat ja -syötöt. Valurankojen ja -syöttöjen avulla sula johdetaan valumuotissa varsinaiseen tuotteeseen. Valurangat ja -syötöt poistetaan tuotteista jälkikäsittelyssä ja kuljetetaan takaisin sulatukseen. Vain osaa Globe Heerlen Furan -tuotantolinjan hylkykappaleista ei niiden koon takia kyetä sulattamaan omissa sulatoissa. Ne myydään hyötykäytettäviksi toisiin valimoihin. Vuoden aikana kierrätysromun saatavuus oli maailmanlaajuisesta markkinatilanteesta johtuen huono. Euroopasta kuljetettiin laivalasteittain kierrätysromua Kiinan kasvaville markkinoille eikä jäljelle jäänyt kierrätysromu riittänyt Euroopan valimoiden tarpeisiin. Sen takia valimoissa jouduttiin käyttämään sulatuksessa harkkoa enemmän kuin vuonna Tästä huolimatta valimoiden raaka-aineista lähes 80 % on kierrätettyjä materiaaleja. Takomoissa raaka-aineina ovat taeaihiot. Taeaihiot valmistetaan terästehtaissa ja ne tulevat takomoon tankoina. Taonnassa käytettyjen taeaihioiden määrä tuotettua tonnia kohden väheni noin 2 % vuoteen 2003 verrattuna. Väheneminen johtui taontapurseiden määrän pienentymisestä. Taonnassa tuote muovataan aihiosta haluttuun muotoon iskemällä ja syntyvät purseet joudutaan poistamaan. Näin tuotettua tonnia kohden kuluu enemmän raakaainetta. Konepajojen raaka-aineina ovat pääasiassa omissa valimoissa valetut valuaihiot. Huolimatta kierrätysromun saatavuusongelmista on tavoitteemme vuonna 2005 käyttää maksimimäärä kierrätysromua. Pöly- ja VOC-päästöt Valimoprosessin suurimpana päästönä on pöly. Valamisessa käytetään hiekasta tehtyjä muotteja ja keernoja. Hiekka kiertää prosessissa jatkuvasti ja sen raekoko pienenee mekaanisesta kulumisesta johtuen. Sen vuoksi hiekka pölyää ja pölyä joudutaan imemään pois prosessista useista eri kohteista. Pöly johdetaan pölynerotusasemille, joissa pöly erotetaan ilmavirrasta ja ilma johdetaan ulos. Uudenaikaisimmatkaan pölynerotusasemat eivät pysty poistamaan kaikkein hienorakeisinta pölyä ja osa pölystä pääsee ulkoilmaan. Myös käytössä olevien pölynerotusasemien ja -menetelmien erotuskyvyissä on eroja. Valimoprosessin VOC-päästöt (= haihtu

10 10 Componenta Oyj Ympäristöraportti Karkkilan valimon pölypäästöt ennen tuotannon laajentamisprojektia ja sen jälkeen vat orgaaniset yhdisteet) ovat peräisin tuotteiden maalauksessa käytetyistä liuottimista, muottien ja keernojen maalaamisessa (=peitostamisessa) käytetyistä alkoholipohjaisista ohenteista sekä keernojen kovettamisessa käytetyistä amiineista. Componentan yksiköissä on pääosin siirrytty vesiohenteisiin maaleihin, mutta osa tuotteista joudutaan edelleen asiakkaan valmistusprosessista johtuen maalaamaan liuotinpohjaisilla maaleilla. Takominen ja koneistaminen eivät aiheuta merkittäviä pöly- ja VOC-päästöjä. Ilmaan pääsevä pölymäärä tuotettua tonnia kohden pieneni valimoissa 33 % vuoteen 2003 verrattuna. Yhtenä syynä on se, että Globen valimoiden pölypäästöt ovat mukana luvuissa. Ilmaan pääsevä pölymäärä on nykyisten pölynerotusasemien ansiosta varsin pieni. Pölyä pääsee ympäristöön alle 1 kg tuotettua tonnia kohden. Iisalmen ja Karkkilan valimoiden pölynerotuksessa käytössä olleet märkäasemat korvattiin vuoden aikana uudenaikaisilla kuivapölynerotusasemilla. Uusien asemien pölypäästöt ovat vain murto-osa vanhojen märkäasemien pölypäästöistä. Tehtyjen investointien vaikutukset näkyvät täysimääräisinä vuoden 2005 aikana. Tammikuussa otettiin Heerlenin sulatossa käyttöön uusi kuivapölynerotusasema, joka käsittelee sitä edeltävältä kupolisulaton märkäerotusasemalta tulevan ilman uudelleen. Uuden kuiva-aseman pölynerotuskyky on 1 mg/m 3. Märkäaseman erotuskyky oli vain 150 mg/m 3. Tehdyn investoinnin ansiosta kupoliuunilta ilmaan pääsevä pöly on pienentynyt murto-osaan. Karkkilan tuotannon laajentaminen vuonna ei lisännyt pölymääriä. Tehokkaampien pölynerotusasemien ansiosta pölymäärä on pienentynyt lähiympäristössä. Yläreunassa olevassa kuvassa vasemmalla on pölypäästöjen vuorokausiarvojen tilanne ennen muutosta ja oikean tilanne muutoksen jälkeen. Pölymäärät ovat pienentyneet oleellisesti uuden valimon käyttöönoton jälkeen syksyllä. Belfeldin valimon tuotannon siirto Heerleniin tulee myös näkymään pölypäästöjen pienenemisenä vuoden 2005 aikana. Valimoissa amiineista ja liuottimista johtuvat VOC-päästöt tuotettua tonnia kohden pienenivät 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vesiohenteisen maalauksen osuus on lisääntynyt edelleen. Globen Heerlenin valimon furaanilinjan muotit sekä Componentan Iisalmen valimon furaanihiekasta valmistetut muotit peitostetaan ennen valamista riittävän pinnanlaadun aikaansaamiseksi ja metallin hiekkaan tunkeutumisen estämiseksi. Peitostamisessa joudutaan käyttämään alkoholiliuotinta, koska automaattilinjalla aikaa kuivumiselle on vähän. Heerlenin valimossa sekä Iisalmen käsinkaavauksessa peitosteesta haihtuva alkoholi poltetaan, ja vain noin 30 % siitä pääsee kaasuina ulkoilmaan. Globen valimoiden keernanvalmistuksen amiinikaasut johdetaan happokäsittelyyn, jossa amiinit sidotaan happoon ja vain 5 % amiineista pääsee kaasuina ilmaan. Käsittelyssä käytetty happoamiiniliuos toimitetaan Saksaan käsittelylaitokselle, jossa happo ja amiini erotellaan uudelleenkäyttöön. Vuonna VOC-päästöjen hajuhaittojen pienentämiseksi lähiympäristössä korotettiin Heerlenin valimon valu- ja jäähdytyslinjan poistopiippu 25 metriin. Vuoden 2005 aikana Heerlenissä jatketaan VOC- ja hajupäästöjen vähentämiseksi projektia, jonka tavoitteena on korvata cold box -keernojen sideaineet ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla. Melu Useat Componentan tuotantoyksiköt sijaitsevat lähellä asutusta, minkä vuoksi toiminta saattaa aiheuttaa häiriötä lähiympäristölle. Melun torjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota näissä yksiköissä. Seuraamme ja mittaamme tuotantolaitoksiemme aiheuttaman melun määrää lähiympäristössä. Melua aiheuttavat pääasiassa valimoiden raakaaineiden käsittely, takomoiden taonta Karkkilan valimon melutasot ennen tuotannon laajentamisprojektia ja sen jälkeen Keskiäänitasot LAeq. db <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= <

11 11 Componenta Oyj Ympäristöraportti Valimoiden jätteet kg/valettu tonni Konepajojen jätteet kg/koneistettu tonni prosessi sekä ilmastointi. Luonnollisesti myös kuljetukset aiheuttavat melua. Vuoden aikana Globen Weertin ja Heerlenin valimoissa tehtiin useita muutoksia, joiden ansiosta toiminta yöaikaan on mahdollista. Weertin sulaton jäähdytyslaitteisto uusittiin ja uuden jäähdytyslaitteiston melutaso on paljon aikaisempaa pienempi. Porin valimoon rakennettiin kesäkuussa meluseinä pienentämään ympäristöön pääsevää melua. Karkkilan valimon tuotannon laajennuksen yhteydessä vuonna tehtiin tarkka meluselvitys. Meluselvityksen perusteella useita melulähteitä koteloitiin ja meluseiniä rakennettiin. Sivun 10 alareunassa olevassa kuvassa on esitetty melumäärät ennen ja jälkeen muutosten. Vaikka tuotantomäärät ovat kasvaneet merkittävästi, on melua pystytty pienentämään oleellisesti. On myös huomattava, että uusitussa valimossa tehdään kahden tuotantolaitoksen tuotantomäärä eli kokonaisuutena tilanne on parantunut paljon. Jätteet ja kierrätys Takomoiden jätteet kg/taottu tonni Lajittelematon Lajiteltu, mutta ei hyötykäytetty Lajiteltu ja hyötykäytetty Valimoiden suurimmat jätelajikkeet ovat ylijäämähiekka ja pöly. Ylijäämähiekka on hiekkaa, joka joudutaan poistamaan hiekkaprosessista siihen tehtyjen lisäyksien takia. Lisäyksiä tehdään hiekan riittävän laadun ylläpitämiseksi. Valuprosessista palautettuun hiekkaan lisätään noin 2 % uutta hiekkaa ja sideaineita eli hiekka on 98 %:sesti jatkuvassa kierrossa. Siitä huolimatta ylijäämähiekkaa syntyy paljon. Toinen suuri jätejae on pöly, joka erotellaan pölynerotusasemilla sinne eri hiekkaprosessin kohteista johdetusta ilmasta. On huomattava, että pölyjätteen määrän kasvaminen tarkoittaa samalla ilmaan päässeen pölyn määrän pienenemistä. Lisäksi valimoissa syntyy kuonajätettä. Kuona on sulan pinnalle nousseita epäpuhtauksia (hiekkaa jne.), jotka poistetaan ennen valamista. Muut jätteet valimoissa ovat normaalia teollisuuden synnyttämää jätettä. Suurin osa siitäkin lajitellaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteitä syntyy lähinnä voiteluaineista, maalausprosesseista ja amiinikaasujen käsittelyprosessista. Konepajoissa normaalien teollisuusjätteiden lisäksi syntyy työstölastua. Ongelmajätteitä syntyy koneiden voiteluaineista, koneistuksessa käytettävistä leikkuunesteistä ja maalausprosesseista. Takomoissa suurin jätelajike ovat taontapurseet. Ongelmajätteitä syntyy mm. taonnassa käytettävästä öljystä ja jäähdytysemulsioista. Valimot Componentan ja Globen valimoiden kokonaisjätemäärä tuotettua tonnia kohden kasvoi 0,5 % vuoteen 2003 verrattuna. Karkkilan valimossa otettiin käyttöön kaavauslinja, jonka muottikoko on suurempi eli ylijäämähiekan osuus tuotettua tonnia kohden on kasvanut. Prosessista erotellut pölymäärät jätteenä ovat myös kasvaneet. Globe Heerlen Furan ja Globe Weert -valimoissa on käytössä kaavaushiekan uudelleenkäsittelylaitokset. Käsittelyn jälkeen kaavaushiekkaa voidaan käyttää keernojen valmistuksessa, jolloin uuden hiekan tarve ja syntyvän ylijäämähiekan määrä pienenevät vastaavasti. Valimoiden lajitellun ja hyötykäyttöön toimitetun jätteen osuus kasvoi merkittävästi vuoteen 2003 verrattuna. Suurin osa hiekasta ja pölystä hyötykäytetään. Pietarsaaren valimon ylijäämähiekka ja pöly varastoidaan naapurikaupungin uuden sekajätekaatopaikan tulevaa rakentamista sekä nykyisen peittämistä varten. Porin valimon ylijäämähiekkaa sekä hiontapölyä varastoidaan uusien teollisuuskaatopaikkojen rakentamista varten. Lisäksi ylijäämähiekkaa on käytetty Porissa ajoharjoitteluradan pohjustukseen. Iisalmen valimon furaanihiekka käytetään paikallisen kaatopaikan peittoaineena. Lähes kaikki Globen valimoissa syntyneet jätteet toimitetaan hyötykäytettäväksi. Esimerkiksi kupoliuunista eroteltu sulaton pö

12 12 Componenta Oyj Ympäristöraportti lyliete käytetään betonipilareiden valmistukseen. Ylijäämähiekkaa käytetään betonirakenteissa. Kuonasta erotellaan metalli ja kuonaa käytetään peittoaineseoksissa. Vain tulenkestävät aineet ja lajittelematon jäte toimitetaan kaatopaikalle. Konepajat Valimoiden vesi jätevesilaitokselle m 3 /valettu tonni 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00 Konepajojen kokonaisjätemäärä tuotettua tonnia kohden pieneni vuonna vuoteen 2003 verrattuna. Konepajojen suurin jätejae ovat työstölastut. Vuonna ne toimitettiin terästeollisuuden sulatoille. Vuoden aikana tehtiin kokeita, joissa työstölastu puristetaan briketeiksi. Briketit on tarkoitus sulattaa tulevaisuudessa omissa valimoissa. Sulatuskokeet ovat onnistuneet hyvin ja investointipäätös koskien briketointilaitteiston käyttöönottoa Pietarsaaressa vuoden 2005 aikana on tehty. Pietarsaaren konepajan työstölastut briketoidaan ja sulatetaan jatkossa Pietarsaaren valimossa. Konepajojen vesi jätelaitoksille m3/koneistettu tonni 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00 Briketoinnissa saadaan myös lastuissa oleva leikkuuneste eroteltua, ja puhdistuskäsittelyn ansiosta sekin saadaan uudelleen käyttöön omassa koneistuksessa. Lähes kaikki konepajojen jätteet on lajiteltu. Takomot Takomoiden jäte tuotettua tonnia kohden vuonna pieneni vuoteen 2003 verrattuna. Suurimpana jätejakeena ovat taontapurseet, jotka toimitetaan hyötykäyttöön terästeollisuuden sulattoihin. Niiden määrä pieneni oleellisesti vuoteen 2003 verrattuna. Lähes kaikki takomoiden jätteet on lajiteltu. Jätevesi Vettä käytetään valimoissa ja takomoissa jäähdytykseen, hiekan lisäaineena valimoissa sekä konepajojen leikkuunesteissä ja maalausprosesseissa. Jäteveden määrä vuonna pieneni vuoteen 2003 verrattuna. Globen Weertin Takomoiden vesi jätelaitoksille m3/taottu tonni 1,50 1,25 1,00 0,75 0,50 0,25 0,00 valimo, Karkkilan valimo, Porin valimo sekä Kolsvan takomo ottavat prosessissa käytettävän jäähdytysveden joesta. Vesi kiertää suljetussa järjestelmässä ja palautuu takaisin hieman lämpimämpänä jokeen eli jätevettä ei synny. Valimoiden hiekan kostutuksessa käytetään myös paljon vettä. Se haihtuu valuprosessin aikana eikä joudu kunnalliseen viemäriverkkoon. Kuljetukset Asiakkaille menevät valmiit tuotteet kuljetetaan pääosin asiakkaiden omien sopimusten mukaisesti heidän määräämillään kuljetusyhtiöillä. Osan tuotteiden kuljetuksista hoitaa Componenta. Meidän valitsemillamme kuljetusyhtiöillä on sekä laatu- että ympäristöjärjestelmät. Vaadittava kustannustehokkuus tarkoittaa myös mahdollisimman suoria reittejä. Kaikki valitsemamme yhteistyökumppanit ovat niin suuria, että tyhjinä autoja ei tarvitse ajaa. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n Itä- Suomen alueyhdistys palkitsi Componenta Suomivalimon Vuoden Kuljetusasiakkaana. Perusteluissa mainittiin, että valimon koko toimitusketju toimii hyvin. Tavarat lastataan ja puretaan viivytyksettä. Valimon alue on myös järjestetty niin, että kuljetusrekkojen liikkuminen siellä on vaivatonta ja nopeaa. Raaka-aineiden kuljetuksista noin 50 % on kierrätysromun kuljetuksia. Kierrätysromun kuljetukset valimoihin tapahtuvat ainoastaan täysinä autolasteina, jotta vältetään ylimääräistä liikennettä. Lisäksi kuljetukset hoidetaan alueellisesti, jolloin vältetään pitkät kuljetusmatkat. Toinen suuri raaka-aineiden kuljetuserä on harkkorauta. Sen kuljetus Suomeen tapahtuu tonnin laivakuormissa. Muut raaka-aineet saapuvat konttikuljetuksina tai kuorma-autoilla. Pyrimme aina raaka-aineiden kuljetuksissa täysiin kuormiin. Lentokuljetuksia ei normaalisti käytetä. Junakuljetuksia käytetään vain erityistapauksissa. Pakkaukset Tuotteiden pakkausmateriaalina käytetään joko asiakkaan omistamia kierrätettäviä lavoja ja kauluksia tai metallisia häkkejä. Omat pakkausmateriaalimme ovat kierrätettäviä eur-lavoja ja eur-kauluksia. Samoja pakkausmateriaaleja käytetään myös omien yksiköidemme välisessä liikenteessä. Raaka-aineiden pakkauksissa pyrimme mahdollisimman suurin pakkauskokoihin. Esimerkiksi metallisia apuaineita tulee

13 13 Componenta Oyj Ympäristöraportti kg:n suursäkeissä ja maaleja 200 l:n tynnyreissä tai suuremmissa konteissa. Vaadimme raaka-ainetoimittajilta eur-lavojen käyttöä. Componenta on Suomessa Pakkausalan ympäristörekisterin PYR Oy:n jäsen. Riskitilanteet Mahdollisia ympäristöön vaikuttavia riskitilanteita oli yksiköissämme vuoden aikana muutamia. Tilanteet hoidettiin hallitusti eikä niillä ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia. Pietarsaaren valimossa puhkesi kuljetussenkka ja sulaa pääsi lattialle. Se ei aiheuttanut tulipaloa eikä henkilövahinkoja. Suomivalimossa pölynerotusjärjestelmästä alkunsa saanut kipinä sytytti pölyputken ja kuumentunut putki edelleen viereisen rakennuksen. Vahingot olivat pienet, ei henkilövahinkoja. Ruotsissa Alvestan valimossa oli pieni tulipalo, kun sulan lämpimänäpitouunista kaatunut kuuma rauta sytytti palamaan valimon lattialla olleita tavaroita, mm. kaksi trukkia. Aineelliset vahingot jäivät pieniksi, ei henkilövahinkoja. Ruotsin Kolsvassa sijaitsevassa takomossa tapahtui pieni tulipalo, kun kuuma akselitappi putosi öljyyn ja sytytti sen tuleen. Palo rajattiin nopeasti eikä henkilövahinkoja sattunut. Heerlenin kupoliuunin pölynerotusasemassa oli syksyllä häiriöitä kahtena päivänä. Tuotantoa jouduttiin rajoittamaan ja normaalia enemmän pölyä pääsi ympäristöön. Heerlenin valimossa tapahtui loman aikana tehdyissä asennustöissä räjähdys, jossa yksi henkilö loukkaantui. Weertin valimossa paloi sulan kuljetuksessa käytetty trukki. Valimoissa käsitellään jatkuvasti sulaa rautaa ja sen takia onnettomuuksiin on osattu hyvin varautua. Ympäristöjärjestelmien edellyttämät pelastussuunnitelmat löytyvät kaikista valimoista. Pietarsaaren valimon ja konepajan pelastussuunnitelma uusittiin kesällä. Sidosryhmät Componentan sidosryhmiä ovat asiakkaiden, henkilöstön ja osakkeenomistajien lisäksi mm tavarantoimittajat, alihankkijat, viranomaiset, tuotantoyksiköiden lähinaapurit jne. Eri sidosryhmillä on erilaisia odotuksia ympäristöasioihin liittyen. Useat asiakkaat edellyttävät meiltä ympäristöjärjestelmiä. Ajoneuvoteollisuus ylläpitää ns. mustien ja harmaiden kemikaalien listoja. Mustien listojen kemikaaleja ei saa olla heille toimitettavissa lopputuotteissa ja niiden käytölle tuotantoprosessissa pitää jatkuvasti etsiä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Myös ns. harmaan listan aineiden käyttöä pitää välttää. Tarkistamme jatkuvasti, että mustien ja harmaiden listojen vaatimukset toteutuvat. Ajoneuvoteollisuuden tiukat vaatimukset esimerkiksi lyijyä koskien olemme pystyneet toteuttamaan. Raaka-ainetoimittajiksi valitsemme ensisijaisesti sellaiset toimittajat, joilla on käytössään ympäristöjärjestelmät. Componentan Pietarsaaren valimo osallistuu vuosittain Pietarsaaren seudun ilmanlaadun tutkimukseen, jossa ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisesti kahdessa mittauspisteessä. Tutkimuksen viimeisessä vuosi raportissa todetaan, että valtaosa kaupunkiilmassa leijuvasta pölystä on peräisin liikenteestä, joko suoraan pakokaasuista tai liikenteen tienpinnasta nostattamana. Leijuvan pölyn pitoisuudet ovat suurimmillaan keväisin lumien sulettua, kun liikenne ja tuuli nostattavat jauhautunutta hiekoitushiekkaa ja nastojen rouhimaa tieainesta ilmaan. Valimoiden lähialueella asuvilla ihmisillä on ollut hyvä mahdollisuus vaikuttaa asioihin varsinkin nyt, kun valimoiden ympäristölupia on uudistettu. Jokaisella on ollut oikeus jättää muistutus, jonka ympäristöviranomaiset huomioivat ympäristölupapäätöstä tehdessään. Muistutuksia esimerkiksi Globen valimoiden osalta Hollannissa ei jätetty lainkaan ja Pietarsaaressa kirjattiin vain yksi muistutus. Valimoiden läheisyydessä toimivat alueelliset viranomaiset ovat myös jättäneet lausuntonsa ympäristölupien uudistamisprosessin aikana. Ympäristöviranomaiset ovat huomioineet nekin tehdessään ympäristölupapäätöksiä. Ympäristöviranomaisille raportoidaan vuosittain ympäristöluvissa määritettyjen tarkkailujen ja seurantojen tuloksia. Pienetkin asiat voivat olla ympäristön kannalta merkittäviä. Jatkuvan parantamisen merkeissä on esimerkiksi Componenta Främmestadissa tehty vuoden aikana 233 ympäristöön liittyvää aloitetta. Henkilökunta osallistuu toiminnan kehittämiseen aktiivisesti. Tiimit pitävät säännöllisesti kokouksia, joissa priorisoidaan tehtävät toimenpiteet. Esimerkiksi leikkuunesteiden pitoisuuksien säätö ja kuljetuskertoja säästävien pakkauksien ohjeistaminen olivat parannusehdotustoiminnan kautta toteutettuja toimenpiteitä vuonna. Ehdotuksien suuri määrä osoittaa henkilökunnan sitoutumisen ympäristöasioihin ja ympäristön huomioimisen päivittäisessä toiminnassa. Ympäristöluvat Valimo- ja takomotoiminta ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tarvitsevat ympäristöluvan. Pietarsaaren valimo sai uuden luvan vuoden lopussa ja Globe Weertin valimo keväällä. Globe Heerlenin eli entisen Hoensbroekin valimon ja sinne joulukuussa siirretyn Belfeldin tuotantolinjan yhteinen ympäristölupa saatiin tammikuussa Porin, Karkkilan ja Iisalmen valimoiden ympäristöluvat ovat parhaillaan hyväksymismenettelyssä ja päätöksiä odotetaan lähiaikoina. Karkkilan valimon tuotannon laajennuksen yhteydessä tehtiin ympäristövaikutuksien analyysi (YVA). Ympäristövaikutuksia arvioitiin laajasti ja esille tulleet asiat huomioitiin tuotannon laajennuksen yhteydessä. Ne tulevat osaltaan myös vaikuttamaan uuteen ympäristölupaan. Virsbon ja Smedjebackenin takomoilla on voimassa olevat luvat ja Kohlsvalle haetaan uutta lupaa kevään 2005 aikana. Valimoiden ympäristöluvat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne ohjaavat ympäristöön liittyvää kehittämistä. Uusissa luvissa on lukuisia sellaisia vaatimuksia, jotka kehittävät tuotantoyksiköiden ympäristöasioita pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi Hollannin valimoissa on uusina vaatimuksina hajuhaitto

14 14 Componenta Oyj Ympäristöraportti jen mittaaminen ja niiden minimointi. Ruotsissa sijainneen Alvestan valimon tuotannon lopettamiseen liittyen on käynnissä aikaisemman toiminnan maaperätutkimus. Componentan hallinnan aikainen tuotantotoiminta ei ole kuormittanut maaperää. Ympäristöjärjestelmät Konsernin ympäristöpolitiikan mukaan jokaisella tuotantoyksiköllä on oltava standardin ISO mukainen ympäristöjärjestelmä. Järjestelmien rakentaminen jatkui vuoden aikana ja Wirsbon valimo sai sertifikaatin keväällä. Ympäristösertifikaatit ovat käytössä seuraavissa tuotantoyksiköissä: Ympäristöjärjestelmän rakentamisprojekti on käynnistynyt Componenta Pistonsissa ja Componenta Nisamossa. Molemmissa yksiköissä rakennetaan samanaikaisesti sekä laatu- että ympäristöjärjestelmä. Tavoitteena on, että järjestelmät ovat valmiit vuoden 2006 alussa. Componenta Åmålissa on järjestelmän rakentaminen siinä vaiheessa, että sen sertifiointi on ajankohtainen vuoden 2005 lopussa. Globen valimoiden yhteisen ympäristöjärjestelmän rakentaminen on alkanut ja tavoitteena on saada se valmiiksi vuoden 2005 loppuun mennessä. Globen ympäristöjärjestelmä on tarkoitus sertifioida kesällä Samanaikaisesti Globen laatujärjestelmä päivitetään ajoneuvoteollisuuden standardin ISO/TS vaatimuksien mukaiseksi. Ympäristöjärjestelmät ohjaavat yksiköiden kehittämistä ja auttavat oman tuotannon ympäristövaikutuksien tunnistamisessa ja merkittävien ympäristönäkökohtien korjaamisessa. Järjestelmät korostavat myös kaikkien vastuuta ympäristöasioissa ja lisäävät ympäristötietoisuutta ja ympäristöasioihin sitoutumista. Componenta Albin Componenta Främmestad Componenta Karkkila Componenta Pietarsaari Componenta Pori Componenta Suomivalimo

15 15 Componenta Oyj Ympäristöraportti Raportissa esiintyvää sanastoa Hiekkakeerna Hiekasta ja sideaineesta valmistettu keerna, jota käytetään valukappaleiden onttojen sisäosien ja vaikeiden muotojen tekemiseen. Keerna asetetaan kaavaushiekasta tehtyjen muottipuoliskojen väliin ja se murenee valun ja muotin purun aikana ja sekoittuu kaavaushiekkaan. Kaavaus Työvaihe, jossa valumallin avulla tehdään kaavaushiekasta muotti, johon sula valetaan. Kierrätysromu Valmistusprosesseista ylijäävää raaka-ainetta kuten esimerkiksi levyleikkuujätettä tai käytöstä poistettuja rautatuotteita. Koneistus Yleisnimi ainetta poistaville (lastuaville) työstömenetelmille, joita ovat esimerkiksi poraaminen, jyrsiminen, sorvaaminen, hiominen. Koneistuskeskus Lastuava työstökone (ainetta poistava), jossa on usempi lastuava työstömahdollisuus. Esimerkiksi sorvin, poran ja jyrsimen yhdistelmä. Koneistuksessa käytetään leikkuunestettä kitkasta johtuvan kuumenemisen estämiseksi. Leikkuuneste on normaalisti vesiohenteista. Kuumanapitouuni Sähkötoiminen uuni, jossa sulaa säilytetään halutussa jakolämpötilassa. Tyypillinen koko 30 tonnia. Maalaus Materiaalin suojaamista ympäristön haittavaikutuksilta, esimerkiksi korroosiolta. Pohja- ja pulverimaalaus. Muotti Kaavaushiekasta kaavaamalla tehty muotti tuotteen valamista varten. Kaavaushiekassa on tuotteen muodon mukainen onkalo, sulan johtamiseen tarvittavat kanavat ( rangat) sekä sulan kutistumista kompensoivat syötöt. Peitostaminen Hiekkakeernojen ja furaanihiekasta tehtyjen muottien peitostaminen (maalaaminen) riittävän pinnanlaadun aikaan saamiseksi ja metallin hiekkaan tunkeutumisen estämiseksi. Sulatusuuni Uuni jolla sulatus tapahtuu. Energianlähteenä sähkö (= sähköuuni) tai koksi (= kupoliuuni). Sähköuunissa sulatus tapahtuu kertapanoksena eli sulauuni tyhjätään kokonaan tai osittain sulaerän valmistuttua. Esimerkiksi 8 tonnin sulattaminen 4.3 MWh teholla kestää noin 1h ja 20 min. Kupoliuunin prosessi on jatkuva eli sulaa otetaan pois ja raaka-aineita lisätään jatkuvana prosessina. Työstölastu Millä tahansa koneistusmenetelmällä työkappaleesta irrotettu materiaali. Uudelleensulattaminen Sulatusuunissa tapahtuva rankojen ja syöttöjen, hylättyjen valutuotteiden ja työstölastun sulattaminen. Valurangat ja -syötöt Valukappaleista puhdistuksessa irrotettavat sulalla täyttyneet kanavat ja syötöt. Tuotteesta, rautalaadusta ja valujärjestelmästä riippuen valurankojen ja -syöttöjen osuus kokonaisrautamäärästä voi vaihdella 30 %:n ja 70 %:n välillä. Valurauta 2,0-4,2 % hiiltä sisältävä rautametalli. Hiili esiintyy tavallisesti grafiittina. Valuraudat jaetaan suomugrafiitti-, pallografiitti- ja temperrautoihin sekä valkoisiin valurautoihin. Erikoisvalurauta esim. kulutusta kestävä ADI. VOC-aineet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet.

16 COMPONENTA OYJ Nuijamiestentie 3 C Helsinki puh fax