Design-ajattelu ja kuituhampun jatkojalostus -hanke

Transkriptio

1 Design-ajattelu ja kuituhampun jatkojalostus -hanke Hanke-esittely Elinkeinojen kehittämishanke , Juankosken kaupunki Hanke on saanut rahoitusta Pohjois-Savon ELYkeskukselta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

2 HANKKEEN TAUSTOITUS

3 HANKKEEN TAKANA I Juankosken kaupunki - Väestö : 5169 henkeä (epävirallinen) - Kokonaispinta-ala: 590 km 2 josta vesistöä 120 km 2 (20 %) -

4 HANKKEEN TAKANA I Juankosken kaupunki

5 HANKKEEN TAKANA I Juankosken kaupunki

6 TAUSTA I Juankosken tarve elinkeinojen kehittämishankkeelle Teollisen tuotannon rooli Juankoskella, Juankosken teollinen historia Teollisuuden rakennemuutos viimeisen vuosikymmenen aikana on vähentänyt useita satoja teollisuuden työpaikkoja. Keskeisin kehitystä selittävä seikka on tuotannon siirtyminen niin sanottuihin kehittyviin maihin, lähinnä Kaukoitään. Tällä hetkellä paikkakunnalla toimii kaksi merkittävää teollisuusyritystä: Metsokonserniin kuuluvan Metso Fabrics Oy:n teknisiä tekstiilejä paperikoneisiin valmistava tehdas ja pääasiallisesti elintarvikekartonkia valmistava Premium Board Finland Oy. Hankkeen taustalla on Juankosken kaupungin tarve löytää alueelleen uutta yritystoimintaa, eli uusia yrityksiä ja yritystyöpaikkoja ja lisätä tätä kautta alueen hyvinvointia. Keinona tähän nähdään uudentyyppisen teollisen tuotannon kehittäminen, jonka avulla on mahdollista lisätä myös alueen vetovoimaisuutta. Tämän voidaan katsoa olevan myös laajempi valtakunnallinen tarve

7 HANKKEEN TAUSTA I Luonnonkuitujen markkinat Maapallon väestönkasvu edellyttää kuitu- ja ruokatuotannon lisäämistä. Puuvillatuotanto kilpailee ruokatuotannon kanssa samoista viljelymaista. Voidaan olettaa, että puuvillan hinta tulee kohoamaan ja saatavuus olemaan epävakaata. Myös puuvillan massatuotantoon liittyvä epäekologisuus on ollut kasvavan huomion aiheena. Ympäristömyötäisen tuotannon edelläkävijät ovat alkaneet etsiä ja hyödyntää perinteisesti tuotetulle puuvillalle vaihtoehtoisia, ympäristömyötäisempiä kuitumateriaaleja. Muun muassa edelläkuvattu kehitys luo mahdollisuuden vaihtoehtoisten luonnonmateriaalien laajempaan käyttöönottoon. Mahdollisia Suomessa tuotettavia, puuvillalle vaihtoehtoisia luonnonkuituja ovat lähinnä pellava, hamppu ja nokkonen. Näistä erityisesti hampun nähdään sisältävän uuden suomalaisen kuitutuotannon kannalta kiinnostavia mahdollisuuksia. Hamppukuitu sopii hyvin Suomen olosuhteissa viljeltäväksi, sen kuitusaannot ovat hyvät ja hamppua pidetään yleisesti ekologisesta näkökulmasta lupaavana kasvina.

8 HANKKEEN TAVOITTEET Hanke (esiselvityshanke) on käynnistetty sen selvittämiseksi, voisiko hamppukuitutuotannon piiriin olla kehitettävissä uusi kannattava teollinen tuotannonala, joka tukisi Juankosken kaupungin tarvetta löytää alueelle uutta yritystoimintaa. Pitkän tähtäimen kehitystavoite: Juankoskelle syntyy uutta, hamppukuidun viljelyyn, jalostukseen ja jatkohyödyntämiseen liittyvää, kannattavaa yritystoimintaa Hankkeen välitön tavoite: Tunnetaan hamppukuituraaka-ainepohjaisen tuotannollisen toiminnan edellytykset maaseutualueella, kohdepaikkana Juankoski

9 HANKKEEN TAVOITTEET I Hankkeen välittömän tavoitteen palastelu Hankkeen päättyessä tunnetaan: (kuituhampun viljelymahdollisuudet, eli potentiaaliset viljelijät ja viljelyalueet) kuituhamppuraaka-aineen markkinamahdollisuudet, eli potentiaaliset raakaainejalostajat ja jalostusmahdollisuudet hamppukuitua hyödyntävät tuotemahdollisuudet ja potentiaaliset kuitumateriaalin jatkohyödyntäjät kuituhamppuun liittyvien tuotantoketjujen kannattavuus ja niihin vaaditut investoinnit (esim. tekstiili- ja rakennusteollisuus) potentiaaliset kumppanit ja heidän kiinnostuksensa kehittämishankkeeseen (alueellinen ja kansallinen taso) potentiaalisen uuden liiketoiminnan vaikutukset aluetalouteen jatkotoimintamahdollisuudet kuituhampun hyödyntämiseen liittyvän, kannattavan tuotannollisen toiminnan edistämiseksi

10 HANKKEEN HYÖDYNSAAJAT Hankkeen tulosten kannalta tärkein ryhmä, jolle hankkeen hyödyt pyritään kanavoimaan, ovat vanhat ja uudet juankoskelaiset pk-yritykset erityisesti mikroyritykset. Yritykset koko hamppukuitutuotantoketjun pituudelta: toimijat kuitutuotannosta ja -jalostuksesta kuituhamppua hyödyntävien tuotteiden suunnittelijoihin ja valmistajiin saakka Hankkeenaikaisesta selvitys- ja kehitystyöstä katsotaan olevan myös laajempaa valtakunnallista hyötyä. Erilaiset suomalaiset tuotantoketjutoimijat voivat hyötyä hankkeen tuloksista paikkakunnasta riippumatta. Välillisiksi hyödynsaajiksi voidaan laskea myös erilaiset hanketyöskentelyyn osallistuvat ja siitä hyötyvät kumppanit, jotka tulevat edellä kuvatun yrityskentän ulkopuolelta. Tällaisia toimijoita ovat erityisesti erilaiset tutkimus- ja oppilaitokset.

11 HYÖDYNSAAJAT I Kuituhampputuotantoketju ja materiaalin elinkaari 1. Kuituhampun viljely, eli kuituhamppuraakaaineen tuotanto Tuotantoketju 6. Kuituhampputuotteiden käytöstäpoisto ja mahdollinen hyötykäyttö 2. Kuituhamppuraakaaineen jalostus 5. Kuituhampputuotteiden käyttö Logistiikka 4. Kuituhampputuotteiden markkinointi 3. Kuituhamppumateriaalin hyödyntäminen tuotteissa, eli kuituhampun jatkohyödyntäminen

12 HANKKEEN TOIMIJAT Projektiorganisaatio Juankosken kaupunki Luovien alojen verkosto Pohjois-Savon ELYkeskus (rahoitus) Yhteistyökumppanit Oppilaitokset Tutkimuslaitokset kuituhamppua hyödyntävään tuotantoketjuun liittyvät yritykset Muut asiantuntijaorganisaatiot ja yksittäiset asiantuntijat esim. Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelukeskus Aducate esim. tekstiili- ja rakennusteollisuus ym.

13 DESIGN THINKING JA PALVELUMUOTOILU

14 HANKKEEN TOIMENPITEET I Lähestymistapa Hanke toimii innovaatioalustana, jonka aktiviteetteihin erilaisilla suomalaisilla toimijoilla on mahdollisuus ottaa osaa itseään kiinnostavista näkökulmista. Kehitystyöhön sidotaan mukaan design-ajattelu. Design-ajattelulla tarkoitetaan hankkeessa lähestymistapaa, jonka avulla pyritään ratkaisemaan ongelmia uusilla ja käyttäjäkeskeisillä tavoilla. Työkaluna tässä toimii palvelumuotoiluprosessi. Hanke nähdään ikään kuin palveluna, jonka tulee vastata hankkeen tuloksia hyödyntävien toimijoiden tarpeita. Tavoitteena on, että hankkeen avulla saadaan työstettyä mahdollisimman selkeitä ja kustannustehokkaita toimintatapoja hankkeen tuloksia hyödyntäville tahoille. Käyttäjäroolissa mm. suunnittelijat / designerit toimintamallien suunnittelu vastaamaan erityisesti heidän tarpeitaan Kuinka merkityksellisiä käyttäjille ovat esim. ekologisuus ja lähituotanto tms.?

15 TOIMENPITEET I Lähestymistapa: Design-ajattelu Design Thinking eli suunnitteluajattelu on luova prosessi tai ajattelutapa, joka etsii uusia ratkaisuja eteenpäin katsoen. Tyypillisesti se ei keskity parantamaan olemassa olevia ratkaisuja, vaan tutkii haasteita ja mahdollisuuksia löytääkseen niihin uusia, käyttäjistä lähteviä ratkaisuja. Design Thinking hyödyntää muotoilun menetelmiä erilaisten haasteiden ratkaisussa varsinaisen teollisen muotoilun ulkopuolella. Menetelmiin kuuluvat muun muassa käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja uusien ideoiden luomisen menetelmät, visuaalinen kommunikaatio, synteesi ja prototypointi. Ratkaiseva asia on tyypillisesti jokin muu kuin tuote se voi olla esimerkiksi palvelu, organisatorinen tai sosiaalinen haaste. Aminoff, C., Hänninen, T., Kämäräinen, M. & Loiske, J., Muotoilun muuttunut rooli. Provoke Design Oy:n selvitystyö- ja elinkeinomisisteriön Luovan talouden strategiselle hankkeelle, sivut 5 6.

16 TOIMENPITEET I Lähestymistapa: Design-ajattelu ja palvelumuotoilu Design-ajattelu ei ole synonyymi tuotesuunnittelulle, vaan ongelmanratkaisun lähestymistapa Palvelumuotoilu keskittyy palveluiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen käyttäjää ymmärtäen (empaattisuus taloudellisen intressin rinnalla) Kokonaisvaltaisuus, rohkeus ja empaattisuus hankkeen lähestymistavassa esim. teknisesti, taloudellisesti tai tuotesuunnittelulähtöisesti painottuneen intressin sijaan Design-ajattelun sitominen kaupungin elinkeinojenkehittämishankkeeseen uusi lähestymistapa

17 TYÖVAIHEET

18 HANKKEEN TOTEUTUSMALLI marraskuu 2011 tammikuu 2012 Käynnistysvaihe Hankkeen kokonaisuuden tarkempi suunnittelu Sidosryhmien kontaktointi tammikuu 2012 helmikuu 2013 Selvitys- ja innovointityövaihe Aikaisemman tiedon kokoaminen ( hankkeen aiheen rajaaminen?) Uusien ideoiden hakeminen Uutta tietoa tuottavat osaselvitykset Osatavoitteiden saavuttamisen väliarvioinnit Selvitetään: - Viljelymahdollisuudet - Jalostusmahdollisuudet - Tuotemahdollisuudet - Tuotantoketjumahdollisuudet (kannattavuus, investoinnit) - Potentiaaliset kumppanit - Toiminnan vaikutukset aluetalouteen Työmuodot: - Osaselvitykset - Asiantuntijapoolit - Työpajat & innosessiot - Ekskursiot helmi maaliskuu 2013 Päätösvaihe Selvitys- ja innovointityön tulosten yhteen kokoaminen ja arviointi Mahdollisten jatkotoimenpiteiden ehdottaminen Loppuraportin laatiminen Tulosten julkistaminen Selvitetään: - Jatkotoimintamahdollisuudet

19 HANKKEEN TARKENNETTU TOTEUTUSMALLI Aikataulu Toteutusvaihe Toiminta Teemoja Helmi kesäkuu 2012 Hankkeen ja suunnittelijoiden tarvitsemat lähtötiedot - Selvitystyöt - Länsi-Euroopan ekskursio - Yritysvierailut Suomessa Viljelymahdollisuudet (potent. kuitumäärät, volyymi), jalostusmahdollisuudet, tuotemahdollisuudet, kuitulaadut ja -ominaisuudet, tuotantoketjut, ekologisuus Kesä syyskuu 2012 Suunnittelijoiden ideointivaihe Konseptien kaupallisen kiinnostavuuden arviointivaihe - Kilpailu & työpaja - Selvitystyöt brändi, tuotteet, ekologisuuden merkitys, käyttäjälähtöisyys, markkinat Lokakuu 2012 helmikuu 2013 Konseptien teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden arviointivaihe - Selvitystyöt Komposiitit tms. tuotteet, tulevaisuuden tehdas

20 YHTEYSTIEDOT Projektipäällikkö: Jenni Räsänen, Juankosken kaupungin vastuullinen edustaja: Liisa Jokela, Juankosken elinkeinoasiamies,