Arctic Smartness Exellence -hanke. Arctic Smartness
|
|
- Noora Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Exellence -hanke
2 hankkeen esittely Yhteishanke Hankkeen uutuusarvo Hankeen tulosten hyödynnettävyys ja pysyvyys myös hankkeen rahoituksen päätyttyä Hankkeen tarve Hankkeen tavoitteet Hankkeen toimenpiteet Hankkeen keskeiset tulokset Synergia muiden hankkeiden kanssa Hankkeen ohjaava arviointi Hankeviestintä
3 Yhteishanke Excellence on yhteishanke, jota voidaan toteuttaa ja joka voi saavuttaa asetetut tavoitteet vain jos kaikki osapuolet ovat aktiivisesti mukana osatoteuttajina hankkeessa. Hankeen toimintatapa vaatii kunkin hankeen osatoteuttajan panoksen ja heidän asiantuntemuksen sekä perustettujen ASP klustereiden sisällä että keskenään tehtävän yhteistyön kautta - jotta tulokset ovat maakunnallisesti merkittäviä. ASE-Hanketta toteuttavat Lapin liitto, Luonnonvarakeskus (Luke), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Digipolis Oy, ProAgria, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen Kehitys Oy. Lisäksi hankkeessa on mukana viisi klusteria; Arktinen teollisuus ja kiertotalous, Arktinen älykäs maaseutuverkosto, Arktinen turvallisuus, Arktiset kehittämisympäristöt ja Arktinen muotoilu.
4 Hankkeen uutuusarvo 1/2 Hankkeella on edistetty, realisoitu ja hyödynnetty lappilaisten toimijoiden innostusta viedä yhdessä maakunnallista kehitystä eteenpäin osana Lapin älykkään erikoistumisen strategian toteutusta ja sen mukana tuomia mahdollisuuksia, erityisesti yrityslähtöistä klusteritoimintaa ja sitä tukevaa kansainvälistymistä ja tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa; Maakunnallinen Tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymä Klusteritoiminta on kehittynyt ja vakiintunut ja laajentunut Klusterit ja hanketoteuttajat nousevat yhdessä EU-tasolle, ja joissakin toiminnoissa toimivat jopa edelläkävijöinä ja prosessien innovaattoreina ja esimerkkinä EU tasolla: lappilaiset toimijat ovat pitämässä kutsuttuja esityksiä ja asiantuntija puheenvuoroja EU tasoisissa tapahtumissa sekä Lappilaiset asiantuntijat ovat mukana tulevissa kehitystapahtumissa ja työpajoissa, joista esimerkkinä CoR ja JRC yhteiset innovaatiotyöpajat sekä Open Innovation 2.0 työpajat ja EU:n alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden toteuttamista arvioivat toimet EU tasolla; Klusteritoiminnan kehittyessä on analysoitu jo olemassa olevat rajapinnat klustereiden välillä ja hankkeen toteuttajatasolla sekä klustereiden sisällä ja sitä kautta on poistettu päällekkäisyyksiä, parannettu ja selkeytetty toimintaa yritystasolla sekä tehostettu resurssien käyttöä. Tämä lisää klusterien ja yrityskentän välisen toiminnan luottamusta ja läpinäkyvyyttä; Toteutetaan käytännössä lappilaista Triple-Helix mallia ja jopa kehittämään toimintaa kohti Quadruple- Helix -mallia jossa yksilö ja yhteisöt pystyttäisiin huomioimaan paremmin klusteri ja TKI- toiminnassa. Triple Helix -malli on myös pohjana toteutettavalle rajat ylittävälle EU alueiden väliselle parastamiselle (Benchmarking), joka mahdollistaa laajemman maakunnallisen yhteistyön valittujen alueiden kanssa; Klusteritasolla toteutettavat Benchmarking kautta saavutetut meriitit ja tehdyt analyysit ja kertovat siitä miten yritysten osallistuminen on MITATTAVASTI toistunut toiminnassa.
5 Hankkeen uutuusarvo 2/2 Ohjaavan arvioinnin malli (tp 4) on potentiaalinen työkalu arvioida hankeen vaikuttavuutta ja siitä on sovellettavissa jopa älykkään erikoistumisen vaikuttavuuden arviointimalli, jos sen rinnalle voidaan kerätä riittävästi relevanttia dataa. Kehitetty ohjaava arviointi (jopa työkalu) tukee myös alueviranomaistenomaisten toimintaa ja mahdollistaa hankkeiden vaikuttavuuden ja älykkään erikoistumisen ohjelman vaikuttavuuden arvioinnin. Lisäksi sen avulla: parannetaan onnistumisen mahdollisuuksia EU H2020 Innovation Action hankkeissa sekä kilpailluissa H2020-SME -Instrument hauissa sekä se tukee TEKES ohjelmien hakemusvaatimuksia ja mittareita. Tämä toimii lisäarvona ja on myös indikaattori edellä mainituissa hankearvioinneissa; saavutettu tieto on myös arvokasta alueiden välisessä yhteistyössä osaamisen portfolio ja match-making välineenä ja on osa menestymisen työkalupakkia vaativassa kansainvälisessä toimijakentässä Yhdessä luotu yhteismitallinen osaamisen todentaminen, tietopohja ja työkalupakki klusteritoiminnasta ja siihen liittyvistä hankkeista, joka taasen parantaa yhdenvertaisuuttamme muuhun eurooppalaiseen toimintaan; avaa tämä vaikuttavuuden vuoropuhelun uudella tasolla, kun mukana vuoropuhelussa ovat myös aluekehitysviranomaiset. Näin voidaan tunnistaa katvealueet ja jos niitä havaitaan menestymisen edellytyksissä (Success Factors) valituilla kehitysalueilla voidaan niihin kohdentaa toimenpiteitä ja vahvistaa menestymisen mahdollisuuksia; Hanke mahdollistaa 4-6 laaja-alaisen asiantuntijan osaamisen noston sille tasolle että kansainvälisen rahoituksen saaminen mahdollistuu entisestään ja myös siten että maakunnallisilla erityisosaajilla olisi kysyntää myös alueen ulkopuolelle; Yrityslähtöisyyden huomioiminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa; EU:N TRL (Technological Readiness Level) luokituksen haltuunotto ja soveltamien klustereissa erityisesti Arktiset kehittämisympäristöt -klusterissa.
6 Hankeen tulosten hyödynnettävyys ja pysyvyys myös hankkeen rahoituksen päätyttyä 1/3 Kaikkia hankkeen tuloksia, osaamista ja kokemuksia tullaan hyödyntämään hankkeen päättymisen jälkeen yhdessä maakunnallisessa yhteistyössä ja erikseen kunkin klusterin ja hankekumppanin toimesta. Erityisesti seuraavia tuloksia tullaan hyödyntämään jatkotyöskentelyssä, johon kaikki kumppanit ovat jo tätä hankehakemusta valmistellessa sitoutuneet: ASE-hanke on jatkoa ASP-hankkeesta nousseilla viidelle Arktisen erikoistumisen yritystoimintalähtöiselle klusterille. Klustereiden toiminnalle ja kehittymiselle ja ennen kaikkea kansainvälistymiselle (ja sen avulla mahdollistuvan rahoituksen kannalta)tämä hanke on välttämätön vaihe maakunnaisessa klusteritoiminnassa. Se on keino konkretisoida, kehittää, tehostaa ja optimoida EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. Onkin huomioitava, että klusterityö on vasta alussa viiden ASP klusterin kanssa ja samanaikaisesti synnytetään rinnakkaishankkeiden avulla kahta klusteria, jotka tukeutuvat myös klusterimalliseen toimintaan ja ovat jatkossa mukana maakunnallisessa klusterikehityksessä. Kaksi klusteria (Arktinen teollisuus/kiertotalous, Arktinen älykäs maaseutuverkosto) viidestä on ASE-hankkeen hakemusvaiheessa edellä muita ja kolme klusteria ( Arktinen turvallisuus, Arktiset kehittämisympäristöt ja Arktinen muotoilu)ovat alkuvaiheessa. Klustereiden taival on vasta alussa EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen pääjohtaja Vladimir Sucha sanoi, että älykkään erikoistumisen strategia ja älykäs erikoistuminen on siirtynyt poliittisesta dialogista toteutusvaiheeseen EU:ssa ja sen vaikutukset ovat nähtävissä ja arvioitavissa seuraavan 7 vuoden aikana. Lapin on oltava kärkikastissa toteutuksessa, jotta hankkeen kansainväliset toimet onnistuvat. Kansainvälistymistä tukevat ja mahdollistavat onnistumiset tulevat näkymään Lapissa koko ohjelmakauden loppuun saakka. ASE-Hankkeen aikana opitaan ja saadaan kokemuksia kv. hankerahoituksen osaamisesta, lähteistä, konsortioiden muodostuksesta ja ennen kaikkea hyvän kansainvälisen hankehakemuksen tekemisestä ja onnistuessaan tuloksena on rahoitettuja hankkeita, joista tieto tai hankeen aloitus tapahtuu hankeen päättymisen jälkeen (ohjelmakausi jatkuu 2020 saakka).
7 Hankeen tulosten hyödynnettävyys ja pysyvyys myös hankkeen rahoituksen päätyttyä 2/3 Hankkeen aikana kumppanien organisaatioissa tapahtuu klusteritoimintaa tukevia toimintoja, sillä niissä järjestetään sisäisiä ja ulkoisia tiedotustilaisuuksia ja kokoontumisia, joissa tieto klusteriyhteistyöstä ja tuloksista leviää ja tempaa mukaansa uusia yhteistyöstä kiinnostuneita henkilöitä ja heidän edustamia toimintoja. Myös klusteritoiminnasta kiinnostuneita uusia organisaatioita ja kumppaneita saattaa tulla mukaan, kun kuulevat saamistamme tuloksista. Klusterityössä tuotettu materiaali ja viestintäosaaminen ovat käytössä hankkeen jälkeen ja niitä täytyy myös päivittää, sillä niitä tarvitaan myös jatkotyössä hankkeen päätyttyä. Klusterityöstä ja hankkeen soveltavista TKI toiminnoista syntyy 8 Open Access Referee julkaisua, jotka tukevat klustereiden osaamiskeskittymän uskottavuutta ja toimivat jatkossa referensseinä esim. H2020 hakemuksissa, joissa Exellence todennetaan ko. suoritteilla. Merkittävä tulos on Lapin maakunnallisen TKI-osaamiskeskittymän muodostaminen, joka on hankeen lopussa vasta alkutekijöissään ja keskeiset TKI-toimijat ovat asettaneet tälle suuria toiveita, joita tässä hankkeessa ei voida toteuttaa. Osaamiskeskittymän osaamispohjan ja tavoitteiden muodostuessa lienee selvää, että toimintaa pitää laajentaa syventää ja samalla kansainvälistää laajemmin kuin ASE-hankkeessa on mahdollista. ASE-hanke tuottaa klustereille osaamis- ja innovaatioalustan, jonka tuottama perus ja soveltava tutkimus ja kehitystoiminta sekä hankkeessa tuotettu analyysi miten innovaatioiden synnyttämistä ja kiihdyttämistä ja markkinoille siirron osaaminen voidaan kehittää tehokkaammaksi (työpaketti 2. Kehitetään valmiuksia saattaa T&K toiminta innovaatioksi). Merkittävä pitkäkestoinen tulos hankkeessa on käyttöön otettava ja sovellettava teknologisten valmiustasojen määritys (TRL), jossa maakunnallisen innovaatioalustojen eli Arktiset kehittämisympäristöt klusterin kanssa tehtävän TRL määritysten ja niiden käytön soveltaminen edesauttaa klustereiden ja ympäristöjen ja laboratorioiden sijoittumista osaksi innovaatioketjua.
8 Hankeen tulosten hyödynnettävyys ja pysyvyys myös hankkeen rahoituksen päätyttyä 3/3 Hankkeessa on luotu uudenlainen toimintakulttuuri TKI organisaatioissa, joka kykenee tukemaan paremmin yrityselämäyhteistyötä ja samalla organisaatioiden taitoja ja positiivisia kokemuksia voidaan käyttää syvemmän muutoksen edistämisessä. Vastaavasti elinkeinoelämän toimijoiden parissa alueellisen TKI toiminnan ja potentiaalin käytön parempi ymmärrys auttaa vastavuoroisesti yrityksiä hakemaan TKI palveluita. Hankehallinnon kokemukset synergia-ajattelusta ja ohjaavasta arvioinnista tulevat auttamaan jatkotyöskentelyssä ja uusien aloitteiden suunnittelussa, ennen kaikkea yhteisen tekemisen tehostamisessa ja päällekkäisyyksien poistossa. Alueiden välille synnytettävä Triple-helix malliin perustuva yhteistyö konkretisoituu paremmin vasta ASE-hankkeen rahoituksen jälkeen ja onkin selkeä, että alueiden väliseen yhteistyöhön tarkoitettu ja vertaisanalysoitavat poimitut 5 aluetta arvioidaan myös pitkäjänteiseen yhteistyöhön sitoutumisen kannalta. Näin on mahdollista synnyttää monitasoinen yhteistyö, joista syntyy kumppanuuksia yli nykyisen EU:n ohjelmakauden Klusterit ja hankkeen toteuttajat ovat tätä hanketta valmistellessa ilmaisseet sitoumuksesta tässä hankkeessa vahvistettaviin ja luotaviin rakenteisiin: Klusteritoiminta ja Maakunnallinen TKIosaamiskeskittymä ( Centre of Exellence). Digipolis on kehittänyt pitkäjänteisesti ja systemaattisesti teollisuuden ja teollisuuspalvelujen klusterin kehittämistoimintaansa viimeisen 20 vuoden ajan. Etenkin viimeisen neljän vuoden aikana Arctic Business Design ja Arctic Business Concept -hankkeiden sekä Lappi EU:n mallialueena luonnonvarojen kestävän jalostuksessa - klusterikehittämisprojektin myötä Digipoliksen rakenne ja toiminta on edelleen kehittynyt vastamaan modernin klusteriorganisaation ja Lappi-tason toiminnan vaatimuksia. ASP -hankkeessa klusteritoimijaverkosto edelleen laajentui ja Arktinen teollisuus ja kiertotalousklusterin alle alkoi hahmottumaan alaklustereita sekä arvoketjuja potentiaalisine asiantuntijoineen. Toimiva klusterirakenne verkostoineen on siis olemassa ja toiminnan kehittäminen jatkuu pitkäjänteisesti saatuja kokemuksia ja tuloksia hyödyntäen myös hankkeen päättymisen jälkeen.
9 Hankkeen tarve Tämä hanke vastaa Lapin maakunnalliseen tarpeeseen toteuttaa konkreettisesti Lapin Arktisen älykkään erikoistumisen strategiaa seuraavasti: Nostaa hankkeessa toimivien toteuttajien ja viiden klusterin osaamista sille tasolle, että ne ovat yhtäältä uskottavia ja houkuttelevia EU tasoisia kumppaneita ja toisaalta osapuolilla ja kullakin klusterilla ja kaikilla niissä toimivilla ASE-hanketoteuttajilla on valmiudet hankkia kansainvälistä rahoitusta (suoraa EU rahaa ja muita rajat ylittävien instrumenttien rahoitusta) ja näin valmistautua tulevan ohjelmakauden pieneneviin aluerahoituksen resursseihin ilman että positiivinen kehitys pysähtyy. Kehittää klusteritoimintaa edelleen, joka tukee alueellisen yritysrajapinnassa toimisen mahdollisuuksia ja vahvistaa edelleen klustereiden ja niissä toimivien yritysten kansainvälistymistä joka potentiaalisesti vaikuttaa positiivisesti yritysten liikevaihtoon ja kannattavuuteen ja tätä kautta yrityskoon kasvuun. Myös ASE-hanketoimijoiden osaaminen kasvaa tässä yhteydessä merkittävästi. Luoda riittävän suuri osaajapohja (kriittinen massa) tehtävälle maakunnalliselle tutkimus- kehitys ja innovaatiotoiminnalle ja samalla tukea klusteritoiminnasta lähtevää tarve ja ilmiölähtöistä alueellista innovaatiotoimintaa.
10 Hankeen tavoitteet Tavoite on viedä ASE hankkeen osapuolten ja klustereiden (maakunnallisella tasolla) kehittämistä sille tasolle, että yhteinen osaaminen, toiminta ja kehittäminen on EU-tasolla. Tätä tavoitetta tukee hankkeessa muodostettava maakunnallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymä (Center for Excellence). ASE hankeen tavoitteena on luoda valmiudet kasvattaa Lapin alueen toimijoiden osuutta kansainvälisessä rahoituksessa ja klusteritoimijoiden kansainvälistä verkostoitumista. Hankkeen toteuttajien TKI- toimijoiden valmiudet vastata alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ovat kasvaneet mm. teknologioiden hyödyntämisessä, tuotekehityksessä ja palveluosaamisessa. Lisäksi klusterityö on vahvistanut elinkeinoelämää parantamalla lappilaisten yritysten toimintaympäristöä sekä alueen kilpailukykyä. Tätä tavoitellaan luomalla Aktisen klusterien toimijoiden kanssa työskentelytapoja, joissa konkreettisten esimerkkien kautta yritykset, kehittämisorganisaatiot, aluekehitysorganisaatiot, tutkimusorganisaatiot ja korkeakoulut vahvistavat osaamistaan kansainvälistymisessä. Käytännön tekemisen kautta on muodostunut tapa tehdä yhteistyötä, jossa hankeen ydintoimijat, klusterit ja klusteritoimijat ovat löytäneet oman roolinsa yhteisessä kehittämisessä.
11
12
13 Hankkeen toimenpiteet Hankkeen tavoitteet saavutetaan neljän tulostavoitteen/työpaketin avulla, jotka jakaantuvat pilkkoutuvat toimenpidekokonaisuuksiin ja toimenpiteiksi. Hankkeen tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat monimuotoisia ja pitävät sisällään seuraavan tasoisia toimenpiteitä on jaettu hahmotuksen vuoksi vielä seuraavasti: Analyysi/selvitys (ANA) Mahdollistavat toimet ja osaamisen kasvattaminen (MAHD) (edellytysten luominen, potentiaalin kasvattaminen, tarjolla olevien eurooppalaisten mahdollisuuksien lunastamisen tukeminen ja mahdollistaminen, toimijasynergia (yhteistoiminta, kriittinen massan kasvattaminen ja yhdessä tekeminen), päällekkäisyyksien poistaminen, kehittymisen esteiden poistaminen.) Konkreettiset toimet (KON) Asiantuntijatehtävät ja Viestintä (AVI) Työpakettien toimenpiteissä yhdistyvät useimmiten osa tai kaikki edellä mainituista toimenpiteistä, sillä kussakin tapauksessa hanketoimijat pyrkivät noudattamaan toteutuksessa PDCA-sykliä (Plan, Do, Check, Act, ns. Demingin laatuympyrä), joka on yksi keskeisiä työkaluja jatkuvassa parantamisessa. PDCA sykli on ongelmanratkaisumalli ja kehittämismenetelmä joka perustuu ympyrään, jota kierretään: ensin suunnitellaan (plan), sitten tehdään (do). Tekemisen jälkeen tarkistetaan (check) ja tehdään tarvittaessa korjaukset (act). Korjausten jälkeen ympyrässä palataan alkuun, eli suunnitteluun. Kunkin syklin jälkeen on kehitystä tapahtunut ja se nähdään nähdäänkin nousevana lineaarisen mallina tai spiraalina, jatkuvan prosessina jossa jokaisen ympyrän kierroksen jälkeen ollaan kierroksen lähempänä tavoitetta. Kehittämisen osittaminen sykleihin, ympyrän kierroksiin, perustuu jatkuvan oppimisen ajatukseen, informaatio ja omat tietomme ovat rajoittuneet mutta kehittyvät spiraalin aikana.
14
15
16 Hankkeen toimenpiteet työpaketti 1 Yrityslähtöisen klusteritoiminnan vahvistaminen ja alueellisen yhteistyön edelleen kehittäminen. Tämän työpaketin tehtävä on ennen kaikkea koordinoida Lappilaista alueellisen klusterityöskentelyn toteutusta ja kehittämistä: Huolehtia siitä, että ASP hankkeessa alkaneet hyvät työskentelykäytänteet kehittyvät edelleen ja vakiintuvat osaksi lappilaista verkostoitumista ja yhteistyötä. Tätä tukea tarvitaan klusteritoiminnan kehittymistä entistä yrityslähtöisemmäksi, jota ASP hankkeessa muotoutuneiden klustereiden seuraavassa kehittämisvaiheessa viedään käytännön tasolle. Viisi ASP klusteria on kehityksessään eri vaiheissa ja osasta klustereista kuten Arktinen teollisuus ja kiertotalous, Älykäs maaseutuverkosto ja Arktinen muotoilu klustereilla on jo käynnissä tai on käynnistymässä sisäisiä klustereiden substanssiin keskittyviä kehittämishankkeita. Arktiset kehittämisympäristöt ja Arktinen turvallisuus tarvitsevat klusteritoimintansa vahvistamiseen rahoitusta tästä työpaketista, jota klustereiden koordinaattorit hakevat osana ASE kokonaisuutta. ASE hankeosapuolilla on organisaatiotasolla erilaiset tarpeet tukeen toimiakseen omassa roolissaan klusterityöskentelyssä. Jokainen ASE osapuoli on määrittänyt omalta osaltaan rahoituksellisen tarpeen toimiakseen tässä työpaketissa ja laajemmin ASE hankkeessa. Klusteritoiminnan kehittyminen ei toteudu yksinomaan ASE hankkeen toimesta. ASP hankkeen loppuvaiheessa oli jo muotoutunut hankeperheitä käynnissä olevien, alkavien ja suunnitteilla olevien hankkeiden kesken. Strategisen kehittämisen näkökulmana on oltava selkeät visiot klustereiden kehittämiseksi ja toimenpiteet määritettynä. Viiden klusterin toiminnan ja kehittämisen rahoitus toteutuu usean eri kehittämishankkeen kautta. Siksi on todella tärkeää selvittää, ylläpitää ja tarvittaessa kehittää synergioita alueellisten kehittämistoimien ja hankkeiden välillä, jotta varmistetaan maksimihyöty ja kerrannaisvaikutus. Todellisen yrityslähtöisyyden saavuttaminen perustuu kahteen asiaa: klustereiden on omassa toiminnassaan oltava tarpeeksi vahvoja tuottaakseen lisäarvon yrityksille ja toisaalta on luotava polkuja, joita seuraamalla yritystoiminta saa tarvitsemaansa tukea ja kehittyy. Hankeosapuolten toimintaan osallistuminen voi tapahtua osana ASE hankkeen budjetointia tai osana ASE hankeperheeseen kuuluvien hankkeiden budjetointia. Yrityslähtöisen klusteritoiminnan vahvistaminen ja alueellisen yhteistyön edelleen kehittäminen työpaketti sisältää seuraavat toimenpidekokonaisuudet, joiden koordinointi on Lapin liiton vastuulla. Yhteinen Lapin tason organisoituminen tapahtuu ASE hankkeen tasolla.
17
18 Hankkeen toimenpiteet työpaketti 2 Klustereiden tavoitteita tukeva TKI toiminta ja sitä tukevan osaamisen vahvistaminen; Lapin maakunnallisen TKI-osaamiskeskittymän muodostaminen (Center for Excellence) Työpaketin aikana käynnistetään ASP klustereiden sisällöllisistä tarpeista nousevien TKI prosessien kehittäminen, uudistaminen ja käytännön testaaminen. Hankkeen aikana rakennetaan toimintatapa, jossa klustereiden yritysten ja muiden tarpeet toimivat katalysaattorina TKI toiminnalle. Tämä toimii ponnahduslautana Lapin alueellisen Arktisen ja Pohjoisen TKI osaamiskeskittymän muodostumiselle, jolla on merkittävä rooli Lappilaisen liiketoiminnan kehittymisessä ja kasvamisessa. Osaamiskeskittymän toiminnan kehittämisessä keskeisenä ulottuvuutena on kv.-toiminta, jonka toimimallia kehitetään hankkeen työpaketissa 3. Koordinointivastuu työpaketista Lapin yliopistolla ja se toteutetaan yhdessä LapinAMK, GTK ja LUKE kanssa. Lisäksi Digipolis, ProAgria ja ROKE toimivat yritysrajapinnan tuojina ja määrittävät toiminnalle myös laadulliset mittarit elinkeinoelämän näkökulmasta.
19 Hankkeen toimenpiteet työpaketti 3 ASE Kv.-verkostoituminen ja Kv.-toiminnan vahvistaminen ASE- hankkeen toteutuksen aikana klusterin toimijat ovat vahvistaneet kv.- alueyhteistyötä ja päässeet mukaan laadukkaisiin kansainvälisiin verkostoihin ja hankekonsortioihin. Työpaketin toteutuksen aikana testataan eri käytänteitä tukemaan alue- ja elinkeinolähtöisten KV-rahoitusvalmisteluja kohti käytännön toteutusta, josta tulee myös yksi Center of Excellence toimintatavoista. Toiminta perustuu erilaisten osaamisten ja asiantuntijuuksien yhdistämiseen, joita tarvitaan (katso hankkeen tarkoitus) hyvän kv.-aloitteen tuottamiseksi. Ensimmäinen testaus toimintatavan kehittämisessä on viedä eteenpäin ASP hankkeessa nousseita aloitteita kohti H2020 ja muita erillisrahoitusta. Lapin liitto huolehtii siitä, että EU alueyhteistyö integroituu osaksi ASEhanketyötä ja ASE-hankkeessa ylläpidetään saavutettuja alueellisia ja muita suhteita ja jatketaan Kv.-tiedotusta Euroopan Komissioon ja muihin EU toimielimiin. Lisäksi Lapin liitto vie eteenpäin NPA ohjemaan tulevaa älykkään erikoistumisen alueyhteistyön kehittämistä yhdessä ohjelman sihteeristön kanssa ja aloitetta älykkään erikoistumisen seurantamallien kehittämiseksi EU BSR ohjelmaan. Koordinointivastuu LapinAMK:lla, muut hankeosapuolet ja klusterit osallistuvat aktiivisesti tähän työpakettiin.
20
21 Hankkeen toimenpiteet työpaketti 4 Hankkeen hallinto ja hankeviestintä Toteuttaa hyvää hankejohtamista ja taloushallintoa ja raportointia. Hankeviestinnän ja rinnakkaishankkeiden ja muiden samanaikaisten aloitteiden synergia- ajattelun mahdollistaminen ja hyödyntäminen on osa työpakettia. Hankeviestintää toteutetaan yhteistyössä Lapin liiton työpaketissa 1 tekemän klusteriviestinnän kanssa. Hankeviestintä pyrkii myös huomioimaan synergia-ajattelun ja sen mukana tuomat mahdollisuudet, jotka tukevat paremmin tämän hankkeenkokonaisuuden hallintaa ja integroidumpaa hankeviestintää. Hankehallinnon tukena testataan proaktiivisempaa arviointia, joka mahdollistaa paremman hankehallinnon toteuttamisen sekä hankevaikuttavuuden. Hallintotyöpakettia koordinoi Lapin yliopisto ja jokainen hankeosapuoli tuottaa oman panostuksesta osana omaa työtään ASE hankkeessa.
22 Hankkeen tulokset työpaketit 1 ja 2 Tulokset työpaketti 1 välietappi ja hanketreffi tapahtumat, dokumentoitu yhteenveto käytönteistä klustereiden kehittämiseksi ja seminaarimateriaalit ASE hankeperheen määritys, klustereiden kehittämistarpeet tiekartta ja ASE yritysyhteistyömallin työkalupakki Päivitetyt klusteriraportit syksy 2016 ja 2017 KV-klusterityöaloitteet syksyyn 2016 mennessä ja toiset 2 syksyyn 2017 syksyyn mennessä, integroituminen myös 1.3 ja toteutus työpaketti 3; Päivitetyt tiekartat klusteriraportteihin, perustelut valinnoille ja ehdotuksille Päivitetty klusterimateriaali suomi ja englanti, uudet infograafit, yhdessä tuotetut klustereiden TKI-toimista syntyvät artikkelit, Lappi tiedotuskampanja, www-sivuston päivittäminen Tulokset työpaketti 2 Malli=uudenlaisen toimintakulttuurin muotoutumista TKI organisaatioissa vaatien yrityselämäyhteistyö taitoja ja vastaavasti elinkeinoelämän toimijoiden parissa alueellisen TKI toiminnan ja potentiaalin parempaa ymmärrystä Maakunnalisen TKI-osaamiskeskittymän lähtötilanne määritetty ASP klustereiden sisällöllisistä tarpeista nousevien TKI prosessien kehittämisen, uudistamisen ja käytännön testaamisen malli Yhteiset tutkimus ja kehittämisprojektit ja TKI pilotit ja niiden arviointi. Yhdessä sovittujen selvitysten ja aloitteiden toteuttaminen Maakunnallisen osaamiskeskittymän yhteinen osaamispohja ja pääsisällöt (exellence) selvillä; klustereiden tarpeista nouseva osaaminen ja TKI- tarve määritetty; Maakunnallisen TKI osaamiskeskittymän perustamisen edellytykset ja tavoitteet ja mahdollinen Yhteinen T&K- suunnitelma Suunnitelma prosessia tukevien yhteisten palveluiden mallitus ja miten rahoitetaan ja joka sisältää teemat mitä Klusteritoiminta ja organisaatioiden strategiat ja maailma tarvitsee (rahoitus ja trendit) ja suositukset mitä tarvitaan prosessin haltuunottoon tuotettu havaintomalli Innovaatioiden synnyttämiseen ja siirtoon ja kaupallistamiseen. Nopeita kokeiluja Pilotteja 5 kpl, painottuen kuhunkin klusteriin TRL Soveltamisen ohjeistus ja RTL määritykset klusterin toimintaympäristöissä
23 Hankkeen tulokset työpaketit 3 ja 4 Tulokset työpaketti 3 Klustereissa toimivien yritysten (ja muiden yhteistyöyritysten kv. mahdollisuudet parantuneet; Klustereiden ja hanketoimijoiden kansainvälinen yhteistyö kehittynyt Alueelliset klusterit kansainvälistymisen polulla; Kv-osaajapooli toiminnassa; Yhteinen kv-toimintatapa käytössä Relevantit klusterit, verkostot ja yhteistyöalustat tunnistettu ja listattu (kuvattu) (vähintään 30) Parhaat käytännöt tunnistettu, kuvattu ja otettu käyttöön (vähintään 5) Kullekin klusterille laadittu kansainvälistymisen tiekartta (5) Esittelymateriaalit, joita tarvitaan kv-toiminnassa ja klustereiden esittelyssä (sähköinen ja tarvittaessa myös painettu) Ideoiden ja aloitteiden nosto kv. tasolle (15) Rahoitusosaaminen ja -ymmärrys nousee EU tasolle sessioiden ja tapahtumien kautta (4) Hanketoimijoiden ja klusteritoimijoiden osaaminen ja kapasiteetin on noussut ja pystyy vastaamaan paremmin vaativiin hankevalmisteluihin (3) Alueiden välisten benchmarking tapahtumien yhteydessä pidetyt esitykset, tapaamiset ja infosessiot, joiden avulla verkostoituminen ja yhteistyö laajenee ja mahdollistuu. (10) Lappi -showday -tapahtumat Brysselissä (2) Alueyhteistyötapaamiset (2) ja Alueyhteistyötapaamiset uusien alueiden kanssa (4) ja Aluetapaamiset Lapissa (2) Rahoitusinstrumenttiosaamisen lisääntyminen (3) ASP nostot viety kansainväliselle tasolle ja niiden hankkeistus mahdollistettu (15) Uudet aloitteet Roadshowt (3) Osaajapooli/asiantuntijaryhmä toiminnassa Asiantuntijoita EU-tason hanke-/hakemusarvioijina (3) Partnerisalkku Sovittu vaikuttamisen muodoista ja vastuista Infotilaisuudet (10) Tulokset työpaketti 4 hyvä selkeä ja läpinäkyvä hankehallinto ja ajallaan tuotetut suoritteet ja asianmukainen raportointi ja talousraportointi. Hankeviestintäsuunnitelma ja sen toteutus, Hankkeen Klusterilähtöisen TKI-toiminnan tulosten popularisointi (yhdessä työpaketti 1) ja julkaiseminen (jopa kansainvälisellä artikkelitasolla) Synergia-ajattelun määrittäminen ja sen toteuttaminen osana tämän hankkeen työpaketteja sekä hanketoimijoin muita hankkeita avoimen kehittyvä maakunnallisen ilmapiirin luominen Selvitys (miten klusteri toiminnan ja sitä tukevan TKI toiminnan vaikuttavuutta hankkeessa voidaan arvioida) -em selvityksen proaktiivinen käyttö osana hankehallintoa. pilottimalliset maakunnalliset vaikuttavuuden mittarit klusteritoiminnalle
24 Synergia muiden hankkeiden kanssa 1/2 Hankkeen toteuttajat ja klusterit toteuttavat ja ovat suunnittelemassa hankkeita jotka suoraan tai rinnasteisesti ovat tukemassa tämän hankkeen tavoitteita. Synergia-ajattelun avulla pyritään vahvistamaan hankeen tavoitteita ja vaikuttavuutta. Pyrkimys on luoda toimijoiden ja hankkeiden välille yhdessä rahoittajien kanssa koordinoidumpi työskentely- ja tapaamiskäytäntö ja yhteydenpito. ASP-hankkeen aikana syntyi erillisiä hankkeita ja kokonaisuuksia, jotka liittyvät Arktisen erikoistumisen ohjelmaan ja tukevat klustereiden kehittymistä. ASE hanke on integroitunut seuraaviin meneillään oleviin rakennerahastohankkeisiin: Invest in Lapland (EAKR/ELY)Rovaniemen kehitys Lapin Kaiku (ELY/EAKR) GTK Reila Reittimerkistöjen yhtenäistäminen Lapissa (ELY/EAKR) Lapin amk LUC Turva Lapin amk Metsähakkeen keinokuivauksen vaikutus hankintaketjun kannattavuuteen, EAKR, Luke Biotuhka, EAKR, Luke, OY Lajijäte, EAKR, Luke, OY LUMOA, EMR, Ruralia instituutti, Luke Arctic Business Concept hanke, (ABC, EAKR, Digipolis Arktisen teollisuuden sivuvirrat 2 hanke (ATS2), Digipolis
25 Synergia muiden hankkeiden kanssa 2/2 ASE hanke on integroitunut seuraaviin valmistelussa/päätösprosessissa oleviin EAKR-hankkeisiin: Sote-hyvinvointiklusteri (EAKR/LL) AMIC Arktinen älykäs kaivosklusteri(eakr/ll) Arjen turvan kansainvälistyminen (EAKR/LL) AMOK Arktisen muotoilun osaamiskeskus (EAKR/LL) Arktisen turvallisuuden kehittämiskokonaisuus (EAKR/LL) Lapin amk Voimametsistä viherkattoihin, EAKR, Luke ASE -hanke on integroitunut seuraaviin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin, rahoituspäätösprosessissa oleviin tai jätettäviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin : Arktinen biotalous (Mavi) Lapin liitto Maatalous Pohjoinen (Mavi) Luke Älykäs erikoistuva maaseutu (Mavi) ProAgria Voimaantuvat kylät (Mavi) Luke Työsuojelurahasto: TSR Levi, Ruka, Ylläs - Hiihtokeskusten turvallisuus sa olevat muut klusteritoimintaan liittyvät hankkeet: Maaseudun arjen palveluverkosto (Mavi) Lapin liitto Arctic Rescue Guide Interreg-projekti Min-North, GTK Biojalostamon alueellinen ekosysteemi esiselvitys (toimintaympäristötuki), Digipolis
26 Hankkeen ohjaava arviointi Hanke suunnittelee ja pilottimuotoisesti toteuttaa aktiivista ohjaavaa hankearviointia vaikuttavuuden todentamisen ja hankehallinnon tukena. Ohjaava arviointi mahdollistaa hankehallinnon proaktiivisemman roolin ja mahdollistaa ennakoivat toimet kaikissa työpaketeissa. Arviointi kattaa kaikki työpaketit ja ottaa huomioon tavoitteet muihin hankkeisiin integroinnista ja maakunnallisen kehittämisen roolista.
27 Hankeviestintä Viestintäsuunnitelma jakautuu viestinnän tasoihin ja tavoitteisiin sekä viestinnän keinoihin, ajoitukseen, välineisiin ja toteuttajiin. Aktiivisia viestintätoimia ovat mm. vuorovaikutteisia osallistuvat yleisö- ja hanketapahtumat, kehittämis- ja asiatuntijavetoiset työpajat, tiedon ja teknologian siirtoon ja hyödyntämiseen painottavat työpajat ja menetelmät, CAFE -tyyppiset tapahtumia yhdessä TP 1 ja 3 kanssa, Klusterikohtaiset pitching ja ideoiden vaihtotyöpajat sekä tietenkin perinteiset painettuun (roll-up, esite, julkaisut ja raportit) ja sähköiseen viestintään keskittyvät viestintätoimet 8www- sivut, LinkedIn sivusto ja ryhmä). Viestintä huomioi myös hankkeen kaikkien osapuolten TKI-toiminnan sekä hankkeen osapuolten mahdollisesti toteuttamat klusteritoiminnalliset tai klusterityötä tukevat rinnakkaishankkeet ja aloitteet. Hankeviestintään toteutetaan yhteistyössä toteuttavien organisaatioiden viestintäammattilaisten avulla. Hankkeen viestintäsuunnitelman mukaisesti, sisäinen ja ulkoinen viestintä tapahtuu monimuotoisesti hyödyntäen sähköisiä viestinnän ja sosiaalisen median välineitä sekä painetun materiaalin avulla. Hankeviestintä pitää myös sisällään yhdessä työpaketissa 1 toteutettavan klusteriviestinnän, jonka osan ja yhdessä voidaan vahvistaa tutkimuksen ja kehittämisen tulosten rooleja klusteritoiminnan vahvistamisessa. Tämä tutkimustiedon popularisointi eli TKI- käytänteiden kehittäminen ja elinkeinoelämä -lähtöinen tutkimus voi tuottaa myös KV-referoituja artikkeleita jotka vastaavasti tukevat kv. hankkeiden osaamisen todentamista.
28 Kiitos mielenkiinnosta. Lisätietoja hankkeesta antavat: Harri Malinen, Lapin yliopisto Kristiina Jokelainen, Lapin liitto
Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma Strategiasta käytäntöön. www.lapinliitto.fi
Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma Strategiasta käytäntöön www.lapinliitto.fi ArcticSmartness Portfolio ASP Klusterit Arktinen teollisuus/ Arktinen kiertotalous (Cleantech), vetovastuu DIGIPOLIS; Lappi
Postiosoite PL Rovaniemi
02/03/2016 / 1 Lapin liitto fax: 016 318 705 e-mail: info(at)lapinliitto.fi Postiosoite PL 8056 96101 Rovaniemi Käyntiosoite Hallituskatu 20 B 96100 Rovaniemi Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 1. Lappi
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
ARCTIC SMARTNESS EXCELLENCE (ASE)
ARCTIC SMARTNESS EXCELLENCE (ASE) Kehittävä arviointi Ensimmäinen väliraportti, 4.5.2017 Timo Aarrevaara Riikka Kangas Sisällys 1. Arviointitehtävä... 2 1.1. Raportoinnin kuvaus... 2 1.2. Arviointikriteerit...
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä. Ilkka Nykänen Business Joensuu
Itä- ja Pohjois-Suomen alueen yhteistyö kaivannaisalan arvoketjujen kehittämisessä Ilkka Nykänen Business Joensuu 4.9.2019 Business Joensuu Oy Supporting companies to grow and become international, providing
Elinkeinot murroksessa -pilotti. Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO. Katja Sukuvaara, Kainuun liitto
Elinkeinot murroksessa -pilotti Itä- ja Pohjois-Suomi ELMO Katja Sukuvaara, Kainuun liitto 1 ELMO pilotti: Mikä se on? Euroopan komissio hakee uusia toimintatapoja aluekehittämisen tueksi vastaamaan teolliseen
Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA
Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.
Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen
Hämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
Pyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun
Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes
Yritysten EU-rahoitusmahdollisuudet Elina Holmberg, Tekes 8.11.2017 Miten EU toimii? EU:n budjetti Hallinnoidaan Suomesta: mm. rakennerahastot, maatalouden tuki ym. Hallinnoidaan Euroopan komissiosta:
Arktisen keskeiset rahoitusohjelmat ja niiden välinen yhteistyö Päivi Ekdahl
Arktisen keskeiset rahoitusohjelmat ja niiden välinen yhteistyö Päivi Ekdahl 7.4.2016 Arktisen alueen keskeiset kvrahoitusohjelmat HOX! Financing of Barents Cooperation BEAC raportti Pohjoinen periferia
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 4.3.2019 mennessä Pirkanmaan liiton hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 4.3.2019 Auki molemmat toimintalinjat ja kaikki EAKR:n erityistavoitteet
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA 2020-2023 TULEVAISUUSKUVA NÄIN ME NÄEMME TULEVAISUUDEN 2030 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ovat keskeisiä kriteerejä päätöksenteossa yhteiskunta-, yritys-
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
Ohjelmakausi 2014-2020
Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä
Saarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen TKI-faktoja Vuoden 2017 lukuja 2250 tutkimus- ja kehittämishanketta
valmistellaan tavoitellaan yritysten, korkeakoulujen ja (kehittäjä)organisaatioiden yhteistä ja avointa TKI-alustaa/osaamiskeskittymää ja
Pohjanmaan liiton rahoittama hanke https://www.obotnia.fi/rahoitus/hankerekisteri/tulevaisuud en-digitaalisen-tuotannon-ja-3d-valmistuksenosaamiskeskittyman-valmistelu valmistellaan alueellista digitaalisen
Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle
Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?
Kestävä Rakentaminen -klusteri
Lumen 3/2017 TEEMA-ARTIKKELI Kestävä Rakentaminen -klusteri Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACE -tutkimusryhmä, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:
ARCTIC BUSINESS CONCEPT
Tukee teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pienten ja keskisuurten palveluyritysten kasvua ja kilpailukykyä Tavoite v.2016 loppuun mennessä: mukana 50 yritystä, joiden tavoite kasvu ja kansainvälistyminen.
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen
Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen 2.12.2013 Eero Pekkarinen apin ammattikorkeakoulu Sisältö ähtökohdat ja askeleet apissa apin ammattikorkeakoulu Ongelmia ja haasteita Kansainvälisen
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Suomen
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku
Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto Maaliskuu 2014 EAKR-rahoituksen
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
Projektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
Arktisen erikoistumisen ohjelmasta menestystä yrityksille ja alueelle Lapin maakunnallinen Arktisen erikoistumisen osaamiskeskittymä - Arctic
Arktisen erikoistumisen ohjelmasta menestystä yrityksille ja alueelle Lapin maakunnallinen Arktisen erikoistumisen osaamiskeskittymä - Arctic Smartness Excellence ASE SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1 Lapin
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi
YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia
Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia Omistus Kemin Digipolis Oy Perustettu1993 Kemi Tornio Keminmaa Tervola Simo Oulun yliopiston tukisäätiö Kehitysyhtiö, teknologiakeskus Tiimi 11 kehittäjää
Green Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu miten alueet näkyvät. Johanna Osenius Varkaus
EU:n alue- ja rakennepolitiikan 2021-2027 valmistelu miten alueet näkyvät Johanna Osenius Varkaus 27.5.2019 Sisällöt nousevat alueiden tarpeista 1 Tavoitteena on luoda edellytyksiä alueiden omiin vahvuuksiin
sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia
Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia Sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.10.2017 Teollisuusneuvos Antti Valle Elinkeino- ja innovaatio-osasto #kasvustrategia @tem_uutiset Terveystoimialojen
6Aika: EAKR-haun sisällöt. Viestintäsuunnitelma. Infotilaisuus Turku Oulu Tampere Espoo
6Aika: EAKR-haun sisällöt Viestintäsuunnitelma Infotilaisuus 24.8.2016 Turku 30.8.16 Oulu 31.8.16 Tampere 8.9.16 Espoo 9.9.16 Ohjelma Avaus ja päivän ohjelma 12.05 6Aika-hankehaun sisältö 6Aika-kaupunkikoordinaattorin
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT
SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNGIT OVAT VAHVOJA PERUSKUNTIA JA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MAAKUNTAKESKUSTEN KANSSA SUOMEN TULEVAN KUNTARAKENTEEN RUNGON SATAKUNTALIITTO TKI FOORUMI 10.4.2014 PERTTI
Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen
EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE
VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:
Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen
Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara
Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä viestintäpäällikkö Arja Hankivaara 12.10.2017 Hallintosääntö (hyväksytty mkv:ssa 5.6.2017) maakuntahallitus johtaa viestintää ja tiedottamista toimielimet luovat edellytyksiä
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden
Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa
DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,
ARCTIC SMARTNESS EXCELLENCE -HANKKEEN VÄLIETAPPI KEVÄT 2017
ARCTIC SMARTNESS EXCELLENCE -HANKKEEN VÄLIETAPPI KEVÄT 2017 Klusterityöskentelyn touhupäivä ja hanketori tapahtuma Pyhätunturilla 4.5.2017 8.30 Ilmoittautuminen, hanke-esittelyjen pystytys ja tervetulokahvit
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö
EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman
Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio
Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of
Hankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
Luken KINO Pauli Saarenketo
Luken KINO 8.6.2016 Pauli Saarenketo 1 6.6.2016 Natural Resources Institute Finland Asiakkuuskonseptin uudistamistyö Lukessa Luken asiakastyö on organisoitu uudelleen 1.1.2016 lähtien Asiakkuus nähdään
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs
LAPPI SOPIMUS Kertausta kertaukset perään Ylläs 8.9.2014 LAPPI-SOPIMUS TOTEUTTAA LAPIN MAAKUNTASTRATEGIAA 2040 Lappi sopimukseen on yhdistetty kaksi maakunnallista suunnitteluasiakirjaa www.lapinliitto.fi/lappisopimus
Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen
Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan
Elinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
Yrittäjyyden ilmasto dialogi
Yrittäjyyden ilmasto dialogi Mikroyrittäjyyden pohjoinen työpaja 20.4.2018 Leena Eskola & Kyllikki Taipale-Erävala Uutta tietoa tutkimuksella Yrittäjyysilmasto ja suhtautuminen yrittäjyyteen vaihtelee
Telaketju ekosysteemi
Telaketju-hanke Telaketju on poistotekstiilin kiertoa edistävä verkosto. Telaketjussa kehitetään keräystä, lajittelua ja jalostusta vastaamaan poistotekstiilin hyödyntäjien tarpeita. Hanke toimii yhteistyötä,
ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN
Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
VYYHTI verkosto 1 (5) KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA ( )
VYYHTI verkosto 1 (5) 29.11.2018 KUMPPANUUSASIAKIRJA VYYHTI VERKOSTON TOIMINNASTA (2019 2020) 1. VYYHTI verkoston kuvaus VYYHTI - verkosto on laaja-alainen vesien- ja merenhoidon toimijoiden verkosto Pohjois-Pohjanmaalla.
Hakuprosessi ja hyvä hakemus. Elina Holmberg Infotilaisuus
Hakuprosessi ja hyvä hakemus Elina Holmberg Infotilaisuus 17.2.2017 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin hyvissä ajoin ennen määräaikaa 2.
Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie Pelkosenniemi
Mika Tenhunen Elinkeinokoordinaattori Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi www.pelkosenniemi.fi ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄMINEN Kuntatason strategiat ja ohjaus www.pelkosenniemi.fi Elinkeinoelämän kehittäminen
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
Päätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset
Click to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari
Lapin korkeakoulukonsernin KV seminaari Kansainvälinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Kaj Kostiander KTAMK TKI Sisältö 1. Miksi KV TKI? Eli miksi kansainväliseen tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotoimintaan
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)
TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden
TOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus
Hakeminen käytännössä: osallistujaportaali ja hakemuksen kirjoittaminen Elina Holmberg Infotilaisuus 24.8.2016 Hakuprosessi Rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin 4. Lataa oma hakemuksesi osallistujaportaaliin
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,
Tero Oinonen
Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa