Lausunto. Eduskunnan lakivaliokunnalle
|
|
- Niilo Keskinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Lausunto Eduskunnan lakivaliokunnalle Asia: LA 27/2012 vp laiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 :n muuttamisesta (Juho Eerola /ps ym.) ja LA 28/2012 vp laiksi rikoslain 25 luvun muuttamisesta (Pauli Kiuru /kok ym.). Lausunnon antaja: Suomen sovittelufoorumi ry Lakialoitteiden sisältö Molempien lakialoitteiden tavoitteena on tukea lapsen ja vanhempien hyvän läheissuhteen säilymistä vanhempien erotilanteessa. Lakialoitteiden erityisenä pyrkimyksenä on estää lapsen kanssa asuvaa vanhempaa vieraannuttamasta lasta toisaalla asuvasta vanhemmasta, esimerkiksi estämällä lapsen ja vanhemman välisiä tapaamisia, manipuloimalla lasta tai toista vanhempaa mustamaalaamalla. Eerolan ym. aloitteessa ehdotetaan lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) lisättäväksi uusi momentti, jossa vieraannuttaminen määritellään ja säädetään vieraannuttamiskielto. Kiellon rikkomisesta voitaisiin soveltaa sanktiona lain 12 :ää, jolloin tehtyä lapsen huoltoa tai tapaamista koskevaa päätöstä tai sopimusta voitaisiin myöhemmin muuttaa etävanhemman hyväksi. Kiurun ym. aloitteessa ehdotetaan rikoslakiin (39/1889) lisättäväksi uusi rikosnimike "tapaamisoikeuden tahallinen estäminen", josta voitaisiin tuomita rangaistuksena sakkoa tai vankeutta. Lakialoitteiden arviointi Arvioinnin lähtökohtina ovat erokonfliktien erityispiirteitä ja sovittelun mahdollisuuksia koskeva tieto sekä lapsen asema erotilanteessa. Lakialoitteissa kiinnitetään huomiota tärkeään ja suurta ihmismäärää koskettavaan ongelmaan: liian moni erotilanne kärjistyy ihmissuhteita ja perheenjäsenten hyvinvointia uhkaaviksi ristiriidoiksi. Useimmiten ristiriitojen kohteena on lapsi, joka pahimmillaan joutuu vanhempiensa väliseksi kiistakapulaksi pitkäksi aikaa. Suomen sovittelufoorumi ry:n yhteistyössä Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen kanssa toteuttamassa perhesovittelun tutkimus- ja kehittämishankkeessa (FASPER) todettiin, että eroriidat työllistävät palvelujärjestelmää monella taholla, mutta silti eroriitojen hoitaminen ei useinkaan tunnu kuuluvan kenenkään vastuulle paitsi tuomioistuimen. Tuomioistuimeen saakka etenevät huoltoriidat ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Eron jälkeinen epäsopu sekä uudelleen ja uudelleen leimahtavat konfliktit vanhempien välillä ovat arkea tuhansille lapsille. Eroriidat näkyvät lasten hyvinvoinnin ja kehityksen ongelmina, toistuvina yhteydenottoina palvelujärjestelmään, lastensuojeluilmoituksina ja jopa huostaanottoina.
2 2 Lakialoitteilla pyritään puuttumaan erityisesti niihin tilanteisiin, joissa lapsen kanssa asuva vanhempi toistuvasti estää lasta tapaamasta toista vanhempaansa tai antaa lapselle valheellista negatiivista tietoa toisesta vanhemmasta. Lakialoitteessa näitä toimia kuvataan vieraannuttamisena, joka pahimmillaan voi olla patologista koston luonteista toimintaa ja tähdätä lapsen ja vanhemman välisen yhteyden täydelliseen katkeamiseen. Lakialoitteet lähtevät oletuksesta, että kuvatuissa ongelmatilanteissa on kyse yksinomaan toisen vanhemman toteuttamasta tarkoituksellisesta vahingonteosta ei eroon päätyneiden ihmisten välisestä epäluottamuksesta, jossa molempien ex-puolisoiden toimet vaikuttavat toisiinsa ja kärjistävät tilannetta. Lähtökohta pohjaa ajatukselle, että ongelmiin on löydettävissä syyllinen ja että ongelmat kumpuavat toisen vanhemman persoonallisuudesta tai sen vääristymistä. Oletuksena näyttää olevan myös luottamus siihen, että tekojen kriminalisoinnilla ja syyllisen rankaisemisella ongelmatilanteet saadaan ratkaistua. Vaihtoehtoinen tapa tarkastella asiaa on konfliktin kärjistymisen näkökulma. Konflikti on kahden osapuolen välinen prosessi, jossa toinen osapuoli havaitsee toisen intressien olevan vastakkaiset tai kielteiset omiinsa nähden. Konfliktin kiihtymisen käsikirjoitus on tutkijoiden (mm. Vindeløv 2008) mukaan hyvin samankaltainen riidan aiheesta, osapuolista ja kulttuurista riippumatta. Konfliktin osapuolten toimintatavat suhteessa toisiinsa sen sijaan vaihtelevat: osa vetäytyy, osa vastustaa, osa hyökkää. Konfliktin etenemistä on kuvattu 9-portaisella asteikolla (Glasl 1999; ks. myös Mattila-Aalto, Bergman-Pyykkönen, Haavisto & Karvinen-Niinikoski 2012), jolle on tyypillistä keskustelun jyrkkeneminen, musta-valkoisen ajattelun lisääntyminen, empatian väheneminen, liittolaisten etsiminen, uhkailun ja vaatimusten koveneminen sekä toisen näkeminen lopulta vain vihollisena. Viimeisille vaiheille on tunnusomaista järjestelmällinen tuhoaminen ja toisen vahingoittaminen. Ensimmäisillä portailla konflikti säilyy asiakeskeisenä ja osapuolet pystyvät ratkaisemaan ristiriitansa keskenään neuvotellen tai läheistensä avustuksella. Jo kolmannella portaalla konfliktista on tullut henkilökohtainen, jolloin osapuolet saattavat tarvita kolmannen osapuolen apua. Neljänneltä portaalta lähtien ulkopuolisen apu ristiriidan ratkaisemisessa on jo välttämätön. Glaslin mukaan sovittelu konfliktinratkaisumenetelmänä näyttäisi tuottavan tuloksia jopa seitsemännelle portaalle saakka. Portailla 6 ja 7 tuloksellisen sovittelun edellytyksenä on kuitenkin se, että osapuolet välittävät edes jossain määrin sekä omista että toisen osapuolen tarpeista. Sovittelun on todettu olevan myöhäistä konfliktin kahdella viimeisellä askelmalla. Toiminta, johon lakialoitteilla pyritään puuttumaan, muistuttaa konfliktin kärjistymisprosessin viimeisiä portaita, joissa vahingoittamista ja yhteenottoja ei enää kyetä välttämään. On todennäköistä, että näitä perheitä ei enää kyetä auttamaan sovittelun keinoin, mutta toisaalta myöskään tuomioistuimen antamat tuomiot eivät saa konfliktia laukeamaan. Se mihin sen sijaan voidaan vaikuttaa, on konfliktien eteneminen viimeisille portaille saakka. Ongelmien etenemistä tähän pisteeseen saakka voidaan koettaa estää varhaisella sovittelulla, jotta konfliktien eteneminen saataisiin pysäytettyä ennen niiden muuttumista tuhoaviksi. Vieraannuttaminen ja tapaamisten estäminen eivät siis ole väistämätön ilmiö, joka olisi estettävissä vain kriminalisoinnilla. Sovittelun ohella onkin tärkeää lisätä sekä vanhempien että viranomaisten ymmärrystä niistä erotilanteen vaikeuksista, jotka voivat johtaa lapsen vieraantumiseen toisesta vanhemmastaan. On myös todettava, että toisen vanhemman mustamaalaamista voi harjoittaa myös lapsen etävanhempi, mikä synnyttää lapselle aivan yhtä vaikean lojaliteettiristiriidan. Jostain syytä LA 27/2012 vp esittää kuitenkin vieraannuttamiskieltoa vain lähivanhemmalle.
3 3 Perhesovitteluun tulevat vanhemmat ovat usein hyvin huolissaan lapsestaan ja luottamuspula vanhempien kesken on suuri. Silloin helpointa on toisen osapuolen demonisointi toisen näkeminen pahana, tuhoavana ja uhkana lapsen hyvinvoinnille. Sovittelijan keskeinen tehtävä on normalisointi vanhempien huolten ja pelkojen näkeminen ymmärrettävinä, yhteistä keskustelua vaativina asioina ja luottamuksen vähittäinen rakentaminen vanhempien välille. Kysymys on myös siitä, tarkastelevatko vanhemmat menneisyydessä tapahtuneita loukkauksia vai suuntaavatko he katseensa kohti tulevaisuutta. Vastuullinen vanhemmuus edellyttää sitä, että vanhempien katse on tulevaisuudessa: miten huolehdimme yhteisistä lapseemme kohdistuvista velvollisuuksistamme, jollainen lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä etävanhempaansa on. Jos luodaan ehdotettu rangaistussäännös, siihen turvautuvat tai sen kohteeksi joutuvat vanhemmat suuntaavat huomionsa menneisyyden tapahtumiin: mitä tapahtui, kuka teki mitäkin, täyttääkö teko rikostunnusmerkistön, provosoiko toinen tekoa, onko joitakin teon rangaistavuutta vähentäviä tekijöitä jne. Nykyisten palvelujen ja lainsäädännön kehittämisvaihtoehtoja Varhaisen sovittelun osalta maassamme on tarjolla avioliittolaissa määritelty perheasioiden sovittelu, joka olisi saatava nykyistä laajamittaisempaan käyttöön. Laki edellyttää jo nyt, että kunnat tarjoavat perheasioiden sovittelua, mutta palvelu on huonosti tunnettu ja kunnissa ei ole riittävästi sovitteluosaamista. Fasper-hankkeessa tehtyjen havaintojen pohjalta ehdotamme, että on käynnistettävä tarkempi selvitys siitä, olisiko syytä edellyttää, että sovittelun mahdollisuudet olisi selvitettävä perheasioiden sovittelussa ennen kuin asian saa tuomioistuimessa vireille huoltoriitana tai ennen mahdollisuutta osallistua tuomioistuinsovitteluun. Kyse ei siis olisi pakkosovittelusta, vaan sovittelumahdollisuuksien selvittämisestä, ja jos sovittelulle ei ole esteitä, myös sovittelusta. Maksuttoman perheasioiden sovittelun lisäksi vanhemmille on tarjolla mahdollisuus huoltoriitojen tuomioistuinsovitteluun. Tulevaisuudessa on tärkeää kiinnittää huomiota vanhempien tasaveroiseen mahdollisuuteen käyttää tuomioistuinsovittelua. Taloudellisten resurssien puute voi estää oikeudenkäyntikulunsa itse maksavan vanhemman mahdollisuutta osallistua sovitteluun, vaikka maksuttoman oikeudenkäynnin saaneella sellainen olisikin. Avustajien käytön maksuttomuus tuomioistuinsovittelussa voisi osaltaan vahvistaa sovittelun ensisijaisuutta lasta koskevissa riidoissa. Lapsiasiavaltuutettu esitti lakialoitteita koskevassa lausunnossaan eropalvelujen kattavaa selvittämistä STM:n ja OM:n yhteistyönä. Yhdymme tähän esitykseen ja korostamme ministeriöiden välisen yhteistyön merkitystä sovittelupalvelujen koordinoinnissa erityisesti nyt, kun perheiden konfliktien sovitteluun ollaan luomassa uusia sovittelumuotoja jo olemassa olevien rinnalle ilman, että sovittelujen keskinäistä suhdetta on pohdittu. Syväkin huoli lapsen oleskelusta toisen vanhemman luona ja vaikeus puhua hyvää lapsen toisesta vanhemmasta ovat tuttuja kenties suurimmassa osassa eroja. Useissa tapauksissa ajan kuluminen helpottaa tilannetta, vanhemmat toteavat huolet liioitelluiksi ja löytävät tavan tehdä yhteistyötä lapsen isänä ja äitinä. Osassa perheitä huolia ja epäluuloja ei saada hälvennettyä. Tyypillisiä ovat väitteet siitä, että toinen vanhempi ei ota vastuullisen vanhemman roolia tai että lapsi on pois tolaltaan oleskeltuaan toisen luona. Kasvatusnäkemysten erilaisuus korostuu ja tuntuu pahalta, että lapsi viettää aikaa toisella lailla toimivan vanhemman kanssa. Ääritapauksissa vanhempi voi syystä tai syyttä - alkaa epäillä lapsen kaltoin kohtelua.
4 4 Lapsen vieraantuminen toisesta vanhemmasta voi tapahtua vanhempien välisen konfliktin seurauksena myös ilman että sitä tehtäisiin tarkoituksellisesti tai edes tietoisesti. Siksi informaation lisääminen erotilanteesta selviämisestä ja eron jälkeisestä sovinnollisesta vanhemmuudesta on erittäin tärkeää. Lapsen huoltoa ja tapaamista koskeva laki sisältää jo nyt molempia vanhempia koskevan velvoitteen edistää tapaamisten toteutumista. Vanhempien keskuudessa ei ole kovin tunnettua, että velvoite koskee sekä sitä vanhempaa, jonka luona lapsi asuu, että sitä vanhempaa, jota lapsi tapaa. Tämän kirjauksen velvoittavuutta tulisi korostaa paljon nykyistä enemmän sekä viranomaisten toiminnassa että vanhemmille suunnatussa informaatiossa. Olisi myös tarpeen pohtia, olisiko Suomenkin lainsäädännössä harkittava huollon käsitteestä luopumista ja alettava sen sijaan puhua vanhempien vastuista tai velvollisuuksista. Esimerkiksi Iso- Britanniassa ja joissain Yhdysvaltojen osavaltioissa vanhemmat eivät enää tee päätöstä lapsen huoltajista, vaan he miettivät, miten jakavat keskenään vanhempain velvollisuudet (parental responsibilities): millaisista asioista he päättävät aina yhdessä ja mistä kenties päätöksen voi tehdä toinen vanhemmista yksin. Pohtiessaan tapaamisoikeutta he sopivat keskenään vanhemmuusajasta (parenting time). Muutoksen taustalla on ollut pyrkimys siihen, että vanhemmat eivät ajattelisi huoltajuutta omistusoikeutena, joka ohjaa taistelemaan lasten omistusoikeudesta. Kehittelemisen arvoinen on myös monissa maissa käytössä oleva eron jälkeisen vanhemmuuden suunnitelma (parenting plan), joka vanhempien yhdessä täyttämänä dokumenttina ohjaa konkreettisesti suunnittelemaan lapsen arkea eron jälkeen ja antaa askelmerkkejä yhteiseen vanhemmuuteen. Tärkeä tulevaisuuden näköala on myös, että vahvistamme lapsen oikeutta säilyttää suhteensa molempien vanhempien lisäksi muuhun lähipiiriin ja turvaamme esimerkiksi yhteydenpidon kaikkiin isovanhempiin. Lapsen oikeuksia korostavalla lainsäädännöllä on kiire. Yhteenveto Ehdotettu lainmuutos ottaa esille tärkeän ja kipeän ongelman, mutta se ei menettelytapana tarjoa keinoja ongelman hoitamiseen eikä ratkaisemiseen. On mahdollista, että pieni osa perheistä hyötyisi ehdotetuista uusista säädöksistä, mutta suurimmalle osalle huoltoriitoja käyvistä vanhemmista ne tarjoaisivat todennäköisesti vain uuden riidanaiheen. Vieraannuttaminen on rikollisen tai sanktioitavan toiminnan sijasta hyödyllisempää nähdä konfliktin kärjistymisen muotona, johon on tehokkaampaa vastata kehittämällä sovinnollisuutta ja sopimista edistäviä mekanismeja. Ihmiset ovat itse parhaita ratkomaan konfliktejaan. Ristiriitojen ratkominen kuuluu myös osaksi vastuullista vanhemmuutta ja sitä voidaan sovittelulla tukea. Vaarana on, että ehdotetut lait tarjoaisivat uuden areenan eroriidoille. LA 28/2012 vp ehdotuksen myötä asioiden käsittelyyn tulisi mukaan kokonaan uusia toimijoita, esitutkinnasta vastaava poliisi ja syyttäjät, joille erokonfliktien erityispiirteet ja kärjistyneet huoltoriidat eivät lähtökohtaisesti ole tuttuja. Lain toimeenpano vaatisi suurta panostusta lisäkoulutukseen. Ehdotettu vieraannuttamiskiellon rangaistavuus tai sen sanktioiminen lain 12 :n tulkinnalla suuntaa lapsen vanhempien katseet menneisiin tapahtumiin ja vie heiltä voimavaroja kohdistaa huomionsa siihen, miten toimitaan yhteisen lapsen parhaaksi tulevaisuudessa. Vieraannuttamiskielto voidaan ilmaista paremmin vanhempien positiivisena velvollisuutena huolehtia siitä, että lapsi voi pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaansa. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi voitaisiin täsmentää lain 2 :n sisältöä.
5 5 Lausunnon kirjoittamiseen ovat osallistuneet Fasper-hankkeen projektipäällikkö Vaula Haavisto, hankkeen tieteellinen johtaja, professori Synnöve Karvinen-Niinikoski sekä Suomen sovittelufoorumi ry:n hallituksen jäsenet Marja Pelli ja Elina Haapasalo. Lausuntoa on myös käsitelty Suomen sovittelufoorumi ry:n hallituksessa. Timo Pehrman hallituksen puheenjohtaja Synnöve Karvinen-Niinikoski hallituksen jäsen
LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi
LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan
LisätiedotLausunto Ehdotus on niin lapsen edun, kuin laadittujen sopimusten ja päätösten pitkäjänteisen toteutumisen kannalta ongelmallinen.
Ida Pimenoff Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 15 c ) Huoltajat
Lisätiedot17.4.2013. LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013
1/3 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 MUISTIO 17.4.2013 Eduskunnan lakivaliokunnalle Viite: LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013 Kuten oikeusministeriö 26.11.2012
LisätiedotEro konfliktina haaste palvelujärjestelmälle. Vaula Haavisto, FT, projektipäällikkö Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi ry Erofoorumi 21.11.
Ero konfliktina haaste palvelujärjestelmälle Vaula Haavisto, FT, projektipäällikkö Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi ry Erofoorumi 21.11.2012 Esityksen rakenne Miten palvelujärjestelmä toimii riitaisassa
LisätiedotParaneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi
Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia Erofoorumi 2018 22.3.2018 1 Lapsen asemaan koskevat keskeiset muutokset Lakiuudistuksen tavoite : lapsen
LisätiedotOikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen
YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään
LisätiedotMiina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari
Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan
LisätiedotPerheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta
: Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen Perheasioiden sovittelu Aluehallintovirastojen koulutus FT, projektipäällikkö Vaula Haavisto Mistä lähdettiin liikkeelle
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lausuntonne ehdotetuista säännöksistä?
Pertti Karhunen Lausunto 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lastenvalvojilla jotka käsittelevät tapaamissopimuksia,
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistus. Työryhmän keskeiset ehdotukset
Lapsenhuoltolain uudistus Työryhmän keskeiset ehdotukset Vahvistetaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä Lastenvalvojan tai tuomioistuimen olisi varmistettava riidattomissakin asioissa, että lapsi on
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Sateenkaariperheet ry. Lausunto
Sateenkaariperheet ry Lausunto 24.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Oikeusministeriön työryhmän ehdotuksessa erityisen
LisätiedotLapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Lapsen asemaa vahvistamassa Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen huoltoa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 35/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 luvun 3 :n muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen kirkon jäsen
Lisätiedotkirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää
LisätiedotYhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä
Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen
LisätiedotAsiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto
1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille
LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta
LisätiedotVarjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
Lisätiedotnäkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva
Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä
LisätiedotMUISTIO LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Faksi Sähköpostiosoite
MUISTIO Lainvalmisteluosasto Yksityisoikeuden yksikkö 25.1.2016 OM 31/41/2015 LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 1. Muistion tarkoitus Tähän muistioon on koottu lapsen
LisätiedotKahden kodin arki lapsen ja vanhemman näkökulmasta
Kahden kodin arki lapsen ja vanhemman näkökulmasta Puheenvuoro Anne Meritie Kokemusasiantuntija diaologi Vanhemmuussuunnitelma työkaluna Yhteiskeskustelu 1 #tasavertainenarki #lastensuojelupäivät2018 Kaksi
LisätiedotMarjaana Sorokin 17.11.2015
Marjaana Sorokin 17.11.2015 2005 2008 2011 2014 Elatusapusopimukset 34 559 35 693 44 385 52 173 Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, joissa sovittu: 40 124 42 792 44 933 47 614
LisätiedotMistä perheasioiden sovittelussa on kyse?
Mistä perheasioiden sovittelussa on kyse? JARI KEKÄLE TT, PERHENEUVOJA, PERHETERAPEUT T I VET, PERHEASIOIDEN SOVIT TELIJA Mistä perheasiainsovittelussa on kyse? Jos sinun pitäisi kertoa jollekin, mitä
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.
EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiiri Lausunto 28.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? EteläKarjalan sosiaali ja terveyspiiri
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotRiitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta. Tavoitteet riidanratkaisussa
3 Riitojen hallinta ja riidanratkaisutavan valinta Tavoitteet riidanratkaisussa Yleensä kun puhutaan riidanratkaisusta, tarkoitetaan lähinnä osapuolten väliseen riitaan liittyvien juridisten kysymysten
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotLausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta
Oikeusministeriölle OM 31/41/2015 Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Ensi- ja turvakotien liitto ilmaisee hämmästyksensä siitä, että tästä lasten huoltoa
LisätiedotVanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta
Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotJärvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö Miia Kokko-Pekkola,perheoikeudellisen yksikön päällikkö miia.kokko-pekkola(at)jarvenpaa.fi Alueen eropalveluiden lähtötilanne Eropalveluiden kokonaisuus
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Huoltajat ja tapaamisoikeus (2. luku; 6-12 ) Lausunto
Lausunto 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Ei huomautettavaa.
LisätiedotAsia: Käräjäoikeuden lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskeneen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä 47/2017
Helsingin käräjäoikeus 7.12.2017 laamanni Lausunto Asia: Käräjäoikeuden lausunto lapsenhuoltolain uudistamista koskeneen oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä 47/2017 Yleistä Käräjäoikeus pitää esityksen
LisätiedotSUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana
SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20
LisätiedotAsianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta
Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajapäivä 13.1.2017 Antti Pulkkinen 1. Olen Vastaajien määrä: 201 2. Minkä ikäinen olet? 29 39-vuotiaita yht. 43 40 49-vuotiaita
LisätiedotOikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö 5.5.2014 OM 1/31/2010 STM 1/2014 ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU VALTAKUNNALLI- SEKSI
Oikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö 5.5.2014 OM 1/31/2010 STM 1/2014 ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU VALTAKUNNALLI- SEKSI Lakimuutokset voimaan 1.5.2014 Lait lapsen huollosta ja
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotSovittelun käyttöalueet Suomessa
Mitä sovittelu on? Osallisuutta vahvistava yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä Ydin on vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä Puolueettomat sovittelijat toimivat
LisätiedotLAPSIOIKEUS Isyysolettama
Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖLLE Lapsen suojelu
OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan työryhmän mietinnöstä Lapsenhuoltolain uudistaminen (OM Mietintöjä ja lausuntoja 47/2017) Väestöliitto ry toteaa seuraavaa: Työryhmä on perustanut mietintönsä
LisätiedotTyöyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen
Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön
LisätiedotPäihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja
Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus
LisätiedotLastensuojelun kehittämisryhmälle ja sosiaalihuoltolain valmisteluryhmälle
Walterintie 2 05620 Hyvinkää Toimenpide-ehdotuksia epäkohtiin Lastensuojelun kehittämisryhmälle ja sosiaalihuoltolain valmisteluryhmälle Maamme hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteekseen
LisätiedotSijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
Lisätiedot13.5.2013 Antero Kupiainen
30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)
LisätiedotSelvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1
Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
Lisätiedot219 Valtuustoaloite koskien lastensuojelun keinoja puuttua huoltokiusaamiseen ja vieraannuttamiseen - Sirkkaliisa Virtanen ym.
Tampere Ote pöytäkirjasta 9/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 219, 14.08.2017 Kaupunginvaltuusto, 106, 19.12.2016 Z/Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, 45, 27.04.2017 Kaupunginhallitus, 298, 15.05.2017
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto
Itä-Suomen aluehallintovirasto Lausunto ISAVI/2705/05.01.01.02/2017 30.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Maistraattien
LisätiedotTyöyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin
Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Anne Petroff 1.4.2015 Aallon työyhteisösovittelu Aallon työyhteisösovittelun laajentaminen 1) henkilöstön ja opiskelijoiden
LisätiedotErolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli
Erolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Projekti Erolapsen edun toteutuminen on projekti, jota on tehty Isät lasten asialla yhdistyksessä. Lapsen
LisätiedotParemmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin
Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen
LisätiedotSOVITTELU PERHE- JA LAPSIASIOISSA ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU
SOVITTELU PERHE- JA LAPSIASIOISSA ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU 18.4.2013 Anna-Kaisa Aaltonen Kun vanhemmat eroavat, heidän joutuvat ratkaisemaan muun muassa -kuka on lapsen huoltaja?
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Lausunto
VarsinaisSuomen käräjäoikeus Lausunto 01.12.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Voimassa olevan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
LisätiedotHyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!
1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility
LisätiedotEurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille
FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat
LisätiedotEROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO
VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet
LisätiedotMistä ei saa puhua väkivalta ja yhdenvertaisuus lasten huollosta käytävässä keskustelussa. Johanna Niemi
Mistä ei saa puhua väkivalta ja yhdenvertaisuus lasten huollosta käytävässä keskustelussa Johanna Niemi Lapsikäsitys LHL:n lapsikäsitys: lasta ei saa häiritä vanhempien välisillä riidoilla; lapsi on passiivinen
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että
LisätiedotHE 198/1996 vp. Laki. liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta
EV 195/1997 vp - HE 198/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi liiketoimintakiellosta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on vuoden 1996 valtiopäivillä annettu
LisätiedotHuostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä
Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotSijaishuoltopaikkaan tulo
Sijaishuoltopaikkaan tulo Mikä on sinun käsityksesi mukaan syy sille, että et voi asua biologisten vanhempiesi kanssa? Miksiköhän sinut sijoitettiin juuri tähän sijaisperheeseen/laitokseen? Kerro siitä,
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Ensi- ja turvakotien liitto ry. Lausunto
Ensi- ja turvakotien liitto ry Lausunto 28.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Kokonaisuudessaan Lapsenhuoltolain uudistamiseen
LisätiedotHallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).
LisätiedotEhdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta
Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin
LisätiedotHE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
Lisätiedotettä liikennerikoksista sakkoihin tuomituista
H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka
LisätiedotLasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa
Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa LAPE kick-off 25.9.2017 Maiju Saha Sara Lammi Eroauttamisen taustaa Ensi- ja turvakotien liitossa Eroauttamisen kehittäminen aloitettiin Lastensuojelun
LisätiedotEduskunnalle. LAKIALOITE 24/2001 vp. Laki perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta ALOITTEEN PERUSTELUT
LAKIALOITE 24/2001 vp Laki perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PERUSTELUT 1 Nykytila 1.1 Voimassa oleva lainsäädäntö 1.1.1 Lapsen oikeudet uskonnonopetuksen osalta
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Suomen Lakimiesliitto Finlands Juristförbund ry Lausunto 19.06.2017 Asia: OM 17/41/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleisiä
LisätiedotMies, ero ja käytännön asiat
Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä
LisätiedotHE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-
HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,
LisätiedotPerheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija
Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 18.12.2014
LisätiedotRiidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?
Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Etävanhempien liitto ry. Lausunto
Etävanhempien liitto ry Lausunto 25.11.2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Lastenhuoltolain uudistuksen peruslähtökohtana
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotVanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotLapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Suomen Asianajajaliitto. Lausunto
Suomen Asianajajaliitto Lausunto 01.12.2017 Dnro 60/2017 Asia: OM 31/41/2015 Lapsenhuoltolain uudistaminen Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotLapsi perheen ja hallinnon välissä
Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,
LisätiedotAvioero ja lasten asioista sopiminen.
Avioero ja lasten asioista sopiminen. Anne Liakka Eron Keskellä eronkeskellä.fi Materiaalin Copyright 2015 eronkeskellä.fi / Palomacorento Oy ja Suomen Jurisit Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalissa
Lisätiedot1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.
Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella
LisätiedotRANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ
RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus
LisätiedotEduskunnan lakivaliokunnalle
Eduskunnan lakivaliokunnalle Pyydettynä lausuntonaan hallituksen esityksestä laiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 88/2018)
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 373/2010 vp Hallituksen esitys lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä
LisätiedotPIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 1(6) Kelloportinkatu 5 A 15.2.2016 33100 Tampere
PIRKANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 1(6) Kelloportinkatu 5 A 15.2.2016 33100 Tampere Oikeusministeriö / lainvalmisteluosasto Asia: Lausunto lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamista
Lisätiedot