SUKUPUOLI JA KEHITYS

Transkriptio

1 SUKUPUOLI JA KEHITYS Miestutkimus, johdatus aihepiiriin. Kuka ajaa kehitysmaiden naisten asiaa? Feminismit, tutkimus, kehitysyhteistyö ja aktivismi - eroavaisuuksia ja yhtymäkohtia.

2 NAISTUTKIMUS JA KEHITYSTUTKIMUS YHTEISTÄ Kriittisiä, haluavat muuttaa valtasuhteita, Ajavat poliittista agendaa: naisten tasa-arvo/ ihmisten ja valtioiden hyvinvointi Poikkitieteellisiä, Kehitystutkimus varhain hyötynyt naistutkimuksen teoriakehittelystä kysymyksenasettelut ovat lähellä toisia kohde on yhteneväinen : sukupuolisuus/naiset kehityksessä

3 Eurooppalaisen naisasialiikkeen taustaa Euroopan naisliike luvun lopussa ja1900luvun alussa peri Ranskan vallankumouksen aatteita Vapaus, tasa-arvo, veljeys. Ranskassa taantuma 1800-luvulla, naiset takaisin perheen piiriin. Liian vaikutusvaltaisia vapaita naisia. Urbanisaation perhe-ihanne ja ydinperheen korostaminen. Nouseva porvaristoluokka kaupungeissa ei huolehtinut lapsista. Naisten ihanteeksi luotiin kodin hengetär rooli. Sodanjälkeisessä Euroopassa naisliikkeen uusi aalto. Simone de Beauvoir: nainen ihmisyyden ulkopuolella ja toisena. Orientalismikritiikki (Edward Said) käytti tätä hahmotelmaa.

4 TOISEUS Ja Simone De Beauvoirin tulkinta siitä Valistusajan ihmiskuva lännessä on kuva miehestä Nainen edustaa toiseutta miehen suhteen Mies objektiivinen, rationaalinen subjekti, nainen ruumiillinen, epärationaalinen, vähäjärkinen, kodin piiriin kuuluva, ei maailmaan. Yksityiseen sfääriin, ei julkiseen Tätä pitää muuttaa. Lääke: osoittaa että nainen osaa sitä mitä mieskin, ottaa julkinen tila haltuun. De Beauvoirin esimerkki.

5 De Beauvoirin tulkinnan kulttuurisidonnaisuus Nousee modernin ajan Euroopan porvarillista naiskuvaa vastaan. Ei universaalisesti pätevä. Päämääränä muuttaa naista miehen kaltaiseksi, reproduktio, huolenpito toisarvoinen tai poissa oleva. Äitiys ei-arvo. Euroopassa työläisperheissä, maaseudulla naistodellisuus, ja kuva erilainen Kehitysmaiden naisille vieras: ei toiseuden tunnetta, äitiys usein keskeinen naiseuden identiteetissä

6 Kehitys- ja naistutkimuksen keskeisiä käsitteitä vielä ESSENTIALISOIMINEN = nais- tai mieskategorian lukkoon lyöminen annettuna ja luonnollisena INTERKONTEKSTUALITEETTI Ongelmien kytkeminen laajempiin kuvioihin. Naisten alistumisen riippuvuus rodusta, etnisyydestä, luokasta PAIKALLISTUMINEN Analyysin tekijän ja toimijan oma konteksti vaikuttaa tulkintoihin ja toiminnan muotoon ja suuntaan

7 FEMINISTISET KÄSITTEET, SUKUPUOLIJÄRJESTELMÄ 1900-luvun jälkipuoliskon feministinen teoria: Kulttuuriset ideologiat suosivat miehiä, ja sosiaaliset instituutiot kuvastavat näitä ideologioita. Miehet ryhmänä hyötyvät naisten alistamisesta ryhmänä vaikkakin on suuria eroavaisuuksia siinä, miten yksittäiset miehet ja miesryhmät hyötyvät. Feministinen teoria yrittää ymmärtää naisten tilannetta ja saada aikaan oikeutta naiskeskeisestä näkökulmasta.

8 PATRIARKAATIN MÄÄRITELMÄ MARIA MIESIN MUKAAN. Valtasuhde miehen ja naisen välillä Lähtöisin jo metsästäjä- ja keräily kulttuurien ajoilta Väkivaltainen metsästys on antanut miehille vallan historian kulussa valtaa naisten yli ja siirtomaitten. Molemmat luontoon kuuluvia Patriarkaatti-termi kytkeytyy erityisesti kapitalismiin Miehet ovat luoneet historian oman väkivaltaisen kuvansa heijastukseksi Naisiin kohdistuva väkivalta on kaikkien riistojen muodossa yhteinen nimittäjä, riippumatta kohdistuuko se luokkaan, kastiin, rotuun, onko puitteina kapitalistinen vai sosialistinen yhteiskunta

9 PATRIARKAATTITERMIN KRIIIKKI Harhakuva, patriarkaatin historiasta. Matriarkaatit, Naiset määritelty uhreiksi, vailla toimivaltaa (agency),miehet hirviöiksi, valkoinen länsimainen mies erityisesti Etelän naiset eivät kaikki tunnista de Beauvoirin toiseuden itsessään Ei tarjoa tilaa analysoida miten valtasuhteet miesten ja naisten välillä eri yhteiskunnissa eri aikoina eri tilanteissa ja eri toiminnoissa vaihtelevat Riistävien rakenteiden kohdistuminen miehiin jää analyysin ulkopuolelle Naisten rooli toisten naisten riistossa jää loogiseksi mahdottomuudeksi Maskuliniteetti lukkoon lyöty Patriarkaatti essentialisoidaan

10 Mitä tapahtuu sukupuolijärjestelmässä kun naisen valtaistuvat? Vähänlaisesti tutkittu Pinedan tutkimus Colombiasta eräs esimerkki

11 Sukupuolijärjestelmä, yksi vai useampia? Pohjoisen jälkiteollisen yhteiskunnan patriarkaatit eivät yhteneviä. Miehisen roolin kulttuurieroja ja luokkaeroja. Esiteollisissa yhteisöissä sukupuolijärjestelmän kirjo on laaja. Silmät tälle avasi Margaret Mead 1940-luvulla. Uuden Guinean Arapesh, Mundugumor ja Tschamboli-yhteisöt. Afrikkalaisten ja afroamerikkalaisten nykynaisten käsitys sukupuolijärjestelmästä ja naiseudesta: Toiseus vieras, feminismi neuvotteleva.

12 Sukupuolijärjestelmä, yksi vai useampia? (2) Andien alkuperäiskulttuurien ajatukset sukupuolien yhteen sulavuudesta ja seksuaalisuuden liittyminen luonnon ja tuonpuoleisiin voimiin Heteroseksuaalisuus hegemonisena kuviona ja todellisuus. Siirtomaavaltojen mallin vienti. Seksuaalisuuden monimuotoisuus kirjavampi ei moderneissa yhteiskunnissa. Antiikin Rooma, Amerikan intiaanien berdarchet, nyky-intian transvestiittikulttuurit. Owambojen nais-miehet parantajina.

13 Sukupuolijärjestelmä, yksi vai useampia? (3) Sosiaalinen sukupuolisuus voi rakentua biologisen sukupuolisuuden yli. Esim. Nigerian Igbo nainen voi perinteisesti olla aviomies, Igbo-tyttö voi ottaa pojan roolin ja nimityksen perheessä. (Ifi Amadiume)

14 YKSI FEMINISMI VAI USEAMPIA? FEMINISMIEN NYKYMUOTOJA POHJOISESSA Konsumeristinen feminismi Tähtää naisen taloudelliseen tasa-arvoon markkinatalouden puitteissa. Amerikkalainen feminismi Ihanteena USA:n yhteiskunta ja kulttuuri. Pyrkii olemaan mallina ja normina muille naisliikkeille. Radikaali feminismi Tähtää naisten ja miesten jokapäiväisen elämän täydelliseen muuttamiseen sortavien yhteiskuntarakenteiden murtamisella. Taistelee patriarkaattia vastaan. Väkivaltaisuutta pidetään miehyyden ominaisuutena jota ei voi muuttaa.

15 FEMINISMIN NYKYMUOTOJA ETELÄSSÄ Etelän naisten feminismit vastustavat pohjoisen feminismin kategorioita, Yhteiskuntanäkemystä. Haluavat itse määritellä ongelmansa ja menetelmänsä. Afrikkalainen Negofeminismi. Toiminta miesten kanssa, ei heitä vastaan. Naisliikkeet jotka eivät halua käyttää feminismi-nimikettä Ekofeminismi (Vandana Shiva)

16 Ekofeminismista 1 Ekofeminismi eräs radikaalifeminismin muoto, kuuluu post-developmentalismin leiriin Vaihtoehtoinen kehitys markkinatalouden ulkopuolella. Huoli ympäristöstä ja sen ryöstökäytöstä. Vastustaa vihreää vallankumousta ja geenimanipulaatiota. Nainen ja luonto rinnastetaan ryöstön kohteina. Halu nostaa arvoon perinteiset tiedonjärjestelmät ja kyseenalaistaa valistusajan teesiä ihmisestä yksilöllisenä subjektina. Korostaa yhteisöllisyyttä.

17 Ekofeminismi 2 ja sen kritiikkiä Rationaalisuusajattelu kaventaa ihmiskäsitystä ottamatta huomioon uskonnon osuutta hahmottamassa ihmisen paikkaa maailmassa. kritikki: Essentialisoi naisen suhteen maahan ja elämän jatkuvuuteen. Kritisoitu utopistiseksi, eriarvoisuutta ylläpitäväksi ja toimii kehitysmaiden naisten omia toivomuksia vastaan.

18 Islamilainen feminismi Islamilainen feminismi. Pyrkii tasa-arvoon ja naisten väkivallattoman kohtelun ja naisten ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Ideologisena lähtökohtana Koraani ja Islamin perinteet (hadith) tulkittuna uudelleen. Miehisen Koraani-tulkinnan tilalle naisten keskeisyys uskonnossa nostetaan esille. Moniavioisuus, Islamin lain tulkinta naisen toisarvoisuudesta lain edessä kiistetään, sharia tulkitaan uudestaan. Välivaltaisuus osoitetaan ei-islamilaiseksi. Sisältää liikkeitä jotka pyrkivät kouluttamaan islamin tuomareita, nostamaan ihmisoikeuksia agendalle ja kamppailemaan kolonialismia vastaan (esim. Länsi-Saharan naisliike).

19 Kun pohjoiset ja etelän feminismit kohtaaavat Kritiikkiä etelästä aavistamattomasta siskouden oletuksesta Pohjoinen ei aina kuuntele etelää, ei ota huomioon naisten kokonaistilannetta, ja prioriteettejä Nimeämisen valta on liian pitkään ollut pohjoisessa Käytännössä on apua pohjoisesta ja kansainvälisistä säädöksistä, mutta taistelu subjektiivisuudesta jatkuu.

20 Feminismit, tutkimus, kehitysyhteistyö ja aktivismi - eroavaisuuksia ja yhtymäkohtia. Aktivismia tapahtuu sekä KYT: n sisällä että ulkopuolella (poliittiset naisjärjestöt NGO:t, toimitsijat apubyrokratioiden sisällä) Feminismi tähtää sekä toimintaan että sen kritiikkiin = kaksoisstrategia Tutkimus nousee järjestöjen, byrokratioiden sisältä ja ulkopuolelta. Teoreettiset käsitteet saavat poliittista voimaa ja jatkuvuutta KYT-järjestöjen puitteissa. Esim WID, valtavirtaistaminen, sukupuolisuus (gender). Muuttuvat iskulauseiksi. Sisältö saattaa hämärtyä.

21 SUKUPUOLISUUSTUTKIMUS MUILLA SILMILLÄ Miestutkimus ja Queer studies (LGBT)

22 Feministisen teorian tavoitteet miestutkimuksen silmin (Gardiner) Kehittää keinoja naisten olojen parantamiseksi joskus tekemällä naisia enemmän miesten kaltaisiksi, joskus tekemällä miehiä enemmän naisten kaltaisiksi, joskus arvostamalla naisten perinteisiä ominaisuuksia, joskus työskentelemällä siihen suuntaan että sukupuolikategoriat hävitettäisiin kokonaan, muuttamalla ideologioita ja instituutioita, myös perhettä, uskontoja, järjestöjä ja valtioita.

23 Miestutkimus ja queer-tutkimus Tarjoavat vaihtoehtoista näkökulmaa: miehen sukupuolisuuden tuottamisesta ja välikategorioiden paikallistumisesta heteroseksuaalisuuden hegemonisessa sukupuolijärjestelmässä. Miestutkimuksen pyrkimykset yhteneviä feministisen tutkimuksen kanssa: halu muuttaa olemassa olevaa patriarkaalista sukupuolijärjestelmää, tuomalla esille vaihtoehtoisia miesmalleja. Queertutkimus haluaa näkyvyyttä ja tilaa cross-gender kategorioille myös valtioiden sosiaalipolitiikassa ja kehitystyössä. (HIV/AIDS-hoidot, köyhyys, sukupuoltyöntekijöiden terveydenhuolto )

24 Maskuliniteetit, cross-gender kategoriat ja kehitys Miestutkimuksen lähtökohdat Kytkentä kehitystutkimukseen Cross-gender ryhmien syrjiminen ja näkymättömyys kehitysmaissa

25 MIESTUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT haluaa löytää vaihtoehtoja hegemoniseen miesidentiteettiin miehen hyväksi suhtautuu naistutkimukseen myönteisesti, käyttää paralleeleja argumentteja keskittyy sukupuolisuusjärjestelmien analyysiin ja pyrkii niiden muuttamiseen enemmän androgyyniseen suuntaan, jossa ei ole niin tarkkoja rajoja miehisen naisen työn ja identiteetin välillä esittää että kehityskeskusteluissa miehet pitäisi ottaa enemmän esille keskittyen miehisen minäkuvan analyysiin ja muuttamiseen sekä miehen osuuteen hoivaan ja lastenhoitoon

26 Miestutkimuksen kytkentä kehitystutkimukseen Hyvin vähän tutkittu miehiä kolmannessa maailmassa sukupuolinäkökulmasta Kolonialismi oli sukupuolittunut tapahtuma. Imperialismin miehinen väkivaltaisuus Globalisaatio ei ole tasoittanut tätä epätasapainoa. YK-järjestöjen soveltaman sukupuolisuusterminologian takia on uudet näkemykset myötätuulessa; ne katsotaan parantavan kehitysprojekteja Miesnäkökulmaa ei aina oteta myönteisesti vastaan. Mutta naisen valtaistuminen vaikuttaa miehiseen identiteettiin. Tarve rakentaa uusiksi. Pitäisi keskittyä miehen minäkuvaan ja hoivatyöhön.

27 Cross-gender ryhmien syrjiminen kehitysmaissa tavallista Seksuaalivähemmistöihin liittyvä lainsäädäntö monessa kehitysmaissa luo eriarvoisuutta, Esim: Nigerissa pyrittiin 2000-luvulla säätämään laki homoavioliittojen kieltämiseksi, ja LGBT (Lesbian, Gay Bisexual and Transsexual )identiteetin näyttäminen julkisesti. Esim. Intian HIV-ehkäisytoimintaa harjoittavan NGO:n työntekijät vangittiin 2006 vanhan koloniaaliajalta periytyneen rikospykälän (377) nojalla, (sodomia = rikos).

28 Cross-gender ryhmien näkymättömyys kehitystyössä Suurin osa kehitysinterventioista olettavat heteroseksuaalisuutta normina: tämä pönkittää LGBT-ryhmien ulkopuolisuutta

29 Queer-oikeudet kehitysmaissa ja 1990-luvun uudet köyhyysmääritelmät Kun vaikutusvaltaiset kehitysteoreetikot (Amartya Sen, Robert Chambers, Martha Nussbaum ja Naila Kabeer) ehdottivat että köyhyys olisi määriteltävä mahdollisuuksien, kykyjen ja vapauksien puutteena tuli mahdolliseksi tutkia miten sukupuoliväkivalta ja seksuaalinen syrjiminen voi syventää köyhyyden. Ja näin on mahdollista tuoda seksuaaliset vähemmistöt myös kehitysyhteistyön piiriin.

30 LGBT ryhmien seksuaalioikeudet ja välistäputoajat LGTB-ryhmien oikeudet oli osana 1990-luvun keskustelua ihmisoikeuksista. Kun näin määriteltiin eri ryhmien oikeuksia jäivät ulkopuolelle. Esim: Nuoret seksuaalisen hyväksikäytön uhrit kehitysmaissa, jotka ovat kasvava joukko. Heidän keskuudessa olisi tarpeen tehdä HIV/AIDS valistus työtä.

31 Luennon taustakirjallisuutta 1: Airaksinen, Jaana ja Ripatti,Tuula Rotunaisia ja Feminismejä. Tampere: Vastapaino. Arnfred, Sign. Simone de Beauvoir in Africa. Woman_ The Second Sex? Issues of African Feminist Thought. Jenda. A Journal of Culture and African Women s Studies. Vol 2, No 1. J. (2002 Ampofo, Akosua Adomako ja Arnfred, Signe 2009 African Feminist Politics of Knowledge. Uppsala: Nordiska Afrikainstitutet. Appfel-Marglin, Frederique ja Sanchez, Loyda Developmentalist Feminism and Neocolonialism in Andean Communities. Teoksessa K. Saunders (Toim.) Feminist Post-Development Thought. London, Zed Books. Sivut Badinter, Elisabeth 1981 Den goda modern. Stockholm: Gidlunds. De Beauvoir, Simone. Toinen Sukupuoli (1980) Helsinki. Kirjayhtymä.

32 Luennon taustakirjallisuutta 2 Gardiner, Judith, Kegan 2006 Men, masculinities and feminist theory Luku 3 teoksessa M. S. Kimmel J. Hearn ja R.W. Connell (Toim. ) Handbook of Men and Masculinities Sage. (sivut 35-50). Kabeer Naila 1995 Connecting, Extending, Reversing: Development from a Gender Perspective. Teoksessa N. Kabeer. Reversed Realities. Gender Hierarchies in Development Thought. London:Verso. Sivut Morrell, Robert ja Swart, Sandra (2006) Men in the Third World. Teoksessa: M. Kimmel, J. Hearn ja R.W. Connell (Toim. ) Handbook of Men and Masculinities.(sivut ). Mead, Margaret 1935 Sex and temperament in three primitive societies, London: Routledge and Kegan Paul. Nnaemeka,Obioma Nego-Feminism: Theorising, Practicing and Pruning Africa s Way. Signs: Journal of Women, Culture and Society 29 (2) Sivut