Yhteinen omaishoidon kenttä Verkostotyön mahdollisuuksia

Transkriptio

1 Yhteinen omaishoidon kenttä Verkostotyön mahdollisuuksia Taina Laakso Laatinut Maria Malmi Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 2008

2 Verkostoyhteistyö = Yhteistyömalleja, jotka tarjoavat omaishoidon kentässä toimiville yhteisöille mahdollisuuden vuorovaikutukseen, vaikuttamiseen ja yhteiseen omaishoidon kehittämiseen. esimerkiksi: Tiedotusverkkoja (vältetään päällekkäistyötä) ja oikeaa tietoa toisten palveluista (osataan ohjata). Yhteistä vaikuttamistyötä omaishoidon parhaaksi Yhteisesti suunniteltua ja toteutettua koulutusta työntekijöille, vapaaehtoisille ja omaishoitajille Tapahtumia ja virkistystä omaishoitajille Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 2008

3 Miksi verkostoyhteistyötä? Omaistaan auttaa noin miljoona suomalaista, joista pääasiallisia auttajia on noin (Stakes 2007) Vuoropuhelun ja yhteistyön lisääminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni omaishoitaja löytäisi avun. Monet eri järjestöt ovat havahtuneet pohtimaan omaisten tilannetta ja ryhtyneet kehittämään omaishoidon tukitoimia: Vuonna 2007 Suomessa oli meneillään noin 140 omaishoidon hanketta. Uudistuva lainsäädäntö (mm. sata-komitea, paras-hanke) asettaa isoja haasteita vaikuttamistyölle. Järjestökentän resursseja on pienennetty päällekkäistyötä on vältettävä / toimiva yhteistyö säästää rahaa ja työvoimaa. Omaishoitoa on kehitettävä realistiseksi mahdollisuudeksi myös tulevaisuudessa nuorille henkilöille omaishoito ei enää ole itsestäänselvyys. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 2008

4 Yksin puurtamisen aika on ohi! Vuonna 2005 perustettiin Suomen omaishoidon verkosto, joka toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden ja yhteisöjen muodostamana toimikuntana. pyrkii edistämään omaishoidon kehittämistä, eri tahojen yhteistyötä sekä vaikuttamaan eri tavoin omaishoidon parhaaksi hallinnoidaan Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n toimikuntana kehitti yhteistyötä toteuttamalla Omaosa -projektin vuosina

5 Nätverket för närståendevård i Finland The Finnish Network for Organisations supporting Family Caring

6 Suomen omaishoidon verkosto - jäsenet 2008 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Alzheimer-keskusliitto ry Folkhälsans Förbund rf Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Munuais- ja maksaliitto ry Omaiset Mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Punainen Risti Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry

7 Omaosa -projekti Omaishoidon osaajat -asiantuntijaverkosto omaishoidossa Projektin tarkoitus: lisätä vuoropuhelua ja yhteistyötä omaishoidossa toimivien yhteisöjen kesken, muodostaa kokonaiskuva käynnissä olevista suomalaisista omaishoidon hankkeista, kerätä, hyödyntää ja jakaa järjestöjen yhteistä osaamista omaishoitajien parhaaksi ja järjestötoiminnan kehittämiseksi.

8 Projektin tuloksia Valtakunnallinen verkostoyhteistyö jatkuu Jäsenkokous ja työvaliokunta (SPR pj, Omh. ja Läh.L. siht) Vaikuttamistyöryhmä, kansainvälisten asioiden työryhmä Toimivia paikallisia yhteistyöryhmiä 8 Järjestöjen paikalliset toimijat yhteistyössä, esim. arviointikoulutus työntekijöille, vaikuttaminen, vertaisohjaajakoulutus, virkistyspäivät. Omaishoitaja-määritelmä Omaishoidon hankkeita koskeva selvitys Eurocarers -verkoston jäsenyys. Internet -sivusto

9 Alueelliset ryhmät yhteyshenkilöt Lounais-Suomi: amm.vertt.t. verto.koul. työnohj.vaihtot. Pääkaupunkiseutu: paneli, vapeht.koul. teemapäivä OH Häme-Uusimaa: vaikuttaminen, tapahtumat Etelä-Savo, vaikuttaminen Pohjois-Savo: palveluohjaus Pohjois-Karjala: Palveluohjaus Pirkanmaa: koulutusta ammattilaisille Oulun Seutu: hyvän olon lauantai OH:lle

10 Kuka on omaishoitaja? Verkoston kehittämä omaishoitaja-määritelmä: Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti

11 Hankeselvitys Noin 140 hanketta Hankkeiden osuus suhteessa väkilukuun (2006) pienin Pohjois-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Karjalassa ja Uudellamaalla. Katvealueita (69 kuntaa) Itä-Lapissa, Pohjanmaan rannikolla, Läntisellä Pirkanmaalla, Oulun läänissä. Päällekkäistyötä: - julkaisut ja koulutus: vapaaehtoistyö, vertaisohjaajat, ryhmänohjaajat - omaisten ryhmät, kuntoutus, sijaishoito, palveluohjaus, - virkistys

12 Eurocarers -jäsenyys Eurocarers-verkoston tarkoitus: Edistää omaishoitajien ja heille tärkeiden asioiden tunnistamista, omaishoitajien osallisuutta yhteiskunnassa sekä omaishoitajia tukevien palvelujen kehittymistä Tukea omaishoitajia ja heitä edustavia järjestöjä keräämällä, vaihtamalla ja levittämällä kokemuksia, innovaatiota, tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä sekä asiantuntijuutta. Edistää Euroopan maiden välisten yhteistyöhankkeiden syntymistä. Edistää yhteisen omaishoitajaystävällisen eurooppalaisen politiikan kehittymistä.

13 Verkostotyön edellytyksiä Sosiaalipsykologi Eeva Honkanummi Yhteinen kirkas näkemys yhteistyön tavoitteista Työntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen Luottamus toisen osaamiseen Kyky asettua toisen asemaan Reflektiokyky ja valmius toimintatapojen muuttamiseen Emo-organisaatioiden kiinnostus yhteistyöstä ja sen tulosten hyödyntämisestä Organisaatioiden kyky muuttua

14 Verkonkutojan aakkoset alueryhmien antamia eväitä paikalliseen yhteistyöhön 1. Sitoutuminen yhteistyöhön tulisi tapahtua johdon, esim. yhdistyksen hallituksen päätöksellä. Jos johto on työssä mukana, työntekijä saa tukea ja jatkuvuus turvataan työntekijävaihdosten yhteydessä. 2. Yhdessäolo ei ole itsetarkoitus. Ilman tavoitteita toimintaa loppuu lyhyeen. 3. Ryhmässä on oltava alusta asti realistinen asenne osallistujien vaihtuvuuteen valmius perehdyttää uusia tulokkaita. 4. Yhteistyö edellyttää paikallista koordinaattoria, joka pitää tiedotusverkkoa ajan tasalla. Koordinaattorin tueksi tarvitaan työryhmä. 5. Kokoontumisten rakenteet on strukturoitava, etukäteistehtävät lisäävät työn tuloksellisuutta. 6. Kokousten ajankohdat kannattaa sovittaa järjestötyön ruuhka-ajat huomioon ottaen. Tapaamiset korkeintaan kerran kuussa. 7. Kivaakin pitää olla! yhteistyö järjestöjen tarpeiden mukaista.