Joensuulaisten lapsiperheiden ulkoilutottumukset ja -toivomukset

Transkriptio

1 Tulosten yhteenveto 1 (15) Joensuulaisten lapsiperheiden ulkoilutottumukset ja -toivomukset Johdanto Luonnossa liikkumisella on todettu olevan useita terveyshyötyjä. Luontoliikunta on monipuolista ja se ei ole aikaan eikä paikkaan sidottu. Liikunta itsessään on jo hyödyllistä, mutta luontoliikuntaa harrastamalla on mahdollista saavuttaa vielä suurempi määrä hyötyjä liikkumisesta. Tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että luonnossa liikkuminen tuottaisi enemmän terveyshyötyjä liikkujalle kuin sisätiloissa tehtävä liikunta (Bowler, Buyung-Ali, Knight & Pullin 2010). Luonnossa tapahtuvalla liikunnalla ei saavuteta ainoastaan fyysistä hyvinvointia, vaan se parantaa myös henkistä hyvinvointia. Esimerkiksi tutkimuksen perusteella (Mackay & Neill 2010) luontoliikunta vähensi henkilöiden huolestuneisuutta. Tutkijat huomasivat, että mitä luonnonmukaisempi ja koskemattomampi luonto on, sitä suurempi vaikutus luontoliikunnalla oli huolestuneisuuden vähenemiseen. Jo yksi luontoliikunta kerta vaikuttaa lyhytaikaisesti henkilön mielenalaan, vähentäen negatiivisia tunteita ja lisäten positiivista mieltä. Lisäksi luontoliikunta vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon. (Crust, Henderson & Middleton 2013.) Kuntiin kohdistuvien säästöpaineiden alla luontoliikuntaan satsaaminen kannattaa. Luontoliikunta on kustannustehokasta, sillä se ei välttämättä edes vaadi mitään rakenteita. Kuitenkin jo pienillä investoinneilla voidaan lisätä luontoliikunnan houkuttelevuutta tarjoamalla kuntalaisille hyvin hoidettuja retkeilyreittejä ja luontopolkuja. Tämä kysely on osa luonto liikuttaa kuntalaista -hanketta, jonka tavoitteena on aktivoida joensuulaisia lapsiperheitä luontoliikuntaan. Hanke tukee osaltaan Joensuun kaupungin Rajaton tulevaisuus -strategian tavoitteita pyöräily ja liikunta -teeman osalta. Kyselyn pyrkimyksenä oli saada selville miten joensuulaiset lapsiperheet ulkoilevat sekä miksi he ulkoilevat tai eivät ulkoile. Lisäksi kyselyn avulla pyritään kohdistamaan luontoliikuntaa koskeva tiedotus oikeisiin viestintäkanaviin, jotta kohderyhmä tavoitettaisiin mahdollisimman hyvin. Perustiedot Luonto liikuttaa kuntalaista -hanke polkaistiin käyntiin joensuulaisille lapsiperheille tehdyllä kyselyllä. Kysely totutettiin sähköisenä ja sitä jaettiin sekä koulujen ja päiväkotien kautta Wilma-viestinä. Lisäksi kyselystä kerrottiin myös Joensuun Uutisten painetussa ja sähköisessä muodossa. Kysely oli avoinna Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia, kaiken kaikkiaan niitä kertyi 460, joka on 5,2 % joensuulaisista lapsiperheistä (vuoden 2015 tilasto).

2 Tulosten yhteenveto 2 (15) Taustatiedot Vastaajista 15,54 % (N=71) ilmoitti, että perheeseen kuuluu yksi vanhempi. Suurimpaan osaan vastaajista, 84, 46 % (N=386), kuului siis kaksi tai useampia vanhempia. Verrattuna koko Joensuun vuoden 2015 tilastoihin, yksinhuoltajaperheet edustivat melkein kolmas osaa perhetyypeistä (27, 44 %), joten yksinhuoltajaperheet vastausryhmänä ovat hiukan aliedustettuja tässä kyselyssä. Kyselyssä kysyttiin myös lapsien syntymävuotta ja määrää. Yksilapsisia perheitä vastaajista oli 16,63 % (N=76). Kaksilapsisia perheitä oli 45,51 % (N=208). Perheitä, joissa oli kolme lasta, oli 21,44 % (N=98) vastaajista. 7 % (N=32) vastaajista ilmoitti, että heidän perheessään on neljä lasta. Perheitä, joissa oli viisi lasta tai enemmän, oli 9,41 % (N=43) vastaajista. Vastaajien lasten syntymävuodet ovat vahvasti keskittyneet 2000-luvulle. Eniten lapsia oli syntynyt vuosina Lapsista 36,82 % oli syntynyt kyseisellä aikavälillä. Seuraavaksi eniten lapsia oli syntynyt vuosina , kaiken kaikkiaan 30,42 %. Alle kouluikäiset lapset, eli vuonna 2011 tai sen jälkeen syntyneet, muodostavat kolmanneksi suurimman ryhmän, 17,46 % lapsista. Ennen 2000-lukua syntyneet lapset ovat selkeässä vähemmistössä, kohdistettiinhan kyselyä nimenomaan päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmille. Vuosina syntyneitä lapsia oli 8,98 %. Tätä aikaisemmin syntyneitä lapsia oli vain 2,41 %. Vastaukset eivät jakaantuneet tasaisesti kaupunginosittain. Esimerkiksi Rantakylän ja Utran alueella asuu yhteensä yli joensuulaista (vuoden 2015 tilasto), joka on 16,8 % Joensuun asukasluvusta. Tältä alueelta saatiin kuitenkin vain 8 vastausta, joka käsittää 2 % vastauksista, joten voidaan todeta, että kaupunginosatiedot ovat joidenkin kaupunginosien osalta parhaimmillaan suuntaa-antavia. VASTAUSPROSENT TI KAUPUNGINOSITTAIN Keskusta 8 % 2 % 1 % 12 % Noljakka, Marjala Rantakylä, Utra Niinivaara 5 % 8 % 18 % Kettuvaara, Asevelikylä, Lepikkoaho, Iiksenvaara, Pitkälä, Partisansuo Mulo, Reijola Eno 5 % 7 % 2 % Heinävaara Kiihteysvaara Hammaslahti, Hopealahti, Suhmura 7 % 5 % 20 % Niittylahti Tuupovaara, Kovero Muut

3 Tulosten yhteenveto 3 (15) Ulkoilutottumukset Vastaajilta kartoitettiin heidän perheensä liikunta- ja ulkoilutottumuksia. Tietoa haluttiin nimenomaan liikunnasta, jota tehdään joko koko perheenä tai osan perheenjäsenten kesken. Liikunta- ja ulkoilutottumukset eivät siis kuvaa kattavasti perheen kokonaisliikunta- tai kokonaisulkoilumäärää. Vastaajista valtaosa, 31,95 % (N=146) ilmoitti liikkuvansa perheen kesken 2-3 kertaa viikossa. Neljästä kuuteen kertaa viikossa perheen kanssa liikkuvia oli 17,51 % (N=80). Kerran viikossa liikkuvia perheitä oli 15,32 % (N=70) vastaajista. Lähes yhtä paljon vastaajia ilmoitti liikkuvansa joko joka päivä (14,88 %, N=68) tai kerrasta kolmeen kertaan kuukaudessa (13,79 %, N=63). Harvemmin kuin kerran kuussa liikkuvia perheitä oli 6,56 % (N=30). Näistä viisi perhettä ilmoitti, että he eivät liiku ollenkaan yhdessä. Kuitenkaan kukaan näistä vastaajista ei ilmoittanut seuraavassa kysymyksessä, että he eivät ulkoilisi ollenkaan perheenä. Voidaankin siis olettaa, että nämä vastaajat ovat tulkinneet liikunnan niin, että esimerkiksi yhdessä ulkona oleminen ei ole liikuntaa. Keskimäärin voidaan todeta, että perheet liikkuivat yhdessä 2-3 kertaa viikossa. Perheiden ulkoiluaktiivisuus noudatteli samanlaista kaavaa kuin perheiden liikkumistottumukset. Alla olevasta kuvaajasta voi nähdä kuinka paljon vastaajat ilmoittivat ulkoilevansa koko perheenä tai osan perheenjäsenten kesken. PERHEIDEN ULKOILUAKTIIVISUUS Päivittäin 4-6 kertaa viikossa 2-3 kertaa viikossa Kerran viikossa 1-3 kertaa kuukaudessa Harvemmin 13 % 6 % 12 % 19 % 19 % 31 %

4 Tulosten yhteenveto 4 (15) Asumispaikan ja liikuntatottumuksen välillä ei näyttänyt olevan mitään merkittävää yhteyttä. Keskimäärin kaikilla alueilla liikuttiin, koko perheenä tai osan perheenjäsenten kesken, 2-3 kertaa viikossa. Vastaajat myös ulkoilivat perheenä tai osan perheenjäsenten kesken keskimääräisesti saman verran eli 2-3 kertaa viikossa, tähänkään ei asuinpaikka vaikuttanut. Sen sijaan perhemuodolla näyttäisi olevan jonkin verran vaikutusta perheen ulkoilutottumuksiin. Perheet, joihin kuului kaksi tai useampi vanhempi, ilmoittavat liikkuvansa perheenä tai osan perheenjäsenten kesken 2-3 kertaa viikossa, ja ulkoilevansa perheenä keskimäärin saman verran. Kun taas yksinhuoltajaperheet ilmoittivat liikkuvansa koko perheenä tai osan perheenjäsenten kesken kerran viikossa. Yksinhuoltajaperheet kertoivat ulkoilevansa saman verran perheenä. Lasten ikä tai lasten lukumäärä ei näyttäisi myöskään suuremmin vaikuttaneen vastauksiin. Esimerikiksi esikoisen syntymävuoden perusteella eroa vastausten välille saatiin ainoastaan aikaiseksi, mikäli esikoinen oli syntyny vuoden 2011 tai sen jälkeen. Jos esikoinen oli alle 7 vuotta vanha, näyttivät perheet liikuvan ja ulkoilevan yhdessä keskimäärin 4-6 kertaa viikossa, kun se muiden ikäryhmien kohdalla oli 2-3 kertaa viikossa. Tosin otanta on pieni perheistä, joiden esikoinen on syntynyt vuonna 2o11 tai sen jälkeen, joten tulosta voidaan pitää lähinnä suuntaa-antavana. Valtaosa perheistä ulkoilee pääsääntöisesti sekä arkena, että viikonloppuina ja vaapaapäivinä (66,47 %). Seuraavaksi eniten perheet ulkoilivat pääsääntöisesti vapaapäivinä ja viikonloppuina (29,98 %) ja vain 3,06 % vastaajista ilmoitti heidän perheensä ulkoilevan pääsääntöisesti ainoastaan arkena. Vastaajat ilmoittivat ulkoilevansa tasaisesti kaikkina vuodenaikoina, joten vuodenaikojen vaihteluilla ei näyttäisi olevan suurempia vaikutuksia vastaajien ulkoilutottumuksiin. Lähes kaikki vastaajat (99,35 %) pitivät ulkoilua tärkeänä. Ulkoiluaktiviteetit ja paikat Seuraavissa kysymyksissä vastaajat saivat valita yhden tai useamman vastausvaihtoehdon. SUOSITUIMMAT AKTIVITEETIT ULKOILUAKTIIVISUUDEN MUKAAN 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% K A I K K I P E R H E E T ( N = ) P E R H E E T, J O T K A L I I K K U V A T 4-7 K E R T A A V I I K O S S A ( N = ) Kävely Pyöräily Uinti P E R H E E T, J O T K A L I I K K U V A T V Ä H I N T Ä Ä N K E R R A N V I I K O S S A ( N = ) P E R H E E T, J O T K A L I I K K U V A T 1-3 K E R T A A K U U S S A T A I H A R V E M M I N ( N = 8 9 )

5 Tulosten yhteenveto 5 (15) Perinteiset ulkoiluaktiviteetit kävely, pyöräily ja uinti olivat vastaajien keskuudessa suositumpia. Perheiden ulkoiluaktiivisuus ei merkittävästi vaikuttanut aktiviteettejen valintaa, kuten yllä olevasta taulukosta näkyy. Kävely piti pintansa lähes kaikissa ryhmissä, pyöräily kiilasi suosituimmaksi aktiviteetiksi ainostaan siinä ryhmässä, jossa vastaajat ilmoittivat liikkuvansa vähintään kerran viikossa. Aktiviteettien sekaan ei noussut suuria yllätyksiä. Perinteiset ulkoilutavat näyttävät pitävän pintansa, joskin melkein kolmannes vastaajista (28,01 %) kertoi pelaavansa ulkona Pokemon Go:ta tai jotain vastaavaa mobiilipeliä. Tulosta voidaan pitää huomion arvoisena ja onkin mielenkiintoista mihin suuntaan aktiivisuus mobiilipelien osalta kehittyy. Lisäksi uutena aktiviteettina voidaan myös pitää frisbeegolfin nousua. Vastaajista 14,66 % kertoi harrastavansa liitokiekkogolfia perheen kesken. Kansallisessa Suomen Ladun toteuttamassa Sulka II tutkimuksessa (2011) saatiin ulkoaktiviteettien osalta samankaltaisia tuloksia kuin tässä kyselyssä. Kuntokävely ja kuntolenkkeily nousivat tässäkin tutkimuksessa suosituimmaksi ulkoilumuodoiksi. Virkistysuinti paljastui kyselyssä toisiksi suosituimmaksi ulkoiluaktiviteetiksi. Ainoastaan pyöräilyn osalta Sulka II tutkimus eroaa tästä joensuulaisille lapsiperheille toteutetusta kyselystä. Pyöräily sijoittui vasta neljänneksi suosituimmaksi ulkoiluaktiviteetiksi. Pyöräilyn edelle nousi mökkeily ja marjastus. Kuitenkin on huomioitava, että Sulka II tutkimuksen kohderyhmä oli kaikki yli 12-vuotiaat, kun taas tässä kyselyssä keskityttiin lapsiperheisiin. Joka tapauksessa joensuulaisten lapsiperheiden ulkoiluaktiviteetit ovat melko hyvin linjassa kansallisen tutkimuksen tulosten kanssa. Kotipiha on perheiden yleisin ulkoilupaikka. Vastaajista 87, 53 % (N=400) kertoi ulkoilevansa kotipihalla. Toiseksi suosituin kohde ulkoiluun oli lähimetsä. 75,05 % (N=343) ilmoitti ulkoilevansa lähimetsässä. Kolmanneksi suosituin ulkoilupaikka oli kevyenliikenteen väylät tai tiet 67,39 prosentilla (N=308). Ulkoilualueet, ylläpidetyt rekteilyreitit ja leikkipuistot keräsivät kaikki yli 45 prosentin kannatuksen ulkoilukohteina.vähiten suosittuja ulkoilukohteita oli kaupunkiympäristö ja kansallispuistot. Muut paikat -vastaustaihtoehto keräsi 18,60 % vastuksia. Muista paikoista yli puolet ilmoitti ulkoilevansa mökillä, maalla tai isovanhempien luona. Asuinpaikalla ei näyttäisi olevan kovin suurta vaikutusta siihen, missä perheen kanssa ulkoilee. Ainoastaan Heinävaarassa sekä Rantakylän ja Utran alueella kotipiha ei ollut suosituin ulkoilupaikka. Toisin näiden alueiden otanta on niin pieni, että tulosta ei voida pitää täysin luotettavana. Heinävaarassa suosituin ulkoilukohde oli lähimetsä. Rantakylän ja Utran alueella taas kevyen liikenteen väylä. Myös kaupunginosiin jaettuna, lähimetsä nousi yleisimmin toisiksi suosituimmaksi ulkoilukohteeksi. Ainoastaan neljällä alueella jokin toinen kohde nousi suositummaksi. Mulon ja Reijolan alueella kevyen liikenteen väylä oli toisiksi suosituin ulkoilukohde. Niinivaaran, Penttilän, Repokallion, Vehkaniemen, Opottan ja Petäikkölän alueilla asuvien toisiksi suosituin kohde oli niin ikään kevyen liikenteen väylä. Utran ja Rantakylän alueella toiseksi suosituimman ulkoilukohteen tittelin jakoivat kotipiha ja kevyenliikenteen väylä. Noljakan ja Marjalan alueella toisisksi suosituin ulkoilukohde oli taas ulkoilualue. Huomion arvoinen asia on se, että Niinivaaran, Penttilän, Repokallion, Vehkaniemen, Opottan ja Petäikkölän alueella neljän suosituimman ulkoilupaikan joukkoon nousi ainona leikkipuisto. Tarkemmat tiedot suosituimmista ulkoilukohteista kaupunginosittain näkee alla olevasta taulukosta.

6 Tulosten yhteenveto 6 (15) Kun tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia vertaa kansalliseen Sulka II tutkimukseen (2011), näyttäisi siltä, että joensuulaiset ulkoilevat hiukan keskivertosuomalaista enemmän lähimetsässä. Sulka II tutkimuksen tuloksissa kevyen liikenteen väylät ja kuntopolut olivat suositumpia ulkoilupaikkoja kuin lähimetsä. Lähimetsä sai 68,9 % vastauksista Sulka II tutkimuksessa, kun taas tähän kyselyyn vastanneista lapsiperheistä lähimetsässä ulkoili peräti 75,05 %. Vertauksesta on jätetty pois kotipiha ulkoilupaikkana, sillä Sulka II tutkimuksessa kotipihalla tehtävää ulkoilua ei laskettu sisältyvän ulkoilun määritelmään. SUOSITUIMMAT ULKOILUKOHTEET KAUPUNGINOSITTAIN 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% Kotipiha Lähimetsä Kevyen liikenteen väylä Ulkoilualue Ylläpidetyillä retkeilyreiteillä Koulun/päiväkodin piha Leikkipuisto Perheet menevät pääsääntöisesti ulkoilemaan joko kävellen tai autolla. Kävely (95,19 %) on hiukan suositumpaa kuin autolla ajaminen (88,62 %). Pyörällä mennään ulkoilemaan jo huomattavasti vähemmän (70, 68 %). Julkisia kulkuvälineitä käytetään tuskin lainkaan mentäessä ulkoilemaan (3,94 %). Perheen ulkoiluaktiivisuudella ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta siihen, millä mennään ulkoilemaan (katso alla oleava kaavio). Tosin näyttäisi siltä, että atkiivisemmat perheet menevät myös pyörällä ulkoilemaan. Kun taas passiivisemmat perheet menevät todennäköisemmin joko kävellen tai autolla. Pyöräilyn osalta tuloksissa ilmeni mielenkiintoinen ristiriita. Niistä vastaajista, jotka ilmoittivat pyöräilevänsä yhtenä ulkoiluaktiviteettina, pyörällä meni ulkoilemaan vain 81,87 %. Kuitenkin tämän tutkimuksen määritelmässä pelkästään lähtemällä pyöräilemään he olivat jo ulkoilemassa. Sama ilmiö toistui myös toisin päin. Ne vastaajat, jotka ilmoittivat etteivät pyöräile yhtenä ulkoiluaktiviteettina, heistä kuitenkin 19,51 % käytti pyöriä siirtyessään ulkoilemaan (toki vastaajat ovat voineet tulkita siirtymistä niin, että vanhemmat pyöräilevät ja lapset istuvat pyörän kyydissä/perävaunussa, jolloin he eivät varsinaiseti ulkoile perheenä). Todennäköistä on, että vastaajat ymmärsivät kysymyksen siirtymisestä ulkoiluun erilliselle ulkoilupaikalle menemisenä, ja näin ollen vastaajat eivät huomioineet siirtymistä osaksi ulkoiluaktiviteettia.

7 Tulosten yhteenveto 7 (15) MITEN PERHE MENEE ULKOILEMAAN ULKOILUAKTIIVISUUDEN MUKAAN 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% 4-7 kertaa viikossa (N=141) 1-3 kertaa viikossa (N=227) 1-3 kertaa kuukaudessa tai harvemmin (N=89) Sulka II tutkimuksessa (2011) tutkittiin myös sitä, mitä kulkutapaa vastaajat käyttivät siirtyessään ulkoilupaikalle. Sulka II tutkimus määritteli ulkoilun kotipihan ulkopuolella tapahtuvaksi aktiviteetiksi, jossa pääosin liikutetaan itseään omin lihasvoimin. Tällaista rajausta ulkoiluun ei otettu huomioon tässä kyselyssä, sillä lapsiperheitä haluttiin herätellä ajatukseen, että myös omalla kotipihalla voi ulkoilla ja harrastaa luontoliikuntaa. Kuitenkin Sulka II tutkimuksen tulokset ovat verrattavissa tähän tutkimukseen, koska kysymyksen asettelu oli samankaltainen. Sulka II tutkimuksessa ulkoilupaikalle siirryttiin eniten kävellen tai juosten. Toiseksi eniten ulkoilupaikalle siirryttiin moottoriajoneuvolla. Joensuussa toteutetun kyselyn vastaukset antoivat samat tulokset. Sulka II tutkimuksessa kysyttiin erikseen mitä kulkuneuvoa vastaajat käyttävät talvella tai kesällä. Sulka II tutkimuksen tulosten mukaan pyöräily oli lähes yhtä suosittu kulkutapa ulkoilupaikalle siirryttäessä kesäisin kuin moottoriajoneuvo. Talvella ero oli selkeä moottoriajoneuvolla liikkumisen hyväksi. Myös Sulka II tutkimuksessa huomattiin, että erittäin harva vastaajista siirtyi ulkoilupaikalle julkisella kulkuvälineellä. Tämä sama tulos havaittiin myös tässä tutkimuksessa. Tästä voidaankin tehdä johtopäätös, että julkisten kulkuvälineiden käyttämättömyys ulkoilupaikalle siirryttäessä ei ole ainoastaan Joensuun paikallinen ilmiö, vaan se on havaittavissa koko Suomessa. Asuinpaikalla näyttäisi olevan vaikutusta siihen, käyttääkö perhe polkupyöriä mennessään ulkoilemaan vai ei. Kaupunkimaisilla alueilla, Niinivaara, Penttilä, Repokallio, Vehkaniemi, Opotta, Petäikkölä, Rantakylä, Utra, Noljakka, Marjala ja keskusta, näyttäisi olevan yleisempää käyttää myös pyörää tasavertaisena ulkoiluun siirtymisen kulkuvälineenä. Näillä alueilla mentiin myös useammin kävellen ulkoilemaan kuin autolla. Muilla alueilla mentiin ulkoilemaan pääsääntöisesti kävellen tai autolla melkein yhtä todennäköisesti, kuten kuvaajasta alapuolella näkyy. Tulosten perusteella voidaankin siis todeta, että pyörällä ulkoilemaan meneminen on altis vaikutuksille.

8 Tulosten yhteenveto 8 (15) 100,00% 80,00% 60,00% 40,00% 20,00% 0,00% MITEN PERHE MENEE ULKOILEMAAN ASUINPAIKAN MUKAAN Kävellen Pyörällä Autolla Julkisilla kulkuvälineillä Syyt ja motivaatiot ulkoiluun ja ulkoilemattomuuteen Perheitä motivoi ulkoilemaan eniten yhdessä oleminen, raitis ulkoilma ja hyvä sää. Perheen hyvinvointi, liikunta ja kasvatus olivat seuraavaksi tärkeimmät motivaattorit ulkoilemiselle. Perhetyypillä, esikoisen syntymävuodella, ulkoiluaktiivisuudella tai asuinpaikalla ei ollut vaikutusta siihen, mikä motivoi vastaajia ulkoilemaan perheenä. Eniten perheitä rajoitti ulkoilemasta ajan puute tai yhteisen ajan puute. Lisäksi huono sää ja pimeys mainittiin ulkoilua rajoittaviksi tekijöiksi. Myöskään ulkoilua rajoittavissa tekijöissä ei ollut havaittavissa vaihtelua asuinpaikan, esikoisen syntymävuoden, perhetyypin tai ulkoiluaktiivisuuden mukaan, vaan kaikilta löytyi samat kolme tekijää eniten rajoittavina tekijöinä ulkoiluun. Ulkoilumahdollisuudet Vastaajista 17,72 % (N=81) piti Joensuun ulkoilumahdollisuuksia erinomaisina. Valtaosa eli 60,61 % (N=277) vastaajista koki Joensuun ulkoilumahdollisuudet hyviksi. Tyydyttäväksi Joensuun ulkoilumahdollisuudet koki 17,29 % (N=79) vastaajista. Huonoiksi Joensuun ulkoilumahdollisuudet koki vain 0,88 % eli neljä henkilöä. Kuusi vastaajaa (1,31 %) ei osannut sanoa kantaansa. Se, miten vastaajat kokivat ulkoilumahdollisuudet ei ollut riippuvainen asuinpaikasta, ulkoiluaktiivisuudesta tai lasten lukumäärästä. Ainoastaan Enon alueella asuvien vastauksien keskiarvo voidaan pyöristää tyydyttävän puolelle, mutta koska kyseessä on niin pieni heitto muiden kaupunginosien keskiarvoihin verrattuna, tulosta ei voida pitää täysin luotettavana, lähinnä suuntaa-antavana.

9 Tulosten yhteenveto 9 (15) Tiedottaminen Vähän yli puolet vastaajista, 54,27 % (N=248), koki, että saa tarpeeksi tietoa Joensuun ulkoilumahdollisuuksista. Vähän vajaa puolet vastaajista, 45,51 % (N=208) koki, että ei saa tarpeeksi tietoa ulkoilumahdollisuuksista Joensuussa. Heistä, jotka kokivat, etteivät saa tarpeeksi tietoa ulkoilumahdollisuuksista, lähes kaikki, 96,15 % (N=200) toivoi saavansa lisätietoa ulkoilumahdollisuuksista. Tietoa ulkoilumahdollisuuksista etsittiin pääsääntöisesti satunnaisesti. Vastaajista 71,12 % (N=325) vastasi etsivänsä tietoa satunnaisesti ulkoilumahdollisuuksista. 12,04 % (N=55) vastaajista etsi tietoa niistä usein. Hiukan enemmän eli 14,22 % (N=65) vastaajista, ilmoitti etsivänsä tietoa ulkoilumahdollisuuksista harvoin. Voidaan siis todeta, että 97,37 % vastaajista etsi ainakin joskus tietoa ulkoilumahdollisuuksista. Vain 2,41 % (N=11) ilmoitti, etteivät etsi ollenkaan tietoa ulkoilumahdollisuuksista. Eniten tietoa etsittiin Joensuun kaupungin Internet-sivuilta. Seuraavaksi suosituin paikka etsiä tietoa ulkoilumahdollisuuksista oli erilaiset sähköiset karttapalvelut. Sosiaalinen media oli kolmanneksi suosituin paikka, etsiä tietoa ulkoilumahdollisuuksista. Perinteisemmät viestintämuodot, kuten esite tai opas, koulun tai päiväkodin taikka yhdistyksen kautta etsittiin vähemmin tietoa ulkoilumahdollisuuksista. Tietoa ulkoilumahdollisuuksista toivottiin selkeästi eniten Joensuun kaupungin Internet-sivuilta. Toiseksi eniten toivottiin, että tietoa ulkoilumahdollisuuksista saataisiin sosiaalisen median kautta. Kolmanneksi eniten toivottiin tietoa sähköisten karttapalvelujen kautta, mutta se sai vastauksia enää 12,47 %. Alla olevista kuvaajista näkee vastausten hajonnan. Verraten kansalliseen Sulka II tutkimukseen (2011) tässä tutkimuksessa saadut tulokset olivat samankaltaisia. Sulka II tutkimuksen tulokset osoittivat, että ulkoilupaikoista ja -palveluista tiedottaminen on hajanaista. Tutkimus osoitti myös, että vastaajat toivoivat nimenomaan sähköisten palvelujen ja tiedottamisen kehittämisen ajantasaisuutta. Lisäksi toivottiin, että tieto löytyisi helposti yhdestä paikasta. Muillakin kunnilla on siis havaittavissa haasteita ulkoilumahdollisuuksien tiedottamisessa.

10 Tulosten yhteenveto 10 (15) 100,00% 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% MISTÄ ETSITTIIN TIETOA ULKOILUMAHDOLLISUUKSISTA 40,00% 35,00% 30,00% 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% MISTÄ TOIVOISITTE SAAVANNE TIETOA ULKOILUMAHDOLLISUUKSISTA? Viimeisiksi vastaajilta kysyttiin mistä he toivoisivat saavansa lisätietoja retkeilyyn liittyen. Lähellä sijaitsevat retkeilykohteet nousivat omaan kategoriaansa. Vastaajista 74,62 % vastasi haluavansa tästä lisätietoja. Seuraavaksi toivottiin saavan vinkkejä ulkoiluun, mutta se keräsi merkittävästi vähemmän vastuksia eli 27,35 %. Melkein saman verran vastauksia sai terveyttä ja hyvinvointia luonnosta teema, 25,38 %. Luonnon antimet oli viimeinen teema, joka keräsi yli sata vastausta 22,10 prosentilla.

11 Tulosten yhteenveto 11 (15) Avoimet kysymykset Avoimiin kysymyksiin on analysoitu kaikki vastaukset, myös nekin kolme vastaajaa, jotka jouduttiin muuten tiputtamaan analysoinnista epäselvien vastausten vuoksi. Ensimmäisessä avoimessa kysymyksessä perheiltä tiedusteltiin heidän lempiulkoilukohdetta. Kysymykseen vastaaminen oli vapaaehtoista ja siihen vastasi 61, 3 (n=282) prosenttia vastaajista. Kysymyksissä nousi esille 13 erilaista teemaa, josta kaksi oli vahvasti ylitse muiden: retkeilyreitistö ja monipuolinen ulkoilukohde, ulkoilukeskus. Avoimissa vastauksissa retkeilyreitistöltä toivottiin ennen kaikkea sitä, että ne ovat hyvin hoidettuja, monipuolisia, selkeästi merkattuja sekä reittien varrelle toivottiin rakenteita kuten laavuja, nuotiopaikkoja tai WC:itä. Jo olemassa olevista reiteistä mainittiin Kalliojärven kierros ja Elovaaran luontopolku esimerkkeinä hyvistä luontopoluista. Lisäksi toivottiin, että reitit olisivat kuljettavissa myös pienten lapsienkin kanssa. Joitain mainintoja nousi myös esiin, siitä että lemmikit olisivat tervetulleita mukaan retkille. Toinen vahvasti esiin tullut teema oli monipuoliset ulkoilukohteet tai ulkoilukeskukset. Vastuksissa korostui monipuolisuus, vastaajat toivoivat, että kohde olisi sopiva ja kiinnostava niin lapsille kuin aikuisillekin. Erityisesti Lykynlampi, mutta myös Kuhasalo, sai kiitosta monipuolisuudestaan. Vastauksien mukaan ulkoilukeskus olisi sellainen, josta löytyisi reitistöä kävelyyn, lapsille leikkipaikka/leikkipuisto ja aikuisille mahdollisuus kuntoilla samalla kun lapset leikkivät puistossa. Ulkoilukeskuksessa saisi mielellään olla myös laavu tai nuotiopaikka sekä WC.

12 Tulosten yhteenveto 12 (15) Kolmas vastauksissa paljon esille noussut teema oli lähellä tapahtuva luontoliikunta ja liikunta yleensäkin. Lähelle toivottiin niin luontopolkua, lenkkipolkua kuin lähimetsiä. Lähireitistöltä toivottiin samankaltaisia ominaisuuksia kuin reitistöiltä yleisestikin eli kunnossapitoa, selkeitä merkintöjä sekä nuotiopaikkaa tai laavua. Myös metsä itsessään nousi vastaajien lempiretkeilykohteena esille, neljäntenä teemana. Nämä vastaajat toivoivat, että metsä olisi mahdollisimman luonnonmukainen ja vähän rakennettu. Seuraavat esiin nousseet teemat, veden äärellä oleva kohde sekä rakenteita vaativa kohde, noudattelivat samaa toivomuskaavaa kuin mitä toivottiin reitistöltä ja lähireitistöltä. Veden äärellä oleva kohde, poikkesi kahdella edellä mainitusta vain siinä, että retkeilyreitin/laavun toivottiin olevan veden äärellä ja satunnaisesti toivottiin myös onkimismahdollisuutta. Vastaajat mainitsivat Kuhasalon ja Utran saaret esimerkkeinä tällaisesta kohteesta. Rakenteita vaativan kohteen vastauksissa korostui nuotiopaikka tai laavu, jossa vastaajat näkivät viettävänsä retkellä aikaa. Joskin vastauksissa mainittiin myös usein, että levähdyspaikan vierestä tai levähdyspaikalle saisi mennä polku. Muutama vastaus rakenteita vaativa kohde -teeman alla mainitsi myös lintutornin lempiretkeilykohteekseen. Seitsemäs esiin noussut teema oli liikuntapaikat, joka eivät suoranaisesti liity retkeilyyn tai ulkoiluun. Osa tämän kategorian vastauksista meni suoraan ohi tästä kyselystä, kuten yksi vastaus, jossa mainittiin sisäliikuntakohteet. Kuitenkin valtaosa tämän teeman vastauksista toi vastauksessa esiin lähiliikuntapaikan. Lähiliikuntapaikat liitettiin ulkoiluun niin, että lähiliikuntapaikkojen toivottiin olevan ulkoilureitistöjen varrella, jotta niihin voisi pysähtyä kuntoilemaan. Lähiliikuntapaikan toivottiin olevan sellainen, jossa niin aikuiset kuin lapsetkin viihtyisivät aikuiset kuntoillen ja lapset leikkien. Viimeiset teemat, yhdessäolo, aktiviteetit, leikkipuisto, helppous/helppokulkuisuus, esteettömyys ja rauhallisuus saivat vähemmän mainintoja. Esteettömyys, rauhallisuus ja helppous/helppokulkuisuus olivat toiveita, jotka kohdistuivat reitistöön. Reitiltä toivottiin, että se sopisi kaiken ikäisille ja kuntoisille, sekä, että se on kohde, jossa voisi rauhoittua arjen kiireiltä. Leikkipuistoa käsittelevissä vastauksissa toivottiin, että Joensuuhun saataisiin isompi ja monipuolisempi leikkipuisto, jossa viihtyisivät myös vähän vanhemmatkin lapset. Vastaajat antoivat esimerkiksi Launeen puiston Lahdessa. Toinen avoin kysymys käsitteli vastaajien toiveita tai kehitysehdotuksia Joensuun kaupungille ulkoiluun liittyen. Vastauksia tähän kysymykseen saatiin 129 eli 28,23 prosenttia vastaajista vastasi. Myös tähän kysymykseen on huomioitu kaikki vastaukset. Eniten toiveita ja kehitysehdotuksia saatiin konkreettisten parannusehdotuksien muodossa. Tässä vastauskategoriassa yksi kohde nousi selkeästi ylitse muiden ja se oli Louhiojan koulun alue. Se mainittiin vastauksissa peräti kaksitoista kertaa, joka on melkein kolmasosa tämän kategorian vastauksista. Vastauksissa toivottiin Louhiojan koululle lähiliikuntapaikkaa sekä luistelukenttää kaukalon viereen. Myös Niittylahden ja Reijolan suunnalle toivottiin parannusta liikuntaolosuhteisiin lähiliikuntapaikan ja pururatojen/hiihtolatujen puolesta. Muuten vastauksissa nousi jälleen esille nuotiopaikkojen ja laavujen rakentaminen, sekä niitä toivottiin Joensuuhun lisää.

13 Tulosten yhteenveto 13 (15) Vastauskategoriat tiedotus, kunnossapito ja suunnittelu keräsivät kaikki yhtä paljon vastauksia. Tiedotuksen osalta toivottiin selkeästi eniten, että retkikohteista löytyisi ylipäätään enemmän tietoa. Retkikohteista toivottiin selkeää listausta ja jokaisen reitin kohdalla tulisi olla kuvaus reitistä. Lisäksi toivottiin, että reiteistä löytyisi kartat. Muutama vastaus painotti myös mainostamisen tärkeyttä. Heidän mukaan kuntalaiset eivät ole nykyisellään tietoisia Joensuun retkeilymahdollisuuksista. Kunnossapidon osalta toivottiin yleisesti parempaa huolenpitoa reitistöstä. Taukopaikkojen toivottiin olevan siistissä kunnossa, sekä reittien selkeästi merkattuja ja opastettuja ja hyvin käveltävissä. Monet reitistöt saivat yksittäisiä mainintoja, mutta mikään reitti ei noussut selkeästi esille. Kunnossapitoon liittyy kiinteästi myös toinen vastauksissa esiin noussut teema, nimittäin polttopuut. Vastauksissa nousi yksittäisiä selkeitä toiveita, että ensinnäkin kaupunki huolehtisi, että taukopaikoilla olisi polttopuita. Toiseksi toivottiin, että kaupungin sivuilta löytyisi listaus laavuista, joita kaupunki ylläpitää ja jonne toimittaa polttopuut. Muutama vastaus kunnossapidon osalta keskittyi myös talvella latujen ja luistelukenttien kunnossapitoon. Suunnittelun osalta vastaukset erosivat kovasti toisistaan. Punaisena lankana vastauksissa kulki toive, että Joensuun liikuntaolosuhteita kehitettäisiin tasaisesti, kaikki kaupunginosat huomioon ottaen. Toiveissa kävi myös ilmi, että liikuntapaikkojen olisi hyvä huomioida eri-ikäisiä kuntalaisia. Loput vastaukset käsittelivät tapahtumia, yhteistyötä, leikkipuistoja ja esteettömyyttä. Vastaajat toivoivat perheille suunnattuja ulkoilutapahtumia. Yhteistyötä toivottiin taas yli kuntarajojen sekä kolmannen sektorin kanssa. Erityisesti toivottiin, että retkeilykohteista olisi jossain maakunnan yhteinen listaus, jotta ihmiset voisivat hyödyntää myös naapurikunnan retkeilyreitistöä. Leikkipuistojen osalta vastaukset olivat hyvin samankaltaisia kuin edellisessäkin avoimessa kysymyksessä. Joensuuhun toivottiin isoa ja monipuolista leikkipuistoa, jossa olisi myös aikuisille kuntoiluvälineitä. Esteettömyyden osalta toivottiin, että esteettömyys huomioitaisiin reittien suunnittelussa sekä, että esteettömistä reiteistä löytyisi selkeästi tietoa.

14 Tulosten yhteenveto 14 (15) Keskeisiä kehitysehdotuksia Ensimmäiseksi kaupungin liikuntapalveluiden tiedotus täytyy saada ajan tasalle. Kaupungin retkeilyreittien on löydyttävä helposti kaupungin sivuilta. Toivottavaa olisi, että jokaisesta reiteistä löytyisi vielä jonkinlainen kuvaus. Tarvittaessa viestinnän tukena voi käyttää sosiaalista mediaa, Joensuun kaupungin liikuntapalvelujen Facebook-sivua, sekä sähköisiä karttapalveluja, kuten retkikartta.fi tai liikuntapaikat.fi. Tiedotuksen osalta olisi hyvä myös huomioida pyöräily ja kävely osana ulkoilua tai siirtymistä ulkoilupaikalle. Kyselyn pohjalta kävi ilmi, että lapsiperheet käyttävät tähän paljon autoa. Tiedotuksessa tulisi rohkaista lapsiperheitä retkeilemään lähikohteissa tai sellaisissa kohteissa, joihin he voivat liikkua omin lihasvoimin. Retkeilyreittien ja luontopolkujen kunnossapitoon tulee panostaa. Kun luontopolku on kerran rakennettu, sitä pitää myös ylläpitää. Ylläpidosta tulee tehdä selkeät linjaukset kenen vastuulla ovat korjaukset, uudisrakennukset ja muut tarvittavat ylläpidot. Reitti-inventaarion yhteydessä olisi hyvä koota reittikohtaiset kortit, josta käy ilmi kuka reittiä hoitaa ja kenen vastuulla mitkäkin toimenpiteet ovat. Tulevaisuudessa olisi myös hyvä rakentaa kunnossapidon palvelukartta kuntalaisille, josta kuntalaiset näkisivät helposti mitkä kohteet ovat aktiivisessa hoidossa ja mitä toimenpiteitä jollekin reitille on tehty. Esimerkiksi kartasta voisi tarkistaa millä reiteillä nuotiopaikalle toimitetaan puut ja mille ei. Retkeilyreittien kävijämääriä olisi hyvä tarkkailla. Esimerkiksi suosittujen reittien varrella olevat jäteastiat täyttyvät nopeammin ja suosittujen nuotiopaikkojen polttopuut kuluvat nopeammin. Kävijämääriä seuraamalla kunnossapitoa voi optimoida paremmin, jottei turhaan käydä tyhjentämässä puoli tyhjiä roskakoreja. Suurimpia esteitä ulkoiluun olivat kyselyn pohjalta huono sää ja pimeys. Kumpaankaan näihin emme voi vaikutta, mutta kunnossapidon osalta voimme helpottaa tilannetta. Olisi tärkeää tarkistaa valaistuksen kunto jokaisella kuntopolulla ja ulkoliikuntapaikalla. Hyvällä valaistuksella voidaan madaltaa kynnystä siihen, että kuntalainen uskaltautuu ulkoilemaan myös pimeän ajanjakson aikaan. Viimeisenä, kuten jo aikaisemmin todettiin, kyselyyn vastasi pääsääntöisesti jo valmiiksi aktiiviset joensuulaiset lapsiperheet. Näiden jo mainittujen kehitysehdotusten pohjalta voidaan luontoliikunnasta ja ulkoilusta luoda hiukan houkuttelevammaksi myös passiivisemmisille perheille. Kuitenkin olisi tärkeää pyrkiä myös huomioimaan tämä kohderyhmä, kun kaupungin luontoliikuntakohteita kehitetään, esimerkiksi tiedottamalla lyhyistä, helpohkoista luontopoluista, jotka eivät vaadi liian kovaa kuntoa tai erityisiä retkeilytaitoja. Vaikein kysymys kuuluukin miten saamme tehtyä ulkoilusta ja luontoliikunnasta houkuttelevia kaikille.

15 Tulosten yhteenveto 15 (15) Lähteet Bowler, D., Buyung-Ali, L., Knight, T. & Pullin, A. (2010). A systematic review of evidence for the added benefits to health of exposure to natural environments. BCM Public Health, 10, 456. Crust, L., Henderson, H. & Middleton, G. (2013). The acute effects of urban green and countryside walking on psychological health: a field-based study of green exercise. International Journal of Sport Psychology, 44(2), Mackay, G. & Neill, J. (2010). The effect of green exercise on state anxiety and the role of exercise duration, intensity, and greenness: A quasi-experimental study. Psychology of Sport and Exercise, 11(3), Suomen Latu (2011). Ulkoilun olosuhteet Suomen kunnissa. Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) hanke. Hankkeen loppuraportti.