LOVIISAN VOIMALAITOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

Transkriptio

1 FORTUM POWER AND HEAT OY LOVIISAN VOIMALAITOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN

2 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Loviisan voimalaitoksen kalataloudellista tarkkailua vuodelta Tarkkailu koostui ammattikalastajien saaliskirjanpidosta ja haastatteluista, kalojen gonadosomaattisista tutkimuksista sekä vapaa-ajan kalastajien kalastustiedustelusta. Seitsemän kirjanpitokalastajan kokonaissaalis vuonna 2008 oli noin kg, eli lähes 4500 kg enemmän kuin edellisenä vuonna. Saaliin kasvu johtui yhden uuden kirjanpitokalastajan liittymisestä mukaan tarkkailuun. Edellisistä vuosista poiketen kalastajat saivat saaliikseen eniten lohta, kuhan ja hauen ollessa kaksi muuta tärkeää saalislajia. Kirjanpitokalastajien pohjaverkko- ja rysäkalastuksen kokonaispyyntiponnistus oli lähes pyyntivuorokautta. Ammattikalastajien yksikkösaalis oli verkkopyynnin osalta 0.44 kg/verkkovrk. ja rysäpyynnissä 4.9 kg/pyyntivrk. Ammattikalastajien tarkkailualueelta vuonna 2008 saaman kokonaissaaliin arvo oli hieman yli Kuhan (38 %) sekä taimenen ja lohen (41 %) osuus saaliin kokonaisarvosta oli liki 80 %. Hauki, siika ja ahven olivat seuraavaksi tärkeimmät saalislajit. Gonadosomaattisissa tutkimuksissa ahventen ja särkien GSIindeksiarvot olivat keskimäärin korkeammat vertailualueella. Näin on ollut lähes säännönmukaisesti myös aiempina tarkkailuvuosina. Vapaa-ajan kalatajien kalastustiedustelun perusteella tutkimusalueella kalasti 869 ruokakuntaa (alue 1: 235, alue 2: 446 ja alue 3: 178). Kalastuskertoja kertyi koko vuodelle kaikkiaan 4728 kpl (alue 1: 1386, alue 2: 2803 ja alue 3: 540). Näin ollen kalastus painottui osa-alueelle 2. Tutkimusalueelta vuonna 2008 saatu saalis oli yhteensä kg. Ruokakuntaa kohti laskettuna vuosisaalis oli 23.6 kg. Kalastajien saalis koostui pääosin silakasta, ahvenesta ja hauesta. Tiedusteluun vastanneiden kalastajien pyynti tapahtui pääasiassa vapavälinein. Melko paljon käytettiin myös silakkaverkkoja. Vapaa-ajan kalastajien määrä on pienentynyt noin kolmasosaan vuoden 2002 tasosta ja heidän vuonna 2008 saama kalansaalis yli 80 % pienempi kuin vuonna 2002.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Ammattikalastajien saaliskirjanpito Ammattikalastajien haastattelut Ahvenen ja särjen gonadosomaattiset tutkimukset Vapaa-ajan kalastajien kalastustiedustelu 2 3 TULOKSET Ammattikalastajien saaliskirjanpito Ammattikalastajien haastattelut Ahvenen ja särjen gonadosomaattiset tutkimukset Vapaa-ajan kalastajien kalastustiedustelu 11 4 JOHTOPÄÄTÖKSET, VERTAILU AIKAISEMPIIN VUOSIIN JA TARKKAILUN JATKAMINEN Ammattikalastajien saaliskirjanpito Ammattikalastajien haastattelut Ahvenen ja särjen gonadosomaattiset tutkimukset Vapaa-ajan kalastajien kalastustiedustelu 19 VIITTEET Liite 1. Ammattikalastajien haastattelulomake Liite 2. Vapaa-ajan kalastajien tiedustelulomake

4 1 JOHDANTO Länsi-Suomen vesioikeus on myöntänyt (päätös nro 48/1976) Imatran Voima Oy:lle (nykyisin Fortum Power and Heat Oy) Loviisan voimalaitokselle luvan jäähdytysvesien johtamiseen mereen. Edelleen vesioikeus on (päätös nro 64/1995/1) tarkistanut toistaiseksi voimassa olevan luvan lupaehdot. Tämän päätöksen on vesiylioikeus vahvistanut eräin muutoksin (päätös nro. 107/1996). Vesioikeuden päätöksen (nro 64/1995/1) lupaehdon 4 mukaan merialueelta otettavan veden ja merialueelle johdettavien jäähdytys- ja jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen on tarkkailtava Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin (nykyisin Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö) hyväksymällä tavalla. Tämän lisäksi lupaehdon kohdan 8 mukaan luvan saajan on istutettava kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla yrityksen vaikutusalueelle mereen vuosittain vähintään kpl 20 cm:n pituisia lohen tai meritaimenen vaellusikäisiä poikasia. Lupaehdon 11 mukaan lupa on voimassa toistaiseksi. Länsi-Suomen vesioikeus on antanut em. päätöksen muuttamista koskevan päätöksen (nro 61/1998/3), joka koskee Loviisan voimalaitoksen tehon nostoa n. yhdeksällä prosentilla. Lisäksi Länsi-Suomen vesioikeus on on antanut päätöksen (74/1998/3) koskien jäähdytysvesien mereen johtamisesta ammattikalastajille vuosina aiheutuneiden vahinkojen korvaamista sekä vesioikeuden päätöksen nro 74/1984 A lupaehdon 8 tarkistamista. Päätöksen kohdan 1 mukaan luvan saajan on maksettava eräille ammattikalastajille jäähdytysvesien aiheuttamasta kelirikko- ja talviajan kalastuksen vaikeutumisesta ja osittaisesta estymisestä sekä kalastusmatkojen pidentymisestä tietyt korvaukset. Kohdan 2 mukaan luvan saajan on suoritettava myös vuosittain vuodesta 1999 lähtien Uudenmaan TE-keskukselle mk:n eli euron kalatalousmaksu, joka korvaa aikaisemman istutusvelvoitteen. Loviisan voimalaitoksen kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on tuottaa tietoa voimalaitoksen jäähdytysvesien laskun vaikutuksista alueen kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailuohjelman laati Fortum Engineering Oy (nykyinen ÅF-Enprima Oy) ja Uudenmaan TE-keskus on hyväksynyt sen kirjeellään (Dnro 4161/ ). Tarkkailumenetelminä käytetään kalastustiedustelua, ammattikalastajien saaliskirjanpitoa ja haastatteluja sekä kalojen gonadosomaattisia tutkimuksia. Tarkkailua suoritti aikaisemmin Ramboll Oy, mutta tarkkailujaksosta vastaa Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Vuoden 2008 tarkkailu koostui ammattikalastajien saaliskirjanpidosta ja haastatteluista, kalojen gonadosomaattisista tutkimuksista sekä vapaa-ajan kalastajien kalastustiedustelusta. 1

5 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 AMMATTIKALASTAJIEN SAALISKIRJANPITO Loviisan voimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusalueen ammattikalastajien saaliita ja kalastukseen vaikuttavia tekijöitä seurataan saaliskirjanpidolla. Kirjanpito on ollut osana tarkkailuohjelmaa vuodesta 1978 lähtien, jolloin kirjanpitokalastajiksi ilmoittautui neljä ammattikalastajaa. Kirjanpitokalastajien määrää on pyritty vuosien varrella kasvattamaan, mutta kirjanpitäjien lukumäärässä ja -kalastajissa on tapahtunut vuosittaisia vaihtumista (Vaajakorpi 2006). Vuoden 2008 osalta saaliskirjanpidon tulokset saatiin seitsemältä kalastajalta. 2.2 AMMATTIKALASTAJIEN HAASTATTELUT Saaliskirjanpitoon osallistuvat kalastajat haastateltiin tammikuussa Haastattelujen tarkoituksena oli saada yksityiskohtaisempaa tietoa pyyntiä haittaavista tekijöistä, kuten jääolojen muutoksista ja kelirikon pituudesta. Haastattelussa selvitettiin myös kalastusmatkojen määrää ja kulkureittejä kalastusalueille sekä saaliin keskimääräisiä myyntihintoja. Käytetty haastattelulomake on liitteessä AHVENEN JA SÄRJEN GONADOSOMAATTISET TUTKIMUKSET Jäähdytysvesien vaikutuksia kalojen lisääntymiseen tarkkaillaan ahvenen ja särjen gonadosomaattisilla tutkimuksilla. Jäähdytysvesien vaikutusalueelta ja vertailualueelta, Taasianjoen suulta, pyrittiin saamaan kummastakin lajista noin 50 sukukypsää naaraskalaa. Kalat mitattiin ja punnittiin sekä ennen että jälkeen suolistuksen. Lisäksi kunkin kalan gonadit punnittiin ja niiden kunto arvioitiin silmämääräisesti. Aineistosta laskettiin kullekin kalalle gonadosomaattisen indeksin (GSI) ja kuntokertoimen arvot. GSI lasketaan kaavalla: gonadien paino/perattu paino*100 ja kuntokerroin: W/L 3 *100 (g/cm 3 *100). Tutkimusalueiden kalojen välisiä eroja GSI-indeksin ja kuntokertoimen arvoissa vertailtiin kovarianssianalyysin (ANCOVA) avulla. Kovariaattina käytettiin kalan pituutta, jolla pyrittiin poistamaan kalan koon mahdollinen vaikutus indeksiarvoihin. Näin ollen mahdolliset erot alueiden välillä johtuisivat nimenomaan gonadien painosta. 2.4 VAPAA-AJAN KALASTAJIEN KALASTUSTIEDUSTELU Vapaa-ajan kalastajien kalastustiedustelu suoritettiin joulu-tammikuussa Kalastustiedustelulla pyrittiin selvittämään paikallisten asukkaiden ja mökkiläisten kalastusta ja saaliita voimalaitoksen edustalla sekä kalastusta haittaavia tekijöitä vuonna Tiedustelulomake (liite 2) lähetettiin 1000 satunnaisesti valitulle taloudelle. Poiminnat tehtiin väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella. Otannat väestörekisteristä suoritti Itella Oy ja ne kohdistettiin seuraaville postinumeroalueille: Loviisa, Valko, ja Loviisa, Kuggom, Tesjoki ja Ahvenkoski. 2

6 Otanta suhteutettiin kunkin postinumeroalueen talouksien määrään siten, että talouksien määrän suhteen suurimmille alueille tuli myös suurin otoskoko. Tiedustelu suoritettiin kolmen kontaktin menetelmällä, jossa ensimmäiseen tiedustelukirjeeseen vastaamatta jättäneille talouksille lähetettiin yksi tai kaksi uutta tiedustelulomaketta. 3 TULOKSET 3.1 AMMATTIKALASTAJIEN SAALISKIRJANPITO Seitsemän kirjanpitokalastajan kokonaissaalis vuonna 2008 oli noin kg eli lähes 4500 kg enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvanut kokonaissaalis oli suurelta osin seurausta yhdestä uudesta kirjanpitokalastajasta. Kalastajista 4 kalasti alueella 4, yksi alueilla 4 ja 2, yksi alueilla 3 ja 1 sekä yksi alueilla 1-4, joten valtaosa saaliista pyydettiin vaikutusalueen ulkopuolelta. Kalastus oli edelleen pääasiassa pohjaverkkokalastusta (yhteensä n. 65 % saaliista), vaikkakin rysäkalastuksen osuus saaliista oli selvästi edellisvuosia suurempi. Verkkosaaliista suurin osa saatiin keväällä ja syksyllä, kun taas rysäsaalis pyydettiin pääasiassa keskikesällä (kuva 1). Edellisistä vuosista poiketen kalastajat saivat saaliikseen eniten lohta, kuhan ja hauen ollessa kaksi muuta tärkeää saalislajia. Keskeisiä saalislajeja olivat lisäksi ahven, siika, taimen, silakka, lahna ja made (kuva 2) Pohjaverkot 2261 Rysät kg Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 1. Kirjanpitokalastajien pohjaverkko- ja rysäkalastuksen kokonaissaalis kuukausittain vuonna

7 kg Lohi Siika Taimen Kirjolohi Silakka Ahven Hauki Kuha lahna Made Kuva 2. Kirjanpitokalastajien saalislajit ja niiden kokonaissaaliit vuodelta Vuonna 2008 pohjaverkko- ja rysäkalastuksen kokonaispyyntiponnistus oli pyyntivuorokautta. Pyyntiponnistus heijastui melko tarkasti kuukausittaisiin kokonaissaaliisiin (kuvat 1 ja 3). Pohjaverkkokalastuksen yksikkösaalis oli keskimäärin 0,44 kg/verkkovrk, josta hauen ja kuhan osuus oli yli 70 % (kuva 4). Rysäkalastuksen yksikkösaalis oli 5,59 kg/pyyntivrk, josta lohen osuus oli 4,95 kg/pyyntivrk eli 88 % verkkovrk rysävrk Pyyntiponnistus tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Kuva 3. Kirjanpitokalastajien pohjaverkko- ja rysäkalastuksen pyyntiponnistus (pyyntivuorokausia) kuukausittain vuonna

8 0,180 0,160 0,158 0,167 0,140 Yksikkösaalis, kg/verkkovrk 0,120 0,100 0,080 0,060 0,052 0,040 0,020 0,000 0,015 0,013 0,012 0,005 0,001 Siika Taimen Ahven Hauki Kuha lahna Made Särki Kuva 4. Verkkokalastuksen keskeisimpien saalislajien keskimääräiset yksikkösaaliit (kg/verkkovrk) vuonna Rysäkalastuksessa paras yksikkösaalis saatiin lohen kohdalla (keskimäärin n. 5 kg/pyyntivrk), lohirysien sivusaaliina saatiin lähinnä taimenta, siikaa ja lahnaa (kuva 5). Muiden rysien tärkein saalislaji oli hauki, yksikkösaaliin ollessa n. 1,3 kg/pyyntivrk. 5,0 4,95 4,0 Yksikkösaalis, kg/rysävrk 3,0 2,0 1,0 0,0 0,22 0,10 0,10 0,02 0,02 Lohi Siika Taimen Kirjolohi Kuha Lahna Kuva 5. Rysäkalastuksen saalislajien keskimääräiset yksikkösaaliit (kg/pyyntivrk) vuonna

9 3.2 AMMATTIKALASTAJIEN HAASTATTELUT Haastatellut kalastajat tekivät kalastusmatkoja tarkkailualueelle vuoden 2008 aikana yhteensä 1179 kpl, näistä 47 kpl jääpeitteen aikaan, jotka kaikki suuntautuivat alueelle 4 (taulukko 1). Taulukko 1. Kalastusmatkojen määrä alueittain Kalastaja Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Avovesi Jääpeite Avovesi Jääpeite Avovesi Jääpeite Avovesi Jääpeite Yhteensä Kalastuksen kuukausittainen ajoittuminen ruokakunnittain eri alueille on esitetty taulukossa 2. Taulukosta 3 ilmenevät ammattikalastajien käytössä olleet pyydykset tarkkailualueella. Taulukko 2. Kalastuksen kuukausittainen ajoittuminen ruokakunnittain eri alueille Kuukausi Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Taulukko 3. Kalastajien käytössä olleet pyydykset alueittain Yhteensä Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Yhteensä silakkaverkot suomukalaverkot lohiloukut rantarysät Ammattikalastajien tarkkailualueelta vuonna 2008 saama kokonaissaaliin arvo oli noin Taulukossa 4 on esitetty saaliiden arvot alueittain ja lajeittain kalastajien ilmoittamien keskimääräisten myyntihintojen perusteella. Lohen osuus saaliin 6

10 kokonaisarvosta oli 42 %, seuraavaksi tärkeimmät saalislajit olivat kuha (38,5 %), hauki (8,9 %), siika ( 4,2%) ja ahven (3,5 %) (kuva 6). Taulukko 4. Haastateltujen kalastajien saamat saaliit ja saaliin arvot alueittain. Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Yhteensä /kg kg kg kg kg kg Silakka 1, Kilohaili 0, Siika 4, Lohi, taimen 4, Kirjolohi 2, Hauki 1, Lahna 0, Säyne 0, Made 3, Kuha 4, Ahven 1, Yhteensä Ahven 3,5 % Silakka 0,8 % Siika 4,2 % Kuha 38,5 % Lohi, taimen 42,0 % Made 2,1 % Hauki 8,9 % Kuva 6. Ammattikalastuksen saaliin arvo ( ) lajeittain %-osuuksina kokonaissaaliista vuonna Seitsemästä haastatellusta kalastajasta vain yksi oli kalastanut myös jääpeitteen aikana vuonna 2008, alueella 4. Poikkeuksellisen leudon talven ansiosta vain aivan lahtialueilla oli ollut kantavaa jäätä. Kalastajien kokemusten mukaan länteen suuntautuvat jäähdytysvedet tekevät jääolosuhteet hyvin arvaamattomiksi Hudofjärdenillä sekä Keipsalon itä- ja länsipuolella, joten alueella kalastaneet ovat luopuneet talvikalastuksesta Tjuvön eteläpuolisilla alueilla. Muita kalastusta haittaavia tekijöitä tarkkailualueella olivat haastateltujen mukaan hylkeiden määrän lisääntyminen, pyydysten likaantuminen sekä kalakantojen heikkeneminen. Kalastajien keskuudessa kalastukseen liittyvät haittatekijät mielletään osaltaan jäähdytysvesien aiheuttamaksi. 7

11 3.3 AHVENEN JA SÄRJEN GONADOSOMAATTISET TUTKIMUKSET Ahvenia ja särkiä pyydettiin kumpaakin yhteensä 100 kpl (liite 3). Tilastollisista tarkasteluista jätettiin pois kalat, joiden gonadit olivat kehittymättömät. Kovarianssianalyysin perusteella ahvennaaraiden gonadien painossa oli selviä alueidenvälisiä eroja: F = 19.3, p = ***. Sen sijaan kuntokerroin ei viitannut tutkittujen alueiden kalapopulaatioiden välisiin eroihin F = 0.19 p = 0.66 (kuva 7). Kalan pituus (kovarianssi) oli GSI-indeksiarvojen vertailussa merkittävä vastemuuttujaan vaikuttava tekijä (p = 0.06). Näin ollen GSI-indeksiarvoissa näytti olleen vielä kalan kokoon liittyvää systemaattista vaihtelua. Ahventen GSI-indeksiarvot ja kuntokertoimen arvot olivat keskimäärin korkeammat vertailualueella (kuva 7). Särkinaaraiden kuntokertoimen ja GSIindeksiarvojen erot olivat alueiden välillä tilastollisesti merkitseviä: kuntokerroin: F = 4.8, p = 0.03* ja GSI: F = 9.3, p = 0.003** (kuva 8). Ahvenen tavoin vertailualueen särkinaaraiden kuntokertoimen ja GSI-indeksin arvot olivat vaikutusaluetta korkeammat. Särkien osalta kalan pituus oli merkittävä kuntokertoimeen ja GSI-indeksiin vaikuttava tekijä (p < 0.05). Neljän vaikutusalueelta pyydetyn särjen ja kahden ahvenen gonadit todettiin degeneroituneiksi. 8

12 Kuva 7. Ahvenen GSI-indeksin ja kuntokertoimen arvojen jakaumat Loviisan voimalaitoksen vaikutusalueelta ja Taasianjoen suun vertailualueelta pyydetyissä kaloissa. 9

13 Kuva 8. Särjen GSI-indeksin ja kuntokertoimen arvojen jakaumat Loviisan voimalaitoksen vaikutusalueelta ja Taasianjoen suun vertailualueelta pyydetyissä kaloissa. 10

14 3.4 VAPAA-AJAN KALASTAJIEN KALASTUSTIEDUSTELU Kalastustiedusteluun saatiin vastaus 552 ruokakunnalta. Vastausprosentti jäi siten 55 %:iin. Näistä 68 ruokakuntaa (12,5%) ilmoitti kalastaneensa tutkimusalueella vuonna Näiden lisäksi osa vastanneista ilmoitti kalastaneensa vuonna 2008, mutta kalastusalue oli tutkimusalueen ulkopuolella. Tutkimusalueella kalastaneista ruokakunnista keskimäärin 1,8 henkilöä osallistui kalastukseen (alue 1: 1,5 hlö, alue 2: 1,5 hlö ja alue 3: 2,4 hlö). Tiedusteluun kohdistetuilta postinumeroalueilta löytyi väestörekisteriotoksen perusteella kaikkiaan 4334 taloutta. Yleistämällä vastaukset koko tutkimuksen perusjoukkoon, on arvio kalastaneiden ruokakuntien kokonaismäärästä 869 (alue 1: 235, alue 2: 446 ja alue 3: 178). Kalastuskertoja kertyi koko vuodelle kaikkiaan 4728 kpl (alue 1: 1386, alue 2: 2803 ja alue 3: 540). Näin ollen kalastus painottui osa-alueelle 2. Kalastus tapahtui pääasiassa avovesikauden aikana, sillä vain 3,2% kalastuskerroista kirjattiin jääpeitteen ajalle. Tutkimusalueelta vuonna 2008 saatu saalis oli yhteensä kg, jakautuen osaalueittain seuraavasti: alue 1: 3262 kg, alue 2: ja alue 3: 2317 kg. Kalastanutta henkilöä kohti laskettuna vuosisaalis oli 23,6 kg ja ruokakuntaa kohti keskimäärin 42,4 kg. Kalastajien saalis koostui pääosin silakasta, ahvenesta ja hauesta (kuva 9). Näiden lajien yhteenlaskettu osuus kokonaissaaliista oli kg eli 84 %. Silakan osuus kokonaissaalista vaihteli osa-alueilla 38-42%:n välillä, ahvenen 22-35%:n ja hauen 11-18%:n välillä. Näiden valtalajien ohella paikallisesti saatiin myös jonkin verran kuhaa (10 % alueelta 1), särkeä (12 % alueelta 3) ja lahnaa (4 % alueelta 1). Lohikalojen (siika, taimen ja lohi) osuus kokonaissaaliista oli vain n. 1-2,5%. Osa-alueiden vesialueiden pinta-aloihin suhteutettuna vuosisaalis oli n. 3,68 kg/ha (alue 1: 2,10 kg/ha, alue 2: 5,28 kg/ha ja alue 3: 1,89 kg/ha). Tiedusteluun vastanneiden kalastajien pyynti tapahtui pääasiassa vapavälinein (kuva 10). Melko paljon käytettiin myös silakkaverkkoja. Lopun osuuden pyyntiponnistuksesta muodostivat kalastus katiskoin, lohiverkoin ja pitkällä siimalla. Vapaa-ajan kalastajat tekijät ruokakuntaa kohden keskimäärin 24,2 kalastusmatkaa vuodessa. Eniten kalastusmatkoja tehtiin alueella 2 (57,7 %), toiseksi eniten alueelle 1 (31,2 %) ja vähiten alueelle 3 (11,1 %). 11

15 Kuva 9. Vapaa-ajan kalastajien saaliin jakautuminen tutkimusalueen eri osa-alueilla vuonna

16 Kuva 10. Vapaa-ajan kalastajien pyyntiponnistus pyydyksittäin tutkimusalueen eri osa-alueilla vuonna

17 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA VUOSIEN VERTAILU 4.1 AMMATTIKALASTAJIEN SAALISKIRJANPITO Saaliskirjanpitoon osallistuvien kalastajien kokonaissaalis vuonna 2008 oli suurempi kuin edeltävinä vuosina (kuva 11). Syynä kasvaneisiin saaliisiin on yhden aktiivisen kalastajan liittyminen mukaan saaliskirjanpitoon vuonna Aikaisempien kirjanpitokalastajien saaliit ovat sen sijaan edelleen laskeneet. Vuoden 2008 verkko- ja rysäkalastuksen kokonaispyyntiponnistus oli lähes pyyntivuorokautta, mikä oli myös selvästi enemmän kuin edeltävinä vuosina. Kasvaneesta pyyntiponnistuksesta johtuen saaliit lähestyivät vuosikymmenen alun tasoa, sillä vuosina 2000 ja 2001 alueen ammattikalastajien kokonaissaalis vielä ylitti 20:n tonnin rajan (Vaajakorpi 2006). Kasvaneesta pyyntiponnistuksesta johtuen lähes kaikkien keskeisten saalislajien kokonaissaaliit olivat myös suuremmat kuin edellisenä vuonna (kuva 12). Ainoastaan mateen ja silakan saaliit jäivät aikaisempaa heikommiksi. Erityisen suuri kokonaissaaliin kasvu oli lohen kohdalla, mutta suhteellisen paljon kasvoivat myös hauki-, lahna-, siika- ja kuhasaaliit Vuosisaalis (kg) Kuva 11. Ammattikalastajien kokonaissaaliit vuosina

18 Kg Lohi Siika Taimen Silakka Ahven Hauki Kuha lahna Made Kuva 12. Ammattikalastajien lajikohtaiset kokonaissaaliit vuosina Kokonaissaaliin ohella tärkeä tieto on myös kalastuksen yksikkösaalis, joka kertoo mm. saalislajien kantojen vahvuudesta pitemmällä aikavälillä. Vuoden 2008 verkkokalastuksen yksikkösaalis oli hieman pienempi kuin edeltävinä vuosina (kuva 13). Kalaa saatiin suuremmasta pyyntiponnistuksesta johtuen enemmän, mutta verkkovuorokautta kohden saaliit olivat hieman edellisvuosia pienemmät. Ero oli keskimäärin noin 100 g verkkovuorokautta kohden. Tarkkailujaksolla kirjanpitokalastajien pohjaverkkojen yksikkösaaliit vaihtelivat välillä n g/verkkovrk (Vaajakorpi 2006). Näin ollen vuoden 2008 yksikkösaalis mahtuu kuitenkin pitkän aikavälin vaihtelun puitteisiin. Tarkkailujakson verkkopyynnin yksikkösaaliin keskiarvo oli 557 g/verkkovrk, joten yksikkösaaliiden voidaan yleisesti ottaen todeta olleen tarkkailujaksolla kutakuinkin samalla tasolla kuin viimeisen kymmenen vuoden aikavälillä. 15

19 0,8 Yksikkösaalis (kg/verkkovrk.) 0,6 0,4 0, Kuva 13. Ammattikalastajien verkkokalastuksen yksikkösaaliit vuosina AMMATTIKALASTAJIEN HAASTATTELUT Tarkkailualueelle tehtiin vuoden 2008 aikana yhteensä 1179 kalastusmatkaa, eli 207 kpl enemmän kuin edellisvuonna (972 kpl). Haastatelluista yksi ei ollut kalastanut lainkaan vuonna Kalastus painottui aikaisempien vuosien tapaan alueelle 4, vain yksi kalasti lisäksi alueella 2 ja yksi alueilla 1 ja 3 sekä yksi alueilla 1-4. Jääpeitteen aikana kalasti ainoastaan yksi haastatelluista (alueella 4). Pyydyksiä kalastajilla oli ilmoitustensa mukaan käytössään edellisvuotta enemmän, esim. suomukalaverkkojen lukumäärä (265 kpl) oli selvästi suurempi kuin vuonna 2007 (144 kpl), mutta vain kaksi kolmasosaa vuoden 2006 (393 kpl) määrästä. Pyynnissä oli 9 lohiloukkua edellisvuosien 4 loukun asemasta. Haastateltujen ammattikalastajien tutkimusalueelta vuonna 2008 saama kokonaissaalis oli kg eli noin 5500 kg enemmän kuin vuonna 2007 (8909 kg). Saaliskalalajien keskihinnat olivat suunnilleen samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Saaliin kokonaisarvo oli saalismäärän mukaisesti selvästi suurempi kuin edellisenä vuonna (23227 ) erityisesti saaliin kokonaisarvoa nosti lohisaaliin kasvu. Lohen ja taimenen osuus (n. 42 %) saaliin kokonaisarvosta oli noussut selvästi (22,4 % v ja 17,5 % v. 2006, 14 % v ). Kuhan osuus saaliin kokonaisarvosta oli laskenut ollen n. 38 % (50 % v. 2007). Seuraavaksi tärkeimmät lajit olivat hauki (9 %), siika (4 %) ja ahven (3,5 %). Jäätalvi 2007/2008 oli erittäin leuto ja lyhyt. Merentutkimuslaitoksen mukaan Suomenlahdella ei Venäjän alueita lukuun ottamatta voida katsoa jäätalvea esiintyneen. Ainoastaan sisäsaaristossa oli ajoittain ohutta jäätä, kiintojään suurin paksuus 16

20 Suomenlahden keskiosissa oli 1-10 cm. Talven laajin tilanne saavutettiin 24.3., jolloin jäätä esiintyi km² alueella, mikä on kaikkien aikojen alhaisin arvo. Talvikalastukseen riittävän vahvaa jäätä esiintyi tarkkailualueella ainoastaan matalilla lahtialueilla alueella 4. Hudöfjärdenillä ja Tjuvön eteläpuolella jäätilanne on kalastajien mukaan ollut hyvin epävarma viime vuosina, eikä alueelle yleensä muodostu riittävän vahvaa jäätä talvikalastukseen. Kalastajat pitivät myös jäähdytysvesivirtojen heikentävää vaikutusta Hudofjärdenin ja Keipsalon ympäristön jäätilanteeseen varsin selvänä. Kuhasaaliiden heikkeneminen alueella, kiihtynyt rehevöityminen ja sitä kautta alusveden heikko happitilanne ja pyydysten likaantuminen ovat yleisluontoisia ilmiöitä myös koko Suomenlahden rannikkoalueella, samoin kasvanut harmaahyljekanta. Kalastajat kokivat kuitenkin jäähdytysvesien vaikuttavan osaltaan heikentävästi kalastukseen tarkkailualueella. 4.3 AHVENEN JA SÄRJEN GONADOSOMAATTISET TUTKIMUKSET Vuoden 2008 aineistossa havaittiin ahvenen ja särjen osalta eroja vaikutus- ja vertailualoilta pyydettyjen kalojen GSI-indeksiarvoissa. Särjen osalta myös kuntokertoimissa oli tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta ahventen kuntokertoimet olivat lähes samalla tasolla tutkituilla alueilla. Vuoden 2008 aineistossa neljän vaikutusalueelta pyydetyn särkinaaraan ja kahden ahvennaaraan gonadit olivat kehittymättömät. Vuoden 2007 aineistossa seitsemän vaikutusalueelta pyydetyn särjen ja neljän ahvenen gonadit todettiin degeneroituneiksi. Lisäksi vuonna 2006 yhden vaikutusalueelta pyydetyn särkinaaraan gonadien voitiin todeta olleen degeneroituneet. Aikaisemmista tarkkailututkimuksista on lähes säännönmukaisesti todettu juuri vertailualueen kalojen (sekä särki että ahven) kuntokertoimien ja GSI-indeksiarvojen olleen korkeampia (kuvat 14 ja 15). Näin ollen vuoden 2008 tulokset ovat yhdenmukaisia aikaisempien tarkkailuaineistojen kanssa. Tarkasteltaessa ahvenen ja särjen GSI-indeksiarvoja vuosilta olivat erot vuosien välillä (sekä vaikutus- että vertailualueiden sisällä) ja tutkimusalueiden välillä tilastollisesti merkitseviä (p < 0.05). Tosin särjen osalta vuosien väliset erot tutkittujen alueiden sisällä olivat tilastollisesti merkitsevän tuloksen rajalla (vaikutusalue p = 0.06 ja vertailualue p = 0.03). Viimeisten neljän vuoden tulokset viittaavatkin siihen, että särki saattaa olla ahventa parempi laji seurattaessa jäähdytysvesien vaikutuksia kevätkutuisten kalojen lisääntymiseen, sillä vuosien välinen vaihtelu tuloksissa on ollut pienempää. Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin särjenkin osalta ollut sen verran suurta, että havainnot voisivat erojen suuruusluokan suhteen olla yhtä hyvin täysin eri alueilta. Vaikka GSI-indeksin tulokset ovat olleet alueiden välillä vuodesta toiseen yhteneviä (indeksiarvot ovat pienempiä vaikutusalueella) on tuloksissa siten huomattavaa vuosienvälistä vaihtelua, joka liittyy mm. näytekalojen pyyntiajankohtaan. Tästä johtuen eri vuosien tulokset näyttäisivät olevan verrattavissa lähinnä tulosten johdonmukaisuuden suhteen. 17

21 35 Vaikutusalue Vertailualue GSI ahven Kuva 14. Ahvenen GSI-indeksiarvojen keskiarvot vaikutusalueella ja vertailualueella vuosina ja keskiarvojen 95 %:n luottamusvälit. 30 Vaikutusalue Vertailualue GSI särki Kuva 15. Särjen GSI-indeksiarvojen keskiarvot vaikutusalueella ja vertailualueella vuosina ja keskiarvojen 95 %:n luottamusvälit. Yhteenvetona gonadosomaattisista tutkimuksista voidaan Loviisan voimalaitoksen tarkkailutuloksien todeta tukevan pääosin aikaisempia tutkimustuloksia Itämeren eri alueilta, joissa jäähdytysvesille altistuneita kalakantoja on tutkittu (mm. Lukšienė ym. 2000). GSI-indeksin toimivuutta tarkastelevassa review-artikkelissa todettiin niin ikään, että indeksiarvot ovat systemaattisesti vesistökuormituksen vaikutuspiirissä vertailualueita alhaisempia (Kime 1995). Näin ollen gonadosomaattiset tutkimukset viittaavat kevätkutuisten kalojen lisääntymispotentiaalin olevan vaikutusalueella heikompi. 18

22 Mekanismiksi on esitetty jäähdytysvesien vaikutusta kalojen fysiologiaan, joka johtaisi eroihin mm. gonadien kehityksessä ja kudun ajoittumisessa (Lukšienė & Sandström 1994). Toisaalta on huomioitava, että esim. paikallisella kalastuksella, jätevesikuormituksella (Diniz ym. 2005) tai sen puuttumisella voi jäähdytysvesien ohella olla suoria tai epäsuoria vaikutuksia indeksiarvoihin ja lisäksi näiden tekijöiden vaikutus mitattuihin muuttujiin voi olla negatiivinen tai positiivinen. Lisäksi muualla Suomessa on todettu gonadien degeneroitumisen olevan yhteydessä kalojen loisintaan, jolla näyttäisi olevan positiivinen korrelaatio veden lämpötilan kanssa (Wiklund ym. 1996). Huomioiden erilaiset tuloksiin vaikuttavat tekijät, jäähdytysvesien vaikutus kevätkutuisten kalojen lisääntymiseen voi olla vaikeasti ennustettavissa ja eroteltavissa muista ympäristötekijöistä. Nämä seikat voivat osaltaan selittää myös Loviisan voimalaitoksen tarkkailussa havaitusta vuosien välisistä eroista. 4.4 VAPAA-AJAN KALASTAJIEN KALASTUSTIEDUSTELU Vapaa-ajan kalastajien saama saalis tarkkailualueelta on pienentynyt huomattavasti kuluvan vuosikymmenen aikana. Tiedusteluvuosien 2002 ja 2005 välillä saalis pieneni yli puolella ja samoin kävi vuosien 2005 ja 2008 välillä (taulukko 5). Vuonna 2005 keskeisimmät saalislajit olivat hauki (31,2 %), ahven (20,7 %), ja kuha (13,4 %). Sen sijaan vuonna 2008 hauen osuus oli 12,6 %, ahvenen suhteellinen osuus kasvoi 31,4 %:iin ja kuhan väheni 5,9 %:iin. Kalastaneiden henkilöiden lukumäärä tutkimusalueella oli vuonna 2008 vain noin kolmasosan vuoden 2002 kalastajamäärästä. Samalla myös vuosittaiset kokonaissaaliit ovat tipahtaneet yli 80 % vuoden 2002 tasosta. Sen sijaan kalastaneiden ruokakuntien kalastusmatkojen lukumäärä vuotta kohden ei ole laskenut, vaan jopa hieman kasvanut. Kalastusmenetelmissä näyttäisi tapahtuneen muutoksia, sillä ruokakuntaa kohden vuosisaalis oli alle puolet vuoden 2005 keskimääräisistä saaliista. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että ainakin kalastus harvoilla verkoilla on vähentynyt, mikä osaltaan voi selittää laskeneita ruokakuntakohtaisia saaliita. Kalastuksen alueellinen painottuminen on kuitenkin säilynyt ennallaan huolimatta kalastusaktiivisuuden yleisestä laskusta tarkkailualueella, sillä eniten kalastusmatkoja tehtiin yhä alueelle 2 (voimalaitoksen länsipuoli). Taulukko 5. Vapaa-ajan kalastajien kokonaissaalis tarkkailualueelta vuosina 2002, 2005 ja Kg/ruokakunta Kg/ha Kokonaissaalis, Kalastaneita Kalastusmatkoja kg henkilöitä kpl/ruokakunta yht ,7 20, , ,2 9, , ,6 3, ,2 19

23 VIITTEET Diniz, M. S., Peres, I., Magalhães-Antoine, I., Falla, J. & Pihan, J. H Estrogenic effects in crusian carp (Carassius carassius) exposed to treated effluent. Ecotoxicology and Environmental Safety 62: Kime, D. E The effects of pollution on reproduction in fish. Review of Fish Biology and Fisheries 5: Lukšienė, D. & Sandström, O Reproductive disturbance in a roach (Rutilus rutilus) population affected by cooling water discharge. Journal of Fish Biolology 45: Lukšienė, D., Sandström, O., Lounasheimo, L. & Andersson, J The effects of thermal effluent exposure on the gametogenesis of female fish. Journal of Fish Biology 56: Vaajakorpi, H Loviisan voimalaitoksen kalataloustarkkailu vuonna 2005 laaja vuosiyhteenveto. Ramboll Oy, 19 s + liitteet. Wiklund, T., Lounasheimo, L., Lom, J. & Bylund, G Gonadal impairment in roach Rutilus rutilus from Finnish coastal areas of the northern Baltic Sea. Diseases of Aquatic Organisms 26:

24 Liite 1. Ammattikalastajien haastattelulomake. Kymijoen vesi ja ympäristö ry KALASTUSTIEDUSTELU FISKERIUNDERSÖKNING KOSKEE VUOTTA GÄLLER ÅR 1. Vastaajan nimi - Uppgiftgivarens namn 2. Vuonna ruokakuntaanne kuului henkilöä, År hörde personer till ert matlag, joista kalastukseen osallistui av vilka henkilöä personer deltog i fisket 3. Mihin seuraavista kalastajaryhmistä katsotte kuuluvanne? Till vilken av följande fiskargruppen hör Ni Pääammattikalastaja - Huvudnäringsfiskare Sivuammattikalastaja - Binäringsfiskare Kotitarvekalastaja - Husbehovsfiskare Virkistyskalastaja - Fritidsfiskare 4. Kalastusoikeutenne perustuu - Er fiskerätt grundar sig på Tilalle kuuluvaan kalastusoikeuteen - Fiskerätt som hänför sig till fastigheten Kalaveden vuokraukseen - Arrende Kalastuskunnan, -seuran tai yksityisen kalastusoikeuden omistajan lupaan Tilllstånd av enskild fiskerättsinnehavare, fiskelag eller fiskeklubb Muuhun lupaan - Annat tillstånd 5. Kuukaudet, joina harjoititte kalastusta - Månaderna, under vilka Ni idkade fiske Tammikuu - Januari Toukokuu - Maj Syyskuu - September Helmikuu - Februari Kesäkuu - Juni Lokakuu - Oktober Maaliskuu - Mars Heinäkuu - Juli Marraskuu - November Huhtikuu - April Elokuu - Augusti Joulukuu - December

25 6. Jäältä kalastus alkoi, päättyi Fisket under istäckta perioden började,och tog slut Huomautuksia (jääpeitteen kestoaika, paksuus, muuta huomioitavaa) Anmärknigar (istäckta periodens längd, tjockhet av isen, annat?) 7. Montako kalastusmatkaa teitte Avovesikaudella Jääpeitteen aikana Hur många fisketurer gjorde Ni till Under isfri period Under istäckta tiden Alueelle 1 - Område 1 Alueelle 2 - Område 2 Alueelle 3 - Område 3 Alueelle 4 - Område 4 8. Tutkimusalueella käytössänne olleiden pyydysten lukumäärä (kpl) Antal av redskap som använts inom undersökningsområdet (st) Alue - Område Lohiloukut - Laxfällor Silakkarysät - Strömmingsryssjor Muut rysät - Övriga ryssjor Pintaverkot - Ytnät Pohjaverkot - Bottennät Silakkaverkot - Strömmingsnät Pitkäsiimat - Långrevar Koukut - Krokar Katiskat - Katsa Muu, mikä? - Övrigt, vilket? Muu, mikä? - Övrigt, vilket? 9. Tutkimusalueella käytössänne olleiden kulkuvälineiden lukumäärä (kpl) Antal av transportmedel som använts inom undersökningsområdet (st) Alue - Område Veneet alle 5m - Båtar under 5 m Veneet 5-10 m - Båtar 5-10 m Veneet yli 10 m - Båtar över 10 m Moottorikelkat - Snöskotrar Mönkijät - Fyrhjulingar

26 10. Tutkimusalueelta saamanne saalis (kg) Oma Ei Fångsten från undersökningsområdet (kg) käyttö Käyttöä Alue - Område Myyty Egen Ingen Sålt kons. kons. Ahven - Abborre Hauki - Gädda Kilohaili - Vassbuk Kirjolohi - Regnbågslax Kuha - Gös Kuore - Nors Lahna - Braxen Lohi - Lax Made - Lake Siika - Sik Silakka - Strömming Särki - Mört Säyne - Id Taimen - Öring Muu, mikä? Övrig, vilken? 11. Keskimääräiset myyntihinnat, /kg Medeltaliga försäljningspris, /kg Ahven - Abborre Hauki - Gädda Kilohaili - Vassbuk Kirjolohi - Regnbågslax Kuha - Gös Kuore - Nors Lahna - Braxen Lohi - Lax Made - Lake Siika - Sik Silakka - Strömming Särki - Mört Säyne - Id Taimen - Öring Muu, mikä? Övrig, vilken? 12. Kauanko olette kalastaneet tutkimusalueella? Hur länge har Ni idkat fiske inom undersökningsområdet? v / år 13. Merkitkää karttaan 1 kalastusalueenne ja kulkureittinne niille avovesiaikana Anteckna på kartan 1 era fiskeområdena samt färdvägarna till dessa under isfri period 14. Merkitkää karttaan 2 jääpeitteen aikana käyttämänne kalastusalueet ja kulkureitit niille Anteckna på kartan 2 era fiskeområdena samt färdvägarna till dessa under istäckta tiden 15. Jääpeitteen aikana käyttämänne kulkuvälineet - Under istäckta tiden använda färdmedel Kulkuväline - Färdmedel Hankintavuosi - Anskaffningsår Hankintahinta - Anskaffningspris

27 16. Ovatko kulkureittinne kalastusalueille muuttuneet viime vuosien aikana? Har era vägarna till fiskeområdena förändrats under de senaste åren? Kyllä - Ja Ei - Nej 17. Muutosten syyt - Orsaken till förändringen Uudet pyyntimenetelmät - Nya fiskemetoder Muuttuneet jääolot - Förändring av isförhollandena Jonkin kalalajin vähentyminen - Minskning av någon fiskart Jonkin kalalajin lisääntyminen - Ökning av någon fiskart Minkä - Vilken Minkä - Vilken 18. Onko joistakin kalastusalueista luovuttu em. syistä? Har något område bortlämnats p.g.a. ovannämnda orsaker? Merkitse karttaan 2 Kyllä - Ja Mistä - Vilket Antäckna på kartan 2 Ei - Nej 19. Mikäli kulkureitit ovat muuttuneet, niin paljonko enemmän / vähemmän aikaa kuluu aikaisempaan verrattuna? Om vägarna till fiskeområdena har förändrats, så hur mycket längre / kortare tid tar resan nu än tidigare? tuntia / matka timmar / resa 20. Polttoainekulut - Bränslekostnaderna / km l / km 21. Lisätietoja - Tilläggsuppgifter Päiväys - Datering Haastateltava - Uppgiftsgivare Haastattelija - Intervjuare

28

29 Liite 2. Vapaa-ajan kalastajien tiedustelulomake. 1. Kalastiko ruokakuntanne tutkimusalueella (ks. oheinen kartta) vuonna 2008? Fiskade Ert hushåll år 2008 inom undersökningsområdet (se bifogande karta) Kyllä, ja sai saalista ja, och fick fångst Kyllä, mutta ei saanut saalista Ja, men fick ingen fångst Ei - Nej 2. Vuonna 2008 ruokakuntaamme kuului År 2008 hörde henkilöä personer till ert matlag joista kalastukseen osallistui av vilka 3. Mihin seuraavista kalastajaryhmistä katsotte kuuluvanne? Till vilken av följande fiskargrupper hör NI? Pääammattikalastaja - Huvudnäringsfiskare henkilöä personer deltog i fisket Sivuammattikalastaja - Binäringsfiskare Kotitarvekalastaja - Husbehovsfiskare Virkistyskalastaja - Fritidsfiskare 4. Kalastusoikeutenne perustuu Er fiskerätt grundarsig på? Tilalle kuuluvaan kalastusoikeuteen Fiskerätt som hänför sig till fastigheten Kalaveden vuokraukseen Arrende Kalastuskunnan, -seuran tai yksityisen kalastusoikeuden omistajan lupaan Tillstånd av enskild fiskerättsinnehavare, fiskelag eller fiskeklubb Muuhun lupaan Annat tillstånd 5. Kuukaudet, joina harjoititte kalastusta Månaderna, under vilka Ni idkade fiske Tammikuu - Januari Toukokuu - Maj Syyskuu - September Helmikuu - Februari Kesäkuu - Juni Lokakuu - Oktober Maaliskuu - Mars Heinäkuu - Juli Marraskuu - November Huhtikuu - April Elokuu - Augusti Joulukuu - December 6. Montako kalastusmatkaa teitte Hur många fisketurer gjorde Ni till Avovesikudella Under isfri tid Jääpeitteen aikana Vid istäcke Alueelle 1 Området 1 Alueelle 2 Området 2 Alueelle 3 Området 3

30 7. Tutkimusalueilla käytössänne olleiden pyydysten ja kulkuvälineiden lukumäärä (kpl) Antal av redskap och transportmedel som använts inom undersökningsområdet (st) Silakkaverkot Strömmingsnät Lohiverkot Laxnät Silakkarysät - Strömmingsryssjor Isorysät - Storryssjor Pikkurysät Småryssjor Katiskat - Katsor Pitkäsiimat - Långrevar Iskukoukut - Saxkrokar Heittovavat - Kastspön Pilkkionget Pilkspön Muut onget Metspön Muut pyydykset Övriga redskaper Soutuveneet Roddbåtar Perämoottoriveneet Utombordsmotor båtar Keskimoottoriveneet Inombordsmotor båtar Alue 1 Områd 1 Alue 2 Områd 2 Alue 3 Områd 3 Moottorikelkat Snöskotar 8. Tutkimusalueelta saamanne saalis (kg) Fångsten från undersökningsområdet Alue 1 Områd 1 Alue 2 Områd 2 Alue 3 Områd 3 Silakka Strömming Siika - Sik Lohi, taimen Lax, öring Kirjolohi - Forell Hauki - Gädda Lahna - Braxen Säyne - Id Särki - Mört Ankerias - Ål Made - Lake Kuha - Gös Ahven - Abborre Kampela - Flundra Muut kalat Övriga fisk 9. Kalastossa ja kalastuksessa viime vuosina tapahtuneita muutoksia Förändringar i fiskbeståndet och fisket som skett under senaste år

31 Liite 3. Gonadosomaattisiin tutkimuksiin pyydettyjen ahventen ja särkien pituus, paino, kuntokertoimen ja GSI-indeksin arvot. Ahven , voimalan edusta. 7,5 ºC Pituus, cm Paino, g Gonadien paino, g Perattu paino, g Kuntokerroin W/L³x100(g/cm³x100) GSI(gonadien paino/perattu paino*100) 24, ,08 30,36 26, ,21 0,54 19, ,15 19,35 25, ,24 26,32 24, ,10 22,95 24, ,4 1,14 6,49 21, ,10 25,64 25, ,30 23,08 29, ,29 23,58 25, ,07 26,15 23, ,12 23,64 25, ,11 23,53 26, ,07 24,00 23, ,10 23,64 27, ,16 26,19 25, ,15 20,55 24, ,03 17,54 24, ,18 18,84 22, ,13 21,74 25, ,16 24,64 20, ,99 28,13 20, ,94 19,35 26, ,19 19,28 26, ,25 18,82 26, ,33 15,91 25, ,24 20,51 24, ,24 27,27 27, ,14 15,38 26, ,25 17,89 26, ,23 21,59 25, ,27 25,00 27, ,35 20,72 26, ,20 26,19 22, ,23 18,87 24, ,14 21,54 24, ,21 25,76 24, ,22 26,47 24, ,14 19,70 25, ,15 16,22 27, ,19 16,83 26, ,15 20,99 23, ,27 23,73 27, ,20 21,11 24, ,23 27,69 25, ,19 24,66 24, ,11 26,67 24, ,27 23,19 23, ,27 22,41 25, ,07 22,54 23, ,28 23,33

32 Ahven , Taasianjoen edusta Pituus, cm Paino, g Gonadien paino, g Perattu paino, g Kuntokerroin W/L³x100(g/cm³x100) GSI(gonadien paino/perattu paino*100) 24, ,17 25,00 23, ,28 23,44 23, ,11 33,33 28, ,14 26,26 24, ,06 25,42 24, ,23 20,29 26, ,26 25,58 25, ,20 23,19 27, ,19 21,74 26, ,15 23,46 22, ,20 28,85 23, ,12 32,65 22, ,20 26,92 23, ,20 21,67 23, ,34 30,77 25, ,23 25,97 23, ,17 27,12 24, ,06 22,95 21, ,12 24,39 25, ,01 26,56 24, ,11 26,56 24, ,25 24,24 23, ,25 25,81 25, ,06 27,14 26, ,07 23,08 25, ,15 26,67 27, ,25 23,91 25, ,12 25,00 24, ,11 19,67 28, ,24 23,58 25, ,20 22,08 25, ,23 31,43 23, ,16 21,05 24, ,13 29,09 27, ,13 23,91 25, ,09 25,00 26, ,18 30,00 25, ,15 24,29 25, ,23 23,68 23, ,13 33,96 21, ,18 26,19 23, ,23 25,93 30, ,29 21,64 24, ,31 22,08 27, ,20 26,04 26, ,25 24,42 23, ,19 24,56 24, ,10 28,33 24, ,06 22,58 20, ,15 21,95

33 Särki , voimalan edusta. 7,5 ºC Pituus, cm Paino, g Gonadien paino, gperattu paino, g Kuntokerroin W/L³x100(g/cm³x100) GSI(gonadien paino/perattu paino*100) 25, ,28 31,88 22, ,11 22,22 22, ,94 19,05 21, ,06 19,51 22, ,96 13,64 24, ,10 16,67 26, ,18 18,39 24, ,01 1,56 25, ,16 25,00 23, ,03 18,37 24, ,02 17,24 24, ,78 16,67 25, ,05 24,24 21, ,14 2,08 25, ,22 23,94 22, ,84 16,22 21, ,05 16,28 26, ,11 22,62 28, ,13 23,91 23, ,16 20,00 22, ,97 25,58 27, ,10 1,61 20, ,08 19,44 20, ,01 24,24 22, ,03 17,39 24, ,26 20,00 20, ,99 21,88 20, ,03 20,69 20, ,98 15,63 21, ,86 12,12 19, ,99 20,00 20, ,00 2,63 20, ,99 20,00 21, ,08 23,08 21, ,00 23,53 20, ,01 18,18 19, ,02 20,00 20, ,08 18,75 22, ,16 19,23 25, ,26 20,73 24, ,10 23,08 23, ,12 16,98 24, ,10 17,74 26, ,19 21,18 26, ,12 1,58 27, ,15 23,81 27, ,17 25,00 26, ,16 23,38 26, ,22 16,47 23, ,23 20,34

34 Särki Taasianjoen edusta. Pituus, cm Paino, g Gonadien paino, g Perattu paino, g Kuntokerroin W/L³x100(g/cm³x100) GSI(gonadien paino/perattu paino*100) 28, ,16 19,61 24, ,13 15,94 29, ,10 31,31 26, ,13 24,05 24, ,21 21,54 25, ,09 22,54 25, ,10 19,74 25, ,09 23,19 24, ,14 22,58 27, ,13 23,53 25, ,13 18,84 25, ,17 23,61 27, ,18 18,56 24, ,19 23,19 23, ,15 18,64 25, ,25 25,00 27, ,12 22,35 24, ,10 28,33 25, ,21 25,68 25, ,17 22,50 26, ,23 21,59 24, ,09 28,07 24, ,14 29,82 22, ,00 26,19 21, ,14 21,95 24, ,17 23,44 23, ,03 21,57 23, ,11 17,24 24, ,11 31,58 26, ,20 22,62 22, ,16 25,49 21, ,18 28,57 21, ,04 13,16 21, ,19 24,44 21, ,07 21,95 22, ,08 24,44 24, ,14 20,00 23, ,12 23,53 21, ,15 27,27 21, ,12 17,39 20, ,05 22,86 29, ,16 28,32 27, ,35 25,93 26, ,21 23,81 27, ,09 22,89 26, ,13 25,97 25, ,14 24,32 24, ,24 21,43 25, ,06 28,79 24, ,08 20,31