Vihdin kirkkovaltuuston kokous 2/08 Seurakuntatalossa torstaina klo

Transkriptio

1 Vihdin kirkkovaltuuston kokous 2/08 Seurakuntatalossa torstaina klo Puheenjohtajana toimi Timo Roms ja sihteerinä Jarmo Kuosa. 1. Kokouksen avaus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kahden pöytäkirjantarkastajan valinta Työjärjestyksen hyväksyminen Johtavan nuorisotyönohjaajan viran perustaminen ja viran johtosäännön hyväksyminen Johtavan diakonian viranhaltijan viran perustaminen ja viran johtosäännön hyväksyminen Laajaa yliopistotutkintoa edellyttävän kanttorin viran perustaminen ja kanttorin viran johtosäännön hyväksyminen sekä lausunnon antaminen tuomiokapitulille Seurakuntatutkimus Valtuustoaloitteet Ilmoitusasiat Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen 22 Kokouksessa läsnä: Ali-Mattila Liisa Autelo Asko Ek Raimo Hemminki Irma Jalava Paula Jokela Hanna Kaartinen Kyösti Kaarto Rakel Kaipainen Tytti-Kaarina Kallio Ulla Kontia Irene Korpela Raija Kuusisto Annikki Laitinen Tiina Leväniemi Pirjo Lindroos Aila Litja Tuovi Morko Riitta Nieminen Pekka Norrgård Anja Oksa Eva Pelkonen Aamos Pulkkinen Rauno Roms Timo Sahramaa Arto Salonen Pentti Selenius Leila Skyttä Pietari Säiläkivi Paavo Valtonen Vesa Viherkanto Kari Väre Katriina Poissa: Marja-Liisa Ek, tilalla Kyösti Kaartinen Seija Hacklin, tilalla Aila Lindroos Outi Huitu, tilalla Arto Sahramaa Minna Kuosa Muut läsnä olevat: Kuosa Jarmo, talousjohtaja Valkeapää Pekka, kirkkoherra Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, liite I. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pekka Nieminen ja Katriina Väre.

2 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen, jonka aluksi Timo Roms piti alkuhartauden. Alkuhartauden päätteeksi veisattiin virsi 501. NIMENHUUTO: Suoritettiin nimenhuuto. Saapuvilla oli 29 varsinaista valtuutettua ja 3 varavaltuutettua eli yhteensä 32 valtuutettua. Varsinaisten valtuutettujen esteet hyväksyttiin kokouksesta poissaolon syyksi. KV 13 asia n:o 2 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kokouskutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta (KJ 8:5,2). Esityslista liitteineen on toimitettava valtuutetuille vähintään kolme päivää ennen kokousta (KV:n työjärjestys 8,2 ). Kokouskutsu asialuetteloineen ja esityslista on lähetetty Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet kirkkovaltuuston jäsenistä on saapuvilla (KL 7:4,1). Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KV 14 asia n:o 3 KAHDEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 4,1 :n mukaan kirkkovaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Valtuusto voi erikseen päättää, että pöytäkirja tai sen osa tarkastetaan heti. Valittaneen kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Pekka Nieminen ja Katriina Väre. KV 15 asia n:o 4 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asiat otetaan esityslistalle puheenjohtajan määräämään järjestykseen ja käsitellään, jollei valtuusto toisin päätä, esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Asioiden käsittelyn pohjana on kirkkoneuvoston ehdotus (KV:n työjärjestys 9 ). Kirkkovaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä (KV:n työjärjestys 1,1 ).

3 Esityslista hyväksyttäneen kokouksen työjärjestykseksi. KV 16 asia n:o 5 KN 26 JOHTAVAN NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRAN PERUSTAMINEN JA VIRAN JOHTO- SÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto on kokouksessaan hyväksynyt seurakunnan henkilöstön rakenneuudistuksen. Yksi osa tätä uudistusta on väliesimiesjärjestelmän luominen nuorisotyöhön siten, että työalalle perustetaan johtavan nuorisotyönohjaajan virka. Johtava nuorisotyönohjaaja on samalla kertaa työalansa johtaja ja työalalla toimivien nuorisotyönohjaajien lähiesimies tai väliesimies muutoin kirkkoherrajohtoisessa seurakunnassa. Nuorisotyön työalan työtiimiin kuuluu myös teologeja (Vihdin seurakunnassa kolme), joiden esimiehenä toimii kirkkoherra. Teologit ovat johtavan nuorisotyönohjaajan ja koko työtiimin teologisia asiantuntijoita, jotka toimivat tässä tehtävässä papiston työnjakokirjassa sovitulla tavalla. Väliesimiesjärjestelmä on syntynyt vähitellen kirkon keskeisimmille työaloille suuriin seurakuntiin. Ensi vaiheessa väliesimiehiksi on nimetty teologeja, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että väliesimiehiksi on nimetty substanssi eli asiaosaajia kyseiseltä työalalta. Tässä nimeämisessä on ollut vain se ongelma, että kirkkojärjestys ei tunne väliesimiesjohtajuutta, vaan ainoastaan kirkkoherran esimiesaseman ja johtajuuden suhteessa hengellisessä työssä toimiviin viranhaltijoihin (KJ 6:34). Lisäksi on todettava, ettei kokonaiskirkon tasolla ole määritelty yhtenäisiä työalajohtajien kelpoisuusvaatimuksia tai ehtoja ja sen tähden piispainkokous selvitteleekin asiaa parhaillaan. Kirkkoherralla on siis kokonaisvastuu seurakunnan johtamisesta (strateginen johtaminen). Käytännössä vähänkin suurempi seurakunta joutuu hajauttamaan johtajuutta useammalle tasolle. Työalajohtajat ovat esimiesasemassa ja vastaavat organisaation toimivuudesta käytännön tasolla (operatiivinen johtaminen). Kirkkomme vähitellen omaksuman käytännön mukaisesti neljän nuorisotyönohjaajan seurakuntaan, kuten Vihtiin, on aiheellista perustaa johtavan nuorisotyönohjaajan virka. Nuorisotyössä olisi siten viranhaltija, joka vastaa seurakunnan perustehtävän toteuttamisesta työalalla, tavoitteiden asettamisesta ja niiden toteuttamiseen tähtäävästä suunnittelusta. Johtavan nuorisotyönohjaajan viran perustaminen on senkin tähden tarpeellista, että työntekijöillä on suuressa työyhteisössä oikeus lähiesimieheen, joka tukee työntekijää, toimii työtiimin koordinaattorina ja vastaa sen sisäisestä ja ulkoisesta tiedonkulusta. Myös uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) käyttöönotto vaatii toimivan esimiesjärjestelmän luomista. Kirkossamme nuorisotyössä toimii tällä hetkellä arviolta melkein 100 viranhaltijaa johtajan, vastaavan työntekijän tai nuorisotiimin vetäjän tehtävissä. Nimikkeellä johtava nuorisotyönohjaaja toimii kaksi viranhaltijaa. Kehityksen suunta on kuitenkin selvästi se, että johtavan nuorisotyönohjaajan virkoja perustetaan lisää, kunhan viran kelpoisuusehdot saadaan määritellyksi ja kirkkojärjestys uudistuu väliesimiesjärjestelmää tukevaksi. Vihdin seurakunnassa on ollut tähän saakka käytössä noin kahden vuoden ajan vastaavan nuorisotyönohjaajan virkanimike. Tähän virkaan ei ole kuitenkaan kuulunut lähiesimiesasemaa suhteessa toisiin nuorisotyönohjaajiin. Nuorisotyönohjaajat ja nuorisotiimin teologit ovat sitä mieltä, että lähiesimiesjärjestelmän luominen on tässä vaiheessa aiheellista.

4 Vihdin seurakunta ei ole perustamassa kokonaan uutta virkaa nuorisotyöhön, vaan muuttamassa yhden nuorisotyönohjaajan viroista johtavan nuorisotyönohjaajan viraksi. Perustettavaan virkaan järjestettäisiin sisäinen haku nykyisten nuorisotyönohjaajien keskuudessa ja virka täytettäisiin kirkkoneuvoston päätöksellä heti viran perustamisen jälkeen. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se muuttaa yhden nuorisotyönohjaajan viroista johtavan nuorisotyönohjaajan viraksi. Kirkkoneuvosto hyväksyy johtavan nuorisotyönohjaajan viran johtosäännön (liite), joka tulee voimaan sitten, kun kirkkovaltuusto on perustanut ko. viran. KV 17 asia n:o 6 KN 27 JOHTAVAN DIAKONIAN VIRANHALTIJAN VIRAN PERUSTAMINEN JA VIRAN JOHTO- SÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto on kokouksessaan hyväksynyt seurakunnan henkilöstön rakenneuudistuksen. Yksi osa tätä uudistusta on väliesimiesjärjestelmän luominen diakoniatyöhön siten, että työalalle perustetaan johtavan työntekijän virka, joka saa nimikkeekseen: Johtava diakonian viranhaltija. Johtava diakonian viranhaltija on samalla kertaa työalansa johtaja ja työalalla toimivien diakonian viranhaltijoiden lähiesimies tai väliesimies muutoin kirkkoherrajohtoisessa seurakunnassa. Diakonian työalan työtiimiin kuuluu myös teologeja (Vihdin seurakunnassa kolme), joiden esimiehenä toimii kirkkoherra. Teologit ovat johtavan diakoniaviranhaltijan ja koko työtiimin teologisia asiantuntijoita, jotka toimivat tässä tehtävässä papiston työnjakokirjassa sovitulla tavalla. Väliesimiesjärjestelmä on syntynyt vähitellen kirkon keskeisimmille työaloille suuriin seurakuntiin. Ensi vaiheessa väliesimiehiksi on nimetty teologeja, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että väliesimiehiksi on nimetty substanssi eli asiaosaajia kyseiseltä työalalta. Tässä nimeämisessä on ollut vain se ongelma, että kirkkojärjestys ei tunne väliesimiesjohtajuutta, vaan ainoastaan kirkkoherran esimiesaseman ja johtajuuden suhteessa hengellisessä työssä toimiviin viranhaltijoihin (KJ 6:34). Lisäksi on todettava, ettei kokonaiskirkon tasolla ole määritelty yhtenäisiä työalajohtajien kelpoisuusvaatimuksia tai ehtoja ja sen tähden piispainkokous selvitteleekin asiaa parhaillaan. Kirkkoherralla on siis kokonaisvastuu seurakunnan johtamisesta (strateginen johtaminen). Käytännössä vähänkin suurempi seurakunta joutuu hajauttamaan johtajuutta useammalle tasolle. Työalajohtajat ovat esimiesasemassa ja vastaavat organisaation toimivuudesta käytännön tasolla (operatiivinen johtaminen). Kirkkomme vähitellen omaksuman käytännön mukaisesti seurakuntaan, jossa on vähintään neljä diakonian virkaa on aiheellista perustaa johtavan virka. Vihdissä on 5 diakonian virkaa ja lisäksi aikuistyöntekijä toimii diakonian viranhaltijoiden kanssa samassa työtiimissä. Johtava diakonian viranhaltija olisi viranhaltija, joka vastaa seurakunnan perustehtävän toteuttamisesta työalalla, tavoitteiden asettamisesta ja niiden toteuttamiseen tähtäävästä suunnittelusta. Johtavan diakonian viran perustaminen on senkin tähden tarpeellista, että työntekijöillä on suuressa työyhteisössä oikeus lähiesimieheen, joka tukee työntekijää, toimii työtiimin koordinaattorina ja vastaa sen

5 sisäisestä ja ulkoisesta tiedonkulusta. Myös uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) käyttöönotto vaatii toimivan esimiesjärjestelmän luomista. Kirkossamme diakoniatyössä toimii tällä hetkellä 24 johtavaa diakonian viranhaltijaa. Kehityksen suunta on kuitenkin selvästi se, että johtavia diakonian virkoja perustetaan lisää, kunhan viran kelpoisuusehdot saadaan määritellyksi ja kirkkojärjestys uudistuu väliesimiesjärjestelmää tukevaksi. Vihdin seurakunnassa on ollut tähän saakka käytössä noin yhdeksän vuoden ajan vastaavan diakoniaviranhaltijan virkanimike, joka virka on sovittu kiertäväksi viraksi diakonian viranhaltijoiden keskuudessa. Tähän virkaan ei ole kuitenkaan kuulunut lähiesimiesasemaa suhteessa toisiin diakoniaviranhaltijoihin. Vihdin seurakunta ei ole perustamassa kokonaan uutta virkaa diakoniatyöhön, vaan muuttamassa yhden diakonian viroista johtavan diakonianviranhaltijan viraksi. Perustettavaan virkaan järjestettäisiin sisäinen haku nykyisten diakonian viranhaltijoiden keskuudessa ja virka täytettäisiin kirkkoneuvoston päätöksellä heti viran perustamisen jälkeen. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se muuttaa yhden diakonian viroista johtavan diakonian viranhaltijan viraksi. Kirkkoneuvosto hyväksyy johtavan diakonian viranhaltijan viran johtosäännön (liite), joka tulee voimaan sitten, kun kirkkovaltuusto on perustanut ko. viran. KV 18 asia n:o 7 KN 28 LAAJAA YLIOPISTOTUTKINTOA EDELLYTTÄVÄN KANTTORIN VIRAN PERUSTAMI- NEN JA KANTTORIN VIRAN JOHTOSÄÄNNÖN HYVÄKSYMINEN SEKÄ LAUSUNNON ANTAMINEN TUOMIOKAPITULILLE Kirkkoneuvosto on kokouksessaan hyväksynyt seurakunnan henkilöstörakenneuudistuksen, jonka yhtenä osana on laajaa yliopistotutkintoa edellyttävän kanttorin viran perustaminen (entinen A- kanttorin virka). Ko. viran perustaminen tulee harkittavaksi, kun kanttori Martti Kilpeläinen jää eläkkeelle syyskuun alussa Seurakunnassa voi olla kolmentasoisia kanttorin virkoja kelpoisuusehtoineen: - muuta tutkintoa edellyttävä (C) kanttorin virka, jonka kelpoisuusehtona on ammattikorkeakoulun muusikon tutkinto; - ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä (B) kanttorin virka, jonka kelpoisuusehtona on Sibelius- Akatemiassa suoritettu maisterin tutkinto; - laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä (A) kanttorin virka, jonka kelpoisuusehtona on Sibelius- Akatemiassa suoritettu maisterin tutkinto + toinen maisterin tutkinto ( A-tason suoritus ) tai lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Piispainkokouksen tekemän päätöksen mukaisesti A- tason suoritus voi olla urkujen soitosta, laulusta tai musiikin johtamisesta. KJ 6:40 mukaisesti tuomiokirkkoseurakunnassa tulee olla vähintään yksi ns. laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorin virka, muutoin seurakunnat saavat itse päättää, minkä tason ne kanttorin

6 viralle valitsevat. Käytännössä laajaa yliopistotutkintoa edellyttäviä kanttorin virkoja näyttää olevan suurimmissa seurakunnissa (yli jäsentä), joissa musiikkitoiminta on monipuolista ja se vaatii koordinointia, johtamista ja ammatillisesti korkeatasoista osaamista. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö alemmalta koulutustasolta tulevat kanttorit voisi tehdä yhtä lailla korkeatasoista kirkkomusiikkia jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan kuorotoiminnassa. Vihdin seurakunnassa on kolme ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävää (entinen B) kanttorin virkaa, joista yksi on tarkoitus muuttaa laajaa yliopistotutkintoa edellyttäväksi kanttorin viraksi (entinen. A-kanttori). Syyt laajaa yliopistotutkintoa edellyttävän kanttorinviran perustamiselle ovat seuraavat näkökohdat: Seurakunnan koko ja musiikkitoiminnan laajuus. Koordinaattorin tarve kanttoreiden keskuudessa ja yleisesti seurakunnan musiikkitoiminnan kehittämisessä. Pyrkimys kehittää kirkkomusiikkia edelleen korkealla tasolla jumalanpalveluselämässä sekä kuoroettä konserttitoiminnassa. KJ 6:39 mukaisesti kanttorin tehtävänä on johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa. Hän vastaa musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa, opettaa rippikoulussa, hoitaa muutenkin musiikkikasvatustyötä ja edistää musiikin käyttöä seurakunnan eri toiminnoissa. Kanttori vastaa myös seurakunnan soittimien hoidosta. Kanttorin tehtävistä määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston hyväksymässä johtosäännössä. Laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään kanttorin virkaan kuuluvat koordinointitehtävät ja vastuu kirkkomusiikin yleisestä kehittämisestä sekä koulutusvaatimukset antavat aiheen sijoittaa ko. viran UPJ:n mukaisesti vaativuusryhmään 602. Kanttorin viran auki laittamisen yhteydessä kirkkoneuvosto määrittelee tuomiokapitulille viran erityiset tarpeet ja tehtävät, KJ 6: 32 a, 42. Viran perustamispäätös on alistettava KJ 6:9 :n mukaisesti tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Kirkkoneuvosto päättää ehdottaa kirkkovaltuustolle, että se perustaa alkaen laajaa yliopistotutkintoa edellyttävän kanttorin viran. Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä kanttorinviran johtosäännön, liite ja antaa valmiiksi lausunnon ko. viran tarpeista ja tehtävistä tuomiokapitulille, liite. Johtosääntö ja ko. lausunto tulevat voimaan, jos kirkkovaltuusto perustaa laajaa yliopistotutkintoa edellyttävän kanttorin viran. Päätös alistetaan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. KV 19 asia n:o 8 KN 30 SEURAKUNTATUTKIMUS 2008

7 Vihdin seurakunta on parhaillaan valmistelemassa strategiaa, jonka linjaukset seurakuntatyön suunnasta ulottuvat vuoteen Strategiatyöskentelyn tukemiseksi seurakunta järjesti alkuvuodesta 2008 seurakuntatutkimuksen, jonka suoritti Tietoykkönen Jyväskylästä. Seurakuntatutkimuksen puhelinhaastattelussa selviteltiin 400 vihtiläisen mielipiteitä ja kokemuksia Vihdin seurakunnasta. Seurakuntatutkimus on lähetetty kaikille kirkkovaltuuston jäsenille joko sähköpostina tai paperitulosteena. Seurakuntatutkimusta esitellään kirkkoneuvostossa ja sen pohjalta käydään yleiskeskustelu sekä seuraavassa kirkkovaltuuston kokouksessa tulokset esittelee Tietoykkösen edustaja. Kirkkoneuvosto keskustelee tutkimuksen tuloksista ja antaa sen tulokset edelleen kirkkovaltuuston pohdittavaksi. Tietoykkösen edustajan ollessa estynyt tulemaan kokoukseen, asian käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen. KV 20 asia n:o 9 VALTUUSTOALOITTEET Jos kirkkovaltuuston jäsen haluaa saattaa jonkin asian valtuuston käsiteltäväksi, on hänen tehtävä siitä kirjallinen esitys valtuuston puheenjohtajalle, jonka on viivytyksettä toimitettava se kirkkoneuvoston valmisteltavaksi (KJ 8:4). Aloitteen voi tehdä muulloinkin kuin kokouksessa. Pietari Skyttä teki aloitteen nuorten tilan tekemiseksi Vihdin seurakuntataloon ja kesän rippikoululeirien teologien palkkauksen tarkistamiseksi. KV 21 asia n:o 10 ILMOITUSASIAT Seuraava kirkkovaltuuston kokous on Ilmoitusasiat merkittiin tietoon saatetuiksi. KV 22 asia n:o 11 VALITUSOSOITUS JA KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Kirkkovaltuuston kokouksesta laadittavaan pöytäkirjaan liitetään virallinen valitusosoitus. Kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjaan liitetään valitusosoitus. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello