EVAKO EDULLISEN VIIHTYISÄN ASUMISEN VARMISTAMINEN LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖN AVULLA

Transkriptio

1 Lähiöohjelma YM69/611/2008 EVAKO EDULLISEN VIIHTYISÄN ASUMISEN VARMISTAMINEN LÄHIÖKORTTELIKORJAAMISEN PÄÄTÖKSENTEON KRITEERISTÖN AVULLA ASUKKAIDEN VIIHTYVYYDEN TARKASTELU TAKUVAINIONKATU 2:N ASUKASKYSELYT Antti Kurvinen Juhani Heljo Anna-Sofia Palmroth

2 II SISÄLLYS 1. Johdanto Tausta Tavoite Toteutus Ongelmat Tulokset Kysymykset, joissa esiintyi talokohtaisia eroja Lämpötila Ilmanvaihto Asuntojen tuulettaminen Ikkunoiden huurtuminen, sisälasin sisäpinta Ikkunoiden huurtuminen, ulkolasin sisäpinta Kysymykset, joissa ei esiintynyt talokohtaisia eroja Vedontunne ikkunoiden läheisyydessä Hajuhaitat Häiritsevät äänet Vapaamuotoiset vastaukset Tulosten analysointia Kehitysehdotukset... 11

3 1 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Tampereen Annalassa on meneillään 13 asuinvuokrataloa käsittävä, korttelikohtainen perusparannushanke, Uudistuva Annala, jossa perusparannettavia taloja hallinnoi Vilusen Rinne Oy. Hankkeessa Vilusen Rinne Oy:n asioita hoitaa Tampereen Vuokratalosäätiö (VTS). Uudistuva Annala projekti on EVAKO-tutkimushankkeen (Edullisen viihtyisän asumisen varmistaminen lähiökorttelikorjaamisen päätöksenteon kriteeristön avulla) case-kohteena. Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan laitoksen rakennustuotannon ja -talouden yksikkö tutkii EVAKO-hankkeessa mm. perusparannustoimenpiteiden energiataloudellisia vaikutuksia sekä asukkaiden viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, joiden tarkasteluun tämä asukaskysely liittyy. EVAKO kuuluu ympäristöministeriön koordinoimaan Lähiöohjelma kumppanuushankkeeseen, jonka käytännön toteutuksesta vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Perusparannettavat talot ovat vuosina rakennettuja kolmikerroksisia elementtitaloja. Hankkeessa toteutetaan myös täydennysrakentamista uusilla rakennuksilla sekä korottamalla vanhoja rakennuksia. Tärkeässä asemassa hankkeessa on mm. energiatehokkuuden parantaminen. Perusparannukseen kuuluu ainakin ikkunoiden, kalusteiden ja sisäpintojen uusiminen sekä julkisivujen ehostus. Takunvainionkatu 2 (rak. 1978), jossa tämä asukaskysely toteutettiin, käsittää kaksi taloa, joista toisessa on 27 huoneistoa (A-talo) ja toisessa 21 huoneistoa (B-talo). Perusparannuksen yhteydessä talot yhdistetään toisiinsa uudiskulmarakennuksella, johon tulee yksi uusi rappukäytävä Tavoite Tämän asukaskyselyn tavoitteena oli selvittää Takunvainionkatu 2:n asukkaiden asumisviihtyvyyttä sekä asuntojen muutamien teknisten yksityiskohtien toimivuutta Toteutus Selvitys toteutettiin maaliskuussa 2010 postitse jaetulla kyselylomakkeella ja sitä täydennettiin huhtikuussa 2010 puhelimitse. Kyselylomakkeet testattiin ennen kyselyn toteuttamista kolmella ulkopuolisella kerrostaloasukkaalla. Heidän kommenttiensa perusteella lomake oli selkeä ja helposti ymmärrettävä ja vastaamiseen meni kohtuullisen vähän aikaa.

4 2 Postitse jaetut kyselyt palautettiin tarkoitusta varten laitettuun palautuslaatikkoon. Palautuslaatikkoon saatiin kahdeksan vastausta ja puhelimitse kymmenen vastausta. Kokonaisvastausprosentti oli 48 asunnosta 37,5 %. Kysely sisälsi yhdeksän kysymystä, joista kolmessa valittiin vastaus 2 3 vaihtoehdosta, viidessä vastattiin kyllä tai ei ja yhdessä sai kirjoittaa vapaamuotoisen vastauksen. Kysymysten yhteydessä oli mahdollista antaa lisätietoja. Kuvassa 1.1 on esimerkki toteutetun asukaskyselyn kysymyksestä. Kyselyn tuloksista tehtiin yhteenveto, jossa vastanneiden määrät ilmoitettiin murtolukuina. Kokonaistuloksista ja talokohtaisista tuloksista tehtiin pylväsdiagrammit. 1. Mikä on mielipiteenne asuntonne lämpötilasta talvella? Liian kylmä Sopiva Liian kuuma Lisätietoja Makuuhuone(et) Kylpyhuone Vaatehuone Kuva 1.1. Esimerkki toteutetun asukaskyselyn kysymyksestä Ongelmat Osa asukkaista oli jo ehtinyt muuttaa perusparannuksen tieltä pois, joten kysely ei tavoittanut kaikkia asukkaita. Täydennettäessä kyselyä puhelimitse puhelinnumeroiden saaminen osoittautui yllättävän hankalaksi. Vuokratalosäätiö ei saanut luovuttaa asukkaiden puhelinnumeroita eikä numerotiedustelusta saanut numeroita pelkän osoitteen perusteella. Numerot oli pyydettävä nimien perusteella keräämällä nimet talojen nimitauluista. 2. TULOKSET 2.1. Kysymykset, joissa esiintyi talokohtaisia eroja Seuraavassa on käsitelty asukaskyselyn tuloksia siltä osin kun vastaustuloksissa esiintyi selkeitä talokohtaisia eroja.

5 Lämpötila Asukaskyselyn tuloksissa oli joiltain osin havaittavissa selviä eroja talon A ja B välillä. Esimerkiksi lämpötilan todettiin A-talossa olevan liian kylmä, kun B-talossa sitä pidettiin enimmäkseen sopivana. Kuvassa 2.1 on esitetty asukaskyselyn tulokset talon A koetusta lämpötilasta ja kuvassa 2.2 on esitetty vastaavat tulokset talon B lämpötilan osalta. 100 Lämpötila, A-talo Liian kylmä Sopiva Liian kuuma 0 Kuva 2.1. Asukaskyselyn tulokset talossa A koetusta lämpötilasta. 100 Lämpötila, B-talo Liian kylmä Sopiva Liian kuuma 0 Kuva 2.2. Asukaskyselyn tulokset talossa B koetusta lämpötilasta.

6 Ilmanvaihto B-talossa noin puolet kyselyyn vastanneista totesi ilmanvaihtoa olevan liian vähän, kun A-talossa ilmanvaihtoa pidettiin enimmäkseen sopivana. Kuvassa 2.3 on esitetty asukaskyselyn tulokset talon A ilmanvaihdon osalta ja kuvassa 2.4 on esitetty vastaavat tulokset talon B ilmanvaihdon osalta. Myöhemmin todettiin, ettei B-talon ilmanvaihto ollut toiminut normaalisti. 100 Ilmanvaihto, A-talo Liikaa Sopivasti Liian vähän 0 Kuva 2.3. Asukaskyselyn tulokset talon A ilmanvaihdon osalta. 100 Ilmanvaihto, B-talo Liikaa Sopivasti Liian vähän 0 Kuva 2.4. Asukaskyselyn tulokset talon B ilmanvaihdon osalta.

7 Asuntojen tuulettaminen B-talossa tuuletettiin talvella selvästi enemmän kuin A-talossa. Kuvassa 2.5 on esitetty asukaskyselyn tulokset talon A asukkaiden tuuletustavoista ja kuvassa 2.6 on esitetty vastaavat tulokset talon B osalta. Tuuletatteko asuntoanne talvella?, A-talo Kuva 2.5. Asukaskyselyn tulokset talon A asukkaiden tuuletustavoista. Tuuletatteko asuntoanne talvella?, B-talo Kuva 2.6. Asukaskyselyn tulokset talon B asukkaiden tuuletustavoista.

8 Ikkunoiden huurtuminen, sisälasin sisäpinta Asuntojen ikkunat huurtuivat A-talossa sisälasin sisäpinnasta erityisesti olohuoneessa. B-talossa vastaavaa huurtumista ei juuri tapahtunut. Kuvassa 2.7 on esitetty asukaskyselyn tulokset talon A asuntojen ikkunoiden sisälasien sisäpinnan havaitusta huurtumisesta ja kuvassa 2.8 on esitetty vastaavat tulokset talon B osalta. Huurtuvatko asuntonne ikkunat talvella sisälasin sisäpinnasta?, A-talo Kuva 2.7. Asukaskyselyn tulokset talon A asuntojen ikkunoiden sisälasien sisäpinnan havaitusta huurtumisesta. Huurtuvatko asuntonne ikkunat talvella sisälasin sisäpinnasta?, B-talo Kuva 2.8. Asukaskyselyn tulokset talon B asuntojen ikkunoiden sisälasien sisäpinnan havaitusta huurtumisesta.

9 Ikkunoiden huurtuminen, ulkolasin sisäpinta Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista vastasi ikkunoiden huurtuvan ulkolasin sisäpinnasta talvella. B-talossa huurtumista tapahtui hieman enemmän kuin A-talossa. B-talossa puolet vastasi makuuhuoneiden ikkunoiden huurtuvan ulkolasin sisäpinnasta talvella. Kuvassa 2.9 on esitetty asukaskyselyn tulokset talon A asuntojen ikkunoiden ulkolasien sisäpinnan havaitusta huurtumisesta ja kuvassa 2.10 on esitetty vastaavat tulokset talon B osalta. Huurtuvatko asuntonne ikkunat talvella ulkolasin sisäpinnasta?, A-talo Kuva 2.9. Asukaskyselyn tulokset talon A asuntojen ikkunoiden ulkolasien sisäpinnan havaitusta huurtumisesta. Huurtuvatko asuntonne ikkunat talvella ulkolasin sisäpinnasta?, B-talo Kuva Asukaskyselyn tulokset talon B asuntojen ikkunoiden ulkolasien sisäpinnan havaitusta huurtumisesta.

10 Kysymykset, joissa ei esiintynyt talokohtaisia eroja Seuraavassa on käsitelty asukaskyselyn kysymyksiä niiltä osin kun vastaustuloksissa ei ollut suuria talokohtaisia eroja Vedontunne ikkunoiden läheisyydessä Suurin osa vastaajista oli kokenut vedontunnetta ikkunoiden läheisyydessä, erityisesti makuuhuoneissa ja parvekeoven läheisyydessä. Kuvassa 2.11 on esitetty asukaskyselyn tulokset vedontunteen kokemisesta. Vedontunnetta ikkunoiden läheisyydessä? Pervekeovi Kuva Asukaskyselyn tulokset vedontunteen kokemisesta ikkunoiden läheisyydessä. Vedon arveltiin johtuvan enimmäkseen kylmästä ilmavirrasta (vaihtoehtoisena vastausvaihtoehtona kylmä lasipinta ). Kuvassa 2.12 on esitetty asukaskyselyn tulokset kysymyksestä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, mistä vedontunne johtuu.

11 9 Mistä veto mielestänne johtuu? Molemmista Kylmä ilmavirta Kylmä lasipinta Kuva Asukaskyselyn tulokset kysymyksestä, jossa asukkaita pyydettiin arvioimaan, mistä vedontunne johtuu Hajuhaitat Reilu viidesosa kyselyyn vastanneista vastasi asuntoon tulleen hajuhaittoja rappukäytävästä ja ilmanvaihtoventtiilistä. Kuvassa 2.13 on esitetty asukaskyselyn tulokset asuntojen koetuista hajuhaitoista. Onko asuntoonne tullut hajuhaittoja? Ilmanvaihtoventtiilistä Rappukäytävästä Kuva Hajuhaittojen kokeminen tutkimuskohteessa.

12 Häiritsevät äänet Lähes kaikki pitivät ääneneristystä joltakin osin puutteellisena. Häiritseviä ääniä todettiin kuuluvan erityisesti seinien läpi. Kuvassa 2.14 on havainnollistettu asukaskyselyn tuloksia häiritsevien äänien kokemisesta. Kuuluuko muualta rakennuksesta häiritseviä ääniä? Rakenteissa olevista rei'istä Ilmanvaihtokanavia myöden Lämmitysjärjestelmästä Lattian ja katon läpi, muut äänet Katon läpi askelääninä Seinien läpi Kuva Asukaskyselyn tulokset häiritsevien äänien kokemisesta tutkimuskohteessa. Lisäksi kysyttiin, pitääkö koneellinen ilmanvaihto häiritsevää ääntä ja jos pitää, niin millaista. Yksi A-talon asukas vastasi ilmanvaihdon pitävän häiritsevää ulinaa Vapaamuotoiset vastaukset Vapaamuotoisissa vastauksissa ja lisätiedoissa oli huomioita mm. puutteellisesta ääneneristyksestä, ikkunoiden vetoisuudesta, liian voimakkaasta ilmanvaihdosta (Atalo), liian alhaisesta lämpötilasta (A-talo) ja puutteellisesta ilmanvaihdosta (B-talo).

13 11 3. TULOSTEN ANALYSOINTIA A-talossa todettiin asuntojen olevan liian kylmiä ja toisaalta ilmanvaihdon olevan jopa liian voimakas. B-talossa lämpötiloja pidettiin sopivina ja ilmanvaihtoa sopivana tai liian vähäisenä. Myöhemmin todettiinkin, että B-talon ilmanvaihto ei ollut toiminut normaalisti. Näistä seurasi todennäköisesti se, että B-talossa tuuletettiin enemmän kuin A-talossa. Taloissa tehdyissä tiiviysmittauksissa on kuitenkin havaittu A-talon olevan tiiviimpi kuin B-talon. Liian alhaiset lämpötilat johtunevatkin A-talon lämmityksen säädöstä ja/tai liian voimakkaasta poistoilmanvaihdosta. Lähes kaikki vastaajat olivat kokeneet vedontunnetta ikkunoiden läheisyydessä ainakin joissakin huoneissa. Vedon arveltiin johtuvan kylmästä ilmavirtauksesta. Tiiviysmittausten yhteydessä tehdyissä ilmavirtamittauksissa ja merkkisavukokeissa on havaittu ilmavirtauksia ikkunoiden ja parvekeovien reunoissa. Ilmavirtamittarilla on saatu virtausnopeudeksi jopa lähes 7 m/s. Hajuhaitat ja ääneneristys liittyvät asuntojen sisäiseen tiiviyteen. EVAKO-hankkeen yhtenä osa-alueena on myös rakennusten sisäisen tiiviyden tarkastelu. Takuvainionkatu 2:ssa tehtyjen tiiviysmittausten alustavien tulosten mukaan sisäisten ilmavuotojen osuus kokonaisilmavuodoista näyttäisi vaihtelevan, mutta olevan keskimäärin %. Lisäksi tehdyissä tiiviysmittauksissa havaittiin selkeästi, että A-talo oli tiiviimpi kuin B- talo. Tarkempaa tietoa tiiviysmittauksista on saatavilla erillisistä niitä käsittelevistä raporteista, joita julkaistaan EVAKO:n hankesivuilla projektin edetessä ( Hankkeet Tutkimus- ja selvityshankkeet EVAKO). 4. KEHITYSEHDOTUKSET Kysely olisi hyvä tehdä siinä vaiheessa, kun kaikki asukkaat vielä asuvat asunnoissaan. Näin otoksesta saataisiin kattavampi ja vastausprosentti korkeammaksi. Vastausprosenttia voitaisiin mahdollisesti nostaa myös jollain pienellä palkkiolla, joka jaettaisiin kyselyyn vastanneille. Tulosten analysointi on hankalaa silloin, kun kaikkien toisiaan tukevien kyselyjen ja mittausten tulokset eivät ole vielä käytettävissä. Tulosten analysointia voitaneen tarkentaa, kun tällainen edellä mainittu aineisto on kokonaisuudessaan käytettävissä.