Ennakkotiedot vuosien 2016 ja 2017 väestönmuutosten kertymästä

Transkriptio

1

2

3

4 NURMIJÄRVEN KUNTA Väestönmuutokset Nurmijärvellä 2017 ennakkotietoja Elokuu Lkm 150 Ennakkotiedot vuosien 2016 ja 2017 väestönmuutosten kertymästä Kuukausi Synt. enemmyys 17 Nettomuutto 17 Nettomaahanmuutto 16 Väestönmuutos 16 Väestönmuutos 17 Väestönmuutokset tapahtumakuukausittain Nurmijärvellä - ennakkotietoja Vuosi Synty- Kuol- Synty- Kuntien välinen muutto Netto- Väestönkuukausi neet leet neiden maahan- muutos enem- Nurmijär- Nurmijär- Netto- muutto myys velle veltä muutto 2017 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu ta-elo ta-elo Ennakkoväkiluku Väkiluku Lopullinen tieto Lähde:Tilastokeskus / KA

5 NURMIJÄRVEN KUNTA Väestönmuutokset KUUMA-kunnissa 2017 ennakkotietoja Elokuu Vuosi Synty- Kuol- Synty- Kuntien välinen muutto Netto- Väestön Väkiluku Väkiluku Väki neet leet neiden maahan- muutos * luvun enem- Tulo- Lähtö- Netto muutto muutos myys muutto muutto muutto % Hyvinkää ,0 Järvenpää ,0 Kerava ,2 Kirkkonummi ,4 Mäntsälä ,2 Nurmijärvi ,4 Pornainen ,2 Sipoo ,9 Tuusula ,1 Vihti ,5 Yhteensä ,5 * Tilastokeskuksen lopullinen tieto Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi VÄKILUKU JA VÄKILUVUN MUUTOSPROSENTTI 2017 Elokuu Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Väkiluku Muutos % 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,2 0,4 Lähde:Tilastokeskus / KA

6 NURMUARVEN KUNTA Vdestdn m u utokset N u rm ijiirve Ie Syyskuu en na kkotietoj a Lkm 150 Ennakkotiedot vuosien 2016 ia 2OL7 viesttinmuutosten kertym5sti Kuukausi w Synt. enemmyys Nettomuutto Nettomaahanmuutto -16 -Veestonmuutos -Vaestonmuutos Vdestonm u utokset tapahtumakuukausittai n N u rm ijdrvelld - en nakkotietoja kuukausi leet Nurmijdr- Nurmijdrvelle veltd Syntyneiden enem- Viestonmaahan- muutos muutto 2017 tammi helmi maalis huhti touko kesd heind elo SYYS loka maffas joulu taayys 2016 ta-syys I tieto L6hde:Tilastokeskus ',t7 tka

7 NURMIJARVEN KUNTA Vlestiinmuutokset KU UMA-ku nn issa en nakkotietoja Syyskuu Vuosi 2017 Synty- KuoF neet leet Synty- Kuntien valinen muutto neiden enem- Tulo- Lamo- Netto muutto myys muutto muutto muufto Netto- Vaeston Vekiluku Vakiluku Vekimaahan- muutos luvun muutos o/o HWinkaa Jervenpaa Kerava Kirkkonummi Mentsala I 't 't ,0 1,8-0,1 0,5 0,1 Sipoo Tuusula vihti 'l !n /. 1,9 0,0 0,4 Yhteensa 't ,5 * Tilastokeskuksen lopullinen tieto VAKIIUKU JA VAKTUVUN MUUTOSPROSENTTI 2017 SyYskuu ,O , s s ls Hyvinkiii Jervenpaa Kerava Kirkko- Mentsale Nurmijirvi pornainen Sipoo nummi r Viikiluku a Muutos-% Tuusula vihti L,6 7,4 r,2 1,0 0,8 0,5 0,4 0,2 0,0 -o,2 Lehde:Titastokeskus tka

8 ; { )J - ^u*hanintovirasto Piiiitos Eterd-suorn; Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Nurmijdrven kunta, kunnanhallitus I ESAV 6784/ t Asia Aluehallintovirastojen ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) tehtdvdnd on huolehtia terveydenhuollon toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta, mukaan rukien hoitoon pddsyn toteutumisesta terveydenhuoltolaissa sdddetysti. Aluehallintovirastot seuraavat yhdessd Valviran kanssa hoitoon pddsyn toteutumista erillisen valvontaohjelman avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerdd valvontaa varten tarvittavat tiedot hoitoon pddsyn toteutumisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maaliskuun 2017 AvoHlLMotiedon mukaan 14 potilasta oli odottanut kiireettomddn hoitoon pddsyd yli kolme kuukautta Nurmijdrven terveyskeskuksen perusterveydenhuoltoon ja 8 potilasta yli kuusi kuukautta suun terveydenhuoltoon. Lisdksi Nurmijdrven terveyskeskukseen saapuvien puheluiden ldpipddsyprosentti oli suun terveydenhuollossa 64,8 %. Asian selvittiiminen a 9: al 9. xq) * t\ () (: a r U' tbno lc to I { I r. \" i)- U I lo l6'- I I I I O o r-jaz r) :: "JJ!. c: )l 1? :.. o J bhje l( l\4 5 lal 'g i-6 I l--f r-l A to Q-rl- x. 'o 19:T -rlo f 'frl-o) tt: I l'l-= lte Aluehallintovirasto pyysi Nurmijdrven kunnanhallitukselta selvitystd hoitoon pddsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa. Nurmijirven kunnanhallituksen pciytiikirjan ote S saapui atuehallintovirastoon 27.g saadun selvityksen mukaan ilmoitetut 14 odottajaa perusterveydenhuollossa ja 8 jonottajaa suun terveydenhuollossi eivdt ore todellisia potilastapauksia vaan ovat tietojdrjestelmddn j6dneitd ns. "haamuja,'. Selvityksen mukaan tilanteissa, joissa perusterveydenhuollossa vastaanoton tarve on ilmeinen, pyritddn potilas ohjaamaan toiselle kuin kysytylle lddkdrille, jos hdnelle ei ole antaa aikaa, tai annetaan aika puhe_ linajalle. Suun terveydenhuollossa annetaan aina aika. Vuonna 2017 teweyskeskukseen saatiin kaksi uutta lddkdrinvakanssia. Heiddn tydpanoksensa jakaantuu kouluille, kotihoitoon ja vastaanottotoimintaan, mikd osaltaan parantaa palvelutarjontaa vastaanotossa. Lisdksi vastaanottotyotd tekevien henkiloiden perehdytyksessd asiaan kiinnitetddn jatkuvasti huomiota. osin ongetma iiittyy Effica tietojdrjestelmddn, mikd ndkyy siind, ettd Hilmo{ilastoissa ytipitkddn ere la-suorrlen ALU EHALLT NTovt RASTo puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Postiosoite: PL 150, Hdmeenlinna Hdmeenlinnanpdiitoimipaikka Hersingintoimipaikka Kouvorantoimipaikka Birger Jaarlin katu 15, Ratapi-hantie 9, fruppuri"n"nkatu 4, Hdmeenlinna Helsinki Kouvola

9 -i

10 ESAVI/6784/ I t4 odottajat ovat ldhinnd Effica-kuntien potilaita. selvityksen mukaan tilanteen pitdisi korjaantua Nurmijiirvelld, kun loppuvuodesta 2017 otetaan kdyttoon Effican uusi ns. Life-care -versio. Selvityksen mukaan suun terveydenhuoltoon maaliskuussa tulleita puheluita oli 3593, ndistd vastattiin heti 241g tapauksessa eli kattavuus oli 67 %. Puheluista siirtyi 805 takaisinsoittojdrjestetmddn eti kokonaisuudessaan peitteivyydeksi tulee gg.6 %. suun terveydenhuollossa vastataan puhelimeen arkisin Vastaamassa on kaksi hoitajaa ja aamuruuhkissa yleensd 1-2 hoitajaa lisad. At<ittiset hoitajien poissaolot paikataan. puhelinjdrjestetmd mahdotlistaa, ettd puhelu ldhtee "kiertoon" muille asemille ja siihen voidaan vastata myos sieltd. Lisdksi kdytdssd on takaisinsoittopalvelu ja kdytdn_ ndssii pystytddn takaisinsoitot hoitamaan kahden tunnin sisdlld. Nurmijdrven terveyskeskuksen Internet-sivulta ilmenevdn, 1.g.2017 pdivitetyn tiedon mukaan ajanvarausvastaanotolle pddsy eri lddkdreille vaihtelee, keskimddrin Klaukkalan terveysasemalle noin 2 viikkoa, Kir_ konkyldn terveysasemalle noin 2 viikkoa ja Rajamden terveysasemalle noin 1 viikko. Hammaslddkdriin pddsy kesti Rajamdelld noin 4 viikkoa ja Klaukkalassa 4 viikkoa. Ratkaisu Aluehallintovirasto toteaa vilittcimdn yhteydensaannin ja hoitoon pddsyn toteutuvan Nurmijdrven terveyskeskuksessa rain mukaisesti. Asia eisiten anna aihetta enempidn. Perustelut Terveydenhuoltolain 51 $:n mukaan kunnan on jdrjestettdvd toimintansa siten, ettii potiras voi saada arkipdivisin virka-aikana vdrittdmdsti yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksik_ ko6n. Terveydenhuollon ammattihenkilon on tehtdvd hoidon tarpeen ar_ viointi viimeistddn kolmantena arkipdivdnd siitd, kun potilas otti yhtey_ den terveyskeskukseen, joilei arviota ore voitu tehdd ensimmdisen yh_ teydenoton aikana. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessd lddketieteellisesti tai hammaslddketieteellisesti tarpeelriseksi todettu hoito on jdrjestettdvii potiraan terveydentila ja sairauden ennakoitavissa oleva kehitys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kolmessa kuukaudessa siitii, kun hoidon tarve on arvioitu. Tdmd kolmen kuukauden enimmdisaika voidaan ylittaid suun terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollon yhteydessd toteutettavassa erikoissairaanhoidossa enintddn kotmella kuukaudella.

11

12 ESAVI/6784/ I t4 jos lddketieteellisistii, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistd hoidon antamista voidaan lykiitii potilaan terveydentilan vaarantumatta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen maaliskuun 2017 AvoHILMO{iedon mukaan 14 potilasta oli odottanut kiireettomdiin hoitoon pddsyd yli kolme kuukautta Nurmijdrven terveyskeskuksen perusterveydenhuoltoon ja 8 potilasta yli kuusi kuukautta suun terveydenhuoltoon. Lisaksi Nurmijdrven terveyskeskukseen saapuvien puheluiden ldpipddsyprosentti oli suun terveydenhuollossa 64,9 o/o. Saadun selvityksen mukaan kyseiset odottajat olivat haamuja eli tietoteknisesti potilastietojdrjestelmddn jddneitd ei{odellisia potitaita eikd asia siten tdltd osin anna aihetta enempddn. Selvityksen mukaan, jos perusterveydenhuollossa vastaanoton tarve on ilmeinen, pyritddn potilas ohjaamaan toiselle kuin kysytylle lddkdrille, jos hdnelle ei ole antaa aikaa, tai annetaan aika puhelinajalle, mikii viimeksi mainittu on aluehallintoviraston kdsityksen mukaan asianmukaista silloin, kun potilas itse haluaa pddstd tietylte lddkdrille. Sovelletut oikeus- ja viranomaisohjeet Muutoksenhaku Lisdtietoja Selvityksen mukaan suun teryeydenhuollon puheluin vastataan asianmukaisesti- Asia ei siten anna aihetta valvontaviranomaisen toimenpiteisiin. Terveydenhuoltolaki 51 g Tdhdn pddtokseen ei hailintorainkdyttolain 5 g:n 1 momentin mukaan voi hakea valittamalla muutosta. Lisdtietoja antaa tarvittaessa aluehallintoylilidkdri Jaana Miikeld, puh yksikon pddllikk6, aluehallintoylilddk6ri, tl \o", \X1- Ju,^- Anne Hiiri aluehallintoyti lddkdri Jaana Mdkeld Pddtoksen laatimiseen on osailistunut ylitarkastaja Esa Tommiska

13

14 -a I ESAVI/6784/ t4 Jakelu ja suoritemaksu Nurmijdrven kunnanhallitus Pddtos on maksuton. Tiedoksi Johtava ylildiikdri llpo Salminen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto

15 a-- I

16 KUUMA-seutu vuonna 2040: Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan KUUMA-seudun asumisessa vuonna 2040 korostuu aiempaa tehokkaampi, monimuotoisempi ja sekoittuneempi rakentaminen. KUUMA-seudun asuminen eroaa pääkaupunkiseudun asumisesta siten, että se mahdollistaa erilaiset elämäntyylit ja asumistoiveet. Yhteisöllisellä rakentamisella puolestaan vastataan asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Asuinalueet ovat arkkitehtuuriltaan tunnistettavia ja persoonallisia. Asuinalueiden suunnittelussa panostetaan yhteissuunnitteluun, jossa paikalliset asukkaat ja muut toimijat osallistuvat vahvasti suunnitteluun. KUUMA-kuntien toimintoja on keskitetty joukkoliikennevaltaisiin kuntakeskuksiin, jotka ovat luonteeltaan pikkukaupunkimaisia, tarjoten laadukasta julkista tilaa ja hyviä palveluita. Luonnonläheisyys, kulttuuriympäristöt ja turvallisuus huomioidaan erityisinä asumisen arvoina. Talotyypeissä painotus on viihtyisässä ja vaihtelevassa kerrostaloasumisessa sekä kompakteissa pientaloissa. KUUMA-kuntien keskuksissa asuminen perustuu urbaaniin kerrostalorakentamiseen, joissa panostetaan erityisesti laadukkaisiin julkisiin tiloihin ja palveluihin. Kaupunkipientaloasuminen tarjoaa väljemmän vaihtoehdon kerrostaloasumiselle. Rivija ketjutaloja sekä miniomakotitaloja sijaitsee sekoittuneesti kaupunkikeskustojen välittömässä läheisyydessä. KUUMA-seutu 2040: Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan Policy brief KUUMA-asuminen projekti 2017 Suositukset asumisen kehittämiseksi Jotta KUUMA-seudusta muotoutuisi kukoistavia, pikkukaupunkimaisia ja monimuotoisia asuinyhteisöjä, suositellaan tämän selvityksen pohjalta seuraavia periaatteita edistettäviksi kaikissa kunnissa. Selvityksen tulos Seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin Asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat Kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijoissä on kehitettävää Suositus Maankäyttöä on tehostettava ja laadukkaisiin keskustoihin on panostettava Talotyyppejä ja asumismuotoja on monipuolistettava Paikkamarkkinointi ja -brändäys on otettava osaksi maankäytön suunnittelua Lisätietoja Lue koko raportti täältä: Raporttia koskevissa kysymyksissä auttaa asti projektokoordinaattori Jaakko Huttunen ( , jonka jälkeen kaavoitusjaoston puheenjohtajana vuoden 2017 toimiva Sampo Perttula ( , KUUMA-kuntien kaavoituksesta vastaavat päälliköt osaavat opastaa eteenpäin kesksteltaessa siitä, miten selvityksen esiin nostamia ideoita voitaisi hyödyntää omassa kunnassasi. Miten asuminen tulee muuttumaan KUUMA-kunnissa? Mihin kunnissa pitää varautua, kun kristallipalloa ei ole? KUUMA-asuminen selvitystä lähdettiin valmistelemaan keväällä 2016 kun seudun kaavoittajat keskustelivat pientalotonttien laskevasta kysynnästä ja toisaalta urbaanimman keskusta-asumisen suosion noususta. Syntyi yhteinen tavoite: KUUMA-seudun asumisen konseptia oli syytä päivittää, jotta seudun vetovoimaa pystyttäisiin kasvattamaan. Millaista yhteistä suuntaa olisi kannattavaa hakea kasvavan pääkaupunkiseudun naapurina? Tämä tulevaisuusorientoitunut selvitys pyrkii vastaamaan heränneisiin kysymyksiin tarjoten konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. KUUMA-seudun kaavoitusjaosto

17 Työn tarkoitus Asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat Selvityksen tavoitteena on tarjota ajankohtainen katsaus seudun asumisen tulevaisuuteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä kuntien virkamiehille ja päättäjille. Työn tuloksilla pyritään antamaan vastauksia siihen millaiseen tulevaisuuteen seudun maankäytön suunnittelussa tulisi varautua, sekä kuvaamaan millaiset asumismuodot, talotyypit ja sijainnit ovat tulevaisuudessa kysyttyjä. Selvityksen tuloksien perusteella otetaan myöskin kantaa siihen millaisella aluerakenteella pystytään vastaamaan esimerkiksi tiukentuviin päästövähennysvaateisiin. Työn tavoitteena on lisäksi seutu- ja kuntaprofiloinnin edistäminen Helsingin seudulla. KUUMA-seudun asuinhuoneistorakentaminen talotyypeittäin Pientalokysynnän trendi ollut laskeva vuodesta 2006 lähtien, vastaavasti kaupunkimaisen asumisen suosio on vahvistunut Väestön ikääntyminen, yksinasuminen ja kotitalouskokojen pieneneminen ovat nostaneet kaupunkiasumisen suosiota Kaupunkiasuminen näyttää olevan pysyvä asumisen trendi Kaupunkiasumisen lisäksi elämäntyylit ja asumistoiveet ovat muutoksessa, jolloin asumiselta ei välttämättä tavoitella samoja asioita kuin aiemmin Kaupunkipientalo ja miniomakotitalo ovat asukaskyselyn mukaan uusista talotyypeistä kiinnostavimmat, vastaavasti suurten omakotitalotonttien kysyntä hiipuu Yhtiömuotoinen pientaloasuminen, mahdollisuus autottomaan asumiseen, etätyötilat ja ohjattu ryhmärakentaminen nähdään tulevaisuuden asumisen trendeinä Kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää Asukkaat tuntevat seudun muita kuntia heikosti Kuntien vetovoimatekijät ovat hyvin samankaltaisia kaikissa kunnissa Paikkamarkkinointi ja -brändäys oli liitetty osaksi suunnittelua vain harvoissa tapauksissa KUUMA-seutu muodostaa merkittävän osan Helsingin seudusta, sillä KUUMA-kunnissa asuu yli asukasta. Seudun ominaispiirre on pääkaupunkiseudulle suuntautuva työssäkäynti, sekä pääkaupunkiseutua selvästi suurempi pientalojen osuus kokonaisasuntokannasta. KUUMA-seutu muodostuu seuraavista kunnista: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Lähestymistapa ja tulokset Selvityksessä kerättiin mittava aineisto: aineiston keruu tapahtui perehtymällä asumisen tulevaisuutta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen, kokoamalla seudun kuntien rakennusvalvonnoista tilastot asuntojen rakentamisesta vuosilta , haastattelemalla kuntien kaavoittajia, tekemällä asukaskysely asumispreferensseistä ja lopuksi koostamalla aineistoa yhteen asiantuntijatyöpajassa. Tuloksista oli hahmotettavissa kolme pääteemaa. Seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin Seudun väestö jatkaa kasvuaan, joskin kasvuvauhti puolittuu vuosien ,2 prosentin vahvan kasvun vauhdista noin 0,6 prosentin vuosittaiselle tasolle Absoluuttisesti tämä tarkoittaa vuoteen 2040 mennessä noin asukkaan lisäystä Keskustojen pienille ja keskikokoisille asunnoille on jatkossakin kysyntää Muuttovoitto painottuu keskustoihin Johtopäätökset Tämän selvityksen perusteella KUUMA-seudun kuntien tulisi harkita asumisen kokonaiskonseptia uudelleen, sillä menneiden vuosikymmenien asumisratkaisuilla ei vastata vuoden 2040 asumisen tarpeisiin. Uusia asumisen konsepteja ja ratkaisuja on kehitettävä, sillä asumispreferenssit urbanisoituvat ja eriytyvät yhä moninaisemmiksi, jolloin asumiseen ei ole enää osoitettavissa yhtä mallia, joka sopisi kaikille. KUUMA-seudun kunnille on esitettävissä kaksi asumisen mallia: 1. Urbaanit pikkukaupungit: urbaanien kuntien asumisen malli, jossa tunnistetaan kaupungistumiskehitys voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi 2. Monipuolisen asumisen KUUMA-kunnat: keskitytään tarjoamaan urbaania mallia monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja Näiden asumisen mallien avulla KUUMA-seudun kuntien aiempaa selkeämpi profilointi on helpompaa. Profiloinnin ja markkinoinnin kautta kuntien tunnettuus paranee ja muuttoa harkitsevien on helpompi löytää itselleen sopiva kotikunta. Asumisen kaksi mallia eivät toisaalta poissulje toisiaan, sillä yksittäisen kunnan on mahdollista kehittää kaupunkimaista asumista sekä myös panostaa asumisen tarjonnassa sellaisiin vaihtoehtoihin, jotka tukevat erilaisia elämäntyylejä ja -tilanteita. Näillä asumisen malleilla KUUMAseutu pystyy vastaamaan paremmin pääkaupunkiseudun vetovoimaan, kun asumisen vaihtoehtoina ovat urbaanit pikkukaupungit sekä monipuolisen asumistarjonnan KUUMA-kunnat. Harkitessasi muuttoa seuraavan kerran: millaisen palvelutason asuinalue sinua kiinnostaisi eniten? KUUMA-seutu 2040: Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan Policy brief KUUMA-seutu 2040: Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan Policy brief

18 KUUMA-asuminen 2040: Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan Jaakko Huttunen KUUMA-seudun kaavoitusjaosto Loppuraportti

19 Julkaisun tiedot KUUMA-seudun raportteja Tämä julkaisu on loppuraportti KUUMA-seudun kaavoitusjaoksen projektista Kuuma-asuminen Projekti oli käynnissä vuosina Projektin ovat rahoittaneet KUUMA-seudun kunnat ja Uudenmaan liitto. Teksti: Jaakko Huttunen Valokuvat: Suvi Suovaara Taitto: Mirva Talusén Viittausohje tähän selvitykseen: Huttunen J. (2017) KUUMA-asuminen 2040, pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monipuolisuudellaan. KUUMA-seudun kaavoittajien selvitys Selvitys on saatavilla internetistä: Projektissa mukana Projektikoordinaattori: Jaakko Huttunen Koordinaattorin työpari: Mirva Talusén, Sipoo Projektiryhmä: Sampo Perttula, Järvenpää Hannele Selin, Järvenpää Matti Kanerva, Sipoo Anita Pihala, Nurmijärvi Suvi Lehtoranta, Vihti Tero Luomajärvi, Kirkkonummi Mika Ahonen, Hyvinkää Hannu Lindqvist, Hyvinkää Henna Lindström, Tuusula Heini-Sofia Iho, Kerava Pertti Österman, Pornainen Lauri Poru, Mäntsälä Aila Elo, Uudenmaan liitto Mari Karsio, Järvenpää Ari Vesikkala, Järvenpää Ohjausryhmä: Sampo Perttula, Järvenpää Suvi Lehtoranta, Vihti Pekka Söyrilä, Sipoo Kiitokset kaikkien Kuuma-kuntien lähtötietojen keruussa työpanoksensa antaneille sekä kaikille asukaskyselyyn vastanneille!

20 Sisällysluettelo Saatesanat 4 Tiivistelmä 5 1. Johdanto - Kaupungistuminen muuttaa KUUMA-kuntien asumista 6 2. Työn tavoitteet Aineistokuvaukset Lähdekirjallisuus Asuntotuotannon tilastotarkastelu Kaavoittajahaastattelut Asukaskysely Asiantuntijatyöpaja KUUMA-kuntien asumiseen vaikuttavat tekijät ja ilmiöt Seudun väestönkasvu hidastuu Muuttoliike Vieraskieliset ja maahanmuutto Keskustojen kysyntää kasvattaa vanheneva väestö ja yksinasujat Asumispreferenssien muutokset - uusi urbanismi ja asumisurien eriytyminen Asuntotuotannon tilastotarkastelu Seudun asuntokanta Seudun asuntotuotannon tilastotarkastelu Asuntotuotantotarve siirtyy keskustojen kerrostaloasuntoihin Kaavoittajahaastattelut - KUUMA-asumisen haasteet ja ilmiöt Eheällä yhdyskuntarakenteella vastataan tulevaisuuden maankäytön tarpeisiin Keskustojen kasvava kysyntä luo kehittämistarpeita Tarve uusille talotyypeille, asumis- ja rakennuttamismuodoille Kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä kehitettävää Asukasryhmät - monikulttuurisuus ja vanheneminen osana suunnittelua KUUMA-kuntien asukaskysely Vastaajien taustatietoja Omakotitaloasuminen suosituinta, urbaani asuminen lähes yhtä suosittua Asumistarjonnasta monipuolista ja rohkeaa - uusille asumisen ratkaisuille on kysyntää KUUMA-kunnat vastaavat toiveisiin KUUMA-asumisen tulevaisuuskuva 2040 Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan Projektin tulokset koostetusti Johtopäätökset Suositukset Maankäyttöä on tehostettava ja laadukkaisiin keskustoihin on panostettava Talotyyppejä ja asumismuotoja on monipuolistettava Paikkamarkkinointi ja -brändäys osaksi maankäytön suunnittelua 52 KIRJALLISUUS 54 LIITTEET 57 KÄSITTEET 58

21 Saatesanat Tämä selvitystyö on syntynyt KUUMA-seudun kaavoittajien toimesta. KUUMA-seutuun kuuluvat pääkaupunkiseudun kehyskunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. KUUMA-seudulla asuu lähes asukasta. KUUMAseutu kuuluu osaltaan Helsingin seutuun, jonka muita kuntia ovat pääkaupunkiseudun neljä kuntaa eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Selvitystyö lähti liikkeelle syksyllä 2016, kun kuntien kaavoittajat keskustelivat yhteisestä havainnostaan: seudun pientalokysyntä näytti olevavan laskusuuntainen, kun taas kerrostalorakentaminen vaikutti vetävän erityisen hyvin. Kaavoittajien mieltä askarrutti erityisesti se että onko kyseessä väliaikainen vai kenties pysyvämpi ilmiö. Näille havainnoille kaivattiinkin selvityspohjaista näyttöä. Täten selvitystyötä varten muodostettiin seudun kaavoittajista projektiryhmä, sekä varsinaista selvitystyötä varten palkattiin projektikoordinaattori. Selvitystyön rajattiin koskemaan asumisen ja maankäytön tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen tulevaisuuden trendien käsittely rajattiin työn ulkopuolelle, sillä kyseisten aihealueiden käsittelyyn olisi tarvittu aihepiirin syvällisempää substanssiosaamista. Yleisesti työstä on syytä mainita, että siinä käsitellään KUUMA-kuntia tulevaisuutta seudullisesta näkökulmasta, jolloin työn tuloksilla ja suosituksilla pyritään tarjoamaan strateginen kokonaiskatsaus seudun kehittämiseen. Täten yksittäisen kunnan kannalta työn tuloksia ja suosituksia ei tule käsittää eksakteina ohjenuorina, vaan pikemminkin tulokset ja suositukset tulee ymmärtää seudulliseen kokonaisuuteen pyrkivinä. Lisäksi tulee huomioida se että tulevaisuusorientoituneissa selvityksissä mahdolliset tulevaisuudet eivät välttämättä ole kaikkien toimijoiden kannalta edullisia tai mieluisia, sillä myös ei niin mieluisiin tulevaisuusskenaarioihin on pystyttävä varautumaan. Näistä varoittavista sanoista huolimatta, antoisaa matkaa KUUMA-seudun tulevaisuuteen! Selvityksen projektiryhmä koostui seudun kaavoitusjaoksesta sekä asuntojaoksesta. Selvityksen on laatinut hankkeen projektikoordinaattori Jaakko Huttunen. Mirva Talusénin työpanos tulee huomioida erityisesti, sillä hän toimi selvityksen laadinnassa projektikoordinaattorin työparina. 4

22 Tiivistelmä Tämä selvitys käsittelee Helsingin seutuun kuuluvan KUUMA-seudun kuntien asumisen tulevaisuutta. Projekti käynnistettiin alkuvuodesta 2016, kun seudun kaavoittajat havaitsivat pientalotonttien kysynnän olleen laskeva. Tälle havainnolle kaivattiin tutkimuspohjaista näyttöä. Työn tavoitteena on tarjota ajankohtainen katsaus seudun asumisen tulevaisuuteen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä kuntien virkamiehille ja päättäjille. Työn tuloksilla pyritään antamaan vastauksia siihen millaiseen tulevaisuuteen seudun maankäytön suunnittelussa tulisi varautua, sekä kuvaamaan millaiset asumismuodot, talotyypit ja sijainnit ovat tulevaisuudessa kysyttyjä. Selvityksen tuloksien perusteella otetaan myöskin kantaa siihen millaisella aluerakenteella pystytään vastaamaan esimerkiksi tiukentuviin päästövähennysvaateisiin. Työn tavoitteeksi mainittakoon myös seutu- ja kuntaprofiloinnin edistäminen Helsingin seudulla. Selvityksessä käytetty mittava aineisto kerättiin viidessä vaiheessa. Ensin perehdyttiin asumisen tulevaisuutta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen. Tämän jälkeen tehtiin kuntien rakennusvalvontoihin asuntotuotannon tilastotarkastelu, jossa selvitettiin erilaisten talotyyppien rakentamismääriä vuosina Tilastotarkastelun jälkeen haastateltiin kuntien kaavoittajia keskeisistä maankäytön suunnittelun ja asumisen haasteista. Tämän jälkeen suoritettiin asukaskysely, jossa selvitettiin seudun asukkaiden asumispreferenssejä. Edellä mainittua aineistoa hyödynnettiin järjestetyssä tulevaisuustyöpajassa. Selvityksen keskeinen lopputulema on se, että seudun kunnilla on tarve harkita asumisen kokonaiskonseptia uudelleen, sillä menneiden vuosikymmenien asumisratkaisuilla ei vastata tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Tästä syystä seudun kuntien on kehitettävä uusia asumisen konsepteja ja ratkaisuja, sillä asumispreferenssit urbanisoituvat ja eriytyvät yhä moninaisemmiksi, jolloin asumiseen ei ole enää osoitettavissa yhtä kaikille sopivaa mallia. Selvityksen tulokset jakautuvat kolmeen päätulokseen: 1. seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin, 2. asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat 3. kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää. Selvityksessä esitetään seudun kunnille kaksi erilaista asumisen mallia, joilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin asumisen tarpeisiin: 1. urbaanit pikkukaupungit - urbaanien kuntien asumisen malli, jossa tunnistetaan kaupungistumiskehitys voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi sekä 2. monipuolisen asumisen KUUMA-kunnat. Uusilla asumisen malleilla tavoitellaan vetovoimaisempaa KUUMA-seutua. Selvityksen kaikille kunnille yhteiset suositukset on jaettu tulosten perusteella kolmeen: 1. maankäyttöä on tehostettava ja laadukkaisiin keskustoihin on panostettava, 2. talotyyppi- ja asumismuototarjontaa on monipuolistettava sekä 3. paikkamarkkinointi ja -brändäys on otettava osaksi maankäytön suunnittelua. Edellä mainittuja johtopäätöksiä ja suosituksia suositellaan hyödynnettävän valmisteltaessa uusia kuntastrategioita ja -visioita. Erityisesti kuntien maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan sektoreilla suosituksia tulisi harkita toteutettaviksi. 5

23 1. Johdanto Kaupungistuminen muuttaa KUUMA-kuntien asumista Suomessa asumisen voidaan katsoa olevan suurimmassa murroksessa, sitten luvuille sijoittuneen maaltamuuton jälkeen: maaseutu ja pikkukaupungit näivettyvät, kun taas suurten kaupunkiseutujen kasvukeskukset kasvavat. Suurten kaupunkiseutujen kasvu kuitenkin eriytyy, sillä kaupunkiseutujen keskuskaupungit vetävät tällä hetkellä väkeä voimakkaasti, kun taas keskuskaupunkien reunamien kehyksillä kasvu ei ole viimeisten vuosikymmenien tasolla. Nurmijärvi-ilmiön sijaan voidaan puhua Helsinki-ilmiöstä, sillä Helsingin kaupungin muuttovoitto kasvoi hyvin voimakkaasti 2010-luvulla kun taas kehyskuntien muuttovoitto vähentyi. Esimerkiksi Helsingin kaupungin muuttovoitto on 25-kertaistunut vuosina , verrattuna vuosiin Puolestaan Helsingin seudun kehyskaupungit saivat vuosina noin kuusi kertaa vähemmän muuttovoittoa kuin vuosina (Aro 2014.) Suomalaisten asumispreferenssit kertovat konkreettisesti edellä kuvaillusta muutoksesta: suomalaiset haluavat asua yhä enenevissä määrin kaupunkimaisessa ympäristössä, hyvän joukkoliikenteen ja palvelujen läheisyydessä. Pientaloasumisen suosio on puolestaan laskenut viimeisimpien kyselyiden mukaan merkittävästi, kertovat Kunnallisalan Kehittämissäätiön ja Suomen Ympäristökeskuksen viimeisimmät kyselytutkimukset. Kunnallisalan kehittämissäätiön (2017) mukaan yli kolmannes (35 %) suomalaisista haluaa asua kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä, kun vuoden 2013 kyselyssä 28 % vastaajista piti tiivistä kaupunkiasumista toivottuna. Suomen Ympäristökeskuksen (Strandell 2017) toteuttaman asukasbarometrin mukaan suomalaisten toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa onkin kerrostalo (42 %). Myös toteutuneen kysynnän mukaan kaupunkimainen kerrostaloasuminen on tällä hetkellä todella suosittua. (Strandell 2017.) Kaupunkiasumisen kasvaneen suosion lisäksi asumi- 6

24 nen ei näyttäydy enää yhtä homogeenisena kuin muutama vuosikymmen sitten, sillä nykyään asumisurat eriytyvät mitä moninaisempiin suuntiin ja vaiheisiin elämäntilanteiden mukaan. Esimerkiksi yksinasuminen kattaa kaikki ikäluokat, vuokra-asuminen on suosittua suurissa kaupungeissa sekä perinteinen ydinperhe-asumisen asema horjuu. (Viitala 2017.) Entä miten edellä kuvailtu kehitys ilmenee pääkaupunkiseudun kehyskunnissa eli KUUMA-kunnissa? Alkuun on syytä todeta KUUMA-kuntien asumisen erityispiirre: KUUMA-kunnissa asuminen perustuu pääosin edulliseen pientaloasumiseen ja pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueiden hyvään saavutettavuuteen. KUUMA-kunnat ovatkin täten merkittävä asuinseutu yli :lle Helsingin seudun asukkaalle. Tiiviin kaupunkiasumisen suosion kasvaminen on kuitenkin havaittavissa myös KUUMA-kunnissa. Erityisen hyvin kerrostaloasumisen suosio ilmenee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä olevien KUUMA-kuntien keskustojen kerrostaloasuntojen rakentamisbuumina, kun taas pientalorakentamisen kysyntä on ollut jo pidemmän aikaa laskeva (HYPO 4/2016). Kerrostaloasumisen suosion kasvaminen ja pientaloasumisen suosion laskeminen eivät perustu ainoastaan asumispreferensseihin, vaan muuttovalintaan vaikuttavat ensisijaisesti tarjolla olevat mahdollisuudet, niin työn, opiskelun ja vapaa-ajankin suhteen. Myös hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja laadukkaat lähipalvelut ovat kaupunkiasumisen vetovoimatekijöitä verrattuna väljiin pientalomaisiin alueisiin. Väestön ikääntyminen, yksinasuminen ja kotitalouksien koon pieneneminen ovat myös suorassa yhteydessä keskustojen kerrostaloasumisen suosion kasvuun, mainitaan Suomen ympäristökeskuksen Kaupunkikudokset -tutkimushankkeessa (Ristimäki ym. 2017, s. 162). Edellä kuvailtuun pääkaupunkiseudun ja KUUMA-seudun työssäkäynnin ja asumisen dynamiikkaan ei ole odotettavissa radikaaleja muutoksia lähitulevaisuudessakin merkittävimmät työ- ja opiskelupaikkojen keskittymät sijainnevat pääkaupunkiseudulla, kun taas KUUMA-seutu toimii suurelle osalle Helsingin seudun väestöstä ensisijaisesti asuinpaikkana. KUUMA-seudun toimijoiden kannalta oleellista on kuitenkin tunnistaa KUUMA-seutuun vaikuttava kaupungistumiskehitys, sillä kaupungistuminen muuttaa asumista etenkin KUUMA-kuntien keskustoissa kohti urbaanimpaa muotoa. KUUMA-seudun virkamiesten ja päättäjien onkin syytä tunnistaa näiden muutosten vaikutus esimerkiksi tarvittavaan asuntokantaan, sen sijaintiin ja muotoon. KUUMAseudun menestymisen kannalta erityisen tärkeää olisikin pystyä luomaan aiempaa kestävämpiä ja monipuolisempia asumisen muotoja, joilla voidaan vastata kasvavan väestön muuttuviin tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Seudullisesta näkökulmasta projektin tekee haasteelliseksi se seikka, että KUUMA-seutu koostuu varsin erilaisista kunnista. Yhteistä kaikille kunnille on kuitenkin pientalovaltaisuus verrattuna pääkaupunkiseutuun. Kuntien erot ilmenevät puolestaan yhdyskuntarakenteen, työpaikkaomavaraisuuden, väestötiheyden ja väestönkasvunkin suhteen. Keski-Uudenmaan Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää ovat selkeimmin profiloitavissa kaupunkimaisiksi radanvarsikunniksi, kun taas loput seitsemän KUUMA-kuntaa ovat enemmän tai vähemmän pientalomaisia kuntia, joissa on myös laajoja maaseutumaisia alueita ja osissa kunnissa on myös useita keskustoja. Näistä Sipoo ja Tuusula ovat radanvarsikuntien lisäksi tietynlaisessa erityisasemassa suhteessa pääkaupunkiseutuun, johtuen niiden sijainnista ja saavutettavuudesta. Lisäksi Sipoo ja Kirkkonummi ovat ainoita KUU- MA-seudun merellisiä kuntia. Puolestaan Nurmijärven, Vihdin ja Pornaisten kuntia voi selkeimmin luonnehtia väljän ja maaseutumaisen pientaloasumisen kunniksi. Täten seudun kuntien asumisen ja maankäytön suunnittelun haasteetkin ovatkin osittain erilaisia. Taulukossa 1. kuvataan KUUMA-kuntien monimuotoisuutta. 7

25 Taulukko 1. KUUMA-kuntien profilointia Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Tuusula Sipoo Pornainen Vihti x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Kaupunkimainen Maaseutumainen Monikeskuksinen Pientalovaltainen Hyvinkää Järvenpää Kerava x x x 8

26 9

27 2. Työn tavoitteet Työn tavoitteena on peilata KUUMAseudun asumisen nykytilaa suhteessa tulevaisuuden asumisen haasteisiin ja megatrendeihin. Projektin tarkoituksena täten onkin tunnistaa erityisesti ne asumisen haasteet ja megatrendit, jotka vaikuttavat KUUMA-seutuun. Työn pääasiallinen tarkoitus on tarjota kuntien päättäjille, maankäytön suunnittelijoille ja asuntopolitiikan ammattilaisille tukea päätöksentekoon. Työn tarkoituksena ei ole toimia eksaktina ohjenuorana esimerkiksi yksittäisen kunnan asunnontuotantotarpeen kohdalla, vaan pikemminkin tarkoituksena on tuoda esiin sellaisia seudullisia ilmiöitä ja muutoksia, joihin KUUMA-kuntien on syytä varautua lähitulevaisuudessa. Täten työn luonne pohjautuu lähinnä yhteiskunnalliseen ja tulevaisuudentutkimukselliseen otteeseen. Kuntien maankäytöstä ja asumisesta vastaaville virkamiehille puolestaan pyritään osoittamaan uusia näkökulmia, mahdollisuuksia ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan kohdentaa suunnittelua vastaamaan asumisen muuttuviin tarpeisiin. Yksittäisten kuntien kannalta työllä pyrittiin aiempaa selkeämpään kuntaprofilointiin, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kuntien markkinointi- ja strategiatyössä. Projektissa tunnistettiin myös tarve päivittää KUUMA-seudun asumisen kokonaiskonseptia: perustuuko KUUMA-seudun asumisen konsepti yhä suureen omakotitaloon väljällä tontilla, vai onko se nykyisellään jotain muuta? Projektin tavoitteena on Kuvata KUUMA-seudun asumisen nykytilaa ja tulevaisuutta vuoteen 2040 sekä tunnistaa seudun asumisen keskeisiä haasteita ja trendejä Tarjota tukea virkamiehille ja päättäjille päätöksentekoon Edistää seutu- ja kuntaprofilointia Helsingin seudulla 10

28 Projektissa paneudutaan erityisesti seuraaviin ydinkysymyksiin Tunnistaa miltä KUUMA-seudun asuminen näyttää vuonna 2040 ja miten kaavoituksessa voidaan siihen varautua. Kysymykseen tulevat uudet aluekehityskohteet kuten myös uudelleenkaavoitettavat alueet Tunnistaa millaisille asumismuodoille ja talotyypeille on tarvetta ja kysyntää vuonna 2040 Millaisella yhdyskuntarakenteella voidaan vastata megatrendien asettamiin haasteisiin, kuten ekotehokkuustarpeisiin 11

29 3.1 Lähdekirjallisuus 3. Aineistokuvaukset 12 Tässä työssä pääasiallisena lähdekirjallisuutena on käytetty Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Ympäristöministeriön viimeisimpiä tutkimushankkeita ja selvityksiä. Suomen ympäristökeskuksen (2017) Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla, kaupunkikudokset ja vyöhykkeet -tutkimushankkeessa on tutkittu yhdyskuntarakenteen kehittymistä erilaisilla kaupunkiseuduilla. Tutkimushankkeessa on myös keskitytty asumisen trendien muutoksiin. Tulevaisuuden asuntotuotantotarvetta on puolestaan ennakoitu Ympäristöministeriön (2016) ja Newsec Valuation Oy:n yhteishankkeessa Kysyntälähtöinen asuntotuotantotarve Helsingin seudulla Tulevaisuuden asumisen kannalta on tärkeää tunnistaa asumismieltymyksiin vaikuttavia tekijöitä. Näitä tekijöitä on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen ja Kunnallisalan kehittämissäätiön (2017) asukaskyselyissä ja -tutkimuksissa. SYKEn asukasbarometri on nyt toteutettu neljästi: vuonna 1998, 2004, 2010 ja Täten suomalaisista asumismieltymyksistä juuri asukasbarometrin tuloksia voidaan pitää luotettavimpina. Asukasbarometrin tulosten luotettavuutta tulee kuitenkin pohtia kriittisesti, sillä noin 3000 vastauksen tuottama aineiston avulla ei pystytä yleistämään täysin koko Suomen asumispreferenssejä. Toisaalta kyselyn vahvuudeksi täytyy huomioida se että vastaukset on kerätty yli asukkaan taajamista, joissa asuu yli 65 % suomalaisista (Strandell 2017, 11). Yli asukkaan taajamien määrän voidaan tulevaisuudessa olettaa kasvavan. Tästä syystä kyselyn tuloksilla pystytään ennakoimaan myös tulevaisuuden asumisen trendejä. KUUMA-seudun kuntien kannalta barometrin keskittyminen vähintään asukkaan taajamiin on toimiva, sillä kaikissa KUUMA-kunnissa, pois lukien Pornainen, on yli asukasta.

30 3.2 Asuntotuotannon tilastotarkastelu Asuntotuotannon tilastotarkastelu tehtiin vuoden 2017 tammi-maaliskuun -välisenä aikana. Tilastokysely osoitettiin KUUMA-kuntien rakennusvalvontoihin. Tarkastelujakso tehtiin vuosille Asuntotuotannon tilastotarkastelussa pyydetyt tilastot saatiin yhdeksästä kunnasta. Pornaisista tilastotarkasteluaineistoa ei saatu. Tilastokyselyllä selvitettiin muun muassa asuntorakentamisen määrää talotyypeittäin, huonepinta-alaa ja rakentamisen sijoittumista (sijoittuminen asemakaavalle tai kaavoittamattomalle maalle). Tilastotarkastelussa kysyttiin myös pientalojen tonttikokojen mahdollisia muutoksia, mutta tätä ei saatu selville, sillä pientalojen tonttikokoa olisi pitänyt kysyä vain asemakaava-alueilta, jolloin tulokset olisivat olleet tilastollisesti vertailukelpoisia. Asemakaavojen ulkopuolella sijaitsevat esimerkiksi maatilojen päärakennukset, jotka vääristävät pientalojen tonttikokojen keskiarvot ylisuuriksi. Tonttikokojen vertailussa havaittiin myös tilastollisia puutteita monessa kunnassa, joten tonttikokojen tilastotarkastelu ei ole myöskään tästä syystä luotettava. Kerättyä tilastotarkastelua täydennettiin Ympäristöministeriön ja Newsec Valuation Oy:n (2016) asuntotuotannon tarvetta käsittelevällä selvityksellä. Yleisesti tilastoinnin käytännöissä huomattiin olevan niin paljon puutteita, että tilastoinnin käytäntöjä tulisi ensin kehittää, jotta seudullinen yhteistyö tulevaisuuden tutkimus- ja selvityshankkeissa olisi mahdollisimman hedelmällistä. Tilastotarkastelun tuloksista esitellään luvussa Kaavoittajahaastattelut KUUMA-kuntiin tehdyissä kaavoittajahaastatteluissa keskityttiin selvittämään seudun maankäytön suunnittelun ja asumisen erityisiä ongelmia ja haasteita. Kaavoittajahaastattelut tehtiin helmi-maaliskuun aikana. Kaavoittajahaastattelut toteutettiin pääsääntöisesti haastateltavien organisaation tiloissa. Haastateltavat toimivat yleensä edustamansa kunnan kaavoitusjohtajina tai yleis- ja asemakaavoittajina. Yleensä haastatteluihin osallistui 2-3 henkilöä, kuitenkin joistakin kunnista vain yksi henkilö. Haastattelujen kesto vaihteli ajallisesti puolesta tunnista reiluun tuntiin. Kaavoittajahaastatteluista nousi esiin viisi teemaa, joiden pohjalta asiantuntijatyöpajan ohjelma rakennettiin. Lisää kaavoittajahaastatteluista luvussa Asukaskysely KUUMA-asumisen tulevaisuus projektin yksi merkittävä osa-alue oli seudulle tehtävä asukaskysely, jossa selvitettiin asukkaiden asumispreferenssejä laaja-alaisesti. Kyselyssä selvitettiin lähinnä KUUMA-seudun asukkaiden asumisen arvostuksia, asumisen nykytilannetta ja tulevaisuuden toiveita. Asukaskysely päätettiin kohdistaa KUUMA-kuntien asukkaille, sillä seudun muuttovoitto koostuu pääasiassa KUUMA-kuntien välisestä sisäisistä muutoista. Täten oli perusteltua perehtyä juuri heidän asumismieltymyksiinsä. Kysely toteutettiin verkkokyselynä pääasiassa hyödyntämällä kuntien Facebook-asukasfoorumeita ja Twitteriä. Lisäksi kyselyä markkinoitiin kuntien omilla sivustoilla, paikallismedioissa ja myös Helsingin Sanomissa. Jakelusta vastasivat kuntien viestintävastaavat, sekä kyselyn toteuttajat Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA ja Media Clever Oy, jotka osaltaan vastasivat myös asukaskyselyn tuloskoosteen toteuttamisesta. Kysely oli avoinna Asukaskyselyn vastaajamäärä oli 1468 vastaajaa, joista 87 % oli KUUMA-seudun nykyisiä asukkaita. Puolestaan pääkau- 13

31 punkiseudulta vastaajia oli yhteensä 13 % kaikista vastaajista. Muualta Suomesta kyselyyn osallistuneita oli 6 % vastaajista. Asukaskyselyn vastauksia tarkasteltaessa tulee huomioida kyselyn suhteellisen pieni otanta ja vinouma vastaajissa: vastaajista naisia oli kolme neljännestä kaikista vastaajista. Lisäksi yli 64-vuotiaita vastaajista oli vain 10 prosenttia. Kyselyn markkinoinnissa käytettiin myös maksettua Facebook-mainontaa. Maksettua Twittermainontaa ei alun kokeilun jälkeen jatkettu, sillä Facebook-markkinointi koettiin tehokkaimmaksi tavaksi saavuttaa vastaajat. Facebook-mainonta tavoitti suuren määrän KUUMA-asukkaita, että myös potentiaalisia tulevaisuuden KUUMA-asujia pääkaupunkiseudulta. Luvussa seitsemän esitellään kyselyn tuloksia. Tarkempia kuntakohtaisia analyysejä kyselytuloksista on mahdollista kysyä kyselyn toteuttaneilta yrityksiltä. 3.5 Asiantuntijatyöpaja KUUMA-asuminen 2040 asiantuntijatyöpaja järjestettiin Hyvinkään Villatehtaalla Työpajan tarkoituksena oli saattaa osallistujat keskustelemaan KUUMA-asumisen nykytilasta, sen haasteista, sekä seudun kannalta toivotusta tulevaisuuden kehityksestä. Työpajassa muodostettiin myös runko KUUMA-asumisen tulevaisuuskuva vuodelle 2040, jota täydennettiin myöhemmin. Työpajan ohjelma muodostettiin kaavoittajahaastatteluissa ilmenneiden teemojen mukaan. Työpajaan osallistui kaavoittajia, kuntien kehitysjohtajia ja asumisen asiantuntijoita kaikista KUUMAkunnista sekä Espoosta että Uudenmaan liitosta. Työpajan järjestäjinä toimivat hankkeen projektikoordinaattori Jaakko Huttunen ja Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA, joka myös koosti työpajan tulokset (kts. liite 4). 14

32 15

33 4.1 Seudun väestönkasvu hidastuu 4. KUUMA-kuntien asumiseen vaikuttavat tekijät ja ilmiöt KUUMA-kuntien asumiseen vaikuttavat useat tekijät. Selkeimmin asumiseen vaikuttavat muutokset liittyvät väestön kasvuun ja ikääntymiseen, kaupungistumiseen, kotitalouksien keskikoon pienenemiseen ja asumispreferenssien muutoksiin. Seuraavissa kappaleissa esitellään edellä mainittujen aihepiirien lisäksi muun muassa muuttoliikkeen ja maahanmuuttoon teemoja. Viimeiset vuosikymmenet pääkaupunkiseudun kehyskunnat ovat kasvaneet ripeää vauhtia. Vuosien aikana kehyskuntiin on muuttanut henkilöä, joka tarkoittaa seudulla 1,2 prosentin vuotuista kasvuvauhtia. Tulevaisuudessa kasvun on ennakoitu jatkuvan kehyskunnissa, joskin kasvuvauhti hidastuu noin 0,6 prosenttiin vuodessa. Pääkaupunkiseudulla kasvu on hieman ripeämpää, noin 1 prosenttiyksikön vuodessa. (YM 2016, s. 12.) Kuten kuvassa 1. esitetään, vuoteen 2040 mennessä KUUMA-seudulla ennakoidaan asuvan noin asukasta, joka tarkoittaa vuoden 2014 tasosta noin asukkaan lisäystä vuoteen 2040 mennessä (Suomen virallinen tilasto 2017). Tilastokeskuksen (2017) tilastojen mukaan ennakoitu suhteellinen väestönkasvu vuosien 2014 ja 2040 välillä on suurinta Sipoossa (19 %). Puolestaan Järvenpäässä ja Nurmijärvellä ennakoitu väestönkasvu samaisella ajanjaksolla on 17 prosenttiyksikköä. Keravalle, Kirkkonummelle ja Tuusulaan ennakoidaan 16 prosentin kasvua. Mäntsälän (15 %), Vihdin (12 %), Pornaisten (12 %) ja Hyvinkään (9 %) väestönkasvun on ennakoitu jäävän pienimmäksi KUUMAkunnista (kts. kuva 2.). Kyseisten kuntien alhaisempaan väestönkasvuun syitä ovat muun muassa iäkäs väestö ja alhainen syntyvyys. (Suomen virallinen tilasto 2017.) Väestöprojisoinneissa tulee myös huomioida sellaisia muuttujia, joita ei ole sisällytetty nykyisiin ennusteisiin, kuten esimerkiksi urbanisoituvat asumispreferenssit, joiden vaikutuksia ei pystytä huomioimaan tämän hetkisissä tilastoissa. Myös erilaisilla luonnonkatastrofeilla ja humanitäärisillä kriiseillä, kuten ilmastopakolaisuudella, voi olla radikaaleja vaikutuksia ennusteisiin. 16

34 Kuva 1. KUUMA-seudun väestö 2014 ja väestöennusteet vuodesta 2015 vuoteen 2040 (Suomen virallinen tilasto 2017) KUUMA-kuntien ennakoitu väestönkasvu vuosina % 17 % 16 % 17 % 16 % 16 % % % 19 % % 0 Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti 2014 väestö 2040 ennakoitu väestö % ennakoitu kasvu Kuva 2. KUUMA kuntien ennakoitu väestönkasvu (Suomen virallinen tilasto 2017, perustuu Tilastokeskuksen 2014 tilastoihin) 17

35 4.2 Muuttoliike KUUMA-kunnat ovat saaneet muuttovoittoa pääkaupunkiseudulta koko 2000-luvun ajan, mutta nettomuutto on pienentynyt vuodesta 2007 lähtien. (Helsingin seudun suunnat 2017). Kuvassa 3 on esitetty muuttoliike ikäryhmien mukaan pääkaupunkiseudulla ja KUUMA-kunnissa vuonna Kuvasta nähdään kuinka valtaosa Helsingin seudun muuttovoitosta koostuu vuotiaista opiskelu- ja työikäisistä henkilöistä. KUUMA-kunnat saavat puolestaan muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä ja heidän alle 15-vuotiaista lapsistaan. KUUMA-kunnissa muuttotappio on suurimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä, jotka muuttavat pääkaupunkiseudulle ja muualle Suomeen. (YM 2016, 13.) KUUMA-kuntien kannalta oleellista olisi pystyä houkuttelemaan lisää vuotiaita sekä vuotiaita alle eläkeiän olevia ihmisiä vuotiaiden houkuttelemista KUUMA-kuntiin voidaan pitää erityisen haastavana, sillä KUUMA-kunnissa on varsin rajallisesti opiskelumahdollisuuksia. Kuva 3. Muuttoliike pääkaupunki- ja KUUMA-seuduilla vuonna 2014 (YM 2016, 13). Huom. kuvan kehyskunnilla viitataan KUUMA-kuntiin. 4.3 Vieraskieliset ja maahanmuutto Vieraskielisiä pääkaupunkiseudulla on noin 12 prosenttia, kun taas KUUMA-kunnissa vastaava osuus on vain noin 4 prosenttia (YM 2016, 18). Kuvasta 4 voidaan kuitenkin havaita että maahanmuuttajien suhteellinen osuus väestönkasvusta on pääkaupunkiseudulla lähes 40 prosenttia, kun KUUMA-kunnissa vastaava lukema on noin 30 prosenttiyksikköä. Sekä pääkaupunkiseudun että KUUMA-seudun kuntien kohdalla tätä voidaan pitää merkittävänä osuutena väestönkasvus- 18

36 Kuva 4. Maahanmuuton suhteellinen osuus väestönkasvusta (YM 2016, 24). Huom. kuvan kehyskunnilla viitataan KUUMAkuntiin ta. (YM 2016, 18.) Absoluuttisesti mitattuna KUUMA-kuntien kohdalla maahanmuuttajia on kuitenkin vähän verrattuna pääkaupunkiseutuun. Vuonna 2014 pääkaupunkiseudulle muutti noin 6000 maahanmuuttajaa ja KUUMA-kuntiin vain noin 700 maahanmuuttajaa. Viime vuosina lukemat ovat olleet kuitenkin suurempia johtuen pakolaiskriisistä, joka alkoi tarkastelujakson jälkeen vuonna (YM 2016, ) Yksi KUUMA-kuntien mahdollisuuksista olisikin houkutella nuoria maahanmuuttajia muuttamaan seudulle, jotta väestön ikääntyminen saataisiin tasapainoon. 4.4 Keskustojen kysyntää kasvattaa vanheneva väestö ja yksinasujat KUUMA-seudun väestö vanhenee nopeasti. Kuvasta 5 voidaan havaita kuinka vuonna 2016 yli 64-vuotiaiden osuus kasvoi suuremmaksi kuin vuotiaiden osuus. Tämä tarkoittaa että vuotiaiden olevien osuus on jo nyt pienempi kuin eläkeiässä olevien osuus. Puolestaan pääkaupunkiseudulla vuotiaita on jatkossakin enemmän kuin yli 64-vuotiaita. (YM 2016, 15.) Ikääntyvällä väestöllä on merkittävä vaikutus seudun asunto- ja palvelutarpeisiin. Ikääntyvät ihmiset tulevat luopumaan omakotitaloistaan, jolloin he siirtyvät keskustojen kerrostaloihin palveluiden äärelle. Tämä liikehdintä puolestaan lisää omakotitalojen tarjontaa keskustojen ulkopuolella. Samaan aikaan vuotiaiden osuus vähenee. Täten on todennäköistä, että KUU- MA-kuntien reunamille jää suuria omakotitaloja ilman kysyntää, kun taas keskustojen pieniin ja kohtuukokoisiin kerrostaloasuntoihin on jatkossa odotettavissa suurta kysyntää, johtuen ikään- 19

37 Kuva vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden osuudet KUUMA-kunnissa (YM 2016, 15) tyvästä väestöstä ja pienemmästä kotitalouskoosta. (YM 2016, 14; Ristimäki ym. 2017, 59) Seudun asuntokantaa käsitellään tarkemmin luvussa 5.1. KUUMA-seudun kuntien väestöstä 65-vuotta täyttäneiden osuus on vuonna 2017 liki viidennes (18 %). Tämän osuuden ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä 25 prosenttiyksikköön. Pääkaupunkiseudulla vastaavat ennusteet ovat 16 ja 21 prosenttia. Vertailun vuoksi todettakoon, että läntinen ja itäinen Uusimaa ovat ikääntyvän väestön suhteen haastavassa asemassa, sillä läntisellä Uudellamaalla vuonna vuotta täyttäneitä on 24 prosenttia ja vuonna 2040 jo 32 prosenttia. Koko Suomen osalta lukemat ovat 21 ja 26 prosenttia. (Uudenmaan liitto 2017.) KUUMA-seudun väestön vanhetessa ja perheellisten määrän vähetessä, kotitalouksien henkilömäärä pienenee. Yhden ja kahden hengen kotitalouksia oli vuonna 2014 pääkaupunkiseudulla 75 prosenttia, kun vastaava lukema oli KUUMA-kunnissakin miltei 70 prosenttia (YM 2016, 17). Puolestaan yhden hengen asuntokuntien osuus KUUMA-kunnissa keskimäärin on 31 %, tosin radanvarsien kaupunkimaisissa kunnissa tämä osuus on suurempi. Vertailun vuoksi Helsingissä yksinasuvia on puolet kaikista asuntokunnista. Jatkossa KUUMA-seudun kunnissa yhden hengen asuntojen tarve kasvaa nopeimmin Helsingin seudulta, johtuen nykyisestä asuntokannasta ja vanhenevasta väestöstä. (Laakso 2017, ) Yksinasujien kasvu asettaa asunnontuotannolle keskittämistarpeita keskustojen pieniin asuntoihin. (YM 2016, 17.) Yksin asuvat ovat myös muita useammin autottomia ja heille palveluiden läheisyys on tärkeää. Yleisesti yksin asuvia on eniten nuorten ja vanhojen ikäryhmissä. Yksin asuminen on lisääntynyt eniten vuotiailla naisilla leskeytymisen vuoksi. Miesten osuudet ovat myös kasvussa (Yksin kaupungissa 2016). Kaupungistuminen, vaurastuminen ja ikääntyminen 20

38 ovat merkittävimmät yksittäiset selittäjät yksin elämisen yleistymisessä. (Strandell 2011; Backman 2016a; 2016b.) Ikärakenteen muutos selittää puolestaan eniten asuntokuntien koon pienenemistä. Kuitenkin myös asuntokuntien muodostus on muuttunut ikäryhmien sisällä. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt eniten viimeisen kymmenen vuoden aikana vuotiailla perhekoon pienenemisen vuoksi. Tämä ikäryhmä onkin KUUMA-kuntien kannalta merkittävä, sillä kyseinen ikäryhmä on perinteisesti ollut juuri se ikäryhmä, joka tuo seudulle muuttovoittoa. Asuntokuntien keskikoon pieneneminen vaikuttaa myös asumisväljyyteen, joka on KUUMA-kunnissa suurinta Helsingin seudun kunnista heti Kauniaisten jälkeen. KUUMA-kuntien asumisväljyyden kasvun ennakoidaan kuitenkin jatkossa hidastuvan. (Laakso 2017, 47.) Huomionarvoista KUUMA-kuntien kannalta on se seikka, että etenkin Helsingissä asutaan ahtaammin kuin haluttaisiin (Strandell 2017). Tämä luo mahdollisuuksia houkutella uusia asukkaita KUUMA-seudulle, sillä KUUMA-kunnissa sijaitsee suurempia ja kohtuuhintaisia asuntoja kuin pääkaupunkiseudun tai Helsingissä. Tulevaisuudessa KUUMA-kuntien asuntojen hallintamuotoihin on myös oletettavissa muutoksia. Nykyisellään KUUMA-kuntien asunnot ovat suurimmaksi osaksi omistusasuntoja (Ojankoski 2013, s. 8). Kaupungistumiskehitys lisää kuitenkin vuokra-asumisen suosiota, joka on havaittavissa Suomessakin suurimpien kaupunkien kohdalla, esimerkiksi Helsingissä vuokralla asuminen on suosittua, joka on osittain tietysti pakonkin sanelemaa (Ahola 2016). 4.5 Asumispreferenssien muutokset - uusi urbanismi ja asumisurien eriytyminen Asumispreferenssien muutokset ovat yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat KUUMAseudun asumiseen. Tässä projektissa selvitettiin erityisesti KUUMA-seudun asukkaiden asumismieltymyksiä. Asukaskyselyn tuloksia on esitelty luvussa 7. Suomen ympäristökeskuksen viimeisimmän asukasbarometrin ja Kunnallisalan kehittämissäätiön asukaskyselyn mukaan tulevaisuuden asumisen trendi on varsin selkeästi havaittavissa: urbaani kerrostaloasuminen kasvattaa suosiotaan, kun puolestaan väljän pientaloasumisen suosio laskee. Asumistoiveiden urbanisoitumisen lisäksi merkittävää KUUMA-seudun kannalta on havainnot asumistoiveiden ja elämäntilanteiden eriytymisestä. (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2017; Strandell 2017; Viitala 2017.) Elämäntilanteiden eriytymisellä katsotaankin olevan suora yhteys asumistoiveiden eriytymiseen, käy ilmi Jenni Viitalan (2017) pro gradu -tutkielmasta Elämänkaari, asumistoiveet ja asumisen arvon luominen. Käytännössä tämä tarkoittaa asuinkuntien koon pienenemistä, lasten saamista myöhemmin - jos ollenkaan, tai ainakin lapsia syntyy vähemmän kuin aiemmin. Pienempi kotitalouskoko vaikuttaa tulevaisuuden asumiseen selkeästi, kun sinkut ja pariskunnat ostavat omakotitalon sijaan pienemmän asunnon. Myös avioerot ja uusperheet vaikuttavat esimerkiksi siihen että omistusasunnosta voidaankin muuttaa uudelleen vuokra-asuntoon. Täten asumisura voi olla hyvinkin erilainen kuin perinteiseksi katsottu asumisura (Viitala 2017, 27.) Esimerkiksi yksinasujat ja lapsettomat pariskunnat eivät koe mielekkäänä suuren pientalon ylläpitämistä. Kyseinen viiteryhmä arvostaakin lähinnä asumisen vaivattomuutta, joka koostuu hyvästä julkisesta liikenteestä sekä laadukkaista kävely- ja pyöräilyreiteistä. Lisäksi he kokevat autottomuuden ja ekologisuuden tärkeiksi tekijöiksi asuinpaikan ja -muodon valinnassaan. He 21

39 kokevat myös kaupunkikulttuurin merkitykselliseksi tekijäksi asumisessa ja vapaa-ajassaan. Näkyvimpänä kaupunkikulttuurin ilmentymänä voidaan pitää keskustojen kahvila- ja ravintolakulttuuria, sekä muita vapaa-ajan ja kulttuurin palveluita, joiden lähettyville erityisesti nuoret kaupunkiasujat sijoittautuvat. Vanhempi väestö muuttaa kaupunkikeskustoihin hyvien palveluiden ja joukkoliikenteen vuoksi. Vanheneminen tuo myös luonnollisesti fyysisiä rajoitteita, jotka vähentävät pientaloasumisen suosiota. (Strandell 2011, YM 2016, 16.) Vanhempi väestö onkin tutkimuksien mukaan valmiimpia tinkimään asunnon koosta (toisin kuin lapsiperheet), kunhan sijainti, saavutettavuus ja asumisen laadulliset tekijät ovat kunnossa (Laakso 2007, 23). Vallitsevalla taloustilanteella katsotaan olevan suuri merkitys asumisen valintoihin. Yleisesti ajatellaan niin että hyvässä taloustilanteessa ihmiset suosivat väljää pientaloasumista, kun taas heikossa taloustilanteessa ihmisten katsotaan suosivan tiiviimpää kerrostaloasumista. Tämän hetkinen urbaanin asumisen trendi ei kuitenkaan perustu viime vuosien heikohkoon talouden tilaan, vaan pikemminkin asumispreferenssien katsotaan jatkavan urbanisoitumista taloustilanteesta riippumatta. Täten urbaanin asumisen suosiota ei voida selittää niinkään talouden vaihteluilla, vaan kyse on pysyvämmästä ilmiöstä. (Strandell 2017.) Parhaiten menestyvät tällä hetkellä ne kaupungit, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolisesti työpaikkoja, asumisen vaihtoehtoja sekä toimivia lähipalveluita ja hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkien, erityisesti Helsingin keskustan ja kantakaupungin viimeaikainen menestyminen on ilmentänyt tätä kehitystä. Puolestaan kehyskuntien vetovoima ei ole ollut viime vuosina yhtä suurta, sillä kehyskuntien menestyminen on perustunut työpaikka-, palvelu ja joukkoliikennetarjonnan sijasta pitkälti edulliseen ja laadukkaaseen pientaloasumiseen. Kehyskunnista pendelöinti pääkaupunkiseudulle onkin yleistä. (YM 2016, 12.) Tiiviin ja urbaanin asumisen suosiota kutsutaankin uudeksi urbanismiksi (esim. Grant 2006; Kellbaugh 2000; Strandell 2017). Viime aikoina kaupunkiasuminen on kasvattanut suosiota useastakin syystä johtuen. Merkittävimmät syyt kaupunkiasumiseen ja uuden urbanismin kukoistukseen liittyvät toimialojen rakenteellisiin muutoksiin, kotitalouksien kokojen pienentymiseen ja väestön vanhenemiseen. Toimialojen rakenteellisilla muutoksilla viitataan tietointensiivisen ja palveluvaltaisen työn lisääntymiseen. Tietotyö ja erilaiset palvelut keskittyvät voimakkaasti tiiveimmille kaupunkialueille. Tieto- ja palvelualojen työpaikat sijoittuvat kaupunkiympäristöön, jolloin ihmiset pyrkivät asumaan lähellä työpaikkoja. Työ- ja opiskelupaikkojen, kuten monien vapaa-ajan toimintojenkin, ennakoidaan jatkossa keskittyvän tiiveimpien kaupunkikeskustojen alueille. (Ristimäki ym. 2017, 162.) Kaupungit houkuttelevat myös monenlaisia elämäntyylejä, eri kulttuureja ja väestöryhmiä. Kaupunkikulttuurin leimallisen yksilöllisyyden vastapainoksi kaivataan yhteisöllisyyttä. Sosiaalinen media ja jakamistalous synnyttävät uusia mahdollisuuksia asukkaiden omaehtoiseen elinympäristön kehittämiseen (Mäenpää & Faehnle 2016). Jakamistaloudella tarkoitetaan asuin- ja työtilojen sekä autojen jakamista, kuten myös tavaroiden, työkalujen ja kodinkoneiden lainausta ja yhteiskäyttöä. Yhteiskäyttö ja jakamistalous ilmenevät myös liikkumisessa, kun omaa autoa ei välttämättä tarvitsekaan, vaan siihen käytettävät resurssit voi käyttää johonkin muuhun asiaan. Lainaaminen ja yhteiskäyttö kompensoivat säilytystilojen puutetta ja tiiviimpää asumista. Tiiviit kaupunkialueet tarjoavatkin hyvät mahdollisuudet edellä kuvatun kaltaisille palveluille ja toiminnoille. (Strandell 2017.) Suomen ympäristökeskuksen asukasbarometrissä (2017) vastaajia pyydettiin valitsemaan heille mieluisin toivetalotyyppi. Barometrissä vastaajista puolet (51 %) haluaisi asua omakotitalossa, neljännes (24 %) kerrostalossa ja lähes viidennes (18 %) pari- tai rivitalossa (kts. kuva 6). Omako- 22

40 Kuva 6. Vastaajien talotyyppitoiveet Mukana vain 15 74v vastaajat ajallisen vertailukelpoisuuden vuoksi (Strandell 2017, 87). titalon osuus toivetalotyyppinä on hiljalleen laskenut koko seurantakauden ajan vuodesta 1998 asti, kun taas kerrostalotoiveet ovat kasvaneet (kts. kuva 6). Omakotitalon osuus toivetalotyyppinä on yhä selkeä, mutta on kuitenkin syytä huomioida se seikka, että toivetalotyyppi ei ole yleisesti ottaen realistinen pohdittaessa elämäntilanteita tai taloudellisia mahdollisuuksia, vaan toivetalotyyppi ja -asuinalue kuvastavatkin erityisesti nuorilla aikuisilla toivottua asumisuran huippua joskus tulevaisuudessa, kuten SYKE:n tutkimuksessa mainitaan (Strandell 2017, 86). Asukasbarometrissä onkin kysytty toivetalotyyppiä ja -asuinaluetta nykyisen elämäntilanteen mukaan, jolloin vastaukset painottuvat huomattavasti enemmän keskustamaiseen kerrostaloasumiseen (kts. kuvat 7 ja 8). Kuva 7. Vastaajien (15 84v.) toiveasuinalueet verrattuna nykyiseen asuinalueeseen. Nykyinen asuinalue on muodostettu paikkatietoaineistojen perusteella ja sen luokitus eroaa toiveiden luokituksesta. Alakeskukset muistuttavat ominaisuuksiltaan keskustamaisia asuinympäristöjä. Harva pientaloasutus mielletään joko pientalovaltaiseksi alueeksi tai maaseuduksi. Toiveista on jätetty pois ei osaa sanoa -vastaukset vertailukelpoisuuden vuoksi. (Strandell 2017, 88) Puolestaan toiveasuinaluetta kysyttäessä yllä olevasta kuvasta 7 on havaittavissa se, että keskustojen ja kerrostalovaltaisten alueiden suosio on varsin lähellä pientalovaltaisten alueiden ja maaseutumaisten alueiden yhteenlaskettuja osuuksia, kun vastaajalta kysytään toiveasuinaluetta nykyisessä elämäntilanteessa. Puolestaan selkeä ihanneasuinalue asukasbarometrin mukaan on pientalovaltainen alue. 23

41 Alla olevasta kuvasta 8 havaitaan, että nykyisen elämäntilanteen mukaan toivetalotyyppi on kerrostalo (42 %). Huomionarvoista on myöskin se seikka että pari- tai rivitaloasuminen (25 %) on suhteellisen lähellä omakotitaloasumisen suosioita (31 %). Suomalaisten ihannetalotyyppi on selvästi omakotitalo 52 prosentin osuudella. Kuva 8. Vastaajien (15 84v) toivetalotyypit verrattuna nykyiseen talotyyppijakaumaan. Toiveista on jätetty pois ei osaa sanoa -vastaukset vertailukelpoisuuden vuoksi. (Strandell 2017, 88) Yleisesti kehyskuntiin muuttajien tärkeimmät muuttopäätökseen vaikuttavat tekijät liittyvät talotyyppiin ja hintaan. Käytännössä nämä ihmiset etsivät kohtuuhintaista omakotitaloa rauhalliselta ja viihtyisältä asuinalueelta. Palveluista ja liikenneyhteyksistä työpaikalle on oltu valmiita tinkimään. (Vasanen 2013.) Nykyään omakotitaloasuminen ei ole enää ainoa vaihtoehto pientaloasumiselle, vaan sen rinnalle vaihtoehdoiksi on tullut muun muassa yhtiömuotoista pientaloasumista, kaupunkipientaloja ja erilaisia rivi- ja ketjutalojen muunnelmia. Edellä mainittuihin asumisen muotoihin paneudutaan luvussa

42 25

43 5.1 Seudun asuntokanta 5. Asuntotuotannon tilastotarkastelu Asuntotuotannon tilastotarkastelulla pyrittiin selvittämään ensisijaisesti asuntorakentamisen määrää talotyypeittäin, huoneistopintaalaa ja rakentamisen sijoittumista asemakaavoitetulle tai asemakaavoittamattomille alueille. Tarkastelulla pyrittiin täydentämään Ympäristöministeriön (2017) kysyntälähtöisen asuntotuotantotarve -selvityksen lukemia, sillä YM:n selvityksessä viimeisimmät tilastotiedot ovat vuodelta Kokonaisuudessaan voidaan sanoa, että YM:n ja tämän projektin puitteissa kerätyt tiedot tukevat toisiaan: pientalorakentamisen määrä on vähentynyt merkittävästi YM:n tarkastelujaksolla , sekä tehdyssä tarkastelussa vuosina YM:n ennustama asuntotuotannon tarve vuosille indikoi laskevasta trendistä pientalojen osalta. Rivi- ja ketjutalojen rakentamistrendi näyttäytyy seuraavan pientalorakentamisen laskevaa trendiä. Puolestaan kerrostalorakentamisen trendi on päinvastainen verrattuna pientalo-, rivi- ja ketjutalorakentamisen trendeihin; kerrostalorakentaminen on ollut viime vuosina tarkastelujaksojen suurimmissa lukemissa. KUUMA-seudun asuntokanta on pientalovaltaista, kuten todettua (kts. kuva 9). Helsingin seudun seutuportaalin mukaan (Helsinginseutu 2016) mukaan seudun asuntokanta muodostuu erillisistä pientaloista (46 %), rivi- ja ketjutaloista (17 %), asuinkerrostaloista (36 %) ja muista rakennuksista (1 %). Tehdyn asuntotuotannon tilastotarkastelun mukaan kuitenkin viimeisen kymmen vuoden aikana asuntotuotanto on keskittynyt kaikissa kunnissa lähinnä asuinkerrostalorakentamiseen, johtuen aiempina vuosikymmeninä syntyneestä kerrostalotuotannon vajeesta, sekä viimeaikaisesta kerrostaloasuntojen suuresta kysynnästä. Kysytyimpiä tontteja kerrostalorakentamiselle ovatkin tällä hetkellä radanvarsien hyvin saavutettavat sijainnit. Osaltaan kerrostalorakentamisen suosioon ovat myös vaikuttaneet aiemmin mainitut tekijät kuten väestön ikääntyminen, kotitalouksien koon pieneneminen ja asumispreferenssien urbanisoituminen (kts. luku 4). Kuvassa 10. on puolestaan esitetty kuntien asuntokanta talotyypeittäin. Keski-Uudenmaan radanvarsien kunnat Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava erottautuvat selvästi muita kuntia kerrostalovaltaisempina. Muiden seudun kuntien asuntokanta perustuu pien-, rivi- ja ketjutalorakentamiseen. Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Nurmijärvi näyttäytyvät pientalovaltaisimpina KUUMA-kuntina (kts. kuva 10). Asuntojen hallintamuotojen mukaan kerrostalovaltaisissa kunnissa asutaan suhteellisesti enemmän vuokralla kuin pientalomaisissa kunnissa (kuva 11). Vähiten vuokralla asutaan Pornaisissa ja Sipoossa, jotka ovat myös kaksi pientalovaltaisinta KUUMA-kuntaa. Pornaisissa vuokralla asuvia onkin vain noin 7 prosenttia kaikista hallintamuodoista. 26

44 Kuva 9. Asuntokanta talotyypeittäin KUUMA-kunnissa 2016 (Helsinginseutu 2017) Kuva 10. KUUMA-seudun talotyyppijakauma (Tilastokeskus 2016) 27

45 Kuva 11. Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista KUUMA-kunnissa vuosina 2005, 2010 ja 2015 (Helsinginseutu 2017) 5.2 Seudun asuntotuotannon tilastotarkastelu Laaditussa asuntotuotannon tilastotarkastelussa huomioitavaa (kts. kuva 12) on asuinkerrostalojen rakentamisen voimakas kasvu vuodesta 2009 lähtien. Asuinkerrostalorakentamisen määrä ohittikin erillispientalojen rakentamismäärän KUUMA-seudulla vuonna Seudun erillispientalorakentamisen trendi on ollut vahvasti laskusuuntainen koko tarkastelujakson. Täten ei voida puhua enää erillispientalojen rakentamiseen vaikuttavista suhdannevaihtelusta, vaan kyseessä on pikemminkin jatkuva trendi. Myös rivi- ja ketjutalorakentaminen on seurannut erillispientalorakentamisen laskevaa trendiä. Rivi- ja ketjutalojen rakentamisen laskeva trendi on mielenkiintoinen ilmiö, sillä rivi- ja ketjutalo-asumiselle näyttäisi olevan kysyntää (kts. asukaskysely luku 7.). Puolestaan kuvassa 13. on esitetty KUUMA-seudun erillispientalorakentamisen määriä kunnittain vuosilta Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla erillispientalorakentamisen trendi on todetusti laskusuuntainen jokaisen kunnan kohdalla. Punainen katkonainen viiva kuvastaa kuntien vuosittaista keskiarvoa. Viimeisen kahden vuoden keskiarvot ovat olleet noin 60 rakennetussa erillispientalossa per vuosi. Jokaisen kunnan kohdalla erillispientalojen rakentamismäärät ovat tuntuvasti pienempiä verrattaessa vuoden 2016 määriä tarkastelujakson ensimmäiseen vuoteen Tarkastelujakson ensimmäistä vuotta verrattaessa jakson viimeisempään vuoteen, havaitaan että suurimmat putoajat ovat pientaloasumiseen profiloituneet kunnat, kuten Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula. 28

46 Kuva 12. KUUMA-seudun asuinhuoneistorakentaminen talotyypeittäin. Huom. Pornaisten asuinrakentamisen tilastot eivät ole mukana tarkastelussa Kuva 13. KUUMA-seudun erillispientalorakentaminen kunnittain vuosina Huom. Pornaisten asuinrakentamisen tilastot eivät ole mukana tarkastelussa 29

47 Kuva 14. KUUMA-seudun rivi- ja ketjutalorakentaminen kunnittain vuosina Huom. Pornaisten asuinrakentamisen tilastot eivät ole mukana tarkastelussa Kuvassa 14. esitetään KUUMA-seudun rivi- ja ketjutalorakentaminen samaisella tarkastelujaksolla. Rivi- ja ketjutalorakentamisessa on havaittavissa huomattavasti enemmän vuosittaista ja kunnittaista vaihtelua, mutta kokonaisuudessaan rakentamisen vuosittaista keskiarvoa kuvaava punainen viivan on hyvin vastaava erillispientalorakentamisen kanssa. Rivi- ja ketjutalorakentamisen tilastoissa oli kuitenkin havaittavissa useita puutteellisia tietoja yksittäisten kuntien kohdalla, joten täysin luotettavina kyseisiä tilastoja ei voida pitää. Merkittävämpää onkin huomioida yleinen rakentamisen trendi, joka on laskeva. Kuvassa 15. seudun asuinkerrostalorakentaminen kunnittain vuosina Kyseinen kuvaajasta voidaan havaita erityisesti radanvarsien kaupunkimaisten kuntien suuret kerrostaloasuntojen rakentamismäärät. Huomioitavaa on myös että kaikkien kuntien (pois lukien Kerava) kohdalla vuonna 2016 on rakennettu enemmän kerrostaloasuntoja kuin vuonna Kirkkonummelta ei ollut saatavissa vuoden 2009 tilastoa. Asuinkerrostalorakentamisen vahvaa rakentamisen trendiä selittää aiempien vuosikymmenien kerrostalorakentamisen vaje, sekä pääkaupunkiseudun asumisen kasvanut hinta. Mielenkiintoista on myös pohtia kuinka paljon kyseistä trendiä voidaan selittää seudun urbanisoituneilla asumispreferensseillä. 30

48 Kuva 15. KUUMA-seudun asuinkerrostalorakentaminen kunnittain vuosina Huom. Pornaisten asuinrakentamisen tilastot eivät ole mukana tarkastelussa 5.3 Asuntotuotantotarve siirtyy keskustojen kerrostaloasuntoihin Kerättyjä tilastotarkasteluja täydennettiin Ympäristöministeriön (2016) selvityksien tuloksilla. Tulevaisuuden asuntotuotantotarvetta selvitettiin myös kaavoittajahaastatteluiden avulla, joista lisää luvussa 6. Ympäristöministeriön (2016) kysyntälähtöinen asuntotuotantotarve Helsingin seudulla toimi pääasiallisena lähdemateriaalina selvittäessä KUUMA-seudun tulevaisuuden asuntotuotannon tarvetta. Kyseinen selvitys vahvistaa tässä työssä kerättyjen kaavoittajahaastatteluiden ja asuntotuotannon tilastotarkastelun tulokset: seudun pientalorakentamisen tarve vähenee, kun taas kerrostalorakentamiselle on odotettavissa jatkossakin kysyntää. KUUMAseudun omakotitalotuotantotarpeen trendi on laskeva, kuten kuvasta 16 voidaan havaita. Ympäristöministeriön (2016) kuvaajassa on esitetty toteutunut tuotanto ja mallinnuksen mukainen ennuste vuoteen Mallin tarkoituksena on esittää asuntotuotannon kysyntälähtöistä tarvetta alueellisen väestökasvun kannalta. Mallinnuksessa käytettiin seitsemää eri muuttujaa, jotka olivat seuraavat: 31

49 Asuntotuotanto talotyypin ja huoneistotyypin mukaan (vuodet ) Asuntokunnat Asuntojen hinnat (vuodet ) Omakotitalojen hintaindeksi 1985=100, ketjutetut sarjat (vuoden ) Väestöennuste 2015 iän ja sukupuolen mukaan alueittain Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko ( ) Ansiotulot (Tilastokeskus) Kuva 16. KUUMA-kuntien omakotitaloasuntotuotanto ja ennuste vuoteen 2025 (YM 2016, 40). Huom. kuvan kehyskunnilla viitataan KUUMA-kuntiin Kuva 17. Kerrostaloasuntotuotanto ja kerrostaloasuntotuotannon ennuste vuoteen 2025 pääkaupunkiseudulla sekä KUUMA-kunnissa (YM 2016, 36) Huom. kuvan kehyskunnilla viitataan KUUMA-kuntiin 32

50 Kyseistä mallia voidaan pitää varsin luotettavana, joskin mallissa ei pystytä huomioimaan laadullisia tekijöitä, kuten asumispreferenssien muutoksia, joissa on tapahtunut varsin merkittäviä muutoksia erityisesti viimeisen vuosikymmen aikana. Ympäristöministeriön (2016) mallin toteutuneen asuntotuotannon mukaan vuonna 2015 on rakennettu noin 800 omakotitaloa, kuten myös seuraavana vuonna. Kerättyjen tilastojen perusteella vuonna 2015 on rakennettu noin 570 ja vuonna 2016 noin 580 erillispientaloa. Täten YM:n ja tämän projektin aineistot eroavat varsin paljon - yli 200 erillispientalolla. Tällä tuloksella on vaikutus tulevaisuuden tarpeen arvioimiseen. Myös kaavoittajahaastattelujen tulokset kertovat, että YM:n tulevaisuuden ennakoitu tarve voi olla liian korkea. Absoluuttisen asuntotuotantotarpeen ennakoiminen kyseisen mallin perusteella ei tästä syystä suositeltavaa, mutta malli antaa kuitenkin oikean suuntaisen ennusteen tulevaisuuden tarpeesta. 33

51 6. Kaavoittajahaastattelut KUUMA-asumisen haasteet ja ilmiöt KUUMA-kuntiin tehdyt kaavoittajahaastattelut tuottivat mittavan aineiston, jota käytiin tulkitsemaan sisällönanalyysin keinoin. Aineistoa alettiin erittelemään pienempiin osiin, etsien sieltä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Kaavoittajahaastatteluista muodostettiin lopulta viisi kategorista erityisteemaa, jotka kukin sisältävät useampia haasteita ja ilmiöitä, joita esitellään tarkemmin seuraavissa luvuissa. Näiden erityisteemojen, haasteiden ja ilmiöiden pohjalta muodostettiin myöhemmin asiantuntijatyöpajan ohjelma (kts. liitteet 3 ja 4). Asumisen ja maankäytön suunnittelun haasteet olivat kaupunkimaisissa ja pientalovaltaisissa kunnissa monilta osin vastaavia: haasteet liittyivät erityisesti keskustojen kehittämiseen, monotoniseen ja persoonattomaankin kaupunkikuvaan sekä rakentamisen laatuun. Lähiöitymis- ja segregaatiokehitys, kuten myös julkisen tilan kehittäminen jäi kaavoittajien puheissa varsin vähälle huomioille. Haastatteluissa keskusteltiin myös yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä. Kaiken tyyppisten kuntien kohdalla tunnistettiin tarve monimuotoisempien asumismuotojen ja talotyyppien kehitystyölle. Lisäksi kaikkien kuntien imago- ja vetovoimatekijöissä nähtiin olevan kehittämistarpeita. Monikulttuurisuus nähtiin erityisenä tulevaisuuden teemana, joka vaatii jatkoselvitystä. 6.1 Eheällä yhdyskuntarakenteella vastataan tulevaisuuden maankäytön tarpeisiin Seudun kaavoittajien haastatteluissa keskusteltiin tarkoituksenmukaisesta tulevaisuuden yhdyskuntarakenteesta. Kaavoittajilla oli yhteneväinen näkemys siitä, että yhdyskuntarakennetta on tarpeen eheyttää sijoittamalla asumista ja palveluita kuntien keskustoihin sekä radanvarsikunnissa asemanseuduille. Keskustassa sijaitsevalle asumiselle nähtiin olevan yhä enemmän kysyntää. Pientalojen kysyntä on kaavoittajien mukaan ollut laskussa ja samaa kehityssuuntaa he ennakoivat myös tulevaisuuteen. Näkemystä tukee laajasti myös tutkimuskirjallisuus (kts. esim. Strandell 2017). Eheyttävällä ja rakennetta tiivistävällä kaavoituksella luodaan edellytyksiä joukkoliikenteelle ja palveluiden kehittämiselle. Kaavoittajien haastatteluissa korostui, että tiivistämisestä ja eheyttämisestä syntyy hyötyjä niin ympäristön 34

52 kuin taloudenkin kannalta. Keskustojen ja taajamien ulkopuolinen rakentaminen on kaavoittajien mukaan ollut vastatuulessa rahoitusehtojen tiukennuttua: syrjäisille sijainneille rahoitusta saa suuremmalla marginaalilla verrattuna kasvaviin keskustoihin (HYPO 4/2016, 5). Kauempana keskustoista sijaitsevia asuinrakennuksia uhkaa kaavoittajien mukaan myös tyhjilleen jääminen, kun vanheneva väestö muuttaa keskeisemmille sijainneille enenevissä määrin. Kaavoittajia askarrutti, onko kyseessä vähenevässä pientalorakentamisessa kyse vain taloudellisesta suhdanteesta johtuva väliaikainen muutos, joka kääntyy jälleen toiseen suuntaan talouden nousukaudella. Tutkimuskirjallisuuden mukaan myös Suomessa keskusta-alueita suosiva asumistrendin uskotaan pitävän pintansa jatkossakin (YM 2016 & Strandell 2017). Näin ollen pientalojen vähenevän kysynnän oletetaan jatkuvan Suomessakin myös taloudellisten suhdanteiden parantuessa. 6.2 Keskustojen kasvava kysyntä luo kehittämistarpeita Kaikki kaavoittajat tunnistivat kaupungistumiskehityksen vaikuttavan erityisesti asuntotuotannon sekä palveluiden ja joukkoliikenteen voimakkaaseen keskittämiseen kuntakeskustoihin (vrt. vastaavat tulokset YM 2016). Kaavoittajien mukaan asuinrakentamisen painopiste näyttää siirtyvän yhä enemmän pientalorakentamisesta kerrostalorakentamiseen. Suurimpana syynä pientalorakentamisen tarpeen vähenemiseen kaavoittajat näkevät iäkkäämpien ihmisten muuttuvan asuntotarpeen, jossa he muuttavat pientaloista keskustojen kerrostaloihin. Kaavoittajat uskoivat että juuri tämä muutos vaatii erityistä huomioita asumisen kysymysten lisäksi myös palvelu- ja joukkoliikennetarpeiden osalta. Haastatteluissa suhteellisen vähälle huomiolle jäi laadukkaiden keskustojen kehittämiseen liittyvät asiat. Poikkeuksena mainittakoon Kirkkonummen, Järvenpään ja Keravan kaavoittajien haastattelut, joissa keskustakehittämisestä puhuttiin enemmän. Yleisesti kaavoittajien mukaan keskustoihin on vaikea luoda mahdollisuuksia esimerkiksi erikoistavarakaupalle, sillä kyseinen kaupan muoto karkaa heidän mukaan suurempiin kaupan yksiköihin. Julkisen tilan, liiketilojen, palveluiden kehittämisen haasteena on kaavoittajien mukaan myös rakennuttajien haluttomuus lähteä kehittämään kyseisiä toimintoja, sillä heidän mukaan rakennusyhtiöt keskittyvät tällä hetkellä asuntorakentamiseen. Kaavoittajat kuitenkin tunnistivat että kaupungistuminen voi aiheuttaa segregaatio- tai lähiöitymiskehitystä, ellei erilaisiin laatuvaatimuksiin panosteta. Kaavoittajat pitivät keskustoihin keskittämistä hyvänä suuntauksena, jolla luodaan edellytyksiä palveluille, viihtyisälle julkiselle tilalle ja toimivalle joukkoliikenteelle. Kaavoittajien mukaan kuntien keskustojen laadukkaalle kehittämiselle ei ole KUUMA-kunnissa vielä täysin yhteistä tahtotilaa, sillä syrjäsijaintien palvelut ja toiminnotkin täytyisi pitää elinvoimaisina. Kaavoittajien puheissa kävi kuitenkin varsin yksimielisesti selväksi se, että jatkossa yhdyskuntarakennetta pitää hajauttamisen sijaan eheyttää varsinkin keskustojen osalta. 6.3 Tarve uusille talotyypeille, asumis- ja rakennuttamismuodoille Ympäristöministeriön (2017) Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseudulla, kaupunkikudokset ja vyöhykkeet -selvityksen mukaan kaupungistumiskehitys, asuntokuntien pieneneminen, väestön vanheneminen ja asumispreferenssien muutokset mahdollistavat erilaisten talo- 35

53 tyyppien ja asumismuotojen hyödyntämisen. YM:n selvityksessä esitetty tiivis kaupunkipientaloasuminen olisikin juuri kehyskuntiin sovelias ratkaisu asumistoiveiden ja nykytilan väliseen ristiriitaan, sillä kaupunkipientalot voivat parhaimmillaan yhdistää asukkaiden tärkeimmät asumisen toiveet rauhallisuudesta, luonnonläheisyydestä, omasta pihasta sekä palvelujen saatavuudesta (Strandell 2011). Myös Ympäristöministeriön (Strandell 2017) asukasbarometri -selvityksessä tuodaan esiin se seikka, että suurin osa pientaloasujista pitää tärkeänä kävelyetäisyydellä olevaa lähikauppaa ja laadukkaita joukkoliikennepalveluita. Pientalomaisilla alueilla asukkaiden tyytyväisyys ja viihtyisyys ovat korkeimmillaan, todetaan useammassakin tutkimuksessa (Strandell 2011; Tuominen 2014). Täten oleellista KUUMA-kuntien kannalta olisikin todetun tyytyväisyyden ylläpitäminen, samalla kuin alueita täydennysrakennetaan. Tämä yhtälö on haastava, mutta ei mahdoton, sillä erilaisilla talotyypeillä ja asumismuodoilla voidaan luoda sekoittunutta asuin- ja toimintaympäristöä, jossa yhdistetään pikkukaupunkimaisuus pientalomaiseen luonteeseen. Kaavoittajahaastatteluissakin ilmeni, että talotyyppien vaihtelevuutta ja sekoittuneisuutta pidetään tärkeänä, sillä omakotitalojen ja kerrostalojen välimuotojen osuus asuntokannasta Suomessa on hyvien pieni verrattuna muuhun Eurooppaan (Juntto 2008). Uusia kaupunkiasumisen konsepteja on esitelty esimerkiksi URBA- ja URBASU-hankkeissa, sekä Tampereen Teknillisen yliopiston Talopaletti-oppaassa (Norvasuo ym. 2008; 2010; Hedman ym. 2016). Kaavoittajahaastatteluissa kysyttiinkin suunnittelijoiden mielipiteitä esimerkiksi kaupunkipientaloihin, rivi- ja ketjutalojen yhdistelmiin, sekä erilaisiin hallintamuotoihin. Urbaanimpien kuntien edustajat näkivät kaupunkipientalot ja erilaiset rivi- ja ketjutalojen muunnelmat mahdollisina ratkaisuna tiivistämisvaateiden ja seudulle ominaisen pientalovaltaisuuden yhteensovittamiseen. Puolestaan pientalovaltaisten kuntien edustajat toivoivat erilaisia talotyyppejä kehitettävän, mutta toisaalta, kyseiset kaavoittajat eivät juuri uskoneet niiden kysyntään. Kunnan tehtävänä olisikin olla talotyyppien ja asumismuotojen kehitystyössä aktiivisemmin mukana. Myös asukkaiden tietoisuuden lisääminen erilaisista asumisen muodoista olisi suotavaa. Kaavoittajat tunnistivat myös tarpeen ennakkoluulottomille pilottihankkeille, jossa hallintamuotoja ja talotyyppejä kehitettäisiin. Pilottihankkeita voitaisiin lähteä kehittämään yhteistyössä korkeakoulujen, yritysten ja asukkaiden kanssa. Kaavoittajat mainitsivat että seudun kuntiin tulisi kehittää ratkaisuja, joissa yhdistyisi pientaloasuminen, yhtiömuotinen asuminen ja ekologisuus. Myös ryhmärakentaminen, yhteisöllisyys, energiaomavaraisuus ja -tehokkuus nousivat keskustelun aiheiksi. Kaavoittajahaastatteluissa kävi ilmi, että pientalorakentamisen kohdalla kysyntää ei jatkossa ole merkittävälle omakotitalorakentamisen lisäämiselle. Myös tonttien ja asuntojen koko pienenee kaavoittajien mukaan jatkuvasti. Kaavoittajien mukaan pienet omakotitalotontit hyvillä sijainneilla toimivien palveluiden ääressä ovatkin omakotiasumisessa jo nyt kaikkein kysytyimpiä. Vastaavia tuloksia on havaittu myös muualla, esimerkiksi Valkeakoskella (Helsingin Sanomat 2017). Rivitalorakentaminen ei ole kaavoittajien mukaan tällä hetkellä kysyttyä. Heidän mukaansa varsinkaan kaksikerroksiset rivitalot eivät ole rakennusyhtiöiden mielestä kiinnostavia. Tehdyn asukaskyselyn mukaan etenkin yksi-kerroksisisille rivitaloille olisi kuitenkin varsin suurta kysyntää etenkin kaupunkimaisissa KUUMA-kunnissa, joten on hieman yllättävää ettei rivitaloja rakenneta tällä hetkellä enempää. Kyseisen talotyypin kohdalla tarjontaa ilmenee kaavoittajahaastatteluiden mukaan vähäisesti. Oleellista on myös jatkokehittää rivi- ja ketjutalojen konseptointia, sillä asukastarpeet ovat muuttuneet, eivätkä rakennuttajat ole täysin selvillä uusista tarpeista. Myös kunnan viestinnän tulisi edistää paremmin erilaisten talotyyppien menekkiä. 36

54 Puolestaan tulevaisuuden pientaloasumisessa kaavoittajien mukaan tulee korostumaan yhtiömuotoisuus, ryhmärakentaminen, yhteisöllisyys, ekologisuus, tilan tehokkaampi käyttäminen ja asumisen vaivattomuus. Urbaanimpien kuntien kaavoittajat näkivät uudenlaisten asumismuotojen ja talotyyppien mahdollisuudet valoisimpina, kuin pientaloasumiseen keskittyvien kuntien kaavoittajat. Ryhmärakentamisen tarvetta ei tunnistettu haastatteluissa erityisen vahvasti. Kaavoittajat kuitenkin mainitsivat että ryhmärakentamista ei ole kunnissa edistetty aktiivisesti minkään talotyypin kohdalla. Asukaskyselystä ilmenevä kasvanut kiinnostus ryhmärakentamista kohtaan indikoi palvelun kysynnästä. Erityinen ryhmärakennuttamisen koordinaattori voisikin toimia asiantuntijana rakennuttajien, rakennusyhtiöiden ja kunnan viranomaisten välissä. Keravan ja Sipoon kuntien edustajat mainitsivat mahdollisuuden, että tämän tyyppistä palvelua voisi tarjota esimerkiksi KUUMA-seutu. Toiminta tukisi kuntien suunnittelua ja toimintojen järjestämistä sekä paikan identiteetin luomista asukkaiden ollessa aktiivisessa roolissa läpi koko asuinympäristön suunnittelu- ja toteutusprosessin. Kaavoittajat kuitenkin painottivat, että talotyypistä huolimatta oleellista on asunnon sijainti, saavutettavuus ja lähipalvelut. Kaavoittajien mukaan tärkeää olisi myös saada pienempiä toimijoita mukaan, jotka voisivat ketterämmin jatkokehittää niin rivi- ja ketjutaloja, kuten myös kaupunkipientaloja sekä erilaisia ekologisen asumisen vaihtoehtoja. Suuremmat rakennusyhtiöt kun keskittyvät tällä hetkellä merkittävimpiin radanvarsien kerrostalohankkeisiin. 6.4 Kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä kehitettävää Kaavoittajahaastatteluiden perusteella tunnistettiin tarve tarkemmalle kuntien profiloinnille ja vetovoimatekijöiden kehittämiselle. Kaavoittajat olivat sitä mieltä, että kuntien imagoa olisi syytä kehittää. Esimerkiksi Pornaisten edustaja sanoi, että kunnalla ei ole tunnettavuutta, jolloin imagon luominen koetaan vaikeaksi, kun taas Mäntsälän edustaja sanoi kunnan imagon olevan keskinkertainen. Järvenpäässä koettiin vanhan duunarileiman olevan yhä läsnä. Puolestaan Nurmijärven markkinoinnissa luotetaan yhä niin sanottuun Nurmijärvi-ilmiöön. Kirkkonummen markkinoinnissa mainittu merellisyys ei kaavoittajien mukaan ole tällä hetkellä hyödynnettävissä. Yleisesti ottaen kaavoittajat mainitsivat että asuinalueiden tarvitsevan laadukkaampaa markkinointia. Esimerkiksi Vihdissä ilman ennakkomarkkinointia rakennuttajat eivät ole kiinnostuneita rakentamaan. Mäntsälässäkin harmiteltiin rakennuttajien puutetta esimerkiksi kaavoitetulle asemanseudulle. Merkillepantavaa haastatteluissa oli se, että kaavoittajat eivät tunnistaneet suunnittelutyön vaativan tiiviimpää yhteistyötä viestinnän, markkinoinnin ja kulttuuritoimen kanssa. Tästä aiheessa lisää suositukset-luvussa. Kaavoittajat tunnistivat omien kuntiensa vetovoimatekijöiksi yleisesti hyvin samankaltaisia asioita, kuten sijainti, luonnonläheisyys, rauhallisuus, asumisen väljyys, hyvät peruspalvelut ja asumisen hintataso. Kyseiset vetovoimatekijät ovat varsin hyvin linjassa asukaskyselyssä mainittuihin vetovoimatekijöihin. Täten kaavoittajat tunnistivat vetovoimatekijät kunnittain lähtökohtaisesti oikeiksi. Kuntien vetovoimatekijöiden samankaltaisuudesta johtuen osalla kunnista olisi kuitenkin mahdollista muodostaa selkeämmät ja toisistaan erottuvammat vetovoimatekijät ja kuntaprofiilit. Tästäkin aiheesta lisää suositukset-luvussa. Erityistä paikkabrändäystä tai paikan tekemistä (eng. place making) kuntien kaavoittajat eivät nostaneet osaksi heidän suunnittelutyötään. Onkin hyvin mahdollista että paikkabrändäystä tai paikkamarkkinointia ei mielletä osaksi maankäytön suunnittelua. Paikkabrändäyksestä olisi kui- 37

55 tenkin osoitettavissa selkeää hyötyä juuri erottuvan kunta- ja alueprofiilien muodostamisessa. Erityisesti ryhmärakentamisprojekteissa osuvalla paikkabrändäyksellä voisi houkutella sopivia rakentajia. 6.5 Asukasryhmät - monikulttuurisuus ja vanheneminen osana suunnittelua Viidentenä merkittävänä teemana kaavoittajahaastatteluissa ilmeni niin sanottujen erityisryhmien tarpeet osana suunnittelua. Iäkäs väestö profiloitiin vahvasti omaksi ryhmäkseen, joiden tarpeet tulee huomioida erityisesti asumisen ja liikkumisen suunnittelussa. Yhdeksän kymmenestä kaavoittajasta näki iäkkään väestön vaativan erityishuomiota suunnittelun erityisryhmänä, sillä he ovat aiempaa varakkaampia, parempikuntoisia ja he haluavat yksilöllisiä palveluita. Puolestaan monikulttuurisuuden tematiikkaa ei tunnistettu osaksi suunnittelua, sillä kaavoituksen keinoin ei nähty voitavan vaikuttaa kyseiseen aihepiiriin. Yhdeksän kymmenestä kunnasta ei mieltänytkään monikulttuurisuuden teemoja osaksi suunnittelua. Vain Kirkkonummella monikulttuurisuus tunnistettiin suunnittelussa huomioitavana tekijänä. KUUMA-seudun suhteellisesta väestönlisäyksestä noin kolmannes koostuu maahanmuuttajista (YM 2016, 18). Esimerkiksi professori Kimmo Lapintien (2015) mukaan monikulttuurisuus tulisi kuitenkin huomioida tarkemmin osana suunnittelua, sillä maahanmuuttajien osuudet kasvavat myös KUUMA-kunnissa merkittävää vauhtia. Kaavoituksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi panostusta sosiaalisten vaikutusten arviointiin. On kuitenkin syytä todeta, että eri asukasryhmien - erityisesti maahanmuuttajien kohdalla suunnittelussa ei kannata lähteä oletuksista, vaan heidän asumisen tarpeitaan on tutkittava tarkemmin, jotta vältytään väärän tiedon valossa tehdyiltä ratkaisuilta. 38

56 39

57 7. KUUMA-kuntien asukaskysely Projektin aikana toteutettiin asukaskysely, jossa tutkittiin pääasiassa KUUMA-seudun asukkaiden asumispreferenssejä. Asukaskysely toteutettiin verkkokyselynä hyödyntäen lähinnä Facebookia kyselyn markkinointikanavana. Asukaskysely päätettiin kohdistaa KUUMAkuntien asukkaille, sillä KUUMA-kuntien muuttovoitto koostuu pääasiassa KUUMA-seudun sisäisistä muutoista. Täten oli perusteltua perehtyä juuri heidän asumismieltymyksiinsä. Asukaskyselyn vastaajamäärä oli 1468 vastaajaa, joista 87 % oli KUUMA-seudun nykyisiä asukkaita. Puolestaan pääkaupunkiseudulta vastaajia oli yhteensä 13 % kaikista vastaajista. Muualta Suomesta vastanneita oli 6 % vastaajista. Asukaskyselyn ja tuloskoosteen toteuttivat Tutkimus- ja suunnittelupalvelu KIILA ja Media Clever Oy (kts. liitteet 3 ja 4). KUUMA-seudun kuntien asukaskyselyn vastauksista on havaittavissa selviä merkkejä urbaanin asumisen suosion noususta, vaikkakin omakotitaloasuminen on kyselyn mukaan yhä seudun suosituin asumisen muoto. Tehdyssä KUUMA-seudun asukaskyselyssä kysyttiin mieluisinta talotyyppiä seuraavan kerran muutettaessa. Kolmannes vastaajista muuttaisi omakotitaloon, neljännes (25 %) eri kerrostaloasumisen muotoihin ja liki viidennes (16 %) muuttaisi rivitaloon. Kaupunkipientaloon muuttaisi verraten pieni määrä (4 %) vastaajista. Kaupunkipientalon tunnettavuus talotyyppinä on kuitenkin KUUMA-seudulla heikohko, joten sillä on merkitystä vastaajamääriin. Kokonaisuudessaan asukaskyselyn tulokset viittaavat Suomen ympäristökeskuksen (Strandell 2017) ja Kunnallisalan kehittämissäätiön (2017) tuloksiin, joissa juuri urbaanin kerrostaloasumisen on kasvattanut eniten osuuttaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Oleellista olisi kuitenkin jatkossa pohtia sitä, mitä asukkaat haluavat, kun he kertovat asumistoiveekseen kerrostaloasumisen. Taustalla voi olla toive vaivattomasta ja edullisesta asumisesta, joka ei välttämättä ole tiukasti sidoksissa talotyyppiin: mielekäs asuminen voi toteutua niin kerrostalossa kuin pientalossakin. Seuraavissa luvuissa esitellään kyselyn keskeisimpiä tuloksia. Asukaskyselyn tuloskooste löytyy erillisenä liitteenä (kts. liite 4). 7.1 Vastaajien taustatietoja Kyselyyn eniten vastaajia oli Sipoosta (190 kpl), pääkaupunkiseudulta (184 kpl) ja Järvenpäästä (167 kpl). Kyselyyn vastaajista kolme neljännestä oli naisia. Tämä on kyselyn toteuttajan mukaan yleistä kyselyissä, joissa kysely ei ajoitu asunnon varsinaiseen valintaan. Vastaajien sukupuolen painottuminen naisiin 40

58 täytyy täten huomioida tulkittaessa vastauksia. Vastaajien ikä vaihteli kattaen kaikki ikäluokat, eniten vastaajia oli kuitenkin vuotiaissa (25 %) ja vuotiaissa (23 %). Puolestaan kyselyyn vastanneista vain 10 % oli yli 64-vuotiaita, minkä vuoksi tämän ikäryhmän toiveet ovat vastauksissa aliedustettuina. Siksi esimerkiksi keskustamaisen kerrostaloasumisen suosio voi olla todellisuudessa suurempi, kuin miltä tämän kyselyn perusteella vaikuttaa, sillä tutkimusten mukaan ikääntyneet suosivat keskustojen kerrostaloasumista (Strandell 2017, 18). Vastaajista suurin osa asui omakotitalossa (40 %), yleisimmän hallintamuodon ollessa omistusasunto (72 %). Yli kolmannes vastaajista (35 %) on asunut nykyisessä asuinkunnassaan yli 20 vuotta. Nämä tiedot tulee ottaa huomioon tulkitessa vastauksia. Eniten vastaajista oli lapsiperheistä (45 %), pariskuntia kolmannes ja mikä erityisesti huomioitavaa, yksinasuvia oli lähes viidennes (17 %). Uudet asumismuodot nousevat kyselyissä esiin hitaasti, mutta esimerkiksi useamman sukupolven yhteisasumista tai vastaavia ratkaisusta kiinnostuneita oli kuitenkin 3 % kaikista vastaajista. Autottomia vastaajia oli useampi kuin joka kymmenes vastaaja. Autottomista vastaajista yli kolmannes (35 %) asuu pääkaupunkiseudulla, Järvenpäässä ja Keravalla molemmissa 13 % ja Hyvinkäällä 11 %. Puolestaan Vihdissä, Pornaisissa ja Mäntsälässä autottomia vastaajia oli vain prosentti. Autottomien vastaustietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi parkkipaikkamitoituksen suunnittelussa. 7.2 Omakotitaloasuminen suosituinta, urbaani asuminen lähes yhtä suosittua Kysyttäessä nykyisen asuinpaikan mukaan, millainen talotyyppi kiinnostaisi seuraavan kerran muuttaessa, kolmannes (33 %) vastaajista olisi kiinnostunut omakotitaloasumisesta. Omakotitaloasumisen suosiota kyselyssä mahdollisesti nostaa jo aiemmin pohdittu yli 64-vuotiaiden kyselyyn vastanneiden vähäinen määrä. Omakotitaloasumisen suosiota hyvin lähelle sijoittuu urbaanista kerrostaloasumisesta kiinnostuneiden joukko, kun kaikki kerrostaloasumisen talotyypit lasketaan yhteen. Näin ollen vastaajista neljännes (25 %) on kiinnostunut kerrostaloasumisesta. Rivitaloasumisesta kiinnostuneita on lähes joka viidennes (16 %). Kaupunkipientalojen kohdalla kiinnostus on varsin vähäistä, 4 % vastaajista vastasi muuttavansa seuraavan kerran mieluusti kaupunkipientaloon. Asuinalueiden palveluista kysyttäessä eniten kiinnostuneita on tiiviiseen kerrostalovaltaiseen kaupunki- tai kuntakeskukseen. Suomessa kaupunkipientalojen tai muiden uudenlaisten talotyyppien tuntemattomuudella on vaikutus alhaisiin vastausprosentteihin kyseisten talotyyppien kohdalla, joten näiden talotyyppien tunnettavuutta tulisikin lisätä. Pienille tai keskisuurille rakennusyhtiöille pienetkin vastausprosentit voivat kertoa potentiaalisista liiketoimintamahdollisuuksista. 7.3 Asumistarjonnasta monipuolista ja rohkeaa - uusille asumisen ratkaisuille on kysyntää KUUMA-asukkaat eroavat pääkaupunkiseudun asukkaista juuri pientalo- ja erityisesti omakotiasumisen suosijoina. Omakotitalot kiinnostavat erityisesti niitä, joita kiinnostaa asuminen Mäntsälässä, Pornaisissa, Sipoossa ja Vihdissä. Myös rivitaloasumiselle löytyy kiinnostusta KUUMA- 41

59 kunnissa, minkä toivoisi motivoivan kuntia ja rakennusyhtiöitä edelleen kehittämään uusia rivija ketjutalojen ratkaisuja. Kerrostaloasumisen eri muodot kiinnostavat urbaanimpien kuntien asukkaita. Korkea rakentaminen (7 kerrosta tai enemmän) vetoaa erityisesti Järvenpäästä ja Keravasta kiinnostuneisiin. Jatkossa talotyyppien kehittämiseen tulisi panostaa KUUMA-kunnissa enemmän, jotta potentiaaliset asukkaat eivät muuta erilaisten talotyyppien puuttuessa jonnekin toiselle seudulle. Uusista asumisen muodoista niin sanotut miniomakotitalot (alle 100 m2) herättivät eniten kiinnostusta. Erityisesti pääkaupunkiseudun asukkaista 16 prosenttia vastaajista piti miniomakotitaloa erittäin kiinnostavana. Pääkaupunkiseudun asukkaat ovat myös kiinnostuneita kaupunkipientaloista (10 % vastaajista piti kaupunkipientaloa erittäin kiinnostavana), joka voisi mahdollistaa esimerkiksi useamman sukupolven asumisen. KUUMA-kunnista kaupunkipientaloihin kiinnostus löytyy ensisijaisesti tahoilta Kerava, Järvenpää ja Tuusula. Kysyttäessä tulevaisuuden asumisratkaisuista eniten kiinnostusta olisikin juuri kaupunkipientalo-kehittämiseen, sillä 44 % vastasi tämän asumismuodon kehittämisen kiinnostavaksi. Täten voidaan sanoa että erilaisille talotyypeille ja asumismuodoille on kysyntää KUUMA-kunnissa. Asumismuotojen kehitystyössä kiinnostusta herättää myös asuinalueen tarjoamat tilat harrastamiseen ja yhdessäoloon. Eniten tämän kaltaiset tilat herättävät kiinnostusta Kirkkonummella. Mielenkiintoinen seikka kyselyssä oli se, että ryhmärakentamisen kiinnostus oli verrattain suurta. Omatoiminen- ja ohjattu ryhmärakentaminen, esimerkiksi KUUMA-koordinaattorin vetämänä, koettiin houkuttelevina. Ryhmärakentaminen kiinnosti heitä, jotka olivat ensisijaisesti kiinnostuneita kaupunkipientalo- ja kerrostaloasumisesta. Voisiko KUUMA-kunnissa toteuttaa eri talotyyppien ryhmärakennuttamisprojekteja esimerkiksi Helsingin Arabianrannan Loppukirin ja Jätkäsaaren Malta -hankkeiden tapaan? Kyselyn tuloksia analysoitaessa on kuitenkin syytä muistaa, että asukkaat vastaavat kyselyihin omien kokemustensa ja käsitystensä pohjalta. Mitä vähemmän on esimerkkejä uusista ratkaisuista, sitä vähemmän ne saavat kyselyissä mainintoja. Siksi asukkaiden osallistaminen yhteissuunnitteluun ja uusien talotyyppien tuominen markkinoille ovat molemmat tärkeitä kehitystoimenpiteitä KUUMA-asumisen kehitystyössä. 7.4 KUUMA-kunnat vastaavat toiveisiin Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden toiveiden mukainen asuinpaikka tarjoaa? KUUMA-kunnat vastaavat asukkaiden toiveisiin rauhallisesta, turvallisesta ja luonnonläheisestä asumisesta. Näin ollen kaavoittajahaastatteluissa mainitut kuntien vetovoimatekijät ovat varsin hyvin linjassa vastaajien mainitsemien vetovoimatekijöiden mukaan. Keskusta-alueella luonnonläheisyys voi tarkoittaa vehreää korttelipihaa ja lähipuistoa, pientaloalueella takaovelta lähtevää latuverkostoa. Turvallisuus syntyy monesta tekijästä: rakentamisesta ja liikennejärjestelyistä, ympäristön hoidosta ja valaistuksesta sekä tekemisen mahdollisuuksista. Naapurustojen yhteenkuuluvuus ja mahdollisuus osallistua oman alueensa kehittämiseen vaikuttavat myös turvallisuuteen. Nämä ovat seikkoja, jotka saavat suhteessa huonompia arvioita asukastutkimuksissa pääkaupunkiseudulla. Tähän kyselyyn vastanneista 13 % edusti pääkaupunkiseudun asukkaita. Heistä moni on kiinnostunut KUUMA-kuntien tarjoamista vaihtoehdoista. Etenkin Kirkkonummi sekä Sipoo ja 42

60 Vihti kiinnostavat, mutta kaikki muutkin KUUMA-kunnat herättävät kiinnostusta, joskin Hyvinkää vähiten. Vaikka KUUMA-kunnilla on paljon yhteneviä ominaisuuksia, eroavat ne keskenään toisistaan. Toiveiden asuinkunnan piirteet erottavat kuntia - kylämäisyys liitetään Nurmijärveen, Tuusulaan ja Vihtiin. Pikkukaupunkimaisuus nousee esiin Keravan kuvauksissa. Maaseutumaisuus luonnehtii Mäntsälää ja Pornaista. Metsäluonto koetaan tärkeäksi erityisesti seuraavien kuntien kohdalla: Hyvinkää, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Vihti. Kehittyvä liitetään erityisesti Järvenpäähän. 43

61 8. KUUMA-asumisen tulevaisuuskuva 2040 Pikkukaupunkimaiset asuinyhteisöt kukoistavat monimuotoisuudellaan Hyvinkäällä 4.5 järjestetyssä tulevaisuustyöpajassa kaavoittajat, asumisen asiantuntijat ja muut kuntien virkamiehet muodostivat pienryhmissä useamman erilaisen tulevaisuuskuvan seudun asumisesta vuodelle Myöhemmin hankkeen projektikoordinaattori täydensi ja yhdisteli tilaisuudessa muotoiltuja tulevaisuuskuvia projektin tulosten perusteella, minkä tuloksena muotoutui KUUMA-asumisen tulevaisuuskuva vuodelle Tulevaisuuskuva perustuu aiempaa tehokkaampaan ja monipuolisempaan toteutukseen, jossa sekoittuneella yhdyskuntarakenteella vastataan paremmin tulevaisuuden asukastarpeisiin. 44 KUUMA-seudun asumisessa vuonna 2040 korostuu aiempaa tehokkaampi, monimuotoisempi ja sekoittuneempi rakentaminen. KUUMA-seudun asuminen eroaa pääkaupunkiseudun asumisesta siten, että se mahdollistaa erilaiset elämäntyylit ja asumistoiveet. Yhteisöllisellä rakentamisella puolestaan vastataan asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Asuinalueet ovat arkkitehtuuriltaan tunnistettavia ja persoonallisia. Asuinalueiden suunnittelussa panostetaan yhteissuunnitteluun, jossa paikalliset asukkaat ja muut toimijat osallistuvat vahvasti suunnitteluun. KUUMA-kuntien toimintoja on keskitetty joukkoliikennevaltaisiin kuntakeskuksiin, jotka ovat luonteeltaan pikkukaupunkimaisia, tarjoten laadukasta julkista tilaa ja hyviä palveluita. Luonnonläheisyys, kulttuuriympäristöt ja turvallisuus huomioidaan erityisinä asumisen arvoina. Talotyypeissä painotus on viihtyisässä ja vaihtelevassa kerrostaloasumisessa sekä kompakteissa pientaloissa. KUUMA-kuntien keskuksissa asuminen perustuu urbaaniin kerrostalorakentamiseen, joissa panostetaan erityisesti laadukkaisiin julkisiin tiloihin ja palveluihin. Kaupunkipientaloasuminen tarjoaa väljemmän vaihtoehdon kerrostaloasumiselle. Rivi- ja ketjutaloja sekä miniomakotitaloja sijaitsee sekoittuneesti kaupunkikeskustojen välittömässä läheisyydessä.

62 45

63 Tulos 1. KUUMA-seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin 9. Projektin tulokset koostetusti Projektin tulokset on jaettu kolmeen kategoriaan. Selvityksen tulokset esitetään seuraavaksi tiivistetysti. Seudun väestö jatkaa kasvuaan, joskin vuosien kasvuvauhti puolittuu 1,2 prosentin vahvan kasvun vauhdista noin 0,6 prosentin vuosittaiselle tasolle Absoluuttisesti tämä tarkoittaa vuoteen 2040 mennessä noin asukkaan lisäystä Keskustojen pienille ja keskikokoisille asunnoille on jatkossakin kysyntää Kysynnän kohdistuessa keskustoihin huonosti saavutettavilla sijainneilla ei vastata tulevaisuuden asuintarpeisiin Tulos 2. Asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat 46 Pientalokysynnän trendi ollut laskeva vuodesta 2006 lähtien, vastaavasti kaupunkimaisen asumisen suosio on vahvistunut Väestön ikääntyminen, yksinasuminen ja kotitalouskokojen pieneneminen ovat nostaneet kaupunkiasumisen suosiota Kaupunkiasuminen näyttää olevan pysyvä asumisen trendi Kaupunkiasumisen lisäksi elämäntyylit ja asumistoiveet ovat muutoksessa, jolloin asumiselta ei välttämättä tavoitella samoja asioita kuin aiemmin Kaupunkipientalo ja miniomakotitalo ovat asukaskyselyn mukaan uusista talotyypeistä kiinnostavimmat, vastaavasti suurten omakotitalotonttien kysyntä hiipuu Yhtiömuotoinen pientaloasuminen, mahdollisuus autottomaan asumiseen, etätyötilat ja ohjattu ryhmärakentaminen nähdään tulevaisuuden asumisen trendeinä

64 Tulos 3. Kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää Yleisesti seudun kunnat ovat heikosti tunnettuja, jopa seudun sisäisesti Kuntien mainitsemat vetovoimatekijät olivat hyvin samankaltaisia kaikissa kunnissa Paikkamarkkinointia ja -brändäystä ei tunnistettu osaksi suunnittelua 47

65 10. Johtopäätökset Johtopäätöksinä mainittakoon, että KUUMA-seudun kuntien tulisi harkita asumisen kokonaiskonseptia uudelleen, sillä menneiden vuosikymmenien asumisratkaisuilla ei vastata vuoden 2040 asumisen tarpeisiin. Tästä syystä seudun kuntien on kehitettävä uusia asumisen konsepteja ja ratkaisuja, sillä asumispreferenssit urbanisoituvat ja eriytyvät yhä moninaisemmiksi, jolloin asumiseen ei ole enää osoitettavissa yhtä mallia, joka sopisi kaikille. Tämän selvityksen mukaan KUUMA-seudun kunnille on esitettävissä kaksi erilaista asumisen mallia: 1. Urbaanit pikkukaupungit urbaanien kuntien asumisen malli, jossa tunnistetaan kaupungistumiskehitys voimavaraksi ja vetovoimatekijäksi 2. Monipuolisen asumisen KUUMAkunnat kyseisessä mallissa keskitytään tarjoamaan edellistä mallia monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja Näiden asumisen mallien on tarkoitus profiloida KUUMA-seudun kuntia aiempaa selkeämmin, jolloin kuntien tunnettavuus paranee ja muuttoa harkitsevien asukkaiden on helpompi valita tuleva asuinkunta. Edellä mainitut asumisen mallit eivät poissulje toisiaan, sillä yksittäisen kunnan on mahdollista kehittää kaupunkimaista asumista, sekä myös panostaa asumisen tarjonnassa sellaisiin vaihtoehtoihin, jotka tukevat erilaisia elämäntyylejä ja -vaiheita. Edellä kuvatuilla asumisen malleilla KUUMA-seutu pystyisi vastaamaan paremmin pääkaupunkiseudun vetovoimaan, kun asumisen vaihtoehtoina olisivat urbaanit pikkukaupungit sekä monipuolisen asumistarjonnan KUUMA-kunnat. Kuntaprofiloituminen on tämän työn tulosten mukaan sekä tärkeää, että myöskin hyvin ajankohtaista, sillä uusia kuntastrategioita ja tulevaisuuden visiota valmistellaan juuri nyt. Nyt on siis juuri 48

66 se hetki käsillä kun KUUMA-kuntien tulevaisuuden kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa. Urbaanin pikkukaupungin asumisen mallin hyödyt näyttäytyisivät erilaisina vetovoimatekijöinä ja kasautumishyötyinä, jotka liitetään yleisesti kaupungistumiseen. Esimerkiksi erilaisilla palveluilla olisi paremmat menestymisen mahdollisuudet suuremman väestöntiheyden alueilla. Kaupungistumisen edistäminen vaikuttaisi todennäköisesti positiivisella tavalla työpaikkaomavaraisuuteen ja tällä tavoin vähentäisi pendelöinnin ja yksityisautoilun tarvetta. Selkeästi kaupunkimaiset kunnat voisivat houkutella asukaspohjaa, joka yleisesti arvostaa kaupunkimaista elämää. Näissä kunnissa olisi mahdollisuus erilaisille kaupunkikulttuuria ilmentäville toiminnoille, kuten ravintoloille, kahviloille ja erikoiskaupalle. Talotyyppi- ja asumismuotojen suhteen urbaanin pikkukaupungin asumisen malli soveltuisi oletettavasti parhaiten uudenlaisille urbaanin asumisen kokeiluille, kuten kaupunkipientaloille. Puolestaan monipuolisen asumisen mallilla KUUMA-kunnat voisivat houkutella esimerkiksi pääkaupunkiseudun asukkeja, jotka toivoisivat asumiseltaan monipuolisia vaihtoehtoja erilaisiin elämäntilanteisiin ja -vaiheisiin. Monipuolisen asumisen mallia suositellaan erityisesti maaseutumaisille ja väljään asutuille KUUMA-kunnille, sillä nämä kunnat eivät lähtökohtaisesti kilpaile pääkaupunkiseudun kanssa vahvuutenaan kaupunkimainen asuminen. Monipuolisen asumisen KUUMA-kunnissa esimerkiksi elämänkaariasuminen, yhteisöllinen asuminen ja sukupolvien välinen asuminen olisi mahdollista. Ryhmärakennuttamisella puolestaan voitaisiin vastata räätälöityihin asumistoiveisiin. Monipuolisen asumisen malli tarjoaisi niin vuokra-, omistus- kuin myös asumisoikeusasumistakin. Tarjolla olisi myös ekologista ja energiatehokasta asumista kaikissa talotyypeissä. Monipuolisen asumisen KUUMA-kunnissa asumisen varsinainen vetovoimatekijä olisi kuitenkin mahdollisimman monimuotoinen asumisen tarjonta, joka huomioisi erilaiset asumisurat aiempaa paremmin. 49

67 11. Suositukset Seuraavat suositukset ovat laadittu selvityksen tuloksien pohjalta. Suositukset on jaettu kolmeksi pääsuositukseksi: 1. maankäyttöä on tehostettava ja laadukkaisiin keskustoihin on panostettava, 2. talotyyppejä ja asumismuotoja on monipuolistettava sekä 3. paikkamarkkinointi ja -brändäys on otettava osaksi maankäytön suunnittelua Maankäyttöä on tehostettava ja laadukkaisiin keskustoihin on panostettava Tunnistettu haaste: keskustojen kysynnän kasvaessa maankäyttöä tulee tehostaa ja laadukkaisiin keskustoihin on panostettava, sillä yleisesti yhdyskuntarakenteen tiiveydestä on osoitettavissa selkeitä etuja kunnalle. Maankäytön tehostaminen asettaa kuitenkin uusia laadullisia haasteita keskustojen kehittämiselle. Pientalokysynnän oltua jo pidempään laskussa ikääntyvän väestön, kotitalouksien koon pienenemisen ja urbanisoituneiden asumispreferenssien vuoksi, tämän selvityksen valossa seudullisesti on syytä panostaa keskustojen kehittämiseen voimakkaan pientalo- ja hajarakentamisen sijaan. Panostamalla asumisen keskittämiseen keskusta- ja taajamaalueille KUUMA-kuntien olisi helpompaa saavuttaa MAL-asuntotuotantotavoitteet sekä hallita kuntataloutta kun kunnallistekniikan ja palveluiden investointeja voidaan toteuttaa pienemmillä maantieteellisillä alueilla. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen tukee lisäksi EU:n tiukentuvien päästötavoitteiden saavuttamista, joukkoliikenteen ja lähipalveluiden toimintaympäristön kehittämistä ja elävän julkisen tilan luomista. Asumisen lisäksi keskustoja tulee kehittää siten että työpaikat, palvelut ja erilaiset vapaa-ajan toiminnot sijoittuvat sekoittuneesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille, sillä nämä sijainnit ovat nyt ja tulevaisuudessa kysyttyjä. Keskustakehittämisessä tulisi lisäksi panostaa vaihtelevaan ja persoonalliseen kaupunkirakenteeseen, jolloin pystytään välttämään monotonisten ja lähiömäisten alueiden synty. Esimerkiksi hybriditaloilla voidaan yhdistää asuminen, toimistoja liiketilat sekä julkinen tila. Keskustakehittämisessä oleellista on myös huomi- 50

68 oida vaateet laadukkaista asuinalueista, julkisesta tilasta, toimivista lähipalveluista ja vapaa-ajan toiminnoista, jolloin pystytään välttämään paremmin segregaatiokehityksen riskit. Segregaatiota ennaltaehkäisyyn voidaan myös panostaa kaavoituksessa sosiaalisen sekoittamisen ja asukkaiden kanssa tehtävän yhteissuunnittelun kautta. Pieniä ja keskisuuria rakennus- ja suunnitteluyrityksiä tulee hyödyntää talotyyppien asuinalueiden ja talotyyppien kehittämisessä, jolloin kaupunkikuvalliseen ja -toiminnalliseen ympäristöön saadaan vaihtelevuutta. Myös harkituilla kaavavelvoitteilla pystytään parantamaan rakennuskohteiden laatua ja viihtyisyyttä Talotyyppejä ja asumismuotoja on monipuolistettava Tunnistettu haaste: kaikkien seudun kuntien kohdalla tunnistettiin suuri tarve erilaisten talotyyppien ja asumismuotojen monipuolistamiseen, sillä seudun asukasprofiilin katsotaan olevan muutoksessa: yhä suurempi osa seudun asukkaista on yksinasuvia, asukkaat ovat vanhempia, kotitalouksien koko pienenee ja asukkaat tulevat erilaisista kulttuurisista taustoista. Lisäksi yleisten asumispreferenssien muutoksien vuoksi asumiseen kohdistuvat odotukset muuttuvat, mikä on huomioitava talotyyppi- ja asumismuotojen kehittämisessä. Tässä selvityksessä paneuduttiin erilaisten talotyyppien ja asumismuotojen kysyntään ja niiden jatkokehittämiseen. Selvityksen tulokset osoittavat että kuntakeskustoissa on nyt ja tulevaisuudessa tarve asuinkerrostalojen täydennysrakentamiseen, etenkin yksiöiden ja kaksioiden osalta. Keskustojen täydennysrakentamisen lisäksi on syytä panostaa erilaisiin talotyyppeihin, jotka tekevät kaupunkikuvallisesta ja -rakenteellisesta ympäristöstä vaihtelevan. Tiiviimmässä keskustarakentamisessa täytyy erityisesti panostaa asumisen ja muiden toimintojen laatutekijöihin, jotta seudulle tunnuksenomainen, erityisesti pientaloasumiseen liitettävä asumisviihtyisyys ja laatu saavutettaisiin myös tiiviimmässä aluerakenteessa. Selvityksen mukaan pientalorakentamisessa kysyttyjä nyt ja lähitulevaisuudessa ovat pienet omakotitalot, joiden asuinpinta-ala on alle 100 neliötä. Myös alle 50 neliön siirrettäville miniomakotitaloille voisi olla kysyntää. Pienten omakotitalojen asemakaavoituksessa onkin syytä ottaa huomioon talojen siirrettävyys, jolloin tonttia ei välttämättä haluta ostaa. Suurien pientalotonttien suosio on tämän tutkimuksen perusteella laskeva, mikä selittyy vanhenevalla väestöllä, kotitalouksien koon pienenemisellä ja kaupunkikulttuurin kehittymisellä. Tulevaisuuden pientalotrendeiksi on myöskin katsottu yhtiömuotoiset ja yhteisölliset pientalomuodot, joissa osa käytettävistä tiloista tai pihasta on yhteiskäytössä. Myös erilaiset kunnossapito- ja huoltotoimenpiteet voidaan ulkoistaa yksityisille yrityksille, jolloin pientaloasumisesta tulee vaivattomampaa. Ryhmärakentamisen katsotaan edustavan tulevaisuutta kaikkien talotyyppien kohdalla. Ryhmärakennuttamista avustavalle koordinaattorille ilmenikin kysyntää niin seudun asukkaiden kuin virkamiestenkin keskuudessa. Rivi- ja ketjutaloille oli myös osoitettavissa tulevaisuudessa kysyntää, vaikka kyseisten talotyyppien tarpeen on ennakoitu laskevan Ympäristöministeriön (2016) selvityksen mukaan, joskaan muista selvityksistä täysin yhteneväisiä tuloksia rivi- ja ketjutalojen laskevasta kysynnästä ei löydetty. Rivi- ja ketjutalohankkeiden toteuttajia suurempien rakennus- ja suunnitteluyrityksien puolelta oli kaavoittajien mukaan seudulla vähäisesti, jolloin pienille ja keskisuurille yrityksille edellä mainittujen talotyyppien kehitystyö voisi olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Puolestaan kaupunkipientaloille katsottiin olevan kysyntää oikein toteutettuina tiiveimmillä kaupunkialueilla. Kaupunkipientalojen rakentaminen nähdään myös aluerakenteen sekoittuneisuuden kannalta suositeltavana ratkaisuna. Kaupunkipientaloa ei tule kuitenkaan mieltää omakotiasumisen 51

69 suoranaiseksi vaihtoehdoksi, vaan sillä pyritäänkin tarjoamaan väljempi vaihtoehto kerrostaloasumiseen. On myös syytä muistaa että uudenlaisille talotyypeille ja asumismuodoille ei ole kysyntää, ellei näistä vaihtoehdoista olla tietoisia. Lisäksi kunnan tulisi olla aktiivisemmin mukana uusien talotyyppien ja asumismuotojen kehittämistyössä. Asuinalue- ja talotyyppikehittämisessä on huomioitava myös vanhemmat pientaloasuinalueet, sillä vanhoille tonteille ja taloille on keksittävä uusiokäyttöä kun ikääntyvät asukkaat muuttavat keskustojen palveluiden äärelle. Reunamien tyhjeneville pientaloille yhteisöllinen asuminen voisi näyttäytyä potentiaalisena uusiokäyttönä. Talotyypistä huolimatta oleellista on kuitenkin tiedostaa että sijainti, saavutettavuus ja hyvät lähipalvelut ovat asioita joita yleisesti arvostetaan asumisessa. Huonoja sijainteja eivät myöskään rahoituslaitokset rahoita. Selvityksessä kävi myös ilmi, että kaikkien seudun kuntien tulee tehdä asuinalueiden ja talotyyppien kehitysyhteistyössä aiempaa enemmän yhteistyötä korkeakoulujen, yritysten, paikallisten asukkaiden ja kolmannen sektorin kanssa, jotta todellisiin tulevaisuuden asumisen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan. Selvityksen tuloksissa on myös syytä huomioida monikulttuurisuus osana suunnittelua, sillä KUUMA-seutu kasvaa voimakkaimmin juuri vieraskielisistä väestöryhmistä. Jatkossa erilaisista kulttuuritaustoista tulevien asumistarpeita tulisikin selvittää tarkemmin Paikkamarkkinointi ja -brändäys osaksi maankäytön suunnittelua Tunnistettu haaste: tämän selvityksen mukaan kuntien tunnettavuudessa, imagossa ja vetovoimatekijöissä katsottiin olevan kehittämismahdollisuuksia, mihin haasteeseen voidaan tarttua liittämällä paikkamarkkinointi ja -brändäys osaksi aluesuunnittelua. Omaleimaisten alueiden avulla kunnat voisivat erottautua paremmin suhteessa toisiinsa että pääkaupunkiseutuun. Nykyisessä aluekehitys- ja suunnittelutyössä paikan tai alueen imago ja brändi katsotaan merkittäväksi osaksi alueen vetovoimaa. Suurissa aluekehityshankkeissa rahoituksen hankkiminen, asuntojen ennakkomyynti ja alueen tunnetuksi tekeminen vaativat erityistä paikkamarkkinointiosaamista eli paikan tekemisen taitoa (eng. place making). Paikkamarkkinointi ja paikan tekeminen syntyy yhteistyössä kaavoituksen, viestinnän ja markkinoinnin sekä kulttuuritoimen viranomaisten välillä. Myös paikallisia asukkaita, järjestöjä ja yrityksiä tai muita kansalais- ja kaupunkiaktiiveja tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon paikan tekemisessä. Paikan tekemisessä viranomaisen rooli onkin lähinnä muiden toimijoiden toimintaa mahdollistava eikä niinkään varsinaista toimintaa tekevä taho. Erityisen suositeltavaa on erilaisten luovien toimijoiden hyödyntäminen osana paikan tekemistä, kuten myös laajemminkin aluesuunnitteluprosesseissa, sillä kyseiset toimijat kykenevät toiminnallaan saamaan aikaiseksi persoonallisemman ja kiinnostavamman lopputuleman verrattuna viranomaisvetoiseen toimintatapaan. Paikkamarkkinoinnin ja -brändäyksen matalimman tason esimerkkejä ovat työmaa-aitojen ja purettavien rakennusten graffittitaide, tai erilaiset kaupunkitapahtumat, kun taas ylätasolle liikuttaessa esimerkkeinä mainittakoon Helsingin Kalasataman ja Tampereen Hiedanrannan mittavat aluekehitysprojektit, joissa hyödynnettiin tilapäisesti käyttämättömiä kiinteistöjä ja julkista tilaa. Paikallisia toimijoita, kuten asukkaita, järjestöjä ja yrityksiä hyödynnettiin näissä hankkeissa suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Kunnan toiminnan näkökulmasta oleellista on ymmärtää, että tehtävä projekti tai hanke ei välttämättä tarvitse olla erityisen suuri; esimerkiksi näivettyneiden 52

70 keskustojen yksittäisiä tyhjiä liiketiloja voidaan hyödyntää väliaikaisesti, jolloin tilapäiskäyttö voi synnyttää alueelle varsin nopeastikin uutta elämää ja myöhemmin pysyvämpääkin toimintaa. Aluekehityskohteen hetkellinenkin aktivointi voi synnyttää suurelle yleisölle mielikuvan alueen aktiivisesta kehittämisestä, jolla voi olla positiivisia vaikutuksia esimerkiksi rahoittajien mukaan saamiseksi tai maan hinnan kehittymiseen. KUUMA-seudulla paikkamarkkinointia on tehty esimerkiksi Sipoon Nikkilässä, jossa paikkamarkkinointia ja -brändäystä on hyödynnetty osana kulttuurisuunnittelu-hankekokonaisuudessa. Hankkeella on pyritty tekemään Nikkilän taajamasta vetovoimaisempi, sekä myös osallistamaan paikallisia asukkaita. Projektin myötä Nikkilään on laadittu taideohjelma, jonka kautta taide ja kulttuuri on nostettu keskeiseksi osaksi kehittämistä. Muistojen Nikkilä -projektissa kartoitettiin sosiaalisen median kautta asukkaiden paikkamuistoja. Projektissa asukkaat vaikuttivat aidon ja ihmisläheisen imagon rakentamiseen julkaisemalla kuvia sosiaalisessa mediassa heille itselleen tärkeistä asioista ja paikoista Nikkilässä. Taulukossa 2. tiivistetysti selvityksen päätulokset ja suositukset. Taulukko 2. Selvityksen tulokset ja suositukset Selvityksen tulos Seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin Asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat Kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää Suositus Maankäyttöä on tehostettava ja laadukkaisiin keskustoihin on panostettava Talotyyppejä ja asumismuotoja on monipuolistettava Paikkamarkkinointi ja -brändäys on otettava osaksi maankäytön suunnittelua 53

71 KIRJALLISUUS Ahola H. (2016). Kaupungistuminen lisää vuokralla asumista. Teoksessa: Kestävää kaupungistumista Näkökulmia kohtuuhintaiseen asumiseen. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. ARApäivä Aro T. (2014) Nurmijärvi-ilmiöstä Helsinki-ilmiöön. Suurten kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskuntien välinen nettomuutto vuosina Luettu Backman K. (2016a). Yksinelävien asumisen valinnat havaintoja maailmalta. Teoksessa: Väliniemi-Laurson, J., Borg, P. & Keskinen V. (toim.) Yksin kaupungissa. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki. Backman K. (2016b). Yksinelävien asumistoiveet Helsingissä. Teoksessa: Väliniemi-Laurson, J., Borg, P.& Keskinen V. (toim.) Yksin kaupungissa. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki. Yksin kaupungissa 2016 (Toim. Väliniemi-Laurson J., Borg P. & Keskinen V.) Yksin kaupungissa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Luettu Grant, J. (2006). Plannin the Good Community. New Urbanism in Theory and Practice. London and New York: Routledge Hedman M., Heino J., Tarpio J., & Teronen T. (2016). Talopaletti: Ratkaisumalleja urbaaniin pientaloasumiseen. Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laitos. Helsingin Sanomat (2017). Ilmestynyt , päivitetty Arkkitehtiopiskelija Juuso Horellin uudessa omakotitalossa on 67 neliötä eikä lainkaan olohuonetta kodinrakentajien uusi polvi haluaa pieniä taloja, osasto: kotimaa, luettu html Helsinginseutu (2017) Kuva 9., asuntokanta KUUMA-kunnissa Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut, Luettu Helsinginseutu (2017) Kuva 10., talotyypit KUUMA-kunnissa Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut, Luettu Helsinginseutu (2017) Kuva 11., vuokra-asunnot KUUMA kunnissa Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut, Luettu Helsingin Seudun Suunnat (2017) verkkojulkaisu, Seudun sisäinen, kuntien välinen nettomuutto - Etenkin Espoo ja Vantaa saivat asukkaita muista seudun kunnista. Luettu HYPO 4/2016 (2016). HYPOn asuntomarkkinakatsaus Q4/ Suomen hypoteekkiyhdistys. 54

72 Juntto A. (2008). Asumisen muutos ja tulevaisuus. Teoksessa Rakennetarkastelu. Erilaistuva asuminen, osaprojekti I. Suomen Ympäristö 33/2008. Kunnallisalan kehittämissäätiö, KAKS (2017). Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan -kyselytutkimus. Luettu Lapintie, K. (2015). Miksi monikulttuurisuus ei mahdu suunnittelijan suuhun - eikä päähän? Yhdyskuntasuunnittelu, 52(3), Luettavissa: Laakso, S. (2007). Tonttitarjonta ja asuntomarkkinat pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen julkaisuja 2007: 3. Laakso S. ( 2017). Uudenmaan aluetalouden skenaariot sekä väestö että työpaikkaprojektiot, Uudenmaan liiton julkaisuja E179, 2017 Norvasuo M. (toim.) (2008). Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 95. Teknillinen korkeakoulu. Norvasuo M. (toim.) (2010). Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 99. Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu. Ojankoski, T. (2013) Selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUUMA-kunnissa, KUUMAkunnat, luettu pdf Ristimäki, M., Tiitu, M., Helminen, V., Nieminen, H., Rosengren, K., Vihanninjoki, V., Rehunen, A., Strandell, A., Kotilainen, A., Kosonen, L., Kalenoja, H., Nieminen, J., Niskanen, S., Söderström, P. (2017). Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla - Kaupunkikudokset ja vyöhykkeet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/ Strandell, A Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 31/ Strandell A. (2017) Asukasbarometri Asukasbarometri 2016 Kysely kaupunkimaisista asuinympäristöistä. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 19/ Suomen virallinen tilasto (2017). Väestöennuste 2015 iän ja sukupuolen mukaan alueittain Luettu vrm vaenn/030_vaenn_tau_103.px/?rxid=0b63945d-a9e3-4af8-a1f ca3aa85 Uudenmaan liitto. (2017) Väestöllinen huoltosuhde, Uudenmana liiton internetsivut, luettu 55

73 Vasanen A. (2013). Kehyskuntiin muuttaneiden asumispreferenssit ja asuinpaikan valintaan vaikuttaneet tekijät Turun kaupunkiseudulla. Turun kaupunki, Kaupunkitutkimus- ohjelma. Tutkimuskatsauksia 8/2013. Viitala J. (2017). Elämänkaari, asumistoiveet ja asumisen arvon luominen. Pro gradu tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Luettu Luettavissa: Ympäristöministeriö. (2016). Kysyntälähtöinen asunnontuotantotarve Helsingin seudulla Ympäristöministeriön raportteja 24. Luettu bitstream/handle/10024/78868/ymra_24_2016_asuntolahtoinen.pdf?sequence=1 56

74 LIITTEET Liitteet saatavilla 1. Kaavoittajahaastatteluiden haastattelurunko 2. Asukaskyselyn tuloskooste 3. Työpajan tuloskooste 57

75 KÄSITTEET Asuinkerrostalo - asuinkerrostalo on vähintään kaksikerroksinen, useita asuinhuoneistoja käsittävä asuinrakennus, jossa eri asuinhuoneistoihin kuuluvia tiloja on päällekkäin Erillispientalo asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) Hajarakentaminen - käsitteellä viitataan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irralliseen hajanaiseen tai väljään rakentamistapaan Helsingin seutu - Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Kehyskunnat käsitteellä viitataan keskuskaupungin ulkopuolella oleviin, kuitenkin niiden välittömässä läheisyydessä oleviin kuntiin, kuten esimerkiksi KUUMA-kuntiin Kotitalous - kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan KUUMA-seudun kunnat - Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Nettomuutto - kuntien välillä nettomuutolla tarkoitetaan tulomuuton ja lähtömuuton erotusta Omakotitalo - erillispientalo jossa omakodilla viitataan ei-yhtiömuotoiseen omistusmuotoon Pääkaupunkiseutu - Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Rivi- ja ketjutalot - asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa Uusi urbanismi lähiöitymisen vastapainoksi syntynyt kaupunkisuunnittelun suuntaus, joka pyrkii tiivistämään maankäyttöä sekä edistämään kaupunkikulttuuria 58

76 59

77 Lisätietoja Raporttia koskevissa kysymyksissä auttaa asti projektokoordinaattori Jaakko Huttunen ( , jonka jälkeen kaavoitusjaoston puheenjohtajana vuoden 2017 toimiva Sampo Perttula ( , KUUMA-kuntien kaavoituksesta vastaavat päälliköt osaavat opastaa eteenpäin kesksteltaessa siitä, miten selvityksen esiin nostamia ideoita voidaan hyödyntää kussakin kunnassa.

78 Tulevaisuuden KUUMA-asumisen toiveet ja mahdollisuudet Asukaskyselyn loppurapor

79 Sisällysluettelo Kyselyn toteutus Yhteenveto Vastanneiden taustatiedot _ 2. KUUMA-käsitteen ja -kuntien tunnettuus 3. Nykyasumisen arviot ja muuttohalukkuus 4. Palveluiden ja asumisratkaisuiden kiinnostavuus 5. Rakentamisen tapojen kiinnostavuus 6a. Asunnon valintakriteerit 6b. Asunnon valintakriteerinä liikkuminen _ 7. Autoton asuminen 8. Asumisen uuden trendit ja kiinnostavuus 9. Tulevaisuuden asenteet ja arvostukset _ 10. Nykyisen ja tulevaisuuden asuinpaikan luonne 11. Profiilivertailua _ LIITTEET: Sanapilvet 79 2

80 Kyselyn toteutus q asumisen arvostuksia, nykytilannetta ja tulevaisuuden toiveita luotaava verkkokysely, joka suunnattiin ensisijaisesta KUUMA-kunnassa asuville q kysely oli avoinna q kyselyyn vastasi yhteensä 1468 vastaajaa, joista 1186 KUUMA-kunnissa asuvia q kyselyn levityskanavana kuntien asukkaiden omat facebook-ryhmät sekä kuntien omat sivustot. Myös Twitteriä hyödynnettiin. q jakelusta vastasivat kuntien viestintävastaavat, sekä kyselyn toteuttajat Media Clever (Janne Silvonen) ja KIILA, jonka Facebook-sivulla oli tarjolla kyselyn mainoksia jaettavaksi. q lisäksi käytettiin maksettua Facebook-mainontaa. Maksettua Twitter-mainontaa ei jatkettu, vaan panostukset keskitettiin tuloksekkaampaan Facebook-mainontaan. Fb-mainonta tavoitti paitsi KUUMA-asukkaita myös pääkaupunkiseudun vastaajia vertailuryhmäksi. q analyysit esitetään ensisijaisesti kuntakohtaisesti, paikoin syvennetty esimerkiksi talotyyppeihin ja niihin kohdistuviin odotuksiin. q tulkintoihin on kirjattu mukaan huomioita lisäanalyysien mahdollisuuksista eri taustatekijöittäin tai asenneprofiileittain q syventävät lisäanalyysit on mahdollista tehdä erillisenä lisätyönä, useamman kunnan yhteistilauksena tai kuntakohtaisesti. 3

81 Facebook-mainonta ja aktiivinen jako tavoitti asukkaat 4

82 KUUMA-asuminen nyt ja tulevaisuudessa kyselyn yhteenveto 5

83 Asumistarjonnan oltava monipuolista ja rohkeaa Omakotitaloasumisen suosio säilyy yhä. KUUMA-asukkaat eroavat pääkaupunkiseudun asukkaista juuri pientalo- ja erityisesti omakotiasumisen suosijoina. Omakotitalot kiinnostavat erityisesti niitä, joita kiinnostaa asuminen Mäntsälässä, Pornaisissa, Sipoossa ja Vihdissä. Myös rivitaloasumiselle löytyy kiinnostusta KUUMA-kunnissa, minkä toivoisi motivoivan uusiin rivitalo- ja piharatkaisuihin. Yhteispihojen ja korttelipihojen mahdollisuudet luovat omanlaistaan pikkukaupunkimaisuutta. Kerrostaloasumisen eri muodot kiinnostavat. Korkea rakentaminen (7 krs tai enemmän) vetoaa erityisesti Järvenpäästä ja Keravasta kiinnostuneisiin. Tulevaisuudessa talotyyppejä on kehitettävä. Uusista asumisen muodoista pienet omakotitalot herättävät kiinnostusta eniten ja erityisesti pääkaupunkiseudun asukkaissa. Esimerkiksi kaupunkipientalo, joka tarjoaisi asumista esimerkiksi useammalle sukupolvelle, kiinnostaa pääkaupunkiseudun asukkaita: KUUMA-kunnista kiinnostus löytyy ensisijaisesti tahoilta Kerava, Järvenpää ja Tuusula. Asumismuotojen kehitystyössä kiinnostusta herättää asuinalueen tarjoamat tilat harrastamiseen ja yhdessäoloon. Eniten tämänkaltaiset tilat herättävät kiinnostusta Kirkkonummella. Kyselyt eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Asukkaat vastaavat kyselyihin omien kokemusten ja käsitysten pohjalta. Mitä vähemmän on esimerkkejä uusista ratkaisuista, sitä vähemmän ne saavat kyselyissä mainintoja. Siksi asukkaiden osallistaminen yhteissuunnitteluun ja toisaalta esimerkkien tuominen julkisuuteen ovat molemmat tärkeitä kehitystoimenpiteitä KUUMA-asumisen kehitystyössä. 6

84 KUUMA-kunnat vastaavat toiveisiin Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden toiveiden mukainen asuinpaikka tarjoaa? KUUMA-kunnat vastaavat asukkaiden toiveisiin rauhallisesta, turvallisesta ja luonnonläheisestä asumisesta. Keskusta-alueella luonnonläheisyys voi tarkoittaa vehreää korttelipihaa ja lähipuistoa, pientaloalueella takaovelta lähtevää latuverkostoa. Turvallisuus syntyy monesta tekijästä: rakentamisesta ja liikennejärjestelyistä, ympäristön hoidosta ja valaistuksesta sekä tekemisen mahdollisuuksista. Naapurustojen yhteenkuuluvuus ja mahdollisuus osallistua oman alueensa kehittämiseen vaikuttavat myös turvallisuuteen. Nämä ovat seikkoja, jotka saavat suhteessa huonompia arvioita asukastutkimuksissa pääkaupunkiseudulla. Tähän kyselyyn vastanneista 13 % edusti pääkaupunkiseudun asukkaita. Heistä moni on kiinnostunut KUUMA-kuntien tarjoamista vaihtoehdoista. Etenkin Kirkkonummi sekä Sipoo ja Vihti kiinnostavat, mutta kaikki muutkin KUUMA-kunnat herättävät kiinnostusta, joskin Hyvinkää vähiten. Miten erottautua pääkaupunkiseudusta? Yksi tapa on vastata lupaukseen KUUMA-kunta on asukkaitaan kuunteleva kunta. Kuunteleminen voi konkretisoitua esimerkiksi uusien asumis- ja asuntotyyppien kehitystyössä. 7

85 KUUMA-kunnat täydentävät toisiaan Vaikka KUUMA-kunnilla on paljon yhteneviä ominaisuuksia, eroavat ne keskenään toisistaan. Toiveiden asuinkunnan piirteet erottavat kuntia: Kylämäisyys liitetään Nurmijärveen, Tuusulaan ja Vihtiin. Pikkukaupunkimaisuus nousee esiin Keravan kuvauksissa. Maaseutumaisuus luonnehtii Mäntsälää ja Pornaista. Metsäluonto koetaan tärkeäksi erityisesti seuraavien kuntien kohdalla: Hyvinkää, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Vihti. Kehittyvä liitetään erityisesti Järvenpäähän. Oleellista olisi tunnistaa, miten eri piirteet tulevat esiin ja kehittyvät omassa kunnassa. Pääkaupunkiseudusta kiinnostuneet toivovat hekin rauhallista, turvallista ja luonnonläheistä asumista sekä terveellistä ympäristöä. Mitä muuta KUUMA-kunnat tarjoavat näiden lisäksi? KUUMA-kunnilla on mahdollisuus profiloitua todellisiksi vaihtoehdoiksi! 8

86 1) Vastanneiden tausta;edot 9

87 Vastanneiden asuinpaikat Sipoo Pääkaupunkiseutu Järvenpää Kirkkonummi % 13 % 11 % 10 % ü Espoo 36 kpl ü Helsinki 112 kpl ü Kauniainen 1 kpl ü Vantaa 35 kpl Yhteensä 184 kpl Nurmijärvi % Hyvinkää % Tuusula % Pornainen Kerava Joku muu VihG Mäntsälä % 6 % 6 % 5 % 4 % Kohdassa joku muu, eniten esiintyneet: ü Lohja 31 kpl ü Porvoo 7 kpl ü LahG 5 kpl ü Karkkila 4 kpl 55 kpl ü OrimaPla 4 kpl ü Riihimäki 4 kpl ei vastausta 9 1 % 10

88 Vastanneiden (n=1468) taustoja En halua sanoa, 3 % Mies, 27 % yli 64 vuova, 10 % vuova, 19 % ei vastausta, 2 % vuova, 3 % vuova, 3 % vuova, 15 % Nainen, 70 % vuova, 23 % vuova, 25 % q vastaajista lähes kolme neljäsosaa naisia q tämä on tyypillistä asumisen kyselyissä, joissa kysely ei ajoitu asunnon varsinaiseen valintaan q naiset toimivat tiedon kerääjinä ja jakajina, ja ovat kiinnostuneita arvioimaan asumisen mahdollisuuksia q perheissä miehet astuvat kuvaan varsinaisen valinnan hetkellä q ikäjakaumaltaan vastaajat edustavat riittävän kattavasti eri elämänvaiheita ja ikään sidottuja asumistarpeita q s on esitetty kahden elämänvaiheen muuttohalukkuutta, lisäanalyyseissä olisi suotavaa arvioida esimerkiksi ikääntyvien asumis- ja muuttotoiveita. 11

89 Vastanneiden (n=1468) taustoja lisäkseni vanhempani, appivanhemmat tai muita sukulaisia, 2 % useampi sukupolvi (esim. isovanhemmat, vanhemmat, lapsia), 1 % autoja 3 tai enemmän, 7 % ei yhtään autoa, 11 % asun yksin, 17 % asun puolison / kumppanin kanssa, 33 % yksi aikuinen ja lapsia, 5 % 2 autoa, 38 % kaksi aikuista ja lapsia, 40 % 1 auto, 44 % Taloudessa autoja q vastaajista yksinasuvia lähes viidennes (17 %), lapsiperheitä lähes puolet (45 %) ja pariskuntia kolmannes q uudet asumismuodot nousevat kyselyissä hitaasti esiin, kuitenkin 3 % asuu monen sukupolven tai vastaavassa ratkaisussa. q Autottomia vastaajia useampi kun joka kymmenes vastaaja. Autottomista vastaajista 35 % asuu pääkaupunkiseudulla, Järvenpäässä ja Keravalla molemmissa 13 % ja Hyvinkäällä 11 %. Vihti, Pornainen ja Mäntsälä autottomia vastaajia vain 1 %. q Autot ovat enemmistöllä, vastausten mukaan myös tulevaisuudessa (vrt. Kysymys 23: Uskon luopuvani kokonaan autosta 10 vuoden sisällä) 12

90 Vastanneiden taustoja 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kaupunkikeskus/kuntakeskus 30 % Taajama-alue 39 % Haja-asutusalue ei vastausta 9 % 22 % Mikä seuraavista kuvastaa parhaiten asuinalue:asi? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Hyvin tai melko kavavat palvelut 43 % Rajalliset palvelut 34 % Hyvin vähäiset tai ei palveluita lainkaan 15 % ei vastausta 8 % Millaiset palvelut nykyinen asuinalueesi tarjoaa? 13

91 Vastanneiden taustoja 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Tornitalo (yli 12 kerrosta) 0 % Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) LuhGtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) Kaupunkipientalo eli townhouse Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoGtalo MaaGlan päärakennus tai vastaava Muu, mikä ei vastausta 2 % 1 % 0 % 1 % 3 % 1 % 7 % 7 % 8 % 13 % 15 % Hyvin pienistä vastaajamääristä johtuen, näiden ryhmien tuloksia ei esitetä raporassa. Mikä seuraavista talotyypeistä kuvaa taloa, jossa tällä hetkellä asut? 40 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Omistusasunto 72 % Vuokra-asunto (sis. työsuhdeasunnot) 16 % ASO-asunto 3 % Osaomistusasunto Muu (esim. alivuokralaisasunto) 0 % 0 % Mikä on asuntosi hallintamuoto? ei vastausta 8 % 14

92 Vastanneiden asuinvuodet 40 % 35 % 8. Kuinka kauan olet asunut nykyisessä asuinkunnassasi? 9. Kuinka kauan olet asunut yhteensä KUUMA-kunnissa? 35 % 38 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 6 % 11 % 7 % 5 % 12 % 7 % 15 % 11 % 12 % 11 % 10 % 12 % 2 % 8 % 0 % Alle vuoden 1-2 vuo:a 3-5 vuo:a 6-10 vuo:a vuo:a vuo:a Kauemmin kuin 20 vuo:a ei vastausta q KUUMA-kuntakäsite on kysymyslomakkeessa selitetty ennen kuin on kysytty, kuinka kauan on asunut yhteensä KUUMA-kunnissa. q KUUMA-käsitteen tunnettuutta käsitellään raportin seuraavassa osiossa. q q Lisäanalyysina voidaan tarkastella vastaajien muuttokäyttäytymistä KUUMA-kunnassa ja niiden välillä. Lisäanalyysina voidaan tarkastella vasta vähän aikaa ja todella pitkään KUUMA-kunnassa asuneiden asumispreferenssieroavuuksia. 15

93 2) KUUMA-käsi>een ja -kun;en tunne>uus 16

94 KUUMA-kuntakäsi:een tunnevuus asuinpaikan mukaan Edellisen kysymyksen kunnat muodostavat yhdessä KUUMA-seudun. Onko sinulle käsite KUUMA-kunta entuudestaan tu:u? Vastanneiden asuinpaikka Pääkaupunkiseutu Hyvinkää Järvenpää Kyllä, KUUMA-kunta on tuvu käsite 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 21 % 40 % 56 % q KUUMA-kunta on käsitteenä tunnetuin Tuusulassa asuvien vastaajien keskuudessa. q Myös Järvenpää, Kerava ja Nurmijärvi edustavat kuntia, joissa KUUMA-käsite on yli puolelle vastaajista tuttu. Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen 21 % 43 % 46 % 54 % 56 % q Käsite on yhtä vähän tunnettu Kirkkonummella asuvien kuin pääkaupunkiseudun asukkaiden keskuudessa. q Seuraavaksi vähiten tunnetuin käsite on Sipoossa ja Vihdissä. Sipoo Tuusula VihA 29 % 31 % 63 % q Halutaanko KUUMAkäsitettä tehdä tunnetuksi, vai pidetäänkö sitä kuntakohtaisena arvona? 17

95 KUUMA-kunAen tunnevuus Kuinka hyvin tunnet KUUMA-kunAa? - Tunnen hyvin - Tunnen kohtalaisesa - Tunnen heikosa - En tunne lainkaan Tuntee hyvin Ei tunne lainkaan Järvenpää Tuusula Kerava Hyvinkää Sipoo Nurmijärvi Yläkuvan palkit ovat keskiarvoja; mitä pidempi palkki, sitä huonommin vastaajat tuntevat ko. kunnan Kirkkonummi Mäntsälä VihG Pornainen Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihG Tuntee hyvin 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 7 % 9 % 9 % 12 % 12 % 11 % 17 % 16 % 16 % 24 % Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihG Ei tunne lainkaan 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 16 % 12 % 15 % 15 % 31 % 31 % 28 % 29 % 41 % 45 % 18

96 3) Nykyasumisen arviot ja muu>ohalukkuus 19

97 Arvosanat nykyasumiselle (skaala 4-10) ja muuvohalukkuus - kunnivain Minkä arvosanan antaisit nykyasumisellesi? - 4=huonoin mahdollinen - 10=paras mahdollinen Nykyinen asuinkunta Kaikki vastanneet Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE Asunto 8,55 8,51 8,56 8,45 8,50 8,89 8,66 8,59 8,69 8,54 8,74 Piha 8,10 8,04 7,74 7,93 8,29 8,50 8,26 8,26 8,32 8,23 8,49 Asuinalue 8,35 8,61 8,34 8,24 8,26 8,11 8,18 8,51 8,49 8,34 8,42 q q q q Mäntsälässä ollaan tyytyväisimpiä omaan asuntoon ja sen pihaan, mutta kriittisimpiä asuinalueeseen. Tuusulassa on suhteellisesti eniten vaihtoa harkinneita vastaajia. Pornaisissa on vähiten halukkuutta asunnon ja asuinalueen vaihtoon. Järvenpäässä ja Sipoossa on vähiten asuinkunnan vaihtoa harkitsevia. Eniten heitä on Tuusulassa ja Mäntsälässä. Kyllä on harkinnut vastausten osuudet KUUMA-asuinkunnan mukaan Onko harkinnut asunnon / asuinalueen / asuinkunnan/-kaupungin vaihtoa viimeisen vuoden aikana Vastausvaihtoehdot: Kyllä / Ei Kaikki vastanneet Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE...asunnon vaihtoa 43 % 37 % 43 % 45 % 44 % 39 % 46 % 32 % 38 % 50 % 41 %...asuinalueen vaihtoa 35 % 31 % 29 % 40 % 39 % 32 % 37 % 24 % 27 % 44 % 39 %...asuinkunnankaupungin vaihtoa 33 % 30 % 22 % 31 % 33 % 44 % 38 % 28 % 23 % 48 % 36 % 20

98 Arvosanat nykyasumiselle (skaala 4-10) ja muuvohalukkuus Minkä arvosanan antaisit nykyasumisellesi? - 4=huonoin mahdollinen - 10=paras mahdollinen Tyytyväisyys omahallintaisissa pientaloissa muita talotyyppejä suurempaa. Keskeistä olisi löytää keinoja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen taloyhtiöissä (kerrostalo- ja rivitaloyhtiöt); vrt. toiveet yksityisyydestä ja yksilöllisyydestä. Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo MaaElan päärakennus tai vastaava Asunto 8,35 8,28 7,70 8,12 8,20 8,58 8,62 8,90 9,06 Piha 7,16 7,14 7,12 7,41 7,77 8,27 8,43 8,67 9,04 Asuinalue 8,58 8,06 7,83 8,06 8,18 8,40 8,29 8,54 9,11 Onko harkinnut asunnon / asuinalueen / asuinkunnan/-kaupungin vaihtoa viimeisen vuoden aikana Kyllä / Ei q Asuinkunnan vaihtohalu pienintä korkeiden kerrostalojen ja toisaalta maatilojen asukkailla. q Omakotitaloasukkailla suhteellisen alhainen muuttohalukkuus. q Useimmilla halu pysyä kotikunnassa/-kaupungissa, mutta asuinaluetta ollaan valmiita muuttamaan. Kyllä on harkinnut vastausten osuudet nykytalotyypin mukaan Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo MaaElan päärakennus tai vastaava...asunnon vaihtoa 52 % 60 % 69 % 53 % 58 % 60 % 71 % 32 % 17 %...asuinalueen vaihtoa 42 % 49 % 50 % 59 % 44 % 46 % 71 % 29 % 13 %...asuinkunnan/-kaupungin vaihtoa 19 % 45 % 48 % 47 % 40 % 38 % 71 % 30 % 13 % 21

99 MuuVohalukkaat vs. muuvohaluvomat 10a. Mikä seuraavista kuvastaa parhaiten asuinalue:asi? 10b. Millaiset palvelut nykyinen asuinalueesi tarjoaa? ON harkinnut asuinkunnan/ kaupungin vaihtoa EI OLE harkinnut asuinkunnan/ kaupungin vaihtoa Kaupunkikeskus/kuntakeskus 36 % 30 % Taajama-alue 49 % 41 % Haja-asutusalue 14 % 29 % Hyvin tai melko katavat palvelut 42 % 50 % Rajalliset palvelut 40 % 35 % Hyvin vähäiset tai ei palveluita lainkaan 17 % 15 % q Muuttohaluttomat asuvat keskimäärin enemmän syrjemmässä. Kuitenkin he kokevat palveluiden tarjonnan jopa positiivisemmin kuin keskustoissa enemmän asuvat muuttohalukkaat. Tähän saattaa vaikuttaa se, että taajamien ulkopuolilla asuvilla on useammin käytössä auto ja siten palvelut helpommin saavutettavissa. 11. Mikä seuraavista Tornitalo (yli 12 kerrosta) 0 % 0 % talotyypeistä kuvaa taloa, Korkea kerrostalo (7-12 krs) 1 % 3 % jossa tällä hetkellä asut? Kerrostalo (4-6 krs) 18 % 13 % Pienkerrostalo (2-3 krs) 12 % 6 % LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) 2 % 1 % Kaupunkipientalo eli townhouse 0 % 0 % Rivitalo 21 % 15 % Paritalo 9 % 7 % Erillistalo 3 % 1 % OmakoEtalo 31 % 49 % MaaElan päärakennus tai vastaava 1 % 5 % muuvohalukkaat haluvomat ei yhtään autoa 16 % 7 % 1 auto 45 % 42 % 2 autoa 34 % 42 % autoja 3 tai enemmän 5 % 8 % q Muuttohaluttomat asuvat keskimäärin enemmän omakotitaloissa ja omistusasunnoissa. 12. Mikä on asuntosi hallintamuoto? 13. Minkä arvosanan antaisit nykyasumisellesi? Omistusasunto 70 % 82 % Vuokra-asunto (sis. työsuhdeasunnot) 25 % 15 % ASO-asunto 4 % 3 % Osaomistusasunto 0 % 0 % Muu (esim. alivuokralaisasunto) 1 % 0 % Asunto 8,08 8,76 Piha 7,51 8,38 Asuinalue 7,62 8,73 q Muuttohaluttomat ovat selvästi tyytyväisempiä nykyiseen asuinalueeseen kuin muuttohalukkaat. 22

100 Seuraavan kerran muuvoa harkitessa, mikä seutu tai kunta kiinnostaa vs. nykyinen asuinpaikka Seutu tai kunta, joka kiinnostaa seuraavan kerran muu:oa harkitessa. Nykyinen asuinpaikka Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE Pääkaupunkiseutu Hyvinkää 36 % 9 % 8 % 2 % 4 % 8 % 4 % 3 % 6 % 2 % 6 % Järvenpää 10 % 33 % 13 % 1 % 14 % 3 % 13 % 5 % 21 % 2 % 10 % Kerava 2 % 8 % 29 % 1 % 5 % 2 % 3 % 6 % 8 % 3 % 6 % Kirkkonummi 1 % 2 % 1 % 44 % 2 % 4 % 2 % 5 % 0 % 14 % 14 % Mäntsälä 6 % 6 % 5 % 1 % 22 % 1 % 4 % 2 % 3 % 0 % 3 % Nurmijärvi 19 % 4 % 2 % 5 % 6 % 49 % 4 % 2 % 9 % 11 % 10 % Pornainen 2 % 11 % 7 % 3 % 18 % 3 % 40 % 11 % 5 % 4 % 3 % Sipoo 3 % 6 % 10 % 9 % 8 % 2 % 15 % 41 % 9 % 5 % 13 % Tuusula 5 % 10 % 13 % 1 % 5 % 7 % 3 % 3 % 18 % 4 % 7 % VihE 3 % 1 % 2 % 8 % 3 % 8 % 2 % 2 % 2 % 26 % 7 % Pääkaupunkiseutu 6 % 9 % 10 % 23 % 5 % 9 % 9 % 16 % 13 % 17 % 15 % q Taulukko osoittaa, että suurin kiinnostus seuraavan kerran muuttoa harkitessa kohdistuu pääosin nykyiseen asuinpaikkaan, poikkeuksena kuitenkin pääkaupunkiseutu. q Pääkaupunkiseudulla asuvilla vastaajilla suurin kiinnostuksen kohden on Kirkkonummi ja sen jälkeen Vihti sekä Sipoo ja vasta neljäntenä tulee pääkaupunkiseutu. q Tämä kertoo, että pääkaupunkiseudun vastaajat edustavat tässä kyselyssä joukkoa, joka kertoo potentiaalisista uusista KUUMA-asukkaista, ja voisivat siten olla myöhemmän lisäanalyysin kohde. q Nurmijärvellä on suurin kotipaikkakuntauskollisuus. q KUUMA-kunnista heikoin kotipaikkakuntauskollisuus on Tuusulassa. 23

101 4) Palveluiden ja asumisratkaisujen kiinnostavuus 24

102 Harkitessaan muuvoa seudun ja palveluiden kiinnostavuus Seutu tai kunta, joka kiinnostaa seuraavan kerran muu:oa harkitessa. Kun seuraavan kerran harkitset muu:oa, mikä seutu, kunta tai kaupunki sinua kiinnostaisi? Valitse kolme kiinnostavinta. Nykyinen asuinpaikka Kaikki vastanneet Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE Hyvinkää 15 % 67 % 13 % 4 % 2 % 24 % 30 % 5 % 3 % 10 % 9 % Järvenpää 23 % 26 % 65 % 27 % 3 % 34 % 9 % 38 % 11 % 31 % 3 % Kerava 14 % 14 % 15 % 63 % 1 % 15 % 3 % 15 % 10 % 25 % 4 % Kirkkonummi 14 % 3 % 1 % 1 % 58 % 3 % 7 % 5 % 9 % 2 % 20 % Mäntsälä 6 % 3 % 8 % 5 % 1 % 36 % 4 % 18 % 4 % 5 % 4 % Nurmijärvi 10 % 10 % 2 % 3 % 4 % 2 % 52 % 5 % 2 % 10 % 16 % Pornainen 7 % 3 % 8 % 3 % 1 % 7 % 3 % 44 % 8 % 3 % 3 % Sipoo 18 % 8 % 8 % 19 % 9 % 10 % 4 % 31 % 58 % 9 % 7 % Tuusula 17 % 12 % 31 % 23 % 1 % 14 % 16 % 14 % 12 % 43 % 8 % VihE 8 % 2 % 1 % 4 % 11 % 0 % 10 % 5 % 3 % 5 % 41 % Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) 42 % 29 % 37 % 43 % 56 % 32 % 47 % 21 % 43 % 42 % 53 % Muu, mikä? 22 % 22 % 21 % 15 % 28 % 15 % 19 % 13 % 27 % 23 % 28 % Tiivis kaupunki-/kuntakeskusta, jossa kerrostaloasumista, katavat palvelut 25 % 42 % 43 % 40 % 18 % 29 % 22 % 12 % 10 % 32 % 24 % Tiiviimpi taajamakeskus, jossa kerros- ja pientaloasumista, rajalliset palvelut 23 % 17 % 22 % 29 % 27 % 7 % 27 % 18 % 28 % 25 % 25 % Väljä asuinalue, jossa pientaloasumista, satunnaisia palveluita 24 % 18 % 20 % 16 % 25 % 31 % 28 % 34 % 32 % 21 % 27 % Haja-asutusalue tai maaseutu, ei palveluita 12 % 11 % 4 % 4 % 14 % 17 % 13 % 26 % 18 % 12 % 12 % Muu, mikä 5 % 5 % 4 % 2 % 5 % 8 % 4 % 2 % 7 % 4 % 4 % ei vastausta 10 % 7 % 7 % 9 % 11 % 8 % 5 % 9 % 4 % 6 % 8 % Palveluiltaan millainen asuinalue sinua kiinnostaisi eniten? q Ylempi taulukko kertoo vastaajien kotikuntauskollisuudesta. q Mäntsälässä vain 36 % on maininnut kotikuntansa kolmen kiinnostavimman joukossa, esimerkiksi hyvinkääläisistä 67 % suosisi kotikuntaansa jatkossakin. q Alempi taulukko kertoo kuntakiinnostuksesta suhteessa asuinalueen tyyppiin ja palvelutarjontaan. 25

103 Eri talotyyppien kiinnostavuus nykyisen asuinpaikan mukaan Kun seuraavan kerran olet vaihtamassa asuntoa, minkä talotyypin todennäköisimmin valitsisit? Kaikki vastanneet Nykyinen asuinpaikka Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE Tornitalo (yli 12 kerrosta) 2 % 1 % 3 % 2 % 1 % 2 % 1 % 1 % 2 % 6 % 1 % Korkea kerrostalo (7-12 krs) 5 % 7 % 10 % 11 % 4 % 5 % 4 % 2 % 1 % 5 % 7 % Kerrostalo (4-6 krs) 15 % 21 % 17 % 15 % 11 % 10 % 15 % 10 % 10 % 22 % 12 % Pienkerrostalo (2-3 krs) 2 % 2 % 4 % 4 % 0 % 2 % 1 % 0 % 2 % 1 % 3 % LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) 1 % 3 % 1 % 2 % 0 % 2 % 2 % 0 % 1 % 0 % 0 % Kaupunkipientalo eli townhouse 4 % 2 % 5 % 1 % 4 % 5 % 4 % 2 % 4 % 6 % 0 % Rivitalo 16 % 22 % 20 % 18 % 20 % 12 % 19 % 17 % 13 % 11 % 16 % Paritalo 2 % 0 % 1 % 1 % 2 % 5 % 1 % 0 % 2 % 4 % 3 % Erillistalo 2 % 1 % 2 % 1 % 3 % 2 % 0 % 0 % 2 % 4 % 3 % OmakoEtalo 33 % 25 % 26 % 26 % 34 % 42 % 40 % 49 % 45 % 27 % 37 % MaaElan päärakennus tai vastaava 5 % 6 % 2 % 4 % 3 % 7 % 4 % 11 % 8 % 8 % 8 % Muu, mikä 4 % 3 % 4 % 2 % 5 % 2 % 4 % 1 % 6 % 5 % 3 % ei vastausta 10 % 8 % 4 % 11 % 12 % 5 % 4 % 7 % 7 % 3 % 8 % q Tornitaloasumisesta kiinnostuneiden nykyinen asuinpaikka on suhteellisesti useimmin Tuusulassa (6 %), seuraavaksi useimmin Järvenpäässä (3 %). q Pienkerrostaloasumiselle löytyisi hivenen kysyntää Järvenpäässä ja Keravalla, joskin pienkerrostalomaista asumista on mahdollista toteuttaa esimerkiksi kaupunkipientalotyyppisesti. q Townhouse-kiinnostusta on hieman Tuusulassa, Järvenpäässä ja Mäntsälässä asuvilla. q Omakotitaloasuminen kiinnostaa erityisesti Mäntsälä, Pornainen, Nurmijärvi ja Sipoo akselilla. 26

104 Eri talotyyppien kiinnostavuus asuinpaikkakiinnostuksen mukaan Kun seuraavan kerran olet vaihtamassa asuntoa, minkä talotyypin todennäköisimmin valitsisit? Asuinpaikkana kiinnostava kunta tai seutu. Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE Tornitalo (yli 12 kerrosta) 1 % 5 % 3 % 4 % 1 % 1 % 1 % 2 % 4 % 0 % Korkea kerrostalo (7-12 krs) 5 % 8 % 10 % 3 % 1 % 1 % 0 % 2 % 2 % 2 % Kerrostalo (4-6 krs) 18 % 18 % 17 % 10 % 6 % 8 % 5 % 8 % 11 % 6 % Pienkerrostalo (2-3 krs) 2 % 2 % 3 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 1 % LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) 3 % 2 % 5 % 1 % 2 % 1 % 0 % 1 % 1 % 1 % Kaupunkipientalo eli townhouse 2 % 4 % 4 % 5 % 1 % 3 % 2 % 5 % 4 % 2 % Rivitalo 25 % 23 % 19 % 19 % 17 % 22 % 17 % 14 % 22 % 17 % Paritalo 1 % 1 % 2 % 3 % 3 % 2 % 0 % 1 % 4 % 2 % Erillistalo 1 % 2 % 2 % 4 % 1 % 0 % 0 % 2 % 2 % 2 % OmakoEtalo 34 % 32 % 30 % 48 % 52 % 49 % 51 % 51 % 41 % 54 % MaaElan päärakennus tai vastaava 6 % 3 % 5 % 5 % 15 % 10 % 21 % 8 % 7 % 12 % Muu, mikä 3 % 1 % 2 % 1 % 0 % 3 % 1 % 3 % 0 % 3 % q Tornitaloasumiseen löytyy pientä kiinnostusta lähinnä Järvenpään, Kirkkonummen sekä Tuusulan osalta. q Kerrostaloasuminen (4-6 krs) kiinnostaa lähinnä Hyvinkään, Järvenpään sekä Keravan osalta ja samoin rivitaloasuminen. q Kokonaisuudessaan omakotitaloasuminen nousee selvimmin kiinnostuksen kohteena ykköseksi. q Rivitaloasumien kiinnostaa suhteellisesti vähiten Sipoossa ja myös Pornaisissa. Rivitalo puhuttelee Hyvinkäästä ja Järvenpäästä kiinnostuneita. 27

105 Eri talotyyppien kiinnostavuus nykyisen talotyypin mukaan Kun seuraavan kerran olet vaihtamassa asuntoa, minkä talotyypin todennäköisimmin valitsisit? Asuu nykyisin Todennäköisimmät valinnat Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo MaaElan päärakennus tai vastaava Tornitalo (yli 12 kerrosta) 16 % 2 % 3 % 0 % 3 % 1 % 0 % 2 % 0 % Korkea kerrostalo (7-12 krs) 29 % 12 % 5 % 0 % 2 % 5 % 5 % 3 % 0 % Kerrostalo (4-6 krs) 23 % 39 % 17 % 12 % 8 % 10 % 14 % 12 % 11 % Pienkerrostalo (2-3 krs) 0 % 2 % 9 % 0 % 3 % 0 % 0 % 1 % 0 % LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) 0 % 2 % 4 % 6 % 0 % 1 % 0 % 1 % 0 % Kaupunkipientalo eli townhouse 3 % 5 % 6 % 0 % 3 % 6 % 5 % 4 % 0 % Rivitalo 13 % 18 % 28 % 35 % 33 % 4 % 24 % 12 % 9 % Paritalo 0 % 1 % 0 % 6 % 3 % 9 % 0 % 1 % 0 % Erillistalo 0 % 1 % 1 % 0 % 2 % 4 % 14 % 2 % 6 % OmakoEtalo 13 % 15 % 15 % 29 % 36 % 55 % 33 % 46 % 30 % MaaElan päärakennus tai vastaava 0 % 2 % 6 % 0 % 2 % 0 % 0 % 8 % 30 % Muu, mikä 3 % 4 % 5 % 0 % 4 % 2 % 10 % 4 % 13 % q Tulosten mukaan tällä hetkellä eri tyyppisissä kerrostaloissa asuvat ovat jatkossakin ensisijaisesti kiinnostuneet kerrostalojen eri muodoista. q Kuitenkin kerrostaloasukkailla on kiinnostusta omakotitalo- ja erityisesti rivitaloasumiseen. 28

106 Eri talotyyppien kiinnostavuus ikäryhmän mukaan Kun seuraavan kerran olet vaihtamassa asuntoa, minkä talotyypin todennäköisimmin valitsisit? Todennäköisimmät valinnat Kaikki vastanneet vuota vuota vuota vuota vuota vuota yli 64 vuota Tornitalo (yli 12 kerrosta) 2 % 4 % 6 % 1 % 2 % 2 % 3 % 1 % Korkea kerrostalo (7-12 krs) 5 % 15 % 4 % 3 % 4 % 3 % 7 % 8 % Kerrostalo (4-6 krs) 15 % 32 % 12 % 10 % 8 % 13 % 19 % 32 % Pienkerrostalo (2-3 krs) 2 % 0 % 6 % 1 % 1 % 1 % 3 % 2 % LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) 1 % 0 % 2 % 1 % 1 % 2 % 0 % 1 % Kaupunkipientalo eli townhouse 4 % 0 % 0 % 3 % 5 % 3 % 5 % 3 % Rivitalo 16 % 15 % 24 % 13 % 14 % 17 % 21 % 12 % Paritalo 2 % 2 % 2 % 2 % 2 % 1 % 0 % 1 % Erillistalo 2 % 0 % 0 % 0 % 3 % 1 % 3 % 1 % OmakoEtalo 33 % 13 % 18 % 45 % 45 % 36 % 22 % 10 % MaaElan päärakennus tai vastaava 5 % 0 % 0 % 5 % 5 % 9 % 3 % 1 % Muu, mikä 4 % 0 % 0 % 5 % 1 % 4 % 7 % 10 % ei vastausta 10 % 19 % 26 % 10 % 7 % 8 % 8 % 16 % q Omakotitaloasuminen kiinnostaa selvästi eniten vuotiaita. 29 Ikäryhmä q Kerrostaloasumisen (4-6 krs) kiinnostus kasvaa tästä suuremmissa ikäryhmissä, mitä iäkkäämpiin ryhmiin mennään ja lisäksi nuorimmissa ikäryhmissä. q Nuorimmissa ja 65+ -vuotiaissa eniten kiinnostusta korkeaan asumiseen. q Esimerkkejä ikä- ja elämäntilanneryhmistä suhteessa asumisen valintoihin osiossa 11 (slidet 68-70).

107 Kokoluokat talotyypeiväin Liian vähän vastaajia kahdessa talotyypissä: o Tornitalo (yli 12 kerrosta) o Kaupunkipientalo eli townhouse Mitä kokoluokkaa valitsemasi asunto todennäköisesa olisi? Asuu nykyisin Kaikki vastanneet Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo MaaElan päärakennus tai vastaava Alle 30 m2 1 % 0 % 1 % 3 % 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % m2 14 % 39 % 36 % 38 % 18 % 10 % 7 % 10 % 8 % 9 % m2 19 % 26 % 33 % 30 % 35 % 23 % 11 % 24 % 16 % 13 % m2 18 % 19 % 18 % 10 % 12 % 30 % 27 % 10 % 18 % 15 % m2 15 % 10 % 8 % 11 % 12 % 20 % 27 % 14 % 17 % 19 % m2 11 % 0 % 2 % 2 % 0 % 9 % 20 % 24 % 17 % 11 % m2 7 % 3 % 1 % 2 % 12 % 3 % 5 % 10 % 13 % 13 % Yli 200 m2 3 % 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 10 % 6 % 11 % ei vastausta 12 % 3 % 1 % 4 % 12 % 3 % 3 % 0 % 4 % 11 % q Pienet asunnot eivät juuri kiinnostusta herätä. q Enemmistö on kiinnostunut asunnoista välillä m2 q Pientaloissa nyt asuvat ovat ensisijaisesti kiinnostuneet asunnoista välillä m2, kuitenkin niin että rivitaloissa asunnot alle 120 m2. q Toiveita voi jatkoanalyysein verrata suhteessa asuinkuntaan, kiinnostaviin kuntiin, kiinnostaviin talotyyppeihin ja vastaajien taustatekijöihin kuten ikä ja kotitalouden tyyppi sekä asenteisiin (tulevaisuuden trendit). 30

108 Kokoluokat talotyyppitoiveen mukaan Mitä kokoluokkaa valitsemasi asunto todennäköisesa olisi? Kaikki vastanneet Tornitalo (yli 12 kerrosta) Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnill ä) Kaupunkipientalo eli townhouse Talotyyppitoive Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo Alle 30 m2 1 % 3 % 1 % 1 % 7 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % m2 14 % 35 % 30 % 39 % 30 % 25 % 14 % 19 % 13 % 8 % 1 % 4 % MaaElan päärakennus tai vastaava m2 19 % 47 % 38 % 32 % 44 % 50 % 26 % 36 % 9 % 8 % 5 % 16 % m2 18 % 6 % 15 % 19 % 19 % 13 % 40 % 31 % 30 % 42 % 17 % 9 % m2 15 % 0 % 10 % 6 % 0 % 6 % 9 % 11 % 35 % 27 % 27 % 24 % m2 11 % 6 % 4 % 2 % 0 % 6 % 5 % 2 % 13 % 15 % 24 % 15 % m2 7 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % 1 % 0 % 0 % 18 % 16 % Yli 200 m2 3 % 3 % 1 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 7 % 15 % ei vastausta 12 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % q Jos pienet asunnot kiinnostavat, löytyvät kiinnostuneet todennäköisimmin pienkerrostalojen asukkaista. Saattaisiko toiveena olla uudenlaista asumista, jossa pienempi yhteisö myös jakaisi tiloja. Siten pieni asunto laajenisi seiniensä ulkopuolelle. q Ts. pienkerrostalossa tutustuu helpommin naapureihin, joita on normaalikerrostaloa vähemmän. q Yksiöt ja kaksiot (30-60 m2) kiinnostavat kerrostaloissa. q Tornitaloista kiinnostuneissa laajin jakauma eri kokoluokkatoiveita. q Pientaloissa kokotoiveet 100 m2 molemmin puolin. 31

109 Tulevan talovalinnan ulkoglat nykyasunnon mukaan Asuu nykyisin Ajatellen talovalintaasi, minkälaisen ulkoalan toivoisit lii:yvän asuntoosi? Kaikki vastanneet Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnill ä) Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo MaaElan päärakennus tai vastaava En haluaisi lainkaan omaa ulkoelaa 1 % 3 % 2 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 2 % Parveke riitäisi 20 % 55 % 46 % 32 % 29 % 14 % 15 % 19 % 15 % 6 % Minipiha, esim. pieni oleskelunurkkaus 3 % 3 % 6 % 1 % 0 % 1 % 3 % 0 % 4 % 0 % Pieni piha, johon mahtuu oleskelu- ja pieni istutusalue 18 % 19 % 21 % 28 % 29 % 27 % 8 % 14 % 16 % 11 % Keskikokoinen piha, jossa Elaa oleskeluun ja harrastamiseen 19 % 13 % 11 % 19 % 18 % 34 % 38 % 29 % 17 % 15 % Suuri piha ( m2) 10 % 3 % 6 % 3 % 6 % 11 % 22 % 24 % 12 % 9 % Hyvin suuri piha (yli 1200 m2) 17 % 0 % 4 % 8 % 6 % 7 % 9 % 10 % 30 % 45 % Ennemmin yhteispiha kuin oma piha 2 % 0 % 5 % 4 % 0 % 2 % 0 % 5 % 1 % 2 % ei vastausta 11 % 3 % 1 % 5 % 12 % 3 % 3 % 0 % 3 % 11 % q Monelle kerrostalosta kiinnostuneelle parveke riittäisi, mutta osa toivoisi myös pihaa. Käytännössä toteutus voi olla asuntokohtainen tai yhteispiharatkaisu, molemmille kysyntää arvatenkin löytyisi. Eri ratkaisuin voi puhutella erilaisia asukasryhmiä. q Pientaloissa parveke riittäisi puhuttelee niitä, jotka eivät pihatöistä välitä. q Kaupunkipientalo on talotyyppi, joka mahdollistaa parvekkeen tai esimerkiksi kattoterassin. Näissä ratkaisuissa esimerkit ovat tärkeitä kiinnostuksen lisäämiseksi. q Yhteispiha puhuttelee sellaisenaan vähemmistöä, oleellista on huomata että siitä kiinnostuneita löytyy etenkin luhtitaloista kiinnostuneissa, mutta jokseenkin joka talotyypissä. 32

110 Tulevan talovalinnan ulkoglat talotyyppitoiveen mukaan Talotyyppitoive Ajatellen talovalintaasi, minkälaisen ulkoalan toivoisit lii:yvän asuntoosi? Kaikki vastanneet Tornitalo (yli 12 kerrosta) Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnil lä) Kaupunkipientalo eli townhouse Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo MaaElan päärakennus tai vastaava En haluaisi lainkaan omaa ulkoelaa 1 % 0 % 1 % 3 % 4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Parveke riitäisi 20 % 88 % 83 % 78 % 52 % 38 % 5 % 2 % 4 % 0 % 0 % 0 % Minipiha, esim. pieni oleskelunurkkaus 3 % 3 % 3 % 6 % 0 % 6 % 19 % 3 % 0 % 0 % 0 % 0 % Pieni piha, johon mahtuu oleskelu- ja pieni istutusalue 18 % 0 % 6 % 6 % 26 % 44 % 44 % 65 % 26 % 38 % 5 % 3 % Keskikokoinen piha, jossa Elaa oleskeluun ja harrastamiseen 19 % 3 % 0 % 2 % 0 % 13 % 25 % 27 % 57 % 46 % 33 % 5 % Suuri piha ( m2) 10 % 0 % 3 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 13 % 8 % 25 % 8 % Hyvin suuri piha (yli 1200 m2) 17 % 3 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 37 % 82 % Ennemmin yhteispiha kuin oma piha 2 % 3 % 4 % 4 % 15 % 0 % 7 % 2 % 0 % 8 % 0 % 1 % ei vastausta 11 % 0 % 0 % 0 % 4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % q Omakotitaloista kiinnostuneiden pihatoiveet liittyvät keskikokoiseen tai sitä suurempaan pihaan. q Kaupunkipientalo on talotyyppi, joka mahdollistaa parvekkeen tai esimerkiksi kattoterassin. Näissä ratkaisuissa esimerkit ovat tärkeitä kiinnostuksen lisäämiseksi. q Yhteispiha puhuttelee sellaisenaan vähemmistöä, oleellista on huomata että siitä kiinnostuneita löytyy etenkin pienkerrostaloista kiinnostuneissa, mutta myös kaupunkipientaloista kiinnostuneissa. q Jatkoanalyysinä voisi pihatoiveita arvioida kunnittain ja eri vastaajatyypeissä. 33

111 5) Rakentamisen tapojen kiinnostavuus 34

112 Rakennustapojen mielekkyys Jos joskus rakentaisit tai hankkisit uuden asunnon, mitkä tavat kokisit mielekkäimmiksi? Valitse korkeintaan kolme itsellesi mielekkäintä. Omatoiminen rakentaminen kiinnostaa vaihtoehtona eniten nuoremmissa ikäryhmissä. Mitä vanhempi ikäryhmä, sitä kiinnostavampana vaihtoehtona nähdään valmiin talon / asunnon ostaminen vuota vuota vuota vuota vuota vuota yli 64 vuota Mies Nainen Omatoiminen "tee se itse" rakentaminen 26 % 28 % 27 % 21 % 17 % 11 % 4 % 22 % 16 % Omatoiminen ryhmärakentaminen, asukkaat itse kokoavat ryhmän ja vetävät projeken Omatoiminen rakennutaminen 45 % 36 % 54 % 49 % 36 % 27 % 14 % 38 % 40 % 9 % 6 % 10 % 8 % 7 % 10 % 2 % 11 % 6 % OhjaTu ryhmärakentaminen: esim. KUUMA-koordinaaTori 4 % 10 % 15 % 16 % 13 % 13 % 10 % 14 % 13 % RakennuTajakonsulEn projekepäällikön käytö 15 % 20 % 9 % 12 % 9 % 7 % 8 % 12 % 9 % RakennuTajalta valmiin talon/asunnon ostaminen 34 % 28 % 37 % 46 % 50 % 51 % 55 % 41 % 48 % Ryhmärakentamisen eri muodot herättävät kiinnostusta myös heissä, jotka ensisijaisesti kiinnostuneet kerrostaloasumisesta. Tähän talotyyppiin liittyen esimerkkejä Helsingistä Arabianrannan Loppukiri ja Jätkäsaaren Malta. Voivatko KUUMA-kunnat luoda omia esimerkkejä? Tornitalo (yli 12 kerrosta) Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) Kaupunkipient alo eli townhouse Talotyyppitoive Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo MaaElan päärakennus tai vastaava Omatoiminen "tee se itse" rakentaminen 18 % 7 % 10 % 19 % 31 % 9 % 10 % 17 % 0 % 28 % 50 % Omatoiminen ryhmärakentaminen, asukkaat itse kokoavat ryhmän ja vetävät projeken Omatoiminen rakennutaminen 21 % 20 % 24 % 26 % 38 % 32 % 44 % 43 % 42 % 59 % 47 % 12 % 7 % 6 % 4 % 6 % 21 % 9 % 0 % 8 % 10 % 8 % OhjaTu ryhmärakentaminen: esim. KUUMA-koordinaaTori 24 % 15 % 15 % 22 % 6 % 33 % 18 % 13 % 38 % 10 % 11 % RakennuTajakonsulEn projekepäällikön käytö 15 % 10 % 10 % 4 % 13 % 11 % 9 % 4 % 15 % 13 % 5 % RakennuTajalta valmiin talonasunnon ostaminen 59 % 70 % 68 % 44 % 75 % 49 % 63 % 57 % 58 % 38 % 30 % 35 q vaikka rakentamistapaa arvioitu suhteessa talotyyppitoiveeseen, ei toivetalotyyppi sisältynyt rakennuttamisen kysymykseen. q Vertailu kertoo asumistoiveista ja sitä kautta valmiuksista.

113 6) Asunnon valintakriteerit 36

114 Kriteerien tärkeydet seuraavaa asuntoa valitessa Kaikki vastanneet Kun valitset seuraavaa asuntoasi, kuinka tärkeinä koet seuraavat tekijät? Ei lainkaan merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Eri>äin paljon merkitystä Asunto ja sen ulkoglat tarjoavat riiväväsg yksityisyyvä Mahdollisuus muokata asunnosta oman näköinen kog Mahdollisuus muokata pihasta/parvekkeesta oman näköinen Gla Asuntoon liivyvät hyvin suunnitellut säilytys- ja huoltoglat, myös harrastevälineille EsteeVömät näkymät asunnosta Asunto yhdessä tasossa Uusiutuvat energialähteet lämmitysmuotona Asuinhuoneet, jotka mahdollistavat monipuolisen kalustevavuuden Mahdollisuus kompostoingin Asuinrakennuksessa hissi Asunnossa harraste-/työglaa Mahdollisuus valita asunto ilman omaa saunaa KaVavat yhteisglat asuintalossa tai -korvelissa (mm. sauna, harrasteglat) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 47 % 2 % 41 % 1 % 41 % 3 % 36 % 1 % 28 % 2 % 25 % 22 % 25 % 6 % 23 % 3 % 21 % 19 % 20 % 37 % 16 % 15 % 12 % 44 % 9 % 35 % Tärkeimmät kriteerit asunnonvalinnassa ovat riittävä yksityisyys, mahdollisuus muokata asuntoa sekä pihaa/parveketta oman näköiseksi. Myös säilytys- ja huoltotilojen riittävyys nousee merkittäväksi kriteeriksi. Eri:äin paljon merkitystä Ei lainkaan merkitystä 37

115 Kriteerien tärkeydet seuraavaa asuntoa valitessa KUUMA-kunnista kiinnostuneet (osa myös asuu siellä jo) KUUMA-kunnista kiinnostuneet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kun valitset seuraavaa asuntoasi, kuinka tärkeinä koet seuraavat tekijät? Ei lainkaan merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Eri>äin paljon merkitystä Asunto ja sen ulkoglat tarjoavat riiväväsg yksityisyyvä Mahdollisuus muokata pihasta/parvekkeesta oman näköinen Gla Mahdollisuus muokata asunnosta oman näköinen kog Asuntoon liivyvät hyvin suunnitellut säilytys- ja huoltoglat, myös harrastevälineille EsteeVömät näkymät asunnosta Asunto yhdessä tasossa Uusiutuvat energialähteet lämmitysmuotona Asuinhuoneet, jotka mahdollistavat monipuolisen kalustevavuuden Mahdollisuus kompostoingin Asuinrakennuksessa hissi Asunnossa harraste-/työglaa Mahdollisuus valita asunto ilman omaa saunaa KaVavat yhteisglat asuintalossa tai -korvelissa (mm. sauna, harrasteglat) 2 % 3 % 1 % 1 % 31 % 2 % 26 % 27 % 27 % 7 % 25 % 3 % 24 % 20 % 20 % 17 % 16 % 12 % 10 % 52 % 46 % 45 % 40 % 44 % 51 % 42 % Samat kriteerit tulevat esiin myös KUUMA-kunnista kiinnostuneiden vastauksissa kuin kaikkien vastanneiden keskuudessa. Eri:äin paljon merkitystä Ei lainkaan merkitystä 38

116 Kriteerien tärkeydet seuraavaa asuntoa valitessa - talotyyppikiinnostuksen mukaan Talotyyppikiinnostus Kun valitset seuraavaa asuntoasi, kuinka tärkeinä koet seuraavat tekijät? 1=Ei lainkaan merkitystä 2=Jonkin verran merkitystä 3=Paljon merkitystä 4=Eri>äin paljon merkitystä Kaikki vastanneet Tornitalo (yli 12 kerrosta) Korkea Kerrostalo kerrostalo (4-6 krs) (7-12 krs) Pienkerr ostalo (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäyn nillä) Kaupunkipientalo eli Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo townhouse MaaElan pääraken nus tai vastaava Asunto ja sen ulkoelat tarjoavat riitäväse yksityisyytä 3,39 2,97 3,27 3,18 3,25 3,13 3,04 3,41 3,26 3,29 3,56 3,62 EsteeTömät näkymät asunnosta 3,07 3,09 3,06 2,96 2,80 2,94 3,06 2,99 3,04 2,87 3,14 3,34 Asuntoon liityvät hyvin suunnitellut säilytys- ja huoltoelat, myös harrastevälineille 3,23 2,88 3,05 3,03 2,92 2,63 3,07 3,22 3,61 3,33 3,42 3,29 Asunto yhdessä tasossa 2,51 2,47 3,00 2,86 2,67 2,38 2,35 2,77 2,70 2,92 2,17 2,19 Asuinrakennuksessa hissi 2,18 3,24 3,43 3,22 2,15 2,50 2,36 2,33 1,74 2,19 1,43 1,48 Asuinhuoneet, jotka mahdollistavat monipuolisen kalustetavuuden 2,99 3,03 3,26 3,10 2,88 3,19 3,17 3,01 3,13 2,92 2,91 2,83 Mahdollisuus muokata asunnosta oman näköinen koe 3,33 2,97 3,26 3,19 3,17 3,19 3,43 3,35 3,09 3,21 3,43 3,47 Mahdollisuus muokata pihasta/parvekkeesta oman näköinen Ela 3,30 2,58 2,97 2,96 2,92 3,20 3,43 3,36 3,26 3,00 3,51 3,66 Uusiutuvat energialähteet lämmitysmuotona 2,92 2,42 3,03 2,74 2,54 2,88 3,25 2,81 2,83 3,08 3,02 3,29 Mahdollisuus kompostoinein 2,54 1,73 2,30 2,16 2,29 2,00 2,83 2,33 2,26 2,61 2,78 3,31 Mahdollisuus valita asunto ilman omaa saunaa 1,89 2,09 2,65 2,50 2,08 1,67 2,70 1,83 1,52 2,00 1,47 1,53 Asunnossa harraste/-työelaa 2,52 1,94 2,16 2,09 1,92 1,93 2,46 2,27 2,22 2,52 2,88 3,30 KaTavat yhteiselat asuintalossa tai -kortelissa (mm. sauna, harrasteelat) 1,98 2,24 2,55 2,31 2,33 1,87 2,54 2,03 1,83 2,17 1,62 1,73 Skaala 1-4; mitä korkeampi keskiarvo (mitä tummempi vihreä), sitä merkityksellisempi kriteeri. q Aalto-yliopistossa toteutetussa Townhouse-tutkimuksessa havaittiin niiden, jotka ovat kiinnostuneita townhouse-talotyypistä, painottavan valintakriteerinä energiatehokkuutta muita vastaajia enemmän. s. 24 q q Townhouse-talotyypin tutkimus antaa vinkkejä myös rivitalo- ja kerrostaloasumisen kehittämiseen. Lisätietoa townhouse-tutkimuksen tuloksista sekä linkit raportteihin 39

117 Kriteerien tärkeydet seuraavaa asuntoa valitessa - asuinaluetyyppikiinnostuksen mukaan Skaala 1-4; mitä korkeampi keskiarvo (mitä tummempi vihreä), sitä merkityksellisempi kriteeri. Asuinaluetyyppikiinnostus Kun valitset seuraavaa asuntoasi, kuinka tärkeinä koet seuraavat tekijät? 1=Ei lainkaan merkitystä 2=Jonkin verran merkitystä 3=Paljon merkitystä 4=Eri>äin paljon merkitystä Tiivis kaupunki-/ kuntakeskusta, jossa kerrostaloasumista, katavat palvelut Tiiviimpi taajamakeskus, jossa kerros- ja pientaloasumista, rajalliset palvelut Väljä asuinalue, jossa pientaloasumista, satunnaisia palveluita Haja-asutusalue tai maaseutu, ei palveluita Asunto ja sen ulkoelat tarjoavat riitäväse yksityisyytä 3,16 3,31 3,54 3,72 EsteeTömät näkymät asunnosta 2,94 2,95 3,10 3,42 Asuntoon liityvät hyvin suunnitellut säilytys- ja huoltoelat, myös harrastevälineille 3,05 3,24 3,30 3,38 Asunto yhdessä tasossa 2,67 2,53 2,42 2,23 Asuinrakennuksessa hissi 2,97 2,19 1,73 1,26 Asuinhuoneet, jotka mahdollistavat monipuolisen kalustetavuuden 3,11 3,06 2,89 2,81 Mahdollisuus muokata asunnosta oman näköinen koe 3,21 3,37 3,38 3,38 Mahdollisuus muokata pihasta/parvekkeesta oman näköinen Ela 3,00 3,32 3,44 3,60 Uusiutuvat energialähteet lämmitysmuotona 2,79 2,90 2,95 3,12 Mahdollisuus kompostoinein 2,19 2,46 2,68 3,08 Mahdollisuus valita asunto ilman omaa saunaa 2,30 1,94 1,52 1,49 Asunnossa harraste/-työelaa 2,15 2,43 2,69 3,08 KaTavat yhteiselat asuintalossa tai -kortelissa (mm. sauna, harrasteelat) 2,29 2,04 1,74 1,52 q Uusiutuvat energianlähteet lämmitysmuotona koetaan kriteerinä merkittävämpänä hajaasutusalueella ja maaseudulla. Myös yksityisyyden merkitys kasvaa väljemmin asutulla alueella. 40

118 6b) Asunnon valintakriteerinä liikkuminen 41

119 Liikkumisen tekijät kriteereinä seuraavaa asuntoa valitessa Kuinka paljon merkitystä alla listatuilla liikkumisen tekijöillä on seuraavan asunnon valintaasi? 1=Ei lainkaan merkitystä 2=Jonkin verran merkitystä 3=Paljon merkitystä 4=Eri>äin paljon merkitystä Asuntotyyppi, jossa nykyisin asuu Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostalo (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnil lä) Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo MaaElan päärakennus tai vastaava Mahdollisuus elää sujuvaa arkea ilman autoa 2,76 2,98 2,77 2,50 2,55 2,43 2,43 2,29 2,05 Oman auton käytön helppous (esim. pysäköine lähellä asuntoa) 2,97 2,94 3,03 3,29 3,24 3,33 3,43 3,40 3,23 Sähköauton latausmahdollisuus 2,18 1,89 1,81 1,54 1,86 1,87 2,25 2,12 1,98 Usean auton pysäköinemahdollisuus 1,93 1,84 2,01 1,86 2,28 2,71 2,57 2,74 2,75 Joukkoliikenteen katavuus ruuhka-aikoina 3,31 3,16 3,03 3,00 2,99 3,03 3,19 2,74 2,46 Joukkoliikenteen katavuus iltaisin ja viikonloppuisin 3,24 2,94 2,95 2,57 2,79 2,92 3,24 2,64 2,27 Kävelyn ja pyöräilyn valaistut reiet 3,38 3,25 3,16 3,07 3,17 3,29 3,38 3,09 2,82 Asuntotyyppi, joka kiinnostaa tulevaisuudessa Mahdollisuus elää sujuvaa arkea ilman autoa 3,12 3,10 2,75 2,44 2,57 2,35 2,88 2,10 1,67 Oman auton käytön helppous (esim. pysäköine lähellä asuntoa) 2,91 2,92 3,16 3,07 3,29 3,65 2,96 3,48 3,53 Sähköauton latausmahdollisuus 2,16 1,96 1,67 1,87 1,86 1,61 2,39 1,96 2,00 Usean auton pysäköinemahdollisuus 1,73 1,76 2,13 2,07 2,38 2,52 2,35 2,91 3,13 Joukkoliikenteen katavuus ruuhka-aikoina 3,37 3,27 3,04 3,13 2,89 3,09 3,41 2,67 2,19 Joukkoliikenteen katavuus iltaisin ja viikonloppuisin 3,31 3,12 2,83 3,07 2,69 3,00 3,13 2,56 2,10 Kävelyn ja pyöräilyn valaistut reiet 3,28 3,30 3,21 2,94 3,18 3,35 3,52 3,03 2,69 q mahdollisuus elää ilman autoa liittyy eritoten kerrostaloasumisen toiveisiin, mutta toivetta myös pientaloasukkailla. Tämä viittaa tarpeeseen kehittää keskustojen pientaloasumista. q sähköautojen ennustetaan olevan tulevaisuutta. Kiinnostus latausmahdollisuuteen on suurinta erillis- ja omakotitalossa sekä 42 korkeissa kerrostaloissa asuville.

120 Liikkumisen tekijät kriteereinä seuraavaa asuntoa valitessa Kuinka paljon merkitystä alla listatuilla liikkumisen tekijöillä on seuraavan asunnon valintaasi? 1=Ei lainkaan merkitystä 2=Jonkin verran merkitystä 3=Paljon merkitystä 4=Eri>äin paljon merkitystä Asuinaluetyyppi, joka kiinnostaa tulevaisuudessa Tiivis kaupunki-/ kuntakeskusta, jossa kerrostaloasumista, katavat palvelut Tiiviimpi taajamakeskus, jossa kerros- ja pientaloasumista, rajalliset palvelut Väljä asuinalue, jossa pientaloasumista, satunnaisia palveluita Haja-asutusalue tai maaseutu, ei palveluita Mahdollisuus elää sujuvaa arkea ilman autoa 3,03 2,68 2,13 1,64 Oman auton käytön helppous (esim. pysäköine lähellä asuntoa) 2,90 3,25 3,41 3,71 Sähköauton latausmahdollisuus 2,02 2,00 1,91 2,01 Usean auton pysäköinemahdollisuus 1,87 2,36 2,79 3,08 Joukkoliikenteen katavuus ruuhka-aikoina 3,28 3,13 2,65 2,18 Joukkoliikenteen katavuus iltaisin ja viikonloppuisin 3,13 2,97 2,52 2,07 Kävelyn ja pyöräilyn valaistut reiet 3,31 3,30 3,08 2,59 q mahdollisuus elää ilman autoa liittyy eritoten keskustamaiseen asumiseen mutta yllättävän paljon myös rajallisempien palveluiden keskuksiin. q Usean auton pysäköinnin toive säilyy myös tiiviimmissä keskustoissa. q Eniten painoarvoa saava kävelyn ja pyöräilyn valaistut reitit. Ne lisäävät paikallista, autotonta liikkumista ja luovat turvallisuuden tunnetta. Sekä tuovat luontoalueita lähelle. Turvallisuus ja luonnonläheisyys ovat myös ominaisuuksia, jotka toistuvasti nousevat KUUMA-asumisessa esiin. 43

121 Liikkumisen tekijät kriteereinä seuraavaa asuntoa valitessa Kaikki vastanneet Kuinka paljon merkitystä alla listatuilla liikkumisen tekijöillä on seuraavan asunnon valintaasi? Ei lainkaan merkitystä Jonkin verran merkitystä Paljon merkitystä Eri>äin paljon merkitystä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oman auton käytön helppous (esim. pysäköing lähellä asuntoa) 5 % 43 % Kävelyn ja pyöräilyn valaistut reigt 5 % 35 % Joukkoliikenteen kavavuus ruuhka-aikoina 9 % 30 % Joukkoliikenteen kavavuus iltaisin ja viikonloppuisin 10 % 24 % Usean auton pysäköingmahdollisuus 21 % 24 % Mahdollisuus elää sujuvaa arkea ilman autoa 20 % 18 % Sähköauton latausmahdollisuus 9 % 34 % q lisäanalyysinä mahdollisuus selvittää valintakriteerien hajonnat taustamuuttujittain ja kuntatyypeittäin. Eri:äin paljon merkitystä Ei lainkaan merkitystä 44

122 7) Autoton asuminen autoja 3 tai enemmän, 7 % ei yhtään autoa, 11 % 2 autoa, 38 % 1 auto, 44 % Taloudessa autoja 45

123 Vastaajat, joiden taloudessa ei ole autoa Kaikki vastanneet KoEtalouden käytössä ei ole autoa harkinnut asunnon vaihtoa 43 % 56 % harkinnut asuinalueen vaihtoa 35 % 47 % harkinnut asuinkunnan-kaupungin vaihtoa 33 % 46 % 1. Sukupuoli Mies 27 % 30 % Nainen 70 % 65 % En halua sanoa 3 % 4 % 2. Ikäryhmä vuota 3 % 5 % vuota 3 % 8 % vuota 15 % 20 % vuota 25 % 19 % vuota 23 % 18 % vuota 19 % 14 % yli 64 vuota 10 % 15 % ei vastausta 2 % 1 % 3. KoAtaloudessani asuu asun yksin 17 % 54 % yksi aikuinen ja lapsia 5 % 9 % kaksi aikuista ja lapsia 40 % 13 % asun puolison / kumppanin kanssa 33 % 19 % lisäkseni vanhempani, appivanhemmat tai muita sukulaisia 2 % 1 % useampi sukupolvi (esim. isovanhemmat, vanhemmat, lapsia) 1 % 0 % asun "kimppakämpässä" 0 % 1 % muu 1 % 1 % ei vastausta 0 % 1 % 10a. Mikä seuraavista kuvastaa parhaiten asuinalue:asi? Kaupunkikeskus/kuntakeskus 30 % 50 % Taajama-alue 39 % 31 % Haja-asutusalue 22 % 4 % ei vastausta 9 % 14 % Autottomissa on suhteellisesti enemmän niitä, jotka ovat harkinneet asunnon tai alueen vaihtoa. Autottomissa on selvästi enemmän yksin asuvia kuin kaikissa vastanneissa. Autottomista puolet asuvat keskuksissa. 46

124 Vastaajat, joiden taloudessa ei ole autoa 10b. Millaiset palvelut nykyinen asuinalueesi tarjoaa? Kaikki vastanneet KoEtalouden käytössä ei ole autoa Hyvin tai melko katavat palvelut 43 % 53 % Rajalliset palvelut 34 % 26 % Hyvin vähäiset tai ei palveluita lainkaan 15 % 5 % ei vastausta 8 % 15 % 11. Mikä seuraavista talotyypeistä kuvaa taloa, jossa tällä hetkellä asut? Tornitalo (yli 12 kerrosta) 0 % 1 % 12. Mikä on asuntosi hallintamuoto? Korkea kerrostalo (7-12 krs) 2 % 5 % Kerrostalo (4-6 krs) 13 % 37 % Pienkerrostalo (2-3 krs) 7 % 22 % LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) 1 % 2 % Kaupunkipientalo eli townhouse 0 % 0 % Rivitalo 15 % 9 % Paritalo 7 % 3 % Erillistalo 1 % 1 % OmakoEtalo 40 % 6 % MaaElan päärakennus tai vastaava 3 % 0 % Muu, mikä 1 % 1 % ei vastausta 8 % 14 % Omistusasunto 72 % 31 % Vuokra-asunto (sis. työsuhdeasunnot) 16 % 47 % ASO-asunto 3 % 6 % Osaomistusasunto 0 % 0 % Muu (esim. alivuokralaisasunto) 0 % 1 % ei vastausta 8 % 15 % q Autottomuus korostuu kerrostaloasumisessa ja hallintamuodosta vuokraasumisessa. q Autottomuus ja autopaikkamitoitus antaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuteen: uusia pysäköintiratkaisuja, -hallintamuotoja ja esimerkiksi vieraspysäköinnin toteutuksia? 47

125 Vastaajat, joiden taloudessa ei ole autoa 13. Minkä arvosanan antaisit nykyasumisellesi? 16a. Kun seuraavan kerran harkitset muu:oa, mikä seutu, kunta tai kaupunki sinua kiinnostaisi? 16b. Palveluiltaan millainen asuinalue sinua kiinnostaisi eniten? Kaikki vastanneet KoEtalouden käytössä ei ole autoa Asunto 8,55 7,94 Piha 8,10 7,14 Asuinalue 8,35 7,95 Hyvinkää 15 % 17 % Järvenpää 23 % 28 % Kerava 14 % 21 % Kirkkonummi 14 % 13 % Mäntsälä 6 % 4 % Nurmijärvi 10 % 7 % Pornainen 7 % 3 % Sipoo 18 % 9 % Tuusula 17 % 15 % VihE 8 % 4 % Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) 42 % 40 % Muu, mikä? 22 % 21 % Tiivis kaupunki-/kuntakeskusta, jossa kerrostaloasumista, katavat palvelut 25 % 42 % Tiiviimpi taajamakeskus, jossa kerros- ja pientaloasumista, rajalliset palvelut 23 % 24 % Väljä asuinalue, jossa pientaloasumista, satunnaisia palveluita 24 % 9 % Haja-asutusalue tai maaseutu, ei palveluita 12 % 5 % Muu, mikä 5 % 4 % ei vastausta 10 % 16 % Kokonaisarvosana nykyasumisen eri ulottuvuuksille heikompaa autottomien keskuudessa. Johtuu siitä, että autottomat asuvat todennäköisemmin kerrostaloissa, jossa yleisesti ollaan hieman tyytymättömämpiä nykyasumiseen kuin esimerkiksi omakotitaloissa asuvien keskuudessa. Autottomissa yllättäenkin hyväksyntää myös rajallisemmille palveluille 48

126 Vastaajat, joiden taloudessa ei ole autoa KoEtalouden käytössä 17a. Kun seuraavan kerran olet vaihtamassa asuntoa, minkä talotyypin todennäköisimmin valitsisit? Kaikki vastanneet ei ole autoa Tornitalo (yli 12 kerrosta) 2 % 4 % 17b. Mitä kokoluokkaa valitsemasi asunto todennäköisesa olisi? Korkea kerrostalo (7-12 krs) 5 % 8 % Kerrostalo (4-6 krs) 15 % 27 % Pienkerrostalo (2-3 krs) 2 % 3 % LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) 1 % 2 % Kaupunkipientalo eli townhouse 4 % 3 % Rivitalo 16 % 13 % Paritalo 2 % 1 % Erillistalo 2 % 1 % OmakoEtalo 33 % 16 % MaaElan päärakennus tai vastaava 5 % 1 % Muu, mikä 4 % 5 % ei vastausta 10 % 18 % Alle 30 m2 1 % 1 % m2 14 % 43 % m2 19 % 19 % m2 18 % 12 % m2 15 % 7 % m2 11 % 1 % m2 7 % 0 % Yli 200 m2 3 % 0 % ei vastausta 12 % 18 % Autottomissa todennäköisempää valita kerrostaloasuminen ja vähemmän todennäköistä valita omakotitalo. Lisäksi he preferoivat pienemmän kokoluokan asuntoja. 49

127 8) Asumisen uudet trendit ja kiinnostavuus 50

128 Uudet ratkaisut - Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? Asumista kehitetään ja uusia ratkaisuja etsitään. Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? 1=Ei kiinnostaisi lainkaan 2=Kiinnostaisi jonkin verran 3=Kiinnostaisi paljon 4=Kiinnostaisi eri>äin paljon Kaikki vastanneet Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE Yhteinen ton., jolla kaksi eri asuinrakennusta esim. kahden sukupolven asumiseen (erillistalot) 1,85 1,65 1,90 1,76 1,90 1,84 1,76 1,87 2,04 2,04 1,81 Pieni, alle 100 m2 omakoetalo ja erillinen piharakennus 2,21 2,27 2,24 2,04 2,27 2,08 2,08 2,26 2,17 2,27 1,97 Kaupunkipientalo (townhouse), jossa asumista esim. kahdelle sukupolvelle tai kimppa-asumiseen 1,76 1,64 1,84 1,86 1,77 1,52 1,62 1,62 1,71 1,85 1,63 Tavallista pienempi asunto ja sitä täydentävät yhteiselat 1,48 1,38 1,49 1,41 1,43 1,42 1,57 1,36 1,33 1,60 1,42 KorTeli-asukastalo lähialueen asukkaille 1,77 1,62 1,76 1,72 1,96 1,63 1,82 1,64 1,75 1,78 1,68 Alueella vuokratavia Eloja harrastamiseen ja kokoontumiseen 2,02 1,78 2,01 1,95 2,17 1,84 2,05 2,08 2,01 1,99 2,03 Työpiste-Ela vain omaan käytöön ja esimerkiksi asiakkaiden vastaanotoon 1,79 1,71 1,70 1,64 1,70 1,58 1,97 2,00 1,70 1,75 1,75 Työpiste/-Ela, jossa muitakin etätyön tekijöitä 1,73 1,69 1,73 1,47 1,78 1,42 1,87 1,69 1,77 1,69 1,70 Omakotitalo- tai erillistalotyyppiset VUOKRA- ASUNNOT. ekokylä Helposti yhdistettäviä ja erotettavia asuntoja kerros tai rivitalossa Yhteisöllinen kerrostalo, jossa yhteistiloja Kiitos kivoista vaihtoehdoista, jos näitä joskus saadaan Hyvinkäälle, mahtavaa! q Pieni omakotitalo ja mahdollinen piharakennus kiinnostaa vastaajia eniten. q Vähiten kiinnostusta kerää pieni asunto ja sitä täydentävät yhteistilat. Tähän kiinnostusta lähinnä pääkaupunkiseudulla (ks. seuraava slide). q Yhteistilat sinänsä koetaan positiivisina, mutta vain jos ne tuovat lisäarvoa omaan asumiseen. q Erilliset työtilat kiinnostaisivat erityisesti Nurmijärven, Kirkkonummen, Sipoon ja Järvenpään asukkaita. Alueella vuokrattavia tiloja harrastamiseen ja kokoontumiseen. Vuokrauksen lisäksi tulee tutkia ilmaistilojen mahdollisuutta. Yhteisöllisyyttä tätäkin kautta. Kommuuni tms. yhteisasumisratkaisut ikääntyville 51 yhteisillä tiloilla ja omalla asunnolla

129 Uudet ratkaisut - Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? Asumista kehitetään ja uusia ratkaisuja etsitään. Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? Ei kiinnostaisi lainkaan Kiinnostaisi jonkin verran Kiinnostaisi paljon Kiinnostaisi eritäin paljon Skaala 1-4; mitä korkeampi keskiarvo (mitä tummempi vihreä), sitä kiinnostavampi tekijä. 22a. Asumista kehitetään ja uusia ratkaisuja etsitään. Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? - KESKIARVO kaikki KUUMA-kunnat Pääkaupunkiseutu Yhteinen ton., jolla kaksi eri asuinrakennusta esim. kahden sukupolven asumiseen (erillistalot) 1,85 1,87 1,73 Pieni, alle 100 m2 omakoetalo ja erillinen piharakennus 2,21 2,18 2,42 Kaupunkipientalo (townhouse), jossa asumista esim. kahdelle sukupolvelle tai kimppa-asumiseen 1,76 1,72 2,15 Tavallista pienempi asunto ja sitä täydentävät yhteiselat 1,48 1,44 1,87 KorTeli-/asukastalo lähialueen asukkaille 1,77 1,75 2,04 Alueella vuokratavia Eloja harrastamiseen ja kokoontumiseen 2,02 2,00 2,15 Työpiste/-Ela vain omaan käytöön ja esimerkiksi asiakkaiden vastaanotoon 1,79 1,76 1,97 Työpiste-/Ela, jossa muitakin etätyön tekijöitä 1,73 1,71 1,89 22a. Asumista kehitetään ja uusia ratkaisuja etsitään. Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? - KIINNOSTAISI ERITTÄIN PALJON kaikki KUUMA-kunnat Pääkaupunkiseutu Yhteinen ton., jolla kaksi eri asuinrakennusta esim. kahden sukupolven asumiseen (erillistalot) 7 % 7 % 5 % Pieni, alle 100 m2 omakoetalo ja erillinen piharakennus 13 % 13 % 16 % Kaupunkipientalo (townhouse), jossa asumista esim. kahdelle sukupolvelle tai kimppa-asumiseen 6 % 5 % 10 % Tavallista pienempi asunto ja sitä täydentävät yhteiselat 3 % 3 % 5 % KorTeli-/asukastalo lähialueen asukkaille 4 % 4 % 5 % Alueella vuokratavia Eloja harrastamiseen ja kokoontumiseen 6 % 6 % 3 % Työpiste/-Ela vain omaan käytöön ja esimerkiksi asiakkaiden vastaanotoon 6 % 5 % 7 % Työpiste/-Ela, jossa muitakin etätyön tekijöitä 5 % 5 % 6 % 52

130 Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? Asumista kehitetään ja uusia ratkaisuja etsitään. Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? 1=Ei kiinnostaisi lainkaan 2=Kiinnostaisi jonkin verran 3=Kiinnostaisi paljon 4=Kiinnostaisi eri>äin paljon Kun seuraavan kerran harkitset muu:oa, mikä seutu tai kaupunki sinua kiinnostaisi? 22a. Asumista kehitetään ja uusia ratkaisuja etsitään. Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? - KESKIARVO Pääkaupunkiseutu kiinnostaa KUUMA-kunnat Asuminen KUUMA-kunnat KUUMA-kunnassa KUUMA-kunnat kiinnostaa kiinnostaa kiinnostaa kiinnostaa - kaikki EI ASU KUUMA- KUNNASSA EI ASU KUUMA- KUNNASSA, on myös harkinnut asuinkunnan vaihtoa Yhteinen ton., jolla kaksi eri asuinrakennusta esim. kahden sukupolven asumiseen (erillistalot) 1,83 1,87 1,82 1,72 Pieni, alle 100 m2 omakoetalo ja erillinen piharakennus 2,14 2,26 2,53 2,58 Kaupunkipientalo (townhouse), jossa asumista esim. kahdelle sukupolvelle tai kimppa-asumiseen 1,93 1,78 2,14 2,23 Tavallista pienempi asunto ja sitä täydentävät yhteiselat 1,57 1,47 1,74 1,81 KorTeli/-asukastalo lähialueen asukkaille 1,86 1,76 1,92 1,92 Alueella vuokratavia Eloja harrastamiseen ja kokoontumiseen 2,10 2,01 2,10 2,13 Työpiste/-Ela vain omaan käytöön ja esimerkiksi asiakkaiden vastaanotoon 1,85 1,79 2,06 2,17 Työpiste/-Ela, jossa muitakin etätyön tekijöitä 1,78 1,71 1,87 1,88 q useat uudet ratkaisut kiinnostavat erityisesti niitä, jotka eivät vielä KUUMA-kunnassa asu, mutta ovat siitä vaihtoehdosta kiinnostuneet ja ovat harkinneet asuinkunnan vaihtoa. 53

131 Uudet ratkaisut - Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? Asumista kehitetään ja uusia ratkaisuja etsitään. Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? Ei kiinnostaisi lainkaan Kiinnostaisi jonkin verran Kiinnostaisi paljon Kiinnostaisi eri>äin paljon Asuntotyyppi, joka kiinnostaa tulevaisuudessa 22a. Asumista kehitetään ja uusia ratkaisuja etsitään. Mitkä seuraavista tekijöistä voisivat kiinnostaa sinua? - KIINNOSTAISI ERITTÄIN PALJON Kaikki vastanneet Tornitalo (yli 12 kerrosta) Korkea kerrostalo (7-12 krs) Kerrostalo (4-6 krs) Pienkerrostal o (2-3 krs) LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnil lä) Kaupunkipien talo eli townhouse MaaElan Rivitalo Paritalo Erillistalo OmakoEtalo päärakennus tai vastaava Yhteinen ton., jolla kaksi eri asuinrakennusta esim. kahden sukupolven asumiseen (erillistalot) 7 % 0 % 4 % 4 % 7 % 13 % 7 % 6 % 17 % 8 % 11 % 5 % Pieni, alle 100 m2 omakoetalo ja erillinen piharakennus 13 % 12 % 7 % 6 % 7 % 13 % 19 % 17 % 22 % 27 % 18 % 16 % Kaupunkipientalo (townhouse), jossa asumista esim. kahdelle sukupolvelle tai kimppaasumiseen 6 % 9 % 8 % 4 % 7 % 6 % 44 % 6 % 9 % 4 % 5 % 3 % Tavallista pienempi asunto ja sitä täydentävät yhteiselat 3 % 12 % 6 % 5 % 11 % 13 % 11 % 2 % 4 % 0 % 1 % 3 % KorTeli-asukastalo lähialueen asukkaille 4 % 6 % 11 % 4 % 7 % 13 % 18 % 3 % 4 % 4 % 2 % 3 % Alueella vuokratavia Eloja harrastamiseen ja kokoontumiseen 6 % 3 % 10 % 5 % 11 % 0 % 18 % 4 % 0 % 4 % 7 % 7 % Työpiste/-Ela vain omaan käytöön ja esimerkiksi asiakkaiden vastaanotoon 6 % 12 % 7 % 3 % 4 % 19 % 23 % 3 % 0 % 0 % 6 % 18 % Työpiste/-Ela, jossa muitakin etätyön tekijöitä 5 % 9 % 8 % 5 % 4 % 6 % 18 % 4 % 4 % 4 % 6 % 5 % q q q tämänkin kyselyn mukaan townhouse-talosta kiinnostuneet vaikuttavat edistyksellisimmiltä: erilaiset asumisen uudet ratkaisut kiinnostavat juuri townhouse-talotyypistä kiinnostuneita. pientaloista kiinnostuneet mutta myös tornitaloasumisesta kiinnostuneet ovat suopeita pienille omakotitaloille. kokonaisuudessaan tulokset osoittavat, että kysyntää erilaisille ratkaisuille on, mutta kysyntä voi lopulta tulla yllättävistäkin suunnilta. Ei ole olemassa yhtä ratkaisua, 54 vaan tarvitaan erilaisia toteutuksia, erilaisin painotuksin.

132 Pieni, alle 100 m2 omakogtalo ja erillinen piharakennus - kiinnostaa eriväin paljon KUUMAkunnissa asuvat vastaajat 22a2 - Pieni, alle 100 m2 omakoetalo ja erillinen piharakennus (KIINNOSTAA ERITTÄIN PALJON 100%) 16a. Kun seuraavan kerran harkitset muu:oa, mikä seutu, kunta tai kaupunki sinua kiinnostaisi? Hyvinkää 16 % 14 % Järvenpää 25 % 23 % Kerava 15 % 13 % Kirkkonummi 12 % 18 % Mäntsälä 7 % 9 % Nurmijärvi 11 % 12 % Pornainen 8 % 10 % Sipoo 18 % 23 % Tuusula 17 % 21 % VihE 7 % 13 % Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) 41 % 38 % Muu, mikä? 22 % 29 % 16b. Palveluiltaan millainen asuinalue sinua kiinnostaisi eniten? Tiivis kaupunki-/kuntakeskusta, jossa kerrostaloasumista, katavat palvelut 26 % 17 % Tiiviimpi taajamakeskus, jossa kerros- ja pientaloasumista, rajalliset palvelut 24 % 31 % Väljä asuinalue, jossa pientaloasumista, satunnaisia palveluita 25 % 31 % Haja-asutusalue tai maaseutu, ei palveluita 13 % 16 % Muu, mikä 5 % 6 % ei vastausta 7 % 0 % 18. Ajatellen talovalintaasi, minkälaisen ulkoalan toivoisit lii:yvän asuntoosi? En haluaisi lainkaan omaa ulkoelaa 1 % 0 % Parveke riitäisi 20 % 11 % Minipiha, esim. pieni oleskelunurkkaus 3 % 2 % Pieni piha, johon mahtuu oleskelu- ja pieni istutusalue 18 % 24 % Keskikokoinen piha, jossa Elaa oleskeluun ja harrastamiseen 20 % 31 % Suuri piha ( m2) 10 % 12 % Hyvin suuri piha (yli 1200 m2) 19 % 18 % Ennemmin yhteispiha kuin oma piha 2 % 2 % ei vastausta 8 % 1 % Vastaajaryhmä, jota kiinnostaa eri:äin paljon alle 100m2 omakoatalo ja erillinen piharakennus. q Seuraavaa muu:okohde:a harkitessa suhteessa verrokkiryhmään (=KUUMAkunGen vastaajat yleensä) pientä omakoataloa arvostavien ryhmässä kiinnostaa muutama kunta hieman muita enemmän. q Nämä kiinnostuksen kohteena olevat kunnat ovat: Kirkkonummi Sipoo Tuusula VihG q Osa pientä omakogtaloa arvostavista toivoisi isompaa pihaa arvostukset siis jakautuvat tässäkin, mahdollistaen monenlaisia yhdistelmiä. 55

133 9) Tulevaisuuden asenteet ja arvostukset 56

134 Tulevaisuuden asenteet ja teot q q q q q q q q Tiivis kaupunkiympäristö ja palveluiden läheisyys puhuttelevat etenkin Järvenpään ja Tuusulan asukkaita, kuten myös kaupunkitapahtumat, jotka vetoaisivat myös hyvinkääläisiin. Nurmijärveläisistä vain 10 % on täysin eri mieltä väittämän kanssa, että tulisi tekemään valtaosan ostoksistaan verkossa tulevaisuudessa; heistä viidenns (19 %) uskoo tulevaisuudessa asioivan ensisijaisesti verkossa. Tuusulalaisista ja hyvinkääläisistä miltei viidennes (19 %) ei näe itseään tulevaisuuden verkkokuluttajina. Asioinnin tavoilla on vaikutusta esimerkiksi palveluihin ja kaupan sijoittumiseen ja laatuun. Väljä pientaloasuminen koetaan kaupunkimaista asumista houkuttelevammaksi vähiten Hyvinkäällä ja Mäntsälässä. Vähiten kiinnostusta uusiin asumisratkaisuihin löytyy Hyvinkäällä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä ja Pornaisissa. Myöskään monikulttuurisuus ei näitä asukkaita puhuttele, lukuunottamatta Hyvinkäätä. Monipaikkaisuus ei vetoa. Etenkin Vihdissä kiinnostus asumiseen yhdessä osoitteessa siten, että kaikki tarvittava löytyy omalta alueelta. Lähiruoka ja paikallisuus vetoaa kaikissa KUUMA-kunnissa, keskimääräisesti pääkaupunkiseudun vastaajia enemmän. Nurmijärvellä ja Vihdissä olisi suurin luottamus autosta luopumiseen (8 % ja 7 %); vähiten uskoa autottomaan asumiseen löytyy Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Pornaisista ja Sipoosta. Todennäköisimmin sähköauto löytyy tulevaisuudessa sipoolaisen, järvenpääläisen tai kirkkonummelaisen asukkaan pysäköintipaikalta. 57

135 Vastaa tulevaisuu:a koskeviin väi:ämiin. - TÄYSIN SAMAA MIELTÄ Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE Haluan tulevaisuudessa asua Eiviissä kaupunkiympäristössä lähellä palveluja 16 % 23 % 19 % 12 % 17 % 15 % 9 % 6 % 22 % 12 % Kaupunkitapahtumat ovat tulevaisuudessa yhä merkitävämpi osa arkeani 26 % 25 % 18 % 13 % 12 % 16 % 14 % 7 % 21 % 8 % Haluan otaa akeivisese osaa asuinalueeni tapahtumiin ja verkostoihin 17 % 11 % 11 % 12 % 10 % 15 % 13 % 13 % 16 % 15 % Minulle väljä pientaloasuminen on tulevaisuudessa kaupunkimaista asumista houkutelevampaa 19 % 21 % 24 % 22 % 19 % 26 % 24 % 24 % 22 % 23 % Ekotehokkuus (hiilipäästöjen pienentäminen, energian käytön vähentäminen jne.) tulee ohjaamaan asumisen valintojani tulevaisuudessa yhä enemmän 23 % 28 % 24 % 25 % 20 % 26 % 17 % 19 % 27 % 19 % Mielestäni kunnan täytyy tarjota monipuolisese erilaisia tonteja, myös haja-asutusalueella 36 % 36 % 33 % 30 % 29 % 48 % 43 % 37 % 36 % 39 % Olisin valmis kokeilemaan itselleni uuden tyyppistä asumista (esim. yhteisöasuminen, kahden sukupolven asuminen, passiivitalo), jos se olisi taloudellisese mahdollista 8 % 16 % 18 % 19 % 8 % 18 % 9 % 11 % 9 % 20 % Toivon, etä tulevaisuudessa asuinalueeni on nykyistä monikultuurisempi 14 % 9 % 13 % 15 % 7 % 15 % 6 % 13 % 11 % 4 % Tulevaisuudessa eri asukasryhmät kohtaavat: ikäihmiset ja esimerkiksi opiskelijat asuvat yhä useammin saman katon alla 17 % 21 % 15 % 21 % 20 % 22 % 13 % 18 % 16 % 24 % Haluan tulevaisuudessa asua monessa eri osoiteessa (esim. eri kaupunki- ja vapaa-ajan asunnot) 8 % 12 % 16 % 15 % 15 % 17 % 14 % 13 % 14 % 7 % Tulevaisuudessa asun vain yhdessä paikassa / valitsen paikan, joka tarjoaa kaiken tarvitavan 26 % 28 % 24 % 19 % 22 % 23 % 21 % 18 % 22 % 32 % Tulevaisuudessa haluan suosia paikallisia tuotajia ja lähiruokaa yhä enemmän 30 % 41 % 33 % 36 % 41 % 37 % 33 % 35 % 37 % 37 % Uskon, etä tulevaisuudessa teen valtaosan ostoksistani verkossa 8 % 10 % 7 % 13 % 12 % 19 % 11 % 16 % 9 % 12 % Uskon hankkivani sähköauton viimeistään 10 vuoden kulutua 13 % 16 % 9 % 16 % 12 % 10 % 9 % 18 % 13 % 12 % Uskon luopuvani kokonaan autosta 10 vuoden sisällä, jos käytössäni sellainen on 5 % 2 % 3 % 4 % 5 % 8 % 2 % 4 % 4 % 7 % Tulen lisäämään etätyöskentelyä tulevaisuudessa merkitäväse, mikäli koekuntani tai muu toimija tarjoaisi siihen soveltuvat, yhteiskäytössä olevat Elat 58 5 % 8 % 5 % 12 % 12 % 13 % 9 % 13 % 20 % 7 %

136 Vastaa tulevaisuu:a koskeviin väi:ämiin. - TÄYSIN ERI MIELTÄ Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE Haluan tulevaisuudessa asua Eiviissä kaupunkiympäristössä lähellä palveluja 8 % 6 % 7 % 20 % 17 % 21 % 41 % 24 % 13 % 27 % Kaupunkitapahtumat ovat tulevaisuudessa yhä merkitävämpi osa arkeani 10 % 6 % 4 % 19 % 15 % 21 % 33 % 25 % 8 % 24 % Haluan o>aa ak;ivises; osaa asuinalueeni tapahtumiin ja verkostoihin 12 % 6 % 3 % 9 % 8 % 7 % 11 % 11 % 9 % 9 % Minulle väljä pientaloasuminen on tulevaisuudessa kaupunkimaista asumista houku>elevampaa 14 % 15 % 10 % 8 % 7 % 5 % 2 % 5 % 16 % 15 % Ekotehokkuus (hiilipäästöjen pienentäminen, energian käytön vähentäminen jne.) tulee ohjaamaan asumisen valintojani tulevaisuudessa yhä enemmän 7 % 8 % 7 % 5 % 7 % 7 % 7 % 9 % 7 % 7 % Mielestäni kunnan täytyy tarjota monipuolises; erilaisia ton>eja, myös haja-asutusalueella 10 % 2 % 1 % 5 % 3 % 1 % 2 % 4 % 10 % 7 % Olisin valmis kokeilemaan itselleni uuden tyyppistä asumista (esim. yhteisöasuminen, kahden sukupolven asuminen, passiivitalo), jos se olisi taloudellisese mahdollista 34 % 24 % 25 % 26 % 32 % 32 % 38 % 27 % 23 % 28 % Toivon, etä tulevaisuudessa asuinalueeni on nykyistä monikultuurisempi 26 % 22 % 21 % 18 % 42 % 33 % 34 % 25 % 22 % 20 % Tulevaisuudessa eri asukasryhmät kohtaavat: ikäihmiset ja esimerkiksi opiskelijat asuvat yhä useammin saman katon alla 12 % 10 % 8 % 7 % 15 % 8 % 10 % 11 % 9 % 13 % Haluan tulevaisuudessa asua monessa eri osoiteessa (esim. eri kaupunki- ja vapaa-ajan asunnot) 25 % 22 % 26 % 17 % 24 % 26 % 32 % 23 % 23 % 29 % Tulevaisuudessa asun vain yhdessä paikassa / valitsen paikan, joka tarjoaa kaiken tarvi>avan 7 % 10 % 11 % 10 % 8 % 10 % 7 % 13 % 8 % 8 % Tulevaisuudessa haluan suosia paikallisia tuo>ajia ja lähiruokaa yhä enemmän 3 % 1 % 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 3 % 1 % 4 % Uskon, etä tulevaisuudessa teen valtaosan ostoksistani verkossa 19 % 13 % 12 % 14 % 15 % 10 % 12 % 14 % 19 % 12 % Uskon hankkivani sähköauton viimeistään 10 vuoden kulutua 25 % 19 % 19 % 24 % 27 % 24 % 21 % 19 % 27 % 23 % Uskon luopuvani kokonaan autosta 10 vuoden sisällä, jos käytössäni sellainen on 34 % 36 % 32 % 39 % 59 % 51 % 61 % 53 % 42 % 49 % Tulen lisäämään etätyöskentelyä tulevaisuudessa merkitäväse, mikäli koekuntani tai muu toimija tarjoaisi siihen soveltuvat, yhteiskäytössä olevat Elat % 26 % 30 % 26 % 34 % 26 % 38 % 29 % 30 % 32 %

137 TulevaisuuVa koskevat väivämät täysin samaa mieltä 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Mielestäni kunnan täytyy tarjota monipuolisesg erilaisia tonveja, myös hajaasutusalueella Tulevaisuudessa haluan suosia paikallisia tuovajia ja lähiruokaa yhä enemmän 34 % 35 % Ekotehokkuus (hiilipäästöjen pienentäminen, energian käytön vähentäminen jne.) tulee ohjaamaan asumisen valintojani tulevaisuudessa yhä enemmän Tulevaisuudessa asun vain yhdessä paikassa / valitsen paikan, joka tarjoaa kaiken tarvivavan Minulle väljä pientaloasuminen on tulevaisuudessa kaupunkimaista asumista houkuvelevampaa Tulevaisuudessa eri asukasryhmät kohtaavat: ikäihmiset ja esimerkiksi opiskelijat asuvat yhä useammin saman katon alla 18 % 22 % 22 % 21 % Kaupunkitapahtumat ovat tulevaisuudessa yhä merkivävämpi osa arkeani Haluan tulevaisuudessa asua Giviissä kaupunkiympäristössä lähellä palveluja Haluan ovaa akgivisesg osaa asuinalueeni tapahtumiin ja verkostoihin Olisin valmis kokeilemaan itselleni uuden tyyppistä asumista (esim. yhteisöasuminen, kahden sukupolven asuminen, passiivitalo), jos se olisi taloudellisesg mahdollista Haluan tulevaisuudessa asua monessa eri osoiveessa (esim. eri kaupunki- ja vapaaajan asunnot) Uskon hankkivani sähköauton viimeistään 10 vuoden kuluvua Toivon, evä tulevaisuudessa asuinalueeni on nykyistä monikulvuurisempi Uskon, evä tulevaisuudessa teen valtaosan ostoksistani verkossa Tulen lisäämään etätyöskentelyä tulevaisuudessa merkiväväsg, mikäli kogkuntani tai muu toimija tarjoaisi siihen soveltuvat, yhteiskäytössä olevat Glat 15 % 14 % 13 % 13 % 13 % 13 % 11 % 11 % 10 % Uskon luopuvani kokonaan autosta 10 vuoden sisällä, jos käytössäni sellainen on 4 % 60

138 Mielestäni kunnan täytyy tarjota monipuolisesg erilaisia tonveja, myös hajaasutusalueella täysin samaa mieltä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä 36 % 36 % 33 % 30 % 29 % Nurmijärvi 48 % Pornainen 43 % Sipoo Tuusula VihG 37 % 36 % 39 % 61

139 Kaupunkitapahtumat ovat tulevaisuudessa yhä merki:ävämpi osa arkeani täysin samaa mieltä 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Tulevaisuudessa eri asukasryhmät kohtaavat: ikäihmiset ja esimerkiksi opiskelijat asuvat yhä useammin saman katon alla täysin samaa mieltä 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Hyvinkää 26 % Hyvinkää 17 % Järvenpää 25 % Järvenpää 21 % Kerava 18 % Kerava 15 % Kirkkonummi 13 % Kirkkonummi 21 % Mäntsälä 12 % Mäntsälä 20 % Nurmijärvi 16 % Nurmijärvi 22 % Pornainen 14 % Pornainen 13 % Sipoo 7 % Sipoo 18 % Tuusula 21 % Tuusula 16 % VihG 8 % VihG 24 % 62

140 Minulle väljä pientaloasuminen on tulevaisuudessa kaupunkimaista asumista houku:elevampaa täysin samaa mieltä 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Ekotehokkuus (hiilipäästöjen pienentäminen, energian käytön vähentäminen jne.) tulee ohjaamaan asumisen valintojani tulevaisuudessa yhä enemmän täysin samaa mieltä 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Hyvinkää 19 % Hyvinkää 23 % Järvenpää 21 % Järvenpää 28 % Kerava 24 % Kerava 24 % Kirkkonummi 22 % Kirkkonummi 25 % Mäntsälä 19 % Mäntsälä 20 % Nurmijärvi 26 % Nurmijärvi 26 % Pornainen 24 % Pornainen 17 % Sipoo 24 % Sipoo 19 % Tuusula 22 % Tuusula 27 % VihG 23 % VihG 19 % 63

141 TulevaisuuVa koskevat väivämät täysin samaa mieltä KUUMA vs. PKS 23. Vastaa tulevaisuu:a koskeviin väi:ämiin. Jotkin väi:ämistä voivat olla jo arkipäivää joillekin vastaajille TÄYSIN SAMAA MIELTÄ Kaikki vastanneet KUUMAkunnat Pääkaupunki seutu Haluan tulevaisuudessa asua Eiviissä kaupunkiympäristössä lähellä palveluja 14 % 15 % 11 % Kaupunkitapahtumat ovat tulevaisuudessa yhä merkitävämpi osa arkeani 15 % 16 % 11 % Haluan otaa akeivisese osaa asuinalueeni tapahtumiin ja verkostoihin 13 % 13 % 14 % Minulle väljä pientaloasuminen on tulevaisuudessa kaupunkimaista asumista houkutelevampaa 21 % 23 % 16 % Ekotehokkuus (hiilipäästöjen pienentäminen, energian käytön vähentäminen jne.) tulee ohjaamaan asumisen valintojani tulevaisuudessa yhä enemmän 22 % 23 % 18 % Mielestäni kunnan täytyy tarjota monipuolisese erilaisia tonteja, myös haja-asutusalueella 35 % 37 % 25 % Olisin valmis kokeilemaan itselleni uuden tyyppistä asumista (esim. yhteisöasuminen, kahden sukupolven asuminen, passiivitalo), jos se olisi taloudellisese mahdollista 13 % 14 % 13 % Toivon, etä tulevaisuudessa asuinalueeni on nykyistä monikultuurisempi 11 % 11 % 10 % Tulevaisuudessa eri asukasryhmät kohtaavat: ikäihmiset ja esimerkiksi opiskelijat asuvat yhä useammin saman katon alla 18 % 19 % 16 % Haluan tulevaisuudessa asua monessa eri osoiteessa (esim. eri kaupunki- ja vapaa-ajan asunnot) 13 % 13 % 12 % Tulevaisuudessa asun vain yhdessä paikassa / valitsen paikan, joka tarjoaa kaiken tarvitavan 22 % 23 % 15 % Tulevaisuudessa haluan suosia paikallisia tuotajia ja lähiruokaa yhä enemmän 34 % 36 % 28 % Uskon, etä tulevaisuudessa teen valtaosan ostoksistani verkossa 11 % 12 % 8 % Uskon hankkivani sähköauton viimeistään 10 vuoden kulutua 13 % 14 % 10 % Uskon luopuvani kokonaan autosta 10 vuoden sisällä, jos käytössäni sellainen on 4 % 4 % 4 % Tulen lisäämään etätyöskentelyä tulevaisuudessa merkitäväse, mikäli koekuntani tai muu toimija tarjoaisi siihen soveltuvat, yhteiskäytössä olevat Elat 10 % 11 % 9 % 64

142 TulevaisuuVa koskevat väivämät keskiarvo KUUMA vs. PKS 23. Vastaa tulevaisuu:a koskeviin väi:ämiin. Jotkin väi:ämistä voivat olla jo arkipäivää joillekin vastaajille KESKIARVO Kaikki vastanneet KUUMAkunnat Pääkaupunki seutu Haluan tulevaisuudessa asua Eiviissä kaupunkiympäristössä lähellä palveluja 2,43 2,43 2,61 Kaupunkitapahtumat ovat tulevaisuudessa yhä merkitävämpi osa arkeani 2,52 2,52 2,53 Haluan otaa akeivisese osaa asuinalueeni tapahtumiin ja verkostoihin 2,71 2,70 2,79 Minulle väljä pientaloasuminen on tulevaisuudessa kaupunkimaista asumista houkutelevampaa 2,81 2,83 2,53 Ekotehokkuus (hiilipäästöjen pienentäminen, energian käytön vähentäminen jne.) tulee ohjaamaan asumisen valintojani tulevaisuudessa yhä enemmän 2,99 2,98 3,02 Mielestäni kunnan täytyy tarjota monipuolisese erilaisia tonteja, myös haja-asutusalueella 3,30 3,31 3,13 Olisin valmis kokeilemaan itselleni uuden tyyppistä asumista (esim. yhteisöasuminen, kahden sukupolven asuminen, passiivitalo), jos se olisi taloudellisese mahdollista 2,22 2,21 2,45 Toivon, etä tulevaisuudessa asuinalueeni on nykyistä monikultuurisempi 2,26 2,25 2,39 Tulevaisuudessa eri asukasryhmät kohtaavat: ikäihmiset ja esimerkiksi opiskelijat asuvat yhä useammin saman katon alla 2,78 2,78 2,85 Haluan tulevaisuudessa asua monessa eri osoiteessa (esim. eri kaupunki- ja vapaa-ajan asunnot) 2,29 2,26 2,42 Tulevaisuudessa asun vain yhdessä paikassa / valitsen paikan, joka tarjoaa kaiken tarvitavan 2,81 2,82 2,80 Tulevaisuudessa haluan suosia paikallisia tuotajia ja lähiruokaa yhä enemmän 3,42 3,42 3,41 Uskon, etä tulevaisuudessa teen valtaosan ostoksistani verkossa 2,43 2,44 2,44 Uskon hankkivani sähköauton viimeistään 10 vuoden kulutua 2,31 2,30 2,35 Uskon luopuvani kokonaan autosta 10 vuoden sisällä, jos käytössäni sellainen on 1,61 1,59 1,82 Tulen lisäämään etätyöskentelyä tulevaisuudessa merkitäväse, mikäli koekuntani tai muu toimija tarjoaisi siihen soveltuvat, yhteiskäytössä olevat Elat 2,09 2,06 2,26 65

143 10) Nykyisen ja tulevaisuuden asuinpaikan luonne 66

144 Nykyasuminen Sopivan pieni mutta kaikki tarpeellinen on lähellä kaikkea mitä ihminen tarvitsee asuakseen aliarvostettu muiden kuin siellä asuvien näkökulmasta Lähellä luontoa, ja tarjoaa myös laadukasta perusopetusta Naapurit ovat mukavia rauhallinen ja turvallinen, ei levotonta menoa Hyvä kunta, jopa voisi sanoa Helsingin metropolialueeksi!? On tilaa hengittää q q q vastaajia pyydettiin luonnehtimaan omaa asuinpaikkaansa kolmella sanalla tai lyhyellä lauseella tämän tulosraportin liitteenä sanoista ja lauseista muodostettuja sanapilviä avoimien kommenttien kuntakohtainen jatkoanalyysi mahdollinen, esimerkiksi suhteessa eri taustamuuttujiin (ikä- ja elämäntilanneryhmät, asenteet). 67

145 Mitkä adjekgivit tai ominaisuudet kuvaisivat sinulle parhaiten sopivaa tulevaisuuden asuinpaikkaa? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Rauhallinen Turvallinen Luonnonläheinen Ulkoiluun innostava Metsäinen Terveellinen Hiljainen Kylämäinen Asukkaitaan kuunteleva KehiVyvä Pikkukaupunkimainen Maaseutumainen Yhteisöllinen Kiireetön AkGivinen Yksilöllinen Urbaani, kaupunkikeskustamainen KulVuuripalveluihin keskivyvä Urheilullinen MonikulVuurinen Lähiömäinen AlaG uudistuva Arkinen 4 % 3 % 3 % 2 % 11 % 10 % 8 % 7 % 19 % 18 % 18 % 18 % 18 % 18 % 17 % 17 % 15 % 22 % 25 % 31 % 43 % 53 % 52 % 68

146 Mitkä adjekgivit tai ominaisuudet kuvaisivat sinulle parhaiten sopivaa tulevaisuuden asuinpaikkaa? KUUMA vs. PKS Aluerakenteen (urbaani, kylämäinen) sijaan tai vähintään lisäksi tärkeänä koetaan miljöön luonne (kuten rauhallinen, terveellinen, turvallinen) ja tekemisen mahdollisuudet (ulkoilu). kaikki KUUMA-kunnat Pääkaupunkiseutu Rauhallinen 53 % 56 % 39 % KehiTyvä 18 % 20 % 7 % Yksilöllinen 11 % 11 % 10 % Yhteisöllinen 17 % 18 % 17 % AkEivinen 15 % 16 % 11 % Kiireetön 17 % 18 % 13 % Hiljainen 19 % 20 % 14 % Metsäinen 25 % 26 % 22 % Lähiömäinen 3 % 3 % 4 % Urbaani, kaupunkikeskustamainen 10 % 10 % 14 % Pikkukaupunkimainen 18 % 19 % 13 % Kylämäinen 18 % 20 % 13 % Maaseutumainen 18 % 19 % 6 % Arkinen 2 % 2 % 1 % Luonnonläheinen 43 % 45 % 32 % Ulkoiluun innostava 31 % 32 % 24 % Urheilullinen 7 % 7 % 6 % MonikulTuurinen 4 % 4 % 6 % AlaE uudistuva 3 % 3 % 3 % KulTuuripalveluihin keskityvä 8 % 8 % 12 % Terveellinen 22 % 21 % 24 % Turvallinen 52 % 56 % 35 % Asukkaitaan kuunteleva 18 % 19 % 13 % Muu, mikä? 2 % 2 % 3 % 69

147 Mitkä adjekgivit tai ominaisuudet kuvaisivat sinulle parhaiten sopivaa tulevaisuuden asuinpaikkaa? Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkko- nummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE Rauhallinen 53 % 53 % 43 % 54 % 63 % 60 % 73 % 59 % 53 % 53 % KehiTyvä 19 % 27 % 16 % 14 % 19 % 20 % 19 % 21 % 23 % 20 % Yksilöllinen 13 % 11 % 11 % 11 % 8 % 5 % 17 % 15 % 12 % 8 % Yhteisöllinen 16 % 16 % 14 % 20 % 17 % 16 % 23 % 18 % 15 % 23 % AkEivinen 14 % 18 % 15 % 19 % 15 % 15 % 19 % 11 % 13 % 20 % Kiireetön 13 % 17 % 13 % 17 % 22 % 24 % 22 % 19 % 20 % 17 % Hiljainen 20 % 18 % 11 % 15 % 14 % 22 % 29 % 23 % 26 % 15 % Metsäinen 19 % 17 % 13 % 27 % 31 % 32 % 32 % 35 % 22 % 23 % Lähiömäinen 3 % 2 % 5 % 1 % 3 % 2 % 3 % 4 % 2 % 5 % Urbaani, kaupunkikeskustamainen 14 % 16 % 18 % 9 % 8 % 7 % 4 % 4 % 13 % 12 % Pikkukaupunkimainen 21 % 24 % 22 % 21 % 14 % 18 % 14 % 14 % 23 % 16 % Kylämäinen 8 % 10 % 11 % 24 % 14 % 26 % 28 % 31 % 18 % 21 % Maaseutumainen 11 % 4 % 4 % 16 % 27 % 24 % 38 % 26 % 20 % 31 % Arkinen 4 % 2 % 1 % 3 % 0 % 2 % 3 % 4 % 1 % 0 % Luonnonläheinen 43 % 40 % 37 % 51 % 44 % 49 % 48 % 52 % 36 % 44 % Ulkoiluun innostava 28 % 40 % 29 % 39 % 29 % 29 % 32 % 28 % 30 % 33 % Urheilullinen 8 % 4 % 5 % 9 % 3 % 10 % 10 % 9 % 4 % 7 % MonikulTuurinen 8 % 3 % 3 % 3 % 3 % 6 % 3 % 2 % 7 % 1 % AlaE uudistuva 4 % 7 % 3 % 3 % 5 % 1 % 4 % 1 % 1 % 5 % KulTuuripalveluihin keskityvä 12 % 9 % 5 % 8 % 8 % 6 % 7 % 6 % 12 % 5 % Terveellinen 21 % 23 % 21 % 25 % 20 % 15 % 23 % 19 % 26 % 21 % Turvallinen 56 % 65 % 60 % 53 % 56 % 50 % 56 % 54 % 60 % 45 % Asukkaitaan kuunteleva 20 % 20 % 23 % 20 % 19 % 20 % 20 % 19 % 20 % 12 % Muu, mikä? 1 % 2 % 1 % 1 % 0 % 1 % 0 % 1 % 7 % 3 % 70

148 Kun seuraavan kerran harkitsee muuvoa 5 suosituinta adjekgivia tai ominaisuuva / kiinnostava kunta/seutu Mitkä adjekaivit tai ominaisuudet kuvaisivat sinulle parhaiten sopivaa tulevaisuuden asuinpaikkaa. Seutu tai kunta, joka kiinnostaa seuraavan kerran muu:oa harkitessa. Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula VihE Pääkaupunkiseutu Rauhallinen x x x x x x x x x x x Turvallinen x x x x x x x x x x x Luonnonläheinen x x x x x x x x x x x Ulkoiluun innostava x x x x EI EI EI x x EI x Metsäinen x EI EI x x x x x EI x EI Kylämäinen EI EI EI EI EI x EI EI x x EI Pikkukaupunkimainen EI EI x EI EI EI EI EI EI EI x Maaseutumainen EI EI EI EI x EI x EI EI EI EI KehiTyvä EI x EI EI EI EI EI EI EI EI EI Taulukossa listatut adjekgivit tai ominaisuudet ovat kaikki sellaisia, jotka esiintyvät viiden suosituimman joukossa kussakin ryhmässä eli vastaajien, jotka ovat seuraavan kerran muuvoa harkitessaan kiinnostuneet listatuista kunnista / seudusta. Rauhallinen, turvallinen sekä luonnonläheinen ovat ominaisuuksia, jotka esiintyvät kaikkien kiinnostuksen kohteina olevien kungen/seudun kuvauksissa viiden suosituimman joukossa. 71

149 11) Profiilivertailua Nuori sinkku vs vuo>a ja lapsiperhe 72

150 Kaikki vastanneet Profiili - Nuori sinkku Profiili vuota ja lapsiperhe Hyvinkää 15 % 20 % 12 % Järvenpää 23 % 28 % 22 % Kerava 14 % 17 % 17 % Kirkkonummi 14 % 9 % 16 % Mäntsälä 6 % 11 % 7 % Nurmijärvi 10 % 15 % 11 % Pornainen 7 % 4 % 9 % Sipoo 18 % 24 % 26 % Tuusula 17 % 22 % 23 % VihE 8 % 9 % 9 % Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) 42 % 50 % 49 % Muu, mikä? 22 % 13 % 17 % Tiivis kaupunki-/kuntakeskusta, jossa kerrostaloasumista, katavat palvelut 25 % 26 % 20 % Tiiviimpi taajamakeskus, jossa kerros- ja pientaloasumista, rajalliset palvelut 23 % 28 % 30 % 16b. Palveluiltaan millainen asuinalue sinua kiinnostaisi eniten? 16a. Kun seuraavan kerran harkitset muu:oa, mikä seutu, kunta tai kaupunki sinua kiinnostaisi? Väljä asuinalue, jossa pientaloasumista, satunnaisia palveluita 24 % 24 % 30 % Haja-asutusalue tai maaseutu, ei palveluita 12 % 4 % 11 % Muu, mikä 5 % 2 % 5 % ei vastausta 10 % 15 % 5 % q q kaksi esimerkkiä jatkoanalyysin mahdollisuuksista, tässä suhteessa ikään ja elämäntilanteeseen. lisäksi vastaajat voidaan erottaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuvat ja tietyissä KUUMA-kunnissa asuvat, profiiliryhmittäin. 73

151 17a. Kun seuraavan kerran olet vaihtamassa asuntoa, minkä talotyypin todennäköisimmin valitsisit? 17b. Mitä kokoluokkaa valitsemasi asunto todennäköisesa olisi? Kaikki vastanneet Profiili - Nuori sinkku Profiili vuota ja lapsiperhe Tornitalo (yli 12 kerrosta) 2 % 2 % 3 % Korkea kerrostalo (7-12 krs) 5 % 4 % 3 % Kerrostalo (4-6 krs) 15 % 26 % 6 % Pienkerrostalo (2-3 krs) 2 % 4 % 0 % LuhEtalo (kerrostalo omalla sisäänkäynnillä) 1 % 2 % 1 % Kaupunkipientalo eli townhouse 4 % 4 % 6 % Rivitalo 16 % 15 % 14 % Paritalo 2 % 2 % 3 % Erillistalo 2 % 0 % 4 % OmakoEtalo 33 % 17 % 49 % MaaElan päärakennus tai vastaava 5 % 2 % 5 % Muu, mikä 4 % 4 % 0 % ei vastausta 10 % 15 % 7 % Alle 30 m2 1 % 2 % 0 % m2 14 % 41 % 1 % m2 19 % 15 % 8 % m2 18 % 9 % 18 % m2 15 % 13 % 25 % m2 11 % 0 % 21 % m2 7 % 2 % 17 % Yli 200 m2 3 % 0 % 4 % ei vastausta 12 % 17 % 7 % q q q q q q nuorissa sinkuissakin on kiinnostusta omakotitaloasumiseen (17 %) juuri he voivat olla kohderyhmä miniomakotitaloille. Elämän ruuhkavuosia elävät lapsiperheet ovat yllättävänkin kiinnostuneita omakotitaloasumisesta (49 %). Lapsiperheiden kohdalla laaja hajonta asunnon kokoluokassa. Myös sinkuilla yllättävänkin suuria kokotoiveita. Lisäanalyysinä mahdollista selvittää, millaisia kombinaatioita toiveissa on (talotyyppi, asuntokoko, pihakoko, asuinaluetyyppi) profiiliryhmittäin ja kunnittain. 74

152 Lisätietoja Media Clever Oy/ Janne Silvonen, puh KIILA/ Eija Hasu, puh

153 Nykyasuminen - Hyvinkää 76

154 Nykyasuminen - Järvenpää 77

155 Nykyasuminen - Kerava 78

156 Nykyasuminen - Kirkkonummi 79

157 Nykyasuminen - Mäntsälä 80

158 Nykyasuminen - Nurmijärvi 81

159 Nykyasuminen - Pornainen 82

160 Nykyasuminen - Tuusula 83

161 Nykyasuminen - Sipoo 84

162 Nykyasuminen - Vihti 85