Asia. Ilmoituksen tekijän nimi. Kunnostettavan alueen sijainti ja kiinteistöjen omistajat. Toiminnan kuvaus. Maksu 825

Transkriptio

1 Päätös UUDELY/6789/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Päätös ympäristönsuojelulain (527/214) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta YIT Rakennus Oy Kunnostettavan alueen sijainti ja kiinteistöjen omistajat Toiminnan kuvaus Maksu 825 Kunnostettavan alueen osoite: Perintötie 2 4, Vantaa Kiinteistötunnukset ja kiinteistöjen omistajat: , YIT Rakennus Oy M51, Ålandsbanken Tonttirahasto Erikoissijoitusrahasto M52, Vantaan kaupunki , YIT Rakennus Oy M51, Ålandsbanken Tonttirahasto Erikoissijoitusrahasto M52, Vantaan kaupunki , YIT Rakennus Oy M51, Ålandsbanken Tonttirahasto Erikoissijoitusrahasto M52, Vantaan kaupunki , YIT Rakennus Oy M51, Ålandsbanken Tonttirahasto Erikoissijoitusrahasto M52, Vantaan kaupunki Kunnostusalueelle on suunnitteilla asuinkerrostaloja ja pysäköintialue. Maaperässä esiintyy öljyhiilivedyillä ja raskasmetalleilla pilaantuneita sekä kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia. Aluetta on täytetty sekalaisella maa-aineksella. Alueen käyttöhistoriasta ei kuitenkaan ole tarkempia tietoja eikä pilaantumisen ajankohdasta ole näin ollen tietoa. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL HELSINKI

2 UUDELY/6789/217 2/16 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulaki (527/214) 136 Ympäristönsuojelulain (527/214) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Ilmoitusta täydennettiin ja Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostusalue sijaitsee Vantaan Veromiehessä osoitteessa Perintötie 2 4, kiinteistöjen , , ja alueella. Alueelle on vireillä uusia tontteja, joiden kiinteistötunnukset ovat , ja Kunnostusalueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kunnostusalueen naapurikiinteistöt ovat sen pohjoispuolella teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), itäpuolella asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), etelässä toimistorakennusten korttelialuetta (KT) ja lännessä palvelurakennusten korttelialuetta (P). Itä- ja länsipuolella on lisäksi autopaikkojen korttelialueet (LPA). Uudessa, voimaan tulleessa asemakaavassa kunnostusalue on määritetty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) sekä pysäköintialueeksi (LPA). - YIT Rakennus Oy, Aviapolis, Perintötie, Vantaa, Ympäristötekninen perusselvitys, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy YIT Rakennus Oy, Aviapolis, Perintötie, Vantaa, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Suunnitellun rakennusalueen maaperän yläosassa on täytemaata noin,4 1,6 metrin syvyydelle. Täytemaa on pääosin soraa/kivistä hiekkaa, mursketta ja paikoitellen myös louhetta sekä rakennusjätettä. Maaperä koostuu täytemaakerroksen alapuolella 3,7 4,7 metrin paksuisesta pehmeästä savi-silttikerrostumasta. Saven alapuolelta alkaa 1,7 3,9 metrin paksuinen tiivis hiekkakerrostuma. Alueelle tehdyt kairaukset ovat päättyneet kiviin, lohkareisiin tai mahdollisesti kallioon 4,7 1,8 metrin syvyydessä maanpinnasta.

3 UUDELY/6789/217 3/16 Kunnostusalueella tehdyt tutkimukset Rakennuspaikalle asennetusta pohjaveden havaintoputkesta tehtyjen havaintojen mukaan pohjaveden pinta oli tammi-helmikuussa 217 noin 2,6 3,9 metrin syvyydessä maanpinnasta. Toukokuun aikana tehdyissä koekuoppatutkimuksissa vesi tuli paikoin vastaan noin metrin syvyydellä maanpinnasta. Kunnostusalue sijaitsee Kirkonkylänojan (Kattilaojan) pienvalumaalueella. Lähin pintavesistö on Keravanjoen valuma-alueeseen kuuluva Kirkonkylänoja/Pyhtäänkorvenoja noin 3 metrin päässä alueesta kaakkoon. Kyseinen oja on Vantaan pienvesiselvityksessä merkitty luokan 3 pienvesistöksi ( Kohteessa luontoarvoja ), mutta on voimakkaan kuormituksen (ojaan laskee muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentän hulevesiä) alaisena pohjaeläinlajistoltaan lähes kuollut sekä paikoin pahoin limoittunut ja niin sanotun jätevesisienen (Sphaerotilus natans) valtaama. Kunnostusalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Backas-1925, 1-luokka) sijaitsee alueesta noin 1,2 km länteen. Alueella tehtiin ympäristötekninen perusselvitys helmikuussa 217. Kunnostussuunnitelman laadinnan aikana toukokuussa 217 alueella tehtiin lisäkoekuoppatutkimuksia pilaantuneiden alueiden rajaamista varten. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Ympäristöteknisessä perustutkimuksessa tammikuussa 217 alueelta otettiin 11 koekuopasta (tutkimuspisteet KK1 KK5 ja KK7 KK12) yhteensä 49 kpl maanäytteitä ja kolmesta kairapisteestä (tutkimuspisteet 8, 32 ja 38) yhteensä yhdeksän maanäytettä. Kunnostussuunnitelman laadinnan aikana alueelta otettiin 18 koekuopasta (tutkimuspisteet KK13 KK3) yhteensä 53 kpl maanäytteitä. Tutkimuksissa otetuista maanäytteistä tehtiin aistinvaraisia hajuhavaintoja ja tutkittiin metallien pitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Laboratoriossa analysoitiin 28 näytteen metallipitoisuudet. Kokonaishiilivetypitoisuutta selvitettiin PetroFLAG-kenttätestillä 14 näytteestä ja 1 näytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjakeet (C 5 C 4 ). Tutkimuspisteestä KK8 syvyydeltä 1,2 1,5 m otetussa näytteessä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisen alemman ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 1 C 21 ) pitoisuus (34 mg/kg). Tutkimuspisteestä KK9 syvyydeltä,,4 m otetussa näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä (39 mg/kg) ja ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet kobolttia (31 mg/kg), kuparia (37 mg/kg) ja nikkeliä (23 mg/kg).

4 UUDELY/6789/217 4/16 Tutkimuspisteestä KK9 syvyydeltä,4,6 m otetussa näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä antimonin pitoisuus (11 mg/kg) sekä ylemmän ohjearvon ylittävä sinkin pitoisuus (2 mg/kg). Koboltin (3 4 mg/kg), kromin (1 mg/kg), kuparin (3 9 mg/kg) ja nikkelin (3 6 mg/kg) pitoisuuksien todettiin ylittävän nk. vaarallisen jätteen rajaarvot. Lisäksi kohonneina pitoisuuksina eli kynnysarvot ylittävinä, mutta alemmat ohjearvot alittavina pitoisuuksina todettiin arseenia, elohopeaa ja lyijyä. Ympäristöteknisen selvityksen yhteydessä tehdyissä koekuopissa esiintyi huomattavasti rakennusjätettä, mm. lautaa, betonia, putkia ja kaapeleita. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Tutkimusalueen maaperän pilaantuneisuutta tarkasteltiin vertaamalla todettuja haitta-ainepitoisuuksia valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisiin haitta-aineiden kynnys- ja ohjearvoihin. Alueen puhdistustarvetta arvioitiin huomioimalla alueen käyttötarkoitus ja maaperässä esiintyvien haitta-aineiden ominaisuudet sekä rakentamisen asettamat vaatimukset. Kunnostustoimien keskeinen merkitys on haitta-aineiden vähentäminen maa-aineksen poistolla ja suoran kosketuksen estäminen puhtailla rakennekerroksilla. Kunnostussuunnitelmassa esitetään, että orgaanisilla ja epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemman ohjearvon, poistetaan rakentamisen vaatimaan kaivutasoon asti. Maaperän kunnostamista ei ole tarpeen ulottaa rakentamisen vaatiman kaivutason alapuolelle. Tutkimusten perusteella kaivutekninen syvyys on syvemmällä kuin pilaantuma. Pilaantuneen maa-aineksen määräksi noin 1 m 2 :n suuruisella kunnostusalueella on arvioitu tämänhetkisten tutkimustulosten perusteella noin 5 m 3 ja kohonneita pitoisuuksia sisältävän maaaineksen määräksi noin 9 m 3. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Alue esitetään kunnostettavaksi rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisia alempia ohjearvoja. Maa-ainekset, jotka sisältävät alemmat ohjearvot ylittäviä orgaanisten ja epäorgaanisten haittaaineiden pitoisuuksia, poistetaan rakennustöiden vaatimaan yleiskaivutasoon asti.

5 UUDELY/6789/217 5/16 Kunnostusmenetelmänä on pilaantuneen maa-aineksen poisto kaivamalla (massanvaihto). Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan tulevien uudisrakennuksen rakennustöiden yhteydessä, pääsääntöisesti ennen työmaan muiden maanrakennustöiden alkamista. Kunnostuskaivu toteutetaan siten, että ensin poistetaan pilaantuneen maa-aineksen yläpuolella tai vieressä olevat puhtaat kerrokset ja sen jälkeen pilaantunut maakerros. Pilaantunut maa-aines lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan. Maa-aines kaivetaan ja kuormataan suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai siirretään välivarastointialueelle erillisiin kasoihin jatkotoimenpiteitä varten. Kunnostuskaivanto tehdään luiskattuna kaivantona ja pidetään kuivana pumppaamalla suotautuva vesi pois suoraan kaivannosta tai erikseen tehtävästä pumppukuopasta, joka ulotetaan alimman kaivutason alapuolelle. Kaivannosta tuleva puhdas maa-aines voidaan sijoittaa rakennusalueen mahdollisiin täyttöihin tai viedään ulkopuoliseen hyötykäyttöön, mikäli niiden laatuominaisuudet täyttävät geotekniset vaatimukset. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt henkilö on paikalla koko kunnostuksen ajan. Hän tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat näytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua lupaehtojen mukaan. Työn aikainen näytteenotto Kaivun aikana otetaan edustavia maanäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden ja poistettavan maa-aineksen laadun tarkentamiseksi. Pilaantuneen maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet tutkitaan tekemällä koekuoppia ennen kunnostustyön aloitusta tai suoraan kaivurintauksesta ja muissa työvaiheissa. Näytteistä tutkitaan PetroFLAG-testillä öljyhiilivetyjen pitoisuudet ja/tai XRF-kenttämittarilla As-, Cu-, Pb- ja Zn-pitoisuudet. Kenttämittareilla tutkituista maanäytteistä vähintään 1 %, kuitenkin vähintään kaksi näytettä/kaivualue toimitetaan analysoitavaksi laboratorioon. Laboratorionäytteistä analysoidaan kyseisellä kaivualueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet sekä kaivutyön edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta ja reunalta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostuvat 5 1 osanäytteestä.

6 UUDELY/6789/217 6/16 Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan poistetun maan haitta-aineiden mukaan vähintään seuraavasti: orgaanisella haitta-aineella pilaantuneelta alueelta otetaan yksi näyte 1 m 2 :ä kohden, epäorgaanisella haitta-aineella pilaantuneelta alueelta otetaan yksi näyte 4 m 2 :ä kohden ja kaivannon seinämästä otetaan yksi näyte 2 m 2 :ä kohden. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan ne orgaaniset ja epäorgaaniset haitta-aineet, joiden pitoisuudet ylittivät kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa valtioneuvoston asetuksessa 214/27 säädetyt ohjearvot. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Vesien käsittely Maamassat kuljetetaan maansiirtoautoilla luvanvaraisiin loppusijoituskohteisiin tai välivarastoihin, joilla on lupa vastaanottaa kyseisillä haitta-aineilla pilaantunutta maa-ainesta. Pilaantuneen maaaineksen kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kaikki lähtevät kuormat peitetään kuormapeitteellä. Pilaantuneilta alueilta pumpattavien vesien määrää ja laatua tarkkaillaan kunnostustöiden yhteydessä. Näytteenottotiheys määräytyy veden laadun perusteella, mutta lähtökohtaisesti vedestä otetaan näyte jokaista 5 m 3 :ä kohden. Vedestä analysoidaan alueella tehdyissä selvityksissä todetut haitta-aineet. Pumpattu vesi johdetaan viemäriin. Vesien viemäriin johtamisesta pyydetään lausunto Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). Vesien viemäriin johtamisessa käytetään HSY:n määrittelemiä pitoisuusrajoja. Viemäriin pumppauksessa noudatetaan HSY:n yleisiä toimitusehtoja ja viemäriin johdettavalle jätevedelle asetettuja raja-arvoja. Mikäli veden haitta-ainepitoisuudet ylittävät määritellyt pitoisuusrajat, vesi esikäsitellään ennen viemäriin johtamista. Viemäriin johdettavasta vedestä erotetaan aina kiintoaines. Tarvittaessa pumpattava vesi käsitellään kaksivaiheisesti: ensin kiintoaine-erotus ja sen jälkeen öljynerotus esimerkiksi öljynerottimen tai aktiivihiilisuodatuksen avulla. Veden käsittelyssä muodostuva suodatusmassa käsitellään kuten alueelta kaivettava pilaantunut maa-aines. Mikäli öljynerotussäiliö ei täyty päivittäin, voidaan tarkkailunäytteiden mittausväliksi määrittää yksi mittaus/viikko. Ensisijaisesti kuitenkin noudatetaan HSY:n määrittämää mittausväliä.

7 UUDELY/6789/217 7/16 Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Mikäli kaivannosta ei saada kaivettua pilaantunutta maa-ainesta pois esimerkiksi maanalaisen rakenteen, tontin rajan tai tukiseinän johdosta, kaivuraja merkitään huomioverkolla tai vastaavalla menetelmällä, jotta rajapinta on yksiselitteisesti löydettävissä seuraavassa vaiheessa. Mikäli kunnostuksen aikana löytyy haitta-aineita, joita kunnostussuunnitelmassa ei ole huomioitu, kunnostus keskeytetään ja otetaan välittömästi yhteyttä kunnostusta valvovaan viranomaiseen. Samoin menetellään, mikäli poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta. Mikäli vesikäsittelyssä ilmenee poikkeustilanne, jossa jätevesikuormitus muuttuu oleellisesti, tiedotetaan asiasta HSY:tä. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostettava alue aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovilla kylteillä. Kyltissä on vähintään kohteen tunniste- ja pääurakoitsijan yhteystiedot. Työntekijöillä on henkilökohtaiset suojavarusteet, jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkoonnuttua. Suojavarusteilla estetään suora kontakti pilaantuneeseen maahan. Suojavaatteet ja -varusteet puhdistetaan ja huolletaan säännöllisesti. Kaikki kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi, jolla estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ympäristöön. Mikäli yleisille kaduille kulkeutuu maaainesta työmaalta, urakoitsija poistattaa sen kustannuksellaan esimerkiksi lakaisukoneella. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Pääurakoitsijan edustaja vastaa mahdollisten katselmuksien tilaamisesta ja ilmoituksen tekemisestä naapurikiinteistöihin. Kunnostuksen valvoja tekee kirjallisen PIMA-töiden aloitusilmoituksen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Kunnostamisen kulusta ja toteutumisesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Lisäksi valvoja kirjaa tiedot ohjausnäytteenotosta ja poistetun maaaineksen määrästä ja sijainnista sekä haitta-ainepitoisuudesta ja loppusijoituskohteesta. Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään ainakin kohteen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt sekä muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, käsiteltyjen massojen määrät, pitoisuudet ja loppusijoituskohteet, kunnostustyön toteutus, jäännöspitoisuudet ja muut työnaikaiset analyysitulokset sekä kunnostusaluekartta.

8 UUDELY/6789/217 8/16 Kiinteistöjen omistajien kuuleminen Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet YIT Rakennus Oy toimitti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kiinteistöjen määräalojen omistajien suostumukset maaperän puhdistamiselle ( Ålandsbanken Tonttirahasto Erikoissijoitusrahaston, kiinteistöjen määräalojen M51, M51, M51 ja M51 omistajan suostumus ja Vantaan kaupungin, kiinteistöjen määräalojen M52, M52, M52 ja M52 omistajan suostumus). Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut YIT Rakennus Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Vantaan Veromiehessä osoitteessa Perintötie 2 4 sijaitsevilla kiinteistöillä , , ja ja niiden määräaloilla M51, M52, M51, M52, M51, M52, M51 ja M52, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöiltä on poistettava rakentamisen vaatimassa laajuudessa maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 1 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 4 ) ja/tai metallien ja/tai puolimetallien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaiset alemmat ohjearvotasot Mikäli rakentamisen vuoksi kaivettavien alueiden ulkopuolelle jää määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, on kyseisten maa-ainesten pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisesti. Arviointi on liitettävä määräyksen 8.3. mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai esimerkiksi rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.

9 UUDELY/6789/217 9/16 Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on ana-

10 UUDELY/6789/217 1/16 lysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 6.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely Kunnostamisen vuoksi kaivettavia maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/27 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä, voidaan hyödyntää kunnostusalueella täytössä. Hyötykäytettävien haitta-aineita sisältävien maa-ainesten haittaainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maaainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin Kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.

11 UUDELY/6789/217 11/16 Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistöjen omistajille ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistöjen omistajille kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet

12 UUDELY/6789/217 12/16 Yleiset perustelut ovat valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/212) annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/215) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 5 3). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/215 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/214) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/27) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia arseenia, elohopeaa ja lyijyä.

13 UUDELY/6789/217 13/16 Alempien ja ylempien ohjearvojen välissä olevina pitoisuuksina on todettu öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 1 C 21 ) ja antimonia. Lisäksi ylempien ohjearvojen ja nk. vaarallisen jätteen raja-arvojen välissä olevina pitoisuuksina on todettu sinkkiä ja vaarallisen jätteen raja-arvot ylittävinä pitoisuuksina kobolttia, kromia, kuparia sekä nikkeliä. Valtioneuvoston asetuksen 214/27 liitteessä on säädetty em. haittaaineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Antimoni Arseeni Elohopea,5 2 5 Koboltti Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Sinkki Kevyet öljyjakeet (>C 1 - C 21 ) 3 1 Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 4 ) 6 2 Öljyjakeet (>C 1 - C 4 ) 3 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukainen alempi ohjearvotaso metalleille ja puolimetalleille sekä öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 1 C 21 ) ja raskaille öljyjakeille (>C 21 C 4 ). Kunnostustaso on katsottu riittäväksi alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella. (Määräys 1.1.) Mikäli rakentamisen vuoksi kaivettavien alueiden ulkopuolelle jää määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittäviä haittaainepitoisuuksia, on päätöksessä edellytetty kyseisten maa-ainesten pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitavaksi valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisesti. Arviointia on edellytetty, koska kunnostussuunnitelman yhteydessä ei ole huomioitu kaivualueiden ulkopuolelle mahdollisesti jääviä haitta-ainepitoisuuksia. Arvioinnilla varmistetaan, ettei kyseisistä maa-aineksista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa alueen tulevassa käytössä. (Määräys 1.2.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

14 UUDELY/6789/217 14/16 hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esimerkiksi määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.3.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.4.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien tutkimusten tulokset. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Jätelain (646/211) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Jätelain (646/211) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/213 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoi-

15 UUDELY/6789/217 15/16 Sovelletut oikeusohjeet suuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.) Jätelain (646/211) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset ) Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kunnostamisen vuoksi kaivettujen haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kunnostusalueella täytöissä. Päätöksessä on edellytetty hyödynnettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.3.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/214) 84, 85, 133, 136, 19, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/214) 24, 25, 26 Jätelaki (646/211) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/212) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/27) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 217 (1554/216)

16 UUDELY/6789/217 16/16 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 217 (1554/216) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 15 tuntia. YIT Rakennus Oy (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Hyväksyntä Vantaan kaupunki (sähköisesti) Ålandsbanken Tonttirahasto Erikoissijoitusrahasto (sähköisesti) Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/214) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Emmi Hänninen ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus

17 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Valkeapää Hanna :11

18 Ympäristökarttapalvelu Karpalo 14-elo-217 Lähde: Maanmittauslaitos 1: ,8 1,4 2,8 km ETRS-TM35FIN

19 kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk kk PERINTÖTIE kk ROBERTHUBERINPOLKU sr. KK KK1 KK3 jk.+pp.tie sr. KK KK5 KK sr KK28 sr. KK KK14 sr. KK8 KK16 KK4 KK3 KK13 sr KK7 KK18 KK12 sr. KK11 sr. KK1 sr. KK21 KK2 KK9 KK19 jk.+pp.tie PERINTÖTIE sr KK KK KK KK KIINTOPISTE N:O [N2] KK25 KK = koekuoppa, sijainti merkattu mitattujen kairapisteiden perusteella ÄYRITIE jk.+pp.tie KK6 (kairapiste1) ei tehty maassa kulkevien kaapeleiden takia jk.+pp.tie jk.+pp.tie Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Työ YIT Rakennus Oy ÄYRITIE, VANTAA Mittakaava 1:7 Pvm. Piir. N:o Suunn. Tark. S SH, JH

20 VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (3) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 25. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/215) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL Vaasa Puhelin Telekopio Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello