Arctic Smartness Exellence -hanke. Arctic Smartness

Transkriptio

1 Exellence -hanke

2 hankkeen esittely Yhteishanke Hankkeen uutuusarvo Hankeen tulosten hyödynnettävyys ja pysyvyys myös hankkeen rahoituksen päätyttyä Hankkeen tarve Hankkeen tavoitteet Hankkeen toimenpiteet Hankkeen keskeiset tulokset Synergia muiden hankkeiden kanssa Hankkeen ohjaava arviointi Hankeviestintä

3 Yhteishanke Excellence on yhteishanke, jota voidaan toteuttaa ja joka voi saavuttaa asetetut tavoitteet vain jos kaikki osapuolet ovat aktiivisesti mukana osatoteuttajina hankkeessa. Hankeen toimintatapa vaatii kunkin hankeen osatoteuttajan panoksen ja heidän asiantuntemuksen sekä perustettujen ASP klustereiden sisällä että keskenään tehtävän yhteistyön kautta - jotta tulokset ovat maakunnallisesti merkittäviä. ASE-Hanketta toteuttavat Lapin liitto, Luonnonvarakeskus (Luke), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Digipolis Oy, ProAgria, Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja Rovaniemen Kehitys Oy. Lisäksi hankkeessa on mukana viisi klusteria; Arktinen teollisuus ja kiertotalous, Arktinen älykäs maaseutuverkosto, Arktinen turvallisuus, Arktiset kehittämisympäristöt ja Arktinen muotoilu.

4 Hankkeen uutuusarvo 1/2 Hankkeella on edistetty, realisoitu ja hyödynnetty lappilaisten toimijoiden innostusta viedä yhdessä maakunnallista kehitystä eteenpäin osana Lapin älykkään erikoistumisen strategian toteutusta ja sen mukana tuomia mahdollisuuksia, erityisesti yrityslähtöistä klusteritoimintaa ja sitä tukevaa kansainvälistymistä ja tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa; Maakunnallinen Tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymä Klusteritoiminta on kehittynyt ja vakiintunut ja laajentunut Klusterit ja hanketoteuttajat nousevat yhdessä EU-tasolle, ja joissakin toiminnoissa toimivat jopa edelläkävijöinä ja prosessien innovaattoreina ja esimerkkinä EU tasolla: lappilaiset toimijat ovat pitämässä kutsuttuja esityksiä ja asiantuntija puheenvuoroja EU tasoisissa tapahtumissa sekä Lappilaiset asiantuntijat ovat mukana tulevissa kehitystapahtumissa ja työpajoissa, joista esimerkkinä CoR ja JRC yhteiset innovaatiotyöpajat sekä Open Innovation 2.0 työpajat ja EU:n alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden toteuttamista arvioivat toimet EU tasolla; Klusteritoiminnan kehittyessä on analysoitu jo olemassa olevat rajapinnat klustereiden välillä ja hankkeen toteuttajatasolla sekä klustereiden sisällä ja sitä kautta on poistettu päällekkäisyyksiä, parannettu ja selkeytetty toimintaa yritystasolla sekä tehostettu resurssien käyttöä. Tämä lisää klusterien ja yrityskentän välisen toiminnan luottamusta ja läpinäkyvyyttä; Toteutetaan käytännössä lappilaista Triple-Helix mallia ja jopa kehittämään toimintaa kohti Quadruple- Helix -mallia jossa yksilö ja yhteisöt pystyttäisiin huomioimaan paremmin klusteri ja TKI- toiminnassa. Triple Helix -malli on myös pohjana toteutettavalle rajat ylittävälle EU alueiden väliselle parastamiselle (Benchmarking), joka mahdollistaa laajemman maakunnallisen yhteistyön valittujen alueiden kanssa; Klusteritasolla toteutettavat Benchmarking kautta saavutetut meriitit ja tehdyt analyysit ja kertovat siitä miten yritysten osallistuminen on MITATTAVASTI toistunut toiminnassa.

5 Hankkeen uutuusarvo 2/2 Ohjaavan arvioinnin malli (tp 4) on potentiaalinen työkalu arvioida hankeen vaikuttavuutta ja siitä on sovellettavissa jopa älykkään erikoistumisen vaikuttavuuden arviointimalli, jos sen rinnalle voidaan kerätä riittävästi relevanttia dataa. Kehitetty ohjaava arviointi (jopa työkalu) tukee myös alueviranomaistenomaisten toimintaa ja mahdollistaa hankkeiden vaikuttavuuden ja älykkään erikoistumisen ohjelman vaikuttavuuden arvioinnin. Lisäksi sen avulla: parannetaan onnistumisen mahdollisuuksia EU H2020 Innovation Action hankkeissa sekä kilpailluissa H2020-SME -Instrument hauissa sekä se tukee TEKES ohjelmien hakemusvaatimuksia ja mittareita. Tämä toimii lisäarvona ja on myös indikaattori edellä mainituissa hankearvioinneissa; saavutettu tieto on myös arvokasta alueiden välisessä yhteistyössä osaamisen portfolio ja match-making välineenä ja on osa menestymisen työkalupakkia vaativassa kansainvälisessä toimijakentässä Yhdessä luotu yhteismitallinen osaamisen todentaminen, tietopohja ja työkalupakki klusteritoiminnasta ja siihen liittyvistä hankkeista, joka taasen parantaa yhdenvertaisuuttamme muuhun eurooppalaiseen toimintaan; avaa tämä vaikuttavuuden vuoropuhelun uudella tasolla, kun mukana vuoropuhelussa ovat myös aluekehitysviranomaiset. Näin voidaan tunnistaa katvealueet ja jos niitä havaitaan menestymisen edellytyksissä (Success Factors) valituilla kehitysalueilla voidaan niihin kohdentaa toimenpiteitä ja vahvistaa menestymisen mahdollisuuksia; Hanke mahdollistaa 4-6 laaja-alaisen asiantuntijan osaamisen noston sille tasolle että kansainvälisen rahoituksen saaminen mahdollistuu entisestään ja myös siten että maakunnallisilla erityisosaajilla olisi kysyntää myös alueen ulkopuolelle; Yrityslähtöisyyden huomioiminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa; EU:N TRL (Technological Readiness Level) luokituksen haltuunotto ja soveltamien klustereissa erityisesti Arktiset kehittämisympäristöt -klusterissa.

6 Hankeen tulosten hyödynnettävyys ja pysyvyys myös hankkeen rahoituksen päätyttyä 1/3 Kaikkia hankkeen tuloksia, osaamista ja kokemuksia tullaan hyödyntämään hankkeen päättymisen jälkeen yhdessä maakunnallisessa yhteistyössä ja erikseen kunkin klusterin ja hankekumppanin toimesta. Erityisesti seuraavia tuloksia tullaan hyödyntämään jatkotyöskentelyssä, johon kaikki kumppanit ovat jo tätä hankehakemusta valmistellessa sitoutuneet: ASE-hanke on jatkoa ASP-hankkeesta nousseilla viidelle Arktisen erikoistumisen yritystoimintalähtöiselle klusterille. Klustereiden toiminnalle ja kehittymiselle ja ennen kaikkea kansainvälistymiselle (ja sen avulla mahdollistuvan rahoituksen kannalta)tämä hanke on välttämätön vaihe maakunnaisessa klusteritoiminnassa. Se on keino konkretisoida, kehittää, tehostaa ja optimoida EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. Onkin huomioitava, että klusterityö on vasta alussa viiden ASP klusterin kanssa ja samanaikaisesti synnytetään rinnakkaishankkeiden avulla kahta klusteria, jotka tukeutuvat myös klusterimalliseen toimintaan ja ovat jatkossa mukana maakunnallisessa klusterikehityksessä. Kaksi klusteria (Arktinen teollisuus/kiertotalous, Arktinen älykäs maaseutuverkosto) viidestä on ASE-hankkeen hakemusvaiheessa edellä muita ja kolme klusteria ( Arktinen turvallisuus, Arktiset kehittämisympäristöt ja Arktinen muotoilu)ovat alkuvaiheessa. Klustereiden taival on vasta alussa EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen pääjohtaja Vladimir Sucha sanoi, että älykkään erikoistumisen strategia ja älykäs erikoistuminen on siirtynyt poliittisesta dialogista toteutusvaiheeseen EU:ssa ja sen vaikutukset ovat nähtävissä ja arvioitavissa seuraavan 7 vuoden aikana. Lapin on oltava kärkikastissa toteutuksessa, jotta hankkeen kansainväliset toimet onnistuvat. Kansainvälistymistä tukevat ja mahdollistavat onnistumiset tulevat näkymään Lapissa koko ohjelmakauden loppuun saakka. ASE-Hankkeen aikana opitaan ja saadaan kokemuksia kv. hankerahoituksen osaamisesta, lähteistä, konsortioiden muodostuksesta ja ennen kaikkea hyvän kansainvälisen hankehakemuksen tekemisestä ja onnistuessaan tuloksena on rahoitettuja hankkeita, joista tieto tai hankeen aloitus tapahtuu hankeen päättymisen jälkeen (ohjelmakausi jatkuu 2020 saakka).

7 Hankeen tulosten hyödynnettävyys ja pysyvyys myös hankkeen rahoituksen päätyttyä 2/3 Hankkeen aikana kumppanien organisaatioissa tapahtuu klusteritoimintaa tukevia toimintoja, sillä niissä järjestetään sisäisiä ja ulkoisia tiedotustilaisuuksia ja kokoontumisia, joissa tieto klusteriyhteistyöstä ja tuloksista leviää ja tempaa mukaansa uusia yhteistyöstä kiinnostuneita henkilöitä ja heidän edustamia toimintoja. Myös klusteritoiminnasta kiinnostuneita uusia organisaatioita ja kumppaneita saattaa tulla mukaan, kun kuulevat saamistamme tuloksista. Klusterityössä tuotettu materiaali ja viestintäosaaminen ovat käytössä hankkeen jälkeen ja niitä täytyy myös päivittää, sillä niitä tarvitaan myös jatkotyössä hankkeen päätyttyä. Klusterityöstä ja hankkeen soveltavista TKI toiminnoista syntyy 8 Open Access Referee julkaisua, jotka tukevat klustereiden osaamiskeskittymän uskottavuutta ja toimivat jatkossa referensseinä esim. H2020 hakemuksissa, joissa Exellence todennetaan ko. suoritteilla. Merkittävä tulos on Lapin maakunnallisen TKI-osaamiskeskittymän muodostaminen, joka on hankeen lopussa vasta alkutekijöissään ja keskeiset TKI-toimijat ovat asettaneet tälle suuria toiveita, joita tässä hankkeessa ei voida toteuttaa. Osaamiskeskittymän osaamispohjan ja tavoitteiden muodostuessa lienee selvää, että toimintaa pitää laajentaa syventää ja samalla kansainvälistää laajemmin kuin ASE-hankkeessa on mahdollista. ASE-hanke tuottaa klustereille osaamis- ja innovaatioalustan, jonka tuottama perus ja soveltava tutkimus ja kehitystoiminta sekä hankkeessa tuotettu analyysi miten innovaatioiden synnyttämistä ja kiihdyttämistä ja markkinoille siirron osaaminen voidaan kehittää tehokkaammaksi (työpaketti 2. Kehitetään valmiuksia saattaa T&K toiminta innovaatioksi). Merkittävä pitkäkestoinen tulos hankkeessa on käyttöön otettava ja sovellettava teknologisten valmiustasojen määritys (TRL), jossa maakunnallisen innovaatioalustojen eli Arktiset kehittämisympäristöt klusterin kanssa tehtävän TRL määritysten ja niiden käytön soveltaminen edesauttaa klustereiden ja ympäristöjen ja laboratorioiden sijoittumista osaksi innovaatioketjua.

8 Hankeen tulosten hyödynnettävyys ja pysyvyys myös hankkeen rahoituksen päätyttyä 3/3 Hankkeessa on luotu uudenlainen toimintakulttuuri TKI organisaatioissa, joka kykenee tukemaan paremmin yrityselämäyhteistyötä ja samalla organisaatioiden taitoja ja positiivisia kokemuksia voidaan käyttää syvemmän muutoksen edistämisessä. Vastaavasti elinkeinoelämän toimijoiden parissa alueellisen TKI toiminnan ja potentiaalin käytön parempi ymmärrys auttaa vastavuoroisesti yrityksiä hakemaan TKI palveluita. Hankehallinnon kokemukset synergia-ajattelusta ja ohjaavasta arvioinnista tulevat auttamaan jatkotyöskentelyssä ja uusien aloitteiden suunnittelussa, ennen kaikkea yhteisen tekemisen tehostamisessa ja päällekkäisyyksien poistossa. Alueiden välille synnytettävä Triple-helix malliin perustuva yhteistyö konkretisoituu paremmin vasta ASE-hankkeen rahoituksen jälkeen ja onkin selkeä, että alueiden väliseen yhteistyöhön tarkoitettu ja vertaisanalysoitavat poimitut 5 aluetta arvioidaan myös pitkäjänteiseen yhteistyöhön sitoutumisen kannalta. Näin on mahdollista synnyttää monitasoinen yhteistyö, joista syntyy kumppanuuksia yli nykyisen EU:n ohjelmakauden Klusterit ja hankkeen toteuttajat ovat tätä hanketta valmistellessa ilmaisseet sitoumuksesta tässä hankkeessa vahvistettaviin ja luotaviin rakenteisiin: Klusteritoiminta ja Maakunnallinen TKIosaamiskeskittymä ( Centre of Exellence). Digipolis on kehittänyt pitkäjänteisesti ja systemaattisesti teollisuuden ja teollisuuspalvelujen klusterin kehittämistoimintaansa viimeisen 20 vuoden ajan. Etenkin viimeisen neljän vuoden aikana Arctic Business Design ja Arctic Business Concept -hankkeiden sekä Lappi EU:n mallialueena luonnonvarojen kestävän jalostuksessa - klusterikehittämisprojektin myötä Digipoliksen rakenne ja toiminta on edelleen kehittynyt vastamaan modernin klusteriorganisaation ja Lappi-tason toiminnan vaatimuksia. ASP -hankkeessa klusteritoimijaverkosto edelleen laajentui ja Arktinen teollisuus ja kiertotalousklusterin alle alkoi hahmottumaan alaklustereita sekä arvoketjuja potentiaalisine asiantuntijoineen. Toimiva klusterirakenne verkostoineen on siis olemassa ja toiminnan kehittäminen jatkuu pitkäjänteisesti saatuja kokemuksia ja tuloksia hyödyntäen myös hankkeen päättymisen jälkeen.

9 Hankkeen tarve Tämä hanke vastaa Lapin maakunnalliseen tarpeeseen toteuttaa konkreettisesti Lapin Arktisen älykkään erikoistumisen strategiaa seuraavasti: Nostaa hankkeessa toimivien toteuttajien ja viiden klusterin osaamista sille tasolle, että ne ovat yhtäältä uskottavia ja houkuttelevia EU tasoisia kumppaneita ja toisaalta osapuolilla ja kullakin klusterilla ja kaikilla niissä toimivilla ASE-hanketoteuttajilla on valmiudet hankkia kansainvälistä rahoitusta (suoraa EU rahaa ja muita rajat ylittävien instrumenttien rahoitusta) ja näin valmistautua tulevan ohjelmakauden pieneneviin aluerahoituksen resursseihin ilman että positiivinen kehitys pysähtyy. Kehittää klusteritoimintaa edelleen, joka tukee alueellisen yritysrajapinnassa toimisen mahdollisuuksia ja vahvistaa edelleen klustereiden ja niissä toimivien yritysten kansainvälistymistä joka potentiaalisesti vaikuttaa positiivisesti yritysten liikevaihtoon ja kannattavuuteen ja tätä kautta yrityskoon kasvuun. Myös ASE-hanketoimijoiden osaaminen kasvaa tässä yhteydessä merkittävästi. Luoda riittävän suuri osaajapohja (kriittinen massa) tehtävälle maakunnalliselle tutkimus- kehitys ja innovaatiotoiminnalle ja samalla tukea klusteritoiminnasta lähtevää tarve ja ilmiölähtöistä alueellista innovaatiotoimintaa.

10 Hankeen tavoitteet Tavoite on viedä ASE hankkeen osapuolten ja klustereiden (maakunnallisella tasolla) kehittämistä sille tasolle, että yhteinen osaaminen, toiminta ja kehittäminen on EU-tasolla. Tätä tavoitetta tukee hankkeessa muodostettava maakunnallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymä (Center for Excellence). ASE hankeen tavoitteena on luoda valmiudet kasvattaa Lapin alueen toimijoiden osuutta kansainvälisessä rahoituksessa ja klusteritoimijoiden kansainvälistä verkostoitumista. Hankkeen toteuttajien TKI- toimijoiden valmiudet vastata alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ovat kasvaneet mm. teknologioiden hyödyntämisessä, tuotekehityksessä ja palveluosaamisessa. Lisäksi klusterityö on vahvistanut elinkeinoelämää parantamalla lappilaisten yritysten toimintaympäristöä sekä alueen kilpailukykyä. Tätä tavoitellaan luomalla Aktisen klusterien toimijoiden kanssa työskentelytapoja, joissa konkreettisten esimerkkien kautta yritykset, kehittämisorganisaatiot, aluekehitysorganisaatiot, tutkimusorganisaatiot ja korkeakoulut vahvistavat osaamistaan kansainvälistymisessä. Käytännön tekemisen kautta on muodostunut tapa tehdä yhteistyötä, jossa hankeen ydintoimijat, klusterit ja klusteritoimijat ovat löytäneet oman roolinsa yhteisessä kehittämisessä.

11

12

13 Hankkeen toimenpiteet Hankkeen tavoitteet saavutetaan neljän tulostavoitteen/työpaketin avulla, jotka jakaantuvat pilkkoutuvat toimenpidekokonaisuuksiin ja toimenpiteiksi. Hankkeen tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat monimuotoisia ja pitävät sisällään seuraavan tasoisia toimenpiteitä on jaettu hahmotuksen vuoksi vielä seuraavasti: Analyysi/selvitys (ANA) Mahdollistavat toimet ja osaamisen kasvattaminen (MAHD) (edellytysten luominen, potentiaalin kasvattaminen, tarjolla olevien eurooppalaisten mahdollisuuksien lunastamisen tukeminen ja mahdollistaminen, toimijasynergia (yhteistoiminta, kriittinen massan kasvattaminen ja yhdessä tekeminen), päällekkäisyyksien poistaminen, kehittymisen esteiden poistaminen.) Konkreettiset toimet (KON) Asiantuntijatehtävät ja Viestintä (AVI) Työpakettien toimenpiteissä yhdistyvät useimmiten osa tai kaikki edellä mainituista toimenpiteistä, sillä kussakin tapauksessa hanketoimijat pyrkivät noudattamaan toteutuksessa PDCA-sykliä (Plan, Do, Check, Act, ns. Demingin laatuympyrä), joka on yksi keskeisiä työkaluja jatkuvassa parantamisessa. PDCA sykli on ongelmanratkaisumalli ja kehittämismenetelmä joka perustuu ympyrään, jota kierretään: ensin suunnitellaan (plan), sitten tehdään (do). Tekemisen jälkeen tarkistetaan (check) ja tehdään tarvittaessa korjaukset (act). Korjausten jälkeen ympyrässä palataan alkuun, eli suunnitteluun. Kunkin syklin jälkeen on kehitystä tapahtunut ja se nähdään nähdäänkin nousevana lineaarisen mallina tai spiraalina, jatkuvan prosessina jossa jokaisen ympyrän kierroksen jälkeen ollaan kierroksen lähempänä tavoitetta. Kehittämisen osittaminen sykleihin, ympyrän kierroksiin, perustuu jatkuvan oppimisen ajatukseen, informaatio ja omat tietomme ovat rajoittuneet mutta kehittyvät spiraalin aikana.

14

15

16 Hankkeen toimenpiteet työpaketti 1 Yrityslähtöisen klusteritoiminnan vahvistaminen ja alueellisen yhteistyön edelleen kehittäminen. Tämän työpaketin tehtävä on ennen kaikkea koordinoida Lappilaista alueellisen klusterityöskentelyn toteutusta ja kehittämistä: Huolehtia siitä, että ASP hankkeessa alkaneet hyvät työskentelykäytänteet kehittyvät edelleen ja vakiintuvat osaksi lappilaista verkostoitumista ja yhteistyötä. Tätä tukea tarvitaan klusteritoiminnan kehittymistä entistä yrityslähtöisemmäksi, jota ASP hankkeessa muotoutuneiden klustereiden seuraavassa kehittämisvaiheessa viedään käytännön tasolle. Viisi ASP klusteria on kehityksessään eri vaiheissa ja osasta klustereista kuten Arktinen teollisuus ja kiertotalous, Älykäs maaseutuverkosto ja Arktinen muotoilu klustereilla on jo käynnissä tai on käynnistymässä sisäisiä klustereiden substanssiin keskittyviä kehittämishankkeita. Arktiset kehittämisympäristöt ja Arktinen turvallisuus tarvitsevat klusteritoimintansa vahvistamiseen rahoitusta tästä työpaketista, jota klustereiden koordinaattorit hakevat osana ASE kokonaisuutta. ASE hankeosapuolilla on organisaatiotasolla erilaiset tarpeet tukeen toimiakseen omassa roolissaan klusterityöskentelyssä. Jokainen ASE osapuoli on määrittänyt omalta osaltaan rahoituksellisen tarpeen toimiakseen tässä työpaketissa ja laajemmin ASE hankkeessa. Klusteritoiminnan kehittyminen ei toteudu yksinomaan ASE hankkeen toimesta. ASP hankkeen loppuvaiheessa oli jo muotoutunut hankeperheitä käynnissä olevien, alkavien ja suunnitteilla olevien hankkeiden kesken. Strategisen kehittämisen näkökulmana on oltava selkeät visiot klustereiden kehittämiseksi ja toimenpiteet määritettynä. Viiden klusterin toiminnan ja kehittämisen rahoitus toteutuu usean eri kehittämishankkeen kautta. Siksi on todella tärkeää selvittää, ylläpitää ja tarvittaessa kehittää synergioita alueellisten kehittämistoimien ja hankkeiden välillä, jotta varmistetaan maksimihyöty ja kerrannaisvaikutus. Todellisen yrityslähtöisyyden saavuttaminen perustuu kahteen asiaa: klustereiden on omassa toiminnassaan oltava tarpeeksi vahvoja tuottaakseen lisäarvon yrityksille ja toisaalta on luotava polkuja, joita seuraamalla yritystoiminta saa tarvitsemaansa tukea ja kehittyy. Hankeosapuolten toimintaan osallistuminen voi tapahtua osana ASE hankkeen budjetointia tai osana ASE hankeperheeseen kuuluvien hankkeiden budjetointia. Yrityslähtöisen klusteritoiminnan vahvistaminen ja alueellisen yhteistyön edelleen kehittäminen työpaketti sisältää seuraavat toimenpidekokonaisuudet, joiden koordinointi on Lapin liiton vastuulla. Yhteinen Lapin tason organisoituminen tapahtuu ASE hankkeen tasolla.

17

18 Hankkeen toimenpiteet työpaketti 2 Klustereiden tavoitteita tukeva TKI toiminta ja sitä tukevan osaamisen vahvistaminen; Lapin maakunnallisen TKI-osaamiskeskittymän muodostaminen (Center for Excellence) Työpaketin aikana käynnistetään ASP klustereiden sisällöllisistä tarpeista nousevien TKI prosessien kehittäminen, uudistaminen ja käytännön testaaminen. Hankkeen aikana rakennetaan toimintatapa, jossa klustereiden yritysten ja muiden tarpeet toimivat katalysaattorina TKI toiminnalle. Tämä toimii ponnahduslautana Lapin alueellisen Arktisen ja Pohjoisen TKI osaamiskeskittymän muodostumiselle, jolla on merkittävä rooli Lappilaisen liiketoiminnan kehittymisessä ja kasvamisessa. Osaamiskeskittymän toiminnan kehittämisessä keskeisenä ulottuvuutena on kv.-toiminta, jonka toimimallia kehitetään hankkeen työpaketissa 3. Koordinointivastuu työpaketista Lapin yliopistolla ja se toteutetaan yhdessä LapinAMK, GTK ja LUKE kanssa. Lisäksi Digipolis, ProAgria ja ROKE toimivat yritysrajapinnan tuojina ja määrittävät toiminnalle myös laadulliset mittarit elinkeinoelämän näkökulmasta.

19 Hankkeen toimenpiteet työpaketti 3 ASE Kv.-verkostoituminen ja Kv.-toiminnan vahvistaminen ASE- hankkeen toteutuksen aikana klusterin toimijat ovat vahvistaneet kv.- alueyhteistyötä ja päässeet mukaan laadukkaisiin kansainvälisiin verkostoihin ja hankekonsortioihin. Työpaketin toteutuksen aikana testataan eri käytänteitä tukemaan alue- ja elinkeinolähtöisten KV-rahoitusvalmisteluja kohti käytännön toteutusta, josta tulee myös yksi Center of Excellence toimintatavoista. Toiminta perustuu erilaisten osaamisten ja asiantuntijuuksien yhdistämiseen, joita tarvitaan (katso hankkeen tarkoitus) hyvän kv.-aloitteen tuottamiseksi. Ensimmäinen testaus toimintatavan kehittämisessä on viedä eteenpäin ASP hankkeessa nousseita aloitteita kohti H2020 ja muita erillisrahoitusta. Lapin liitto huolehtii siitä, että EU alueyhteistyö integroituu osaksi ASEhanketyötä ja ASE-hankkeessa ylläpidetään saavutettuja alueellisia ja muita suhteita ja jatketaan Kv.-tiedotusta Euroopan Komissioon ja muihin EU toimielimiin. Lisäksi Lapin liitto vie eteenpäin NPA ohjemaan tulevaa älykkään erikoistumisen alueyhteistyön kehittämistä yhdessä ohjelman sihteeristön kanssa ja aloitetta älykkään erikoistumisen seurantamallien kehittämiseksi EU BSR ohjelmaan. Koordinointivastuu LapinAMK:lla, muut hankeosapuolet ja klusterit osallistuvat aktiivisesti tähän työpakettiin.

20

21 Hankkeen toimenpiteet työpaketti 4 Hankkeen hallinto ja hankeviestintä Toteuttaa hyvää hankejohtamista ja taloushallintoa ja raportointia. Hankeviestinnän ja rinnakkaishankkeiden ja muiden samanaikaisten aloitteiden synergia- ajattelun mahdollistaminen ja hyödyntäminen on osa työpakettia. Hankeviestintää toteutetaan yhteistyössä Lapin liiton työpaketissa 1 tekemän klusteriviestinnän kanssa. Hankeviestintä pyrkii myös huomioimaan synergia-ajattelun ja sen mukana tuomat mahdollisuudet, jotka tukevat paremmin tämän hankkeenkokonaisuuden hallintaa ja integroidumpaa hankeviestintää. Hankehallinnon tukena testataan proaktiivisempaa arviointia, joka mahdollistaa paremman hankehallinnon toteuttamisen sekä hankevaikuttavuuden. Hallintotyöpakettia koordinoi Lapin yliopisto ja jokainen hankeosapuoli tuottaa oman panostuksesta osana omaa työtään ASE hankkeessa.

22 Hankkeen tulokset työpaketit 1 ja 2 Tulokset työpaketti 1 välietappi ja hanketreffi tapahtumat, dokumentoitu yhteenveto käytönteistä klustereiden kehittämiseksi ja seminaarimateriaalit ASE hankeperheen määritys, klustereiden kehittämistarpeet tiekartta ja ASE yritysyhteistyömallin työkalupakki Päivitetyt klusteriraportit syksy 2016 ja 2017 KV-klusterityöaloitteet syksyyn 2016 mennessä ja toiset 2 syksyyn 2017 syksyyn mennessä, integroituminen myös 1.3 ja toteutus työpaketti 3; Päivitetyt tiekartat klusteriraportteihin, perustelut valinnoille ja ehdotuksille Päivitetty klusterimateriaali suomi ja englanti, uudet infograafit, yhdessä tuotetut klustereiden TKI-toimista syntyvät artikkelit, Lappi tiedotuskampanja, www-sivuston päivittäminen Tulokset työpaketti 2 Malli=uudenlaisen toimintakulttuurin muotoutumista TKI organisaatioissa vaatien yrityselämäyhteistyö taitoja ja vastaavasti elinkeinoelämän toimijoiden parissa alueellisen TKI toiminnan ja potentiaalin parempaa ymmärrystä Maakunnalisen TKI-osaamiskeskittymän lähtötilanne määritetty ASP klustereiden sisällöllisistä tarpeista nousevien TKI prosessien kehittämisen, uudistamisen ja käytännön testaamisen malli Yhteiset tutkimus ja kehittämisprojektit ja TKI pilotit ja niiden arviointi. Yhdessä sovittujen selvitysten ja aloitteiden toteuttaminen Maakunnallisen osaamiskeskittymän yhteinen osaamispohja ja pääsisällöt (exellence) selvillä; klustereiden tarpeista nouseva osaaminen ja TKI- tarve määritetty; Maakunnallisen TKI osaamiskeskittymän perustamisen edellytykset ja tavoitteet ja mahdollinen Yhteinen T&K- suunnitelma Suunnitelma prosessia tukevien yhteisten palveluiden mallitus ja miten rahoitetaan ja joka sisältää teemat mitä Klusteritoiminta ja organisaatioiden strategiat ja maailma tarvitsee (rahoitus ja trendit) ja suositukset mitä tarvitaan prosessin haltuunottoon tuotettu havaintomalli Innovaatioiden synnyttämiseen ja siirtoon ja kaupallistamiseen. Nopeita kokeiluja Pilotteja 5 kpl, painottuen kuhunkin klusteriin TRL Soveltamisen ohjeistus ja RTL määritykset klusterin toimintaympäristöissä

23 Hankkeen tulokset työpaketit 3 ja 4 Tulokset työpaketti 3 Klustereissa toimivien yritysten (ja muiden yhteistyöyritysten kv. mahdollisuudet parantuneet; Klustereiden ja hanketoimijoiden kansainvälinen yhteistyö kehittynyt Alueelliset klusterit kansainvälistymisen polulla; Kv-osaajapooli toiminnassa; Yhteinen kv-toimintatapa käytössä Relevantit klusterit, verkostot ja yhteistyöalustat tunnistettu ja listattu (kuvattu) (vähintään 30) Parhaat käytännöt tunnistettu, kuvattu ja otettu käyttöön (vähintään 5) Kullekin klusterille laadittu kansainvälistymisen tiekartta (5) Esittelymateriaalit, joita tarvitaan kv-toiminnassa ja klustereiden esittelyssä (sähköinen ja tarvittaessa myös painettu) Ideoiden ja aloitteiden nosto kv. tasolle (15) Rahoitusosaaminen ja -ymmärrys nousee EU tasolle sessioiden ja tapahtumien kautta (4) Hanketoimijoiden ja klusteritoimijoiden osaaminen ja kapasiteetin on noussut ja pystyy vastaamaan paremmin vaativiin hankevalmisteluihin (3) Alueiden välisten benchmarking tapahtumien yhteydessä pidetyt esitykset, tapaamiset ja infosessiot, joiden avulla verkostoituminen ja yhteistyö laajenee ja mahdollistuu. (10) Lappi -showday -tapahtumat Brysselissä (2) Alueyhteistyötapaamiset (2) ja Alueyhteistyötapaamiset uusien alueiden kanssa (4) ja Aluetapaamiset Lapissa (2) Rahoitusinstrumenttiosaamisen lisääntyminen (3) ASP nostot viety kansainväliselle tasolle ja niiden hankkeistus mahdollistettu (15) Uudet aloitteet Roadshowt (3) Osaajapooli/asiantuntijaryhmä toiminnassa Asiantuntijoita EU-tason hanke-/hakemusarvioijina (3) Partnerisalkku Sovittu vaikuttamisen muodoista ja vastuista Infotilaisuudet (10) Tulokset työpaketti 4 hyvä selkeä ja läpinäkyvä hankehallinto ja ajallaan tuotetut suoritteet ja asianmukainen raportointi ja talousraportointi. Hankeviestintäsuunnitelma ja sen toteutus, Hankkeen Klusterilähtöisen TKI-toiminnan tulosten popularisointi (yhdessä työpaketti 1) ja julkaiseminen (jopa kansainvälisellä artikkelitasolla) Synergia-ajattelun määrittäminen ja sen toteuttaminen osana tämän hankkeen työpaketteja sekä hanketoimijoin muita hankkeita avoimen kehittyvä maakunnallisen ilmapiirin luominen Selvitys (miten klusteri toiminnan ja sitä tukevan TKI toiminnan vaikuttavuutta hankkeessa voidaan arvioida) -em selvityksen proaktiivinen käyttö osana hankehallintoa. pilottimalliset maakunnalliset vaikuttavuuden mittarit klusteritoiminnalle

24 Synergia muiden hankkeiden kanssa 1/2 Hankkeen toteuttajat ja klusterit toteuttavat ja ovat suunnittelemassa hankkeita jotka suoraan tai rinnasteisesti ovat tukemassa tämän hankkeen tavoitteita. Synergia-ajattelun avulla pyritään vahvistamaan hankeen tavoitteita ja vaikuttavuutta. Pyrkimys on luoda toimijoiden ja hankkeiden välille yhdessä rahoittajien kanssa koordinoidumpi työskentely- ja tapaamiskäytäntö ja yhteydenpito. ASP-hankkeen aikana syntyi erillisiä hankkeita ja kokonaisuuksia, jotka liittyvät Arktisen erikoistumisen ohjelmaan ja tukevat klustereiden kehittymistä. ASE hanke on integroitunut seuraaviin meneillään oleviin rakennerahastohankkeisiin: Invest in Lapland (EAKR/ELY)Rovaniemen kehitys Lapin Kaiku (ELY/EAKR) GTK Reila Reittimerkistöjen yhtenäistäminen Lapissa (ELY/EAKR) Lapin amk LUC Turva Lapin amk Metsähakkeen keinokuivauksen vaikutus hankintaketjun kannattavuuteen, EAKR, Luke Biotuhka, EAKR, Luke, OY Lajijäte, EAKR, Luke, OY LUMOA, EMR, Ruralia instituutti, Luke Arctic Business Concept hanke, (ABC, EAKR, Digipolis Arktisen teollisuuden sivuvirrat 2 hanke (ATS2), Digipolis

25 Synergia muiden hankkeiden kanssa 2/2 ASE hanke on integroitunut seuraaviin valmistelussa/päätösprosessissa oleviin EAKR-hankkeisiin: Sote-hyvinvointiklusteri (EAKR/LL) AMIC Arktinen älykäs kaivosklusteri(eakr/ll) Arjen turvan kansainvälistyminen (EAKR/LL) AMOK Arktisen muotoilun osaamiskeskus (EAKR/LL) Arktisen turvallisuuden kehittämiskokonaisuus (EAKR/LL) Lapin amk Voimametsistä viherkattoihin, EAKR, Luke ASE -hanke on integroitunut seuraaviin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin, rahoituspäätösprosessissa oleviin tai jätettäviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin : Arktinen biotalous (Mavi) Lapin liitto Maatalous Pohjoinen (Mavi) Luke Älykäs erikoistuva maaseutu (Mavi) ProAgria Voimaantuvat kylät (Mavi) Luke Työsuojelurahasto: TSR Levi, Ruka, Ylläs - Hiihtokeskusten turvallisuus sa olevat muut klusteritoimintaan liittyvät hankkeet: Maaseudun arjen palveluverkosto (Mavi) Lapin liitto Arctic Rescue Guide Interreg-projekti Min-North, GTK Biojalostamon alueellinen ekosysteemi esiselvitys (toimintaympäristötuki), Digipolis

26 Hankkeen ohjaava arviointi Hanke suunnittelee ja pilottimuotoisesti toteuttaa aktiivista ohjaavaa hankearviointia vaikuttavuuden todentamisen ja hankehallinnon tukena. Ohjaava arviointi mahdollistaa hankehallinnon proaktiivisemman roolin ja mahdollistaa ennakoivat toimet kaikissa työpaketeissa. Arviointi kattaa kaikki työpaketit ja ottaa huomioon tavoitteet muihin hankkeisiin integroinnista ja maakunnallisen kehittämisen roolista.

27 Hankeviestintä Viestintäsuunnitelma jakautuu viestinnän tasoihin ja tavoitteisiin sekä viestinnän keinoihin, ajoitukseen, välineisiin ja toteuttajiin. Aktiivisia viestintätoimia ovat mm. vuorovaikutteisia osallistuvat yleisö- ja hanketapahtumat, kehittämis- ja asiatuntijavetoiset työpajat, tiedon ja teknologian siirtoon ja hyödyntämiseen painottavat työpajat ja menetelmät, CAFE -tyyppiset tapahtumia yhdessä TP 1 ja 3 kanssa, Klusterikohtaiset pitching ja ideoiden vaihtotyöpajat sekä tietenkin perinteiset painettuun (roll-up, esite, julkaisut ja raportit) ja sähköiseen viestintään keskittyvät viestintätoimet 8www- sivut, LinkedIn sivusto ja ryhmä). Viestintä huomioi myös hankkeen kaikkien osapuolten TKI-toiminnan sekä hankkeen osapuolten mahdollisesti toteuttamat klusteritoiminnalliset tai klusterityötä tukevat rinnakkaishankkeet ja aloitteet. Hankeviestintään toteutetaan yhteistyössä toteuttavien organisaatioiden viestintäammattilaisten avulla. Hankkeen viestintäsuunnitelman mukaisesti, sisäinen ja ulkoinen viestintä tapahtuu monimuotoisesti hyödyntäen sähköisiä viestinnän ja sosiaalisen median välineitä sekä painetun materiaalin avulla. Hankeviestintä pitää myös sisällään yhdessä työpaketissa 1 toteutettavan klusteriviestinnän, jonka osan ja yhdessä voidaan vahvistaa tutkimuksen ja kehittämisen tulosten rooleja klusteritoiminnan vahvistamisessa. Tämä tutkimustiedon popularisointi eli TKI- käytänteiden kehittäminen ja elinkeinoelämä -lähtöinen tutkimus voi tuottaa myös KV-referoituja artikkeleita jotka vastaavasti tukevat kv. hankkeiden osaamisen todentamista.

28 Kiitos mielenkiinnosta. Lisätietoja hankkeesta antavat: Harri Malinen, Lapin yliopisto Kristiina Jokelainen, Lapin liitto