GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
|
|
- Kristiina Honkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19/3042/94/ D VEHKALAHTI Kari A. Kinnunen RAPORTTITIEDOSTO N:O 3489 Selostus ja valokuvadokumentti savukvartsikiteitä sisältäneen kideluolan aukikaivamisesta ja laboratoriotutkimuksista Viipurin rapakivialueella Vehkalahden Summan Suosillanmäellä
2 1 Johdanto Tutkimusassistentti Matti Huuskonen löysi keväällä 1984 Summan - Haminan moottoritietyömaan laajoista kallioleikkauksista suurehkon kideluolan. Malmigeologi Paunu Oivanen kävi tarkistamassa luolan kunnon ja totesi sen koskemattomaksi. Oivanen ehdotti minulle kideluolan tarkempaa tutkimusta, koska siinä esiintyi kauniita savukvartsikiteitä (Kuva 1). Kaivoin kideluolan auki tekemällä siitä samalla tarkan valokuvadokumentoinnin ja näytteenoton myöhempiä laboratoriotutkimuksia varten (Kuva 2). Viipurin rapakivialueelta on viime vuosina kuvattu useita mielenkiintoisia onkalokiteytymiä mm. Luumäen Kännätsalon jaloberylliä sisältävästä pegmatiitista (Lahti ja Kinnunen 1993) ja Virolahden jalotopaasia sisältäneistä onkaloista (Kinnunen et al. 1987). Viipurin rapakivialueen kideluolat on yleensä kaivettu auki harrastelijavoimin korukivien toivossa ennen kuin tutkijat ovat ennättäneet paikalle. Kiteet on näin yleensä saatu kerätyksi, mutta havainnot niiden tarkasta esiintymisympäristöstä ovat jääneet tekemättä. Eräät kideluolat ovat myös täyttyneet sedimenttiaineksella, jolloin niistä ei saada kunnollisia havaintoja. Näistä syistä, ja koska Suomen luolista ollaan kokoamassa seikkaperäistä yhteenvetoa, tämän kideluolan raportointi on tarpeen. Luolaahan ei enää ole, sillä se tuhoutui tietyömaan myöhemmissä louhintatöissä vuosina Kideluolan kuvaus Kideluola sijaitsi viborgiitissa Vehkalahden Summassa Suosillanmäen tietyömaan kallioleikkauksessa (peruskarttalehti D, X = 6717,54, Y = 507,17, luolan korkeus merenpinnasta noin 15 m). Kooltaan onkalo oli niin suuri että sinne saattoi hyvin ryömiä. Luola oli räjäytetty poikki ja sen säilyneet mitat olivat: korkeus 1,0 m, leveys 1,0 m ja pituus vaakasuunnassa noin 1,4 m. Poikkileikkaukseltaan se oli kolmiomainen (Kuva 2). Luolan säilynyt osa sijaitsi noin 3 m syvyydellä kallion pinnasta. Poislouhitun kallioseinämän alkuperäistä sijaintia ja muotoa ei kuitenkaan enää pystynyt päättelemään, joten luolan suuaukon tarkka sijainti ja alkuperäinen pituus jäi tältä osin tuntemattomaksi. Luolaa ympäröivä viborgiitti vaihettuu graafisrakenteiseksi maasälpä-kvartsiyhteenkasvettumaksi, paksuus noin 0,1 m (Kuvat 3 ja 7). Se puolestaan vaihettuu karkeaksi pegmatiitiksi, josta luola
3 2 on koostunut. Kideluola on alunperin ollut miaroliittinen onkalo, mutta fluiditäytteisen osan kokoa on enää mahdoton päätellä, sillä onkalo on myöhemmin voimakkaasti rapautunut ja sedimenteillä täyttynyt (Kuva 4). Luola on siten ollut jo varhain yhteydessä ulkoilmaan. Se on myös ollut vedellä täyttynyt lähes koko historiansa ajan viimeisimpiä vuosituhansia lukuun ottamatta. Jäätiköitymisten välisinä erityisen kylminä kausina luola on ollut jäässä. Tämä on pääteltävissä onkalon katon rikkoutumisrakenteista (Kuva 5) ja siitä, että onkalon suuret kiteet ovat särkyneitä eikä niiden murtopinnoilla esiinny saostumaläikkiä. Toisaalta onkalon rapautumisen ansiosta suuretkin kiteet olivat irrotettavissa helposti kuten on laita trooppisten maiden jalokivikaivoksissa. Rapautumaton pegmatiitti onkin arvokiteiden irrotuksen kannalta vaikea ja kallis työkohde, johon vain harvoin ryhdytään. Luola kaivettiin auki lapiolla ja arkeologien suosimalla muurarinlastalla. Vaikka kaivaus tehtiin käsityönä ja varovasti, niin kuitenkin lähes kaikki kiteet osoittautuivat jo alunperin jossain määrin säröytyneiksi. Onkalossa esiintyi mustaa moriontyypin kvartsia, maitokvartsia, kiillettä (biotiittia), maasälpiä ja niiden rapautumistuloksena kaoliinimaista savea ja satunnaisesti fluoriittia. Suurimmat kiteet löytyivät onkalon ytimestä hiekkakerroksen alapuolisesta pitkälle rapautuneesta pegmatiitista. Luolasta ei löytynyt topaasia, berylliä eikä muita arvomineraaleja. Niitä etsittiin myös hienoainesnäytteistä stereomikroskoopin avulla mutta tuloksetta. Savukvartsikiteet Kideluolan savukvartsikiteet ovat lähes mustaa moriontyyppiä. Niiden pituus vaihtelee 2-15 cm. Habitukseltaan ne ovat tavanomaisia savukvartsikiteitä. Bipyramidaalisten kiteiden suuri osuus on kuitenkin harvinaista (Kuva 1). Muutamien kiteiden päässä on toisen generaation kiteytymänä vuorikidehattu. Rapautunutta kiillettä on kiinnittyneenä eräisiin kvartsikiteisiin. Eräillä romboedripinnoilla on myös pois rapautuneiden kiillemineraalien jättämiä, kiilamaisen suunnikkaan muotoisia painaumia. Näitä pintarakenteita voidaan pitää tunnusomaisina juuri tämän kideluolan savukvartsikiteille, siis tavallaan tämän löytöpaikan sormenjälkinä. Ne näkyvät jo 10-kertaisella suurennuslasilla. Prismapintojen tyypilliset pintarakenteet erottuvat vasta mikroskoopilla. Ne ovat lyhdemäisiä mikroskooppisten kiteiden painaumia. Nämä mineraalit olivat pois rapautuneet.
4 3 Kidepinnat ovat syöpyneet himmeiksi (Kuva 1). Kidepinnoilla, yhteenkasvettumapinnoilla ja varhaisilla murtumapinnoilla näkee mikroskoopilla runsaasti pieniä syöpymiskuoppia mistä himmeys aiheutuu. Myöhäisillä murtopinnoilla niitä ei esiinny kuin aivan poikkeustapauksissa. Rikkoutuminen on siis hyvin nuorta, koska pinnat eivät ole ehtineet syöpyä. Savukvartsissa esiintyy erittäin runsaasti fluidisulkeumia (Kuva 6). Kiteiden koehionnassa nämä sulkeumaontelot osoittautuivat ongelmallisiksi, sillä ne alikiilloittuivat häiritsevästi aiheuttaen pyöröhiontaiseen kiveen appelsiinimaisen pinnan. Lisäksi koloihin jäi kiillotusainetta valkoisiksi pilkuiksi. Tämä voitaneen osittain estää muovipäällystyksellä ennen lopullista hienohiontaa ja kiilloitusta. Menetelmä on kuitenkin liian kallis savukvartsille, joka korumateriaalina on halpaa. Summan savukvartsi oli myös liian tummaa tavanomaisten viistekivien hiontaan. Tämän laatuisten savukvartsikiteiden käyttöalue jääkin keräilykiteiksi ja kokoelmanäytteiksi. Koristekivinä ne ovat näyttäviä, sillä kiteiden muoto on usein esteettisesti miellyttävä. Savukvartsissa esiintyi myös muutamia primaareiksi tulkittavia fluidisulkeumia. Kuumennusmääritysten perusteella homogenisaatiolämpötila on noin 230 C ja sulkeumien dekrepitaatiolämpötila C. Painekorjauksen arviointi on vaikeaa, koska kiteiden syntypaineesta ei ole tietoa. Hiekkakerros Rapautuneen pegmatiitin ja rapautumattoman kattopegmatiitin välillä on noin 5 cm kerros hiekkaa (Kuvat 4 ja 5). Hiekan ja rapautuneen pohjapegmatiitin välillä puolestaan on 1-2 cm kerros savea. Liisa Ikosen vuonna 1984 tekemien mikroskooppimääritysten mukaan hiekassa on mikrofossiileina Betulan ja Myrican siitepölyjä. Vanhaa esim. tertiääristä fossiilistoa siitä ei löydetty. Hiekka koostui detritaalisista pyöristyneistä mineraalirakeista. Päämineraalit olivat kvartsi, maasälvät, amfiboli, opaakki, zirkoni ja granaatti. Hiekka on siis luolan ulkopuolelta kulkeutunutta, eikä luolan omista aineksista muodostunutta. Luola on ollut ainakin postglasiaalisaikana yhteydessä ulkomaailmaan, jolloin siihen on päässyt kerrostumaan sedimenttiainesta. Hiekkakerroksessa on nähtävissä deformaatiorakenteita, jotka ilmentävät jäätymisen
5 4 aiheuttamaa työntymistä ja pakkautumista myös tässä myöhäisessä vaiheessa. Tulkintaa ja johtopäätöksiä Summan kideluola on alkuperältään rapakiven pitkälle rapautunut pegmatiittilinssi, jossa mahdollisesti on ollut suurehkokin miaroliittinen keskusontelo. Luolan pegmatiitin maasälvät ja kiilteet ovat rapautuneet varsinkin pohjaosassa. Luolan vesitäyte on toistuvasti jäätynyt ja sulanut. Jäätymissykkelit ovat rikkoneet muuten rapautumattomia savukvartsikiteitä. Luolaan on veden mukana kulkeutunut savea ja hiekkaa, joka ilmeisimmin on postglasiaalista. Luolan rapautuminen sitä vastoin lienee alkanut jo preglasiaaliaikana, jolloin onkalo avautui ulkomaailmaan eli saavutti varsinaisen luolavaiheen. Arvokiteiden etsinnän kannalta mielenkiintoisella Viipurin rapakivialueella keskeinen kysymys kuuluukin: Mitkä piirteet voisivat kuvastaa kideluolien esiintymistä rapakivessä? Ja miksi arvomineraaleja kuten berylliä ja topaasia ei esiintynyt tässä luolassa? Näihin kysymyksiin tämäkään selvitys ei kykene antamaan tyhjentävää vastausta. Joitakin olettamuksia voidaan esittää. Kideluolan viereinen viborgiitti on petrograafisesti tarkasteltuna normaalia, mutta sitä leikkaavat runsaat mikrohalkeamat. Monet niistä ovat täyttyneet fluoriitilla. Lähiseudun kalliopaljastumissa on myös apofylliittitäytteisiä rakoja (Kuva 8). Nämä voivat ilmentää miaroliittisten onkaloiden syntyyn kytkeytyvää voimakasta jälkimagmaattisen fluidifaasin toimintaa. Arvomineraalien kuten topaasin ja beryllin esiintymiseen vaikuttaa lämpötilan ja paineen lisäksi tietenkin myös magman sisältämän fluorin ja berylliumin määrä. Siitä voidaan saada tietoa litogeokemiallisesti tai moreenigeokemian avulla. Tällaisia karttoja Geologian tutkimuskeskus on jo tuottanutkin, mutta onkaloiden etsintään soveltuvia riittävän tarkkoja karttoja ei vielä ole käytettävissä. Onkaloiden etsintään voisivat myös soveltua geofysikaaliset menetelmät kuten maatutka. Niistä ei kuitenkaan vielä ole riittävästi käytännön kokemusta tämän tyyppisessä kartoituksessa. Suomesta tunnetaan noin neljäsataa luolaa, mutta vain 4,5% niistä on geneettisesti luokiteltavissa magman kiteytymisen synnyttämiksi (Kejonen et al. 1990). Mineralogisesti tällaiset onkalot ja luolat ovat varsin mielenkiintoisia, sillä niihin on voinut saostua mineraaleja koko onkaloiden synnyn jälkeisen ajan. Onkalothan ovat
6 5 olleet ensin magmaattisten vesien ja kalliovesien, sitten pohjavesien ja lopulta pintavesien täyttämiä aina luolavaiheeseen saakka. Tavallaan ne ovat kallioperän fluidivaiheiden evoluution ja historian arkistoja (ks. Kinnunen et al. 1987) ja sisältävät joskus hyvinkin vanhoja sedimenttejä. Näitä vanhoja fluidivaiheita voidaan tutkia onkaloihin ja luoliin saostuneiden sekundaarimineraalien perusteella. Jokainen luonnonarkisto ymmärrettävästi on epätäydellinen, mutta yhdistämällä tietoa monista kohteista voidaan näin saada tietoa mm. maamme kallioperää eri geologisina kausina huuhdelleista vesistä. Kirjallisuus Kejonen, A., Kielosto, S., Lahti, S. & Salonen, V-P. (1990) Suomen luolista. Geologi 42 (9-10), Kinnunen, K.A., Lindqvist, K. & Lahtinen, R. (1987) Fluid history from crystal cavities in rapakivi, Pyterlahti, southeastern Finland. Hull. Geol. Soc. Finland 59, Part 1, Lahti, S.I. & Kinnunen, K.A. (1993) A new gem beryl locality: Luumäki, Finland. Gems & Gemology 29 (1),
7
8
9
10
11
12
13
14
Tampereen Kivimuseoon hankittujen Pyhtään kidekellarin savukvartsikidesikeröiden dokumentointi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS RAPORTTITIEDOSTO N:O 4553 GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimus- & Kehitysyksikkö M 19/3023/2001 /1 Pyhtää 3023 06 Kari A. Kinnunen 4.12.2001 Tampereen
LisätiedotLUUMÄEN JALOBERYLLIN SULKEUMATUTKIMUS, GEMMOLOGISET OMINAISUUDET JA KUVAOPAS TYYPPISULKEUMISTA
ARKIS'IOKAPPALC GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19/3123-3133/91/1 3123 12 ja 3133 03 LUUMÄKI Kari A. Kinnunen 11.10.1991 LUUMÄEN JALOBERYLLIN SULKEUMATUTKIMUS, GEMMOLOGISET OMINAISUUDET JA KUVAOPAS
LisätiedotFLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA
M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää
LisätiedotPEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).
LisätiedotPUSKUOJAN KULLAN JA KVARTSIN MUODOSTAMISTA SEKAHIPUISTA
Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto, M 19/3812/95/1 3812 07 INARI 8.02.1995 PUSKUOJAN KULLAN JA KVARTSIN MUODOSTAMISTA SEKAHIPUISTA Kari A. Kinnunen 1 Kullan ja muiden mineraalien muodostamat sekahiput
LisätiedotGEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3812/-83/1/10 Koskee 3812 08 Inari Kari A. Kinnunen Kai Hytönen 21.11.1983 MORGAMOJAN MAGNEETTIKIISULOHKARE 1 Professori Herman Stigzeliukselta saatiin syksyllä 1983 tutkittavaksi
LisätiedotSotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g) tutkimus näytettä tuhoamattomilla menetelmillä
Geologian tutkimuskeskus Mineralogian laboratorio M 19/3813/2002/3 Inari 3813 11 Kari A. Kinnunen 21.11.2002 Sotajoen Kultakimppavaltaukselta vuonna 2002 imuriruoppauksella löydetyn kultahipun (72,4 g)
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotKultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMINERALIA on nykyaikainen julkaisu, joka yhdistää paperilehtien ja nettijulkaisemisen
JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Tampereen Kivikerho ry kotisivut: www.tampereenkivikerho.fi sposti: info@tampereenkiviekrho.fi ISSN 2323-5071 (painettu) ISSN-L 2323-5071 (nettijulkaisu) Nro 2 2016 4. vuosikerta
LisätiedotMineraalinäyttelyn tekstejä. Mineraalit. Mineraalien synty. Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma
Luontokokoelma Kieppi Viljo Nissisen mineraalikokoelma Mineraalinäyttelyn tekstejä Mineraalit Maapallo rakentuu kuoresta, vaipasta ja ytimestä. Kuori ja vaipan yläosa muodostavat yhdessä erilaisista kivilajeista
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotLemmenjoen alueen Karuojalta heinäkuussa 2000 löydetyn Karpaasi-kultahipun (74,9 g) tutkimukset
Tutkimus & Kehitys - yksikkö M 19/3812/2000/1 Inari 3812 11 Kari A. Kinnunen 19.10.2000 Lemmenjoen alueen Karuojalta heinäkuussa 2000 löydetyn Karpaasi-kultahipun (74,9 g) tutkimukset 1 Karpaasi nimelle
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotAleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19/3831/94/1 3831 04 INARI Kari A. Kinnunen, Bo Johansson, Mauri Terho ja Risto Puranen 30.5.1994 Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia,
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotGeologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita
Geologiset retkeilykohteet Etelä-Espoossa - omatoimisia retkeilykohteita Friisilä Friisinkallio muinaisranta Kuitinmäki Nuottaniemi Matinlahti, rapakivi-siirtolohkareet Tiistilä, pirunpelto Matinkylä Olari
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotEURA KUKONMÄKI. Koekaivaus. Hanna-Mari Nieminen Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander 191J'
EURA KUKONMÄKI Koekaivaus Hanna-Mari Nieminen Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander 191J' EURA - KUKONMÄKI Pk. 113408, koord. 678041156108, korkeus 36 m mpy Kertomus koekaivauksesta 9.-10.6.1999 Euran Kukonmäessä
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotKivipolku Lappeenrannan linnoituksessa
Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia
LisätiedotSotajoen 192 g kultasekahippu Kari A. Kinnunen, Bo Johanson ja Matti Leino
Tutkimuslaboratorio M19/3813/2008/60 27.10.2008 Espoo Sotajoen 192 g kultasekahippu Kari A. Kinnunen, Bo Johanson ja Matti Leino Tiivistelmä Tässä raportissa kuvataan elokuussa 2008 Sotajoen Matinkiviniemestä
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2435 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2124/-87/2/10 Ylöjärvi, Tampere, Kangasala Olli Sarapää 28.10.1987 KULTATUTKIMUKSET TAMPEREEN LIUSKEJAKSOLLA KESÄLLÄ -85 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O 3991/1, SUORITETUISTA TEOLLISUUSMINERAALITUTKIMUKSISTA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3308 1(7) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2024/-93/1/85 Tammela Kietyönmäki Reijo Alviola 31.3.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TAMMELAN KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KIETYÖNMÄKI 1, KAIV.REK.N:O
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö
ASIKKALA Kalkkinen Iisakkila Kaapeliojan valvontatyö 20.10.2015 Hannu Takala Lahden kaupunginmuseo/päijät-hämeen maakuntamuseo Tiivistelmä Asikkalan Kalkkisissa toteutettiin sähköverkon maakaapelointia
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotKuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky
1 Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu 2015. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 2 Tiivistelmä Kuusiston kartanon puutarhan itäosaan tehtiin marrakuussa 2015 lvi-kaivanto,
LisätiedotYHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia Savitaipaleen Kuolimojärven alueella. Aiheen tutkimuksiin antoivat ky
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3132/-84/1/10 Savitaipale Boris Lindmark 16.02.1984 SCHEELIITTITUTKIMUKSET SAVITAIPALEELLA KESÄLLÄ 1982 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus on kesällä 1982 suorittanut malmitutkimuksia
LisätiedotV : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS
_XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin
LisätiedotNokia Siuro Knuutila arkeologinen valvonta 2013
1 Nokia Siuro Knuutila arkeologinen valvonta 2013 Timo Jussila Johanna Stenberg Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Lähtötiedot... 5 Valvonta... 5 Tulos... 6 Kuvia...
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotEsko Karvonen 18.5.2010 B-6820. Sami Koskela, Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy, 30.3.2010
Tutkimusselostus 1 (3) Jakelu: As Oy Mäkärä c/o Uudenmaan Projektijohtopalvelut Oy Sami Koskela Tekniikantie 12 02150 ESPOO Tarkastaja, pvm Hyväksyjä, pvm AS OY MÄKÄRÄ SIPOREX-SEINÄTUTKIMUS 1 TILAUS 2
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotKalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI
Kalajoen kaupunki MAAPERÄTUTKIMUS Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 31.07.2018 MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI Yleistä Kalajoen kaupungin (Hannu Vähäkuopus) toimeksiannosta on KS Geokonsult
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat
LisätiedotSuomen kallioperä. Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta
Suomen kallioperä Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta Metamorfoitumattomat sedimenttikivet Satakunnan, Muhoksen ja Hailuodon muodostumat Iältään 1600 600 miljoonaa vuotta
LisätiedotSELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978
AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven
LisätiedotÄÄNEKOSKI Laukaantie Hirvaskangas 1600 -luvun tien leikkausdokumentointi
Keski-Suomen museo Kulttuuriympäristö Arkeologia ÄÄNEKOSKI Laukaantie Hirvaskangas 1600 -luvun tien leikkausdokumentointi Miikka Kumpulainen 2009 Keski-Suomen museo Tutkimuskohde: Laukaantie Hirvaskangas,
Lisätiedot2016 KM Oulu Kierikinkangas KM 41108
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, jotka FM Sami Viljanmaa kaivautti Kierikkikeskuksen järjestämillä yleisökaivauksilla Oulun Kierikinkankaalta 6.6. 20.10.2016. Ks. Sami Viljanmaan kaivauskertomus Museoviraston
LisätiedotARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS
~~~~~~~~~~~~~~ ~~~~~~~~ ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS 1 1 Tunnistetiedot Kunta: Suomusjärvi lnventointinumero: Alue: Laperla Luokka: II Nimi: Viitamäki N Ajoitus: Kivikautinen Kohteen laji: louhos, asuinpaikka
LisätiedotM 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782
M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä
Lisätiedot~tf ~ Turun yliopisto ~~ ' University of Turku. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kivikautisen asuinpaikka-alueen tutkimukset 2013 I I I /
' J f I I I / LIITE 2 ' - _, Kaarinan Ravattulan Ristimäen kivikautisen asuinpaikka-alueen tutkimukset 2013 Tutkimusalue huhtikuussa 2013. Kuva: Tytti Juhola Tytti Juhola Niina Klemola Heli Etu-Sihvola
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotGeologia arkipäivässä -visa
Geologia arkipäivässä -visa Geologia arkipäivässä -visa Taustatietoa Geoympäristö eli maa- ja kallioperä ilmentymineen ja ominaisuuksineen ovat joka päiväisessä elämässämme tiiviisti läsnä. Ne näkyvät
LisätiedotSALLA Jäkälätunturi H.Vartiainen Sorsatunturi OU mal
RAU TARUUKKI OY MALMIN ETSIN TÄ Jäkälätunturin kyaniittiaihe N: o 25/68 TUTKIMUSALU E LAATIJA JAKELU Jäkälätunturi H.Vartiainen KUNTA LAAT.PVM H YV. SALLA 8..68 KARTTALE HTI LI ITtKA Rl'AT JA -SELOSTEET
LisätiedotLuetteloineet: Anne-Mari Saloranta ja Sami Viljanmaa.
Kivikautisia asuinpaikkalöytöjä, jotka FM Sami Viljanmaa kaivautti yleisökaivauksilla Yli-Iin Kierikinkankaalta 15.5. 30.9.. Ks. Sami Viljanmaan kaivauskertomus arkeologian osaston topografisessa arkistossa.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVinkkejä kiviharrastukseen
Vinkkejä kiviharrastukseen Hyvä harrastus Kivien etsintä ja keräily on mainio luontoharrastus, joka sopii kaikenikäisille. Kivikuntaan voi tutustua retkeilyn ja monen muun ulkoiluharrastuksen yhteydessä.
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
Lisätiedotx = 101,60/ y = 101,95, z = 86,58 m mpy 6,5 g
Rautakautista löytöjä, jotka Kirsi Luoto otti talteen Janakkalan Niemenpään Hamppulan rautakautisella muinaisjäännösalueella 14.-17.9.2015 tehdyssä koekaivauksessa. Ks. Kirsi Luodon kaivauskertomus Museoviraston
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
Lisätiedot.- -- Fro gradu-tutkielra Maaserageolcgia Turun yliopisto. Feter ~ohansson L *" *-.- -*- ARKISI-C 1 ' r'c,'i,le 1500
.- -- ARKISI-C 1 ' r'c,'i,le 1500 L *". - - - *-.- -*- I ', 2 L Fro gradu-tutkielra Maaserageolcgia Turun yliopisto 25.j.1980 Feter ~ohansson Tang tutkielna on tehty geologisen tutkimuslaitoksen naaseraosaston
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotViipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa
Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden
LisätiedotTampere Veijanmäenkatu 4 tarkkuusinventointi 2013
1 Tampere Veijanmäenkatu 4 tarkkuusinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Jaana Junkkari 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Tulos... 6 Koekuopat... 7 Muinaisjäännöstiedot...
LisätiedotKosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi
TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS PALTAMON KUNNASSA - VALTAUSALUEELLA KAINUANMÄKI 1, KAIV. RNO 5026/1 SUORITETUISTA KORUKIVITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3432/-93/1/43 Risto Vartiainen 17.2.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS PALTAMON KUNNASSA - VALTAUSALUEELLA KAINUANMÄKI 1, KAIV. RNO 5026/1 SUORITETUISTA KORUKIVITUTKIMUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
Lisätiedot2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...
Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotAura Iso-Simola arkeologinen valvonta 2017
1 Aura Iso-Simola arkeologinen valvonta 2017 Teemu Tiainen Tilaaja: Caruna Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Valvonta... 5 Tulos... 8 Lähteet... 8 Valvonnan
LisätiedotAlueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.
1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset
LisätiedotPorvoo Kirkontörmä Saastuneen maa-aineksen poistamisen arkeologinen valvonta 2016
1 Porvoo Kirkontörmä Saastuneen maa-aineksen poistamisen arkeologinen valvonta 2016 Timo Jussila Tilaaja: Porvoon seurakuntayhtymä 3 Kartat Kaivauspaikka on merkitty vanhoille kartoille sinipunaisella.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotKorjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus
5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.
Lisätiedotkvartsidioriittia,vglimuoto kvartsidioriitin ja myloniitin
Y[eta&teknikko Sulo PUinen oli llhett-t Ahlaisten pitiju Lampin kylhsta Poriin radioaktiivisia a&ytteit&,joisaa todettiin olevan uraania,parhaaesa 0.14$. Keaglla 1957 V.O,pohjanlehto $a P,Lammi suorittivat
LisätiedotMALMIOSASTON TUTKl JAKOKOUS
OeOWIMJ TUT KIMU8KEBKU8 M lawwn MALMIOSASTON TUTKl JAKOKOUS ESP-, 14.11.-16.1l.1989 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Otaniemi TUTKIJAKOKOUS Jouko Talvitie KOKOUKSEN AVAUS Hyva asiantuntijavieraarmae, malmiosastolaiset,
LisätiedotSELOSTUS OUTOKUMPU-TYYPPISTEN MALMILOHKAREIDEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITETUISTA KIVILASKUISTA RÄÄKKYLÄN-KITEEN-KIIHTELYSVAARAN ALUEELLA SYKSYLLÄ 1979
M 9/424/-8// Koskee 423 424 4242 Rääkkylä-Kitee-Kiihtelysvaara Lauri J. Pekkarinen 6.2.98 SELOSTUS OUTOKUMPU-TYYPPISTEN MALMILOHKAREIDEN YMPÄRISTÖSSÄ SUORITETUISTA KIVILASKUISTA RÄÄKKYLÄN-KITEEN-KIIHTELYSVAARAN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotKiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ 1, KAIV. RN:O 6188/1, SUORITETUISTA MALMI JA RAKENNUSKIVITUTKIMUKSISTA.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois- Suomen aluetoimisto M06/2734/-99/1/10 KITTILÄ Kaltioselkä Veikko Keinänen, Risto Vartiainen 6.4.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KALTIOSELKÄ
Lisätiedot