Kotitalouksien kulutuksen muutokset 2000-luvulla

Transkriptio

1 Kotitalouksien kulutuksen muutokset 2000-luvulla Miten tilastotieto auttaa kulutuksen ja sen muutosten ymmärtämisessä? Onko kulutustutkimuksesta hyötyä muillekin kuin ekonomistien kulutusmalleille ja virkamiehille? Juha Nurmela

2 Vuosi 2008 on Kulutustutkimuksen juhlavuosi Ensimmäisestä kulutustutkimukseksi tulkitusta selvityksestä tuli kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2008 Vera Hjelt: Tutkimus ammattityöläisten toimeentulo-ehdoista Suomessa vuotta sitten kulutus jakaantui seuraavasti: Ruokaan 55.4 % Asunto 12.4 % Vaatteet 11.8 % Polttoaineet ja valo 4.1 % Verot, sairaus ja hautauskassat 2.6 % Viina ja tupakka 1.7 % Kaikki muu 13.5 % Juha Nurmela

3 Kulutustutkimus Yleisesittely Juha Nurmela

4 Mitä kulutusta koskeva tilastotieto kuvaa?! Kotitalouksien määrän ja rakenteen muutos! Mikä on kulutustutkimus! Miten tieto saadaan! Kulutustutkimuksen käytön rajat! Mistä kulutus koostuu! Otteita kulutusta koskevista tuloksista Juha Nurmela

5 Kotitalouksien määrä ja rakenne n ja arvio vuosille Yli 5 hengen talous 4 hengen talous 3 hengen talous 2 hengen talous 1 hengen talous Kotitalouksien määrä on kasvanut kuluneen 40 vuoden aikana miljoonalla, mutta väestö on vastaavana aikana lisääntynyt vain henkilöllä. Juha Nurmela

6 Kotitaloudet jäsenmäärän mukaan vuonna 2006 Kaikki kotitaloudet prosenttia. Jäseniä Lkm , , , , Kaikki ,0 Lähde: Kulutustutkimus - Uusille seinille ja tavaroille on ollut ja tulee olemaan kysyntää - Koneiden ja laitteiden käyttöaste alenee - Suurtaloushyödyn näkökulma; ennen oli paremmin (ehkä) - Laitteet privatisoituvat myös kotitalouksien sisällä Juha Nurmela

7 Kotitalouksien määrä eri taajama-asteen kunnissa kotitaloustyypeittäin Kaupunkimaiset Maaseutumaiset Taajaan asutut muut, edellisiin ryhmiin luokittelemattomat taloudet vanhustaloudet (kaikki kotitalouden jäsenet 65 v. täyttäneitä) kahden huoltajan lapsiperheet (avio- tai avopari ja lapsia) yksinhuoltajataloudet lapsettomat parit (molemmat alle 65-vuotiaita) yksin asuvat Kaupunkimaisia kuntia ne, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asuttuja kuntia ne, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle Maaseutumaisia ne, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle sekä ne kunnat joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Juha Nurmela

8 Juha Nurmela

9 Ostovoiman jakautuma kotitaloustyypin mukaan vuosina 2005 ja 2030 (kulutusmenojen kokonaismäärä sulkeissa miljardeina euroina) Kulmakuntahankkeen laskelmien mukaan kokonaisostovoima kasvaa vuodesta 2005 vuoteen % eli 70 miljardista 120 miljardiin :oon. Eläkeläisten osuus kotitalouksien kulutuksesta nousee huomattavasti (15 % -> 25 %:iin) ja lapsiperheiden osuus alenee selvästi ( 38 % -> 32 %) vuoteen Tästä rakennemuutoksesta seuraa parin vuosikymmenen aikana varmaankin monia muutoksia tavara- ja palvelumarkkinoilla Juha Nurmela

10 Eräiden laitteiden yleisyys kotitalouksissa vuoden 2007 marraskuuhun asti prosentteina (ainakin yksi laite) % Väri- tv Videonauhuri CD-soitin Internetyhteys PC Matkapuhelin DVD laite Digi-boxi /-tv Laajakaista* Kamerapuhelin Lähde: Kulutustutkimus ja kuluttajabarometri. Tilastokeskus,* laajakaista arvio Juha Nurmela

11 80 Auto ja mopo, skootteri tai moottoripyörä yhden hengen kotitalouksissa sukupuolen mukaan (%) Auto (Miehet) Mopo yms. (Miehet) Auto (Naiset) Mopo yms. (Naiset) Juha Nurmela

12 Taustatietoa kulutustutkimuksesta: Kulutustutkimuksen tarkoitus! Perustehtävä: tuottaa tietoa väestöryhmien ja alueiden välisistä kulutuseroista ja niiden muutoksista! Kansantalouden tilinpidon tukitieto! Kuluttajahintaindeksin painorakenteen tarkistus! (Energia- ja jätetilastoinnin tuki)! Eurostat: " harmonisoitu HBS (= Households budjet survey) " julkaissut vertailutietoa kaikista EU maista 2005! Tutkimuslaitokset käyttävät aikasarja-aineostoa! Eri hallinnonalojen suunnittelun ja seurannan tietona Juha Nurmela

13 Taustatietoa kulutustutkimuksesta: Kulutustutkimus selvittää! Kotitalouksien kulutusmenoja, kulutuksen rakennetta ja muutoksia! Kestokulutushyödykkeiden omistusta! Käytettävissä olevia tuloja! Hyvinvointipalvelujen käyttöä (=koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut)! Tehty vuodesta 1966 kattavasti ja säännöllisesti, aiemmat: 1990, , 1998, , " Aikasarjat ja Juha Nurmela

14 Taustatietoa kulutustutkimuksesta: Kulutustutkimuksien koko ja kato Aineistossa kotitalouksia Kato % Juha Nurmela

15 Miten kulutustieto saadaan: Kulutustutkimus 2006, kohdekotitaloudet! Otos poimittiin joulukuussa 2005 väestörekisterin 15- vuotiaista suomessa asuvista, ei kuitenkaan laitosväestöstä, jota on noin henkeä.! Poiminta läänien ja kuntatyypin mukaan ( 12 ositetta)! Otoksessa 7670 kotitaloutta lisätaloutta Ahvenmaalta.! Kotitalous = otoksen kohdehenkilön kanssa samassa asunnossa asuvat! Otos jaettiin 26 osioon ja ne kahden viikon jaksoille alkaen 12 kuukaudelle Juha Nurmela

16 Miten kulutustieto saadaan Kulutustutkimus 2006: Tiedonkeruun osat! A. Rekistereistä: " otoksen poiminta, tulotiedot, koulutus, tuet jne. " uusia rekisteritietoja ammattiyhdistysmaksut, ravintoetu, puhelinetu, kiinteistövero, kirkollisvero sekä autoetu.! B.Tietokoneavusteinen käyntihaastattelu (1 tunti)! C. Kotitalous piti kulutuspäiväkirjaa 2 viikon ajalta päivittäistavaramenoista " joko keräämällä kuitit, jotka tallennettiin Tilastokeskuksessa " tai kirjoittamalla ostokset kulutuspäiväkirjaan " myös kodin ulkopuoliset ateriat päiväkirjaan " omien tuotteiden käyttö 12 kk ajalta päiväkirjaan Juha Nurmela

17 Kulutustutkimuksen käytön reunaehtoja! Käytössä huomattavaa:! 2 viikon tilinpitojakso pakottaa tarkastelemaan suhteellisen suuria ryhmiä, jotta ostokierto ja kausivaihtelut tulevat mukaan aineistoon! Aluetarkasteluissa maakunta on pienin yksikkö ja sekin vain varauksellisesti pienten maakuntien osalta! Myös pienet kotitalousryhmät vaativat huolellisuutta ( esim. yksinhuoltajat)! KULUTUSTUTKIMUKSEN OMA MITTAYKSIKKÖ! Kulutusyksikkö vakioi kotitalouksien koko ja ikärakenne eroja: " kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1 " muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 " lapset saavat painon (0-13-vuotiaat) 0,3 Juha Nurmela

18 Kulutustutkimuksen käytön reunaehtoja, keskeiset käsitteet! Kotitalouden kulutusmenot muodostuvat seuraavasti:! + kulutustavaroiden ja palveluiden ostot! + omat tuotteet (maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet)! + laskennallinen asuntotulo omistus- ja luontoisetuasunnosta! + saadut tavarat ja palvelut! + kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot (mm. kirkollisvero, ammattiyhdistysten jäsenmaksut ja kulutuslainojen korot)! = kulutusmenot yhteensä! Kotitalouden kulutusmenoihin lasketaan kaikki talouden tutkimusajankohtana yksityiseen kulutukseensa Suomesta ja ulkomailta hankkimat tavarat ja palvelut, omat ja saadut puutarha- ja keräilytuotteet sekä laskennalliset asumismenot. Lisäksi mukaan lasketaan muilta kotitalouksilta saadut tavarat ja palvelut sekä kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot.! Asunto- ja kulutuslainojen lyhennykset eivät sisälly kulutusmenoihin. Kulutusmenoihin ei myöskään lueta välittömiä veroja, investointeja (esim. asunnon osto), yritystoiminnan menoja eikä muille kotitalouksille ostettuja tuotteita. Kulutuskäsite ei sisällä tällä hetkellä kotitalouksien julkisten hyvinvointipalveluiden käytöstä saamia etuuksia (esim. terveydenhoidosta ja koulutuksesta). Juha Nurmela

19 Kulutustutkimuksen käytön reunaehtoja, keskeiset käsitteet! Asumiskulutus! Asumiskulutus lasketaan kulutustutkimuksessa ns. bruttovuokraperiaatteella. Omassa asunnossaan tai luontoisetuasunnossa asuville talouksille määritetään laskennallinen vuokra vastaavanlaisen vuokra-asunnon markkinavuokran perusteella, vuokra-asunnossa asuville todella maksettu vuokra.! Bruttovuokran lisäksi asumismenoihin sisältyvät vesimaksut ja eräät muut maksut kuten nuohous ja jätteiden nouto, vuokralaisen suorittamat ylläpitokorjaukset sekä vuokraan sisältymättömät lämmitysmenot. Myös vapaa-ajan asunnon menot sisältyvät asumismenoihin.! Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra! Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra kuvaa kotitalouden saamaa etua asumastaan omistusasunnosta verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen.! Omistusasunnosta saatava asuntotulo luetaan kulutustutkimuksessa ja tulonjakotilastossa kotitalouden omaisuustuloihin, jotka yhdessä palkka- ja yrittäjätulojen ohella muodostavat tuotannontekijätulot. Oman asunnon asuntotulo sisältyy myös käytettävissä oleviin tuloihin. Juha Nurmela

20 Kulutustutkimus 2006 haastattelun tietosisältö 1. " A Kotitalouden muodostaminen " B Kotitalouden jäsenten toiminta " C Asuinolot ja varsinaisen asunnon menot ja jätteiden kierrätys " D Vapaa-ajan asunnon menot ja jätteiden kierrätys " E Lainat " G Vakuutukset " H Kestotavaroiden hankinta ja kirpputorien käyttö " J Kestotavaroiden omistus " L Tilatut lehdet " P Puhelinmenot ja puhelinvaranto " V Viranomaisille maksettavat maksut Juha Nurmela

21 Kulutustutkimus 2006 haastattelun tietosisältö 2. " HYVINVOINTIPALVELUT ELI ETUISUUSOSIOT " K Koulutus " R Lasten päivähoito " S Terveydenhoito " N Muut palvelut " M Vapaa-ajan matkat " X Kotitalouden toimeentulo Juha Nurmela

22 Otteita tuloksista Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne Suomessa Jakautuminen % % % % 01 Ruoka ja alkoholittomat juomat 19,9 16,4 13,2 12,6 02 Alkoholi ja tupakka 2,7 3,1 2,8 2,4 03 Vaatteet ja jalkineet 6,5 6,0 3,4 3,8 04 Asuminen ja energia 20,2 22,6 28,7 27,1 05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 6,4 5,3 4,9 5,1 06 Terveys 3,0 3,4 3,6 3,5 07 Liikenne 13,5 13,2 14,7 15,6 08 Tietoliikenne 1,5 1,5 3,7 2,8 09 Kulttuuri ja vapaa-aika 10,5 11,1 9,9 11,2 10 Koulutus 0,1 0,2 0,2 0,2 11 Hotellit, kahvilat ja ravintolat 5,0 4,7 4,5 4,2 12 Muut tavarat ja palvelut 10,6 12,5 10,4 11,6 Yhteensä 100,0 100,0 100, Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela

23 Kulutustutkimus 2006: Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Kulutusmenojen keskiarvot kotitaloutta kohti, luottamusvälit ja suhteelliset keskivirheet Kulutusmenojen pääryhmät Keskiarvo (EUR) 95 % luottamusväli (EUR) Suhteellinen keskivirhe (%) alaraja yläraja A01_12 Kulutusmenot ,25 A01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat ,20 A02 Alkoholijuomat ja tupakka ,84 A03 Vaatteet ja jalkineet ,94 A04 Asuminen ja energia ,07 A05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet ,54 A06 Terveys ,75 A07 Liikenne ,78 A08 Tietoliikenne ,67 A09 Kulttuuri ja vapaa-aika ,72 A10 Koulutus ,92 A11 Hotellit, kahvilat ja ravintolat ,46 A12 Muut tavarat ja palvelut ,74 Alkoholin ja tupakan keskivirhe on pieni, mutta alipeitto suuri Koulutuksen keskivirhe on suuri, koska koulutuksesta ei makseta itse Juha Nurmela

24 Kotitalouksien kulutusmenot pääryhmittäin 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EUR/kulutusyksikkö) Asuminen Liikenne Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Muut tavarat, palvelut ja koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Terveys Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Lähde: Kulutustutkimus Otteita tuloksista Käyvät hinnat ilmaisevat tutkimusajankohdan euromääriä. Vuoden 2006 hinnoin on kulutusta vuoden 2006 rahassa mitattuna. Juha Nurmela

25 Otteita tuloksista Korjauskerroin vuoden 2006 hintatasoon = vuoden 2006 hinnoin Kulutusmenoryhmä A01_12 Kulutusmenot 1,725 1,375 1,197 1,141 1,039 1 A01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 1,217 1,067 1,108 1,116 1,049 1 A02 Alkoholijuomat ja tupakka 1,784 1,293 1,069 1,014 0,95 1 A03 Vaatteet ja jalkineet 1,372 1,145 0,992 0,993 0,981 1 A04 Asuminen ja energia 2,27 1,82 1,41 1,268 1,128 1 A05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 1,456 1,227 1,094 1,081 1,031 1 A07 Liikenne 1,806 1,475 1,218 1,169 1,071 1 A08 Tietoliikenne 0,639 0,611 0,605 0,693 0,698 1 A09 Kulttuuri ja vapaa-aika 1,573 1,248 1,1 1,074 1,012 1 A11 Hotellit, kahvilat ja ravintolat 1,964 1,485 1,299 1,206 1,095 1 A12 Muut tavarat ja palvelut 1,858 1,279 1,242 1,155 0,903 1 Juha Nurmela

26 Kulutustutkimus 2006 ja aikasarja-aineistot! Vuosi 2006 kulutustutkimus! - palveluaineosto ( N=4007) 830 kulutusryhmää, lisäksi käytettävissä olevat tulot ja runsaasti taustatietoa kotitaloudesta. Ei tietoja yksittäisen perheenjäsenkulutuksesta. " - uusia osia: jätteiden kierrätys, kirpputorikauppa, energiamerkki, ekosähkö, kotitalouksien välinen tuki, kotitalousvähennyksen käyttökohteet, keskeisten palvelujen etäisyydet kotoa (linnuntietä)! - Hyvinvointipalvelut: käyttökerrat ja kotitalouden saama etuus " - ei yksilötason tietoa! - Kotiin ostettujen elintarvikkeiden määrät yhteistyössä kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa Juha Nurmela

27 Kulutustutkimus 2006 ja aikasarja-aineistot Aikasarjat! ! - yksittäisiä tutkimusvuosia koskevia aineistoja! - vertailukelpoiset tiedot koko jaksolta! - tietosisältö 2006 kulutustutkimuksen vuosiaineistoa suppeampi! ! - vertailukelpoiset tiedot ko. jaksolta! Kulutustutkimusaineistojen vahvuus tulot ja kulutus samoista talouksista! Tehdään myös taulukointeja konsultointina Juha Nurmela

28 Otteita tuloksista Kotitalouksien kulutusmenojen reaalimuutos kulutusyksikköä kohti (%) Vaatteet ja jalkineet Kulttuuri ja vapaa-aika Tietoliikenne Muut tavarat, palvelut ja koulutus Liikenne Menot yhteensä Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Alkoholijuomat ja tupakka Elintarvikkeet ja alkoholitt. juomat Asuminen Terveys Hotellit, kahvilat ja ravintolat Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela

29 Otteita tuloksista Elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin käytetty meno-osuus (%) kotitalouden viitehenkilön iän mukaan Alle 25-v v v v v v. 75+v. Kaikki Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela

30 Otteita tuloksista Valmisruokien osuus elintarvikemenoista talouden viitehenkilön iän mukaan, % 25 % Kaikki v v v v v v yli 75 v Tutkimusvuosi Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela

31 Otteita tuloksista Kulutusmenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EURO/ kulutusyksikkö) Ylemmät toimihenkilöt Muut yrittäjät Alemmat toimihenkilöt Yhteensä Maatalousyrittäjät Työntekijät Eläkeläiset Muut taloudet Opiskelijat Työttömät Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela

32 Otteita tuloksista Kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 2001 ja 2006 vuoden 2006 hinnoin, EURO/ kulutusyksikkö) Lapsettomat parit Kahden huoltajan lapsiperheet Yhteensä Yhden hengen taloudet Muut taloudet Yksinhuoltajataloudet Vanhustaloudet Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela

33 Otteita tuloksista Kotitalouksien kulutusmenot yhteensä kohti vuoden 2006 hinnoin :na tulodesiileittäin 2001 ja 2006 kulutusyksikköä yht Vuosi 2006 Vuosi Tulot euroina Tulodesiilit lasketaan järjestämällä kotitaloudet jonoon pienituloisimmasta suurituloisimpaan ja jakamalla ne 10 yhtä suureen ryhmään vuonna /desiiliä Juha Nurmela

34 Otteita tuloksista Alle 30 vuotiaiden 1-2 hengen lehtitilaukset sanomalehdet aikakausilehdet Yhden hengen talous kahden hengen talous Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela

35 Otteita tuloksista XXX lehden kuluttajaprofiilia, vuonna 1998 Esimerkki yksittäisestä hyödykkeestä lehden tilaajuuden mukaan mk/talous EI LEHTEÄ LEHDEN TILAAJAT Lenkkimakkara mk/talous Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela

36 Otteita tuloksista Auton omistus kotitaloustyypin mukaan 1998, 2001 ja 2006 (%) Kahden huoltajan lapsiperheet Muut taloudet Lapsettomat parit Kaikki kotitaloudet Yhden hengen taloudet Yksinhuoltajataloudet Vanhustaloudet Lähde: Kulutustutkimus % Juha Nurmela

37 Kotitalouksien hyöty yhteiskunnan hyvinvointipalveluista Suomalainen keskiarvo kotitalous hyötyi runsaat euroa yhteiskunnan tarjoamien hyvinvointipalvelujen käytöstä vuonna Tällaisia hyvinvointipalveluja ovat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Nämä palvelut rahoitetaan julkisin varoin, mutta käytöstä asiakas ei maksa joko lainkaan tai vain pienen osan niiden tuottamisen kustannuksista käyttömaksuina. Koulutuspalvelut ovat arvoltaan merkittävin osa hyvinvointipalveluja, niiden osuus kaikkien näiden palveluiden arvosta on lähes puolet (47,3 %). Myös julkisten terveyspalvelujen merkitys on suuri, 40 prosenttia kaikesta hyvinvointipalveluista saatavasta etuudesta tulee terveyspalvelujen käytöstä. Sosiaalipalvelujen osuus on vajaat 13 prosenttia. Sosiaalipalveluissa lasten päivähoitopalvelut ja vanhusten erilaiset kodinhoitopalvelut ovat merkittävimmät yksittäiset palvelut. Juha Nurmela

38 Kotitalouksien itse poimimat tai saadut metsämarjat maakunnittain 2006, litraa kotitaloutta kohti Kainuu ja Lappi Keski-ja Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Koko maa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela

39 Kotitalousvähennystä käyttäneiden kotitalouksien osuus tulodesiileittäin. Juha Nurmela

40 Kulttuuri- ja vapaa-aikamenot sosioekonomisen aseman mukaan 2006 (EUR/kulutusyksikkö) Ylemmät toimihenkilöt Yrittäjät Alemmat toimihenkilöt Viihde-elektroniikka Työntekijät Tietojenkäsittelylaitteet Harrastusvälineet Urheilu- ja vapaa-ajan palvelut Maatalousyrittäjät Kulttuuripalvelut Rahapelit Opiskelijat Kirjat Lehdet ja painotuotteet Valm ismatkat Eläkeläiset Muut kotitaloudet Työttöm ät Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela

41 Energiamerkki onnistunut innovaatio Laitteen energiatehokkuuden eli energiamerkin merkitys laitteen valinnalle vaikutuksen voimakkuuden mukaan prosentteina ostotilanteessa vuonna 2006 Vaikutuksen aste* jääkaappi jääkaappi pakastin pesukone astianpakastin pesukone kaikk1 % % % % % % paljon jonkin verran ei lainkaan eos yhteensä 100% 100% 100% 100% 100% 100% vastauksia, kpl * mikäli samaa laitetta hankittu useita on kysymys esitetty vain yhdestä. Juha Nurmela

42 Ekosähkön käyttäjät Ekosähkön käyttö edellyttää halua maksaa sähköstä tavallista enemmän. Tällainen halukkuus riippuu asenteista, joihin voivat vaikuttaa monet seikat ilmaston lämpenemisen seurauksista ydinvoiman vastustamiseen tai mielikuvat omien lasten tulevaisuuden elinehtojen heikkenemisestä. Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman haastattelujen mukaan noin 15 % suomalaisista olisi erittäin valmiita ostamaan ekosähköä (Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma 2007, 13). Toisin kuin monet edellä esitellyt asenteet tämä ei ole vielä muuttunut käytännöksi, sillä ekosähköä käyttäviä talouksia oli haastattelujen perusteella noin 2,5 % eli kpl. Vain pienen pieni osa suomalaisista kotitalouksista on päätynyt sähkön osalta ympäristöystävälliseen ratkaisuun. Ehkä juuri tällaisen bulkkituotteen kohdalla rutiinien hidastava vaikutus on suuri. Lisäksi ekosähkön käyttö merkitsee todennäköisesti vuotuisen sähkölaskun kasvua, kun energiatehokkaan laitteen hankkinut voi perustellusti odottaa sähkölaskun pienentymistä. Juha Nurmela

43 Tiedustelut! Perttu Melkas p ! Marko Ylitalo p ! Juha Nurmela p ! Anton Antonius p ! Markku Lindqvist p ! Juha Nurmela