Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011

Transkriptio

1 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 233/2012

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 233/2012 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 233/2012 Valokuva(t): LUVY ry (Arto Muttilainen) Julkaisu on saatavana myös internetistä: T:mi Harriprint, Karkkila 2012 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Tarkkailualue Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Risubackajoen osavaluma-alue Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Jätevesikuormitus Yleistä Pistekuormitus vuonna Siuntionjoen pohjaeläimet Siuntionjoen kalasto Näytteenottoajankohdat Säätila ja virtaama Vesistötarkkailun tulokset Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro Risubackajoki Kurjolammenoja ja Poikkipuoliainen Harvså Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Jokialueiden tulosten vertailu ja ainevirtaamat Virtaamat Kiintoaine Ravinteet Fosfaattifosfori Ammoniumtyppi Lämpökestoiset kolibakteerit Muu veden laatu Ravinnehuuhtoumat/km 2 osavaluma-alueittain Yhteistarkkailun järvet Happi... 38

6 8.8.2 Ravinteet Klorofylli Muu veden laatu Vihdin Enäjärvi Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Siuntionjoen vesistön tarkkailualueella vuonna Jätevesi- ja muu kuormitus Siuntionjoen vesistöalueella 90-luvulla Ravinnevirtaamat vuosina Pistekuormituksen osuus ravinnevirtaamista Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro Risubackajoki Siuntionjoen päähaara Järvet Siuntionjoen yhteistarkkailun jatkaminen Kirjallisuuslähteet Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina Liite 3. Vedenlaatutulokset vuodelta Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo Kuvailulehti Presentationsblad... 90

7 1 Johdanto Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin vesihuoltolaitos, Rosk n Roll Oy Ab, Soraset Yhtiöt Oy, Kirkkonummen Aktiivikeskus, sekä Top Hotels Oy. Velvoitetarkkailijoiden lisäksi yhteistarkkailuun on osallistunut vapaaehtoisena tarkkailijana Suomen Sokeri Oy, joka käyttää Pikkalanjoen vettä raakavesilähteenä sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Yhteistarkkailua on toteutettu vuodesta 1978 alkaen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on vuodelta Taulukossa 1 on esitetty Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun osalliset ja niille asetetut velvoitteet. Taulukko 1. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pistekuormittajat ja niiden toimintaa säätelevät lupamääräykset. Pistekuormittaja Lupapäätös Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo LSY-2006-Y-350, Rosk n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus UUS-2004-Y Soraset Yhtiöt Oy YS 436 UUS-2002-Y , Ratametsän maankaatopaikka UUS-2008-Y , Muijalan teollisuuskaatopaikka UUS-2006-Y , Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y (Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog) Top Hotels Oy, Kokoushotelli Elohovi LSVO n:o 97/1976 A, (luvat: Elämäntapaliitto ry, Hotelli Elohovi) (uusi ympäristölupahakemus jätetty ) Tarkkailu painottuu pistekuormitettujen osavaluma-alueiden virtavesiseurantaan ja toisaalta pistekuormituksen kannalta merkittävien järvien (Karhujärvi (Björnträsk), Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks) seurantaan. Fysikaalis-kemiallisten analyysitulosten lisäksi laaja tarkkailuvuosi 2011 sisälsi trofianäytteitä järvien rehevyyden määrittämiseksi. Ainepitoisuuksien ohella tarkastellaan koko tutkimusalueen ravinnevirtaamia, pistekuormittajien kuormitusta osavalumaalueittain sekä järvien rehevyystasoa. Vuoden 2011 vesistötarkkailun tuloksista on laadittu kausiraportit 12.4., 21.6., ja Näytteenotosta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Näytteet analysoitiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Osa metallianalyyseistä tehtiin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa (T064). Yhteistarkkailusta vastasi vesistötutkija Aki Mettinen ja tämän yhteistarkkailuraportin kokosi apulaistutkija Jorma Valjus. Edellisen kerran Siuntionjoen yhteistarkkailun tuloksia on raportoitu laajasti vuoden 2010 yhteenvedossa (Valjus 2011). Vesistötarkkailuun sisältyvässä pohjaeläinseurannassa vuosi 2011 oli suppea näytteenottovuosi. Pohjaeläinnäytteitä otettiin kahdelta virtavesihavaintoalueelta (Risubackajoen suvanto ja Palojoenkoski). Pohjaeläintarkkailun tulokset julkaistaan myöhemmin erillisenä raporttina. Viimeisimmässä laajassa pohjaeläinseurantaraportissa on käsitelty vuosien tuloksia (Mettinen ym. 2010). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 5

8 Siuntionjoen vesistöalueella on tehty kalataloudellista yhteistarkkailua vesistötarkkailun tapaan vuodesta 1978 lähtien. Viimeisin kalataloudellinen yhteistarkkailuraportti on vuosilta (Valjus 2009). Vuosi 2011 oli kalatarkkailussa välivuosi. Tähän raporttiin on koottu tiivistelmät viimeisimmistä pohjaeläintarkkailun ja kalataloudellisen tarkkailun tuloksista sekä lyhyt yhteenveto Siuntionjoen vesistön yläosassa sijaitsevan Vihdin Enäjärven tilasta. Järven vedenlaatutulokset on saatu Uudenmaan ELY-keskuksen seurannasta. 2 Tarkkailualue Siuntionjoen vesistöalue (22.00) rajoittuu luoteessa Lohjanharjun pohjavesialueeseen, länsipuolella Karjaanjoen vesistöalueeseen ja idässä pienehköjen Suomenlahteen laskevien jokien ja purojen alueeseen. Siuntionjoen vesistön valuma-alue on pinta-alaltaan noin 480 km 2, josta järviä on 5,3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989). Siuntionjoen vesistö jakautuu kahteen selvästi erilaiseen alueeseen, Kirkkojoen haaraan ja Siuntionjoen pääuomaan. Uomien yhtymisen jälkeen Siuntionjoki laskee Tjusträskin ja Vikträskin kautta Pikkalanjokena Pikkalanlahteen. Kirkkojoen haaran valuma-alueella hienorakeisten maalajien ja peltojen osuus on selvästi suurempi kuin pääuoman ja siihen laskevien pienempien purojen alueilla. Risubackajoen Nummelan haaran ja Kirkkojoen Lempaanjoen (Lempansån) Kivikoskenpuron latvavesistöissä pohjaveden määrä on suurempi kuin muualla Siuntionjoen vesistöalueella, järviä Siuntionjoen pääuoman alueella on enemmän. Siuntionjoki on merkittävältä osaltaan Natura-aluetta. Siihen kuuluu pääuoma aina Pikkalanjoen suulta Sågarsforsin koskeen asti, Kirkkojoki Munksinkoskelle saakka sekä siitä haaroittuvat Lempansån ja Aiskosbäcken. Siuntionjoen laakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Siuntionjoessa on jäljellä alkuperäinen taimenkanta ja vesistössä esiintyy myös vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). Vuollejokisimpukka on luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu eläinlaji ja taimenen merivaelteiset kannat määritellään Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa äärimmäisen uhanalaisiksi. Siuntionjoen vesistö voidaan jakaa tulosten käsittelyn ja vertailun kannalta seuraaviin osavaluma-alueisiin: Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Risubackajoen osavaluma-alue Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Stora Lonoks, Harvsån osavaluma-alue Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

9 2.1 Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee tarkkailualueen länsi- ja luoteisosassa ja sen ainoa pistekuormittaja vuodesta 1993 lähtien on ollut Rosk n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Munkkaanojan puroliittymän jälkeen Kivikoskenpuro muuttuu Lempaanjoeksi ja alempana Lempaanjokeen yhtyy lännestä vielä Myransbäcken ja Veijansån, minkä jälkeen joki virtaa Kirkkojokena Siuntionjoen päähaaran yhtymäkohtaan saakka. Kirkkojoen keskivirtaaman on pitkällä aikavälillä arvioitu olevan 1,4 m 3 /s, mikä on selvästi suurempi kuin muilla jokihaaroilla. Munkkaan jätekeskuksessa on toiminut huhtikuusta 2005 lähtien oma käänteisosmoosiin perustuva jätevedenpuhdistamo, jossa puhdistetaan noin neljännes jätevesistä, loppuosa jätevesistä johdetaan Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskuksen ympäristön, kaatopaikka-alueiden pintaveden sekä jätevedenpuhdistamolla puhdistetun jäteveden tilaa seurataan purkuojassa yhteistarkkailun havaintopaikalla Ki8. Havaintopaikka sijaitsee noin 30 metriä vanhasta tasausaltaasta alavirtaan. Havaintopaikalle kertyy kaatopaikkavesien lisäksi vesiä myös muualta valuma-alueelta. Purkuoja johtaa Kivikoskenpuroon, jossa on seuraava yhteistarkkailun havaintopaikka Ki9. Myös tänne kertyy vettä puron yläosan voimakkaasti hajakuormitetulta valuma-alueelta. Puhdistamonhaaran yläpuolella on vielä havaintopaikka Ki7. Lempaanjoki ei ole mukana yhteistarkkailun fysikaalis-kemiallisessa vedenlaatuseurannassa, mutta Uudenmaan ELY-keskus seuraa Lempaanjoen alapuolisen Kirkkojoen vedenlaatua havaintopaikalla K3 (Kirkkojoki 1,2). Osavaluma-alueen vertailuhavaintopaikkana toimii Ki0 Kivikoskenpuron latvoilla. Kuva 1. Kivikoskenpuron havaintopaikat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 7

10 Munkkaan jätekeskuksen kuormitusta seurataan myös erillisellä pinta- ja pohjavesitarkkailulla (Ranta 2012). Tarkkailuun kuuluu kolme pintavesihavaintopaikkaa, joista näytteet on saatu viime vuosina vain kahdesta. Toisen ojavesihavaintopaikan vesi laskee Kivikoskenpuroon ja toisen lounaaseen Munkkaanojaan, mistä vedet sekoittuvat myöhemmin Kivikoskenpuroon, kuitenkin huomattavasti alempana kuin edellä mainitut itä-kaakkoisosan kaatopaikkavedet. 2.2 Risubackajoen osavaluma-alue Soraset Yhtiöt Oy:n Ratametsän maankaatopaikka ja Muijalan teollisuuskaatopaikka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran latvoilla. Ratametsän patopenkereen läpi kulkevan suotovesiputken (SV1) ja Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueen pintavesikaivon (SV2) veden laatua seurataan Soraset Yhtiöt Oy:n pohja- ja pintavesitarkkailun yhteydessä (esim. Nummela 2011). Yhteistarkkailun puitteissa veden laatua tarkkaillaan Arvolanojan havaintopaikalla R4 ja alempana Risubackajoessa havaintopaikalla R9. Tarkkailualueen pohjoisosaan sijoittuvalla Risubackajoen osavaluma-alueella sijaitsee myös Nummelan jätevedenpuhdistamo, jonka kuormitusta tarkkaillaan Muijalanhaaran havaintopaikalla R10. Risubackajoen keskivaiheilla Muijalanhaara yhtyy pohjoisesta tulevaan Mäyräojaan, joka liittyy pian Risubackajokeen. Mäyräojassa sijaitsee kaksi havaintopaikkaa (MÄY, R8) Muijalanhaaran ylä- ja alapuolella. Risubackajoen veden laatua seurataan vielä havaintopaikalla R1 juuri ennen joen laskemista Karhujärveen. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

11 Kuva 2. Risubackajoen havaintopaikat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012 9

12 2.3 Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Karhujärveltä koilliseen suuntautuvalla osavaluma-alueella, Kurjolammen rannalla on sijainnut Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovi, jonka puhdistamolta käsitellyt jätevedet on laskettu Kurjolammenojaan. Veden laatua seurataan havaintopaikalla Ku2. Hotelli Elohovin toiminta päättyi huhtikuun 2012 lopussa, kun kiinteistö myytiin Case Component Oy:lle, jonka tytäryhtiö Nuorisokoti Nummela Oy perustaa kiinteistöön nuorisokodin. Toiminta kiinteistössä alkaa heinäkuussa Vihdin Enäjärvi laskee Poikkipuoliaiseen, josta lähtevää vettä tarkkaillaan myös yhteistarkkailussa havaintopaikalla PPL. Vihdin Enäjärven tilaa seuraa Uudenmaan ELY-keskus. Poikkipuoliaisen alapuolella sijaitsevat Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi, joka laskee Palojokena Karhujärveen. Palojoessa juuri ennen Karhujärveä sijaitsee pääuoman vertailuhavaintopaikka PALO. Alueen toinen referenssipaikka (Ru0) on Nuuksion suunnalta Poikkipuoliaiseen laskevassa purossa. Yhteistarkkailun keskeinen järvi, Karhujärvi, on voimakkaimmin pistekuormitettu. Karhujärveen laskee pohjoisesta Risubackajoki, koillisesta Palojoki ja etelästä Harvså. Karhujärven tilaa seurataan kahdella havaintopaikalla (B1 ja B2) viisi kertaa vuodessa. Lisäksi otetaan trofia- eli rehevyysnäytteet kuusi kertaa avovesiaikana joka toinen vuosi. 2.4 Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee Siuntionjoen vesistöalueen keskiosassa. Yhteistarkkailun osallinen, Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n omistama Aktiivikeskus Kirkkonummen Evitskogissa johtaa puhdistetut jätevedet Stora Lonoks -järven luusuaan. Yhteistarkkailussa järven tilaa seurataan joka toinen vuosi. Lisäksi vuosittain tarkkaillaan Stora Lonoks -järvestä Karhujärveen laskevan Harvsån tilaa. 2.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Siuntionjoen pääuomassa ei ole velvoitetarkkailuun kuuluvaa pistemäistä jätevesikuormitusta. Pikkalanjoen ylittävän kantatie 51:n tuntumassa sijaitsevan huoltoaseman vähäinen pistekuormitus on huomioitu pistekuormituksen kokonaismäärää laskettaessa, mutta asemalla ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta. Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa sisältää osia Karhujärven lähivaluma-alueesta ja pääuoman keski- ja alaosan valuma-alueet, jossa sijaitsee Tjusträsk, Vikträsk sekä useita pienempiä järviä. Alueen ylin havaintopaikka S7 sijaitsee noin kilometrin päässä Karhujärven luusuasta ja havaintopaikka S3 pääuomaan liittyvän Kirkkojoenhaaran alapuolella. Tarkkailualueen alin virtavesihavaintopaikka on S1, jonka veden laatua tarkkaillaan Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Sekä Tjuskträkillä (TJU) että Vikträskillä (VIK) on yksi havaintopaikka, joilta perusanalyysiin kuuluvat näytteet otetaan viisi kertaa vuodessa. Lisäksi järvien rehevyyttä seurataan yksityiskohtaisemmin joka toinen vuosi, jolloin trofianäytteet otetaan kuusi kertaa avovesiaikana. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

13 3 Jätevesikuormitus 3.1 Yleistä Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormitusta vähennettiin olennaisesti 1990-luvulla. Lohjan kaupunki rakensi vuonna 1993 siirtoviemärin Lohjan asemanseudun Munkkaanojan puhdistamolta Pitkäniemen puhdistamolle ja Siuntion kunta rakensi vuonna 1995 Pikkalanlahden keskuspuhdistamon, joka korvasi Siuntion asemanseudun puhdistamon. Vuoden 2000 alussa Cembrit Oy siirtyi tehdastuotannossa suljettuun vesikiertoon ja samaan aikaan saniteettijätevedet liitettiin Lohjan kaupungin viemäriverkkoon ja Honkanummen puhdistamo Kivikoskenpuron latvoilta poistettiin käytöstä. Vuonna 1976 valmistunutta Nummelan jätevedenpuhdistamoa on laajennettu vuosina 1992 ja Puhdistamossa käsitellään vuosittain noin m 3 jätevettä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Nummelan jätevedenpuhdistamolle antama ympäristölupapäätös (LSY-2006-Y-350) sai lainvoiman KHO:n päätöksen (dnro: 2218/1/09) myötä. Ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi lupaehdot tiukkenivat mm. typenpoiston suhteen kesäkuusta 2010 alkaen. Vihdin Vesi Oy on teettänyt vuosina Nummelan puhdistamon jätevesien käsittelyyn liittyen kaksi selvitystyötä, joiden perusteella tehdään linjauksia tulevaisuuden jätevesien käsittelystä Nummelan alueella. Selvitys on yhteistyöhanke, jossa Airix Ympäristö Oy laati Nummelan nykyistä puhdistamoa ja sen laajentamista koskevan kapasiteettiselvityksen ja kuormitusennusteet aina vuoteen 2040 asti (Jokihaara 2011). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry laatii tämän kapasiteettiselvityksen pohjalta selvityksen, jossa vertaillaan jätevesien johtamisen vaikutuksia Siuntionjoen vesistössä nykytilanteessa (nollavaihtoehto), kapasiteettilaajennuksen tilanteessa ja vaihtoehdossa, jossa jätevesiä ei johdeta Siuntionjokeen ollenkaan, vaan ne johdetaan johonkin muuhun vesistöön Siuntionjoen vesistöalueen ulkopuolelle (Mettinen 2012, luonnos). Munkkaan jätekeskuksen ensimmäinen, 1960-luvulla avattu kaatopaikka on lähes kokonaan sulkurakennettu ja tällä hetkellä sulkurakennetaan toista, 1990-luvulla perustettua kaatopaikkaa, jolle jätteiden vastaanotto lopetettiin vuoden 2001 aikana. Sen jälkeen avattu uusi, neljän hehtaarin jätetäyttöalue täyttyi yhdeksässä vuodessa. Marraskuun alussa 2009 avattiin 1,8 hehtaarin laajennusalue, jonka on laskettu riittävän vuoden 2014 loppuun. Vuodesta 2000 käytössä olleen jätetäyttöalueen pohja on rakennettu täysin tiiviiksi, joten suotovedet voidaan kerätä talteen. Vanhoja läjitysalueita suljettaessa estetään sadeveden pääsyä jätteisiin ja siten likaisten suotovesien muodostumista. Suotovesien määrä on puolittunut vuodesta Jätekeskuksen ympäristön pintavedet, valtaosa suljettujen penkkojen pintavesistä ja uuden jätepenkan ympäristön pintavedet ohjautuvat ojituksin vanhan tasausaltaan ohi Kivikoskenpuroon. Kaatopaikkapenkkojen suotovedet kerätään talteen salaojituksin ja pumppaamalla ja ohjataan jätekeskuksen omalle jätevedenpuhdistamolle, josta puhdistetut jätevedet johdetaan myös Kivikoskenpuroon. Huhtikuusta 2005 toiminut puhdistamo puhdistaa nykyään noin puolet jätevesistä. Vuonna 2011 puhdistamon kautta vesistöön johdettiin m 3 käsiteltyä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

14 jätevettä. Loppuosa jätevedestä johdetaan Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle. Toinen pintavesien purkaussuunta on ojaa pitkin Suitiantien ali Munkkaanojaan. Nämä vedet ovat pääosin peräisin vastaanottoalueen kentiltä ja jonkin verran myös suljettujen kaatopaikkojen pintavesistä. Veden laatua tarkkaillaan Munkkaan jätekeskuksen pinta- ja pohjavesitarkkailussa (esim. Ranta 2012). Aktiivikeskuksen ja Top Hotels Oy:n Elohovin pienpuhdistamoilla on lisäksi omat tarkkailuohjelmansa. 3.2 Pistekuormitus vuonna 2011 Tarkkailualueen pistekuormittajien yhteenlaskettu fosfori- ja typpikuormitus olivat koko tarkkailuhistorian alhaisimmat. Myös biologinen hapenkulutus jäi edellisvuotta pienemmäksi. Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo on alueen merkittävin pistekuormituksen lähde. Puhdistamolta vesistöön johdettu jätevesimäärä oli hieman edellisvuotta suurempi ja osuus kaikesta vesistöön johdetusta jätevedestä lähes 90 %. Biologisesta hapenkulutuksesta Nummelan puhdistamon osuus oli 56 % ja vuorokausikohtainen kuormitus lähellä vuoden 2009 toistaiseksi alhaisinta tasoa. Sekä fosfori- että typpikuormitus olivat tarkkailuhistorian alhaisimmat, vaikka puhdistamon osuus kaikkien pistekuormittajien kokonaisfosforikuormasta olikin 82 % ja kokonaistyppikuormasta 96 %. Puhdistamo toimi pääosin hyvin vuonna Keväällä runsaiden lumimäärien sulamisesta ja sateista aiheutuneet kylmät hulevedet aiheuttivat ongelmia nitrifikaatiolle ja ammoniumtypen osalta neljännesvuoden keskiarvolle asetettu pitoisuusluparaja jäi saavuttamatta jaksolla 2/2011. Käsitellyn veden ammoniumtyppipitoisuus oli 11 mg/l huhtikuun näytteenottokerralla (19.4.) (Valtonen 2012). Munkkaan jätekeskuksen fosforikuormitus (0,03 kg/d) pysyi edellisvuoden tasolla, muun kuormituksen ja myös jätevesimäärän osalta jätekeskuksen kuormitus oli vuotta 2010 pienempi. Munkkaan jätekeskuksen vesistövaikutusten arviointia on vaikeuttanut kaatopaikka-alueelta vesistöön valuvien vesimäärien arviointi. Vuonna 2010 kuukausittainen virtaama laskettiin vuoden keskivirtaamasta samassa suhteessa kuin Palokoskessa niiden kuukausien osalta, joilta mittauksia ei ollut käytettävissä. Samaa laskumenetelmää käytettiin myös vuonna Laskupuron havaintopaikka Ki8, josta jätekeskuksen vesistökuormitus mitataan, sisältää Munkkaan puhdistamovesien ja vanhan kaatopaikan pintavesien lisäksi jonkin verran valumavesiä myös muualta kuin kaatopaikka-alueelta. Siuntionjoen vesistöalueelle vuodesta 2001 lähtien johdetut jätevesi- ja kuormitusmäärät pistekuormituksen osalta on esitetty kuvassa 1. Yksityiskohtaisemmat tiedot vuodesta 1992 lähtien löytyvät liitteestä 2. Kirkkonummen Aktiivikeskuksen vuoden 2011 kuormitustietoja ei julkaisun painoon mennessä ollut käytettävissä, joten tulosten laskennassa on käytetty vuoden 2010 tietoja. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

15 Jätevesimäärä (m 3 /vrk) vesistöön NUMMELA M. JÄTEKESKUS MUUT 53,9 34,0 33,4 27,8 24,8 30,4 33,71 37,17 12,85 12,44 12,94 30 BHK 7 -kuormitus (kg/vrk) vesistöön NUMMELA 11,00 7,90 6,40 7,90 7,80 7,10 9,60 7,40 5,00 7,20 5,10 M. JÄTEKESKUS 12,84 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 2,18 4,21 3,84 MUUT 1,01 0,53 0,39 0,18 0,11 0,19 0,19 0,38 0,10 0,05 0,05 0,6 Fosforia (kg/vrk) vesistöön ,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0, NUMMELA 0,39 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,30 0,18 0,17 0,25 0,16 M. JÄTEKESKUS 0,08 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 0,02 0,03 0,03 MUUT 0,02 0,01 0,02 0,01 0,00 0,02 0,01 0,02 0,005 0,011 0, Typpeä (kg/vrk) vesistöön NUMMELA 110,00 81,00 66,00 69,00 57,00 65,00 69,00 79,00 79,00 62,00 58,00 M. JÄTEKESKUS 14,91 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 1,39 2,91 2,00 MUUT 3,13 1,39 1,68 1,19 0,94 1,04 1,31 1,30 0,48 0,51 0,52 Kuva 3. Jätevesi-, BHK 7 -ATU-, fosfori- ja typpikuormitus Siuntionjoen vesistöön pistekuormittajien osalta vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

16 4 Siuntionjoen pohjaeläimet Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun sisältyvää pohjaeläinseurantaa tehdään laajassa mittakaavassa kolmen vuoden välein, viimeksi vuonna Laajana tarkkailuvuotena näytteitä otetaan kymmeneltä vaihtelevan kokoiselta virtahavaintoalueelta (koskista), kahdelta virtavesien suvantoalueelta sekä kolmelta järveltä eli Karhujärveltä, Tjusträskiltä ja Vikträskiltä. Virtahavaintoalueiden vertailualueena toimii Palokoski, jonka pohjaeläimistöä seurataan vuosittain. Myös voimakkaimmin pistekuormitetulta Risubackajoelta otetaan vuosittain pohjaeläinnäytteitä joen alaosan suvannosta. Pohjaeläintarkkailusta on julkaistu laaja, vuosien tuloksia käsittelevä raportti vuonna 2010 (Mettinen ym. 2010). Tarkkailun mukaan pohjaeläimistö ilmensi paikoin hyvin selvää kuormitusvaikutusta ja pohjan rehevyyttä koskissa, suvanto- ja järvialueilla. EPT-indeksi (virtavesien tilaa ilmentävän tyyppiominaisten päivä- ja koskikorentoheimojen sekä vesiperhosheimojen esiintymiseen perustuva indeksi) osoitti vuonna 2009 kaikkien Siuntionjoen tutkittujen vähävetisten latvapurojen kärsivän kuormituksesta eniten. Vuonna 2009 Palokoskessa oli enemmän yksilöitä kuin koskaan aikaisemmin on havaittu tarkkailualueen koskissa. Lempaankosken (Kirkkojoenhaaran Lempansåssa) ja Kvarnbynkosken (Siuntionjoen päähaarassa) ohella Palokosken pohjaeläimistö on ollut koskialueista monipuolisin ja ilmentänyt rehevää, mutta vähiten kuormittunutta pohjan tilaa. Kirkkojoen Munksinkosken koskialueen pohjaeläimistö ja alempana Siuntionjoen pääuomassa sijaitsevan Sjundbynkosken pohjaeläimistö ovat ilmentäneet hieman rehevämpää ja kuormituksesta muuttunutta pohjan tilaa. Paikoittain Siuntionjoella esiintyy eräitä harvinaisia ja uhanalaisia pohjaeläinlajeja etenkin vesiperhosten ryhmästä (Mettinen ym. 2010). Karhujärven syvemmällä havaintopaikalla (4 m) tavattiin vuonna taksonia ja vuosina 2003 sekä taksonia. Taksonit olivat pääasiassa yleisimpiä rehevien pohjien lajeja; harvasukasmatoja (Oligochaeta), surviaissääskentoukkia (Chironomus plumosus semireductus-t ja Procladius sp.) sekä sulkasääskentoukkia (Chaoborus flavicans). Tjusträskin syvänteen pohjaeläimistö koostuu pääasiassa lajeista, jotka sietävät kuormitusta ja happikatoja. Biomassan mukaan pohja oli niukasti ravinteikas vuonna 2003 ja hyvin ravinteikas vuosina 2006 ja Vikträskin syvänteen pohjaeläinlajisto on yksipuolinen ja valtalajeina ovat kestävät ja kuormitusta sietävät lajit. Pohjaeläinbiomassan perusteella syvänteen pohja oli rehevää ja on ollut samaa tasoa melkein koko 2000-luvun (Mettinen ym. 2010). 5 Siuntionjoen kalasto Siuntionjoen kalastoa seurataan Vihdin vesihuoltolaitoksen, Rosk n Roll Oy Ab:n ja Siuntionjoen vesistön 17 maanviljelystilan yhteistarkkailuna. Tarkkailu toteutetaan vuodelta 2004 olevan ohjelman mukaisesti neljän vuoden välein tehtävänä kalastustiedusteluna (Karhujärvi) sekä virtavesien sähkökalastuksina. Lisäksi seurataan maanviljelystilojen kasteluvedenkäyttöä. Sähkökoekalastuksia tehdään kahdeksalla koealalla neljän vuoden välein sekä lisäksi välivuosina kahdella koealalla kahden vuoden välein. Viimeinen laaja tarkkailuvuosi oli 2008 (Valjus 2009). 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

17 Sähkökoekalastustulosten perusteella Risubackajoki on alueen heikkokuntoisin jokiosuus. Viimeisimmässä sähkökalastuksessa alueelta saatiin yksi pieni hauki. Kirkkojoen haaran koskialueet tarjoavat kalastolle kohtuullisen elin- ja lisääntymisympäristön runsaasta hajakuormituksesta huolimatta. Syksyllä 2008 Kirkkojoen Lempasån haaran koskesta saatiin 86 ja Munksinkoskesta neljä taimenta. Siuntionjoen pääuoman Passilankoskessa yksilötiheydet olivat kasvaneet ja lajisto oli koko alueen runsain. Taimenia saatiin kymmenen. Kvanbynkosken yksilötiheydet jäivät vuoden 2006 tuloksista, mutta olivat parempia kuin vuonna Siuntionjoen pääuoman ylä- ja keskiosat ovat kalaston perusteella tyydyttävässä kunnossa ja Sågarsforsin uuden kalatien myötä edellytykset kalakannan kohentumiselle ovat olemassa. Karhujärven yleisimmät saaliskalat ovat hauki, lahna ja kuha. Kuhan osuus (21 %) kokonaissaaliista oli toistaiseksi suurin. Vuoden 2008 kokonaissaalis oli hieman yli 400 kg, josta kaksi kolmasosaa saatiin verkoilla. Virvelillä ja vetouistelemalla kalastettiin kuitenkin yhä useammin. Ruokakuntakohtainen saalis on laskenut selvästi 2000-luvulla. Kalastusta haittasivat eniten runsas vesikasvillisuus, veden sameus ja kalaveden likaantuminen. 6 Näytteenottoajankohdat Yhteistarkkailun vesinäytteet otettiin 17 virtahavaintopaikalta ja viideltä järvihavaintopaikalta (Karhujärvi (B1, B2), Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks) 2-9 kertaa/havaintopaikka taulukossa 2 esitettyinä ajankohtina. Veden laadun havainnointi keskittyy osavaluma-alueiden latvavesistöihin virtavesihavaintopaikoille, lähelle pistekuormittajia. Kuormituksen taustaa selvitetään kolmella referenssi- eli vertailuhavaintopaikalla. Pääuoman vertailuhavaintopaikka sijaitsee Palojärvestä laskevassa Palojoessa (PALO). Taulukko 2. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun näytteenottoajankohdat vuonna Selite Havainto paikka (järvet) (järvet) (järvet) (järvet) (järvet) Virtapaikat Kivikoskenpuro Ki8 L L L L L L L L " Ki7 L L L L L L L L " Ki9 L L L L L L L L Risubackajoki R4 L L L L L L L L " R9 L L L L L L L L " R10 L L L L L L L L " R8 L L L L L L L L " R1 L L L L L L L L Poikkipuoliainen PPL L L L L L L L L Kurjolammenoja Ku2 L L L L L L L L Palojoki PALO L L L L L L L L Harvsån HA1 L L L L L L L L Siuntionjoki S7 L L L L L L L L " S3 L L L L L L L L Referenssit (purot) Ruuhilammenoja Ru0 S S Iilammenoja IL0 S S Kivikoskenpuro Ki0 S S Järvet Stora Lonoks 1) SL P P P P P Björnträsk 1 B1 P P P/TR TR TR TR P/TR TR P Björnträsk 2 B2 P P P P P Tjusträsk TJU P P P/TR TR TR TR P/TR TR P Vikträsk VIK P P P/TR TR TR TR P/TR TR P L = Laajat jokianalyysit, 8 näytekierrosta, 14 näytepaikkaa S = Suppeat jokianalyysit, 2 näytekierrosta, 3 näytepaikkaa (referenssit) P = Perusanalyysit järvistä, 5 näytekierrosta, 4 järveä, 5 näytepaikkaa TR = Trofia- eli rehevyysanalyysit järvistä, 6 näytekierrosta, joka toinen vuosi alkaen vuodesta ) Stora Lonoks järvestä otetaan näytteet joka toinen vuosi, alkaen vuodesta 2001 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

18 Lohjan kaupunki ja Nummelan vesihuoltolaitos ovat seuranneet Risubackajoen Mäyräojan vedenlaatua (MÄY) vuodesta 2002 lähtien. Tämän havaintopaikan tulokset esitetään myös tässä raportissa. Samoin huomioidaan Uudenmaan ELY-keskuksen seuraamien havaintopaikkojen (Vihdin Enäjärvi, Kirkkojoen alaosa (K3, Kirkkojoki 1,2) vedenlaatutulokset sekä Pikkalanlahden vesistön yhteistarkkailun tulokset Pikkalanjoesta (S1, Pikkalanjoki 1,6). Kaikki analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. 7 Säätila ja virtaama Vuosi 2011 alkoi kylmänä ja runsaslumisena. Tammikuun loppupuolella -30 asteen lukemia mitattiin paikoin myös Etelä-Suomessa. Keskilämpötila oli kuitenkin lähellä ajankohdan pitkäaikaisia keskiarvoja. Etelärannikolla oli lunta tammikuun lopussa tavanomaista enemmän. Helmikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi, paikoin oli jopa harvinaisen kylmä. Kokonaissademäärä jäi koko maassa tavanomaista niukemmaksi. Huhtikuussa lämpötila kohosi tavanomaista korkeammaksi, paikoin jopa harvinaisen korkeaksi ja jokien tulvahuippu ajoittui huhtikuun loppupuolelle. Sademäärä jäi kuitenkin tavallista pienemmäksi, mikä alensi virtaamaa monin paikoin. Kesä oli hyvin lämmin ja vielä syyskuussakin keskilämpötila oli koko maassa selvästi tavanomaista korkeampi. Paikoitellen myös sateita saatiin varsin runsaasti. Vuoden 2011 marras- ja joulukuu olivat selvästi tavallista lämpimämpiä ja joulukuu oli myös poikkeuksellisen sateinen. Monin paikoin rikottiin joulukuun sade-ennätyksiä ja loppuvuodesta koettiin myös myrskyjä. Vuoden 2011keskivirtaama Palojärvenkoskella oli 0,83 m 3 /s, mikä on hieman keskimääräistä pienempi. Runsaslumisen talven jälkeen virtaamat olivat huhtikuussa tavanomaista suurempia. Alkutalven ja kesän virtaamat jäivät keskivirtaaman alapuolelle, mutta lauhan joulukuun runsaat sateet nostivat loppuvuoden virtaaman ennätyksellisen korkeaksi. m 3 / s 3,5 Kuukausikeskivirtaama Palojärvenkoskessa vuonna 2011 ja ,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII k.a. Pal 2011 Pal Kuva 4. Palojärvenkosken virtaama kuukausittain vuonna 2011 ja keskivirtaamakäyrä vuosilta (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu ). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

19 Virtaamavaihtelut ovat suuria Siuntionjoen vesistössä, missä järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta on pieni (keskimäärin 5,3 %). Risubackajoen ja Kirkkojoen haaran alueilla virtaamavaihtelut ovat vielä keskimääräistä suurempia, sillä näillä alueilla järvien osuus on alle 0,5 %. Risubackajokeen Nummelan puhdistamolta tuleva suhteellinen tasainen puhdistetun jäteveden virta tasaa kuitenkin Risubackajoen virtaamavaihteluita. 8 Vesistötarkkailun tulokset 8.1 Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro Munkkaan jätekeskuksen laskuojan havaintopaikalla Ki8 veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat tavanomaiseen tapaan ajoittain hyvin korkeita ja ilmensivät selkeää jätevesikuormitusta. Myös vedessä olevan orgaanisen aineksen aiheuttamaa hapenkulutusta mittaava biologinen hapenkulutus sekä typpipitoisuudet olivat huomattavasti Kivikoskenpuron muita havaintopaikkoja korkeampia. Kesä-elokuussa typpi oli muutamasta edellisestä vuodesta poiketen enemmän nitraatti-nitriittimuodossa, kun se aikaisemmin on ollut enimmäkseen ammoniumtyppenä. Heinäkuussa lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli melko korkea, pmy/100 ml. ms/m Sähkönjohtokyky Ki0 Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 5. Sähkönjohtokyky (ms/m) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

20 mg/l Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 6. Biologinen hapenkulutus (BOD 7 -ATU mg/l) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Havaintopaikan Ki8 veden laadussa on merkittävää vuodenaikaisvaihtelua. Tyypillisesti talvella pitoisuudet ovat alhaisia maan jäätymisen takia. Sulan maan aikaan jätekeskuksen alueelta tuleva kuormitus on suurempaa, mutta keväällä sulamisvedet ja syksyllä sateet laimentavat pitoisuuksia. Keskikesällä virtaama on alhaisimmillaan ja tällöin ainepitoisuudet vedessä kohoavat. Kuva 7. Havaintopaikka Ki7. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

21 µg/l 6000 Ammoniumtyppi (NH 4 -N) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 8. Ammoniumtyppipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna µg/l Fosfaattifosfori (PO 4 P) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 9. Fosfaattifosforipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Jätekeskukselta tulevan kuormituksen vaikutus näkyy laskuojan jälkeisellä Kivikoskenpuron havaintopaikalla Ki9 kuitenkin vain hyvin lievänä muutoksena verrattuna laskuojan haaran yläpuolella sijaitsevan havaintopaikan Ki7 veden laatuun. Kaatopaikan laskuojan fosforipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus jäivät useimmilla näytteenottokerroilla Kivikoskenpuron muiden havaintoasemien pitoisuuksia alhaisemmiksi. Kivikoskenpuron referenssihavaintopaikalla Ki0 veden laatu oli kuitenkin selkeästi parempaa kuin muualla Kivikoskenpurossa. Syynä on varsin voimakkaasti hajakuormitettu valuma-alue. Vertailuhavaintopaikan valuma-alueeseen kuuluu metsää, peltoa ja pieni suoalue lampineen. Vesi on luontaisesti hapanta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

22 Uudenmaan ELY-keskuksen havaintopaikalta K3 (Kirkkojoki 1,2) otettiin näytteet kahdeksan kertaa vuoden 2011 aikana. Ravinnekuormitus ajoittuu Kirkkojoen alaosassa toisin, kuin Kivikoskenpurossa. Alkuvuonna ravinnepitoisuudet jäävät Kivikoskenpuron havaintopaikkojen alapuolelle, mutta kohoavat hajakuormituksen vaikutuksesta selvästi näitä korkeammaksi runsaimpien virtaamien aikaan keväällä ja syksyllä (kokp µg/l). Keskikesällä näytteitä ei otettu. Sähkönjohtavuus (12,2 30,0 ms/m) kohoaa hieman jokea alaspäin mentäessä ja ilmentää kuormitusta. Munkkaan jätekeskuksen erillisessä pinta- ja pohjavesitarkkailussa Kivikoskenpuroon laskevan ojavesihavaintopaikan veden laatu oli heikko: sähkönjohtavuus, kevään bakteeripitoisuudet ja ennen kaikkea typpipitoisuudet nousivat huomattavan korkeiksi. Munkkaanojaan purkautuvan ojan typpipitoisuudet olivat hajakuormitetun puroveden tasolla. Kaikkien pintavesinäytteiden kokonaisfosforipitoisuus oli kohtuullinen vastaten hajakuormitetun peltopuron tasoa. Pienten virtaamien vuoksi kaikkien ojavesien ravinnekuormitus jäi vähäiseksi (Ranta 2012). 8.2 Risubackajoki Soraset Yhtiöt Oy:n Ratametsän pohja- ja pintavesitarkkailussa Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueen pintavesikaivon (SV2) sähkönjohtokyky, alkaliteetti, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja kokonaisfosfori ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden pitoisuudet sekä kevään että syksyn näytteenottokerroilla. Sulfaattipitoisuus oli korkea keväällä, 310 mg/l (Nummela 2011, 2012a). Ratametsän patopenkereen läpi kulkevan suotovesiputken (SV1) sähkönjohtokyky, sulfaattipitoisuus, alkaliteetti ja kloridipitoisuus ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden pitoisuudet. Vesinäytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Suotovedessä oli 900 µg/l rautaa, muut vedestä määritetyt metallipitoisuudet olivat matalia (Nummela 2012b). Risubackajoen läntisessä haarassa Arvolanojan havaintopaikalla R4 veden sähkönjohtavuus, (14,6 57,5 ms/m), alkaliteetti (0,58 3,2) ja sulfaattipitoisuus (22 70 mg/l) olivat kevään tulvaaikaa lukuun ottamatta selvästi kohonneita ja ilmensivät kuormitusta. Tyypilliseen tapaan vesi oli kesän kuivana aikana (kesä-elokuussa) emäksistä, ph 8,2 8,3. Keväällä vesi oli hyvin sameaa ja sekä ammoniumtyppi (200 µg/l) että nitriitti-nitraattityppipitoisuudet (3 000 µg/l) olivat noin kaksi kertaa ajankohtaan nähden tavanomaista korkeampia. Myöhemmin kesällä tilanne palautui normaaliksi. Ajoittain korkeaksi noussut kromipitoisuus oli huhtikuun alkupuolella (12 µg/l), mutta laski tämän jälkeen taustapitoisuuden (2-3 µg/l) tasolle. Veden hygieeninen laatu oli heikko huhti-, kesä- ja heinäkuussa (lämpökestoisia kolibakteereita yli pmy/100 ml). Arvolanojan heikon hygieniatason lähteeksi on epäilty maa- ja metsätaloutta sekä karjan- tai hevosten laiduntamista. Lohjan kaupungin tekemässä valuma-aluekartoituksessa kesällä 2011 ei kuitenkaan havaittu tekijöitä, jotka olisivat voineet selittää korkeita bakteerimääriä. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

23 ms/m Sähkönjohtokyky, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO Kuva 10. Sähkönjohtokyky Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna Alempana vesiuomassa havaintopaikalla R9 veden laatu parani useimpien parametrien osalta. Hajakuormituksen vaikutus näkyy kuitenkin korkeampana fosfaattifosforipitoisuutena kuin ylempänä latvavesissä. Keväällä typpipitoisuudet olivat havaintopaikan R4 tapaan tavallista korkeampia. Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon purkuvesi pitää puhdistamolta Risubackajokeen tulevan Muijalanhaaran uoman virtaaman kohtuullisena myös keskikesän kuivana aikana. Jätevedenpuhdistamon läheisellä havaintopaikalla R10 kuormitus näkyy erityisen selvästi korkeina typpipitoisuuksina (kokn µg/l) ja sähkönjohtokykynä (28,6 81,4 ms/m). Tammi- ja lokakuussa veden laatu oli ajankohtaan nähden varsin tavanomaista. Huhtikuussa tulvavedet sekoittivat puhdistamon nitrifikaatioprosessin; vesi oli ravinteikasta (kokp 470 µg/l) ja ammoniumtyppipitoisuus kohosi hyvin korkeaksi (2 700 µg/l). Myös sameus ja kiintoainepitoisuus olivat korkeita huhtikuun ensimmäisellä näytteenottokerralla. Kesän havaintokerroilla Muijalanhaaran veden laatu oli ajankohtaan nähden tavanomaista parempaa. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli koko vuonna pitkäaikaisen (v ) keskiarvon alapuolella. Lokakuussa 2011 otettiin ylimääräinen näyte puhdistamon haaran alaosasta (R10a). Havaintopaikka sijaitsee noin 3,5 km näytepaikan R10 alapuolella ennen Mäyräojan liittymää. Veden laatu oli tutkittuna ajankohtana selvästi parempi kuin puhdistamon läheisellä havaintopaikalla, mm. kokonaistyppipitoisuus oli laskenut alle puoleen (8 000 µg/l) ja sähkönjohtokyky yli 40 % (41,6 ms/m). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

24 µg/l Kokonaistyppi, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO µg/l Ammoniumtyppi (NH 4 N), Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO µg/l Nitraatti-nitriittityppi (NO 2 +NO 3 -N), Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO Kuva 11. Typpipitoisuudet (kokn, NH 4 N, NO 2 +NO 3 -N) Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

25 Kuva 12. Havaintopaikka R9. Risubackajoen keskivaiheilla Muijalan haaran vesi sekoittuu melko voimakkaasti hajakuormitettuun Vihdin Mäyräojaan, jonka valuma-alue on peltovaltainen. Mäyräojan (MÄY) veden laatu oli useimpien tutkittujen parametrien osalta parempaa kuin pistekuormitetulla alueella. Vesi oli kuitenkin hyvin ravinteikasta ja fosfaattifosforipitoisuus oli suurimman osan vuotta korkeampi kuin Muijalanhaarassa. Typpipitoisuudet ylittivät pitkän aikavälin keskiarvon tammikuussa ja huhtikuun alkupuolella. Heinäkuun alussa lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli korkea, pmy/100 ml. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

26 µg/l Kokonaisfosfori, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO mmol/l Fosfaattifosfori (PO 4 P), Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO Kuva 13. Fosforipitoisuudet (kokp, PO 4 P) Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna Havaintopaikan R8 veden laatuun vaikuttaa paitsi puhdistamolta tuleva Nummelan haaran vesi, myös Mäyräojan vesi. Aikaisempien vuosien tapaan veden laatu oli parempi kuin Nummelan haarassa, mutta edelleen jätevesikuormitusta selvästi ilmentävä. Lämpökestoisia kolibakteereja vedessä oli havaintopaikan R10 tapaan keskimääräistä vähemmän koko vuonna. Jätevesikuormituksesta kertovat ainepitoisuudet laskevat edelleen Risubackajokea alaspäin mentäessä. Karhujärven läheisellä havaintopaikalla R1 Nummelan puhdistamon vaikutus on kuitenkin edelleen selvästi nähtävissä mm. kohonneena sähkönjohtavuutena ja typpipitoisuutena. Vertailuhavaintopaikalla PALO ainepitoisuudet olivat yleisesti pistekuormitettuja alueita pienempiä. Palojoessa veden laatu ei myöskään vaihdellut vuoden mittaan niin voimakkaasti kuin Risubackajoessa, vaikka ravinnepitoisuuksissa olikin ajoittain edellistä vuotta suurempia poikkeamia. Heinä- ja lokakuussa ammoniumtyppipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

27 Kuva 14. Etualalla havaintopaikka R8 ja takana olevan kuusen tuntumassa havaintopaikka MÄY. pmy/100 ml Kolibakteerit, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO Kuva 15. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä (pmy/100 ml) Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

28 8.3 Kurjolammenoja ja Poikkipuoliainen Kurjolammesta Tervalampeen laskevan Kurjolammenojan veden laatua tarkkaillaan havaintopaikalla Ku2. Kurjolammen pienehkö valuma-alue on pääasiassa kallioista metsää tai korpea, jossa maatalouden ja muun hajakuormituksen vaikutus on hyvin vähäistä. Kurjolammen rannalla sijaitsee Top Hotels Oy:n ylläpitämä Kokoushotelli Elohovi, jonka rinnakkaissaostusperiaatteella toimivalta puhdistamolta käsitellyt jätevedet lasketaan Kurjolammenojaan. Kuva 16. Kurjolammenojan havaintopaikka Ku2. Kurjolammenojan virtaama on tulva-aikaa lukuun ottamatta pieni. Vuoden 2011 heinä- ja elokuussa edustavaa näytettä ei saatu veden vähyyden vuoksi. Sähkönjohtavuus oli normaali ja lämpökestoisten kolibakteerien määrä melko matala. Veden puskurikyky on heikohko karun valuma-alueen takia. Vesi oli tuttuun tapaan hapanta (ph 5,1 6,2), mutta laadultaan alueelle tyypillistä purovettä tai ajoittain jopa hieman tavanomaista parempaa ja lähellä Poikkipuoliaiseen laskevassa purossa sijaitsevan vertailuhavaintopaikan Ru0 tasoa. Poikkipuoliaisesta lähtevä vesi (PPL) oli vuonna 2011 tavanomaisen ravinteikasta (kokp µg/l). Tammi-, touko- ja lokakuussa ammoniumtyppipitoisuus oli keskimääräistä korkeampi ( µg/l). Yli 100 µg/l ammoniumtyppipitoisuuksia esiintyy tavallisesti vähähappisissa olosuhteissa tai mikäli alueelle kohdistuu jätevesikuormitusta. Ammoniumtyppeä voi olla runsaasti myös turvesoiden valumavesissä. Heinäkuussa Poikkipuoliaisen havaintopaikalla (kok. syv. 5 metriä) vesi oli Uudenmaan ELY-keskuksen seurannan mukaan lähes hapetonta vielä kolmen metrin syvyydessä. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

29 8.4 Harvså Harvsån vesi oli läpi vuoden laadultaan alueelle varsin tyypillistä, melko ravinteikasta (kokp µg/l) jokivettä. Huhtikuun alussa sekä lokakuussa veden typpipitoisuus oli havaintopaikalle ajankohtaan nähden tavallista korkeampi. Vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää mittaava sähkönjohtavuus voi kertoa mm. jätevesien vaikutuksesta tai peltolannoituksesta. Harvsåssa sähkönjohtavuus oli alhaisempi kuin muissa Karhujärveen laskevissa joissa. 8.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Karhujärvestä lähtevässä vedessä havaintopaikalla S7 vedenlaatuparametrien arvot olivat melko lähellä järveen laskevien Palojoen ja Harvsån keskiarvoa, mutta Risubackajoen kuormitus näkyy vielä muita purovesiä korkeampana typpipitoisuutena ja sähkönjohtokykynä. Lokakuussa veden kokonaistyppipitoisuus (2 900 µg/l) oli havaintopaikalle ennätyksellisen korkea. Siuntionjoen pääuoman veden laatu muuttuu jonkin verran jokea alaspäin mentäessä havaintopaikkojen S7 ja S3 välillä, missä Kirkkojoen haara liittyy pääuomaan. Alkaliteetti ja lämpökestoisten kolibakteerien määrä kohoavat jonkin verran Kirkkojoen veden vaikutuksesta. Talvella ja kevään tulva-aikana Kirkkojoen kuormitus näkyy ravinnepitoisuuksien kasvuna, muina vuodenaikoina fosfori- ja typpipitoisuudet laskivat havaintopaikkojen S7 ja S3 välillä. Kirkkojoen veden korkeampi sähkönjohtokyky näkyy vielä havaintopaikalla S3, mutta laskee Siuntionjoen (Pikkalanjoen) alimmalle havaintopaikalle S1 tultaessa. Alimman havaintopaikan (S1) veden laatu on muutoinkin parempi, mutta ilmentää kuitenkin edelleen voimakasta rehevyyttä. Havaintopaikkojen välillä sijaitsevat Tjusträsk ja Vikträsk toimivat luonnollisina laskeutusaltaina ja vähentävät yläpuolisen valuma-alueen kuormitusta Pikkalanlahteen. ms/m 30 Sähkönjohtokyky S7 S3 S1 5 0 tammi huhti touko kesä heinä elo loka Kuva 17. Sähkönjontokyky (ms/m) Siuntionjoen päähaarassa vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

30 µg/l 120 Kokonaisfosfori S7 S3 S tammi huhti touko kesä heinä elo loka µg/l Kokonaistyppi tammi huhti touko kesä heinä elo loka S7 S3 S1 Kuva 18. Ravinnepitoisuudet (kokp, kokn, µg/l) Siuntionjoen päähaarassa vuonna Jokialueiden tulosten vertailu ja ainevirtaamat Virtaamat Ainevirtaamat kertovat valuma-alueelta huuhtoutuvan ainemäärän. Pelloilta, metsistä, pihoilta ym. tulevan huuhtouman lisäksi ainevirtaamat sisältävät pistemäisesti alueelle johdetun jätevesien sisältämän ainemäärän. Ainevirtaamilla voidaan arvioida kuormituksen määrää tarkkailualueen eri osissa ja esimerkiksi kuormituksen vähentämistoimenpiteiden tuloksia. Virtaamat laskettiin käyttämällä virtaama-arvona Palojärveen laskevan Palojärvenkosken virtaamaa. Menetelmää käytetään, kun säännöllisiä virtaamatietoja havaintopaikoilta ei tehdä. Menetelmä on karkea ja siinä ei huomioida esimerkiksi osavaluma-alueiden järvisyyden, maaperän, maanmuotojen tai esim. maankäytön aiheuttamia eroja. Risubackajoen ja Kyrkån osavaluma-alueet poikkeavat maaperän laatunsa ja pienen järvialansa vuoksi Palojärvenkosken 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

31 valuma-alueesta, minkä vuoksi virtavesien viipymä on näillä osavaluma-alueilla pienempi ja virtaamavaihtelut suurempia kuin Palojärvenkosken valuma-alueella. Koko Siuntionjoen vesistöalueen keskivirtaama arvioitiin Palojärveen laskevan Palojärvenkosken keskivirtaaman avulla käyttäen kertoimena suhdelukua 5,578, joka on saatu jakamalla Siuntionjoen vesistöalueen pinta-ala (havaintopaikalla S1) Palojärvenkosken mittauspaikan yläpuolisen osavaluma-alueen pinta-alalla (483,25 km 2 /86,63 km 2 = 5,578). Osavaluma-alueiden laskupurojen keskivirtaamat arvioitiin suoraan pinta-alojen suhteessa vastaavalla tavalla. Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Karhujärven lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulukossa mainittujen purojen valuma-alueita. Ainevirtaama-arvioita ei tältä alueelta tehty. Taulukko 3. Siuntionjoen vesistön osavaluma-alueiden koot ja niiden järvisyys sekä virtaamien muuntokerroin. Muuntokerroin on laskettu valuma-alueiden pinta-alasuhteessa Palojärvenkosken valuma-alueen kokoon verrattuna. *) Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Karhujärven lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulukossa mainittujen purojen valuma-alueita. Lähde: Siuntionjokineuvottelukunta Valuma-alue/havaintopaikka Q- kerroin km 2 km 2, ilman järviä järvisyys % Palojärvenkoski - 86,63 77,93 10,1 Enäjärvi ja Poikkipuoliainen (PPL) 0,735 63,7 56,63 11,1 Palojoki (PALO) 1, ,06 95,82 10,5 Risubackajoki (R1) 0,487 42,23 42,02 0,5 Harvsån (HA1) 0,726 62,9 56,55 10,1 Karhujärvi (S7) 2, ,4 208,5 8,7 Kirkkojoki (K3) 1, ,18 141,75 0,3 Lempansån 0,799 69,25 Siuntionjoen keski- ja alaosa (= Tjusträskin ja Vikträskin valuma-alueet)* - 119,58 113,29 5,26 Siuntionjoen suu (S1) 5, ,25 457,63 5,3 Ainevirtaamien laskemisessa käytettiin kuukausikeskiarvomenetelmää; kunkin kuukauden näytepitoisuuksien keskiarvo on kerrottu kuukauden keskivirtaamalla. Kun näytteenottoa ei ollut (helmi-, maalis-, syys-, marras- ja joulukuussa), käytettiin ainevirtaamalaskuissa tarkasteltavalta havaintopaikalta mitattujen ainepitoisuuksien vuosikeskiarvoja. Muista havaintopaikoista poiketen Siuntionjoen suulta, havaintopaikalta S1, näytteitä otettiin helmikuuta lukuun ottamatta kaikkina kuukausina (kiintoainepitoisuutta ei määritetty myöskään heinä- ja joulukuussa). Osavaluma-alueista tarkastelun kohteena olivat Poikkipuoliaisen yläpuolinen valuma-alue (sisältää Poikkipuoliaisen lisäksi mm. Vihdin Enäjärven), Risubackajoen valuma-alue, Palojoen valuma-alue, Karhujärven ja Harvsån valuma-alue. Näiden lisäksi tarkastelun kohteena oli Karhujärvestä lähtevä vesi (S7), Siuntionjoen pääuoman vesi Kirkkojoen jokihaaran alapuolella (S3) ja Siuntionjoen (Pikkalanjoen) vesi (S1) ennen joen laskemista Pikkalanlahteen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

32 8.6.2 Kiintoaine Kiintoaine kuvaa vedessä olevaa hiukkasmaista ainesta, jonka määrä jokivesissä riippuu pitkälti valuma-alueen ominaisuuksista. Kiintoainepitoisuus vaihtelee voimakkaasti myös sääolosuhteiden mukaan ja sitä nostavat eroosion kuljettaman aineksen (savisamennus) lisäksi jätevesikuormitus tai runsas kasvibiomassa näytteessä (levät). Kiintoaineen merkitys ravinteiden, erityisesti fosforin, ainevirtaamassa on tärkeä, koska suuri osa fosforista on sitoutunut kiintoaineeseen. Vaikka kiintoaineeseen sitoutunut fosfori ei suoraan ole leville käyttökelpoisessa muodossa, tulee fosfori bakteerihajotuksen myötä levätuotannon käyttöön. Hapettomissa oloissa kiintoaineeseen sitoutunut fosfori vapautuu nopeasti liukoiseen muotoon, jota levät suoraan hyödyntävät. Siuntionjoen eri jokiosuuksien suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat tuttuun tapaan Kirkkojoessa. Jo yläpuolisessa Kivikoskenpurossa kiintoainepitoisuus on jokiosuuksista toiseksi korkein ja kasvaa edelleen alaspäin mentäessä. Poikkipuoliaisesta lähtevässä purossa kiintoainepitoisuuden vuosikeskiarvo oli selvimmin edellisvuotta korkeampi, mutta kuitenkin vuotta 2009 alhaisempi. Palojoen, Harvsån ja Siuntionjoen keskiosan kiintoainepitoisuus jäi vuotta 2010 pienemmäksi. Taulukko 4. Siuntionjoen jokiosuuksien alimpien havaintopaikkojen kiintoainepitoisuudet (mg/l) vuonna Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, ). Kiintoaine mg/l 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 2,0 23,0 11,3 Risubackajoki lähtevä, R1 8 5,0 23,0 11,4 Palojoki lähtevä, PALO 8 1,2 8,7 4,5 Harvsån, HA1 8 3,8 17,5 9,4 Karhujärvi lähtevä, S7 8 2,7 16,0 9,6 Kivikoskenpuro, Ki9 8 5,5 49,0 15,1 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 7,9 74,0 26,2 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 2,7 30,5 12,0 Siuntionjoen lähtevä, S1 10 2,4 29,0 12,6 Korkeimmat pitoisuudet ajoittuivat suurten valumien aikaan huhtikuulle ja syksyyn. Poikkipuoliaisesta lähtevässä purossa pitoisuudet olivat kuitenkin korkeimmillaan kesä-, heinä- ja elokuussa, jolloin virtaama yleensä on pienin. Vertailualueena toimivan Palojoen kiintoainepitoisuus sekä vaihteluväli olivat muita alueita pienempiä. Kiintoainevirtaama Kirkkojoessa vuonna 2011 oli t (vuonna t), Risubackajoessa 181 t (185 t), Harvåssa 232 t (256 t) ja Palojoessa 174 t (189 t). Siuntionjoki toi mereen Pikkalanlahdelle yhteensä t (2 962 t) kiintoainetta (havaintopaikalla S1). Kauttaaltaan kiintoainevirtaama jäi siis hieman edellisvuotta pienemmäksi. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

33 Kiintoainevirtaama (kg/d) ja Palojärvenkosken virtaama kuukausittain 2011 kg/d I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 46,30 178,86 119, ,81 517,39 103,76 66,36 25,10 134,81 247,29 320, ,97 Risubackajoki 132,26 180,95 120, ,38 509,65 77,68 44,36 23,55 136,39 320,72 324, ,17 Harvsån 115,58 219,42 146, ,72 759,76 46,32 27,84 30,19 165,38 968,33 393, ,86 Kirkkojoki 404, ,52 395, , ,52 720,42 411,37 459,96 350, , , ,40 Siuntionjoen suu 957, ,10 269, , , ,23 730,53 469,33 874, , , ,28 Paloj. virt 0, , , , , , , , ,263 0, ,626 3, ,5 3,0 2,5 2,0 m 3 /s 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva 19. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kiintoaineen ainevirtaama (kg/d) kuukausittain sekä Palojärvenkosken virtaama vuonna Siuntionjoen suun kiintoainevirtaama on laskettu kiintoainepitoisuuden vuosikeskiarvosta helmi-, heinä- ja joulukuussa, muilla havaintopaikoilla helmi-, maalis-, syys-, marras- ja joulukuussa Ravinteet Siuntionjoen kaikkien jokihaarojen kokonaisfosforipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Pitoisuudet olivat korkeimmat Kirkkojoen havaintopaikalla K3 sekä yläpuolisessa Kivikoskenpurossa. Kirkkojoen korkea fosforipitoisuus on yhteydessä kiintoainepitoisuuteen; fosfori sitoutuu hienojakoiseen, helposti valuma-alueelta huuhtoutuvaan maa-ainekseen. Kirkkojoen haaraa ja Siuntionjoen alinta havaintopaikkaa S1 lukuun ottamatta kokonaisfosforin vuosikeskiarvot olivat lähellä edellisen vuoden arvoja. Havaintopaikalla S1 kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan joulukuussa (204 µg/l), mikä on yli kaksinkertainen pitoisuus edelliseen vuoteen verrattuna ja tutkimushistorian (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, ) toiseksi korkein pitoisuus tällä havaintopaikalla. Kokonaisfosforin ainevirtaama oli vuonna 2011 Kirkkojoessa 4,57 t, Palojoessa 1,63 t, Harvsåssa 1,29 t, Risubackajoessa 0,85 t ja Siuntionjoen alimmalla havaintopaikalla 17,18 tonnia. Loppuvuoden runsaat sateet lisäsivät fosforivirtaamaa joulukuussa Siuntionjoen suulla. Siuntionjoen kautta Pikkalanlahteen tulevasta fosforista yli puolet valui mereen joulukuun aikana. Kokonaistyppipitoisuus oli tavalliseen tapaan selvästi suurin Risubackajoessa, Nummelan puhdistamon purkuveden vaikutuksesta. Vuoden keskipitoisuus jäi kuitenkin alle 2000-luvun keskitason ja laski noin 15 % edellisvuodesta (2010 ka µg/l). Myös maksimipitoisuus jäi vuotta 2010 ( µg/l) pienemmäksi. Risubackajoen kokonaistyppipitoisuuden vaihteluväli on suuri, jolloin näytteenottoajankohtien merkitys korostuu. Risubackajoen korkeimmat kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin heinä-elokuussa, jolloin Nummelan puhdistamolta tulevan veden laatu vaikuttaa näkyvämmin tuloksiin muun virtaaman ollessa alhaisimmillaan. Risubackajoki oli kuitenkin jokialueista ainoa, missä kokonaistyppipitoisuuden vuosikeskiarvo laski edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten pitoisuus kohosi Kirkkojoen alueella; sekä latvavesistön Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

34 Kivikoskenpurossa että Kirkkojoen lähtevällä havaintopaikalla S3. Molemmilla havaintopaikoilla kasvu oli noin 1,6-kertainen. Todennäköisesti sääolot vaikuttavat pitoisuuksien vuosittaiseen vaihteluun, sillä myös Palojoen vertailualueen kokonaistyppipitoisuus kasvoi samassa suhteessa. Taulukko 5. Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) vuonna Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, ). Kokonaisfosfori µg/l 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 35,0 130,0 67,9 Risubackajoki lähtevä, R1 8 43,0 86,5 61,3 Palojoki lähtevä, PALO 8 32,0 58,0 47,4 Harvsån, HA1 8 42,0 110,0 62,2 Karhujärvi lähtevä, S7 8 23,0 91,0 64,1 Kivikoskenpuro, Ki9 8 54,0 180,0 84,3 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 51,0 172,0 96,8 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 56,0 102,5 71,4 Siuntionjoen lähtevä, S ,0 204,0 78,1 Kokonaisfosforin ainevirtaama (kg/d) kuukausittain kg/d I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 1,23 1,80 1,20 15,55 6,14 0,91 0,69 0,41 1,36 4,64 3,23 16,49 Risubackajoki 0,96 0,93 0,62 9,14 2,34 0,48 0,27 0,20 0,70 2,27 1,67 8,51 Harvsån 1,1 1,4 0,9 11,3 3,9 0,5 0,4 0,3 1,0 6,7 2,5 12,6 Kirkkojoki 2,66 4,78 1,68 48,04 9,58 2,66 1,52 2,32 2,83 23,51 6,65 43,86 Siuntionjoen suu 9,92 13,31 6,05 110,74 27,73 4,78 2,46 3,40 6,34 27,90 37,71 314,55 Kuva 20. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kokonaisfosforivirtaamat (kg/d) kuukausittain vuonna Siuntionjoen suun fosforivirtaama on laskettu fosforipitoisuuden vuosikeskiarvosta helmikuussa, muilla havaintopaikoilla helmi-, maalis-, syys-, marras- ja joulukuussa. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

35 Taulukko 6. Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) vuonna Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, ). Kokonaistyppi µg/l 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL Risubackajoki lähtevä, R Palojoki lähtevä, PALO Harvsån, HA Karhujärvi lähtevä, S Kivikoskenpuro, Ki Kirkkojoki lähtevä, K Siuntionjoen keskiosa, S Siuntionjoen lähtevä, S Kokonaistypen ainevirtaama (kg/d) kuukausittain kg/d I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Palojoki 35,50 53,94 35,95 710,69 150,91 13,07 9,72 8,49 40,65 185,46 96,77 494,55 Risubackajoki 66,89 71,57 47,71 401,54 106,18 43,34 32,68 45,69 53,95 101,49 128,41 656,27 Harvsån 29,5 29,0 19,3 346,6 63,3 8,3 5,1 4,8 21,8 108,9 52,0 265,7 Kirkkojoki 97,27 111,86 49, ,38 200,23 62,30 35,57 22,21 55,90 615,21 168, ,67 Siuntionjoen suu 296,00 287,98 179, ,51 826,96 112,39 41,71 43,70 96,33 511,49 603, ,55 Kuva 21. Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kokonaistyppivirtaamat (kg/d) kuukausittain vuonna Siuntionjoen suun typpivirtaama on laskettu typpipitoisuuden vuosikeskiarvosta helmikuussa, muilla havaintopaikoilla helmi-, maalis-, syys-, marras- ja joulukuussa Fosfaattifosfori Kirkkojoenhaaran yläpuolisen Kivikoskenpuron korkea fosforipitoisuus näkyy myös pääasiassa levien käyttämässä fosfaattifosforipitoisuudessa. Kivikoskenpuron havaintopaikan Ki9 vuoden keskiarvo (40,1 µg/l) oli lähes kaksinkertainen kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna. Keskiarvoa nostaa kuitenkin merkittävästi tammikuun huomattavan korkea pitoisuus (140 µg/l). Muilla havaintopaikoilla merkittäviä eroja muutamien aikaisempien vuosien keskiarvopitoisuuksiin ei ollut havaittavissa. Kasvukauden ulkopuoliset pitoisuudet kevättalvella nostivat suodatetun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

36 fosfaattifosforipitoisuuden keskiarvoa myös järvialtaiden jälkeen sijaitsevilla Poikkipuoliaisen (PPL) ja Karhujärven lähtevän (S7) veden havaintopaikoilla. Pitoisuudet laskevat kesällä alhaiseksi levien ja muun perustuotannon sitoessa fosfaattifosforia näillä rehevillä järvillä. Taulukko 7. Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen fosfaattifosforipitoisuudet (PO 4 -P µg/l) vuonna Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, ). Fosfaattifosfori (suodatettu) PO 4 -P (F) µg/l 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 1,5 10,0 3,6 Risubackajoki lähtevä, R1 8 8,0 17,0 13,2 Palojoki lähtevä, PALO 8 4,0 26,0 13,0 Harvsån, HA1 8 4,0 17,0 8,9 Karhujärvi lähtevä, S7 8 1,5 15,0 7,4 Kivikoskenpuro, Ki9 8 13,0 130,0 40,1 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 8,0 29,0 19,1 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 3,0 30,0 16,5 Siuntionjoen lähtevä, S1 12 1,5 21,0 11, Ammoniumtyppi Ammoniumtyppi (NH 4 -N) on niin ikään perustuotannolle suoraan käyttökelpoista typpeä, joten se saattaa sopivissa olosuhteissa edesauttaa levätuotannon kiihtymistä ja vesistön rehevöitymistä. Ammoniumtyppi aiheuttaa myös hapen kulumista vesistössä hapettuessaan nitraatiksi. Jos ph nousee korkeaksi (ph > 8), saattaa ammoniumtypestä muodostuva ammoniakki aiheuttaa myrkytysvaikutuksia esimerkiksi pohjaeläimille ja kaloille. Luonnonvesissä ammoniummuodossa olevaa epäorgaanista typpeä on tavallisesti < µg/l. Yli 50 µg:n pitoisuuksien katsotaan ilmentävän kuormitusta ja yli 100 µg/l olevat pitoisuudet jo voimakasta kuormitusta, joka johtuu esim. voimakkaasta hajakuormituksesta tai pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Ammoniumtyppipitoisuudet pysyttelivät yleisesti edellisvuoden tasolla tai kohosivat hieman. Vuoden korkeimmat pitoisuudet mitattiin Kivikoskenpurolla sekä Karhujärven ja Poikkipuoliaisen lähtevällä pisteellä. Näillä havaintopaikoilla myös koko vuoden ammoniumtyppipitoisuuden keskiarvo oli korkein. Yleensä ammoniumtyppipitoisuus on ollut korkein Risubackajoen haarassa (R1) ja Kivikoskenpurossa (Ki9). Nummelan puhdistamon jätevesissä ammoniumtyppipitoisuus saadaan alhaiseksi nitrifikaatioprosessissa, joka nostaa toisaalta veden nitriitti- ja nitraattipitoisuutta. Ammoniumtypen hapettuminen nitriiteiksi ja nitraateiksi ennen vesistöön pääsyä on vesistön kannalta hyvä asia, mutta myös em. liukoisen typen muodot voivat rehevöittää vesistöjä tehokkaasti silloin, kun liukoiset typpiravinteet ovat tuotannon minimitekijöitä. Risubackajoessa (R1) ammoniumtyppipitoisuus oli huhtikuussa 150 µg/l eli lähes kaksinkertainen ajankohdan keskiarvoon nähden. Mittausajankohtana Nummelan puhdistamolla oli sulamisvesistä johtuvia ammoniumtypen poisto-ongelmia. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

37 Poikkipuoliaisen lasku-uoman ammoniumtyppipitoisuuden maksimiarvot (240 µg/l) mitattiin tammi- ja lokakuussa. Vuonna 2010 saman havaintopaikan pitoisuudet olivat myös korkeita (ka. 143 µg/l). Korkeat ammoniumtyppipitoisuudet saattavat olla seurausta Poikkipuoliaisen heikosta happitilasta. Taulukko 8. Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen ammoniumtyppipitoisuudet (NH 4 -N µg/l) vuonna Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, ). Ammoniumtyppi NH 4 -N µg/l 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 33,5 240,0 118,3 Risubackajoki lähtevä, R1 8 30,0 150,0 63,5 Palojoki lähtevä, PALO 8 5,7 100,0 35,6 Harvsån, HA1 8 28,0 82,0 46,5 Karhujärvi lähtevä, S7 8 20,0 230,0 80,8 Kivikoskenpuro, Ki9 8 25,0 220,0 87,5 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 7,0 54,0 37,0 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 22,0 83,0 50,2 Siuntionjoen lähtevä, S1 12 5,0 110,0 33, Lämpökestoiset kolibakteerit Lämpökestoisia kolibakteereita oli keskimäärin eniten Kivikoskenpurolla ja Risubackajoella. Kaiken kaikkiaan määrät olivat kaikilla taulukon 9 havaintopaikoilla varsin pieniä ja jäivät Poikkipuoliaista ja Palojokea lukuun ottamatta 2000-luvun keskiarvon alapuolelle. Vaikka bakteerien määrä oli melko pieni, kertoo bakteerien ilmeneminen näytteessä luonnontilasta poikkeavasta tilanteesta. Saastutuksen lähteenä voi olla esimerkiksi jätevedet tai karjanlanta. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä on tavallisesti korkeimmillaan kuormituslähteiden läheisyydessä jokien yläjuoksulla. Usein Risubackaojaan pohjoisesta liittyvän Mäyräojan vedet ovat sisältäneet suuria määriä kolibakteereita ja myös Risubackajoen läntisen haaran latvoilla havaintopaikalla R4 bakteerimäärät ovat olleet suuria. Yli pmy/100 ml bakteerimääriä havaittiin vuonna 2011 havaintopaikoilla R4, MÄY ja Kivikoskenpuron pisteellä Ki8. Länsi-Uudenmaan hajavesihanke teki jätevesikartoituksia Lohjan Paunin, Mäntylän ja Lylyisten alueilla kesällä Osa kartoitetuista kiinteistöistä sijaitsee Mäyräojan tuntumassa. Suurimmalla osalla kiinteistöistä jätevesien käsittely oli hyvällä tai melko hyvällä tasolla (Mämmelä 2011, luonnos). Alueella on kuitenkin myös kiinteistöjä, joilla havaittiin tarvetta jätevedenkäsittelyn tehostamiseen. Joillakin Mäyräojan läheisyydessä olevilla kiinteistöillä on myös hevosia. Uudenmaan ELY-keskuksen havaintopaikoilla määritettiin suolistoperäisten enterokokkien määrä, joka vaihteli Kirkkojoessa (K3) pmy/100 ml ja Siuntionjoen alaosassa (S1) 0 33 pmy/100 ml välillä. Sisämaan uimavesissä toimenpiderajana on 400 pmy/100 ml. Maalis- ja elokuussa tutkittiin myös lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät, jotka olivat 0 ja 6 pmy/100 ml. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

38 Taulukko 9. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen ulosteperäistä saastutusta ilmentävien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkelukumäärät vuonna Fekaaliset lämpökestoiset kolibakteerit pmy/100 ml 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL Risubackajoki lähtevä, R Palojoki lähtevä, PALO Harvsån, HA Karhujärvi lähtevä, S Kivikoskenpuro, Ki Siuntionjoen keskiosa, S Muu veden laatu Sähkönjohtokyky mittaa vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää. Parametri kertoo vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta, sillä suolojen määrää lisäävät mm. jätevedet ja peltolannoitus. Siuntionjoen jokihaarojen vertailussa kuormituksen vaikutus on selvimmin nähtävillä Risubackajoen, Kirkkojoen ja Kivikoskenpuron veden laadussa. Taulukko 10. Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen sähkönjohtokyky (ms/m) vuonna Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, ). Sähkönjohtokyky ms/m 2011 Havaintopaikka Näytteitä Minimi Maksimi Keskiarvo Poikkipuoliainen lähtevä, PPL 8 10,3 13,9 11,8 Risubackajoki lähtevä, R1 8 9,4 59,2 34,0 Palojoki lähtevä, PALO 8 10,6 13,0 11,4 Harvsån, HA1 8 6,7 12,2 8,9 Karhujärvi lähtevä, S7 8 6,6 15,1 12,5 Kivikoskenpuro, Ki9 8 8,6 28,7 18,9 Kirkkojoki lähtevä, K3 8 12,2 30,0 23,3 Siuntionjoen keskiosa, S3 8 9,7 25,3 17,7 Siuntionjoen lähtevä, S ,1 19,5 15,0 8.7 Ravinnehuuhtoumat/km 2 osavaluma-alueittain Seuraavassa arvioidaan Siuntionjoen eri osavaluma-alueiden kokonaisfosforin ja kokonaistypen virtaamia neliökilometriä kohden. Laskelmissa ei ole arvioitu luonnonhuuhtouman osuutta kokonaisainevirtaamasta. Kokonaisainevirtaama koostuu luonnonhuuhtouman lisäksi ihmistoiminnan aiheuttamasta lisäkuormituksesta, mm. maa- ja metsätalouden, karjatalouden, haja-asutuksen, ilmalaskeumien ja pistekuormituksen aiheuttamasta kuormituksesta. Ravinnehuuhtoumat esitetään kahtena lukuna, joista toisessa luvussa on kokonaisravinnevirtaama ja toisessa ravinnehuuhtouma, jossa tiedossa oleva pistekuormitus on vähennetty kokonaisravinnevirtaamasta. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

39 Pinta-alaa kohden laskettu fosforivirtaama oli vuonna 2011 suurinta Kirkkojoen valuma-alueelta. Tilanne oli edellisvuoden kaltainen. Tehokkaiden puhdistusprosessien ansiosta pistekuormittajilta vesistöön päätyvän fosforin määrä on pieni verrattuna kokonaisfosforivirtaamaan. Siuntionjoen suulla fosforivirtaama kasvoi, kun viime vuosina virtaama on usein miten laskenut. Typpeä virtaa neliökilometriä kohden aikaisempien vuosien tapaan selvästi eniten Risubackajoen alueelta. Kun kokonaiskuormituksesta poistetaan pistekuormituksen aiheuttama lisäkuormitus, laskee typpikuormitus selvästi. Vuoteen 2010 verrattuna Risubackajoen kokonaistyppikuormitus kasvoi pinta-alaa (km 2 ) kohden noin 325 kg, vaikka Nummelan puhdistamon kuormitus laski noin 35 kg. Typpivirtaama kasvoi edelliseen vuoteen nähden kaikilla osaalueilla vertailualueena toimivalla Palojoella lähes 90 prosenttia. Fosforivirtaama kg/km 2 osavaluma-alueilla vuonna Poikkipuoliainen Palojoki Risubackajoki Harvsån Kirkkojoki Siuntionjoen suu (S1) P kg/km2/a 20,1 17,0 20,3 22,86 32,2 37,5 P kg/km2/a(ei sis.jv) 18,9 22,9 32, Typpivirtaama kg/km 2 osavaluma-alueilla vuonna Siuntionjoen suu Poikkipuoliainen Palojoki Risubackajoki Harvsån Kirkkojoki (S1) N kg/km2/a 486,1 582,7 1270,9 513,2 829,9 706,8 N kg/km2/a(ei sis.jv) Kuva 22. Ravinnevirtaamat neliökilometriä kohden eri osavaluma-alueilla vuonna Risubackajoen, Harvsån ja Kirkkojoen ainevirtaamat on esitetty kahtena lukuna, joista toisessa on vähennetty tiedossa olevan pistemäisen ravinnekuormituksen määrä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

40 8.8 Yhteistarkkailun järvet Kaikki neljä Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevaa järveä ovat hyvin reheviä, pääasiallisesti hajakuormituksen rasittamia vesistöjä. Osalla järvistä on tehty kunnostustoimenpiteitä jo vuosien ajan rehevöitymisen pysäyttämiseksi. Tjusträskin ja Vikträskin syvänteitä on ilmastettu heinäkuusta 1993 lähtien, Karhujärvellä on hoitokalastettu vuodesta 1996 lähtien sekä niitetty vesikasvillisuutta ja tehty ruoppauksia. Tjusträskille, Karhujärvelle ja Vikträskille on laadittu myös kunnostussuunnitelmat (Hagman 2008, 2009, 2010). Uudenmaan ELY-keskuksen arvion mukaan Tjusträskin ja Vikträskin tila on tyydyttävä ja Karhujärven välttävä (Joensuu 2010). Yhteistarkkailun ulkopuolella Uudenmaan ELY-keskus seuraa monin toimenpitein kunnostetun Enäjärven tilaa Happi Erittäin rehevässä Karhujärvessä pohjan läheisen veden happipitoisuus on laskenut hyvin alhaiseksi ajoittain 2000-luvulla sekä talvella että kesällä järven kerrostuessa. Tuulinen sää saa matalan järven kerrostuneisuuden kuitenkin helpohkosti murtumaan, jolloin alusvesi pääsee sekoittumaan ja hapettumaan. Vuonna 2011 happipitoisuus oli heikko maalis- ja heinäkuussa. Talvella happipitoisuus on ollut tätä heikompi viimeksi vuonna Tjusträskin ja Vikträskin happitilanne on ollut hyvin samankaltainen viime aikoina. Vuonna 2011 molempien järvien pohjanläheisen veden happipitoisuus heikkeni jo kesäkuussa, laski lähelle nollaa ja palautui normaaliksi vasta lokakuussa syksyn täyskierron aikaan. Tjusträskissä vesi oli käytännössä hapetonta heinäkuussa myös viiden metrin syvyydessä. Vikträskissä hapeton kerros ulottui seitsemän metrin syvyyteen heinäkuusta elokuuhun, jolloin merkittävä osa järven etelä- ja keskiosasta kärsi hapettomuudesta. Tilanne on järville valitettavan tyypillinen ja vastaavanlainen ilmeisesti myös vuosina 2008 ja 2010 (kuva 21). Näinä vuosina kesäajalta on kuitenkin vain yksi näyte elokuulta. Talviaikana happiongelmia ei esiintynyt. Myös Stora Lonoksin happitilanne oli elokuun mittauskerralla melko heikko (2,1 mg/l). mg/l Happipitoisuus pohjan lähellä Karhujärvi (4 m) Tjusträsk (7 m) Vikträsk (15 m) Stora Lonoks (1 m) Kuva 23. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun järvien happipitoisuus (mg/l) pohjanläheisessä vesikerroksessa vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

41 Happikatojen perussyy on järviin kohdistuva liian suuri ravinnekuorma. Hagmanin (2009) mukaan Tjusträskin valuma-alueelta tuleva laskennallinen kuormitus ylittää järven sietokyvyn selvästi. Suuri leväbiomassa voi kuluttaa hajotessaan kaiken alusveden sisältämän vapaan hapen loppuun, mikä syvimmissä järvissä (Tjusträsk ja Vikträsk) tapahtuu lähes toistuvasti kasvukauden aikana Ravinteet Alusveden happitilanne vaikuttaa oleellisesti pohjan läheisten vesikerrosten ravinnepitoisuuksiin. Jos sedimentti joutuu hapettomaan tilaan, liukenevat kiintoaineeseen sitoutuneet ravinteet veteen, kiihdyttävät entisestään perustuotantoa ja lisäävät edelleen sisäistä kuormitusta. Yli 100 µg/l ammoniumtyppipitoisuus on jo merkki pohjan vähähappisista olosuhteista. Elokuussa 2011 Tjusträskin hapettoman pohjanläheisen veden ammoniumtyppipitoisuus oli µg/l ja fosfaattifosforipitoisuus 630 µg/l. Samana ajankohtana Vikträskissä pitoisuudet olivat 200 µg/l ja 14 µg/l. Vikträskissä alusveden happipitoisuus oli Tjusträskiä parempi, kuitenkin vain 0,6 mg/l. Myös Stora Lonoksin ammoniumtyppipitoisuus kohosi maaliskuussa korkeaksi (260 µg/l). Yli 100 µg/l pitoisuudet voivat kertoa myös mahdollisesta jätevesikuormituksesta. Maaliskuussa Stora Lonoksin happitilanne oli kohtuullisen hyvä. Karhujärvellä ammoniumtyppipitoisuus oli poikkeavan korkea pintavedessä syyskuussa, 130 µg/l. Kuva 24. Talvinen Vikträsk. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

42 Ravinnepitoisuudet kertovat järvien rehevyystasosta. Taulukossa 11 on esitetty Siuntionjoen vesistön järvien ravinnepitoisuuksien keskiarvoja vuodelta Mittaukset on tehty pintavedestä tammi-lokakuussa. Stora Lonoks järveltä ei otettu näytteitä kesä-, heinä- ja syyskuussa. Tuotantokautena liukoisten ravinteiden pitoisuudet ovat pieniä, joten avovesiajan näytteiden pienempi määrä korottaa keskiarvoja Stora Lonoksilla. Taulukko 11. Siuntionjoen vesistön järvien ravinnepitoisuuksien keskiarvoja pintavedessä (1 m) vuonna n Kok-N µg/l NO2+NO3- NH4-N Kok-P µg/l PO4-P (F) N µg/l µg/l µg/l Karhujärvi (B1) ,2 Tjusträsk ,6 Vikträsk ,6 Stora Lonoks ,8 Järvivedet voidaan luokitella erittäin reheviksi, kun niiden avovesikauden kokonaisfosforin keskipitoisuus päällysvedessä on yli 50 µg/l (Oravainen 1999). Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella kaikki Siuntionjoen vesistön järvet ovat hyvin reheviä. Lokakuun lopun mittauskerralla Tjusträskin (180 µg/l) ja Vikträskin (170 µg/l) kokonaisfosforipitoisuus kohosi hyvin korkeaksi. Vesien rehevöitymistä säätelevä tekijä on käytännössä aina fosfori tai typpi. Sisävesissä fosforin on yleensä todettu olevan tärkeämpi minimiravinne. Normaali tilanne muuttuu, jos vedessä on runsaasti levien käytössä olevaa fosforia kasvukauden aikana esimerkiksi jätevesikuormituksen tai sisäisen kuormituksen seurauksena tai jos epäorgaaninen typpi kuluu loppuun. Tällöin veden molekulaarista typpeä sitovat levät, esimerkiksi useimmat sinilevät, saavat typpifosfori-suhteesta voimakkaan kilpailuedun. Mikäli olosuhteet muuten ovat suotuisat, voi syntyä voimakas, lähes yksinomaan sinilevistä koostuva leväbiomassa. Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan arvioida joko ravinnesuhtein tai levätestein. Edellisvuosien kokonaisravinteiden määräsuhteiden perusteella järvet ovat olleet kasvukauden alussa fosforirajoitteisia, mutta muuttuneet heinä-elokuussa typpirajoitteisiksi. Nummelan puhdistamon vesistövaikutusselvityksessä selvisi, että kevään jälkeen runsaana olevat liukoisten ravinteiden varat hupenevat erittäin nopeasti levien ja muun kasvillisuudenkin käyttäessä niitä tehokkaasti heti kasvukauden alusta lähtien. Liukoinen fosfaatti loppuu ensiksi ja sitten heti perään liukoiset typpiravinteetkin. Siten käyttökelpoisesta fosfaatti-fosforista on pulaa ensin kasvukauden alussa, minkä jälkeen melko pian liukoinen typpikin loppuu. Liukoisten ravinteiden vähyys voi olla toisaalta hyvinkin osoituksena siitä, että näiden käyttökelpoisten kasvinravinteiden kierto biosysteemissä on erittäin tehokasta ja nopeaa, mikä on ominaista reheville järville (Mettinen 2012) Klorofylli Vuonna 2011 noudatettiin laajempaa tutkimusohjelmaa, joka sisältää trofianäytteitä (mm. klorofylli) rehevyyden määrittämiseksi. Hyvin rehevässä vedessä kasvukauden keskimääräinen pitoisuus on yli 20 µg/l. Hypereutrofian eli ylirehevän veden rajana pidetään 50 µg/l. Kas- 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

43 vukauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella järvet ovat reheviä. Karhujärven klorofyllipitoisuus oli nousujohteinen aina vuoteen 2001 saakka, jonka jälkeen pitoisuus laski, mutta kääntyi vuonna 2009 jälleen kasvuun. Vuonna 2011 klorofyllipitoisuus kohosi jo ylirehevän veden pitoisuusrajan yläpuolelle. Yhteistarkkailun kasvukauden keskimääräiset a-klorofyllimittaustulokset ovatkin vaihdelleet erityisen paljon juuri Karhujärvessä. Tätä suurta vaihtelua voisivat selittää merkittävästi säätekijät, kuten lämpötila, aurinkoisuus ja tuulisuus (veden sekoittuminen), jotka näissä runsasravinteisissa oloissa lisäävät tai rajoittavat levätuotantoa (Mettinen 2012). Tjusträskin ja Vikträskin klorofyllipitoisuus on pysytellyt µg/l välillä. Tjusträskillä pitoisuudet ovat olleet hienoisessa kasvussa, Vikträskillä klorofyllin kesän keskiarvolukema oli hieman edellisvuotta alhaisempi. µg/l Karhujärvi, Tjusträsk, Vikträsk a-klorofyllipitoisuus Havaintovuosi Karhujärvi B Tjusträsk Vikträsk Kuva 25. Karhujärven, Tjusträskin ja Vikträskin avovesikauden a-klorofyllipitoisuuksien (0-2 m µg/l) keskiarvo vuosina Muu veden laatu Elokuussa 2011 Stora Lonoksissa suolistoperäisiä, lämpökestoisia kolibakteereita oli poikkeuksellisen runsaasti, pmy / 100 ml. Määrä ylitti uimakelpoisen vesistöveden raja-arvon (500 pmy/100 ml) selvästi. Heinä- ja osittain jo kesäkuussakin Karhujärven, Tjusträskin ja Vikträskin pintavesi oli hapesta ylikyllästynyttä. Ilmiö on tavallinen rehevissä järvissä voimakkaan levätuotannon aikaan, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

44 jolloin ph-arvot kohoavat normaalia korkeammiksi (8,6 9,4). Heinäkuun loppupuolen näytteenottokerralla Karhujärvellä havaittiin jonkin verran sinilevää. Tutkitussa näytteessä esiintyi pääosin Anabaena spiroides -lajia. 8.9 Vihdin Enäjärvi Vihdin Enäjärvi on noin 5 km² suuruinen, hyvin rehevä järvi Siuntionjoen latvoilla. Järvi on maatalouden ja haja-asutuksen kuormittama ja siihen johdettiin Nummelan taajaman jätevesiä aina vuoteen 1976 asti. Järvellä on tehty jo vuosien ajan merkittäviä kunnostustoimenpiteitä (esim. Reunanen 2005), merkittävältä osin talkoovoimin. Järveä on mm. hoitokalastettu, ilmastettu ja järveen laskeviin ojiin on tehty useita laskeutusaltaita ja kosteikkoja. Uudenmaan ELY-keskus on luokitellut Enäjärven välttävään ekologiseen luokkaan kuuluvaksi (Joensuu ym. 2010). Vuonna 2011 pohjanläheinen vesi oli hapetonta tai vähähappista tammi-, maalis-, kesä- ja heinäkuussa. Tilanne oli vastaava myös edellisenä vuotena. Kesä- ja heinäkuussa vähähappinen vesi ulottui kuuden metrin syvyyteen ja maaliskuussa happitilanne oli heikko vielä neljässä metrissäkin. On huomattava, että syvänne (9,1 m) on varsin suppea-alainen kuoppa, jonne kertyy happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Järven tilavuudesta syvyydeltään yli neljän metrin aluetta on alle 5 prosenttia. Happikato ilmenee hyvin korkeina ravinnepitoisuuksina (kokp µg/l, PO 4 -P 99 µg/l, NH 4 -N µg/l) (maaliskuu) pohjanläheisessä vedessä. Hapettoman pohjan sisäisestä kuormituksesta kertoo myös korkea rautapitoisuus, µg/l. Voimakkaan levätuotannon seurauksena Enäjärven pintavesi oli kesäaikana ajoittain hapen suhteen ylikyllästynyttä, mikä näkyy kohonneina ph-arvoina (max 9,3). Pintaveden (1,0 m) kokonaisfosforipitoisuudet ( µg/l) ilmensivät erittäin rehevää tasoa. Avovesiajan kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo jäi edellisvuotta pienemmäksi, mutta keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus kohosi selvästi. Myös levätuotantoa mittaavat a-klorofyllipitoisuudet olivat etenkin loppukesällä hyvin korkeita (syyskuu 130 µg/l). Taulukko 12. Vihdin Enäjärven kokonaisravinnepitoisuuksien keskiarvoja avovesiajalta (1 m) vuosina (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, ). Rompsinmäki, pintavesi 1,0 m Kok-P µg/l Kok-N µg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

45 Enäjärvi-projektin raportissa vuodelta 2011 kerrotaan, että järvellä nyt seitsemän vuotta kestäneen syvänteen hapetustauon tuloksena 2000-luvun alun positiivinen kehitys näyttäisi pysähtyneen ja viimeisten vuosien tulosten perusteella järven tila on kehittymässä epävakaampaan ja heikompaan suuntaan. Kuitenkin sääolojen erilaisuus seurantajakson eri vuosina vaikeuttaa hapetustauon todellisten vaikutusten arviointi (Kauppinen 2011). Enäjärvestä vedet laskevat Poikkipuoliaisen eteläosaan, mistä ne jatkavat Tervalammen ja Huhmarjärven kautta Palojärveen. Poikkipuoliaisen (1,97 km 2, suurin syvyys 5,1 m) ja Palojärven (1,72 km 2, suurin syvyys 10,2 m) veden laatua on seurattu Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Poikkipuoliainen ja Palojärvi ovat reheviä, ravinteikkaita, ruskeavetisiä järviä, joiden syvänteissä happi on usein loppunut sekä talvikautena että kesällä. 9 Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Siuntionjoen vesistön tarkkailualueella vuonna Jätevesi- ja muu kuormitus Siuntionjoen vesistöalueella 90-luvulla Siuntionjoen vesistön kuormituksesta merkittävä osa on maataloudesta peräisin olevaa hajakuormitusta luvun lopulla maatalouden osuus fosforikuormituksesta oli noin 76 % ja typpikuormituksesta hieman alle 50 % (Enckell ym. 2002). Luonnonhuuhtouman osuus typpikuormituksesta (noin 25 %) oli selvästi suurempi kuin fosforikuormituksesta (noin 10 %). Toimenpiteet maatalousvaltaisilla alueilla ovat merkittävässä asemassa alueen vesistöjen rehevyyden vähentämisessä. Pistekuormitus oli koko Siuntionjoen vesistöä ajatellen erittäin vähäinen fosforikuormittaja alle 1 % osuudella, mutta typpikuormittajana merkittävä 15 % osuudella (Enckell ym. 2002). 9.2 Ravinnevirtaamat vuosina Kirkkojoessa ja Siuntionjoen suulla fosforivirtaama oli vuonna 2011 kahta edellistä vuotta suurempi, Siuntionjoen suulla fosforimäärä kasvoi lähes 75 prosenttia. Erittäin sateisen vuoden 2008 virtaamista jäätiin kuitenkin selvästi. Muilla osa-alueilla fosforikuormitus oli lähellä edellisten vuosien tasoa. Kokonaistyppivirtaamat kasvoivat kaikilla osavaluma-alueilla kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Palojoen osavaluma-alueella ylitettiin jopa hyvin sateisen vuoden 2008 typpivirtaaman määrä. Vähiten typpivirtaama kasvoi Poikkipuoliaisen ja Risubackajoen osavalumaalueilla. Harvsån valuma-alueen typpikuormitus oli selvästi Risubackajoen aluetta pienempi, varsinkin kun huomioidaan, että Harvsån valuma-alue on noin kolmanneksen Risubackajoen valuma-aluetta suurempi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

46 Fosforivirtaama tonnia eri osa-alueilta vuosina tonnia PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kirkkojoki Siuntionjoen suu (S1) P t/a ,1 1,5 0,9 1,3 3,6 12,3 P t/a ,0 3,1 1,9 2,4 14,2 25,9 P t/a ,9 1,3 1,5 2,6 8,7 P t/a ,08 1,57 0,85 1,11 3,37 9,93 P t/a ,1 1,6 0,9 1,3 4,6 17,2 Kuva 26. Fosforivirtaama (tonnia) osa-alueittain vuosina Typpivirtaama tonnia eri osa-alueilta vuosina tonnia PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kirkkojoki Siuntionjoen suu (S1) N t/a ,1 36,4 61,1 22,6 97,9 289,2 N t/a ,5 51,2 115,7 34, ,1 N t/a ,7 27,2 50,8 19,9 47,2 125,4 N t/a ,20 29,74 39,72 19,59 70,15 203,7 N t/a ,5 55,8 53,4 29,0 117,6 323,4 Kuva 27. Typpivirtaama (tonnia) osa-alueilta vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

47 9.3 Pistekuormituksen osuus ravinnevirtaamista Laskennalliset arviot pistemäisen jätevesikuormituksen osuudesta osavaluma-alueilla pääravinteiden fosforin ja typen osalta esitetään alla olevissa kuvissa. Top Hotels Oy:n kokoushotelli Elohovin osalta vertailukelpoista tarkastelua ei voitu tehdä vähäisten vedenlaatutietojen vuoksi Pistekuormituksen %-osuus fosforivirtaamista Siuntionjoen osavaluma-alueilla vuosina Nummelan jv-puhdistamo, Risubackajoki Aktiivikeskus, Harvså Munkkaan jätekeskus, Kirkkojoki Munkkaan jätekeskus, Lempanså ,77 0,09 0,11 0, ,10 0,03 0,13 0, ,01 0,08 0,46 0, ,50 0,11 0,17 0, ,38 0,02 0,05 0, ,85 0,04 0,31 0, ,73 0,05 0,35 0, ,84 0,04 0,20 0,42 Kuva 28. Nummelan jätevedenpuhdistamon, Aktiivikeskuksen ja Munkkaan jätekeskuksen jätevesien osuus fosforivirtaamista osavaluma-alueilla vuosina Lempansån arviossa käytetty Kirkkojoen alaosan K3 vedenlaatutuloksia, lähde: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Kirkkojoen valuma-alue on kooltaan selvästi suurempi kuin muut tarkasteltavat valuma-alueet Risubackajoki ja Harvsån. Jotta saataisiin paremmin vertailukelpoinen käsitys Kirkkojoen valuma-alueen latvoilla sijaitsevan Munkkaan jätekeskuksen kuormitusosuudesta valuma-alueellaan, esitetään kuvissa myös arvio jätekeskuksen kaatopaikkavesien ainevirtaamaosuudesta Lempansån osavaluma-alueella. Lempansån valuma-alue (69,25 km 2 ) on pinta-alaltaan hyvin samankokoinen Aktiivikeskuksen kuormittaman Harvsån valuma-alueen kanssa. Lempansån virtaamat laskettiin Palojärvenkosken virtaamista ja ainepitoisuuksina käytettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen Kyrkån K3 (Kirkkojoki 1,2) havaintopaikan pitoisuuksia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

48 Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoen kokonaisfosforivirtaamasta on vaihdellut vuosina välillä noin 3 13 %. Vuonna 2010 puhdistamon osuus fosforikuormituksesta oli 6,8 %. Puhdistamon osuus kokonaistyppivirtaamasta oli vuonna %. Pistekuormituksen osuus Risubackajoen ravinnevirtaamista oli edellisvuotta alhaisempi ja jäi 2000-luvun keskiarvon alapuolelle sekä fosforin että typen osalta. Sateiden ja valumien määrillä sekä niiden ajoittumisella on suuri merkitys ravinnevirtaamien vuosittaiseen vaihteluun. Muiden jätevesikuormittajien osuudet jokihaarojen alimmilla havaintopaikoilla olivat huomattavasti pienempiä, suurimmillaankin vain reilun prosentin luokkaa. Munkkaan jätekeskuksen osuus ainevirtaamista Lempansån osavaluma-alueella oli fosforivirtaamasta 0,4 % ja typpivirtaamasta noin 1,3 %. Arvot olivat edellisvuotta alhaisemmat. 60 Pistekuormituksen %-osuus typpivirtaamista Siuntionjoen osavaluma-alueilla vuosina Nummelan jv-puhdistamo, Risubackajoki Aktiivikeskus, Harvså Munkkaan jätekeskus, Kirkkojoki Munkkaan jätekeskus, Lempanså ,50 0,77 0,83 1, ,07 0,63 0,48 1, ,44 1,36 1,37 2, ,21 1,57 0,50 1, ,92 1,00 0,39 0, ,78 0,48 1,08 2, ,97 0,48 1,51 3, ,64 0,34 0,62 1,27 Kuva 29. Nummelan jätevedenpuhdistamon, Aktiivikeskuksen ja Munkkaan jätekeskuksen jätevesien osuus typpivirtaamista osavaluma-alueilla vuosina Lempansån arviossa käytetty Kirkkojoen alaosan K3 vedenlaatutuloksia, lähde: OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro Kirkkojoen valuma-alueen kuormitus on pääasiallisesti voimakasta hajakuormitusta. Alueen ainoa pistekuormittaja on Munkkaan jätekeskus Kirkkojoen latvoilla, Kivikoskenpuron osavaluma-alueella. Munkkaan jätekeskuksen pinta- ja pohjavesitarkkailun mukaan Munkkaanojaan valuvien pintavesien typpipitoisuudet olivat hajakuormitetun puroveden tasolla. Kivikoskenpuroon laskevan ojavesihavaintopaikan veden laatu oli sen sijaan heikko ja varsinkin typpipitoisuudet olivat korkeita. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat kohtuullisia. 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

49 Jätekeskuksen lähimmällä havaintopaikalla Ki8 useimmat vedenlaatuparametrit ilmensivät selvää jätevesivaikutusta. Vuoden 2011 virtaamamittausten ja Rosk n Roll Oy Ab: n puhdistamovesien virtaamamittaustulosten mukaan puhdistamovesien osuus oli laskuojassa purkupaikan alapuolella 38 % laskuojan keskimääräisestä virtaamasta. Puhdistetun jäteveden määrä oli noin 70 % enemmän kuin vuonna 2010 ja myös osuus keskivirtaamasta kasvoi. Vuosina puhdistetun jäteveden osuus laskuojan virtaamasta on ollut 9,8 ja 63,5 prosentin välillä. Munkkaan jätekeskuksen vesistövaikutusten arviointia on vaikeuttanut kaatopaikka-alueelta vesistöön valuvien vesimäärien arviointi. Vuosien 2010 ja 2011 virtaama on laskettu vuoden keskivirtaamasta samassa suhteessa kuin Palokoskessa niiden kuukausien osalta, joilta mittauksia ei ollut käytettävissä. Näin päästiin todennäköisesti lähemmäksi todellista virtaamaa ja kuormitusta. Toukokuussa 2012 Kivikoskenpuroon havaintopaikan Ki8 läheisyyteen asennettiin Rosk n Roll Oy:n toimesta automaattinen, etäluettava mittapato, jonka avulla puron virtaamista tullaan jatkossa saamaan huomattavasti tarkempaa tietoa. Puhdistettujen jätevesien lisäksi laskuojaan johdetaan suoraan vanhoilta sulkurakennetuilta läjitysalueilta valuvat vedet sekä vanhan kaatopaikka-alueen kentältä kertyvät vedet. Niiden laadun voidaan arvioida olevan korkeintaan sama kuin uuden alueen kentän vesien laatu eli hajakuormitettujen vesien laatu. Samaan laskuojaan kertyy myös vesiä kaatopaikan ulkopuolelta, hajakuormitetulta alueelta. Taulukossa 13 on esitetty Munkkaan jätekeskuksen keskimääräinen kuormitus asukasvastinelukuina (AVL) mitattuna. Asukasvastineluku kertoo, kuinka monen henkilön puhdistamattoman jäteveden likaavasta vaikutuksesta vuorokaudessa olisi kysymys. Taulukko 13. Munkkaan jätekeskuksen kuormitus asukasvastinelukuina Kivikoskenpurossa havaintopaikalla Ki8 vuosina BHK 7-ATU kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d Kaatopaikka-alueella syntyvien jätevesien määrä riippuu pitkälti säätekijöistä, kuten sadannasta, sateiden ajoittumisesta ja haihdunnan määrästä. Jätekeskuksen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi 2000-luvulla vanhojen täyttöalueiden sulkemisen ja sulkurakentamisen myötä sekä pintavesi- ja suotovesikeruujärjestelmän että jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Keskiarvoilla mitattuna veden kokonaistyppipitoisuus on laskenut huomattavasti, sähkönjohtavuudessa ei 2000-luvun puolenvälin jälkeen ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kokonaisfosforipitoisuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta, mutta oli silti 2000-luvun toiseksi alhaisin. Myös alkaliteetin (4,7 mmol/l), biologisen hapenkulutuksen (17 mg/l) ja kloridipitoisuuden (43 mg/l) vuosikeskiarvot olivat edellisvuotta alhaisemmat. Lämpökestoisten kolibakteerien ja kiintoaineen määrä kohosi vuodesta Jätekeskuksen kuormitus laimenee nopeasti ja laskuojan jälkeisellä Kivikoskenpuron havaintopaikalla Ki9 kuormitus näkyy enää hyvin lievänä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

50 µg/l Kokonaistyppipitoisuus Havaintopaikka Ki ms/m Sähkönjohtokyky Havaintopaikka Ki Kuva 30. Kokonaistyppipitoisuuden (kokn µg/l) ja sähkönjohtavuuden (ms/m) vuosikeskiarvo havaintopaikalla Ki8 vuosina Risubackajoki Risubackajoen veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas maataloudesta peräisin oleva hajakuormitus. Soraset Yhtiöt Oy:n Ratametsän maankaatopaikka ja Muijalan teollisuuskaatopaikka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran, Arvolanojan latvoilla. Tämän Arvolanojan latvoilla toimivat lisäksi mm. Marttilan Betonirakennus Oy ja Cembrit Oy. Lisäksi alueella toimi vuoteen 2008 saakka Lemminkäinen Oyj:n louhinta- ja murskausasema sekä asfalttiasema ja maa-ainesotto. Arvolanojan havaintopaikalla R4 sähkönjohtavuus, alkaliteetti ja sulfaattipitoisuus olivat kohonneita ja ilmensivät kuormitusta. Alkaliteetin vuotuiset maksimiarvot ajoittuvat loppukesään ja ovat olleet kasvussa viime vuosina. Myös typpipitoisuudet olivat ajoittain tavallista korkeampia. Kromipitoisuus oli keväällä korkeahko, mutta laski myöhemmin taustapitoisuuden 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

51 tasolle. Kromin ja sulfaatin alkuperää on vaikea suoraan päätellä, sillä Muijalan teollisuuskaatopaikan ja Ratametsän maankaatopaikan alueen lisäksi lähialueella varastoidaan ja tuotetaan mm. sementtipohjaista materiaalia muiden toimijoiden toimesta. Joen itäistä Mäyräjoen haaraa kuormittaa Nummelan jätevedenpuhdistamo. Siuntionjoen yhteistarkkailualueen vuoden 2011 pistekuormituksesta (jätevesimäärä, BHK 7 -kuorma ja kokonaisravinteet) noin % oli peräisin Nummelan jätevedenpuhdistamolta. Kuormitus kohdistuu Risubackajokeen ja sitä kautta Karhujärveen sekä muuhun alapuoliseen vesistöön. Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitus asukasvastinelukuina vuosina esitetään taulukossa 14. Nummelan puhdistamolta nykyisin johdettava ravinnekuormitus lukeutuu pitkän aikavälin (1980-luvulta lähtien) alhaisimpaan suuruusluokkaan. Puhdistamolla tehostettiin typenpoistoa aloittamalla jatkuvatoiminen metanoliannostelu ilmastuksen anox-vaiheeseen kesäkuussa 2010 (Valtonen 2012). Taulukko 14. Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitus asukasvastinelukuina vuosina BHK 7-ATU kg/d Fosfori kg/d Typpi kg/d Fosforinpoisto edusti erittäin hyvää tasoa, käsittelyteho oli vuosikeskiarvona laskettuna lähes 100 % ja vesistöön johdetun veden fosforipitoisuus oli keskimäärin 0,07 mg/l (Valtonen 2012). Typenpoiston teho oli vuonna 2011 keskimäärin 77 % ja saavutti voimaan tulleen 70 %:n typenpoistovaatimuksen. Ammoniumtypen osalta neljännesvuoden keskiarvolle asetettu pitoisuusluparaja jäi saavuttamatta jaksolla 2/2011. Huhtikuussa puhdistamolle tulleet kylmät sulamisvedet laskivat puhdistamon prosessilämpötilaa ja nitrifikaatioprosessi hidastui. Puhdistamolla saavutettiin erittäin hyvä tulos myös orgaanisen aineen poistossa vuonna 2011 (Valtonen 2012). Lähes 20 vuoden tarkastelujaksolla Nummelan puhdistamon fosforikuormitus sekä biologinen hapenkulutus ovat vähentyneet selvästi. Myös typpikuormitus on laskenut 2000-luvun vaihteen jälkeen ja typenpoiston tehostuminen vuonna 2010 näkyy myös tuloksissa; kokonaistyppipitoisuus jatkoi laskemistaan ja etenkin vuoden maksimiarvot jäivät aikaisempia vuosi selvästi alhaisemmalle tasolle. Ammoniumtyppipitoisuus kohosi korkeaksi huhtikuussa tulvavesien vaikutuksesta. Myös fosforipitoisuus oli tällöin korkea. Vähävetisen purkuojan vesi koostuu kuitenkin suurimman osan vuotta lähes pelkästään puhdistamolla käsitellystä jätevedestä, mikä näkyy korkeina kokonaistyppi- ja nitraatti- sekä nitriittipitoisuuksina Risubackajoen alimmalle havaintopaikalle saakka. Vähentyneestä kuormituksesta huolimatta Risubackajoki on Siuntionjoen yhteistarkkailualueen heikkokuntoisin jokiosuus. Vuonna 2011 ulosteperäisten kolibakteerien määrät jäivät kauttaaltaan varsin pieniksi aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

52 ms/m 100 Sähkönjohtokyky, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO mmol/l 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Alkaliteetti, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R µg/l Kokonaistyppi, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO Kuva 31. Sähkönjohtokyky (ms/m), alkaliteetti (mmol/l) ja kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Risubackajoella vuosina Vuosien keskiarvot sekä minimi- ja maksimipitoisuudet. 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

53 µg/l Kokonaisfosfori, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO pmy/100 ml Kolibakteerit, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO Kuva 32. Kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) ja lämpökestoisten kolibakteerien määrä Risubackajoella vuosina Vuosien keskiarvot sekä minimi- ja maksimiarvot. 9.6 Siuntionjoen päähaara Siuntionjoen päähaaran latvoilla olevaa Kurjolammenojaa kuormittaa vähäisessä määrin Top Hotels Oy:n kurssi- ja lomahotelli Elohovi. Muuta merkittävää pistekuormitusta Siuntionjoen päähaarassa ei ole. Vuodesta 2005 lähtien Hotelli Elohovin puhdistamon yhteydessä on ollut käytössä maasuodatin, joka tehostaa erityisesti fosfori- ja bakteerisuodatusta. Elohovin jätevesimäärät sekä kuormitus ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa. Vuoden 2011 fosforikuormitus oli toistaiseksi alhaisin. Siuntionjoen päähaarassa ei havaittu suoranaisia jätevesivaikutuksia. Sivuhaarojen kautta tulevien jätevesien vaikutukset peittyivät vesimäärän kasvun myötä lisääntyvään hajakuormitukseen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

54 9.7 Järvet Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n omistama Aktiivikeskus sijaitsee Kirkkonummen Evitskogissa ja johtaa puhdistettuja jätevesiä matalaan ja rehevään Stora Lonoks -järveen. Kiinteistölle on asetettu luparajat (UUS), jotka saavutettiin vuonna Vuosien 2010 ja 2011 tuloksia ei ole vielä toistaiseksi käytettävissä. Vuoden 2009 kuormitus vastasi biologisen hapenkulutuksen osalta 1,1 asukkaan, fosforin osalta 0,8 asukkaan ja typen osalta 21 asukkaan käsittelemättömän jäteveden kuormitusta (Valtonen 2010). Stora Lonoks -järven tilaa seurataan joka toinen vuosi. Vuonna 2011 järven happitilanne oli elokuussa heikohko. Ajoittain ammoniumtyppipitoisuus sekä suolistobakteerien määrä ovat olleet korkeita, mikä voi johtua puhdistamon jätevesistä. Risubackajoen alapuoliseen Karhujärveen kohdistuu Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormituksen lisäksi myös hajakuormituksesta peräisin olevaa kiintoaine- fosfori- ja bakteerikuormitusta. Kokonaisfosfori, Karhujärvi Kokonaisfosfori, Vikträsk Kokonaisfosfori, Tjusträsk Kokonaisfosfori, Stora Lonoks Kuva 33. Kokonaisfosforipitoisuus (1 m) Siuntionjoen vesistön järvillä vuosina Siuntionjoen keski- ja alaosan järviin Tjusträskiin ja Vikträskiin ei kohdistu suoranaista pistekuormitusta. Järvet toimivat kuitenkin Siuntionjoen luonnollisina sedimentaatioaltaina, joihin joen mukanaan tuomat ravinteet kulkeutuvat. Osa ravinteista sitoutuu järvien perustuotannossa, osa sedimentoituu pohjalle, osa kulkeutuu edelleen jokea alaspäin. Pistemäinen jätevesikuormitus on jokivarressa vähentynyt yli puoleen 1990-luvun alusta, mutta ravinteiden aiheuttama kokonaiskuormitus on edelleen suuri. Käytännössä molempien järvien kuormituksen sietokyky on jo ylittynyt, koska järviä on jo pitkään vaivannut syvänteiden alusveden hapettomuus ja sen seurauksena pohjan ravinteiden uudelleen liukeneminen vesimassaan. 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

55 Tjusträskin ja Vikträskin kokonaisfosforipitoisuus kohosi lokakuun lopun mittauskerralla hyvin korkeaksi. Tjusträskissä (180 µg/l) ei ole mitattu yhtä korkeita fosforipitoisuuksia ainakaan vuoden 1986 jälkeen. Vikträskillä (170 µg/l) yhtä korkea kokonaisfosforipitoisuus on mitattu vain kerran, lokakuussa vuonna Runsaan virtaaman vuoksi viipymä järvillä on lyhyt, mikä toisaalta hieman helpottaa järvien tilaa. 10 Siuntionjoen yhteistarkkailun jatkaminen Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu jatkuu tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2012 suppealla fysikaalis-kemiallisella vesistöseurannalla. Pohjaeläintarkkailussa vuosi 2012 on laaja tarkkailuvuosi. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteistyöryhmän kokouksessa päätettiin yhteistarkkailuohjelman päivityksestä. Päivitettyä ohjelmaa tullaan noudattamaan vuoden 2013 alusta lähtien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

56 Kirjallisuuslähteet Enckell, E., Airola, H., Tornivaara-Ruikka, R., Villa, L. ja Salasto,R. (toim.) 2002: Ympäristön tila muuttuu. Uudenmaan ympäristökeskuksen seurantaraportti. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. Hagman, A-M. 2010: Siuntion Vikträskin kunnostussuunnitelma. Siuntion kuntakohtainen järvikunnostusohjelma. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 23/ s. Hagman, A-M. 2009: Siuntion Tjusträskin kunnostussuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 19/ s. Hagman, A-M. 2008: Siuntion Karhujärven kunnostussuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 9/ s. Joensuu, I., Karonen, M., Kinnunen, T., Mäntykoski, A., Nylander, E. ja Teräsvuori, E. : Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/ s. Jokihaara, Jukka 2011: Vihdin Vesi/vesihuoltolaitos. Jätevesien käsittely Nummelassa nykytilanne ja mahdollisuudet. Kauppinen, Eeva 2012: Enäjärven happitilanteen ja vedenlaadun vuosiraportti Vesi-Eko Oy. Enäjärvi-projekti. 16 s. + liitteitä 2. Mettinen, Aki 2012: Nummelan puhdistamon vaihtoehdot vesistövaikutukset Siuntionjoen vesistössä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu (luonnos). Mettinen, A., Suonpää, A., Könönen, K. ja Saarikari V. 2010: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pohjaeläinseuranta vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 188/ s. Mämmelä, J. 2011: Jätevesikartoitus Lohjalla kesällä Raporttiluonnos. 5 s. Nummela, K. 2012a: Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Soraset Yhtiöt Oy:n (ent. Niska & Nyyssönen Oy) Muijalan kaatopaikan sulkemistoimintaan liittyvä pohjavesitarkkailu, marraskuu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Raportti 15 s. Nummela, K. 2012b: Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Soraset Yhtiöt Oy:n (ent. Niska & Nyyssönen Oy) Muijalan Ratametsän maankaatopaikkaan liittyvä pohjavesitarkkailu, marraskuu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Raportti 19 s. Nummela, K. 2011: Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Soraset Yhtiöt Oy:n (ent. Niska & Nyyssönen Oy) Muijalan kaatopaikan sulkemistoimintaan liittyvä pohjavesitarkkailu, toukokuu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Raportti. 7 s. Ranta, E. 2012: Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuonna Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 314/ s. Reunanen, S (toim.). 2005: Vihdin Enäjärvi-projekti vuosina Uudenmaan ympäristökeskus. Monisteita s. Siuntionjokineuvottelukunta 1989: Siuntion vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Osat I ja II. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 41. Valjus, J. 2011: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto. Suppea tarkkailuvuosi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 217/ s. Valjus, J. 2009: Siuntion vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 197/ s. + liitteet 14 s. Valtonen, M. 2012: Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto Vihdin Vesi. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 316/ s. Valtonen, M. 2010: Kirkkonummen Aktiivikeskus kiinteistö Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 234/ s. 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

57 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

58 Liiteluettelo Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina Liite 3. Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

59 Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 1. (1/7) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

60 Liite 1. (2/7) Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

61 Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 1. (3/7) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

62 Liite 1. (4/7) Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

63 Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 1. (5/7) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

64 Liite 1. (6/7) Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

65 Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 1. (7/7) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

66 Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina JVP Q m3/d / Osuus 2011 % 1 MUNKKAA NUMMELA ,29 3 SIUNTIO PARTEK/MINERIT M. JÄTEKESKUS ,72 61,2 223, ,76 198, ,24 6 AKTIIVI ,1 25,8 26,8 20,3 17,2 22,3 24,9 30,3 7,85 7,78 7,78 0,28 7 ELOHOVI ,4 22,6 4 2,81 3,42 3,61 3,78 4,48 4,42 3,43 2,66 3,09 0,11 8 ABCPIK ,3 3,3 3,9 4,2 4,24 4,21 3,78 4,09 3,99 4,3 4,33 2,45 1,57 2,00 2,07 0,08 Yht ,3 50,3 44,9 49,6 53,94 34,01 33,39 27,81 24,8 30,38 33,71 37,17 12,85 12,44 12,94 0,47 YHT ,3 2647,3 2572,9 2822,6 3098, , , , ,8 2830, , , , , , JVP BHK kg/d / Osuus 2011 % 1 MUNKKAA 22,8 2 NUMMELA ,4 9,2 11,5 9, ,5 12,5 11 7,9 6,4 7,9 7,8 7,1 9,6 7,4 5 7,2 5,1 56,75 3 SIUNTIO 5,7 6,2 7,9 3,4 4 PARTEK/MINERIT 9,4 5,8 6,2 3,45 4,71 2,69 5 M. JÄTEKESKUS 12,84 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 2,18 4,21 3,84 42,73 6 AKTIIVI 0,45 0,18 0,15 0,25 0,35 0,4 0,51 0,19 0,16 0,24 0,19 0,26 0,11 0,083 0,069 0,1 0,33 0,086 0,034 0,034 0,38 7 ELOHOVI 0,05 0,28 0,08 0,59 0,24 0,14 0,85 0,13 0,25 0,36 0,05 0,031 0,012 0,011 0,011 0,013 0,013 0,0051 0,004 0,0046 0,05 8 ABCPIK 0,07 0,03 0,01 0,05 0,04 0,045 0,088 0,081 0,058 0,41 0,29 0,098 0,053 0,018 0,11 0, ,032 0,0066 0,014 0,0089 0,10 Yht ,57 0,49 0,24 0,89 0,63 0,585 1,448 0,401 0,468 1,01 0,53 0,389 0,175 0,112 0,19 0, ,375 0,0977 0,052 0,0475 0,53 YHTEENSÄ 67,47 28,49 28,74 16,94 16,84 12,375 11,448 10,901 12,968 24,85 17,93 10,229 11,035 13,112 11,29 11, , , ,462 8, JVP FOSF. kg/d / Osuus 2011 % 1 MUNKKAA 0,72 2 NUMMELA 1,2 1,2 0,84 0,53 0,36 0,34 0,24 0,19 0,35 0,39 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,3 0,18 0,17 0,25 0,16 82,30 3 SIUNTIO 0,32 0,27 0,35 0,24 4 PARTEK/MINERIT 0,06 0,03 0,06 0,04 0,07 0,034 5 M. JÄTEKESKUS 0,08 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 0,02 0,03 0,03 13,01 6 AKTIIVI 0,019 0,009 0,004 0,007 0,011 0,014 0,023 0,01 0,0073 0,0079 0,0062 0,0056 0,0045 0,0015 0,0027 0,0037 0,016 0,0016 0,0015 0,0015 0,77 7 ELOHOVI 0,005 0,012 0,01 0,023 0,009 0,005 0,006 0,005 0,0079 0,012 0,004 0,0059 0,0017 0, , , , , , , ,06 8 ABCPIK 0,033 0,0036 0,012 0,005 0,003 0,002 0,002 0,022 0,0058 0,0028 0,0042 0,0083 0,002 0,0013 0,017 0,0101 0,0023 0,0028 0,0092 0,0075 3,86 Yht ,057 0,0246 0,026 0,035 0,023 0,021 0,031 0,037 0,021 0,0227 0,0144 0,0198 0,0082 0, , , , , , , ,69 YHTEENSÄ 2,357 1,5246 1,276 0,845 0,453 0,395 0,271 0,227 0,371 0,4927 0,2744 0,3198 0,2082 0, , , , , , , JVP TYPPI kg/d / Osuus 2011 % 1 MUNKKAA 59 2 NUMMELA ,84 3 SIUNTIO ,7 8,9 4 PARTEK/MINERIT 1,96 1,5 1,9 2,16 2,13 1,2 5 M. JÄTEKESKUS 14,91 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 1,39 2,91 2,00 3,31 6 AKTIIVI 0,7 1 0,64 1 1,2 1,25 1,6 1,1 1 0,95 1 1,3 0,73 0,52 0,69 0,97 1 0,26 0,27 0,27 0,45 7 ELOHOVI 0,11 0,39 0,24 0,5 0,39 0,34 0,71 0,87 1,3 1,8 0,19 0,18 0,28 0,28 0,22 0,23 0,18 0,14 0,12 0,18 0,30 8 ABCPIK 0,18 0,19 0,09 0,23 0,2 0,23 0,32 0,33 0,33 0,38 0,2 0,2 0,18 0,14 0,127 0, ,12 0,077 0,12 0,07 0,12 Yht ,99 1,58 0,97 1,73 1,79 1,82 2,63 2,3 2,63 3,13 1,39 1,68 1,19 0,94 1,037 1, ,3 0,477 0,51 0,52 0,86 YHTEENSÄ 192,95 153,08 144,57 129,79 120,92 129,02 125,63 133,3 139,63 128,04 84,84 70,62 73,95 62,1 69,767 71, , ,867 65, , Huom! Aktiivikeskuksen vuoden 2011 kuormituksessa käytetty vuoden 2010 arvoja 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

67 Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (1/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 14:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0 6, ,1 9,7 0,43 6, <1, SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0, , ,7 17,6 0,81 7,5 60 8,1 1, SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 90 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0050 4,6 10, ,7 4,1 7,8 80 7,5 6, SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0 12, ,7 18,5 0,90 7,5 60 7,7 2, SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 60 cm; Jää 5 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0015 0,2 12,4 85 0,71 2,1 3,5 0,044 6, <1, < SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,3 12,5 86 3,7 1,2 11,4 0,52 7,4 50 9,5 <1, , SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 1,0 8,6 60 4,6 2,0 13,2 0,71 7,4 40 9,0 3, SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Virt 0,038 m3/s; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,038 8,2 10,5 89 6, ,2 0,74 7,7 50 7,8 2, SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Virt 0,012 m3/s; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,012 0,3 12, ,9 1,4 7, , , MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0080 0, , SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,1 11, ,7 26,7 0,66 7, , SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,070 2,2 12, ,5 0,88 7,5 50 8,1 2, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

68 Liite 3. (2/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,2 12, ,7 20,8 0,66 7, <1, SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 5 cm; Jää 40 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0 13, ,5 25,3 0,80 7,4 60 9,8 1, SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,4 9,2 64 7,4 2,7 13,4 0,54 6, , SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 12 cm; Jää 48 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu,js; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,6 5, ,6 11,6 6, , , ,3 5,6 41 8,9 3,5 27,6 7, SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 19 cm; Jää 45 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu,js; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,7 6,5 45 9,3 2,1 12,0 6, SIU / SL Stora Lonoks keskiosa 1 Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 18 cm; Jää 46 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu,js; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,2 3, ,6 12,6 6, SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 19 cm; Jää 44 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu,js; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,2 11, ,8 16,2 7, , , , ,5 8, , ,8 8, ,9 18,6 7, SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 15 cm; Jää 46 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu,js; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,2 E E 20 4,5 13,5 7, , , , , , ,6 8, , , , , ,7 8, , , ,8 8, ,0 19,6 7, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

69 Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (3/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 17 cm; Jää 52 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,3 3,2 22 8,7 2,2 13,0 6, , , ,6 2,4 18 8,8 2,5 22,1 7, SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,9 m; Lumi 20 cm; Jää 53 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,5 11,3 79 4,5 1,4 13,2 7, , SIU / SL Stora Lonoks keskiosa 1 Kok.syv. 1,2 m; Näk.syv. 0,5 m; Lumi 22 cm; Jää 55 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,3 5, ,1 12,9 7, SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 22 cm; Jää 60 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,3 12,2 84 9,4 2,6 17,2 7, , , , ,8 7, , ,0 7, ,1 18,7 7, SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 18 cm; Jää 60 cm; Klo 13:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 0,3 11, ,3 16,6 7, , , , , , , ,8 7, , , , , ,8 7, , , ,9 7, ,3 19,8 7, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,040 0, , SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,3 6, ,2 0,45 6,4 80 E 13 2, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

70 Liite 3. (4/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0025 0,1 9,8 67 3,4 7,6 5,0 6,0 150 E SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,4 11, ,1 0,67 6,8 80 E 11 3, SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0065 1,4 11, ,8 1,6 7,1 250 E 17 5, SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,4 11, ,7 0,65 6,9 80 E 12 4, , SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 20 cm; Jää 0 cm; Klo 14:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0060 0,2 11,7 80 2,1 5,6 4,8 0,040 5,5 120 E 19 <1, SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,2 12, ,0 0,52 7,1 70 E 11 2, SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 1,2 3,4 24 3,9 3,9 13,9 0,76 6,8 40 8,7 2, SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,1 11, ,5 0,67 6,8 100 E 12 2, SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,075 8,0 10, ,2 0,96 7,4 60 E SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,021 0,3 11, ,4 0,82 7,1 100 E 14 3, SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,12 0,5 11, ,9 0,58 6,9 100 E 22 ~6, SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,1 12, ,0 0,60 7,1 80 E 12 2, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

71 Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (5/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 15:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 0,0050 0,5 11,0 76 2,3 1,1 3,6 5, SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,4 12, ,7 0,73 7,0 80 E 10 2, SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 0.1 P 0,7 7,2 50 9,0 4,0 14,9 0,60 6, <1, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,090 3, , SIU / HA1 Harvsån 0,4 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 4,3 8, ,7 0,23 6, , SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,026 1,5 9, ,8 3,9 6, SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 07:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,20 3,1 11, ,7 0,30 7, <1, , SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,011 3,8 10, ,6 1,0 7, , , SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 3,1 11, ,6 0,30 7, <1, , SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,060 2,2 10,9 79 1,6 6,6 3,3 <0,02 5, <1, < SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 2,7 11,3 83 8,3 4,3 11,7 0,50 7, <1, SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 3,2 7, ,1 11,6 0,55 6, <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

72 Liite 3. (6/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 6,1 8, ,4 0,24 6, <1, SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,065 5,3 11, ,6 0,37 7,1 80 9,6 2, SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 0,055 3,4 10, ,6 0,58 7,3 100 E 16 <1, , SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 4,1 11, ,2 0,24 6, <1, SIU / R9 Risubackaån 4,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 2,8 11, ,2 0,22 6, <1, SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 3,3 11, ,7 0,33 7,0 100 E 14 1, SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 0.1 P 4,3 10, ,6 0,29 6, <1, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,012 4, , SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 7,4 8, ,6 0,33 6, , SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,070 4,6 11, ,9 0,70 7, , SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,0020 7,9 9, ,7 2,8 7,5 60 6, < SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,11 4,4 11, ,2 0,74 7, <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

73 Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (7/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,030 6,5 10,8 87 0,83 1,0 2,9 0,037 5, <1, < SIU / PALO Palojoki 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 5,9 11, ,8 10,6 0,44 7, , , SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 9,2 9,7 84 7,5 6,4 10,3 0,50 7, , < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 5,4 8, ,6 0,60 6, <1, SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,035 8,9 11,0 95 8, ,8 0,82 7,7 20 7,6 2, SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,014 6,4 10, ,9 1,3 7, <1, , SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,040 5,1 11, ,0 0,68 7, , SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 0,075 4,3 11, ,1 0,68 7, <1, SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 7,5 11, ,1 0,46 7, , SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 0.1 P 7,7 9, ,4 11,2 0,42 7, , SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 08:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,3 11, ,0 7,5 10,6 7, , , , ,0 5, ,5 11,3 7, ,1 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

74 Liite 3. (8/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 08:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,7 9, ,3 11,3 7, SIU / SL Stora Lonoks keskiosa 1 Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,9 10, ,3 7, ,3 < SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,1 8, ,8 11,9 7, , , , ,8 7, , ,4 10, ,9 12,2 7, , , SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,8 12, ,3 11,5 7, , , , , , , ,7 9, , , , , ,0 8, , , ,3 7, ,2 7, , MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, , , SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 8,1 88 7, <10 76 < , , ,8 5, SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 16,7 6,5 67 5,2 3,8 7,9 0,37 7, <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

75 Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (9/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,8 9,0 87 6,1 4,4 20,5 1,1 7,8 70 9,2 <1, SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,3 6,0 56 8,5 4, ,5 8, ~ < SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,028 13,9 8,4 82 9,6 6,1 20,9 1,2 7,8 70 9,3 <1, SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 13:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,8 8,8 85 1,0 <1 2,9 0,051 6, <1, , SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 17,4 7,2 76 5,9 5,0 10,8 0,51 7,5 40 9,2 1, SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,9 5, ,2 0,58 7, , < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0,1 P 13,5 7, ,5 44,0 0,97 7,6 70 9,1 <1, SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,036 14,6 8,9 88 1,5 3,4 80,0 0,61 7,7 15 5,0 <1, SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,3 9,4 94 8,3 4,9 49,7 2,8 8, , < SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 12:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,055 14,0 9, ,1 0,82 7,9 30 5,9 <1, SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,011 13,6 9, ,5 33,8 1,3 8,0 80 9,3 <1, SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 17,1 7, ,8 16,6 0,88 7,7 60 9,6 2, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

76 Liite 3. (10/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 19,5 7, ,6 0,57 7, , <10 79 < SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 9, , <10 51 < , , , ,3 2, , ,8 1, SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 9, , < , , , , , ,7 3, , , , , ,6 2, , , ,1 1, MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0, , , SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 P 19,7 4,3 47 5,6 4,0 8,5 0,43 6, , SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,020 16,4 8,0 81 7,5 7,9 24,5 1,4 7,9 60 7,2 2, SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0, ,0 6, ,9 6,8 8,0 35 7, SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,018 17,2 6,6 69 7,4 5,5 28,7 1,8 7,8 50 7,3 1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

77 Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (11/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 13:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; Ei näytteitä! SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,15 20,9 5,1 57 7,2 5,6 11,4 0,57 7,3 40 9,5 <1, SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 P 21,8 4, ,5 0,59 7, , < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 10:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 P 18,2 4, ,5 57,4 1,1 7,4 35 6,5 <1, SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,031 16,0 8,7 89 0,99 1,8 81,4 0,66 7,7 20 5,8 <1, SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0, ,5 8,8 91 9,3 8,1 54,3 2,9 8, , , SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,030 15,3 9, ,7 0,83 7,8 20 5,4 <1, SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 0,021 16,3 8, ,0 1,4 7,9 60 7,8 1, SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 09:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 P 20,0 6,5 72 7,9 5,7 18,4 0,94 7,7 50 9,3 2, SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 10:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 45; 0.1 P 22,4 3, ,3 0,61 7, , SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 23 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,0 9, , ,6 <10 81 < , ,9 3,5 20,7 1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

78 Liite 3. (12/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 14:10; Näytt.ottaja jva; Ilman T 25 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; , ,6 11, , ,8 <10 62 < , , , ,2 0, , ,2 0, SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 23 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 14; ,5 9, , ,2 <10 42 < , , , , , ,6 0, , , , , ,6 1, , , ,7 0, SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,5 m; Klo 14:05; Näytt.ottaja jva; Ilman T 25 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 11, , < < , , ,2 3, SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 23 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; , ,0 10, , ,0 <10 60 < , , , ,2 0, , ,9 0, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

79 Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (13/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 23 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 8,3 95 7, <10 58 < , , , , , ,6 0, , , , , ,4 0, , , ,6 0, SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 08:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,3 7, ,0 8,1 50 E < < , , ,3 7, ,1 8,1 40 E < < , SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 08:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 32; ,3 8, ,1 8,2 40 E < SIU / SL Stora Lonoks keskiosa 1 Kok.syv. 1,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,0 2,1 22 3,1 4,7 12,9 7, < SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:02; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; ,7 8, ,3 16,0 8,0 40 E 920 5,6 <10 68 < , , , ,0 5, , ,0 <0,1 < ,1 7, ,6 61 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

80 Liite 3. (14/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 15:01; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 32; ,5 7,8 88 7,1 7,5 14,1 7, <4 <10 57 < , , , , , ,8 0, , , , , ,2 0, , , ,8 0, ,9 6,9 100 E , MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, , , SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 11:13; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 16,7 4,9 50 7,7 4,3 8,9 0,45 6,9 50 9,5 <1, SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,7 8,6 85 6,6 5,0 24,0 1,3 7,8 50 6,8 <1, SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,3 3,6 34 8, , < SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,012 14,8 7, ,9 1,4 7,6 60 7,1 1, SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 13:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 17,9 6,6 70 3,4 2,1 11,1 0,53 7,3 40 8,4 <1, , SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 19,0 5,1 55 2, ,6 0,61 7,3 35 E 13 5, < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

81 Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (15/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 15,9 6,0 61 6,7 5,0 59,2 1,1 7,4 40 6,6 <1, SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,025 17,4 8, ,8 77,6 0,54 7,6 40 6,5 <1, SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Klo 14:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,2 8,9 89 9,9 6,9 57,5 3,2 8, <1, < SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,038 15,4 8, ,3 0,69 7,8 40 5,9 <1, SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0, ,8 9, ,9 36,1 1,5 8,0 50 7,0 <1, SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 16,7 7,3 75 6,5 2,7 20,1 1,1 7,6 50 8,3 1, SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 19,4 6, ,1 0,67 7, , < SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 8,3 85 7, , , ,4 8, , SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; ,5 7,7 79 7, , , , ,5 6, , ,5 0, ,6 51 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

82 Liite 3. (16/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,8 7,8 81 7, , , , , , ,1 3, , , , , ,9 0, , , ,6 0, , MÄY / MÄY Mäyräoja 0,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0030 6, , SIU / HA1 Harvsån 0,4 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 P 6,3 7, ,6 0,39 6, , SIU / IL0 Iilammenoja 3,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,0015 5,6 7,4 58 6,4 3,8 4,2 6, SIU / Ki0 Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,0020 5,7 7,8 63 1,2 <1 4,5 5, SIU / KI7 Kivikoskenpuro 10,8 Klo 08:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,55 6,3 9, ,5 17,8 0,91 7, , SIU / KI8 Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3 Klo 09:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 0,0010 8,4 8, ,2 1,8 7,4 70 9, SIU / KI9 Kivikoskenpuro 8,2 Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 P 6,5 9,5 77 5,6 7,1 17,9 0,88 7, <1, , SIU / KU2 Kurjolammenoja 2,7 Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,035 7,0 10,0 83 0,95 <1 3,2 <0,02 5, <1, < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

83 Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Liite 3. (17/18) Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / PALO Palojoki 0,3 Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 P 8,0 9,3 79 3,7 2,4 11,1 0,52 7,2 50 9,6 2, SIU / PPL Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä) Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 7,4 9, ,9 11,2 0,60 7, , < SIU / R1 Risubackaån 0,5 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 6,9 8, ,9 20,9 0,56 6, <1, SIU / R10 Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuoja Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,035 12,5 9, ,7 0,48 7,4 30 8,2 1, SIU / R10a Mäyräoja 0,3 + 0,05 Nummelan JVP laskuoja Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:47; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,040 7,7 10, ,6 0,45 7, , SIU / R4 Arvolanoja 10,7 Lumi 0 cm; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,0080 7,2 9, ,7 1,7 7, , , SIU / R8 Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap. Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,045 7,7 10, ,1 0,71 7, <1, SIU / R9 Risubackaån 4,0 Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 6,8 10, ,4 0,56 7, <1, SIU / Ru0 Ruuhilammenpuro 1,0 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,048 7,7 9,6 81 1,3 <1 3,1 5, SIU / S3 Siuntionjoki 13,0 Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 P 7,2 10, ,7 0,59 7, , SIU / S7 Siuntionjoki 21,8 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 P 7,2 8, ,2 0,51 7, , SIU / B1 Björnträsk Lövkulla 1 Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 6,7 9, ,6 7, , , ,5 8, ,8 7, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

84 Liite 3. (18/18) Vedenlaatutulokset vuodelta 2011 Mäyräojan kuormitusseuranta (MÄY) Siuntionjoen vesistö (SIU) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. *ph Suod.väri Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Cl *SO4 *Cr Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml mg/l mg/l µg/l SIU / B2 Björnträsk Näsby 2 Kok.syv. 2,1 m; Näk.syv. 0,2 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 6,7 9, ,7 7, SIU / SL Stora Lonoks keskiosa 1 Näk.syv. 0,3 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 6,4 6, ,6 6, SIU / TJU Tjusträsk 2 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 0,1 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 6,8 9, ,7 7,2 150 E , , , ,8 9, , ,9 9, ,0 7,2 150 E SIU / VIK Vikträsk eteläosa 2 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 0,1 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 7,8 9, ,7 7,3 150 E , , , , , ,3 9, , , , , ,1 8, , , ,2 5, ,7 6,8 E E Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

85 Liite 4. (1/6) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit.1971) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus 0,02 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l SFS 3032: ug/l 4 15 ug/l ug/l ug/l ug/l > 500 ug/l SFS 5505:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 10 mg/l > 10 mg/l SFS-EN :1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l mg/l > 100 mg/l *COD Mn SFS 3036: mg/l 1,0 3,0 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l *COD Cr *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 C 44 h *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori *Kloridi ISO 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje 20 mg/l mg/l mg/l mg/l > 500 mg/l SFS 3016: 2001, 2. painos Colilert Quanti-Tray SFS 4088: 2001, 4. painos SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO :1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: ,2 mg/l 0,20 0,6 mg/l 0,6 1,0 mg/l > 1,0 mg/l 3 ug/l 3 10 ug/l ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l 5 ug/l 5 20 ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l SFS-EN ISO :2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO : mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l *KMnO 4 -luku SFS 3036: mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit SFS 3016: 2001 ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 % 0,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % ± 1,4 mg/l ± 27 % ± 20 % ± 0,40 mg O 2 /l ± 12 % ± 15 mg/l ± 30 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 10 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % ± 40 % ± 25 % ± 20 % ± 15 % ± 10 % 1,6 mg/l 12 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

86 Liite 4. (2/6) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) SFS 3016: 2001 *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 4088: 2001 ± 6-12,5 % SFS 3033: ug/l 5 50 ug/l > 50 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 ug/l ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l *Nitriittityppi SFS 3029: ug/l 2 5 ug/l 5 20 ug/l ug/l > 100 mg/l *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 3021: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite ± 20 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 10 % 30 Bq/l > 30 Bq/l 30 % SFS 3028: ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l > 1000 ug/l *Sameus SFS-EN ISO 7027:2000 0,2 FNU 0,2 0,5 FNU 0,5 1,0 FNU > 1,0 FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5000 ug/l SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO :1997 SFS-EN ISO : 2000 SFS-EN ISO : 2000 SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO :1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 10 ug/l ± 20 % ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,09 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 ug/l ug/l > 250 ug/l ± 30 ug/l (12 %) ± 12 % *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet *Urea SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 mg/l 2 7 mg/l 7 10 mg/l > 10 mg/l 0,1 mg/l 0,10 0,50 mg/l > 0,50 mg/l ± 1,0 mg/l ± 14 % ± 10 % ± 22 % ± 15 % 2/4 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

87 Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo Liite 4. (3/6) MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (400 nm) Absorptiokerroin (750 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Menetelmän määritysraja 0,1 ug/l Mittausepävarmuus 0,020 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l 10 ug/l ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 3008: 1990 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu 0,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: ,1 mmol/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l >0,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) SFS 3008: sisäinen menetelmä MENE16 1,0 mg/l 1,0 10 mg/l mg/l > 1000 mg/l lietteet < 1000 mg/l Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO :2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 0,10 mmol/l 0,10 0,40 mmol/l > 0,40 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE20 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys ± 2 % ± 2 % ± 24 % ± 15 % ± 5 % ± 8 % ± 40 % ± 25 % ± 20 % ± 0,050 mmol/l ± 12 % 3/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

88 Liite 4. (4/6) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. 4/4 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

89 Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo Liite 4. (5/6) MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; boori; *kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *rauta; *seleeni; *sinkki; tina; *uraani; *vanadiini Menetelmä SFS-EN ISO :2006 ja SFS-EN ISO :2005 (ICP- MS) SFS-EN ISO modif. (ICP-OES) *Elohopea SFS-EN ISO 17852:2008 Kromi +6 Sisäinen menetelmä KVVY LA37 (Juoma- ja talousveden tutk.men. 1969) *TOC; *TIC; *DOC Sisäinen menetelmä KVVY LA111, perustuu SFS-EN 1484:1997 METROPOLILAB OY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T058, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:2004 *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) EN ISO 17294:2005 ICP-MS SFS 3044:1980 AAS ja SFS-EN ISO 15886:2004 AAS *Bromaatti SFS-EN ISO 15061:2001 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif. *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 15680:2004 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä, GC-MSD-menetelmä *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2000 1/2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

90 Liite 4. (6/6) Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät RAMBOLL FINLAND OY, RAMBOLL ANALYTICS, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T039, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys Menetelmä *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) Sis.men. RA 4050, per. ISO :1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) Sis.men. RA 4050, per. ISO :1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) Sis.men. RA 4050, per. ISO :1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. *Fenoliset yhdisteet Sis.men. RA 4007, per. SFS-EN mod. (sisältää myös kloorifenolit) *PAH Sis.men. RA 4026, GC-MSD-menet. *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) Sis.men. RA 4038, GC/MSD, per. ISO 10695:2000, mod. *Torjunta-aineet: Sis.men. RA 4039, LC/MSD Monijäämämenetelmä (LC) *Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Sis.men. RA 4043, HS-GC/MSD Bromidi Sis.men. RA2018 per. SFS-EN ISO *Elohopea Sis.men. RA 3000 per. ISO :2003 *Alumiini, * arseeni,*fosfori, *kadmium, Sis.men. RA 3001, per. ISO 11885:2009, ICP-OES *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *natrium, *nikkeli, *rauta, *seleeni, *sinkki, *vanadiini *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) Sis. men, RA3000, perustuu ISO :2003, ICP-MS *Bromaatti Sis.men. RA 2018A, per. SFS-EN ISO 15061:2003 ja SFS-EN ISO :2009 *Syanidi Sis.men. RA 2023, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC, *TIC, *DOC Sis.men. RA 2007, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. RA2054, per. SFS EN-ISO 14184, mod. Silikaatti Sis.men. RA2022, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men. RA2032, kumottu SFS 3012 *Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID Sis.men. RA 4019, per. SFS-EN ISO :2001 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men. RA4052, gravimetrinen Ftalaatit Sis.men. RA4010 Orgaaniset tinat Sis.men. RA4059, mod. SFS-EN PCDD/F (dioksiinit ja furaanit) Sis.men. RA4062 (EPA METHOD 1613) LAPIN VESITUTKIMUS OY, JUWE YMPÄRISTÖTUTKIMUS, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005. Määritys *VOC-yhdisteet *Kokonaishiilivety *=akkreditoitu menetelmä Menetelmä Sisäinen menetelmä. HS-GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka 2/2 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

91 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 07/2012 Tekijä(t) Jorma Valjus Julkaisun nimi Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto. Laaja tarkkailuvuosi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu 233/2012 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo Risubackajoen latvoilla ja Rosk n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muita yhteistarkkailuun kuuluvia pistekuormittajia ovat Soraset Yhtiöt Oy, Kirkkonummen Aktiivikeskus ja Top Hotels Oy. Vapaaehtoisena tarkkailuun osallistuu Suomen Sokeri Oy, sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Vuonna 2011 noudatettiin yhteistarkkailussa laajaa tarkkailuohjelmaa, näytteitä otettiin 17 jokipisteellä ja neljällä järvellä mukaan lukien trofianäytteet. Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria. Nummelan jätevedenpuhdistamo on alueen merkittävin pistekuormittaja (jätevedestä lähes 90 %, typpikuormasta 96 % ja fosforikuormasta 82 %). Typenpoistoa tehostettiin vuonna 2010 ja sekä typpikuormitus (58 kg kokn/d) että fosforikuormitus (0,16 kg kokp/d) olivat vuonna 2011 tarkkailuhistorian alhaisimmat. Nummelan puhdistamon jätevedet päätyvät Risubackajokeen ja puhdistamon kuormituksen osuus Risubackajoen fosforivirtaamasta oli 7 % ja typpivirtaamasta 40 %. Puhdistamon kuormitus näkyy veden laadussa myös mm. kohonneena sähkönjohtokykynä. Risubackajokeen liittyy myös Arvolanojan haara, jonka latvoilla on Soraset Yhtiöt Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikka ja Ratametsän maankaatopaikka. Arvolanojan sähkönjohtokyky, alkaliteetti ja sulfaattipitoisuus ilmentävät kuormitusta. Risubackajoen veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas hajakuormitus. Risubackajoen veden laatu on koko tutkimusalueen heikoin. Munkkaan jätekeskus Kirkkojoen haarassa on alueen toiseksi suurin pistekuormittaja. Jätekeskuksen fosforikuormitus (0,03 kg kokp/d) pysyi edellisvuoden tasolla, muu kuormitus ja jätevesimäärä olivat vuotta 2010 pienempiä. Jätekeskuksen puhdistamon jätevesien määrä kasvoi 70 % edellisvuodesta, mutta koko jätekeskuksen osuus ravinnevirtaamista alapuolisella Lempansålla oli edellisvuotta pienempi (kokp 0,4 %, kokn 1,3 %). Kuormitus näkyy selkeästi jätekeskuksen laskuojassa, mutta laimenee nopeasti alempana Kivikoskenpurossa. Voimakas hajakuormitus on koko Kirkkojoen haaran pääasiallinen kuormituslähde. Muiden yhteistarkkailun pistekuormittajien kuormitusvaikutus on vähäistä eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita. Pohjaeläimistö ilmensi paikoin hyvin selvää kuormitusvaikutusta ja pohjan rehevyyttä koskissa, suvanto- ja järvialueilla. Latvapurot kärsivät kuormituksesta eniten. Kirkkojoen Lempaankosken, Siuntionjoen päähaaran Kvarnbynkosken ja Palokosken pohjaeläimistö on ilmentänyt vähiten kuormittunutta tilaa. Siuntionjoen vuoden 2011 yhteistarkkailussa olleet järvet Karhujärvi, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat kaikki runsasravinteisia. Viime vuosina Tjusträskin ja Vikträskin happitilanne on ollut toistuvasti heikko kesäisin usean kuukauden ajan. Vuonna 2011 myös Karhujärven happitilanne oli melko heikko. Kasvukauden keskimääräisen klorofyllipitoisuuden perusteella järvet ovat reheviä tai hyvin reheviä (Karhujärvi). Valuma-alueilta tuleva kuormitus ylittää järvien sietokyvyn selvästi. Asiasanat Toimeksiantaja Siuntionjoen vesistö, pistekuormitus, hajakuormitus, veden laatu, rehevyys Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailutyöryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN (nid.) Sivuja 90 ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, Lohja Puh. (019) Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi Painopaikka ja -aika T:mi Harriprint, Karkkila 2012 ISSN (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/

92 Presentationsblad Utgivare Västra Nylands vatten och miljö rf Datum 07/2012 Författare Jorma Valjus Publikationens titel Publikationsseriens namn och nummer Publikationens delar/andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Sammandraget av samkontrollen i Sjundeå ås vattendrag. Den omfattande kontrollen år 2011 Publikation 233/2012 Publikationen finns att få även via Internet: Deltagare i samkontrollen av Sjundeå å:s vattendrag är Nummela reningsverk i Vichtis i Risubackaåns övre del och Rosk n Rolls avfallsstation i Muncka i den övre delen av Kivikoskibäcken. Övriga deltagare i samkontrollen är Soraset Yhtiöt Oy, Aktiivikeskus i Kyrkslätt samt Top Hotels Oy. På frivillig grund deltar Finska Socker Ab, samt som övriga deltagare områdets kommuner Lojo, Sjundeå, Vichtis och Kyrkslätt. Deras deltagande baserar sig på den allmänna kontrollsskyldigheten. År 2011 var ett sk. omfattande år, och vattenprover togs från 17 å-punkter och fyra sjöpunkter inkluderande trofiproven. Största delen av belastningen i Sjundeå å:s vattendrag är diffus belastning. Punktbelastningens andel av fosforbelastningen är mycket liten medan kvävebelastningens andel är större. De lokala variationerna är stora. Nummela reningsverk är områdets mest betydande punktbelastare (av avloppsvattenmängden nästan 90 %, av kvävebelastningen 96 % och fosforbelastningen 86 %). Reningsverkets kvävereduktion effektiverades under år 2010 och såväl kvävebelastningen (58 kg tot. N/d) som fosforbelastningen (0,16 kg tot P/d) var år 2011 de lägsta under kontrollens hela historia. Vattnet från Nummela reningsverk leds ut i Risubackaån, och reningsverkets totala andel av åns hela fosforflöde var ca. 7 % och av kväveflödet 40 %. Reningsverkets inverkan ses i vattnet som bl.a. en förhöjd ledningsförmåga. Även Arvolanoja grenen ansluts till Risubackaån. I dess översta del finns Soraset Yhtiöt Oy:s Muijala industrisoptipp och Ratametsä jordtipp. Vattnets elledningsförmåga, alkalitet och sulfathalt indikerar belastning. Vattenkvaliteten i Risubackaån är undersökningsområdets sämsta. Muncka avfallsstation i Kyrkåns förgrening är samkontrollens näststörsta enskilda punktbelastare. Avfallsstationens fosforbelastning (0,03 kg totp/d) hölls på samma nivå som året innan, men den övriga belastningen och avloppsvattenmängden var lägre än under Avloppsvattenmängden från avfallscentralens reningsverk ökade med 70 % från året innan, men hela avfallsstationens näringsflödesandel till den nedanför liggande Lempansån var mindre än under föregående år (tot P 0,4 %, tot N 1,3 %). Sopstationens belastning märks tydligt i diket, som rinner från sopstationen, men det späds snabbt ut längre ner i Kvikoskibäcken. Den kraftiga diffusa belastningen är hela Kyrkåförgreningens huvudsakliga belastningskälla. De övriga punktbelastarnas belastningseffekter är ringa och några klara belastningseffekter kunde inte observeras. Sjöarna, som ingick i samkontrollen år 2011 var Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk och Stora Lonoks och de är alla frodiga och näringsrika. Under de senaste åren har syreläget i Tjusträsk och Vikträsk varit dåligt under flere månader sommartid. Under sommaren 2011 var syreläget ganska dåligt även i Björnträsk. På basen av den genomsnittliga klorofyllhalten under vegetationsperioden är sjöarna frodiga eller mycket frodiga (Björnträsk). Den diffusa belastningen, som kommer från tillrinningsområdet, överstiger sjöarna toleransnivå klart. Nyckelord Uppdragsgivare Sjundeå ås vattendrag, punktbelastning, diffus belastning, vattenkvalitet, frodighet Samkontrollgruppen för Sjundeå ås vattendrag Publikationens försäljning/distribution/förl äggare ISBN (häft.) Sidantal 90 ISBN (PDF) Språk Finska ISSN-L Offentlighet Offentlig Västra Nylands vatten och miljö rf., PB 51, Lojo Tel. (019) E:post: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi Tryckningsort och -plats T:mi Harriprint, Högfors 2012 ISSN (tryckt) ISSN (nätpublikation) 90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 233/2012

93 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, Lohja Puh. (019) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)