2010 haasteet INS FORMATION. Joulukuu Jarek Kurnitski:

Transkriptio

1 INS FORMATION Joulukuu 2009 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n asiakaslehti TALOTEKNIIKALLA KOHTI VÄHÄPÄÄSTÖISTÄ SUOMEA 2010 haasteet Mikko Äyräväinen: Talotekniikan suunnittelijalla on hyvä tilaisuus ottaa avainpelaajan rooli uudessa tilanteessa Jarek Kurnitski: Uudet päästötavoitteet mullistavat energia-alaa ja rakentamista >> Vähäpäästöinen Suomi 2050-visio s.6

2 Äyräväinen on turvallinen talotekniikan kehittäjä Uudella 2010 luvulla rakentamisen vuosisadan muutos käynnistyy Kohti vähäpää stöistä Suomea ja energiatehokasta rakentamista - turvallisesti. DI mikko äyräväinen, toimitusjohtaja, insinööritoimisto äyräväinen oy Valtioneuvosto antoi lokakuussa eduskunnalle uuden ilmasto- ja tulevaisuusselonteon. Kohti vähäpäästöistä Suomea 2050-visio merkitsee vuosisadan muutoksen käynnistymistä rakentamisessa ja sen myötä suuria muutoksia rakentamisen perinteisissä rakenteissa. Päästöjen vähennystavoite on vuoteen 2050 mennessä peräti 80 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Siirtyminen vähäpäästöiseen yhteiskuntaan edellyttää energiatehokkuuden parantamista olennaisesti kaikilla sektoreilla, erityisesti rakennuksissa, teollisuudessa ja liikenteessä sekä vähäpäästöistä energian tuotantoa. Rakentamisessa 2050-visio merkitsee CO2-päästöjen vähentämistä 60 % nykytasoon verrattuna. Ilmassa on paljon kysymyksiä niin muutoksen sisällön kuin sen vaatimien uusien toimintatapojenkin osalta. Miten rakennusten muutokset ratkaistaan? Rakentamisen perushaasteena on rakennusten pitkä elinkaari. Tämä edellyttää rakennusten sopeutumista erilaisiin käyttötilanteisiin ja taloteknisten järjestelmien muuntojoustavuutta. Uudet energiatehokkuuden vaatimukset vauhdittavat talotekniikan teknologista kehitystä entisestään. Miten jatkuva uudistaminen ratkaistaan ja varmistetaan? On tselvää, että vuoden 2010 tiedoilla ei ole realistista päästä suoraan vuoden 2050 maaliin. Ratkaisut on voitava toteuttaa vaiheittain. On osattava tehdä perusrunko, jota voidaan virittää ja muuntaa jatkuvan uudistamisen periaatteella. 2 INSformation Joulukuu 2009 Tarvitaanko uusi toimintamalli? Vuosisadan muutos vaatii uuden toimintamallin ja menettelytavat. Tämä merkitsee uuden tyyppistä organisointia ja prosessointia. Entistä tärkeämmäksi nousee hankesuunnittelun merkitys ja yhteistyö eri toimijoiden kesken. Talotekniikan suunnittelijan on tarpeellista kehittää yhteistyötä erityisesti pääsuunnittelijan kanssa. Hankesuunnitteluvaiheessa on varmistettava päästöjen ja energiatehokkuuden vaatimuksenmukaisuus ja jatkuva kehittämismahdollisuus elinkaaren eri vaiheissa. Lisääntyvätkö suunnittelutyöt? Uusi aikakausi on kova haaste rakentamisen kaikille osapuolille. Lisääntyykö talotekniikan suunnittelutyön kysyntä automaattisesti? Onko muutosvaade liian nopea tekniikkaan uppoutuneille talotekniikan suunnittelijoille? Löytyykö alalta todellista konsulttitaitoa? Miten yhteistyö sujuu? Kehittyykö alalle uusi päästö- ja energia konsulttikunta, joka ottaa uuden tilan haltuunsa ja perinteiset suunnittelijat jäävät kovaan hintakilpai- luun rutiinitöistä? INS näkee muutoksen erinomaisena uutena mahdollisuutena. Talotekniikan suunnittelijalla on hyvä tilaisuus ottaa avainpelaajan rooli uudessa tilanteessa. Rakentamiseen on tulossa myös kansainvälisiä kestävän kehityksen mukaisia sertifiointijärjestelmiä, joista mainittakoon Leed (Leadership in Energy and Environmental Design). vatilojen suunnittelussa osaamisemme on joutunut monta kertaa lujille. Tämä on harjaannuttanut meitä ottamaan vastaan kovia haasteita ja yhteistyöhön erilaisten toimijoiden kanssa. Samalla olemme vuosien mittaan kehittäneet perusvalmiuttamme niin ympäristön kuin energiatehokkuudenkin näkökulmista. Asenteemme on kunnossa ja olemme valmiita muuttumaan. Autoteollisuudestako mallia? Turvallisuuskäsitteemme on kattava Autoteollisuus on hyvä esimerkki nopeasta muutoksesta, kun päästöjä on rajoitettu voimakkaasti. Muutamassa vuodessa päästöt ovat alentuneet merkittävästi tehoista tinkimättä. Moottoriteknologian kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa. Uusien autojen päästöt ovat alle 150 g CO2/km, kun vielä muutama vuosi oltiin huolettomasti yli 200-tasolla. Tavoiterajat kiristyvät edelleen, vuodelle 2050 päästörajat ovat g CO2 /km. Nyt kilpaillaan aidosti autojen energiatehokkuudella ja päästöjen vähentämisellä. Päästöjen rajoittaminen on käynnistänyt autoteollisuudessa vuosisadan muutoksen. Sama kehitys on odotettavissa myös rakentamisessa. Elämme todella suuren muutoksen aikaa. INS on kehittänyt systemaattisesti toimintaansa nopeaan muutokseen sopeutumisen strategialla jo yli kymmenen vuoden ajan. Kaikessa ei voi olla mukana ja on tehtävä valintoja. Tämä on merkinnyt INS:in keskittymistä rajatuille toiminta-alueille ja profiloitumista turvallisen talotekniikan osaajaksi. Turvallisuuskäsitteemme on ymmärrettävä laaja-alaisesti. Se sisältää ihmisten terveellisten elinolosuhteiden varmistamista, yhteiskunnan strategisesti tärkeiden ydintoimintojen varmistamista ja jatkuvasti monimutkaistuvien järjestelmien käytön varmuutta. Turvallisuus merkitsee myös vuosisadan muutosta toteutettaessa uusien toimintojen varmistamista. Edetään suunnitelmallisesti ja varmistetaan ratkaisujen toimivuus. Koko henkilöstömme on innokkaasti ja ennakkoluulottomasti valmis kehittämään Kohti vähäpäästöistä Suomea tavoitteille konkreettisia ja turvallisia ratkaisuja. INS on valmis vastaamaan haasteeseen Valtakunnallisesti tärkeiden suojaja laitetilojen sekä erilaisten tur- INSformation Joulukuu

3 INSide-vieraana Jarek Kurnitski, dosentti, tekniikan tohtori SITRA, energiaohjelman toimialajohtaja INSide Uudet päästötavoitteet mullistavat energia-alaa ja rakentamista Jarek Kurnitski aloitti opiskelut TKK:lla v ja valmistui nopeaan tahtiin tekniikan tohtoriksi v Hänellä on pitkä tutkijan ura TKK:n LVI-tekniikan laboratoriossa. Tutkimuksellisina painopisteinä ovat olleet rakennusten sisäilma ja energiatehokkuus. Jarek siirtyi syyskuussa 2009 Sitran energiaohjelman toimialajohtajaksi vastaten Rakennettu ympäristö ja energiatehokkuus -avainalueesta. Jarek Kurnitski, Sitran energiaohjelman toimialajohtaja Jarek oli kutsuttuna vierailijana ins.tsto Äyräväinen Oy:llä, jolloin hän esitelmöi henkilöstölle talotekniikan tulevista haasteista. INSide-juttu on koottu esitelmästä ja käydystä keskustelusta. Jarekin esitelmään perustuen INS-henkilöstö käsitteli tuoreeltaan, suorastaan järisyttävän kovilta tuntuvia, talotekniikan haasteita koulutus- ja valmennustilaisuudessaan Uudet päästötavoitteet mullistavat energia-alaa ja rakentamista Valtioneuvoston tuore tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta ja sen visio Vähäpäästöinen Suomi vuonna 2050 asettaa kovat tavoitteet rakennusten energiankäytön tehokkuudelle ja erityisesti sen aiheuttamille päästöille. Tavoitteena on leikata Suomen päästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Lähtökohtana vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtymisessä on, että kansalaisten hyvinvointi edelleen vahvistuu. Ratkaisuja tarvitaan monitasoisesti eri sektoreilla. Energiankäytön ja päästöttömän energiatuotannon yhteensovittaminen on entistä tärkeämpää. Talotekniikalla ja energiahuoltoratkaisuilla on nähtävissä keskeinen rooli rakennusten käytön päästöttömyyteen pyrittäessä, toteaa Jarek. Uusia ratkaisuja kehitettäessä on kuitenkin pidettävä voimassa ihmisten asumiselle ja työtiloille asetetut terveyttä ja hyvinvointia edistävät perusarvot, joista ei voida tinkiä kuin ääritilanteissa. Lähtökohtana on tärkeää ymmärtää ja muistaa, että rakennusten suunnittelussa hyvä energiatehokkuus on jatkossakin seurausta varsinaisesta tavoitteesta: hyvää sisäilmastoa energiatehokkaasti, muistuttaa Jarek. Mitä muutoksia heti ja lähitulevaisuudessa? Vuonna 2010 kiristyvät rakennusosien U-arvot ja lämmön talteenoton vaatimukset. Muutokset merkitsevät lisääntyvää tasauslaskentaa, jossa tarkastellaan rakennusta kokonaisuutena eikä pelkästään lämmön läpäisykertoimia. Toimistotaloihin kohdistuvien toimenpiteiden energiatehokkuutta tutkittaessa on tullut esille mm. seuraavia näkökohtia: vaipan lisäeristäminen ei kannattavaa, tarpeen mukainen ilman vaihdon säätö (VAV) ei vielä kannattava, erillispoistojen LTO kannattava jo nyt ja myös valaistuksen ohjaus kannattavaa. Tutkimuksen mukaan tulokset eivät ole herkkiä energian hinnan muutoksille. (TKK KesEn) Vuonna 2012 on luvattu uudet energiatehokkuusmääräykset, joiden perusteella laskettaisiin rakennuksille laskennallinen energiatehokkuusluku. Lisäksi on tulossa erillistavoite tietyn määrän vähäpäästöisten talojen rakentamisesta energiatehokkuus-direktiivin vaatimana. Jarek on laatinut kiinteistöverotyöryhmälle asiantuntijatarkastelun Rakennusten energiatehokkuuden osoittaminen kiinteistöveron porrastusta varten. Raportti valmistui elokuussa 2009 (TKK tutkimusraportti B85). Esitetty menetelmä on ensimmäisen suomalainen energialaskentamenetelmä, jolla rakennuksen energiatehokkuus voidaan energiamuotojen kertoimia käyttämällä esittää yhdellä tunnusluvulla. Menetelmä on hyödynnettävissä laajemminkin. Sitä tullaankin jatkossa hyödyntämään niin energiatodistusmenettelyä kehitettäessä kuin vuoden 2012 energiatehokkuusmääräysten valmistelutyössä. Menetelmää voidaan myös suositella vapaehtoisena työkaluna rakennusten suunnitteluun, täydentämään rakentamismääräysten suhteellisen karkeata energiatehokkuuden tarkastelutapaa ja osoittamaan rakennusten todellista energiatehokkuutta, kannustaa Jarek perehtymään aiheeseen ja tulevaan käytäntöön. Talotekniikan suunnittelijoille tarjolla vuosisadan haaste - onko ottajia? Siirtyminen vähäpäästöiseen Suomeen tarjoaa talotekniikan suunnittelijoille vuosisadan haastetta. Mikään muu tähän mennessä oleva tekijä ei ole muuttanut rakennusten suunnittelua niin nopeasti kuin nyt maailman laajuisesta ilmasto- ja energiapolitiikasta seuraa. Rakennusten elinkaaren mitassa uudet tavoitteet odottavat jo konkreettisia ratkaisuja. Toivottavasti nykyiset talotekniikan suunnittelijat ovat hereillä ja kiinnostuneita omaksumaan uutta ajattelua nopeasti, haastaa Jarek alan ammattilaisia lopuksi. 4 INSformation Joulukuu 2009 INSformation Joulukuu

4 Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: Selkeä poliittinen RoadMap suunnittelijoille Suuria ja nopeita CO 2 päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla sektoreilla. Jatkuvien pienten parannusten lisäksi tarvitaan radikaaleja innovaatioita ja teknologiaharppauksia. Avainasemassa on energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö. Sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti energiankäytön tehostamisessa on edelleen huomattava potentiaali. Energiatehokkuuden parantaminen on myös usein edullisin tapa vähentää päästöjä. Selonteon tärkeimpiä linjauksia Vähäpäästöinen Suomi vuonna 2050-visio: toimitaan ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi globaalisti enintään kahteen asteeseen leikataan Suomen CO 2 päästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä siirrytään vähäpäästöiseen yhteiskuntaan tavalla, joka vahvistaa hyvinvointia tavoitteita tarkistetaan tarvittaessa tieteellisen tiedon tarkentuessa ja kansainvälisen yhteistyön edetessä Tavoitteet kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa Asetetaan tavoitteeksi siirtyä pitkällä aikavälillä käytännössä päästöttömään energiajärjestelmään ja henkilötieliikenteeseen vähintään puolittaa talouden energiaintensiteetti vuoteen 2050 mennessä parantamalla energiatehokkuutta radikaalisti tehostaa rakennuskannan energiankäyttöä niin, että kulutus on vuonna 2030 vähintään 30%, vuonna % ja vuonna % pienempi kuin nykyään luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen jatkaa uusiutuvan energian osuuden kasvattamista niin, että vuonna 2050 se nousee vähintään 60 prosenttiin energian loppukulutuksesta leikata henkilöautokantamme keskipäästöjä enintään tasolle g CO 2 /km vuonna 2030, g CO 2 /km vuonna 2040 ja g CO 2 /km vuonna 2050 luopua asteittain nykymuotoisesta jätteen kaatopaikkasijoituksesta Tulevaisuusselontekoa kannattaa lukea rinnan syksyllä 2008 valmistuneen ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Strategiassa hallitus on linjannut politiikkaa erityisesti vuoteen 2020 asti. Tulevaisuusselonteko täydentää strategiassa tehtyä työtä hahmottelemalla polkuja kohti kestävää päästötasoa pitkällä aikavälillä. Lisätietoja: Mt CO 2 -ekv co 2 -vaihtelu ilmakehässä ennakoitu lämpeneminen ilman ilmastopolitiikkaa (vasen) ja sen kanssa (oikea) Toteutuma erilaisia co 2 säästöpolkuja -20 % vuoteen % vuoteen VALMISTAUTUMASSA TULEVAAN: INS-2010 IDEARIIHI FLAMINGOSSA Jarek Kurnitski alusti ja työryhmät pohtivat ratkaisuja. Vähäpäästöinen Suomi vision kokonaisuuden hahmottaminen ja tavoitteiden liittäminen talotekniikan suunnittelutyöhön olivat luonnollisesti pääosassa toimistomme marraskuun koulutus- ja valmennusohjelmassa. koko toimisto keskittyy uusiin haasteisiin. Jarek Kurnitski alusti VNK:n tulevaisuusselontekoa toimistollamme herättäen suurta mielenkiintoa ja innostusta. Tämän alustuksen pohjalta pidimme aktiivisen teemapäivän Vantaan Flamingossa pohtien konsulttimme ohjauksessa monesta eri näkökulmasta tulevaisuuden CO 2 -haasteita ja niiden vaatimuksia suunnittelutyöllemme. Sekä pienryhmissä, että yhteistoimin totesimme, että uusia ratkaisuja vaaditaan ja me olemme innokkaita ja valmiita niitä hakemaan ja asiakkaillemme tarjoamaan. Äyräväinen Oy:n vastuuhenkilöt Toimitusjohtaja: DI Mikko Äyräväinen JUSE-yksikkö: LVI-ins. Mona Förström Suunnittelupalvelua julkisen sektorin rakennuttajille YKSE-yksikkö: LVI-ins. Pasi Heiskanen Suunnittelupalvelua yksityisen sektorin rakennuttajille JOLA-yksikkö: DI Unto Hakkarainen Suunnittelupalvelua turva- ja suojatilojen rakennuttajille ROVA-yksikkö: LVI.ins. Vesa Huhtala Pohjois-Suomen toimisto, Rovaniemi Toimistopalvelut: Anne Aurila Insinööritoimisto Äyräväinen Oy kehittää ja tarjoaa asiakkailleen turvatilojen ja laitesuojien sekä hotellien, toimistojen että koulujen ja päiväkotien taloteknistä suunnittelu-, asiantuntija- ja kehittämispalvelua. 6 INSformation Joulukuu 2009 INSformation Joulukuu

5 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme menestyksellistä yhteistyötä alkavalle vuosikymmenelle. vä ou u Joulukortteihimme varatut rahat olemme perinteiseen tapaan lahjoittaneet Pelastakaa Lapset ry:lle. Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Malminkaari 23 A Helsinki puh. (09) fax (09) Jaakonkatu 3, 3. krs Rovaniemi puh. (016) fax (016) INSformation Joulukuu 2009