Hankinnan valmistelu. RINTEKNO-NESTE-KUPARI' n YHTEINEN I NTE RGRAP H -JÄRJ ESTE LMÄ. Pekka Vauhkonen

Transkriptio

1 RINTEKNO-NESTE-KUPARI' n YHTEINEN I NTE RGRAP H -JÄRJ ESTE LMÄ Pekka Vauhkonen Hankinnan valmistelu Amerikkalaiset CAD-järjestelmätoimittajat aloittivat maihinousunsa Suomeen aivan 80-luvun alussa. Suunnittelutoimistoista "latua aukaisemaan" asettui Jaakko Pöyry Oy, joka tammikuussa 1980 teki hankintapäätöksen neljä työasemaa sisältävästä Calma-järjestelmästä. Pöyryn järjestelmän asennus ja käyttöönotto aloitettiin kesällä -80 heti juhannuksen jälkeen. Pöyryn liikkeiielähtö CAD-suunnittelussa lisäsi luonnollisesti aktiivisuutta erityisesti kilpailijoiden piirissä omien CAD-hankkeiden eteenpäin saattamiseksi. Esim. Computervision teki vuoden -81 alussa suurehkoja kaupoja CAD-toimituksista mm. PI-yhtiöiden ja Tampellan kanssa. CADboomi oli alkanut. Myöskin Rintekno Oy'ssa, jonka palvelukseen siirryin lokakuussa 1981, oli tehty peruskartoitus CAD-järjestelmien osalta. Rinteknon, joka oli n. 120 hengen insinööritoimisto, ongelmana olivat volyymit. Keskusyksikköpohjaisten järjestelmien hinta työasemaa kohti muodostui muutaman (1-3) työaseman järjestelmässä kohtuuttoman kalliiksi. Toisaalta Rinteknon töiden määrä ei ainakaan alkuvaiheessa edellyttänyt kovin monen työaseman hankkimista. Ratkaisu ongelmaan alkoi hahmottua syksyllä -81. Neste Oy'n suunnitteluosasto Kulloossa, jonka kanssa Rinteknolla oli paljon projektiyhteistyötä, oli omassa kartoituksessaan päätynyt samaan ongelmaan kuin Rintekno. Kun vielä otetaan huomioon, että Rinteknon perustaja Jussi Rinta oli keväällä -81 myynyt insinööritoimistonsa NesteIle, PoiarilIe ja Lemminkäiselle ja siirtynyt itse Neste Oy'n tekniseksi johtajaksi, oli eräs ratkaisuvaihtoehto ilmiselvä: mitäpä jos hankittaisiin yhteinen CAD-järjestelmä. Muidenkin Rinteknon omistajien ja sen kanssa projektiyhteistyötä tekevien firmojen kiinnostusta yhteiseen järjestelmään tiedusteltiin. Näistä ilmaisi periaatteellisen kiinnostuksensa Kupari Oy, joka oli hiukan Rinteknoa pie- 23

2 nempi sähkösuunnittelutoimisto. Kuparin kanssa Rinteknolla oli lisäksi samaan aikaan yhteisiä toimi tila hankkeita Tapiolassa. Kun Rinteknon ja Nesteen perusselvitykset pantiin yhteen, jäi jäljelle kolme vakavasti otettavaa toimittajaa: Computervision, Intergraph ja Compeda. Näistä CV oli molempien listalla "luonnostaan", koska sillä oli lähes 50 %'n markkinaosuus maailmanlaajuisesti sekä lisäksi referenssejäkin jo Suomessakin. Intergraph oli ymmärtääkseni Rinteknon "löytö", lähes ilman referenssejä edes Skandinaviassa. Compeda oli Nestettä kiinnostava vaihtoehto, koska heillä oli erityisesti petrokemian alaan liittyviä putkistosovellutuksia. Tiedossani sen sijaan ei ole miksi Calma, jolla kuitenkin jo oli järjestelmä tuotantokäytössä Pöyryllä, ei ollut päässyt tälle "shortlist'lle". Vuodenvaihteessa -81/-82 oli perusaselma selvä: selvitetään onko teknisesti mahdollista ja järkevää hankkia Rinteknolle ja Nesteelle sekä mahdollisesti lisäksi Kuparille yhteinen CAD-järjestelmä. Tavotteeksi asetettiin yksi yhteinen keskusyksikkö, Rinteknon ja Kuparin työasemat Espoossa sekä Nesteen työasemat Kulloossa n. 40 km linnuntietä Rinteknon toimitiloista. Tavoite yhdestä keskusyksiköstä, kustannus- ja systeemin ylläpitosyistä, oli melko kova, kun otetaan huomioon, että yleisesti työasemat oli liitetty keskusyksikköön omalla kaapelillaan. jonka maksimipituus eräässäkin järjestelmässä oli 50 ft (n. 15 m). Loppusuoralla olevia toimittajia pyydettiinkin täydentämään tarjouksensa uuden spesifikaation mukaiseksi. Saaduista tarjouksista ilmeni, että Intergraph pystyisi teknisesti toteuttamaan halutun kaltaisen konfiguraation. Kuitenkin Intergraph'a itseäänkin arvelutti Kullossa olevien remotetyöasemien vasteaika. Intergraph'n toimistossa Tukholmassa tehtiinkin testi, jonka tulokset osoittivat, että VAX 11/780-keskusyksikköön 9.6 kbaud'n datayhteydellä liitetyn työaseman vasteaika ruudun päivityksessä on noin kaksinkertainen local-työasemaan verrattuna, muuta toisaalta kuitenkin vain puolet PDP 2301 keskusyksikköön liitetyn local-työaseman vasteajasta. PDP 2301 olisi ollut ratkaisu parin kolmen työaseman paikalliseksi keskusyksiköksi. Tiedossa oli lisäksi, että Kullooseen oli realistiset mahdollisuudet rakentaa jopa 19.2 kbaud'n datayhteys. 24

3 Asian ratkaisi lopullisesti se, että Intergraph'n tuotevalikoimaan (=hintalistalle) ilmestyi maaliskuussa -82 aivan uuden sukupolven ns. Motorolatyöasema. Tässä oli aikaisempiin ns. LSI-työasemiin verrattuna "huikeat" 750 kb omaa paikallista muistia, joka mahdollisti kuvaruututoimintojen (Zoom, etc.) hoitamisen työasemassa vaivaamatta näillä lainkaan keskusyksikköä. Oli kuviteltavissa, että 19.2 kbaud'n linjayhteyden päässä olevien Motorola-työasemien vasteajan eroa local-työasemiin verrattuna "tuskin huomaisi" normaalissa työskentelyssä, jossa kuvaruudun päivitys on aikaavievin toimenpide. Ero tosiasiassa kyllä tajuttiin, erityisesti Nesteellä, eikä Motorola-työasemia ollut testattavaksikaan. Totuus kuitenkin oli, että Thkholmassa nähdyn remote-työaseman nopeus oli melko hyvä mm. muiden toimittajien local-työasemiin verrattuna, Intergraph'n local-työasema VAX'ssa oli vain vieläkin nopeampi. Computervision tarjosi omia erillisiä keskusyksikköjä Espooseen ja Kullooseen. Lisäksi CV ilmoitti, ettei kummassakaan päässä "tarvita" kuin kaksi työasemaa, vaikka kolmea oli pyydetty tarjoamaan (enempää ei voinut kytkeä yhteen keskusyksikköön). Compeda'lta ei muistaakseni enää pyydettykkään tarjousta yhteisestä järjestelmästä, sillä Rinteknoa ja Kuparia eivät kiinnostaneet heidän erikoissovellutuksensa ja Nestettä alkoi yhä enemmän kiinnostaa Intergraph'n tarjoamat ratkaisut. Intergraph'n suurena etuna oli VAX-keskusyksikkö, joka sellaisenaan kiinnosti kaikkia mukana olevia osapuolia. Ajatuksena, joka myöhemmin myöskin toteutettiin, oli, että VAX'a käytetään CAD-käytön lisäksi myös tekniseen laskentaan. Intergraph'n kanssa jatkettiin mahdolliseen sopimukseen tähtääviä kaupallisia ja teknisiä neuvotteluja, joihin kuului mm. se, että Rintekno lähetti Intergraph (Scandinavia) AB'lIe Letter of Intent'n järjestelmän hankkimisesta. Tämä sen johdosta, että hinnat olivat jo nousseet, mutta mikäli LOI saadaan maaliskuussa ja tilaus kuukauden sisällä, voidaan vielä'soveltaa vanhaa hinnastoa (no niin!). Tällöin kuitenkin tuli asiallisesti ratkaistuksi järjestelmän mahdollinen toimittaja, vaikkei mm. Rintekno ja Kupari olleet lopullisesti päättäneetkään CAD- hankinnastaan. Kun hankintakonsepti oli näin selvinnyt, jatkui sopimuksen valmistelu Intergraph'n kanssa. Toisaalta aktivoitui myös järjestelmässä mukana olevien osapuolten välisen sopimuksen valmistelu mm. yhteisten laitteistojen kustannusten jakamiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Tähän keksittiin 2S &

4 erittäin yksinkertainen ja käytännössäkin toimivaksi osoittautunut laskentakaava, joka jääköön kuitenkin paljastamatta, vaikkei suuri salaisuus olekaan. Koko hankittava järjestelmä päätettiin yksinkertaisuuden vuoksi hankkia Rinteknon nimiin ja sen tehtäväksi tuli myöskin keskusyksikön sijoittaminen sekä ylläpitotehtävät kaikkien puolesta. Kustannukset jaettaisiin osapuolten kesken sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Rintekno Oy'n hallitus teki lopullisen päätöksen CAD-järjestelmän hankinnasta kokouksessaan Tämän jälkeen sain Rinteknon toimitusjohtajalta Yrjänä HeikinheimoIta ohjeen pyrkiä mahdollisimman nopeasti, mutta kui~enkin huolellisesti, viimeistelemään hankintasopimuksen allekirjoituskuntoon, sillä tiedossamme oli, että muitakin oli aivan loppusuoralla omissa hankintaneuvottelussaan Intergraph'n kanssa. Mikäli mahdollista pieni imago-etu ehtiä ennen näitä kannattaa "ottaa kotiin". Kupari ei vielä huhtikuun puolivälissä ollut tehnyt lopullista päätöstään lähteä mukaan yhteiseen järjestelmään. Asia oli Kuparilla delegoitu vtj. Pertti Lausamolle. Lausamo ei siihen mennessä ollut muistaakseni edes nähnyt Intergraph-järjestelmää. Tämän johdosta päätettiinkin järjestää Kuparille demo Tukholmassa, jossa oli lähin toimiva Intergraphjärjestelmä. Kuparilta lähti Lausamon lisäksi kolme eri suunnittelualueiden vetäjää Intergraphin vieraaksi Tukholmaan Itse lähdin mukaan oppaaksi. Muistan vieläkin elävästi, kun Pertti Lausamo piirsi demon aikana paperinkulmaan sulakkeen piirrosmerkin, suorakaide, jonka poikki menee vinottain kolme vivaa, ja ilmoitti, että jos tämä pystytään piirtämään ja monistamaan helposti, hän tietää, että Kuparilla on käyttöä tälle järjestelmälle. Intergraph'n demoajalle Dan Carlson'lIe ei ollut kovinkaan vaikeata piirtää haluttu merkki, tehdä siitä solu ja monistaa sitä kuvaruuduila. Näin oli "Benchmark" Kuparin osalta suoritettu. Toki muukin demossa nähty vahvisti Kuparin edustajien käsitystä systeemin käyttökelpoisuudesta heidän tarkoituksiinsa. Kotimatkalla istahdimme vtj. Lausamon kanssa vierekkäin sohvalle Arlandan lentoasemalla ja kertasimme lyhyesti päivän aikana nähtyä. Keskustelun päätteeksi ilmoitti Lausamo minulle Kuparin lähtevän mukaan yhteiseen järjestelmään yhdellä työasemalla. Viestit maailmalta kertoivat papereita olevan jo allekirjoituskunnossa ja tilanne näytti huolestuttavalie. Meillä sen sijaan oli sopimusteksti mm. ohjelmistojen osalta vielä auki ja toisaalta LOI'ssa sovittu kuukauden määrä- 26

5 aika oli kulumassa umpeen. Intergraph (Scandinavia) AB'n myyntipäällikkö Sveker af Winklerfelt, jonka kanssa hankintaneuvotteluja oli käyty vuoden alusta alkaen, saapui viimeistelemään vielä keskeneräistä sopimusta Rinteknoon. Töitä tehtiin myöhään yöhön useamman hengen voimalla ja niin sopimus oli seuraavana päivänä allekirjoituskunnossa. Vappuaattona allekirjoitettiin Rintekno Oy'n ja Intergraph (Scandinavia) Ab'n välillä hankintasopimus Rinteknon, Nesteen ja Kuparin yhteisestä CAD- järjestelmästä. Tehty kauppa oli siihen mennessä suurin Suomessa tehty CAD- hankinta ja ensimmäinen, johon sisältyi Intergraph'lta hankittu VAX- keskusyksikkö. Helsingin Kaupunki nimittäin oli hankkinut maaliskuussa kaksi Intergraph-työasemaa sekä lisäprosessorit olemassa olevaan VAX- keskusyksikköön, joten he saivat kunnian olla ensimmäinen Intergraph-asiakas Suomessa. Outokumpu Oy allekirjoitti oman sopimuksensa kaksi viikkoa myöhemmin. Vasta 7-8 vuotta myöhemmin sain kuulla, että Sverker oli jo saanut potkut Intergraph'lta huhtikuun lopussa, koska hänen myyntiponnistelunsa eivät olleet johtaneet tuloksiin ja oli menossa kuulemaan niistä Vapun jälkeen. Hankintasopimusta allekirjoittamassa Sveker afwinklerfelt (vas.) ja Yrjänä Heikinheimo. 27

6 Tällöin hänellä oli kuitenkin mukanaan Rinteknon sopimus, joka laukaisi tilanteen. VAX-keskusyksikön, siihen liittyvien oheislaitteiden sekä Rinteknon työasemien sijoituspaikaksi valittiin Rinteknolla vuokrattuna olevat tilat Tapiolan keskustassa sijaitsevassa ns. Juva-talossa, jossa avokonttoritilaa oli n. 600 m2. Tähän tilaan oli ajateltu siirtää Rinteknon johto- ja hallintotoiminnot. Siirtyminen oli toteutettu hallinnon neljän henkilön osalta, muttei ollut vielä edennyt johtoportaaseen saakka. Ensisilmäys tyhjään avokonttoritilaan teki minut vakuuttuneeksi erinomaisista puitteista uuden systeemin sijoituspaikaksi. Kun lisäksi Sinikalla, Ullalla, Annelilla eikä Marjaanallakaan ollut mitään sitä vastaan, että tulen heidän seurakseen Tapiolaan, alkoi konehuoneen suunnittelu ja rakentaminen. Tärkeä tekijä keskusyksikön sijoituspaikan valinnassa oli mahdollisuus rakentaa helposti datayhteys Tapiolasta Nesteen pääkonttoriin Keilaniemeen, josta päästiin edelleen Nesteen omalla linkkiyhteydellä Kullooseen. Lisäsi Kuparin toimitilat sijaitsivat saman talon seuraavassa kerroksessa. Puitteet systeemin sijoitukselle olivat näinollen erinomaiset. Kesän -82 koulutusohjelma oli osaltani tiivis huipentuen neljän viikon koulutusjaksoon Intergraph'n pääkonttoripaikalla Huntsville'ssa. Sinne lähdimme elokuun alussa kolmen miehen voimin, minä Rinteknosta, Veikko Leiviskä Nesteeltä sekä Timo Heliö Kuparilta. Siihen aikaan oli käytäntönä, että systeemi kootaan valmistumisen jälkeen toimivaksi kokoonpanoksi Huntsville'ssä ja suoritetaan ns. Factory Acceptance Test (FAT), jossa asiakkaankin toivotaan olevan mukana. Tämä oli sijoitettu koulutusjaksomme viimeiselle viikolle. Toinen FAT suoritettaisiin systeemin tultua Euroopaan Hollannissa, josta se vasta toimitetaan Suomeen. Koulutusjakson toisella viikolla, DMRS-koulutuksen ollessa parhaimmillaan, ilmoitti Huntsville'n kontaktihenkilömme Terry Bevel, ettei mitään MotQrola- työasemia ole olemassakaan vaan, että meille toimitettaisiin 7 kpl :tsi-työasemia. Tilanne esiteltiin meille aluksi ota-tai-jätä tyyppisenä. Kun muistaa meidän laitteistokokoonpanomme Nesteen remotetyöasemineen, oli selvää, ettei tämä nyt ihan näin vain onnistu, vaan asia 28

7 FAT'iin valmistautumassa vasemmalta: Pekka Vauhkonen, Timo Heliö, Veikko Leiviskä ja Aimo Eerikäinen. vaatii jatkoselvittelyä. Seuraavana päivänä selvisi, että Motorolatyöasemien toimitus onkin ajateltu alkavaksi aikaisintaan marraskuussa. Ongelma oli edelleen olemassa ja sitä tasoa, että Intergraph'n puolelta sen voi ratkaista vain toimitusjohtaja Jim Meadlock. Palaveri, jossa Jim Meadlock'n lisäksi olivat läsnä myöskin Nancy Meadlock, Terry Bevel ja Aimo Eerikäinen Intergraph'n puolelta sekä minä asiakkaan edustajana, järjestettiin tiistai-aamuna Jim'n huoneessa. Täällä hän kertoi, että keväällä hintalistalla olleen Motorola-työaseman tekninen konsepti oli uusittu ja tästä johtui myöskin toimitusaikojen siirtyminen. Kyseessä oli kokonaan uusi tuote, jonka ominaisuudet olivat entisestään parantuneet. Paremmasta tekniikasta johtuen työaseman hintakin oli oleellisesti korkeampi. Olimme ehtineet ostaa työasemia, joita ei sittemmin edes alettu valmistaa ja ne oli poistettu hintalistalta kohta kauppamme jälkeen. Kerroin meidän näkökantamme asiaan, jotka Jim Meadlock täysin ymmärsi. Oli vain melkoisia käytännön ongelmia. Toinen palaveri järjestettiin viikon kuluttua ensimmäisestä ja tällöin sovittiin, että saamme ensin 7 kpl LSI-työasemia ja kun Motorola-työasemia on saatavana, arviolta vuodenvaihteen tienoilla, me saamme 7 kpl niitä ja pa- 29

8 lautamme vanhat. Jim Meadlock'a askarruttava seikka oli, mihin hän saa meidän LSI-työasemamme sijoitetuksi ja joudutaanko ne mahdollisesti rahtaamaan takaisin Huntsville'en. Lupasin omalta osaltani tekeväni parhaani, ettei niitä tarvitsisi viedä meiltä Skandinavian ulkopuolelle, koska ymmärsin, että Sverker oli saanut "pään auki" markkina-alueellaan. Toisen tapaamisemme jälkeen, asioiden tultua sovituksi, vei Jim Meadlock minut viereiseen rakennukseen katsomaan vielä "testipenkissä" olevaa Motorola-työasemaa. Olin ymmärtääkseni aivan ensimmäisten ulkopuolisten joukossa, jolle sitä yleensä näytettiin. Saimme kaipaamamme Motorola-työasemat lopulta maaliskuussa -83. LSI-työasemien osalta lopputulos oli se että ne jäivät kaikki Suomeen: Rintekno osti niistä yhden, Kupari piti omansa, neljä Sverker myi IVO'lIe ja yhden Outokummulle. 1Yöasema-asia päättyi lopulta käsittääkseni kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen. On kokonaan eri esitelmän aihe, millaisia selvityksiä kaksien työasemien tuonti ja tullaus Rinteknon nimissä myöhemmin aiheutti. Systeemi saapui rekka-autolla Hollannista Tapiolaan tiistaina puolen päivän aikoihin, jolloin aloitettiin purkaus. Asennusta johti Hanjo Nilson Intergraph'n Tukholman toimistosta ja purkausta helpottamaan oli Satamalaitokselta vuokrattu trukki. Asennuksen ainoa merkittävä haaveri tapahtui, kun Hanjo halusi trukin ajavan Versatec-piirturia tuotaessa mahdollisimman pitkälle ovista sisään. Thulikaapin lattia ei vain ollut mitoitettu trukin painoiselle kuormalle ja trukin etupyörät vajosivat tuulikaapin lattian läpi. Tilanteesta kuitenkin selvittiin ja trukki saatiin pois tuulikaapista. Syntynyt aukko peitettiin ensin jollakin levyllä ja korjattiin myöhemmin. Kun tavarat oli saatu sisään, alkoi systeemin kytkentä käyttökuntoon. Kahden vuorokauden kuluttua tavaroiden saapumisesta, torstaina iltapäivällä, saatiin ensimmäinen Rinteknon työasema on-line tilaan, seuraavana aamuna Kuparin työasema kerrosta ylempänä, jonka jälkeen toiminta siirtyi Kullooseen. Nesteen työasemat olivat käyttövalmiudessa seuraavan viikon tiistaina iltapäivällä ja koko systeemi otettiin vastaan torstaina tasan viiden kuukaudenn kuluttua tilauksesta. 30

9 Ensimmäinen työasema saapumassa. Meillä oli nyt käytössämme seitsämän työaseman CAD-järjestelmä, jossa Tapiolassa olevaan keskusyksikköön oli neljän paikallisen työaseman lisäksi kytketty linkkiyhteyden avulla kolme työasemaa Kulloossa, joka sijaitsi siis n. 40 km'n päässä keskusyksiköstä. Alkuvaiheessa datayhteyden nopeus oli 19,2 kbaud'a ja se nostettiin myöhemmin 64 kbaud'iin. Tätä käytiin sittemmin ihmettelemässä Euroopasta asti, vaikkei siinä mitään konkreettista näytettävää ollutkaan. Systeemin tila oli alkuvaiheessa hyvin epästabili. VAX'a bootattiin tai se boottaili omia aikojaan useitakin kertoja päivässä. Systeemi alkoi rauhottua, kun Rytkösen Pentti oli vaihtanut osapuilleen kaikki VAX'n kortit kertaalleen. Eräs erityinen ongelma oli loppupäivästä tapahtuva concentrator'n "hyytyminen". Concentrator on se VAX'n lisäkortti, jonka kautta työasemat kommunikoivat keskusyksikön kanssa. Meidän järjestelmässämme lähti Nesteen datalinja concentrator'n portista. "Hyytyminen" aiheutti luonnollisesti kaikkien toimintojen pysähtymisen työasemissa, vaikka VAX olikin pystyssä, eikä tästä selvitty kuin boottaamalla. Pyrkiessäni selvittämään asiaa, tein sellaisen havainnon, että sen jälkeen kun Nesteeltä oli katkaistu viimeinen yhteys keskusyksikköön, n. 10 min kuluttua 31 I

10 tästä "hyytyi" concentrator. Sovinkin Leiviskän Veikon kanssa, että hän pitää jatkuvasti yhden alfanumeerisen päätteen sisäänlogattuna, jolloin ongelmaa ei esiinny. Ohjelmistojen päivitys uuteen versioon poisti sitten tämän ongelman. Kerroin joskus myöhemmin menettelystämme Hanjo'lle, jolloin hän sanoi, ettei yksinkertaisesti usko, että menettelyllämme voisi olla mitään vaikutusta concentrator'n toimintaan. Yhdessä kuitenkin totesimme, ettei kaikkiin asioihin tarvitse uskoakkaan, riittää, että ongelma poistuu. Systeemin laajennus CAD-käyttö lähti alkuhankaluuksista huolimatta sujuvasti liikkeelle ja niinpä jo vuodenvaihteessa oli tarvetta hiukan laajentaa järjestelmää. Hankittiin lisää A/N- päätteitä ja niiden portteja sekä kolmas 300 MB levyasema. Rinteknon konehuoneesta Tapiolassa oli pyritty saamaan tyylikäs kokonaisuus, koska sitä jatkuvasti esiteltiin niin omille kuin Intergraph'n vieraillekin. Konehuoneessa olleiden laitteiden väritys oli ilmastoinkonetta myöden yhdenmukaisen sininen. Lisälevyasemaa tilatessa mielessäni kävi, että levyaseman väri pitää myöskin spesifioida, koska olin jossakin nähnyt, että niitä oli myöskin harmaana. Tämä kuitenkin unohtui ja niinpä meille saapui levy-yksikkö, jonka kansi ja ovi olivat tumman harmaat. Kun tämä asennettiin samaan riviin edellisten kanssa, särkyi kokonaisuus pahasti. Sverker oli samoihin aikoihin käymässä vieraidensa kanssa ja kysyin häneltä: "Voiko mielestäsi harmaa levy-yksikkö olla samassa rivissä sinisten kanssa?" "Ei voi", vastasi Sverker ja lupasi hoitaa asian. Parin päivän kuluttua saapui Rytkösen Pentti mukanaan sininen kansi ja ovi. Levyyksikkö pysäytettiin, Pentti vaihtoi osat ja niin oli kokonaisuus taas yhtenäinen. Ta~skin vasta paljon myöhemmin minulle kerrottiin, kuinka asia oli hoidettu. Sinisiä osia ei enää ollut saatavissa levy-yksikön valmistajalta ja niinpä Hollannissa pysäytettiin koulutussysteemin levy-yksikkö, josta osat purettiin ja lähetettiin meille. Koulutussysteemin levy-yksikkö seisoi viikon päivät odottamassa, että meiltä saatiin harmaat osat tilalle ja levy-yksikkö jälleen käyntiin. 32

11 Myöhemmät vaiheet Systeemin oltua käytöössä jo melkein vuoden päivät, pidettiin Tapiolassa juhlat, jolloin systeemi vihittiin virallisesti tarkoitukseensa ja keskusyksikkö sai kyseisen päivän nimi päivä sankarin mukaan nimekseen Sirpa. Rinteknon, Nesteen ja Kuparin CAD-yhteistyö, jota alunperinkään ei oltu tarkoitettu ikuiseksi, alkoi purkautua, kun vuoden -85 alussa Rintekno muutti uuteen toimitaloonsa Otaniemeen ja konehuone laitteineen siirrettiin sinne. Kupari jäi edelleen Tapiolaan ja hankki sinne oman keskusyksikkönsä. Neste sai oman keskusyksikkönsä Kullooseen kesällä -85, jolloin alkuperäinen VAXjäi kokonaan Rinteknon hallintaan. Itse siirryin pois Rinteknosta alkuvuodesta -87, mutta olen sen jälkeenkin käynyt Sirpaa tervehtimässä, viimeksi tänä syksynä. Tätä kirjoittaessani joulukuussa -92, on Sirpa saanut kymmenen palvelusvuotta jo täyteen ja jatkaa Juha-Matti Myyryn hyvässä hoidossa tietääkseni ainakin ensi kesään. 33