Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu"

Transkriptio

1 Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto Puh

2 Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne Väestökehitys- ja ennusteet Väestön koulutusrakenne Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen uudistus Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Opintojen kulku ja jatko-opinnot LÄHTEET LIITTEET

3 1 Raportin sisältökuvaus Tämä raportti on tilastokatsaus lukio- ja ammatillisen koulutuksen nykytilaan ja kehitykseen. Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Lukiokoulutuksesta tarkastellaan koulutuksen saavutettavuutta, opiskelija- sekä tutkintomääriä, koulutuksen kustannuksia ja hakeutumista jatko-opintoihin. Raportin laajin osio koskee ammatillista nuorten koulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on pääasiassa maakuntataso, mutta joidenkin tietojen kohdalla tarkastelua on tehty yksityiskohtaisemmin oppilaitostasolla. 3

4 2 Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2013 lopussa asukasta. Maakunnan väestömäärä kääntyi hitaaseen kasvuun vuonna Vuonna 2013 Väestökasvu oli suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Erityisen positiivista on maan sisäisen muuttoliikkeen kääntyminen positiiviseksi. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2020 noin asukasta (taulukko 1.) Tilastokeskuksen laatima väestöennuste on viime vuosien kehityksen valossa alimitoitettu. Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty asukkaan tavoite vuonna Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savon tulee korostaa, että väestökehitys on kolmen viime vuoden aikana ollut selvästi tilastokeskuksen laatimaa ennustetta parempaa (kuvio 1). Tätä viestiä tulee niin viranomaisten kuin oppilaitostenkin välittää ministeriöön. Pohjois-Savo on nyt yksi Suomen viidestä maan sisäistä muuttovoittoa saavista maakunnista. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma

5 Kuvio 1. Pohjois-Savon toteutunut väestökehitys suhteessa tilastokeskuksen ennusteeseen. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2013 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2815 henkilöä, joka on 274 vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2651 vuonna Ennuste aliarvioi mm. Kuopion ja yliarvioi reuna-alueiden kuntien 16-vuotiaiden määrää. Reuna-alueiden yliarvioon on vaikuttanut se, että ennuste on huomioinut tarvittavan työvoimamäärän suhteessa palvelutarpeen kysyntään. Taulukko vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteutunut kehitys Ennuste Pohjois-Savon maakunta Iisalmi Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä

6 2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on koko maan tasolla (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 3,6 % korkeampi ja korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,6 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on koko maan tasolla. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus) Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien vuotiaiden osuus (9,2 %) vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa (10,8 %). Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

7 Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET) Koko maa , , , ,8 Pohjois-Savo , , , ,2 Iisalmi , ,9 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9,2 Kaavi 26 12, , , ,5 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9, ,6 Kiuruvesi 94 12, , Kuopio , , , Lapinlahti , , , ,9 Leppävirta 71 9, ,8 65 9,6 62 9,8 Maaninka 19 7, ,1 24 9, Pielavesi 42 11, ,1 32 9,7 29 8,9 Rautalampi 25 10,9 21 9, , ,5 Rautavaara 26 19, , , ,2 Siilinjärvi 140 8, , , ,6 Sonkajärvi 36 10, , , ,3 Suonenjoki 73 13, , , ,9 Tervo 13 10,2 11 9, ,2 Tuusniemi 31 15, , , Varkaus , , ,2 Vesanto 27 18, , , ,1 Vieremä 40 11,6 33 9, , ,6 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

8 3 Lukiokoulutus 3.1 Lukiokoulutuksen uudistus Lukiokoulutusta järjestetään Pohjois-Savossa 16 kunnassa ja 24 lukiossa. Lukiokoulutuksen rakennetta ja rahoitusta ollaan uudistamassa. Uudistus astuisi voimaan vuonna Nykyiset lukiokoulutuksen luvat perutaan ja uudet luvat haetaan vuonna Luvat myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön vielä määrittämättömien kriteerien pohjalta. Uudistuksen tavoitteena on mm. tiivistää lukioverkkoa ja tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa. Kuviossa 2 oleva karsittu lukioverkko ei ole Pohjois-Savon tavoite, se kuvaa saavutettavuuden heikentymistä, jos maakuntaan jää vain puolet lukioista. Kuvio 2. Lukiokoulutuksen saavutettavuus nyt ja uudistuksen seurauksena. Lukioverkon karsimisella on merkittäviä vaikutuksia. Etenkin se lisää syrjäseuduilta etäällä lukiota käyvien määrää huomattavasti, mikäli lähellä oleva pieni lukion toimipaikka lopetetaan. Lukiokoulutuksen eriarvoisuus kasvaa, sillä varakkaista ja koulutetuista perheistä voidaan lähteä opiskelemaan myös kauemmaksi. Lisäksi koulutuksesta syrjäytyminen kasvaa kunnissa, jotka ovat etäällä lukioista ja ammattikouluista. Vaikutuksia on myös kuntien vetovoimaan, sillä opettajien saatavuus heikkenee kunnissa, missä ei ole lukiota. Voi käydä myös niin, että muunkin korkeakoulutetun henkilöstön saaminen kuntiin vaikeutuu. Lukioon hakeutuminen on todettu olevan sidoksissa vanhempien koulutustaustaan. Korkeakoulutetut eivät välttämättä asetu paikkakunnille, joissa heidän lapsillaan ei ole 8

9 koulutusmahdollisuuksia ja joissa mahdollisesti perusopetuksen resurssitkin ovat eriytyneet heikompaan suuntaan. Lukiokoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohden vaihtelevat suuresti Pohjois-Savon kunnissa. Kalleinta lukio-opiskelu suhteessa yksikkökustannuksiin vuonna 2012 oli Rautavaaralla, noin /opiskelija. Alhaisimmat kustannukset ovat suurimmissa kunnissa (taulukko 5). Koko maassa yksikkökustannukset ovat noin 7 400, Pohjois-Savossa keskimäärin noin Pohjois-Karjalassa kustannukset opiskelijaa kohden ovat samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa. Etelä-Savossa kustannukset ovat noin /opiskelija. Taulukko 5. Lukiokoulutuksen kustannukset /opiskelija vuonna 2012 (OPH/opetustoimen kustannusraportti). Koulutuksen järjestäjä Opiske- Yhteensä lijoita e/opisk. Rautavaaran kunta Vieremän kunta Tuusniemen kunta Juankosken kaupunki Leppävirran kunta Vesannon kunta Pielaveden kunta Nilsiän kaupunki Suonenjoen kaupunki Sonkajärven kunta Rautalammin kunta Lapinlahden kunta Kiuruveden kaupunki Iisalmen kaupunki Kuopion kaupunki Siilinjärven kunta Savon koulutuskuntayhtymä (Varkaus) Portaanpää ry Pohjois-Savo Koko maa Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Koko maassa opiskelijamäärät ovat laskeneet noin -4 % vuodesta 2010 vuoteen 2012 (taulukko 6). Pohjois-Savossa laskua on ollut noin -9 %. Maakunnan suurimmista kaupungeista, Kuopio, Iisalmi ja Varkaus, prosentuaalisesti eniten opiskelijamäärä on laskenut Iisalmessa, -11,2 %. Prosentuaalisesti opiskelijamääriään ovat kasvattaneet eniten Kallaveden lukio sekä pienet kunnat, kuten Tuusniemi ja Sonkajärvi. 9

10 Taulukko 6. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa (Vipunen) Muutos % IISALMEN KAUPUNKI ,2 JUANKOSKEN KAUPUNKI ,6 KIURUVEDEN KAUPUNKI ,9 KUOPION KAUPUNKI ,0 Kallaveden lukio/kuopion aik.l ,0 Karttulan lukio ,7 Kuopion aikuislukio ,0 Kuopion klassillinen lukio ,0 Kuopion Lyseon lukio ,3 Kuopion Yht.koul.Musiikkilukio ,7 Minna Canthin lukio ,8 Steiner-lukio ,6 LAPINLAHDEN KUNTA ,7 LEPPÄVIRRAN KUNTA ,2 NILSIÄN KAUPUNKI ,0 PIELAVEDEN KUNTA ,4 PORTAANPÄÄ RY ,4 RAUTALAMMIN KUNTA ,0 RAUTAVAARAN KUNTA ,0 VARKAUDEN LUKIO* ,9 SIILINJÄRVEN KUNTA ,7 SONKAJÄRVEN KUNTA ,7 SUONENJOEN KAUPUNKI ,0 TUUSNIEMEN KUNTA ,0 VESANNON KUNTA ,0 VIEREMÄN KUNTA ,3 POHJOIS-SAVO YHTEENSÄ ,0 KOKO MAA YHTEENSÄ ,9 *Savon koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Peruskoulun päättäneiden 9-luokkalaisten hakeutuminen lukiokoulutukseen on Pohjois-Savossa alhaisempaa kuin koko maassa (taulukko 7). Lukiokoulutukseen vuonna 2012 hakeutui 47,2 % peruskoulun päättäneistä. Ammatilliseen koulutukseen hakeutui puolestaan 44,3 %. Ei lainkaan tutkintotavoitteista koulutusta jatkaneiden osuus vuonna 2012 oli 8,5 %, kun se vuonna 2008 oli 7,7 %. Luvut ovat koko maan tasolla, mutta ovat korkeammat kuin esimerkiksi muissa Itä-Suomen maakunnissa, Etelä-Savossa ja Pohjois- Karjalassa. Kuntien välillä on suuria eroja lukiokoulutukseen hakeutumisessa. 10

11 Taulukko 7. Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen jatko-koulutukseen koko maassa ja maakunnittain vuosina 2008 ja 2012 (Tilastokeskus). 11

12 3.3 Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä on Pohjois-Savossa viimevuosina pysynyt ennallaan, noin tutkinnon suorittanutta. Koko maassa tutkintojen määrä on laskenut hieman (taulukko 8). Taulukko 8. Ylioppilastutkinnon suorittaneet Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa vuosina 2011 ja 2012 (Vipunen) Yhteensä IISALMEN KAUPUNKI JUANKOSKEN KAUPUNKI KIURUVEDEN KAUPUNKI KUOPION KAUPUNKI Kallaveden lukio/kuopion aik.l Karttulan lukio Kuopion aikuislukio Kuopion klassillinen lukio Kuopion Lyseon lukio Kuopion Yht.koul.Musiikkilukio Minna Canthin lukio LAPINLAHDEN KUNTA LEPPÄVIRRAN KUNTA NILSIÄN KAUPUNKI PIELAVEDEN KUNTA PORTAANPÄÄ RY RAUTALAMMIN KUNTA RAUTAVAARAN KUNTA SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SIILINJÄRVEN KUNTA SONKAJÄRVEN KUNTA SUONENJOEN KAUPUNKI TUUSNIEMEN KUSTA VESANNON KUNTA VIEREMÄN KUNTA POHJOIS-SAVO YHTEENSÄ KOKO MAA YHTEENSÄ Vuonna 2009 Pohjois-Savossa aloitti lukiokoulutuksen 1511 oppilasta (taulukko 9). Vuoden 2012 loppuun mennessä tutkinnon oli suorittanut 81,3 %. Koko maassa vastaava osuus oli 79,5 %. Muualle opiskelemaan siirtyneiden osuus (ei opiskellut enää lukiossa) oli Pohjois-Savossa 5,6 %, eli hieman enemmän kuin koko maassa. 12

13 Taulukko 9. Vuonna 2009 lukiokoulutuksen aloittaneiden opintojen kulku vuoden 2012 loppuun mennessä (Tilastokeskus). Ylioppilastutkinnon vuosina suorittaneiden siirtyminen jatko-opintoihin on esitetty taulukossa Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneista 6,2 % jatkoi ammatillisessa koulutuksessa, 18,7 % ammattikorkeakoulussa ja 21,1 yliopistossa. Koko maassa vastaavat luvut ovat alhaisemmat, sillä koko maassa kyseisenä aikana tutkinnon suorittaneista 61,5 % ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua. Pohjois-Savossa vastaava osuus on 53,9 %. Ei heti jatkaneiden kohdalla on huomioitava poikien siirtyminen varusmiespalvelukseen. Taulukko 10. Vuosina ylioppilastutkinnon suorittaneiden hakeutuminen jatko-opintoihin (Tilastokeskus) Ylioppilaat yhteensä Jatkoi heti ammat.koul Jatkoi heti amk:ssa Jatkoi heti yliop. Ei jatkanut heti tutk.tav. opisk. KOKO MAA ,2 16,4 17,9 61,5 Pohjois-Savo ,2 18,7 21,1 53,9..Iisalmi 408 3,9 16,2 22,1 57,8..Juankoski ,7 32,4 16,2 39,6..Kiuruvesi 175 4,6 19,4 20,6 55,4..Kuopio ,7 14,1 21,5 58,8..Lapinlahti 211 8,1 27,5 23,7 40,8..Leppävirta 143 7,7 30,8 28,0 33,6..Nilsiä 78 5,1 23,1 15,4 56,4..Pielavesi 96 5,2 21,9 18,8 54,2..Rautalampi 70 20,0 25,7 8,6 45,7..Rautavaara 27 3,7 37,0 33,3 25,9..Siilinjärvi 314 5,7 20,4 16,9 57,0..Sonkajärvi 52 3,8 28,8 13,5 53,8..Suonenjoki 88 5,7 27,3 26,1 40,9..Tuusniemi 46 21,7 23,9 28,3 26,1..Varkaus 348 6,3 21,8 21,6 50,3..Vesanto 34 8,8 47,1 17,6 26,5..Vieremä 50 6,0 16,0 24,0 54,0 Pohjois-Karjala ,5 22,6 19,0 52,9 Etelä-Savo ,1 21,8 22,6 49,6 13

14 4 Ammatillinen 2-aste Pohjois-Savossa ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on kahdeksalla koulutuksen järjestäjällä: - Savon koulutuskuntayhtymä - Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä - Pelastusopisto (Sisäasiainministeriön alainen) - Tri Matthias Ingmanin säätiö - Kuopion talouskoulun kannatusyhdistys ry - Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry - Pohjois-Savon opisto - Portaanpään kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys ry Savon koulutuskuntayhtymällä on toimipisteitä Kuopiossa, Muuruvedellä, Siilinjärvellä, Varkaudessa (Juankoski) ja Iisalmessa. Ylä-Savon ammattiopiston toimipisteet sijaitsevat Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Kuopiossa. Pelastusopiston toimipaikka sijaitsee Kuopiossa, samoin Pohjois-Savon opiston. Portaanpään kristillinen opisto sijaitsee Lapinlahdella ja Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Siilinjärvellä. 4.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärissä ei ole tapahtunut suurta muutosta viime vuosien aikana. Vuonna 2011 opiskelijoita oli noin ja vuonna 2014 opiskelijamäärä oli noin (taulukko 11). Opiskelijamäärä on pudonnut matkailu- ja ravitsemisalalla, luonnontieteissä, tekniikassa ja liikenteessä sekä kulttuurialalla. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet vain sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketaloudessa ja hallinnossa. Taulukko 11. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen 2-asteen opiskelijamäärien kehitys koulutusaloittain (Oppilaitosten tilastot) Opiskelijamäärät Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yhteensä

15 Vuonna 2010 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli Pohjois-Savossa (taulukko 12). Kyseisenä vuonna 1.sijaisia hakijoita oli Hakijoiden suhde aloituspaikkoihin (vetovoimaluku) oli 1,36. Vuonna 2013 tilanne oli kokonaisuudessaan samansuuntainen. Vetovoimaisin koulutusala vuonna 2013 oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, vetovoimaluku oli 2,23. Ala on kasvattanut vetovoimaansa suhteessa vuoteen Humanistinen ja kasvatusalalla vetovoimaindeksi vuonna 2013 oli 1,66. Alan vetovoima on laskenut hieman vuodesta Kulttuurialalla kehitys on ollut samansuuntainen. Liiketaloudessa ja kaupassa vetovoimaluku oli vuonna ,39. Vetovoima on kasvanut aavistuksen vuodesta Pieni tietojenkäsittelyn ala on onnistunut kasvattamaan vetovoiman 1,06. Tämä on kuitenkin varsin alhainen luku. Tekniikan ja liikenteen alalla vetovoimaindeksi oli 1,32 vuonna Opintoaloittain on kuitenkin suuria vaihteluita. Korkein vetovoima on muun tekniikan ja liikenteen alan koulutuksessa (turvallisuusala). Vetovoimaindeksi oli 3,33. Ajoneuvo ja kuljetustekniikassa vetovoimaindeksi oli varsin korkea (2,0). Kone-, metalli- ja energiateknologiassa vetovoima oli vuonna 2013 erittäin alhainen, vain 0,48. Tiedot vuodelta 2014 kertovat kuitenkin, että tilanne on muuttunut huomattavasti paremmaksi. Tämä ilmenee, kun myöhemmin tarkastellaan hakutietoja vuodelta 2014 oppilaitoksittain. Majoitus-, ravitsemis- ja talousalalla vetovoimaindeksi on alhainen, vuonna 2010 se oli 0,91 ja vuonna ,73. Vetovoima on laskenut kaikilla koulutusalan opintoaloilla. 15

16 Taulukko 12. Ammatilliseen peruskoulutuksen aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010 ja 2013 Pohjois-Savossa (OPH:n tilastot). Pohjois-Savo 2010 Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Musiikki Viestintä ja informaatiotieteet Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Puutarhatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kauneudenhoitoala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Matkailuala Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitu Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. spaikat Pohjois-Savo Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Musiikki Viestintä ja informaatiotieteet Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Puutarhatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Matkailuala

17 Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikat ovat nousseet noin 30 paikalla vuodesta 2010 vuoteen Ensisijaisten hakijoiden määrä on myös kasvanut viime vuosina. Koulutuksen vetovoima on kokonaisuutena ollut hyvällä tasolla. Vuonna 2014 vetovoimaluku oli 1,63. Viestintä- ja informaatiotieteissä vetovoimaluku oli 2,13 vuonna Käsi- ja taideteollisuudessa vetovoimaluku oli 1,12. Taulukko 13. Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimalu ku Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. vastaanottaneet 1.sij. Yht. 1.sij.hak/aloi tuspaikat Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 2010 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 2013 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 2014 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet , , , ,13 Kuopion konservatorion aloituspaikat ovat säilyneet ennallaan viime vuosina. Ensisijaiset hakijat ovat pudonneet vuodesta 2010 vuoteen 2014 (taulukko 14). Tämä heijastuu vetovoimalukuun, joka oli vuonna ,0 kun se vuonna 2014 oli 1,2. Taulukko 14. Kuopion konservatorion aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Kuopion konservatorio 2010 Kulttuuriala Musiikki Kuopion konservatorio 2013 Kulttuuriala Musiikki Kuopion konservatorio 2014 Kulttuuriala Musiikki Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat , , ,2 Kuopion talouskoulun aloituspaikoissa on vuosikohtaisia eroja aloituspaikoissa. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli 110, vuonna 2013 paikkoja oli 120 ja 101 vuonna Talouskoulun osalta on merkittävää, että se on onnistunut parantamaan vetovoimaansa viimevuosina. 17

18 Taulukko 15. Kuopion talouskoulun aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Aloituspaikat Hakeneet Hyväksytyt 1.sij. 1.sij. Yht. Paikan vastaanottaneet 1.sij. Yht. Vetovoimaluku 1.sij.hak/aloitus paikat Kuopion talouskoulu Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Kotityö ja puhdistuspalv. Perustukinto ,67 Kotitalousopetus ,65 Majoitus- ja ravitsemisala Kuopion talouskoulu Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Kotityö ja puhdistuspalv. Perustukinto ,6 Kotitalousopetus ,21 Majoitus- ja ravitsemisala Kuopion talouskoulu ,81 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,81 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut ,9 Kotityö ja puhdistuspalv. Perustukinto ,67 Kotitalousopetus ,98 Majoitus- ja ravitsemisala ,68 Pohjois-Savon opiston aloituspaikat vuonna 2014 olivat 28, kun vuotta aikaisemmin paikkoja oli 20. Hakijamäärissä on tapahtunut merkittävää pudotusta vuosien välillä. Em. mainitut muutokset heijastuvat suoraan vetovoimalukuun, joka vuonna 2014 oli 0,68, kun se vuonna 2010 oli jopa 3,25. Muutoksissa tulee huomioida yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Taulukko 16. Pohjois-Savon opiston aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Pohjois-Savon Opisto 2010 Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Pohjois-Savon Opisto 2013 Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Pohjois-Savon Opisto 2014 Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet, yhteishaku Kielitieteet, erillishaku (hak. am.pt) Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku Aloitus vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus paikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat , , , Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat putosivat vuonna 25 paikkaan. Hakijamäärissä on tapahtunut pudotusta vuosien 2013 ja 2014 välillä. Vuodesta 2010 vetovoima on parantunut, sillä vuonna 2010 vetovoimaluku oli 1,2. Vuonna 2013 vetovoimaluku oli 2,07 ja vuonna ,52. 18

19 Taulukko 17. Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Portaanpään kristillinen opisto 2010 Humanistinen ja kasvatusala Opetus- ja kasvatustyö Portaanpään kristillinen opisto 2013 Humanistinen ja kasvatusala Opetus- ja kasvatustyö Portaanpään kristillinen opisto 2014 Humanistinen ja kasvatusala Opetus- ja kasvatustyö Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat , , , , , , , ,52 Savon ammatti- ja aikuisopiston aloituspaikat ovat pudonneet varsin tasaisesti vuodesta 2010 (1963 paikkaa) vuoteen 2014 (1775 paikkaa) (taulukko 18). Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli ja vuonna 2013 heitä oli Vuonna 2014 ensisijaisten hakijoiden määrä putosi hakijaan. Tähän on vaikuttanut yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Vuonna 2014 Savon ammatti- ja aikuisopiston vetovoimaluku oli 1,1. Vuosina 2010 ja 2014 luku oli noin 1,4. Tässä tulee huomioida em. yhteishaun muutos. Koulutusaloittain vuonna 2014 paras vetovoima oli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (1,5). Seuraavana olivat liiketalouden ja hallinnon ala (1,3) sekä tekniikka ja liikenne (1,1). Tekniikan ja liikenteen alalla oli opintoaloittain suuria vaihteluita vetovoimassa. Vetovoimaisimmat opintoalat olivat turvallisuusala (3,1), ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (1,5) sekä rakentaminen (1,2). Kone- ja metallialalla vetovoimaluku oli vain 0,3. Luonnonvara- ja ympäristöalalla vetovoimaluku vuonna 2014 oli 0,7. Majoitus- ja ravitsemisalalla puolestaan 0,6). 19

20 Taulukko 18. Savon ammatti- ja aikuisopiston aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Savon ammatti- ja aikuisopisto 2010 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Graafinen ja viestintätekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Puutarhatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kauneudenhoitoala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Matkailuala Savon ammatti- ja aikuisopisto 2013 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Puutarhatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Matkailuala Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku Hakeneet Hyväksytyt Paikan Vetovoimaluku vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus vastaanottaneet 1.sij.hak/aloitus Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat Savon ammatti- ja aikuisopisto , Kulttuuriala , Käsi- ja taideteollisuus , Viestintä ja informaatiotieteet hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tekstiili- ja vaatetustekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Puutarhatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Majoitus- ja ravitsemisala Matkailuala , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5

21 Ylä-Savon ammattiopistossa aloituspaikat ovat pudonneet neljänneksellä vuosien 2010 ja 2014 välillä. (taulukko 19). Ensisijaisia hakijoita vuonna 2010 oli 534, kun vuonna 2014 hakijoita oli 332. Kaikkien alojen yhteinen vetovoimaluku oli 1,3 vuonna 2010, kun se oli 1,08 vuonna Vetovoimaluku oli vuonna 2014 noin 1,2 lähes kaikilla koulutusaloilla. Matkailu- ja ravitsemisalalla vetovoima oli vain 0,33. Paras vetovoima oli kauneudenhoitoalalla (1,25). Koulutusvolyymiltaan suurimmalla koulutusalalla, tekniikassa ja liikenteessä, vetovoimaluku oli 1,17. Opintoaloittain tarkasteltuna vetovoimaisimmat alat olivat pienet opintoalat, kuten tieto- ja tietoliikennetekniikka (2,22) sekä sähkö- ja automaatiotekniikka (1,5). Ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa vetovoima oli 1,39. Kone- ja metallialalla sekä rakentamisessa vetovoima oli vuonna 2015 noin 1,0. Taulukko 19. Ylä-Savon ammattiopiston aloituspaikat, hakeneet, hyväksytyt, paikan vastaanottaneet ja vetovoimaluku 2010, 2013 ja 2014 (OPH:n ja oppilaitoksen tilastot). Ylä-Savon ammattiopisto 2010 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Majoitus- ja ravitsemisala Ylä-Savon ammattiopisto 2013 Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kauneudenhoitoala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Majoitus- ja ravitsemisala Ylä-Savon ammattiopisto 2014 Tekniikan ja liikenteen ala Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Arkkitehtuuri ja rakentaminen Elintarvikeala ja biotekniikka Kone-, metalli- ja energiatekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Hevostalous Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kauneudenhoitoala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Majoitus- ja ravitsemisala Hakeneet Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet Vetovoimaluku 1.sij.hak/aloitus Aloituspaikat 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. 1.sij. Yht. paikat , , , , , , , , , , , , , ,33 21

22 Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut tasaisesti viimevuosina (taulukko 20). Vuodesta 2009 vuoteen 2013 tutkintomäärä on kasvanut noin 80 tutkinnolla. Koko maassa vastaavana aikana tutkintomäärät ovat kasvaneet noin tutkinnolla. Pohjois-Savossa tutkintomäärät ovat kasvaneet tarkasteluvuosina liiketaloudessa ja hallinnossa, tekniikassa ja liikenteessä, sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatusalalla. Kasvatusalalla vuositasolla on selvää vaihtelua, johtuen sisäänottomääristä. Luonnontieteissä tutkintomäärät ovat laskeneet tasaisesti. Matkailu- ja ravitsemisalalla tutkintomäärä on vakiintunut noin 200 tutkintoon vuosittain. Kulttuurialalla tutkintomäärä putosi vuonna 2013 noin 100 tutkintoon. Luonnonvara-alalla on vuositasolla vaihtelua tutkintomäärissä. Koulutuksen järjestäjittäin tarkasteltuna tutkintomäärät ovat kasvaneet Ylä-Savon ammattiopistossa vuodesta 2009 vuoteen 2012 noin 100 tutkinnolla ja pelastusopistossa noin 40 tutkinnolla. Muissa oppilaitoksissa tutkintomäärät ovat säilyneet lähes ennallaan. Oppilaitoskohtaiset tutkintomäärät ovat liitteessä x. Taulukko 20. Ammatilliset perustutkinnot Pohjois-Savossa vuosina (Tilastokeskus). Pohjois-Savo Tutkinnot yhteensä Humanistinen ja kasvatusala Kielitieteet Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuriala Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja inform.tieteet Musiikki Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, met.- ja energiatekn Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekn Graaf. ja viestintätekniikka Elintarvikeala ja biotekniikka Prosessi-, kemian-ja mat.tekn Tekstiili- ja vaatetustekn Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Muu tekn. ja liik. alan koul Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Puutarhatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys ja liikunta-ala Sos.- ja terv.ala (yhteiset) Farmasia ja muu lääkehuolto Kauneudenhoitoala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalv Puhdistuspalvelut Muu koulutus Palo- ja pelastusala Koko maa

23 4.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Vuosina ( ) Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä opiskelijaa. Vuoden 2012 lopussa tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 52,2 %, kun koko maassa työllisten osuus valmistuneista oli 51,7 %. Etelä-Savossa työllisten osuus oli 46,6 % ja Pohjois-Karjalassa 45,1 %. Tarkasteltaessa tilannetta tarkemmin maakunnittain vuositasolla, Pohjois-Savo on parantanut asemaansa (taulukko 21). Vuonna 2010 valmistuneiden työllisyysaste vuoden kuluttua valmistumisesta oli Pohjois- Savossa 55 %, kun se koko maassa oli 58 %. Vuonna 2011 valmistuneiden työllisyys vuoden päästä valmistuessa oli 59 %. Koko maassa vastaava osuus oli 61 %. Taulukko 21. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen vuosina 2010 ja 2011 vuoden kuluttua valmistumisesta maakunnittain (Vipunen). Tilastovuosi 2010, yksi Tilastovuosi 2011, yksi vuosi valmistumisesta vuosi valmistumisesta Tutkinnon suoritusmaakunta Päätoiminen työllinen Päätoiminen työllinen Uusimaa 68 % 69 % Etelä-Pohjanmaa 65 % 67 % Ahvenanmaa - Åland 57 % 66 % Varsinais-Suomi 57 % 61 % Kanta-Häme 56 % 61 % Pirkanmaa 57 % 61 % Päijät-Häme 58 % 61 % Koko maa 58 % 61 % Kainuu 55 % 60 % Pohjois-Savo 55 % 59 % Pohjanmaa 54 % 59 % Etelä-Savo 54 % 58 % Keski-Suomi 55 % 58 % Etelä-Karjala 54 % 57 % Keski-Pohjanmaa 54 % 56 % Pohjois-Pohjanmaa 54 % 56 % Lappi 51 % 56 % Satakunta 53 % 53 % Kymenlaakso 50 % 53 % Pohjois-Karjala 51 % 50 % Itä-Uusimaa 65 % Koulutus- ja opintoaloittain tarkasteltuna parhaiten ovat työllistyneet palo- ja pelastusalalta (83,6 %) ja sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet (67,8 %) (kuvio 3 ja taulukko 22). Koulutusvolyymiltaan suurimmalta tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneiden työllistymisaste on 46,6 %. Alan sisällä on kuitenkin suuria vaihteluita. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikasta valmistuneilla työllistymisaste on 53,8 %, kun taas pienillä koulutusaloilla, kuten tieto- ja tietoliikennetekniikassa sekä graafisessa ja viestintätekniikassa työllisten osuus on noin 20 %. Tarkastelussa tuleekin kiinnittää huomioita siihen, mitkä ovat kokonaisvolyymit eri aloilla. Maakunnan kannalta keskeiseltä kone-, metalli- ja energiatekniikasta valmistuneiden työllisyys oli 47,6 % ja työttömien osuus oli 21,7 %. Humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneet ovat työllistyneet hyvin, työllisten osuus valmistuneista oli 63,4 % ja työttömien 8,9 %. Kulttuurialalla puolestaan työllisten osuus on alhainen (31,1 %) mutta 23

24 ammatillinen perustutkinto on usein väylänä jatko-opintoihin. Tämä näkyykin siinä, että valmistuneista noin 45 % on joko päätoiminen tai työn ohessa opiskeleva. Liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneiden työllisyysaste on 56,6 % ja työttömien osuus oli 12,3 %. Tietojenkäsittelyn kohdalla työllisten osuus on kaikkein alhaisin koulutusaloittain, vain 19,6 % ja työttömien osuus korkein 25,1 %. Toisaalta jatko-opiskelijoiden osuus on myös varsin korkea, noin 38 %. Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneiden työllistymisaste oli 39,7 %. Tutkinnon suorittaneista oli opiskelemassa noin 33 % ja opiskelijoiden osuudet olivat suuret koulutusalan kaikissa opintoaloissa (yli 30 %). Opintoaloittain työttömiä oli eniten puutarhatalouden tutkinnon suorittaneissa (20,5 %). Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneiden työllisten osuus oli 52,3 % ja työttömien 10,5 %. Tutkinnon jälkeen opiskelemaan oli siirtynyt noin 26 %. Etenkin matkailualan opinnot suorittaneissa opiskelijoiden osuus oli korkea, noin 44 %. Tutkintokohtaiset luvut ja %-osuudet on esitetty liitteessä 4. 24

25 Kuvio 3. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). 25

26 Taulukko 22. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2012 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Pohjois-Savo Yhteensä Työlliset Työttömät Työlliset Päätoim. Varusm./ Maastamuutta neet, muu tai opiskelijat opiskelijat Siviilipalv. tuntematom Pohjois-Savo Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoim. Varusm./ opiskelijat Siviilipalv. Maastamuuttaneet, muu tai tuntematom Perustutkinnot yhteensä Perustutkinnot yhteensä 52,2 13,4 11,6 11,6 5,1 6,0 1 Humanistinen ja kasvatusala Humanistinen ja kasvatusala 63,4 8,9 8,9 11,9 0,0 6,9 102 Kielitieteet Kielitieteet 63,2 7,9 15,8 13,2 0,0 0,0 106 Opetus- ja kasvatustyö Opetus- ja kasvatustyö 63,5 9,5 4,8 11,1 0,0 11,1 2 Kulttuuriala Kulttuuriala 31,1 16,6 16,0 28,7 2,6 5,0 201 Käsi- ja taideteollisuus Käsi- ja taideteollisuus 31,1 18,0 13,1 28,2 2,4 7,3 202 Viestintä ja inform.tieteet Viestintä ja inform.tieteet 35,6 17,1 12,2 27,8 3,4 3,9 205 Musiikki Musiikki 10,9 8,7 45,7 34,8 0,0 0,0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala Yht.tiet., liiketal., hall.ala 56,6 12,3 11,1 10,3 3,1 6,6 301 Liiketalous ja kauppa Liiketalous ja kauppa 56,6 12,3 11,1 10,3 3,1 6,6 4 Luonnontieteiden ala Luonnontieteiden ala 19,6 25,1 13,2 24,7 6,4 11,0 402 Tietojenkäsittely Tietojenkäsittely 19,6 25,1 13,2 24,7 6,4 11,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala Tekniikan ja liikenteen ala 46,6 18,7 8,8 11,3 9,3 5,3 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Arkkitehtuuri ja rakentaminen 49,0 18,1 7,2 9,0 12,6 4,2 502 Kone-, met.- ja energiatekn Kone-, met.- ja energiatekn. 47,6 21,7 7,9 8,1 10,3 4,4 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka 41,3 16,0 9,4 14,9 13,0 5,3 504 Tieto- ja tietoliikennetekn Tieto- ja tietoliikennetekn. 24,0 40,0 0,0 8,0 12,0 16,0 505 Graaf. ja viestintätekniikka Graaf. ja viestintätekniikka 16,7 16,7 33,3 25,0 0,0 8,3 506 Elintarvikeala ja biotekniikka Elintarvikeala ja biotekniikka 48,7 14,3 9,2 12,6 1,7 13,4 507 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn Prosessi-, kemian-ja mat.tekn. 40,7 24,5 9,1 14,5 4,2 7,0 508 Tekstiili- ja vaatetustekn Tekstiili- ja vaatetustekn. 29,6 13,0 14,8 25,9 0,0 16,7 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 53,8 18,2 7,2 8,6 8,1 4,2 599 Muu tekn. ja liik. alan koul Muu tekn. ja liik. alan koul. 51,5 8,1 20,6 14,7 5,1 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnonvara- ja ympäristöala 39,7 10,5 15,6 17,9 3,1 13,2 601 Maatilatalous Maatilatalous 43,2 8,9 15,9 16,9 2,6 12,5 602 Puutarhatalous Puutarhatalous 32,1 20,5 10,3 23,1 0,0 14,1 604 Metsätalous Metsätalous 22,7 4,5 27,3 22,7 13,6 9,1 605 Luonto- ja ympäristöala Luonto- ja ympäristöala 26,7 10,0 16,7 13,3 10,0 23,3 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala Sos., terveys- ja liikunta-ala 67,8 5,2 13,5 7,4 1,2 4,8 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 68,4 5,1 13,9 7,0 1,5 4,1 707 Farmasia ja muu lääkehuolto Farmasia ja muu lääkehuolto 53,8 15,4 7,7 7,7 0,0 15,4 710 Kauneudenhoitoala Kauneudenhoitoala 67,4 4,4 12,2 9,4 0,0 6,6 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala Matk., ravitsemis- ja tal.ala 52,3 10,5 15,2 11,0 2,2 8,9 801 Matkailuala Matkailuala 40,9 4,5 26,1 18,2 0,0 10,2 802 Majoitus- ja ravitsemisala Majoitus- ja ravitsemisala 55,4 10,6 13,8 9,8 2,6 7,9 805 Puhdistuspalvelut Puhdistuspalvelut 0,0 33,3 8,3 0,0 0,0 58,3 9 Muu koulutus Muu koulutus 83,6 2,8 12,4 0,8 0,0 0,5 902 Palo- ja pelastusala Palo- ja pelastusala 83,6 2,8 12,4 0,8 0,0 0,5 26

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu 3.1.2019 Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 foresavo.fi

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi 0 Yleissivistävä koulutus 0 0 0 0 1 Humanistinen ja kasvatusala 707 707 450 437 257 270 2 Kulttuuriala 755 859 346 288 513 571 3 Yhteiskuntat., liiketalouden ja hallinnon ala 1 528 1 819 1 332 1 500 487

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa. Jari Jääskeläinen

Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa. Jari Jääskeläinen Väestö ja II asteen koulutus Pohjois-Savossa Jari Jääskeläinen Väestötavoitteet vuoteen 2030 Väestötavoite nostettu 250.000:een Perusta: väestökehitys parantunut v:sta 2010 alkaen Kuopion kasvun kiihdyttyä

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen

Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen Pohjois-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen ja työllistyminen Tammikuu 2013 Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto Sisältö Taustaa...

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä...

1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä... 1 Sisällysluettelo 1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua... 3 1.1 Ammatillinen 2-aste... 3 1.1.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä... 3 1.1.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017

Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017 SPATIA Raportteja 3/2017 Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit 1/2017 Osa I: Tilastokatsaus koulutuksesta työelämään sijoittumisesta Osa II: Teemakartat työllisyydestä ja työttömyydestä

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintimaakunta: Pirkanmaa

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Yhteishaun 2019 alustavat tulokset

Yhteishaun 2019 alustavat tulokset Yhteishaun 2019 alustavat tulokset 18.3.2018 Jatta Herranen Opiskelijapalvelut/Hakutoimisto Toive 1 Kaikki Haun al. paikat Vetovoima Riveria, Joensuu 780 2668 915 0,85 Riveria, Kitee 74 240 123 0,60 Riveria,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kysely korkeakoulutustarpeista

Kysely korkeakoulutustarpeista Kysely korkeakoulutustarpeista Kyselyn perustiedot Kysely oli auki webropolissa: 5. 8.5 Kyselyä kampanjoitiin somessa ja verkostoissa Vastauksia 8.5.2018 / 107 kpl:tta Minkälainen pohjakoulutus sinulla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO, Kokkola Hyvinvointikampus, Kokkola Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Kälviän toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka 2013 2014 Koulutus- ja opintoala

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO : HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN - 5 TAULUKKO : HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN -5 TAULUKKO : HELSINGIN

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa 15.04.2009 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstön tutkinnot 1990-2006 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (esim. DI,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa

OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa OJU Osaamisen juurruttaminen -projekti Tietoa työelämästä ja koulutuksesta Varsinais-Suomessa Päivitetty 11/2005 1 TYÖLLISET 2 TYÖVOIMAN 3 OPPILAITOKSIIN 4 OPPILAITOKSISTA 5 OPPILAITOKSET 1.1. Työlliset

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

Koulutusalat Aarresaari.netjärjestelmässä

Koulutusalat Aarresaari.netjärjestelmässä Koulutusalat Aarresaari.netjärjestelmässä Muutostarpeet ja benchmarkit Annemari Rautio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tarve muutokselle - Työnantajat eivät osaa luokitella ilmoituksia, vaan käyttävät

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Katsaus koulutustarjontaan. Valtuuston seminaari Jatta Herranen kehitysjohtaja

Katsaus koulutustarjontaan. Valtuuston seminaari Jatta Herranen kehitysjohtaja Katsaus koulutustarjontaan Valtuuston seminaari 20.9.2017 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 KOULUTUSMUODOT 2015 % 2016 % Ammatillinen peruskoulutus (33) 5 119 77 % 4 842 77,4 % Muut

Lisätiedot

Yhteishaku Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja

Yhteishaku Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja Yhteishaku 2018 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola Oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen perustutkinnon,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku, kevät 2014 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku keväällä 2014 Kevään yhteishaussa haetaan: Ammatillisiin perustutkintoihin (52 kappaletta) Päivälukioihin Kotitalousopetukseen (entinen

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja/tai tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 84 400 osallistujaa vuonna 2009

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 56 900 osallistujaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012

OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012 OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011-2016 Perustuu pääministeri Jyrki

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala KYSELYN TAUSTATIEDOT Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

infopaketti SUUNTA ETEENPÄIN

infopaketti SUUNTA ETEENPÄIN WinNova infopaketti MERIKARVIA POMARKKU PORI ULVILA PORIN SEUTUKUNTA LUVIA NAKKILA HARJAVALTA Ammatillista koulutusta satakunnassa ja vakkasuomessa Länsirannikon Koulutus Oy WinNova on monialainen ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 133 800 vuonna 2011 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu 17.12.2018 Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1 Sisällysluettelo 1 Raportin

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Kunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v Lähde: Kela, Kelasto

Kunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v Lähde: Kela, Kelasto Kunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v. 2014-2016 Lähde: Kela, Kelasto 2.3.2017 Kun$en mahdollisuus vaiku1aa työmarkkinatuen sakkomaksuihin paranee Vuoden alusta on tullut voimaan lainmuutos, mikä mahdollistaa

Lisätiedot

1 700 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi

1 700 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi Koulutuspolitiikan osasto PM 21.6.2012 Ammatillisen koulutuksen vastuualue 1 700 opiskelijapaikan lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupiin nuorten koulutustakuun toteuttamiseksi Taustaa

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Kevään 2016 yhteishaku

Kevään 2016 yhteishaku Kevään 2016 yhteishaku Yh Ammatilliseen koulutuksen hakuprosessi muodostuu kolmesta kokonaisuudesta yhteishaku, erillishaku ja lisähaku. Yhteishaku, opintopolku.fi, 23.2. - 15.3.2016 peruskoulun päättäneet

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot