Summaaristen riita-asioiden keskittäminen. Mietintöjä ja lausuntoja 12/2017, oikeusministeriö

Transkriptio

1 1 Professori Tuula Linna Lapin yliopisto Lausunto Summaaristen riita-asioiden keskittäminen Mietintöjä ja lausuntoja 12/2017, oikeusministeriö Kiitän mahdollisuudesta saada lausua otsikkoasiassa. Totean kunnioittaen seuraavaa. 1. Yleistä Ehdotuksen suuri rakenteellinen ratkaisu, jonka mukaan summaariset asiat pysyvät tuomioistuinlaitoksen käsiteltävinä, eikä niitä siirretä ulosottolaitokseen, on onnistunut ja perusteltu. En käy kertaamaan niitä moninaisia syitä, jotka puhuvat voimakkaasti summaaristen asioiden ulosottolaitokselle siirtämistä vastaan. Valittu linja, toisin sanoen menettelyn sähköistäminen ja keskittäminen, on erittäin kannatettava. Työryhmän mietinnössä summaaristen asioiden käsittelyä on tarkasteltu monipuolisesti ja pääosin laadukkaasti. Suuri osa ehdotuksista on perusteltuja, enkä ota niihin erikseen kantaa. Seuraavat huomiot koskevat seikkoja, joihin esitän kritiikkiä tai jotka vaativat lisäselvittämistä. 2. Summaarisia riita-asioita hoitavat käräjäoikeudet Mietinnön mukaan summaarisia riita-asioita käsiteltäisiin melko lähekkäisissä käräjäoikeuksissa, toisin sanoen Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa ja Pirkanmaan käräjäoikeuksissa. Seurauksena olisi se, että Kanta-Hämeen käräjäoikeudesta tulisi kaksikielinen käräjäoikeus. Mielestäni Kanta-Hämeen sen sijaan summaariset asiat kannattaisi keskittää Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, joka on jo valmiiksi kaksikielinen käräjäoikeus. Käräjäoikeuksien valinnassa tulisi ottaa huomioon tasapuolisesti alueelliset ja kielelliset kriteerit. Nyt on pelkona, että Hämeen seudulle muodostuu suuri juttukasautuma reuna-alueiden kustannuksella.

2 2 3. Suhde EU:n maksamismääräysmenettelyyn Suhde EU:n maksamismääräysmenettelyyn ei ole ongelma, koska kyseessä ovat eri prosessilajit ja maksamismääräysten käsittely on keskitetty Helsingin käräjäoikeuteen. Olisi kuitenkin toivonut, että mietinnössä olisi hieman tehty vertailua sen suhteen, miten toimitaan esimerkiksi silloin, kun maksamismääräysasia riitautuu. Sääntelyn ei pakosti tarvitse olla identtinen, mutta hyvään lainvalmisteluun kuuluu tehdä valinnat tietoisena vastaavista muista järjestelmistä. 4. Järjestelmän ulottaminen velkomusasioiden lisäksi muihin OK 5:3:ssä tarkoitettuihin asiaryhmiin En pidä perusteltuna sitä, että riidatonta saamisoikeutta koskevien kanteiden lisäksi keskittäminen ulotettaisiin koskemaan muita OK 5:3:ssä tarkoitettuja asiaryhmiä. Hallinnan ja rikkoutuneen olosuhteen palauttaminen perustuu aikoinaan ulosotonhaltijan luona käytyyn summaariseen prosessiin. Se on turvaamistoimen tyyppinen toimi omankäden oikeuden tilanteissa. Hallinnan ja rikkoutuneen olosuhteen tapauksiin kytkeytyy usein väliaikaisen turvaamistoimen antaminen OK 5:7:n perusteella: Väliaikaismääräyksen antaminen 7 ( /1052) Tuomioistuin voi käsitellessään hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista koskevaa asiaa kantajan pyynnöstä, varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi, väliaikaisesti määrätä, että hallinta tai rikkoutunut olosuhde tulee heti palauttaa tai että tulee tehdä jokin muu tilanteen korjaava toimenpide, kunnes toisin määrätään. En näe syytä sille, miksi hallinnan ja rikkoutuneen olosuhteen palauttaminen tulisi keskittää ehdotetulla tavalla. Etenkin silloin, kun väliaikainen turvaamistoimi määrätään, joudutaan toimimaan nopeasti ja samalla suurella virkavastuulla, koska turvaamistoimi saattaa aiheuttaa sen kohteelle suurta vahinkoa. En näe mitään perusteita myöskään sille, että riidattomaksi ilmoitettu häätö, joka ei perustu maksamattomiin vuokriin, kuuluisi keskitettäviin asioihin. Häätö saattaa liittyä esimerkiksi siihen, että huoneistoa on turmeltu tai siellä on häiritty naapureita. Tulisi myös selvittää asunto-osakeyhtiölaissa tarkoitetun huoneiston haltuunottamisen asema. Häätöjen osalta varminta olisi, että ainoastaan ne tilanteet, joissa häätö perustuu yksinomaan maksamattomiin vuokriin, joita vaaditaan samalla kanteella maksettavaksi, käsittely keskitettäisiin. Muissa tilanteissa (siis yksin häätö tai häätö, joka maksamattomien vuokrien lisäksi perustuu muuhun syyhyn kuin maksamattomiin vuokriin) menisi normaaliforumiin. 5. Käsite summaarinen riita-asia

3 3 Työryhmän mietinnössä ehdotetaan otettavaksi käyttöön myös lakitekstissä ilmaisu summaarinen riita-asia. Kuitenkaan tätä termiä ei esitetä käytettäväksi niissä OK:n säännöksissä, joissa nykyisin puhutaan OK 5:3:ssä tarkoitetuista asioista. OK 15:2.4:n mukaan myös muu kuin 1 momentissa mainittu, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana: 1) 5 luvun 3 :ssä tarkoitetussa asiassa; 2) hakemusasiassa, joka ei ole riitainen; 3) maaoikeusasiassa. Edellä totesin pitävänä perusteltuna sitä, että keskittäminen koskee vain velkomusasioita. Näin ollen ei edes ole tarpeen ottaa käyttöön käsitettä summaarinen riita-asia vaan summaarinen velkomusasia seuraavasti (OK 5:3): Jos asia koskee 1) tietyn määräistä saamista (summaarinen velkomusasia), 2) hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka 3) häätöä ja kantaja ilmoittaa, ettei asia hänen käsityksensä mukaan ole riitainen, haastehakemuksessa on vaatimuksen perusteena tarpeen mainita ainoastaan ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu. Tällöin ei tarvitse ilmoittaa myöskään 2 :n 1 momentin 3 kohdassa mainittuja todisteita. Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa. 6. Suhde muihin OK 10 luvun säännöksiin ja Bryssel I -asetukseen OK 10 luvun mukaan esimerkiksi elatusapua saatavalla lapsella on oikeus nostaa kanne myös omassa kotipaikan forumissa. Sosiaalisista syistä myös kuluttajalla, työntekijällä ja valtiolta korvausta vaativalla on oikeus käyttää omaa forumiaan. Onko tarkoitus, ettei tällaisia, sosiaalisiin perusteisiin nojaavia oikeuksia enää olisi? Kysymyksessä on periaatteellinen, ei yksinomaan käytännöllinen kysymys. Tulisi myös selvittää, millä tavalla ehdotetut säännökset ovat koordinaatissa Bryssel I -asetukseen, jossa on vastaavia forum-suojia. Vaikka Bryssel I -asetus koskee pääosin sitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia, on siellä on paikkakuntakohtaisia forum-säännöksiä (ks. esim. 21 artikla). Todennäköisesti ongelmia suhteessa Bryssel I -asetukseen ei ilmaannu, mutta asia tulisi tarkistaa. 7. Väärään oikeuspaikkaan saapuneen asian siirtäminen

4 4 On oletettavaa, että huomattava määrä summaarisia velkomusasioita pannaan vireille väärässä forumissa. Minusta olisi järkevintä, että OK 10:22:ään lisätään säännös, jonka mukaan summaarinen velkomusasia siirretään hakijalta lupaa kysymättä oikeaan forumiin. Asiasta ilmoitetaan kantajalle, toisin sanoen, että siirto on tehty ja jos kantaja ei halua asiaa oikeassa forumissa vireille, hänen tulee peruuttaa haastehakemus. Ei ole samanlaista tarvetta hakea kantajan suostumusta silloin, kun kyse on summaaristen asioiden keskitetyistä forumeista kuin laajassa riita-asiassa. Tässä kohdin on aiheellista laatia mahdollisimman suoraviivainen järjestelmä. Virhe kahden summaarisen forumin välillä ei ole kantajan kannalta kovin merkittävä, koska asia on vireillä joka tapauksessa muualla kuin normaaliforumissa. 8. Riitautuneen asian siirtäminen normaaliforumiin Jos summaarinen velkomusasia riitautuu, se tulee siirtää automaattisesti normaaliforumiin. En pidä hyväksyttävänä sitä, että asianosaisten suostumuksella laajan riita-asian käsittelyä jatketaan muussa kuin OK 10 luvun mukaisessa forumissa. Kun lisäksi suostumus tulisi saada kaikilta asianosaisilta, on yksinkertaisempaa, että asia siirretään automaattisesto normaaliforumiin. On pelkona, että summaarisiin asioihin erikoistuviksi valittuihin käräjäoikeuksiin jää sinne kuulumattomia laajoja riita-asioita, jolloin seurauksena on, että jäljelle jäävät käräjäoikeudet köyhtyvät juttuvarannon puolesta. Uudistuksessa tulee pitäytyä siinä, että vain riidattomat velkomusasiat käsitellään keskitetysti, mutta laajat riita-asiat käsitellään normaaliin tapaan OK 10 luvun mukaisessa forumissa. Se, että vastaaja (siis usein heikossa asemassa oleva velallinen) vastaa kanteeseen väärässä forumissa, on oikeudellinen kikka (konkludenttinen oikeuspaikan hyväksyminen), jonka avulla voidaan välttää asian siirtäminen. Vaikka asian selittäisi maallikolle, tämä tuskin ymmärtää, että antoi suostumuksensa siihen, että asia käsitellään muualla kuin lähimmässä käräjäoikeudessa. Tällainen kuvio aiheuttaa turhia yhteydenottoja ja epätietoisuutta. 9. Ulosoton pyytäminen suppeassa haastehakemuksessa Pidän onnistuneena työryhmän kannanottoa, jonka mukaan ulosottoperusteen täytäntöönpanoa ei pyydetä jo haastehakemuksen yhteydessä. Tällaisella järjestelmällä ei ole etuja nykyiseen verrattuna, päinvastoin. Ensinnäkin, jokaisella on oikeus saada rauhassa käydyksi oikeudenkäynti, jossa maksuvelvollisuus vasta vahvistetaan. Sen jälkeen velalliselle täytyy antaa mahdollisuus maksaa (juuri vahvistettu) saatava vapaaehtoisesti. Se, että asia kirjautuisi suoraan ulosoton järjestelmään, ei ole asianmukaista. Tietääkseni perimistoimistot eivät useinkaan hae ulosottoa ennen kuin joitakin maksukehotuksia on annettu myös tuomion jälkeen. Perimistoimistojen liiketoiminta osaltaan perustuu juuri maksukehotusten antamiseen ja niistä perittävään palkkioon. Käräjäoikeudelle ulosottoa varten haastehakemusvaiheessa annettu tieto on vanhaa jo siinä vaiheessa, kun asia tulisi vireille ulosottoon. Korko on kasvanut, ja velkaa on voitu lyhentää. Ulosotossa jouduttaisiin joka tapauksessa päivittämään tiedot uudestaan.

5 5 Ulosotto lähettää maksukehotuksen, jolloin suuri osa sellaisista maksuista, jotka muutoin maksettaisiin suoraan velkojalle, kiertäisivät turhia kuluja aiheuttaen ulosottolaitoksen kautta. On kaikkien osapuolten kannalta perustellumpaa, että ulosottoon tulevat vain sellaiset asiat, joiden perintä ei ulosottoperusteen saamisen jälkeen ole onnistunut. Ei siis ole mitään perustetta tällaiselle automaattiselle ulosottohakemukselle, joka perustuu yhdistettyyn haaste- ja ulosottohakemukseen. 10. Sähköinen asiointi Perusteluissa todetaan, että vain luonnollinen henkilö omassa asiassaan saisi toimittaa paperisena tai s-postin liitetiedostona suppean haastehakemuksen. Ehdotettu säännös (OK 5:3a) ei kuitenkaan täsmää tähän. Sen mukaanhan esimeriksi toisen yksityisen henkilön puolesta suppean haastehakemuksen tehnyt ei olisi velvollinen käyttämään sähköistä järjestelmää. Samalla tavalla asia on harhaanjohtavasti esitetty säätämisjärjestystä koskevassa kohdassa. Kaikki luonnolliset henkilöt eivät siis joko toimi omassa asiassaan tai ole elinkeinonharjoittajia. Perusteluteksti ja lakitesti saattaa yhdenmukaiseen muotoon. Kovin helppoisin perustein esityksessä sivuutetaan access to court -periaate. Se, että yhdenvertaisuusnäkökulmalla on yksityishenklöiden vähäisen määrän vuoksi suhteellisen vähäinen merkitys ei tarkoita sitä, että yhdessäkään tapauksessa access to court -periaatetta saataisiin vaarantaa. Perustelujen argumentaatio on hyvin ongelmallinen tässä mielessä. Esimerkiksi juuri ihmisoikeustuomioistuimeen menee vain ja ainoastaan yksittäistapauksia. Erittäin outo on sivulla 67 oleva kirjaus siitä, että kykenemättömyys käyttää sähköistä järjestelmää tarkoittaa sitä, että ei ole oikeudenkäyntiasiamiestehtävän hoitamiseen sopiva. Tällaiset heitot eivät ole perusteltuja tai asianmukaisia. Kyllä esimerkiksi puoliso saattaa kyetä hoitamaan puolisonsa puolesta vuokrarästin perimisen, vaikka ei omaisikaan valmiuksia käyttää sähköisiä järjestelmiä. Pitäisin perusteltuna sitä, että kaikki yksityishenkilöt (vrt. käsite luonnollinen henkilö) saisivat käyttää paperista järjestelmää niin halutessaan. Oikeudenkäyntimaksu voi olla silloin hieman korkeampi mutta ei niin suuri, että siitä muodostuisi este pääsylle tuomioistuimeen. Jos sen sijaan luonnollinen henkilö esiintyy toiminimellä kantajana, käytössä olisi vain sähköinen järjestelmä. 11. Oikeuspaikkasopimus On jossakin määrin ongelmallista ilmaista, että oikeuspaikkasopimus on pätemätön, jos asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla. Pikemminkin kyse on siitä, että oikeuspaikkasopimuksen estämättä näin voidaan tehdä. Jos kuitenkin asia riitautuu ja palataan normaaliin forumiin, oikeuspaikkasopimus on voimassa. Mielestäni se on sinällään pätevä koko ajan. 12. Tuomioistuinharjoittelu Ehdotuksessa (s. 60) todetaan, että uudistuksen vaikutuksia tuomioistuinharjoitteluun selvitetään erikseen. Mielestäni jo tässä yhteydessä asia tulee selvittää. On tärkeää, että auskultointipaikkoja on

6 6 riittävästi ja mahdollisimman monessa käräjäoikeudessa. Olisi suoraan sanottava, kuinka suureksi auskultointipaikkojen määrän vähentyminen arvioidaan. Tämä on tärkeä tieto, jotta auskultointijärjestelmän kehittämisestä voidaan ajoissa käydä keskustelua. Todennäköisesti osa auskultointiajasta enenevässä määrin joudutaan suorittamaan muualla kuin käräjäoikeuksissa. Helsingissä 8. maaliskuuta 2017 Tuula Linna prosessioikeuden professori Lapin yliopisto