MUISTIO EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LAIVAVÄEN TYÖYMPÄRISTÖSTÄ ALUKSELLA

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINIS- TERIÖ Hallitussihteeri Tuula Andersin MUISTIO EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LAIVAVÄEN TYÖYMPÄRISTÖSTÄ ALUKSELLA 1 Yleisperustelut Aluksen työympäristöstä säädetään työympäristöstä aluksessa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (417/1981; jäljempänä työympäristöpäätös). Työympäristöpäätös on annettu nyttemmin kumotun laivatyöturvallisuuslain (345/1967) nojalla. Työympäristöpäätös on ollut voimassa runsaat 30 vuotta. Suomea sitovissa kansainvälisissä velvoitteissa on tapahtunut muutoksia, joista johtuen aluksen työympäristöä koskevaa sääntelyä on tarpeen uudistaa. Työympäristöpäätös sisältää paljon yksityiskohtaista sääntelyä, josta on osittain tarkoitus luopua uudistuksen yhteydessä. Asetus annettaisiin laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain (395/2012) nojalla, jossa on perustuslain vaatimukset täyttävä valtuutussäännös. Työturvallisuusvalvonnassa varmistutaan siitä, että tarkastuksen kohde täyttää kansallisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset toisin kuin esimerkiksi meriturvallisuusvalvonta, jossa aluksen meriturvallisuus arvioidaan pitkälti kansainvälisesti hyväksyttyjen kansainvälisten velvoitteiden pohjalta. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organization) SOLAS (Safety of Life at Sea)- ja Load Line-yleissopimuksiin sisältyvien, aluksen rakennetta koskevien määräysten kansallisesta toimeenpanosta ja niiden valvonnasta vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Siltä osin kuin näillä määräyksillä on vaikutusta työturvallisuuteen, valvonnasta vastaa työsuojeluviranomainen. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Esityksen vaikutukset Asetus sisältäisi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 10 :n valtuutussäännöksen mukaisesti tarkempia säännöksiä aluksen työympäristöstä, työtilojen sijoittelusta, fysikaalisista ominaisuuksista, kulkuteistä, varustuksesta, kunnossapidosta ja muista työtilojen turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Koska ehdotuksessa on kyse pitkälti säädösteknisestä muutoksesta ja kansallisen sääntelyn ajantasaistamisesta suhteessa kansainvälisiin velvoitteisiin sekä sääntelyn uudistamisesta vähentämällä yksityiskohtaista sääntelyä verrattuna nykysääntelyyn, ei esityksellä ole merkittäviä taloudellisia tai alusten liikennöintiin, työsuojeluvalvontaan ja työskentelyyn aluksella liittyviä vaikutuksia. 3 Asian valmistelu Ehdotusta on valmisteltu työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan asettamassa jaostossa, jossa ovat olleet edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Suomen Varustamot, Suomen Merimiesunioni, Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen Konepäällystöliitto. Jaoston tehtävänä oli muun muassa valmistella ajantasaistettu aluksen työympäristöä koskeva valtioneuvoston asetus. Asetus annettaisiin laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta annetun lain 10 :n 2 momentin nojalla.

2 Ehdotuksesta on pyydetty lausunto merenkulkualan keskeisiltä työmarkkinaosapuolilta, liikenne- ja viestintäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, Liikenteen turvallisuusvirastolta, aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueilta, Teknologian tutkimuskeskukselta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta sekä alan suunnittelutoimistoilta. Saatu lausuntopalaute on käyty läpi ehdotusta valmistelleessa työryhmässä, jossa on hyväksytty saadun lausuntopalautteen pohjalta ehdotuksen jatkovalmistelussa huomioon otettavat lausunnonantajien muutosehdotukset. Ehdotus on hyväksytty työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa, käsitelty merimiesasiain neuvottelukunnassa ja tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Yksityiskohtaiset perustelut 1 luku YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Soveltamisala. Asetusta sovellettaisiin ehdotuksen 1 momentin mukaan lähtökohtaisesti kaikkiin suomalaisiin aluksiin, joilla työskentelee laivaväkeä. Soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät kuitenkin puolustus- ja merivartiotehtäviin käytettävät valtion omistamat alukset, uivat telakat, alle 12 metriset ruoppaajat ja proomut, kalastusalukset, joiden pituus on alle 24 metriä, vuokraveneet sekä kantosiipi-, ilmatyyny- ja perinnealukset. Laivaväki on määritelty laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetussa laissa. Laivaväellä tarkoitetaan mainitussa laissa henkilöitä, jotka työskentelevät työsuhteessa tai muutoin toimivat tai työskentelevät jossakin ominaisuudessa aluksella. Tällaisia muussa kuin työsuhteessa työskenteleviä ovat esimerkiksi itsenäiset yrittäjät ja alukselle säännöllisesti tulevat harjoittelijat. Vuokravene on määritelty aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 2 :n 24 kohdassa. Perinnealusta ei ole määritelty lainsäädännössämme. Museovirasto pitää rekisteriä aluksista, jotka sen arvion mukaan ovat perinnealuksia. On huomattava, että muunkinlainen vanha alus kuin Museoviraston perinnealukseksi määrittelemä voidaan tulkita perinnealukseksi. Tyhjentävää määritelmää ei ole käytettävissä. Asetusta ei sovellettaisi vuokraveneisiin, uivaan telakkaan eikä alle 12 metrin ruoppaajiin ja proomuihin. Näihin aluksiin sovelletaan kuitenkin laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta annettua lakia. Lain 5 :n mukaan aluksen työtilat sekä tiloissa käytettävät koneet, työvälineet ja muut laitteet on suunniteltava ja rakennettava niin, ettei laivaväen turvallisuudelle tai terveydelle aiheudu haittaa tai vaaraa. Lain 10 :n mukaan laivanisännän on huolehdittava siitä, että työympäristö on turvallinen eikä aiheuta varaa laivaväen terveydelle. Lisäksi kaikilla aluksilla, joilla työskentelee työturvallisuuslaissa tarkoitettuja työntekijöitä, sovelletaan työturvallisuuslakia. Osa ruoppaajista on pieniä, kaivinkone työponttoonin / proomun päällä ja sitä tekee itsenäinen ammatinharjoittaja tai yrittäjä, joihin ei pääsääntöisesti sovelleta työturvallisuuslainsäädäntöä. Osa ruoppaajista on suurempia aluksia, joilla voi työskennellä useampikin henkilö. Nyt ehdotettaisiin, että yli 12 metrin ruoppaajat kuuluisivat soveltamisalaan. Ruoppaaja ei kulje konevoimalla. Proomu on alus, joka ei kulje omalla konevoimalla. Proomua kuljetetaan toisen aluksen avulla joko hinaten tai työntäen. 2 luku FYSIKAALISET TEKIJÄT 2 Melun enimmäismäärä ja mittaaminen. 1 momentissa määriteltäisiin aluksen eri tiloja koskevat A-painotetut keskiäänitasot (melutasot), jotka eivät saa ylittyä. Melutasot vastaavat työympäristöpäätöksen melurajoja sillä erotuksella, että työympäristöpäätöksessä melutasot on jaoteltu aluksen tonnimäärän mukaan ja nyt ehdotettavassa asetuksessa jaotteluperusteena on aluksen bruttovetoisuus. Ehdotettavat melutasot ovat osittain tiukemmat, kuin mitä työnteki- 2

3 jöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (85/2006; ns. meluasetus) säädetään. Tiukemman sääntelyn tarkoitus on varmistaa kuulovaurioiden ehkäisyn lisäksi turvallinen ja virheetön työskentely. Esimerkiksi komentosillalla tehtävien ratkaisujen on oltava virheettömiä, jotta alus voi kulkea turvallisesti. Toisessa momentissa säädettäisiin tilanteista, joissa säädetyt melun enimmäismäärät voidaan ylittää. Ensinnäkin meluarvot voidaan ylittää kuljettaessa jäissä. Jäissä kuljettaessa asetettuja raja-arvoja on käytännössä mahdotonta noudattaa, joten kohtuullistaminen tältä osin on tarpeen. Melutason ylitykselle asetettaisiin kuitenkin raja, enintään 10 db. Toiseksi melutasot voitaisiin ylittää tapauksissa, joissa alus on kulussa vuorokauden aikana vain lyhyehkön ajan, 1 2 tuntia kerrallaan. Tällaisia lyhyehkön aikaa kulussa olevia aluksia ovat esimerkiksi satamahinaajat. Tällöinkään ylitys ei saisi olla enempää kuin 10 db. 3 momentissa säädettäisiin melumittauksesta ja mittauksesta tehtävästä selvityksestä viittaamalla asetuksen liitteeseen 2. 3 Melulta suojautuminen. Pykälässä säädettäisiin velvollisuudesta asettaa kyltti sellaiseen tilaan johtavalle ovelle tai kulkutielle, jossa melutaso ylittää 85 db. Kyltissä tulisi olla ilmoitus melusta ja vaatimus kuulonsuojainten käytöstä. Tällaisia lähteitä, joista aiheutuu 85 db:n melutason ylitys, ovat esimerkiksi aluksen konehuoneessa moottori ja potkurien kierrosnopeudet. Melutason ylittäessä 85 db, laivanisännän on laadittava meluasetuksen 15 :ssä tarkoitettu meluntorjuntaohjelma. 4 Tärinä. Pykälässä säädettäisiin laivanisännän velvollisuudesta huolehtia siitä, että tiloissa, joissa työskennellään jatkuvasti tai pitkän aikaa kerrallaan, ei esiinny laivaväen turvallisuutta tai terveyttä vaarantavaa tärinää. Tärinän osalta on otettava huomioon, mitä työturvallisuuslain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (48/2005) säädetään. 5 Säteily. Pykälässä säädettäisiin säteilyä aiheuttavien laitteiden asentamisesta siten, että säteilystä ei laitetta käytettäessä aiheudu haittaa tai vaaraa laivaväen terveydelle. Käytännössä turvaetäisyydestä kerrotaan laitteen käyttö- ja asennusohjeessa. Aluksella tällaisia säteilylaitteita ovat lähinnä tutkat. 6 Valaistus. 1 momentin mukaan aluksen työtiloissa ja kulkuteillä tulisi olla tarkoituksenmukainen yleisvalaistus. Tässä tarkoitettuina kulkuteinä pidetään aluksella olevien kulkuteiden lisäksi myös laskuportaita ja kulkusiltaa. Eri tiloja koskevista valaistusvoimakkuuksien vähimmäisarvoista säädettäisiin erikseen yleisvalaistuksen ja paikallisvalaistuksen osalta liitteessä 3. Valaistuksen vähimmäisarvot vastaavat voimassa olevia arvoja. Hyvällä valaistuksella turvataan osaltaan turvallinen työn tekeminen. Valaistusta koskevat vaatimukset täytetään, kun noudatetaan esimerkiksi standardia sähkölaitteiden kotelotyypeille IEC :1994 Electrical installations in ships. 2 momentissa säädettäisiin valaisimia koskevista vaatimuksista. Yleisvalaistuksen tulisi pääsääntöisesti olla kiinteä. Vaatimus kiinteästä valaistuksesta ei kuitenkaan koskisi miehittämättömiä kuljetusproomuja. 7 Lämpötila. Pykälässä säädettäisiin aluksen eri työtiloja koskevista lämpötiloista. 1 momentin mukaan huone tai tila, jossa tehdään työtä, tulisi varustaa riittävällä lämmityksellä. Terveydelle sopiva ja miellyttävä työtilan lämpötila riippuu muun muassa työn raskaudesta ja vaatetuksesta. Esimerkiksi komentosillalla, konevalvontahuoneessa tai toimistossa, jossa tehdään suhteellisen kevyttä työtä, tulisi lämpötilan pykälän 2 momentin mukaan olla noin 20 C, kun taas työpajoissa, joissa tehdään raskasta työtä, riittäisi vähintään 16 C:een lämpötila. Keittiössä, jossa yleensä on useita lämmönlähteitä, tulee huolehtia siitä, että lämpötila ei nouse liian korkeaksi. 3

4 8 Ilmanvaihto. Pykälässä säädettäisiin aluksen ilmanvaihdosta. Työtilassa, joka on tarkoitettu yhtäjaksoiseen työskentelyyn, tulisi olla tarkoituksenmukainen ja riittävän tehokas ilmanvaihto. Hengitysilman tulisi olla sellaista, etteivät esimerkiksi ilman epäpuhtaudet tai lämpötila aiheuta haittaa tai vaaraa laivaväen terveydelle. Tilasta, jota ei käytetä yhtäjaksoiseen työskentelyyn (suljettu tila) säädetään ehdotettavan asetuksen 6 luvussa. Koneellinen ilmanvaihto voidaan järjestää yleisilmanvaihtona tai paikallisvaihtona. Paikallispoistoa käytetään silloin kun epäpuhtauksien aiheuttajat ovat pieniä ja selvästi rajattuja kuten esimerkiksi hitsauksessa tai keittiöliedellä työskenneltäessä. Koneellinen ilmanvaihtolaitteisto tulisi pitää toimintakunnossa ja puhdistaa säännöllisesti. Puhdistus on dokumentoitava siten, että se voidaan jälkeenpäin todentaa. Ilmanvaihtolaitteisto käsittää varsinaisen ilmanvaihtokoneiston lisäksi myös siihen liittyvän putkiston ja hormiston. Yleensä laitteen valmistajalta tulee tarpeelliset laitteen käyttö- ja huolto-ohjeet, joita on syytä noudattaa. 3 luku KULKUTIET JA TYÖTASOT Tässä ehdotuksessa kulkuteitä, laskuportaita ja kulkusiltojen leveyttä sekä kaiteiden korkeutta koskevat vaatimukset perustuvat pitkälti IMO:n sopimuksiin ja kiertokirjeisiin. Kulkuteiden asianmukaisuus tarkastetaan meriturvallisuuteen liittyvän aluksen käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Käytännössä tarkastuksen tekee Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin valtuuttama luokituslaitos. Määräajoin tehtävässä työsuojelutarkastuksessa puolestaan varmistutaan siitä, että kulkutiet ja työtasot ovat edelleenkin asianmukaiset erityisesti työturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Kulkutie on voinut kaventua esimerkiksi syystä, että sille on varastoitu tavaraa. 9 Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin luvussa käytetyt keskeiset käsitteet. 10 Kulkutie alukseen. Pykälässä säädettäisiin aluksen ja laiturin välisestä kulkutiestä. Kulkutienä alukseen käytetään yleensä laskuportaita tai kulkusiltaa. Kulkutien alukseen on oltava mahdollisimman turvallinen, koska tällaista kulkutietä käyttävät sellaisetkin henkilöt, jotka eivät kuulu laivaväkeen. Sen seurauksena, että kulkutiet alukselle eivät ole asianmukaiset, hukkuu aika ajoin alukselle kulkijoita aluksen ja laiturin väliin. Kulkutien laiturilta alukseen tulisi pykälän 1 momentin mukaan olla mahdollisimman suora, se tulisi merkitä selvästi ja sen tulisi mahdollisuuksien mukaan sijaita erillään lastitilasta sekä koneiden ja laitteiden vaaravyöhykkeestä. 11 Laskuportaat ja kulkusilta. Pykälässä säädettäisiin alukseen johtavien laskuportaiden ja kulkusillan lähinnä teknisistä ominaisuuksista. Näiden kulkuteiden on muun muassa oltava riittävän leveät, ne on varustettava suojakaitein ja näiden kulkuteiden alla laiturin ja aluksen välissä on oltava suojaverkko, joka estää kulkutieltä putoavaa joutumasta veteen. Pykälässä säädettävät vaatimukset perustuvat IMO:n kiertokirjeeseen MSC.1/Circ.1331 vuodelta 2009, jossa ohjeistetaan aluksen kulkuteiden ja laskuportaiden rakennetta, ylläpitoa ja tarkastusta sekä ISO -standardeihin 7061 ja ILO:n Code of Practice and Health in Ports:ssa on esitetty periaatteita, joiden mukaan suojaverkko tulisi asentaa laiturin ja aluksen väliin, jotta kulku alukselle olisi mahdollisimman turvallista. 12 Kulkutiet aluksella. Pykälässä säädettäisiin kaikkia aluksella olevia kulkuteitä koskevista yleisistä velvoitteista. Kulkuteiltä edellytetään käyttöturvallisuutta. Käyttöturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa riittävät kulkuteiden leveydet, kulkuteiden kunto, rakenne ja niissä käytetyt materiaalit. Kulkuteinä ja työtasoina käytetään usein ritilää, joiden aukkokoolla on merkitystä turvallisuudelle. Ritilöiden aukkokoko on määritelty esimerkiksi yhdenmukaistetuissa SFS-EN-ISO ja SFS-EN -standardeissa. 4

5 Kahden tason välillä kulkemiseen tulisi käyttää ensisijaisesti hissiä tai portaita. Porrastikkaiden ja tikkaiden käyttöä tulisi välttää niin pitkälle kuin se käytännössä on mahdollista niistä aiheutuvan suuremman putoamisriskin ja niiden käytöstä aiheutuvan suuremman fyysisen rasituksen vuoksi. Porrastikkaiden ja tikkaiden käyttöä voidaan perustella yleisesti jos tasojen korkeusero on pieni, kulkutietä ennakoidaan käytettävän vain harvoin, loukkaantuneiden henkilöiden ei ennakoida käyttävän porrastikkaita tai tikkaita poistumistienä tai jos aluksen rakenne ei tee mahdolliseksi portaiden käyttämistä. Jos kulkutietä käyttävä joutuu kantamaan käsissään tavaroita, ei porrastikkaiden tai tikkaiden käyttöä voi perustella missään olosuhteissa. Kaikkiin työskentelykohteisiin on järjestettävä tarkoituksenmukaiset kulkutiet, jotka on varustettava tarvittaessa kaitein. 13 Pääkulkutiet. Pykälässä säädettäisiin pääkulkuteiden leveys- ja korkeusvaatimuksista. Pääkulkutien vapaan leveyden tulisi olla vähintään 0,80 metriä ja vapaan korkeuden 2,03 metriä. Kulkutien leveysvaatimus vastaa kansainvälisen lastiviivayleissopimuksen (Load Line) vähimmäisvaatimusta. Korkeusvaatimus on yhdenmukainen laivaväen asuinympäristöstä aluksella annetussa valtioneuvoston asetuksessa (825/2012) säädetyn korkeusvaatimuksen kanssa. Vaatimus vapaasta leveydestä ja korkeudesta koskee koko kulkutietä. Kulkutiellä ei toisin sanoen saa missään kohdassa olla kulkutietä kaventavia tai madaltavia kohtia, esimerkiksi putkistoja tai muita ulkonemia. Vaatimus edellyttää sitä, että kulkuaukko on koko matkalla 0,80 x 2,03 metriä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin alle 500 bruttovetoisuuden alusten, ammattiveneiden ja sellaisten alusten, jotka ovat alle 24 metriä, kulkuteiden leveysvaatimuksista. Ammattiveneellä tarkoitetaan alusta, jonka pituus on vähintään 5,50 metriä mutta alle 24 metriä, jota käytetään ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen ja jolla on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämä hyväksyntätodistus. 14 Muut kulkutiet. 1 momentissa säädettäisiin muiden kuin pääkulkuteiden leveys- ja korkeusvaatimuksista. Vapaan leveyden tulisi olla vähintään 0,80 metriä ja vapaan korkeuden vähintään 2,03 metriä. Sellaisilla kulkuteillä, joita käytetään harvoin tai bruttovetoisuudeltaan alle 500:n, alle 24 metrin aluksilla ja ammattiveneissä näistä mittavaatimuksista voitaisiin poiketa, jos vaatimusten täyttäminen olisi kohtuutonta. Laivaväen turvallisuus ei näissäkään tilanteissa saa vaarantua. 2 momentissa säädettäisiin muilla kuin pääkulkuteillä olevia portaita ja niiden käsijohteita koskevista vaatimuksista. 15 Työtasot. Pykälässä säädettäisiin työtasoilta edellytettävistä vaatimuksista ja työhön tarvittavasta tilasta, jotta työ voitaisiin tehdä turvallisesti. Työtasoilta putoaminen on estettävä tarvittaessa turvakaitein. Tarvittaessa työtasolla työskenneltäessä on käytettävä turvaköyttä, jonka kiinnitystä varten on oltava asianmukaiset kiinnityspisteet. Joissakin tilanteissa työtasona käytetään nystyrälevyä, joka estää liukastumisen tai ritilää, jonka aukkokoolla pyritään osaltaan varmistamaan turvallinen työnteko. 16 Oviaukot. Pykälässä säädettäisiin oviaukkojen korkeus- ja leveysvaatimuksista sekä muista ovien turvallisuuteen vaikuttavista seikoista. Yksi ovien turvallisuuteen vaikuttava tekijä on se, että ovessa on mekanismi, jonka avulla se pysyy tarvittaessa auki. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske palo-ovia, joiden osalta SOLAS-yleissopimuksessa on nimenomainen kielto tällaisten mekanismien käytöstä. Vesitiiviistä ovista säädetään SOLASyleissopimuksessa ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräyksissä. 17 Kiinteät tikkaat. Pykälässä säädettäisiin aluksella käytettävien tikkaiden turvallisuusvaatimuksista. Turvallisuutta lisää muun muassa vaatimus tikkaiden käsijohteista ja selkäsuojista. Aluksella tällaisia tikkaita yleensä on ja niitä myös käytetään. 5

6 18 Kiinteiden tikkaiden selkäsuojat. Pykälässä säädettäisiin tilanteista, jolloin tikkaissa on oltava putoamisen estävä asianmukainen selkäsuoja. Selkäsuojien merkitys korostuu aluksilla, koska aluksen liikkeet vaikuttavat kuljettaessa tikkailla. 19 Lepotasot. Pykälässä säädettäisiin portaiden ja tikkaiden lepotasoista, niiden koosta ja rakenteesta sekä portaiden ja tikkaiden kaiteista. 20 Nojatikkaat. Pykälässä säädettäisiin nojatikkaiden turvallisesta käytöstä. Turvalliseen käyttöön sisältyy muun muassa se, että tikkaita ei käytetä työalustana ja että tikkaat on asetettu siten, etteivät ne kaadu eivätkä luista. 4 luku TYÖSKENTELYPAIKAT 21 Toimistot. Aluksella on erilaisia raportointi-, kirjoitus- ja muita työtehtäviä, jotka on luontevaa tehdä toimistossa. Alusten toimistoista säädetään aluksen asuinympäristöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (825/2012), joka perustuu ILO:n vuoden 2006 merityöyleissopimukseen. Sopimuksessa edellytetään, että aluksilla on oltava erilliset toimistotilat. Koska toimistot ovat työntekopaikkoja, on luontevaa siirtää toimistoja koskeva sääntely aluksen asuinympäristöä koskevasta valtioneuvoston asetuksesta nyt ehdotettavaan asetukseen. Säännöksessä ehdotetaan, että vähintään 500 bruttovetoisuuden aluksilla tulisi olla toimisto tai erillinen neuvottelutila. Vähintään bruttovetoisuuden aluksella, joka kuljettaa matkustajia tai kappaletavaraa, tulisi perämiehellä olla toimisto. Myös konepäälliköllä tulisi olla toimisto aluksella, jonka bruttovetoisuus on yli Komentosilta. Komentosilta on erittäin tärkeä työntekopaikka, jossa laitteiden ja työpisteiden tarkoituksenmukaisella sijoittelulla on suuri merkitys kaikelle turvallisuudelle. IMO on antanut kiertokirjeitä komentosillalle asennettavien laitteiden sijoittelusta. Komentosilta on aina miehitettynä aluksen ollessa kulussa. Ohjaus- ja navigointilaitteet tulisi sijoittaa siten, että ohjaus ja navigointi voidaan suorittaa joko istuen tai seisten. Jos laitteet on suunniteltu seisten käytettäviksi, tulisi jokaista toimintaan osallistuvaa varten varata istuin, joka on sijoitettava siten, ettei se haittaa liikkumista ohjaamossa eikä estä pääsyä eri toimintapisteiden luo tai vapaata liikkumista niiden luona. 2 momentissa säädettäisiin muiden kuin ohjaamiseen ja navigointiin käytettävien valvontalaitteiden sijoittelusta komentosillalle. Komentosillalle sijoitetaan entistä enemmän laitteita, jotka välittävät tietoa aluksen kulusta ja aluksella olevien laitteiden toiminnasta, esimerkiksi keskitetty hälytysjärjestelmä. Koska komentosillalla tehtävän työn päätarkoitus on, että alusta ohjataan ja navigoidaan turvallisesti, on kaikki muut kuin aluksen ohjaamiseen ja navigointiin käytettävät laitteet sijoitettava siten, etteivät ne häiritse aluksen ohjaamista ja navigointia. 23 Konevalvontahuone. Pykälässä säädettäisiin tilanteista, jolloin aluksella tulisi olla erillinen konevalvontahuone. Koneiden valvonta voitaisiin tällöin suorittaa mahdollisimman vähämeluisessa tilassa. Aluksella, jonka bruttovetoisuus on tai yli tai jos konehuoneen valvonta on jatkuvaa, tulisi olla konevalvontahuone tai muu äänieristetty tila. Myös sellaisilla alle bruttovetoisuuden aluksilla, joilla altistuminen konehuoneen melulle on ajallisesti merkittävää, tulisi myös olla konehuoneen yhteydessä erillinen tila valvontaa varten. Mitä isompi alus, sitä helpompi valvontahuone on järjestää. Merityöaikalain (296/1976) 17 :n mukaan aluksella, jonka bruttovetoisuus yli 500 mutta alle 1 600, voidaan aluksen työaika järjestää työehtosopimuksin kaksivuorotyöksi, jolloin muun muassa konehuoneessa työtä tehdään kahdessa vuorossa. Koneistovalvonnan automaation kehittymisen myötä tietyt hyväksytyt luokituslaitokset ovat luokitelleet muun muassa rahtialusten konehuoneet miehittämättömiksi konehuoneiksi (EO), 6

7 mikä tarkoittaa sitä, että automaatio valvoo koneistoa, eikä työntekijän läsnäoloa konehuoneessa tarvita. Näissäkin tapauksissa voi olla tilanteita, jolloin työntekijän on oltava konehuoneessa valvomassa. Lisäksi luotsimatkoilla on konehuoneessa konepäällystöön kuuluva henkilö aina läsnä. Ajallisesti läsnäolon kesto näissä tilanteissa vaihtelee, johtuen muun muassa aluksen liikennöintitiheyksistä satamiin ja alueista, joilla liikutaan. 24 Kiinnityslaitteiden turvallisuus. Ankkuriketjujen vahvuus ja pituus riippuvat aluksen koosta ja liikennealueesta. Käytännössä ankkurien käsittely tehdään koneilla. Siksi säädettäisiin kettinkilokerosta, että se olisi mitoitettava ja muotoiltava sellaiseksi, että työntekijän ei tarvitse mennä lokeroon. Ankkurin suojaputken eli ankkuriklyysin aukko kannella voi olla merkittävä vaara kannella työskenteleville, joten se pitäisi suojata kaiteella. Ankkuria käytön jälkeen nostettaessa, se saattaa tuoda mukanaan huomattavan määrään maa-ainesta merenpohjasta. Yli 500 bruttovetoisuuden aluksilla pitäisi olla erilliset laitteet ankkurin ja kettingin huuhtelua varten. 25 Kiinnityslaitteiden sijoittelu. Pykälässä säädettäisiin kiinnityslaitteiden sijoittelusta. Aluksen kiinnittäminen laituriin sisältää työturvallisuusriskejä. On tärkeää, että työntekijä on suojassa, kun kiinnitysköysiä kiristetään. Toisaalta työntekijällä pitäisi olla hyvä näkyvyys kiinnitysalueelle. Säännöksessä korostettaisiin tätä turvallisuusseikkaa. 26 Vapaa tila kiinnityslaitteiden ympärillä. Pykälässä säädettäisiin vapaasta tilasta kiinnityslaitteiden ympärillä. Tällaisia kiinnityslaitteita ovat esimerkiksi nokkapyörä ja pollari. Käytännössä pienillä aluksilla 1 momentissa säädettyjä vapaata tilaa kiinnityslaitteiden ympärillä koskevia mittavaatimuksia voi olla vaikea toteuttaa, joten alle bruttovetoisuuden aluksilla mittavaatimukset olisivat lievemmät. 27 Keittiö. Kaikilla aluksilla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 100, on oltava asianmukaisesti varustettu keittiö. Tästä on säädetty laivaväen asuinympäristöstä aluksella annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Keittiön kokoon ja varusteluun vaikuttaa muun muassa aluksella työskentelevän laivaväen määrä, matkan pituus, liikennealue ja työ, jota aluksella tehdään. Koska keittiö on työntekopaikka, ehdotetaan, että keittiötä koskeva sääntely siirrettäisiin kokonaisuudessaan nyt ehdotettavaan asetukseen. Ehdotettavassa asetuksessa säädettäisiin lisäksi keittiössä työskentelyn asianmukaisuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi vaatimus keittiöpintojen kulutuksen kestävyydestä ja helppohoitoisuudesta sekä lattiapintojen liukastumisen estävyydestä. 28 Keittiön varustelu. Pykälässä säädettäisiin keittiökoneiden ja vastaavien laitteiden turvallista käyttöä lisäävistä tekijöistä. Käyttöturvallisuutta lisää muun muassa se, että paistinpöydät, yleiskoneet ja vastaavat laitteet ovat kiinteästi asennettuja. 29 Ruokavarastot. Pykälässä säädettäisiin ruokavastojen ja keittiön keskinäisestä sijainnista. Niiden tulisi mahdollisuuksien mukaan sijaita samalla kannella tai jos tämä ei ole mahdollista, tulisi keittiön yhteydessä olla riittävän suuri tila päivittäisen ruoan säilytystä varten. Pykälässä säädettäisiin myös nostolaitteista, joilla ruokaa siirretään kansien välillä ja maista alukseen. Vielä pykälässä säädettäisiin ruoansäilytystilojen asianmukaisuudesta sekä kylmätilojen varustuksesta ja hälytyslaitteista. Ruoansäilytystilojen asianmukaisuuteen sisältyy muun muassa se, että niissä on riittävästi hyllytilaa. 7

8 5 luku KONEET 30 Hissit. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin aluksella olevilta hisseiltä edellytettävistä vaatimuksista. Niiden tulisi olla sellaisia, ettei laivaväen turvallisuus niitä käytettäessä vaarannu. Aluksella olevien hissien tulisi muun muassa kestää aluksen liikkeistä johtuvat rasitukset. Esimerkiksi standardi ISO 8383 sisältää erityisiä ohjeita aluksiin rakennettaville hisseille. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hissin käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksista. Hissin tarkastuksilla varmistettaisiin hissin käyttöturvallisuus. Hissi tarkastettaisiin ennen sen käyttöönottoa ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Tarkastuksessa tulisi käyttää tehtävään pätevää asiantuntijayhteisöä tai asiantuntijaa. Pätevyys tarkoittaa sitä, että henkilöllä on riittävä tekninen osaaminen ja kokemus hissin rakenteesta, käytöstä, turvallisuusvaatimuksista ja tarkastamisesta. 31 Käyttö- ja huolto-ohjeiden kieli. Pykälässä säädettäisiin aluksella olevien koneiden ja laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeista. Työturvallisuuden kannalta on tärkeää, että ohjeet on laadittu kielellä, jota aluksella työskentelevät ymmärtävät. Ohjeet tulisi ensisijaisesti olla saavissa aluksen työkielellä ja tarvittaessa myös suomeksi ja ruotsiksi. 32 Yhteydenpitovälineet. Pykälässä säädettäisiin yhteydenpitovälineistä, joita aluksella on oltava eri työtilanteita varten. Tällaisia yhteydenpitovälineistä ovat esimerkiksi UHFradiopuhelimet ja matkapuhelimet. 6 luku MITTAUSLAITTEET 33 Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin luvussa käytetyt käsitteet; vaaralliset aineet ja suljettu tila. Vaaralliset aineet ovat aineita, jotka saattavat ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa haittaa tai vaaraa laivaväen turvallisuudelle tai terveydelle. Suljetulle tilalle ominaista on, että sinne saattaa kertyä riittämättömän ilmanvaihdon vuoksi terveydelle vaarallisia kaasuja. 34 Mittauslaitteet. Kaikilla sellaisilla aluksilla, joilla on suljettuja tiloja ja joihin tiloihin joudutaan menemään, tulisi olla mittauslaite, jolla ilman happipitoisuus voidaan mitata. IMO:n suosituksen mukaan ilman happipitoisuuden tulisi olla vähintään 21 %. Lisäksi kaikenkokoisilla kansainvälisessä liikenteessä olevilla matkustaja-aluksilla sekä yli 500 bruttovetoisuuden rahtialuksilla tulisi olla asianmukaiset mittauslaitteet, joilla haitallisten kaasujen pitoisuus ilmassa voidaan mitata. 2 momentissa säädettäisiin mittauslaitteiden huolto- ja käyttöohjeista sekä laitteiden toiminnan varmistavista täydennysvarusteista. Lisäksi momentissa säädettäisiin velvollisuudesta varmistua siitä, että laite on luotettava suhteessa laitteen käyttöaikaan. Mittauslaite tulisi myös kalibroida säännöllisesti. Mittalaitevaatimukset on esitetty SOLAS-sopimuksessa. 35 Myrkytysvaara. Pykälässä säädettäisiin ominaisuuksista, joita mittauslaitteelta edellytetään mitattaessa erilaisia pitoisuuksia aluksella, joka kuljettaa aineita, jotka päästävät myrkyllisiä tai syttyviä kaasuja ilmaan tai jotka kuluttavat happea. 36 Räjähdys- tai palovaara. Pykälässä säädettäisiin ominaisuuksista, joita mittauslaitteelta edellytetään sellaisella aluksella, jolla kuljetetaan räjähdys- tai palovaaraa aiheuttavia nesteitä irtolastina. 37 Muut säännökset. Pykälässä olisi informatiivinen viittaus säännöksiin, joita mittauslaitteita koskien on noudatettava sen lisäksi mitä nyt ehdotettavassa asetuksessa säädetään. 8

9 7 luku MUUT LAITTEET 38 Sähkölaitteet. Pykälässä korostettaisiin sähkölaitteiden käytön, valvonnan ja huollon turvallisuutta ja niiden moitteetonta toimintaa. Tarkemmat säännökset sähkölaitteiden turvallisuudesta sisältyvät sähköturvallisuuslakiin (1135/2016). Sähköturvallisuuslaissa säädetään vaatimuksista, jotka koskevat rakenteellisen turvallisuuden lisäksi myös muun muassa sähköja käyttötöitä tekeviä toiminnanharjoittajia sekä töitä tekevien henkilöiden pätevyyttä ja ammattitaitoa. Nämä perusvaatimukset koskevat myös alusten sähkölaitteistoja ja -laitteita. Aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (166/2013) 48 :ssä säädetään laivasähkömiehen pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavista edellytyksistä, joita ovat vähintään 18 vuoden ikä, STCW-säännöstön A-III/7 säännön mukainen laivasähkömiehen koulutus sekä kolme kuukautta hyväksyttyä meripalvelua kauppa-aluksessa, jonka koneteho on vähintään 750 kilowattia. 39 Mittarit ja muut näyttölaitteet. Pykälässä säädettäisiin mittareiden ja muiden näyttölaitteiden käyttöominaisuuksista. Niiden tulee olla sellaiset, ettei työntekijälle aiheudu tarpeetonta rasitusta ja että mahdollisuus laitteiden välittämän tiedon väärin ymmärtämiseen on mahdollisimman pieni. Informaatioergonomialla on merkittävä vaikutus työskenneltäessä mittareiden ja muiden näyttölaitteiden kanssa. Informaatioergonomialla tarkoitetaan työergonomian erikoisaluetta, jossa on kyse työntekijän kognitiivisten kykyjen ja informaatioympäristön asettamien vaatimusten yhteensovittamisesta. 8 luku ERINÄISET SÄÄNNÖKSET 40 Voimaantulo. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta Kumottavat säädökset ja säännökset. Kumotun laivatyöturvallisuuslain valtuutussäännös, jonka nojalla työympäristöpäätös on annettu, ei vastaa perustuslain vaatimuksia. Nyt ehdotettava asetus annettaisiin laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain nojalla, jossa on asianmukainen valtuutussäännös. Lisäksi ehdotettavassa asetuksessa on päivitetty työympäristöpäätöksessä säädettyjä asioita muun muassa vähentämällä yksityiskohtaista sääntelyä. Voimassaoleva työympäristöpäätös ehdotetaan kumottavaksi. Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi aluksessa käytettävistä suojeluvälineistä ja mittauslaitteista annettu valtioneuvoston asetus (825/2001). Mainitun asetuksen 1 luvussa säädetään suojeluvälineistä. Henkilösuojainten vallinnasta ja käytöstä työssä annettu valtioneuvoston päätös (1407/1993) kattaa kumottavaksi ehdotettavan asetuksen 1 luvussa säädetyt asiat. Kumottavaksi ehdotettavan asetuksen 2 luvussa säädetään mittauslaitteista, joita koskeva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi nyt ehdotettavan asetuksen 6 luvuksi. Kumottavaksi ehdotettavan asetuksen 3 luku sisältää tavanomaisen voimaantulosäännöksen lisäksi viittauksen paloturvallisuudesta sekä kemikaali- ja kaasusäiliöaluksista annettuihin säännöksiin, joka myös ehdotetaan siirrettäväksi nyt ehdotettavaan asetukseen. Vielä ehdotetaan, että laivaväen asuinympäristöstä aluksella annetun valtioneuvoston asetuksen (825/2012) keittiötä koskeva 14, toimistoja koskeva 18 ja ruoansäilytystiloja koskeva 22 kumottaisiin. Mainitut säännökset siirrettäisiin nyt ehdotettavaan asetukseen. 42 Siirtymäsäännökset. Siirtymäsäännösten avulla huomioitaisiin tilanteet, jolloin ulkomailta ostetaan käytetty alus Suomeen. Monet määräykset perustuvat kansainvälisiin yleissopimuksiin, mutta työturvallisuusmääräykset ovat kansallisia ja voivat ylittää kansainväliset vähimmäisvaatimukset. Tällaisissa tapauksissa ristiriita voitaisiin välttää siirtymäsäännösten avulla, jolloin esimerkiksi asetuksen yksityiskohtaisista mitoista voitaisiin poiketa edellyttäen, että laivaväen turvallisuus ei vaarantuisi. Rakenteiden tulisi olla kuitenkin vähintään kansainvälisten määräysten mukaisia eli täyttää kansainväliset määräykset. Siirtymäsäännökset koski- 9

10 sivat kulkuteiden leveysvaatimuksia, oviaukkojen mittoja, toimistoja, konevalvontahuonetta, kiinnityslaitteita ja niiden sijoittelua sekä kiinnityslaitteiden ympärillä olevaa vapaata tilaa. 10