Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Perusturva- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-18:05 Paikka Sosiaali- ja terveyskeskus, Tulliportinkatu 17 B 3. kerros, lautakunnan kokoushu Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Olli-Pekka Ryynänen, puheenjohtaja,, saapui kokoukseen klo :n 42 käsittelyn aikana Tiina Kaartinen, varapuheenjohtaja,, kokouksen puheenjohtaja :ien käsittelyn aikana Risto Asikainen Arja Hiltunen Juha Hujanen Sanna Mertanen, poistui klo 17.45, :n 49 käsittelyn aikana Sylvi Kananen Antti Kivelä, poistui klo 17.45, :n 49 käsittelyn aikana Marjatta Parviainen Sami Räsänen Merja Rekonen Veikko Tiihonen Poissa: Merja Rekonen Sami Räsänen Muut saapuvilla olleet Tapio Tolppanen Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Mari Annika Antikainen, perusturvajohtaja Tarja Hyvärinen, hallintosihteeri Arja Matsi, talouspäällikkö Timo Kiviluoma, talouspäällikkö Jari Saarinen, terveysjohtaja Terttu Kolari Terttu Ruotsalainen, henkilöstö- ja hallintopäällikkö kaupunginhallituksen edustaja esittelijä talouspäällikkö Tuusniemen edustaja pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Tiina Kaartinen, puheenjohtaja :t Olli-Pekka Ryynänen puheenjohtaja Terttu Ruotsalainen pöytäkirjanpitäjä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Julkinen Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Juha Hujanen Sylvi Kananen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Terttu Ruotsalainen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien ja 51 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin 46 50, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien osalta liite A

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 40 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Talouden ja toiminnan raportointi perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla 4 43 Terveydenhuollon palvelualueen vastaanottoyksikköön varahoitajajärjestelmä 5 44 * Selityksen antaminen Valviralle lastensuojelun määräaikojen noudattamisesta Selvitys kaupunginhallitukselle tehdyn valtuustoaloitteen johdosta Kuopion lastensuojelun tilanteesta 7 46 Asunnottomien asumispäivystystoiminnan järjestäminen Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja maksuperusteiden muutos alkaen 9 48 Palvelusetelin laajentaminen lapsiperheiden kotipalveluun alkaen Lastensuojelun perhehoidon palkkiot, kulukorvaukset ja käynnistämiskorvaus sekä korvaus oman auton käytöstä v Kehitysvammaisten erityishuollosta perittävät ylläpitomaksut alkaen Tiedonantoja 31 Muutoksenhaku 46, 47, 48, 49, 50, Liite A kuntalain mukainen oikaisuvaatimusohje 36 Sivu

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Merkittiin, että kokouksen puheenjohtaja Tiina Kaartinen avasi kokouksen, koska lautakunnan puheenjohtaja Olli-Pekka Ryynänen saapui kokoukseen :n 42 käsittelyn aikana Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa jäsenet Juha Hujanen ja Sylvi Kananen Päätös Valittiin Juha Hujanen ja Sylvi Kananen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Asianro 3539/ /2015 Talouden ja toiminnan raportointi perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla 1. Osavuosikatsaus Palvelualueet ovat laatineet ensimmäisen vuosikolmannesraportin ajalta Osavuosikatsaus sisältää - palvelualuejohtajan yleiskatsauksen - asiakkuusjohtajien kommentoinnit toiminnallisten ja määrällisten tavoitteiden toteutumisesta - talouden toteutumaraportit Osavuosikatsaus jaetaan lautakunnan jäsenille kokouksessa. 2.. Kuukausiraportit ajalta Kuukausiraportit jaetaan lautakunnan jäsenille kokouksessa. Liitteet 1 osavuosikatsaus 2 perusturva_kuukausiraportti 3 terveydenhuolto_kuukausiraportti Valmistelija Jari Saarinen puh Jarmo Pajula puh Merja Ylönen puh Arja Matsi puh Timo Kiviluoma puh Mari Annika Antikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta merkitsee vuoden 2015 ensimmäisen osavuosikatsauksen ja kuukausiraportit ajalta tiedoksi.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 42 Päätös Merkittiin, että puheenjohtaja Olli-Pekka Ryynänen saapui kokoukseen klo tämän asian käsittelyn aikana ja aloitti puheenjohtajana johtamaan kokousta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Asianro 3584/ /2015 Terveydenhuollon palvelualueen vastaanottoyksikköön varahoitajajärjestelmä Terveysjohtaja Jari Saarinen Terveydenhuollon tukipalvelut Taustaa Kuopion kaupungin terveyskeskuksen vastaanottoyksikössä työskentelee 60 sairaanhoitajaa, 12 perushoitajaa, 8 lähihoitajaa, 1 terveyskeskusavustaja, 5 lääkintävahtimestaria, 1 jalkaterapeutti ja 2 toimistosihteeriä. Aikaisemmin toimintamallina on ollut omahoitajajärjestelmä, mutta 2/2015 vastaanottoyksikössä siirryttiin tiimimalliin. Viimeisten vuosien aikana vastaanottoyksikössä ei ole ollut varahoitajajärjestelmää eikä vastaanottoyksikkö kuulunut laajempaan kaupungin varahenkilöstöbooliin puuttuvien tehtäväpohjien vuoksi. Kuopion kaupungin terveyskeskuksen vastaanottoa verrattaessa lähialueen suurimpien kaupunkien (Jyväskylä, Mikkeli, Joensuu ja Lappeenranta) on toimintamalli ollut hyvin lääkärivastaanottopainotteinen, hoitajavastaanotot selkeästi vähäisimmät. Tiimimalliin siirryttäessä tavoitteena hoitajavastaanottojen lisääminen sekä akuuttivastaanotoissa että kiireettömien hoitojen erityisesti pitkäaikaissairaiden kontrolleissa. Viisi hoitajaa on myös tällä hetkellä reseptihoitajakoulutuksessa. Ongelmaksi on muodostunut sijaistamattomat poissaolot varsinkin äkilliset ja sairauslomaan perustuvat. Koulutettua hoitohenkilökuntaa on saatu hyvin vakinaisiin tehtäviin ja pitkäaikaisiin, suunniteltuihin sijaistuksiin, mutta äkillisiin sijaistarpeisiin valitettavasti ei. Vastaanottoyksikössä sijaistamattomia hoitohenkilökunnan tehtäviä on ollut viimeisten vuosien aikana keskimäärin 5 10 kpl/kk aiheuttaen selkeän palvelutarjonnan vajeen. Sijaistamattomuus on aiheuttanut myös työn rasittavuutta, aluehallintovirasto on seurannut tilannetta, ja sairauslomapoissaolot ovat lisääntyneet vastaanottoyksikössä viimeisen vuoden aikana selvästi. Vastaanottoyksikössä tarvitaan hoitohenkilökunnan pysyvä varajärjestelmä asiakkaiden palvelutarjonnan, henkilöstön työhyvinvoinnin ja kehittämisen turvaamiseksi. Suunnitteilla on myös korvaushoidon keskittäminen ja tehostaminen yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa. Tämän muutoksen turvaamiseksi myös tarvitaan säännöllistä hoitohenkilöstöresurssia. Lisäksi päivystysasetuksen mukaisen uudistuksen myötä päiväaikainen akuuttivastaanotto siirtyy tiimien toteutettavaksi edellyttäen hoitohenkilöstöä. Iltavastaanotto on turvattu muutoksessa vapautuneilla henkilöstöresursseilla, mutta päivätoiminnassa henkilöstöresurssit vajaat. Varahenkilöstöksi tullaan esittämään viittä tehtäväpohjaa, joiden taloudellinen toteuttaminen budjetin sisältä kustannusneutraalisti. Esitys Terveysjohtaja Jari Saarinen

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 43 Terveydenhuollon palvelualueen vastaanottoyksikköön esitetään viiden uuden sairaanhoitajan varahenkilöstötehtävää. Valmistelija Jari Saarinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta päättää, että 1. Kyseessä oleva euron kustannus (vuositasolla) katetaan terveydenhuollon palvelualueen käyttötalousosan henkilöstökuluista. 2. Lautakunta antaa terveysjohtajalle luvan palkata määräaikaiseen palvelussuhteeseen viisi työntekijää vastaanottoyksikön varahoitajajärjestelmään. 3. Tämä päätös lähetetään tiedoksi kaupunginhallitukselle. Päätös Palvelualuejohtaja muutti ehdotustaan kohdan 2 osalta kuulumaan seuraavasti: 2. Lautakunta antaa terveysjohtajalle luvan palkata toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen viisi työntekijää vastaanottoyksikön varahoitajajärjestelmään. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan muutetun ehdotuksen kohdan 2 osalta ja kohdat 1 ja 3 päätösehdotuksen mukaisesti.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Asianro 2353/ /2015 Selityksen antaminen Valviralle lastensuojelun määräaikojen noudattamisesta Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen Sosiaalipalvelujen hallinto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen Valvira on kirjeellään antanut Kuopion kaupungin perusturva- ja terveyslautakunnalle mahdollisuuden selityksen antamiseen lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen ylityksistä. Ajalla vireille tulleista lastensuojeluasioista käsiteltiin Kuopion kaupungissa lakisääteisen 7 arkipäivän sijaan 8-14 arkipäivässä 80 ilmoitusta, mikä on 4,9 % kaikista em. ajanjaksolla vireille tulleista lastensuojeluasioista. Yli 14 arkipäivässä käsiteltiin 82 ilmoitusta, mikä on 5,1 % kaikista em. ajanjaksolla vireille tulleista lastensuojeluasioista. Lastensuojelutarpeen selvityksistä lakisääteisen kolmen kuukauden määräajan sijaan yli kolmessa, mutta alle neljässä kuukaudessa valmistui 27 selvitystä, mikä on 4,9 % kaikista em. ajanjakson lastensuojelutarpeen selvityksistä ja yli neljässä kuukaudessa valmistui 18 selvitystä, mikä on 3,2 % kaikista em. ajanjakson lastensuojelutarpeen selvityksistä. Koska Kuopion kaupunki on isäntäkuntana vastannut Maaningan kunnan perusturvan palveluista vuonna 2014, on vastausta pyydetty myös Maaningan kunnan osalta. Maaningan vireille tulleista lastensuojeluasioista käsiteltiin 8-14 arkipäivässä 3 ilmoitusta, mikä on 8,6 % kaikista em. ajanjaksolla vireille tulleista lastensuojeluasioista. Yli 14 arkipäivässä käsiteltiin niin ikään 3 ilmoitusta, mikä on 8,6 % kaikista em. ajanjaksolla vireille tulleista lastensuojeluasioista. Lastensuojelutarpeen selvityksissä ei ollut viivytyksiä. Selityksenä todetaan, että kyselyyn vastauksina annettujen käsittelyaikojen ylityksille ei ole yhtä selittävää tekijää. Lastensuojeluilmoituksia, pyyntöjä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi tai ennakollisia lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2014 yhteensä 3051 ja vuonna 2013 yhteensä Vireillepanojen määrän huomattavaan lisääntymiseen ei oltu osattu varautua. Syinä määräaikaylityksiin ovat osaltaan olleet työntekijöiden töiden ruuhkautumisesta johtuneet tekijät. Ruuhkautuminen on johtunut mm. tiettyinä aikoina yllättäen tulleista vireillepanojen määrän lisääntymisistä, työntekijöiden yllättävistä sairastumisista ja työntekijävaihdoksista, jotka ovat kuormittaneet erityisesti kuuden työntekijän lastensuojelutarpeen arviointiyksikköä ja vaikuttaneet välittömästi määräajoissa pysymiseen. Nyt tarkasteltava ajanjakso koskettaa kesälomakautta, jona aikana sosiaalityöntekijöillä on tavallista enemmän vuosilomia. Vuosilomien ajalle ei ole palkattu sijaisia. Tämä johtaa sosiaalityöntekijöiden työn suuntautumisen vain kiireellisimpiin työtehtäviin. Lisäksi lyhyisiin sairauslomasijaisuuksiin ei aina saada sosiaalityöntekijää palkattua ja sosiaalityöntekijöiden virat jäävät hetkellisesti ilman tekijää. Toukokuussa 2014 lastensuojelun sosiaalityön yksiköt muuttivat kokonaan uusiin toimitiloihin ja muutosta pakkaamisineen ja purkamisineen aiheutui

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 44 useita päiviä kestänyt työnteon keskeytyminen tietoliikenneyhteyksien katkoineen. Osassa lastensuojelutarpeen selvityksiä on monialaisen ja riittävän kokonaisvaltaisen arvion tekemiseksi tarvittu lausuntoja eri yhteistyötahoilta. Lausunto valmistumisessa on ollut viiveitä. Osittain määräaikojen ylittyminen on johtunut asiakkailla olleista tapaamisten esteistä tai asiakkaiden haluttomuudesta asian selvittämiseen. Peruutuksia on tullut viime tipassa, eikä uutta tapaamista ole pystytty järjestämään määräaikojen puitteissa tai asiakkaat ovat jättäneet saapumatta varatulle ajalle tai heidän luokseen ei ole yrityksistä huolimatta päästy kotikäynnille. Käsittelyaikojen seurantajärjestelmä ei ota huomioon niitä viivytyksiä, jotka ovat tulleet organisaatiosta riippumattomista syistä palvelutarpeen arviointiprosessin aikana. Eniten määräaikojen ylityksiä on tullut lastensuojelun avohuoltoon sekä sijais- ja jälkihuoltoon liitetyissä asiakkuuksissa (taulukko viiteaineistona). Tämä tarkoittaa sitä, että osa vireillepanoista on koskenut asiakkuuksia, jotka ovat jo voimassaolevia, ja niistä on tullut asiakkuuden aikana uusi ilmoitus. Näiden asiakkuuksien osalta lastensuojeluilmoitukset on suurimmassa osassa asiakkuuksia tosiasiallisesti käsitelty lain antamissa aikarajoissa, vaikka tekninen merkintä asiakastietojärjestelmään ilmoituksen käsittelystä on jäänyt merkitsemättä. Asiaan on puututtu ja asiasta on informoitu sosiaalityöntekijöitä. Lisäksi asiakastietojärjestelmään liittyviä toimintatapoja on muutettu lastensuojeluilmoituksen käsittelyn osalta. Määräajoissa pysymisen turvaamiseksi on selvityksen kattaman jakson aikana tehty tehostamistoimia mm. jäntevöittämällä lastensuojelutarpeen selvityksen sisältöä ja kirjaamista. Elokuussa 2014 lastensuojelutarpeen arviointiyksikön sosiaalityön tueksi on luotu ns. aloitustiimi kokeneista lastensuojelun perhetyöntekijöistä. Kuopion kaupungin lastensuojelutyön prosessissa on edelleen kehitettävää. Esimerkiksi on tarpeenmukaista arvioida nykyiset työkäytännöt (mm. työparityöskentely, asiakastyön kirjaamisen työkäytännöt) ja lisätä mahdollisuuksien mukaan nykyaikaista teknologiaa työn tueksi (mm. videoneuvotteluyhteydet, kannettavat työasemat ja mahdolliset mobiililaitteet työn tukena). Myös kaikki avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden tilanteet arvioidaan ja analysoidaan tarpeet uuden sosiaalihuoltolain näkökulmasta, mikä vaikuttaa avohuollon sosiaalityöntekijöiden asiakasmääriin. Vaikutusten arviointi Tilanteen johdosta Kuopion kaupunki tulee arvioimaan lapsiperhepalveluiden asiakasprosesseja kokonaisuutena (asiakkaat, henkilöstö, organisoituminen) vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on lastensuojelun käsittelyaikojen sujuvoituminen ja käsittelyaikojen pysyminen lakisääteisenä. Kehittämistyölle tulee varata aikaa vuoden loppuun saakka. Kiireellisenä toimenpiteenä siirretään syksyn aikana lapsiperheiden toimeentulotuen myöntäminen aikuissosiaalityöhön resurssien vapauttamiseksi varsinaiseen lastensuojelutyöhön. Tämä mahdollistaa kahden (2) sosiaalityöntekijän työpanoksen verran lisää työaikaa avohuoltoon. Esitys Perusturvajohtaja Mari Antikainen

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 44 antaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle edellä mainitun selityksen. Viiteaineisto 1 Taulukko lastensuojelun asiakkuuksista Valmistelija Marketta Kolari puh Mari Annika Antikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy perusturvajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Asianro 1965/ /2015 Selvitys kaupunginhallitukselle tehdyn valtuustoaloitteen johdosta Kuopion lastensuojelun tilanteesta Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen Sosiaalipalvelujen hallinto Sirpa Kulinin ja 18 muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite on jätetty kaupunginvaltuuston kokouksessa Allekirjoittaneet vaativat, että Kuopion sosiaalitoimen lastensuojeluun palkataan pikaisesti lisää henkilöstöä: 5 sosiaalityöntekijää, 8 perhetyöntekijää ja 2 perheneuvolan työntekijää. Aloite on esityslistan viiteaineistona. Lastensuojelu ja yleiset sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut ovat lainsäädäntömuutosten, kansallisten suositusten sekä uudenlaisen vaikuttavuusja tuottavuustarkastelun johdosta sekä kansallisesti että paikallisesti muutoksessa. Kuopiossa on valmistelussa useita muutokseen tähtääviä uudistuksia, jotka koskettavat lapsia ja lapsiperheitä (mm. sosiaalityöntekijöiden työn vaativuuden arviointi, lastensuojelun asiakkaiden palveluiden arviointi, omien tuotantoyksiköiden arviointi, uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanon arviointi). Erityisenä kehittämisen lähtökohtana on uusi sosiaalihuoltolaki, joka edellyttää lapsiperhepalvelujen prosessien ja organisoitumisen uudelleen arviointia. Tässä yhteydessä arvioidaan myös käytettävissä olevien resurssien riittävyyttä ja henkilöstörakennetta. Kuopiossa työstetään siis vuoden 2015 aikana koko lapsiperhepalveluiden avainprosessin kokonaisprosesseja ja niiden toimivuutta, jotta lapset tulevat suojelluiksi ja perheet saavat varhaista tukea. Tavoitteena on kehittää korjaavan lastensuojelutyön rinnalle sosiaalihuoltolain uudistuksen ja kansallisten suositusten edellyttämä ennakoiva ja monialainen toimintamalli, jolla lasten arjen turvallisuus ja lasten kasvuolot turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Vuonna 2008 uudistuneen lastensuojelulain johdosta Kuopion lastensuojelun sosiaalityöhön on perustettu kuusi sosiaalityöntekijän virkaa lastensuojelutarpeen arviointiin. Lastensuojeluasiakkuuksien määrä on ollut kasvava. Vuonna 2008 lastensuojeluilmoituksia tehtiin ja vuonna Niiden lisäksi tehtiin 209 pyyntöä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi ja 53 ennakollista lastensuojeluilmoitusta raskaana olevista. Lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa oli vuonna 2008 yhteensä lasta. Vuonna 2014 asiakkuudessa oli lasta. Vuonna 2013 perustettiin lapsiperheiden kotipalveluun neljä tehtävää. Perhetyöntekijöiden lisäksi vuoden 2014 joulukuussa palkattiin kaksi sosiaaliohjaajaa lastensuojelun avohuoltoon tavoitteena vähentää lastensuojelun avohuollon ostopalvelujen tarvetta ja hillitä ostopalvelujen kustannusten kasvua.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 45 Avohuollon tukitoimia perheille ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, järjestöiltä ja toisilta kunnilta. Vuodelle 2015 laaditussa talousarviossa on lastensuojelun avohuollon asiakaspalvelujen ostoon varattu 3,8 M. Kokonaisuutena lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoihin on varattu vuodelle 2015 n. 15 M. Lastensuojelun sosiaalityön henkilöstön työtehtäviä on priorisoitu, koska asiakasmäärä on tällä hetkellä suurempi kuin työntekijäresurssit. Kuopion kaupungin omiin perhetukikeskuksiin ja luvanvaraisiin ostopalveluihin sijoitettujen lasten määrä on pysynyt viime vuodet jokseenkin samana. Perhehoitoon sijoitettujen määrä sen sijaan on ollut kasvava. Kaupungin tuottavuusohjelman mukainen tavoite, että vähintään 65 % sijaishuollossa olevista lapsista on perhehoidossa, on saavutettu. Perheisiin sijoitettujen lasten oireilu edellyttää sosiaalityöntekijöiltä riittävää, monimuotoista tukea sijaisperheille, että sijaisvanhemmat jaksavat pitkäkestoisessa tehtävässään. Vuonna 2015 asteittain voimaan tuleva sosiaalihuoltolaki edellyttää lasten ja perheiden sosiaalihuollon palvelujen organisoimista tavalla, joka parhaiten mahdollistaa ennaltaehkäisevän työskentelyn ja mahdollisimman varhaisen tuen lasten, nuorten ja perheiden päivittäisessä arkiympäristössä. Keskeinen tavoite on vaikeiden, lastensuojeluasiakkuuksiin johtavien tilanteiden vähentäminen tarttumalla asioihin ja tarjoamalla tukea siellä, missä tuen tarve todetaan. Osa palveluista voidaan tuottaa ilman sosiaalityöntekijän työpanosta. Erityistä tukea tarvitsevien lasten asioissa päätöksentekijä on sosiaalityöntekijä ja omatyöntekijällä tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevällä työntekijällä tulee olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Vuoden 2014 muutokset Vuoden 2014 alussa organisoitiin muutos, jossa lastensuojelun avohuollon sosiaalityötä selkeytettiin siirtämällä työntekijöiden tehtävistä sijaishuoltoon kuuluvat asiat sijaishuollon vastattaviksi sijaishuollon vastattavaksi siirtyi koko huostaan otetun lapsen sijaishuollon prosessi ja sijaishuollon jälkihuolto. Tähän sisältyy lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja sijaishuoltopaikan kanssa työskentely. siirrettiin neljän sosiaalityöntekijän työnpanos avohuollosta sijaishuoltoon elokuussa 2014 perustettiin lastensuojelun perhetyön olemassa olevista resursseista neljän työntekijän tiimi, joka vastaa nopeammin ja aikaisemmin perheiden tarpeisiin lapsen ja perheen asian tultua lastensuojeluilmoituksen jälkeiseen palvelutarpeen tai lastensuojelutarpeen arviointiin. tukiperhetoiminta siirtyi lastensuojelun avohuoltoon lastensuojelun avohuolto organisoitiin yhdeksi kokonaisuudeksi Nilsiä-Maaninka ja Karttula jatkoivat omina alueellisina kokonaisuuksinaan osana avohuoltoa lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä on muutoksen jälkeen 18,5 sosiaalityöntekijää, 2 toimistotyöntekijää ja palveluesimies Edellä kerrotut rakenteelliset muutokset selkeyttivät lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden, muun lastensuojelutyön ja sijaishuollon sosiaali-

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 45 Vuoden 2015 muutokset työntekijöiden tehtäväkuvia, mutta eivät vaikuttaneet vähentävästi työntekijäkohtaisiin asiakasmääriin. Kuopiossa lastensuojelun avohuollon asiakaslapsia on keskimäärin 60 yhtä sosiaalityöntekijää kohti. Laissa ei ole säädetty sosiaalityöntekijöiden määristä, mutta eri tahot ovat ottaneet kantaa siihen, millainen asiakasmäärä työntekijää kohti olisi suositeltava. Lähtökohtana henkilöstömitoituksissa tulisi olla, että jokaiselle lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle ja vanhemmalle taattaisiin mahdollisuus saada yksilölliseen tarpeeseen perustuen riittävästi henkilökohtaista aikaa työntekijältään. Lastensuojelulain 29 :n 1 momentin mukaan lastensuojelua toteutettaessa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän (esimerkiksi perhetyöntekijä, sosiaaliohjaaja) tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti. Laissa ei ole tarkemmin määritelty, missä laajuudessa tapaamisia ja lapsen kanssa käytäviä henkilökohtaisia keskusteluja on järjestettävä. Tähän ei Kuopiossa tällä hetkellä pystytä. Myöskään lastensuojelulain edellyttämissä määräajoissa lastensuojeluilmoitusten käsiteltäviksi ottamisessa ja lastensuojelutarpeen arvioimisen loppuun saattamisessa ei ole pysytty. Vuonna 2015 valmistelussa olevat muutokset kuopiolaisten lapsiperheiden yleisten perhepalveluiden organisointi ja määrittely lapsiperheiden täydentävän ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen uudelleen organisointi aikuissosiaalityöhön lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön työntekijöiden lisääminen 6 htv alkaen lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin aloittaminen alkaen uuden vastaanotto- ja arviointiyksikön käynnistäminen vuotiaille nuorille kesällä yhteispelivalmennus henkilöstölle Yhteenveto Perusturvan palvelualueelle vastattavaksi tullut valtuustoaloite on erittäin ajankohtainen ja merkittävä. Kuopion kaupungin tulee priorisoida lapsiperheiden avainprosessin kehittäminen yhdeksi tärkeimmistä palveluja koskevista kokonaisuuksista. On kuitenkin huomioitava, että Kuopion kokoisen kaupungin lapsiperhepalveluiden kokonaisuus ja kehittäminen vaatii huolellista nykytilan analyysia ja edellyttää pitkäjänteistä kehittämisprosessia. Myös sosiaali- ja terveysministeriö on uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanossa painottanut, että uudistus vaatii usean vuoden työtä. Uuden sosiaalihuoltolain edellyttämään välittömään resurssitarpeeseen on jo reagoitu lisäämällä 6 työntekijää lapsiperheiden kotipalveluun ja perhetyöhön sekä avaamalla palveluseteli osaksi palveluiden järjestämistä. Muiden sosiaalihuoltolain edellyttämien resurssien osalta nykytilan kartoittamista jatketaan ja edetään hallitusti sisällön ja resurssin vahvistamisessa. Vuoden 2015 aikana tullaan arvioimaan lapsiperheiden avainprossin asiakkuudet, henkilöstö, organisoituminen ja omat tuotantoyksiköt.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 45 Valtuustoaloitteessa on kaksi merkittävää huomiota: ensinnäkin ennaltaehkäisevään työhön investoiminen vähentää merkittävästi kalliiden kustannusten syntymistä ja on inhimillistä ja toisekseen on totta, että lapsilähtöinen työskentely heikentyy silloin, kun lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on liikaa asiakkaita vastuullaan. Vaikuttavan lastensuojelun edellytyksenä on, että lasta, nuorta ja hänen perhettään kuullaan häntä koskevissa asioissa ja että palvelujärjestelmä kykenee vastaamaan lapsen tai nuoren hätään oikea-aikaisesti. Lastensuojelun kehittäminen edellyttää sitä, että 1. henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua oman työnsä kehittämiseen 2. lastensuojelutyön sisältöjä ja tehtäväkuvia edelleen selkiytetään 3. työntekijöiden välistä tehtäväjakoa edelleen kehitetään 4. lastensuojelutyössä toimitaan monialaisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa 5. lastensuojelutyössä vahvistetaan systemaattista oman toiminnan arviointia ja kehitetään dokumentointia 6. resurssit tarkastellaan sisällön ja tehtäväkuvien tarkastelun jälkeen kokonaisuuden pohjalta. Vaikutusten arviointi Esitys Uuden sosiaalihuoltolain myötä kaupungin järjestämisvastuu on laajentunut ja lapsiperheiden ja perhetyön lisäresursoinnin osalta taloudellinen vaikutus on n euroa vuodelle Taloudellisen vaikutuksen ennakoidaan olevan suurempi lain edellyttämien kaikkien uusien velvoitteiden johdosta (mm. tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, sosiaalinen kuntoutus, valvotut lasten tapaamiset). Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpano mahdollistaa painopisteen siirtämisen varhaiseen tukeen korjaavien toimien sijasta, mikä vähentää lastensuojelun tarvetta. Perusturvajohtaja Mari Antikainen päättää antaa edellä mainitun lausunnon kaupunginhallitukselle/-valtuustolle. Liitteet Aloite _1_1. Valmistelija Marketta Kolari puh Mari Annika Antikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy perusturvajohtajan esityksen. Päätös Keskustelun kuluessa jäsen Juha Hujanen esitti jäsen Risto Asikaisen kannattamana, että kaupunki palkkaa lisää viisi (5) sosiaalityöntekijää lastensuojeluun. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana tehtiin palvelualuejohtajan esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jolloin asia joudutaan ratkaisemaan äänestämällä. Puheenjohtaja esitti, että asia ratkaistaan nimenhuutoäänes-

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 45 tyksellä äänestysluettelon mukaisessa järjestyksessä siten, että ne, jotka kannattavat palvelualuejohtajan ehdotusta äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat jäsen Juha Hujasen ehdotusta äänestävät EI. Äänestystapa ja -järjestys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä palvelualuejohtajan ehdotusta kannattivat Olli- Pekka Ryynänen, Tiina Kaartinen, Sylvi Kananen, Antti Kivelä, Arja Hiltunen, Marjatta Parviainen, Veikko Tiihonen. Jäsen Hujasen ehdotusta kannattivat Risto Asikainen, Juha Hujanen ja Sanna Mertanen. Tyhjiä ääniä ei annettu. Puheenjohtaja totesi, että JAA -ääniä annettiin seitsemän (7) ja EI -ääniä kolme (3). Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella äänin 7-3, että lautakunnan päätökseksi tulee palvelualuejohtajan ehdotus.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Asianro 3436/ /2015 Asunnottomien asumispäivystystoiminnan järjestäminen Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen Sosiaalipalvelujen hallinto Tausta päätti seuraavaa: Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt asunnottomien asumispäivystyspalvelujen kilpailutusta viimeksi , jolloin päätettiin keskeyttää asumispäivystystoiminnan hankinta, koska todellista kilpailutilannetta ei syntynyt julkaistun tarjouspyynnön perusteella asumispäivystystoimintaan tarjouksen jätti ainoastaan yksi tarjoaja, Työterapinen yhdistys ry, jonka tarjous osoittautui talousarviossa varattuun määrärahaan nähden liian kalliiksi. Asumispäivystystoimintaa on päätetty turvata seuraavaan kilpailutukseen saakka jatkamalla yöpäivystyssopimusta Työterapinen Yhdistys ry:n kanssa pääosin aikaisemman sopimuksen mukaisesti. Yhden tarjoajan markkinatilanteessa hintataso kilpailutuksella pyrkii nousemaan, jolloin kilpailutusta ei ole tarkoituksenmukaista eikä järkevää tässä tilanteessa järjestää uudelleen. Asumispäivystys toteutetaan yöpäivystyksenä siten, että asumispäivystykseen voi hakeutua klo alkaen henkilöt (myös päihtyneet), joilla ei ole ollut muuta mahdollisuutta yöpymiseen. Päivystyksessä arvioidaan asiakkaan vointi kuten päihtymystilan aste ja mahdolliset vierotusoireet sekä turvataan asiakkaan perustarpeet kuten lepo, lämpö, ravinto ja puhtaus siten, että asumispäivystyksessä on mahdollisuus ruokailuun, peseytymiseen ja puhtaiden vaatteiden saantiin entisten tilalle. Asumispäivystyksestä toimitetaan tarvittaessa asiakas katkaisuhoitoon tai lääkärin vastaanotolle. Päivystyksessä ollessaan asiakas saa joko välipalan tai lämpimän aterian. Henkilöllä on halutessaan mahdollisuus jatkaa pidemmällä kartoitusjaksolla asumispalvelukeskuksessa. Kuopion kaupunki on osallistunut vuosille suunnattuun valtakunnalliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan solmimalla valtion kanssa aiesopimuksen asunnottomuuden vähentämisohjelman toteuttamisesta. Kuopion kaupunginhallitus on vahvistanut aiesopimuksen. Aiesopimuksen mukaan Työterapinen yhdistys ry on toteuttanut vuosina Siikalahden ensisuojan korvaavan toimipaikan ja rakennuksen. Työterapinen yhdistys ry on perustanut hanketta varten yleishyödyllisen asuntoosakeyhtiön (TTY-Asunnot Oy). Yhtiö on saanut hankkeeseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) investointiavustusta (50 %) ja lainaa (50 %). Asumispäivystystä varten on valmistunut Patakukkulan toimintakeskuksen yhteyteen erillinen asumispäivystystila 8 henkilölle. Kuopion kaupunki on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaista KASTE-rahoitusta asunnottomien asumispalvelukeskuksen hankkeen henkilöstömenoihin vuodelle ja vuodelle Asunnottomien asumispalveluhankkeeseen sisältyy sekä 20 Patakukkulan toimintakeskuksen yhteyteen pit-

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 46 Tilanne toukokuussa 2015 käaikaisasunnottomille rakennetun rivitaloasunnon että asumispäivystyksen kustannukset. Asumispäivystyksen kustannukset ovat olleet ajalla kuukaudessa. Työterapinen yhdistys ry on ilmoittanut, että asumispäivystyksen toteuttaminen on aikaisemmin tarjoamalla hinnalla kannattamatonta ja ko. kuukausihinnan perustuneen aikaisemman palveluntuottajan arvioihin, ei todellisiin kustannuksiin. Vuonna 2006 tehtyjen laskelmien mukaan asumispäivystyksen toteuttaminen kaupungin omana toimintana sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstöllä 12 tunnin palveluna yksistään palkkakustannukset olisivat kuukaudessa eli vuodessa. Työterapinen yhdistys ry on tarjonnut päivätyllä laskelmalla asumispäivystystä ,43 kuukausihinnalla. Vuositason kustannus tulisi näin olemaan ,20 ja koko sopimuskauden hankinta-arvo olisi ,80. Työterapinen yhdistys ry:ltä saatujen tietojen mukaan asumispäivystystoimintaa ei ole mahdollista toteuttaa palveluun hakeutuvien asukasmäärien mukaisesti, koska kyse on päivystysluonteisesta palvelusta, jossa asiakasmääriä ei pysty ennakoimaan. Vuonna 2010 asumispäivystyksessä on ollut 615 majoitusvuorokautta ja ajalla majoitusvuorokautta. Aikaisempaan pääosin yhteistiloissa toteutettuun ensisuojatoimintaan verrattuna nykyisessä asumispäivystyksessä tehdään asiakkaille asumissuunnitelma, jolla pyritään estämään pitkäaikaisasunnottomuus aloitetun asumispäivystyksen jälkeen lähes kaikki asuntoa tarvitsevat ovat saaneet jatkoasumispaikan. päätti ostaa suorahankintana asunnottomien asumispäivystyspalvelua Työterapinen yhdistys ry:ltä siten, että sopimus tulee voimaan kesäkuussa 2011 ja on voimassa toistaiseksi kuitenkin enintään asti. Lisäksi sopimukseen sisällytetiinn mahdollisuus osapuolten irtisanoa sopimus 2 kuukauden irtisanomisajalla. Suorahankinnasta tehtiin ilmoitus julkisten hankintojen ilmoituskanavassa Hilmassa. Sosiaalijohtaja oikeutettiin kaupungin puolesta neuvottelemaan ja tekemään hankintasopimus. Asunnottomien asumispäivityksen sopimus suorahankinnasta päättyy Mahdollisessa uuden hankinnan käynnistämisessä on merkittäviä haasteita. Ensinnäkin uuden hankintakilpailun käynnistämiseksi ja tarjouspyynnön laatimiseksi ei ole riittäviä valmiuksia; sote-järjestämislain valmistelu on kesken. Esimerkiksi ole tiedossa, mille väestöpohjalle asunnottomien asumispalvelun päivystystä tulisi hankkia. Sote-järjestämislain viivästymisen johdosta ei voida myöskään määritellä, mitä olisivat sellaiset alueelliset selviämisaseman asiakastarpeet, jotka olisi perusteltua liittää asumispäivystykseen selviämisasemapalveluna. Lisäksi mahdollisessa kilpailutustilanteessa asumispäivystykseen soveltuvia tiloja ei ole realistista rakentaa tai hankkia näin lyhyellä aikajänteellä. Myös aikaisempi kilpailutus osoittaa, että todellista kilpailutilannetta ei syntynyt asunnottomien asumispäivystyksen osalta. Tilanteen johdosta on neuvoteltu Työterapinen yhdistys ry:n kanssa Neuvottelun perusteella nykyinen toimija on valmis jatkamaan palvelun tuottamista asti (1+2 vuoden optiolla). Suorahankinnan tekeminen saakka on perusteltua, koska samaan aikaan päättyvät

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 46 asumispalveluiden puitesopimukset, joissa Työterapinen yhdistys ry on myös tuottajana. Hankinta voidaan tehdä suorahankintana julkaisematta siitä ilmoitusta, jos teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan ja hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Sote-järjestämislain viivästyminen on ollut ennalta arvaamattomatonta. Käytännössä myös tällä hetkellä Kuopiossa vain yksi toimittaja voi toimittaa asunnottomien asumispäivystyksen alkaen. Yhteisesti on keskusteltu, että tässä tilanteessa olisi perusteltua jatkaa suorahankintaa saakka (sisältäen 1+2 vuoden optiomahdollisuuden). Suorahankinnan aikana on mahdollista arvioida mahdollisen tulevan kilpailutuksen kokonaisuus ja sisältö. Asiasta on konsultoitu puhelimitse myös IS-Hankinta Oy:n hankinta-asiantuntija Anne Hämystä. Vaikutusten arviointi Taloudellinen vaikutus on kustannusneutraali, koska toimija jatkaa palvelun tuottamista nykyisellä hinnalla. Yritysvaikutuksen kannalta mahdolliseen kilpailutukseen tulee jättää toimijoille riittävästi valmistautumisaikaa. Esitys Perusturvajohtaja Mari Antikainen päättää - hankkia suorahankintana asunnottomien asumispäivystyspalvelua Työterapinen yhdistys ry:ltä ajalle (1+2 vuoden optiolla) - suorahankinnasta tehdään ilmoitus julkisten hankintojen ilmoituskanavassa Hilmassa ja toimeenpanossa huomioidaan 14 päivän valitusaika - perusturvajohtaja valtuutetaan kaupungin puolesta neuvottelemaan ja allekirjoittamaan hankintasopimus - palvelun hinta säilyy nykyisellä tasolla. Valmistelija Pirjo Oksanen puh Mari Annika Antikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy perusturvajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 47 Salainen 47 Asianro 2846/ /2015 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja maksuperusteiden muutos alkaen Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen Sosiaalipalvelujen hallinto Uuden sosiaalihuoltolain myötä kunnan järjestämisvastuu on laajentunut lapsiperheiden kotipalvelun järjestämiseen alkaen. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua lapsiperheille. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsiperheiden kotipalvelun tavoitteena on ylläpitää perheen hyvinvointia ja tukea selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä lyhytaikaisissa elämän muutostilanteissa esiintyviä riskejä. Kotipalvelun tehtävänä on tukea perhettä arjessa ja auttaa perhettä löytämään omat voimavaransa. Lapsiperheiden kotipalvelun tehtävänä on tukea asumiseen, perheen henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lastenhoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Lakimuutoksen johdosta on tarkoituksenmukaista vahvistaa lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet (kokouksen viiteaineistona) ja palvelun tuntihinta vuodelle Vaikutusten arviointi Esitys Palvelun järjestämisen lähtökohtana on asiakasperheiden yhdenmukainen ja oikeudenmukainen kohtelu sekä yhdenmukainen harkinta kotipalvelua järjestettäessä. Perusturvajohtaja Mari Antikainen päättää vahvistaa lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja tuntihinnan vuodelle Valmistelija Marketta Kolari puh Soile Hiltula puh Mari Annika Antikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 47 Salainen Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy perusturvajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Asianro 3492/ /2015 Palvelusetelin laajentaminen lapsiperheiden kotipalveluun alkaen Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen Sosiaalipalvelujen hallinto Palvelusetelin laajentamista lapsiperheiden kotipalveluun on valmisteltu uuden sosiaalihuoltolain perusteella. Lautakunta hyväksyi kokouksessaan palvelusetelin osaksi kaupungin järjestämisvastuuta. Palvelusetelin käyttöönotolle lapsiperheiden kotipalvelussa on erinomaiset edellytykset, koska kaupungilla on usean vuoden ajalta kokemusta vanhusten palvelusetelistä ja sitä kautta on muodostunut laaja kumppanuusverkosto kotipalvelujen tuottamiseen. Lisäksi kaupungilla on voimassa oleva sopimus sähköisestä palvelusetelijärjestelmästä Smartum Oy:n kanssa. Kaupunki on myös laatinut yrittäjien käyttöön laaja-alaisen ohjeistuksen toiminnasta palvelusetelituottajana. Asiakasanalyysin perusteella voidaan todeta tilapäisen kotipalvelun palvelusetelin olevan yksi varteenotettava järjestämistapa lapsiperheiden kotipalvelun järjestämisessä. Palvelusetelin käyttöönotto vahvistaa asiakkaan valinnan mahdollisuutta ja lisää kaupungin järjestämisvastuun piiriin kuuluvaa palveluvalikoimaa. Vaikutusten arviointi Asiakas- ja yritysvaikutuksiltaan positiivinen Esitys Perusturvajohtaja Mari Antikainen päättää 1. hyväksyä palvelusetelin otettavaksi käyttöön lapsiperheiden kotipalvelussa alkaen 2. vahvistaa lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelin enimmäisarvoksi 27,00 /tunti 3. päättää hyväksyä nykyisten kotipalvelun palvelusetelituottajien toiminnan laajentamisen lapsiperheiden kotipalveluun ja päättää hakea lisää palveluntuottajia lapsiperheiden kotipalveluun. Valmistelija Marketta Kolari puh Soile Hiltula puh Mari Annika Antikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 48 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy perusturvajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Asianro 350/ /2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot, kulukorvaukset ja käynnistämiskorvaus sekä korvaus oman auton käytöstä v Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen Sosiaalipalvelujen hallinto Perhehoidon palkkioiden ja korvausten vähimmäismäärät on määritelty perhehoitajalaissa (312/1992). Kuopion kaupungissa lastensuojelun sijaishuollon hoitopalkkiot ja kulukorvaukset ovat olleet vähimmäistasoa korkeammat. Kuopiossa voimassa olevat palkkiot ja kulukorvaukset sekä niihin kohdistuvat korotukset jaetaan esityslistan viiteaineistona. Kuopion kaupungin tulee tarkistaa lastensuojelun perhehoidon palkkiot, kulukorvaukset ja käynnistämiskorvaus sekä korvaus oman auton käytöstä vuodelle Lisäksi tukiperheenä eikä tukihenkilöinä toimivien palkkioita ei ole Kuopiossa korotettu moneen vuoteen, joten tukihenkilöpalkkiota esitetään korotettavaksi Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön suosituksen mukaiseksi: hoitopalkkio 96,00 euroa/kuukausi ja kulukorvaus 54,50 euroa/kuukausi alkaen. Tukiperheiden palkkioita esitetään korotettavaksi: hoitopalkkio 29,78 euroa/vuorokausi ja kulukorvaus 21,72 euroa/vuorokausi. Vaikutusten arviointi Esitys Indeksikorotus vahvistaa perhehoitajien asemaa. Taloudellisena vaikutuksena indeksikorotus lisää lapsiperhepalveluiden menoja ennakoimattomasti noin euroa vuodelle Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut maksuja koskevan kuntaohjeen , joten taloudellista vaikutusta ei ole huomioitu talousarviossa, eikä sille ole määrärahavarausta. Perhehoitajalaki edellyttää maksujen tarkistamista. Perusturvajohtaja Mari Antikainen - Kuopion kaupunki tarkistaa lukien lastensuojelun perhehoidon palkkiot, kulukorvaukset ja käynnistämiskorvaus sekä korvaus oman auton käytöstä vuodelle 2015 sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaisesti. - Kuopion kaupunki vahvistaa lukien tukihenkilönä toimivien palkkioita Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön suosituksen mukaiseksi: hoitopalkkio 96,00 euroa/kuukausi ja kulukorvaus 54,50 euroa/kuukausi sekä tukiperheenä toimivien hoitopalkkio 29,78 euroa/vuorokausi ja kulukorvaus 21,72 euroa/vuorokausi - toteaa, että perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten indeksikorotukseen ei ole vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa määrärahavarausta, joten taloudellinen vaikutus annetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 49 Liitteet Kuopion kaupungin lastensuojelun perhehoidon palkkiot, kulukorvaukset ja käynnistämiskorvaus sekä ko _5_0.pdf Valmistelija Marketta Kolari puh Mari Annika Antikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy perusturvajohtajan esityksen. Päätös Merkittiin, että jäsenet Antti Kivelä ja Sanna Mertanen poistuivat kokouksesta klo tämän asian käsittelyn alussa. Palvelualuejohtaja täydensi päätösehdotustaan siten, että tästä päätöksestä aiheutuva menolisäys katetaan lapsiperhepalvelujen sisältä. Lisäksi palvelualuejohtaja ehdotti, että lautakunta hyväksyy liitteen mukaisen luettelon Kuopion kaupungin lastensuojelun perhehoidon palkkioista, kulukorvauksista ja käynnistämiskorvauksista sekä korvauksen oman auton käytöstä vv hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan täydennetyn ehdotuksen.

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) Asianro 3428/ /2015 Kehitysvammaisten erityishuollosta perittävät ylläpitomaksut alkaen Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen Sosiaalipalvelujen hallinto Tausta Kehitysvammaisten ylläpitomaksua määriteltiin vuonna 2012 uudelleen, kun Pohjois-Suomen ent. Rovaniemen hallinto-oikeus oli päättänyt, ettei kehitysvammaisten asumispalveluun liittyvässä ateriapalvelussa ollut materiaalikustannuksia lukuun ottamatta kyse sellaisesta asiakasmaksulaissa tarkoitetusta ylläpidosta, josta aiheutuneista kustannuksista voitaisiin periä maksu. Valviralle oli tullut Rovaniemen hallinto-oikeuden ratkaisun perusteella useita kyselyjä siitä, mitä maksuja kehitysvammaisten erityishuollosta perittäviin asiakasmaksuihin saa sisällyttää, joten Valvira antoi asiasta ohjeen kunnille, kuntayhtymille ja kuntien yhteistoiminta-alueille. Asiaa on myöhemmin vuonna 2014 linjattu uudelleen, kun korkein hallintooikeus päätti, että Pohjois-Suomen ent. Rovaniemen hallinto-oikeus oli tulkinnut kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyvää ylläpidon käsitettä virheellisesti ja tällä oli ollut olennainen vaikutus hallinto-oikeuden ratkaisuun. Hallinto-oikeuden päätösten johdosta ylläpidon soveltamiskäytäntö oli viime vuosina epäyhtenäistynyt ja julkinen etu vaatii päätöksen purkamista. Valviran ohje kehitysvammaisten ylläpitomaksusta on nyt poistettu Valviran internetsivulta. Kehitysvammaisten erityishuollon periaatteita Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) mukaan erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumista yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito. Erityishuoltoon kuuluvia palveluita ovat kehitysvammaisuuden johdosta tarvittavat palvelut ja tukitoimet, esimerkiksi asumisen järjestäminen sekä yksilöllinen hoito ja huolenpito. Erityishuollosta voidaan periä maksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 43 pykälässä säädetään. Lain tarkoittamaa ylläpitoa ovat sellaiset palvelut ja tukitoimet, joita järjestetään riippumatta henkilön vaikeavammaisuudesta tai hänen erityishuollon tarpeestaan. Kehitysvammalakia säädettäessä todettiin mm., että normaalisuusperiaatteen toteuttaminen edellyttää maksun perimistä ylläpidosta. Maksu voidaan periä esimerkiksi tavanomaisista asumis-, ravinto- ja muista vastaavista menoista aiheutuneista kustannuksista. Palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Kehitysvammaisten erityishuollossa ylläpidosta voidaan periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa ja lapsen osittaista

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 50 Korkeimman hallinto-oikeuden linjaus ylläpitoa sen lukuvuoden loppuun, jona hän täyttää 16 vuotta. Maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Korkein hallinto-oikeus katsoi (KHO 2014:186), että normaalisuusperiaatteen puitteissa asumispalveluihin liittyviin ateriamaksuihin osana maksullista ylläpitoa saattoi kuulua paitsi ruoan raaka-aineiden myös ruoan säilyttämisestä ja valmistamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan luettuna vedestä, energiasta, kunnossapidosta, kuljettamisesta ja työvoiman käytöstä aiheutuvat kustannukset. Ateriapalveluista oli siten mahdollista periä kunnan määräämä kohtuullinen maksu, joka oli enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan linjannut, että niissä tapauksissa, joissa kehitysvammahuollon asiakkaan erityishuoltoon ei käytännössä sisälly, eikä erityishuolto-ohjelmaan ole kirjattu, että asiakas osallistuu ruoan valmistukseen tai että häntä avustettaisiin ruoan valmistuksessa, ateriapalveluiden maksulliseen ylläpito-osaan kuuluvat paitsi ruoan valmistuksessa tarvittavat raaka-aineet myös ruoan valmistamisesta sekä säilyttämisestä aiheutuvat työvoimakustannukset. Ateriamaksun perusteena oleviin kustannuksiin kuuluvat siten myös kustannukset, jotka aiheutuvat työvoiman, veden, energian ja kuljetusten käyttämisestä aiheutuneista kustannuksista. Kuopiossa kehitysvammaisten ylläpitomaksuksi on vahvistettu 314,90 euroa kuukaudessa (sisältää ainoastaan raaka-ainekustannukset), joka ei tällä hetkellä sisällä ruuan raaka-aineiden lisäksi muita ruuan säilyttämisestä ja valmistamisesta aiheutuvia kustannuksia, mukaan luettuna vedestä, energiasta, kunnossapidosta, kuljettamisesta ja työvoiman käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Toimenpiteet korkeimman hallinto-oikeuden linjauksen johdosta Kuopion kaupungin tulee linjauksen johdosta tarkistaa kehitysvammaisten ylläpitomaksun suuruutta ja linjata ylläpitomaksun perimisen käytäntöä kehitysvammaisten asumispalvelussa. Samalla on syytä tarkistaa linjausta nykyiseen ylläpitomaksuun sisältyneestä 5 vrk:n poissaolokarenssista. Ylläpitomaksua on hyvitetty asumispalvelun poissaolon ajalta (esim. kotiloman ajaksi) vasta kuudennesta vuorokaudesta alkaen. Maksun korottuessa on kohtuullista, että ylläpitomaksua hyvitetään jokaisesta päivästä. Lisäksi valmistelussa on tullut ilmi, että normaalisuusperiaatteen mukaisesti kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvassa työ- ja päivätoiminnassa annettavat ateriat voidaan rinnastaa tavanomaisiin ruokamenoihin, jotka syntyvät kaikille kehitysvammasta riippumatta. Myös asiakasmaksuja on työ- ja päivätoiminnassa syytä tarkistaa vastaamaan niiden valmistamisesta aiheutuvia todellisia kustannuksia. Vaikutusten arviointi Kehitysvammalakia säädettäessä todettiin, että normaalisuusperiaatteen toteuttaminen edellyttää maksun perimistä ylläpidosta. Kaupungin talouden kannalta linjaus vastaa paremmin aterioiden tuottamisesta aiheutuvia todellisia kustannuksia. Linjaus sujuvoittaa myös laskutusprosessia ja vähentää siten työvoiman lisätarvetta. Linjaus siitä, että palveluntuottaja perii ylläpitomaksun suoraan asiakkaalta vähentää pitkällä tähtäyksellä kaupungille koituvia piilokustannuksia, koska kaupunki on tähän asti kompensoinut ylläpitomaksua asiakkaan poissaolon osalta riippuen voimassa olevien palveluntuot-

29 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (37) 50 tajien puitesopimusten ehdoista. Taloudellinen vaikutus: Vuodelle 2015 ennakoidaan asiakasmaksutulojen lisäystä arviolta euroa. Yritysten kuuleminen on pidetty Esitys Perusturvajohtaja Mari Antikainen päättää - vahvistaa kehitysvammaisten ylläpitomaksuksi 470,83 /kk sillä perusteella, että ylläpitomaksuun sisältyy ruoan raaka-aineiden lisäksi myös muita ruoan säilyttämisestä ja valmistamisesta aiheutuvia kustannuksia, mukaan luettuna vedestä, energiasta, kunnossapidosta, kuljettamisesta ja työvoiman käytöstä aiheutuvia kustannuksia ja toteaa, että ylläpitomaksu koostuu aterioiden keskimääräisestä vuorokausikustannuksesta (14 /vrk) ja muun ylläpidon keskimääräisistä kustannuksista 45 /kk (yhteisesti käytössä olevat tuotteet, kuten pyykinpesu- ja astianpesuaineet sekä siivousaineet ja laitteet ym. yleiseen viihtyvyyteen vaikuttavat tuotteet). Maksu ei sisällä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tuotteita. - ylläpitomaksun perii Kuopion kaupunki omien yksiköidensä osalta ja palveluntuottajat omien yksiköidensä osalta. Palveluntuottaja vähentää suoraan Kuopion kaupungilta perimäänsä palvelumaksua 470,83 /kuukaudessa, joka on samalla palveluntuottajan asiakkaalta perimän ylläpitomaksun enimmäismäärä alkaen ylläpitomaksua hyvitetään asiakkaalle takaisin aterioiden osalta 14 /vrk jokaisesta poissaolopäivästä - kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvassa työ- ja päivätoiminnassa tarjottavista aterioista peritään 6 /ateria sisältäen jälkiruoan alkaen. Kuopion kaupungin järjestämään työ- ja päivätoimintaan osallistuessaan asiakas maksaa aterioistaan, jolloin palveluntuottajan on hyvitettävä 6 /toimintapäivä, mikäli hän maksaa ateriamaksua palveluntuottajalle. Mikäli asiakkaan koulu tarjoaa ilmaisen lounaan, on hänen ylläpitomaksustaan hyvitettävä 4 / koulupäivä. Valmistelija Aki Kaskinen puh Mari Annika Antikainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi