Päätös. Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kirkkonummi.

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 80/2010/2 Dnro ESAVI/255/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kirkkonummi. LUVAN HAKIJA Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy Hiomotie 10, 3 krs Helsinki LAITOS JA SEN SIJAINTI Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kirkkonummen kunnassa Evitskogin kylässä Kirkkonummen kunnan omistamalla kiinteistöllä Lonnosbacka osoitteessa Opistotie 21, Evitskog. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Uudenmaan ympäristökeskuksessa (dnro UUS-2009-Y ). MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittely on siirtynyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/255/04.08/2010). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a) perusteella. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen No YS 1004/ mukaan luvan saajan on toimitettava mennessä ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Aktiivi-Instituutin jätevedenpuhdistamon toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan päätöksellään No YS 1004/ Sen mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon on oltava molempien suhteen vähintään 90 %. Arvot tulee saavuttaa vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Hakemuksessa on kyse tämän ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon alueella on merkintä pohjavesialue (pv). Puhdistamon ja jätevesien purkualueen kaavoitus ei ole muuttunut ympäristöluvan myöntämisestä. Kirkkonummen kunnassa on voimassa vahvistettu yleiskaava. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee alueella, joka on merkitty kaavassa yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Lisäksi alue on merkitty vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv-1). Ympäröivät alueet on merkitty kaavassa maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). Jätevesien purkuvesistö Stora Lonoks -järvi on merkitty kaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikka Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kirkkonummella Stor Lonoks -järven rannalla. Käsitellyt vedet johdetaan Stora Lonoksin pohjaan upotettua purkuputkea pitkin järven luusuaan.

3 Aktiivikeskuksen tiloissa toimii tällä hetkellä Evitskogin päiväkoti ja Veikkolan koulun ala-aste. Tiloissa toimii myös esikoulu. Koululaisia ja päiväkotilaisia on yhteensä noin 150 henkilöä (öisin alle 10). Aktiivikeskus etsii lisää käyttäjiä kokous-, koulutus-, liikunta-, ravintola- ja majoitustiloineen. Ravintolan kokonaispaikkamäärä on 200 henkilöä ja majoitustiloja on 160 yöpyjälle. Alueella on opisto- ja majoitusrakennusten lisäksi asuinrakennuksia, joissa on asukkaita yhteensä noin 30 henkilöä. Luonto ja luonnonsuojelu Stora Lonoks -järvi on luonnonsuojelualue. Rehevät järvet ovat tärkeitä lintuvesiä ja myös kasvillisuus on arvokasta. Pohjavesi ja maa- ja kallioperä Purkuvesialue Aktiivikeskus ja sen jätevedenpuhdistamo sijaitsevat tärkeällä pohjavesialueella Lonnobacka (nro ). Alueen pohjavettä käyttää Aktiivikeskuksen lisäksi lähistön noin kymmenkunta taloutta. Käsitellyt jätevedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Lonnobackan pohjavesialueella valtaosa aineksesta on hienoa hyvin lajittunutta kerroksellista soraa, jossa on hiekkavälikerroksia. Muodostuman luoteislaidalla on noin 1 metrin paksuinen savikerros. Saven alla esiintyy muodostuman ydinosassa karkeaa soraa 1 2 metrin paksuisina patjoina. Savikerroksen päällä aines on hiekkavaltaista, samoin muodostuman länsireunalla. Muodostuma saattaa jatkua savipeitteisenä pohjoispuolen peltojen alla. Muodostuman poikki kulkeva kalliokynnys saattaa jakaa pohjavesivarastoa, mutta muodostuman pohjoisosa on vedensaannin kannalta kohtalainen. Yleiskuvaus Aktiivikeskuksen puhdistamolla käsitellyt jätevedet purkautuvat Siuntionjoen vesistöalueeseen kuuluvaan matalaan ja rehevään Stora Lonoks -järveen. Käsitellyt jätevedet johdetaan Stora Lonoksin pohjaan upotettua purkuputkea pitkin järven luusuaan. Stora Lonoksiin laskee kaakosta Backträskin ja Storträskin vedet. Stora Lonoksin vedet purkautuvat lounaasta Lilla Lonoksiin ja sieltä Karhujärven ja Siuntionjoen kautta lopulta Suomenlahteen. Stora Lonoksin vesiala on 47,7 ha ja kokonaisrantaviivaa on 3,5 km:iä. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa (vuosina ), joka kuvaa vesistön keskimääräistä vedenlaatua ja soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön, Stora Lonoks kuuluu luokkaan välttävä. Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk ja Stora Lonoks ovat hyvin reheviä, pääasiallisesti hajakuormi- 3

4 tuksen rasittamia vesistöjä. Ravinteiden pitoisuudet kertovat järvien rehevyys- eli trofia-tasosta. Järvien ravinnepitoisuudet pintavedessä olivat vuonna 2007 hyvin korkeita. Edellisvuosien mineraaliravinteiden määräsuhteiden perusteella järvet ovat olleet kasvukauden alussa fosforirajoitteisia, mutta muuttuneet heinä-elokuussa typpirajoitteisiksi. Stora Lonoksin tilaa seurataan joka toinen vuosi. Vuonna 2007 kesäkerrostuneisuuden lopulla elokuussa happi oli vain tyydyttävä (5,4 mg O 2 /l). Usein happipitoisuus laskee myös talvikaudella lähelle nollaa, mutta vuonna 2007 erittäin lyhyeksi jääneen jääpeitteisen ajan vuoksi maaliskuinen happitilanne oli hyvä (10,2 mg O 2 /l). Alueen kalatalous Aktiivikeskuksella ei ole kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta. Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon purkuvesistö Stora Lonoks kuuluu Kirkkonummen-Porkkalan kalastusalueeseen. Stora Lonoksilta ei ole saatavissa kalataloudellisia tietoja, mutta haukea esiintyy lähes koko Kirkkonummi-Porkkalan kalastusalueella ja myös lahnaa ja särkeä esiintyy kalastusalueen lähes kaikissa järvissä. Myös madetta esiintyy Kirkkonummen järvissä. Muita mainittavia alueella havaittuja kalalajeja ovat suutari, muikku, ahven, kiiski ja karppi. Vesialueen muu käyttö Järvellä ei ole suurta virkistyskäyttöarvoa järven mataluuden ja rehevyyden vuoksi. Stora Lonoksilla ja Lilla Lonoksilla ei toimi ammattikalastajia. Stora Lonoksilla ei ole kunnan ylläpitämiä uimarantoja. 4 JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jätevedenpuhdistamo on vuonna 1973 valmistunut Upon Metoxy -tyyppinen pitkäilmastuslaitos, jonka toiminta perustuu biologiseen aktiivilieteprosessiin. Puhdistamo on yksilinjainen, katettu rinnakkaissaostuslaitos. Prosessissa muodostuva liete kompostoidaan puhdistamon vieressä olevassa maavaraisessa turvealtaassa tai kuljetetaan vaihtoehtoisesti kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Fosforin saostuksessa käytetään ferrosulfaattia, prosessin ph:ta säädetään kalkilla ja jälkiselkeytystä on tehostettu polymeerin annostelulla. Käsitellyt jätevedet johdetaan Siuntionjoen vesistöalueeseen kuuluvan Stora Lonoksin pohjaan upotettua purkuputkea pitkin järven luusuaan. Puhdistamolle johdettava kuormitus Jätevedenpuhdistamolle johdetaan opisto- ja majoitusrakennusten sekä asuinrakennusten viemäröidyt jätevedet viettoviemärillä. Viemäriverkos-

5 tolle ei ole tehty saneerauksia edellisen ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Jätevesimäärien kehitys Seuraavassa taulukossa esitetään puhdistamolla käsitellyt jätevesimäärät vuosina Alimmalle riville on koottu Aktiivikeskuksen vuorokauden keskimääräiset veden kulutustiedot, joista on nähtävissä, että kulutus on ollut huomattavasti pienempää vuosina kuin vuosina Aktiivikeskuksen tilojen käyttöaste oli vuosituhannen alkupuolella suurempi kuin muutamana viime vuotena. Puhdistamolla mitatun käsitellyn jäteveden määrä on kuitenkin vuosina pysynyt koko ajan samassa suuruusluokassa, vaikka talousveden kulutus on laskenut huomattavasti. Vuoden 2009 syyskuussa toteutetun allashuollon yhteydessä todettiin, että jäteveden määrämittaus osoittaa todellisuutta isompia lukemia. Eroavuus käsitellyn jäteveden määrässä ja talousveden kulutuksessa viittaavat myös siihen, että viemäriverkkoon pääsisi ajoittain ylimääräisiä vesiä. Ohituksia ei ole ollut Käsitelty m 3 /d Kulutus m 3 /d Puhdistamolla käsiteltävän jätevesimäärän ennusteena esitetään, että mahdollisesti vuoteen 2015 mennessä talousveden kulutus kasvaa vuosituhannen alkupuolen tasolle ja todellinen puhdistamolla käsiteltävä jätevesimäärä vastaa vuosituhannen alkupuolen lukemia. Puhdistamo suoriutuu/on suoriutunut hyvin virtaamasta. Tulokuormitus ja jäteveden laatu Aktiivikeskuksen puhdistamon tulokuorma on ollut vuosina melko alhainen verrattaessa kuormituslukuja vuosiin Tämä johtuu käyttöasteen alenemisesta. Vuonna 2008 tulokuormitus on ollut muutamaa aikaisempaa vuotta suurempi, mutta ei ole vielä samalla tasolla kuin 2000-luvun alkupuolella. Aktiivikeskuksen tilojen käyttöastetta pyritään koko ajan nostamaan, joten on odotettavissa, että puhdistamon tulokuorma saavuttaa jälleen vuosituhannen alkupuolen lukemat. Kuormitusennusteena esitetään, että mahdollisesti vuoteen 2015 mentäessä tulokuorma olisi vuosien tasolla Kiintoaine kg/d 8,5 6,4 6,4 1,6 1,3 1,7 3,5 7,1 BOD 7ATU kg/d 9,5 9,1 9,3 2,2 1,5 3,7 4,1 9,3 kok.p kg/d 0,24 0,29 0,25 0,1 0,15 0,18 0,20 0,26 kok.n kg/d 1,8 2,2 2,3 0,78 0,81 1,2 1,6 2,1 Puhdistamo suoriutuu/on suoriutunut hyvin BOD 7ATU -kuormituksesta. 5

6 Seuraavassa taulukossa esitetään Aktiivikeskuksen puhdistamolle tulevan jäteveden pitoisuudet vuosina Kiintoaine mg/l BOD 7ATU mg/l kok.p mg/l 9, ,8 6,7 7,2 6,6 kok.n mg/l Seuraavassa taulukossa on laskettu puhdistamon tulokuormaa vastaavat asukasvastineluvut. Asukasvastineluvun laskennassa BOD 7ATU :lle on käytetty arvoa 70 g/as/d, fosforille 2,5 g/as/d ja typelle 12 g/as/d BOD 7ATU AVL kok.p AVL kok.n AVL Puhdistamon prosessit, niiden mitoitus ja käyttötapa Jätevedenpuhdistamolla on seuraavat toiminnot ja rakenteet veden virtaussuunnassa lueteltuina: repijä, ilmastusallas, kaksikuiluinen selkeytysallas sekä ylijäämälieteallas. Ilmastusaltaan tilavuus on 22 m 3 ja selkeytysaltaan pinta-ala 16 m 2. Ylijäämälieteallas on maavarainen ja tilavuudeltaan 350m m 3. Puhdistamon vierellä on lisäksi käyttämätön betoniallas. Jätevedellä on ohitusmahdollisuus tuloviemäristä ennen repijää. Mitoitusarvoksi virtaamalle on arvioitu 58 m 3 /d ja BOD 7ATU - kuormalle noin 11 kg O 2 /d. Kemikaalit ja veden käyttö Puhdistamolla käytetään ferrosulfaattia fosforin saostukseen, kalkkia sopivan ph-tason ylläpitoon ja polymeeriä puhdistustuloksen viimeistelyssä (polymeerin sekoituksessa käytetään apuna glykolia). Käytettävät kemikaalit säilytetään puhdistamorakennuksessa. Ferrovarastoa täydennetään noin kerran vuodessa ja täydennyseräkoko on noin kg (ferrosulfaatti 35 kg:n säkeissä). Prosessiin syötettävä ferroliuos valmistetaan puhdistamolla itse. Kalkkia on puhdistamolla maksimissaan yksi säkki (40 kg). Kalkkia noudetaan lisää kulutuksen mukaan. Polymeeriä oli varastossa 7 säkkiä (säkin paino 25 kg). Polymeeriä kuluu noin 1 2 säkkiä/a. Polymeerin sekoituksessa apuna käytettävää glykolia on puhdistamolla maksimissaan kaksi 20 litran kanisteria. Glykolia tilataan lisää noin kerran vuodessa. Prosessiin syötettävä polymeeriliuos valmistetaan puhdistamolla itse. Aktiivikeskuksen talousvesi otetaan omasta vedenottamosta. 6

7 7 Liikenne Puhdistamolla käy loka-auto tarvittaessa. Ylijäämälietettä on mahdollista kuljetuksen sijasta sijoittaa puhdistamon vieressä olevaan turvealtaaseen. Ferrosulfaattia tuodaan noin kerran vuodessa (lavalla noin kg) Aktiivikeskuksen alueella sijaitsevalle lastauslaiturille, josta se kuljetetaan traktorilla puhdistamolle. Glykolikanistereita toimitetaan puhdistamolle noin kerran vuodessa. Kalkkia noudetaan tarvittaessa. PUHDISTAMON PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin Seuraavassa taulukossa esitetään Aktiivikeskuksen puhdistamolta järveen johdettu kuormitus sekä käsitellyn veden pitoisuudet. Kuormituksen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla, sillä puhdistamon kapasiteetti riittää käsittelemään arvioidun tulokuorman nousun Kiintoaine kg/d 0,36 0,29 0,16 0,076 0,085 0,11 0,42 0,4 BOD 7ATU kg/d 0,19 0,26 0,11 0,083 0,069 0,10 0,33 0,3 kok.p kg/d 0,0062 0,0056 0,0045 0,0015 0,0027 0,0037 0,016 0,01 kok.n kg/d 1,0 1,3 0,73 0,52 0,69 0,97 1,0 1,0 Päästöt ilmaan Seuraavaan taulukkoon on laskettu puhdistamolla käsitellyn ja järveen johdettavan veden asukasvastineluvut. Asukasvastineluvun laskennassa BOD 7ATU :lle on käytetty arvoa 70 g/as/d, fosforille 2,5 g/as/d ja typelle 12 g/as/d BOD 7ATU AVL kok.p AVL kok.n AVL Puhdistamon kapasiteetti riittää käsittelemään sinne nykyisin ohjattavan jätevesimäärän ja kapasiteetissa on varaa vaikka Aktiivikeskuksen käyttöaste nousisi nykyisestä. Puhdistamon biologinen prosessi tuottaa ilmaan hiilidioksidia aktiivilietteen bakteerien hajottaessa eloperäisiä lika-aineita. Puhdistusprosessista vapautuu ilmaan myös hieman typpeä. Häiritseviä hajuhaittoja puhdistamolla ei juurikaan synny. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jäteveden kanssa tekemisissä olevat altaat ovat vesitiiviitä. Kemikaalit säilytetään sisällä puhdistamorakennuksessa, jossa on tiivis lattia. Yli-

8 Melu, tärinä ja liikenne jäämälietettä johdetaan puhdistamon vierellä olevaan maavaraiseen altaaseen. Puhdistamon toiminnassa melua synnyttää lähinnä kompressori, joka sijaitsee puhdistamon sisätiloissa. Puhdistamolta ei aiheudu häiritsevää melua. Puhdistamon toiminta ei aiheuta myöskään tärinähaittaa eikä pölyä. Selvitys typenpoiston tarpeellisuudesta Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä 888/2006 asetetut typenpoiston vähimmäisvaatimukset eivät asukasvastinelukujen (AVL-lukujen) perusteella koske Aktiivikeskuksen puhdistamoa. Pistekuormittajien osuus Siuntiojoen vesistön kokonaistyppikuormituksesta oli 1990-luvun lopulla 14,4 %. Aktiivikeskuksen puhdistamon osuus Siuntionjoen pistekuormittajien typpikuormasta on vähäinen, vuosina ,8 % 1,8 %. Aktiivikeskuksen puhdistamon osuus typpivirtaamasta Harvsån valumaalueella on vaihdellut vuosina välillä 1,70 4,85 %. Osuus typpivirtaamasta on vähäinen eikä Aktiivikeskuksen puhdistamon ole voitu todeta aiheuttavan selviä vesistövaikutuksia Harvsåhon. Mineraaliravinteiden määräsuhteiden perusteella Stora Lonoksin on todettu olevan kasvukauden alussa fosforirajoitteinen, mutta muuttunut heinä-elokuussa typpirajoitteiseksi. Aktiivikeskuksen puhdistamon purkuvesistössä sijaitseva Stora Lonoks on erittäin rehevä, pääasiassa kuitenkin hajakuormituksen rasittama järvi, joten typenpoiston toteuttamisesta puhdistamolla ei saavutettaisi merkittävää hyötyä. Puhdistamolla syntyvät jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamon toiminnassa syntyy ylijäämälietettä Ylijäämäliete m 3 /a * *13 m 3 :iä sisältää "turvealtaaseen" johdetun määrän, kunnalliselle puhdistamolle kuljetettu määrä ei ole tiedossa. Ylijäämäliete toimitetaan joko kunnalliselle puhdistamolle käsiteltäväksi tai johdetaan puhdistamon vieressä olevaan altaaseen. Muuta toiminnassa syntyvää jätettä ovat normaali sekajäte (lähinnä käsipyyhepaperia jne.) sekä vähäiset määrät ongelmajätettä (esim. jäteöljy). Jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Puhdistamon toiminnassa ei hyödynnetä jätteitä. Puhdistamon vieressä olevassa maavaraisessa ylijäämälietealtaassa kuivatetaan lietettä, jota käytetään kompostoinnin jälkeen mahdollisesti viherrakentamisessa. 8

9 9 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset pintavesiin ja niiden käyttöön Muut vaikutukset Puhdistamon toimiessa normaalisti vaikutukset purkuvesistön vedenlaatuun tulevat pysymään ennallaan. Aktiivikeskuksen puhdistamolla käsitellyillä jätevesillä ei ole yksistään vaikutusta vesistön käyttömuotoihin, mutta ne ovat kuitenkin osana lisäämässä kuormitusta. Vähävetisinä aikoina Aktiivikeskuksen puhdistamon vaikutus voidaan havaita ammoniumtypen lievänä kohoamisena ja suolistobakteeripitoisuuksien nousuna, mutta nämä saattavat liittyä merkittävässä määrin myös hapettomuuden aiheuttamaan ravinteiden liukenemiseen pohjasedimentistä, viimeksi vuonna Aktiivikeskuksen puhdistamon toimintamuoto on pysynyt voimassa olevan luvan kaudella ennallaan, joten toiminnan vaikutukset luontoon eivät ole muuttuneet. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Puhdistusprosessi on teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoinen ja sen toiminta vähentää tehokkaasti jätevesistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Puhdistamon toimintaedellytyksiä ylläpidetään laitoksen säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Voimassa olevan ympäristöluvan määrittelemät puhdistusvaatimukset on saavutettu koko luvan voimassaolokauden aikana, joten puhdistamon voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA Kaikki puhdistamolla käytettävät laitteet toimivat sähköllä (repijä, kemikaalipumput, kompressori). Puhdistamorakennus lämmitetään sähköllä. Sähkönkulutustietoja puhdistamon osalta ei ole saatavilla, koska kulutusta ei seurata erikseen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Yleistä Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailussa on noudatettu Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä No YS 1004/ hyväksyttyä tarkkailuohjelmaa. Nyt vireillä olevan ympäristölupahakemuksen liitteenä on päivätty ehdotus uu-

10 deksi Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaksi. Käyttötarkkailu Aktiivikeskuksen puhdistamon käyttötoiminta on pyritty suuntaamaan siten, että saavutettaisiin mahdollisimman hyvä käsittelytulos vesiensuojelun kannalta. Puhdistamon päivittäisessä käyttötarkkailussa tarkistetaan silmämääräisesti puhdistamon tekninen toimivuus. Samalla suoritetaan päivittäiset käyttötoimenpiteet ja -mittaukset sekä merkitään ne käyttöpäiväkirjaan. Siihen merkitään muun muassa käsitellyn jäteveden määrä, puhdistamolta poistetun lietteen määrä ja käytettyjen kemikaalien määrä. Päästötarkkailu Virtaamamittaus Käsitellyn jäteveden määrä mitataan puhdistamon purkukanavassa olevalta mittapadolta jatkuvatoimisena mittauksena. Mittari osoittaa hetkellisen arvon ja kokonaismäärän. Vertailuna pidetään kirjaa talousveden kulutuksesta. Tuloviemärin ohituspaikalla (ennen puhdistamoa) ei ole määrämittausta. Mahdollisesti tapahtuvien ohitusten määrää on mahdollista arvioida toisaalta silmämääräisesti ja toisaalta käyttöveden määrämittarin ja jäteveden määrämittarin lukemien eroa vertailemalla. Näytteiden lukumäärä ja ajoitus Näytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa puhdistamon toimiessa normaalilla tavalla. Käsittelytulos arvostellaan koko vuoden keskiarvona. Näytteenottokohdat Kokoomanäytteet (n=2) otetaan puhdistamolle tulevasta jätevedestä ja käsitellystä jätevedestä. Tulonäyte otetaan tuloviemäristä repijälle putoavasta jätevedestä. Käsitellyn veden näyte otetaan mittapadosta purkautuvasta vedestä. Aktiivilietenäytteet otetaan ilmastusaltaasta ja palautuslietteestä (n=2). Näytteiden ottamisessa sovellettava menettely Näytteenotossa sovelletaan seuraavaa menettelyä: tuleva jätevesi kokoomanäytteet käsiottona, keruuj h käsitelty jätevesi kokoomanäytteet käsiottona, keruuj h aktiivilietteet kertanäytteitä. Tarkkailtavat suureet ja määritysmenetelmät Seuraavassa taulukossa esitetään tarkkailuun liittyvät fysikaaliskemialliset määritykset näytekohtaisesti. Määrityksissä käytetään SFS- 10

11 standardien mukaisia tai Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Analyysi Yksikkö Tuleva jätevesi Lähtevä jätevesi Ilmastusallas Palautusliete Sähkönjohtavuus ms/m x x ph x x Alkaliteetti mmol/l x Kiintoaine mg/l x x x x COD Cr mg O 2 /l x x BOD 7ATU mg O 2 /l x x Kokonasfosfori mg P/l x x Liukoinen fosfori mg P/l x Kokonaistyppi mg N/l x x Ammoniumtyppi mg NH 4 -N x Kokonaisrauta mg Fe/l x Puhdistamolietteen analysointi Puhdistamolla muodostuvan lietteen laadun laboratorioanalysointia ei ole sisällytetty kuormitustarkkailuun. Taustana todetaan, että kyseessä on asumajätevesi eikä alueella käsitellä raskasmetalleja tai haittaaineita. Jätevesimäärä on myös varsin alhainen. Puhdistamoliete kuljetetaan joko kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi tai käsitellään puhdistamon yhteydessä turvesuodatusyksikössä ja käytetään maanparannusaineena omalla alueella. Tarkkailutulosten käsittely ja raportointi Kustakin tarkkailukerrasta tehdään kertaraportti. Vuosiraporttiin lasketaan tarkkailutuloksista puhdistamon keskimääräinen teho, käsitellyn jäteveden laatu ja aiheutettu vesistökuormitus. Raportin liiteosaan tulevat edelleen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämät valtakunnallista tilastointia palvelevat taulukot: käyttötarkkailun yhteenveto, viikkovirtaamataulukko ja ohijuoksutustiedot päiväkohtaisesti. Vuosiraportissa käsitellään myös kuormituksen kehittyminen pitkän aikavälin kuluessa. Puhdistamon käytön edelleen kehittämiseen liittyvät suositukset esitetään myös. Muut luvassa mahdollisesti edellytetyt tai viranomaisten mahdollisesti muulloin edellyttämät selvitykset ja asiakirjat puhdistamo toimittaa ympäristöviranomaisille omina kokonaisuuksinaan. Puhdistamotarkkailun raportit toimitetaan muun muassa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kirkkonummen kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille ja Karhujärven suojeluyhdistykselle. 11

12 12 Vesistötarkkailu Ohjelman muuttaminen Tarkkailuohjelmaa tai sen osaa voidaan muuttaa sopimalla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksessä No YS 1004/ velvoitetaan luvan haltijan tarkkailemaan puhdistamon toiminnan vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun. Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy osallistuu Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuun. Yhteistarkkailua suoritetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemuksen liitteenä on alkuperäinen Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma. Vesistön yhteistarkkailuohjelmaa on muutettu yhteistarkkailuryhmän kokouksissa seuraavasti: havaintopaikka R9 (Risubackajoki, L- analyysit) on lisätty alkuperäiseen ohjelmaan vuodesta 2004 lähtien ja fosfaattifosfori on korvattu/poistettu nucklepore-suodatetulla PO 4 -P:lla. YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Puhdistamolle on hankittu varakompressori, jolla turvataan pumppaukset ja ilmastuksen toiminta nykyisin käytössä olevan kompressorin rikkoutumisen varalta. Jätevedenpuhdistustoiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu ympäristöriskiä. Biologisen puhdistusprosessin toimintahäiriö voi aiheutua esimerkiksi öljyn tai myrkyllisen kemikaalipäästön takia ja johtaa siihen, että puhdistamo toimii vain osittain kemiallisena puhdistamona. Tällöin toiminnasta saattaa aiheutua hajuhaittaa, joka korjaantuu prosessin elpymisen mukana. Häiriötilanteissa on myös mahdollista, että jätevesi menee puhdistamattomana purkuvesistöön. Jälkiselkeytyksessä toimintahäiriö voi johtua saostuskemikaalin loppumisesta tai annosteluhäiriöstä tai äkillisestä paisuntalietteestä. Häiriön aikana jäteveden kiintoaineja ravinnepitoisuudet nousevat ja prosessista karkaa myös orgaanista ainesta sisältävää lietettä jäteveden mukana. Selkeytyksen tehostamiseksi ja häiriöriskin vähentämiseksi puhdistamolla lisätään polymeeriä selkeytettävään jäteveteen. Aktiivikeskuksen hiljaisen kesäkauden aikana puhdistamon mikrobitoiminta voi heikentyä ratkaisevasti, mutta siemenkantaa voidaan siirtää esimerkiksi Siuntion jätevedenpuhdistamolta. Puhdistamorakennus pidetään koko ajan lukittuna. VAHINKOARVIO Aktiivikeskuksen puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtamisesta Stora Lonoksiin ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa alueen kiinteistönomistajille tai muille vesialuetta käyttäville, koska käsiteltyjen jäteve-

13 sien vaikutukset purkuvesistössä ovat vähäisiä ja paikallisia muuhun kuormitukseen verrattuna. 13 ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Luvan hakija esittää, että puhdistamon nykyiset lupamääräykset pidetään voimassa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta ei ole täydennetty. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ilmoitustauluilla Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Kirkkonummen ja Siuntion kunnanvirastoissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta, Kirkkonummen ja Siuntion kunnanhallituksilta sekä Kirkkonummen ja Siuntion kuntien terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on toimittanut päivätyn lausunnon, jossa esitetään muun muassa seuraava: Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamo Puhdistamolta Stora Lonoksiin johtava purkuputki on yli 30 vuotta vanha eikä sen kunnosta ole tietoa. Vesistövaikutukset ja niiden tarkkailu Tarkkailutulosten perusteella jätevesistä ei aiheudu vaikutusta, joka vaikeuttaisi hyvän tilan saavuttamista Karhujärvessä tai vesienhoitosuunnitelman yleisten tavoitteiden vastaisesti heikentäisi lähimpien tilaa. Rehevään Stora Lonoks -järveen johdettava ravinnekuormitus tulee kuitenkin pitää mahdollisimman alhaisena. Vesistötarkkailu tulisi määrätä toteuttavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla Siuntionjoen yhteis-

14 tarkkailun yhteydessä. Jatkossa tarkkailun sisältöä tulisi voida muuttaa joustavasti yhteistarkkailuohjelman yhteydessä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanta ympäristölupaan Jätevedenpuhdistamolle voidaan myöntää ympäristölupa. Lupamääräyksissä olisi otettava huomioon muun muassa seuraavia asioita: Jätevesien käsittely ja johtaminen: Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä kokonaispuhdistustulos. Jätevedenpuhdistamolta johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg P/l. Puhdistustehon on molempien osalta oltava vähintään 90 %. Arvot lasketaan vuosikeskiarvona ottamalla huomioon mahdolliset häiriöt ja ohijuoksutukset. Jätevedenpuhdistamolta Stora Lonoksiin johtavan jäteveden purkuputken kunto on tarkistettava. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei jätevesistä aiheudu terveydellistä vaaraa tai haittaa. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesien käsittelykapasiteetti on kaikissa olosuhteissa riittävä. Jätevesien käsittelyssä syntyvä liete on käsiteltävä tiivispohjaisella kentällä, joka on viemäröity jätevedenpuhdistamolle tai hyödynnettävä niin, että lietteestä ei aiheudu vesiensuojelullista haittaa. Menettelystä on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kirkkonummen kunnan ympäristölautakunnalle niiden tarpeellisiksi katsomat tiedot. Jätevesi- ja vesistötarkkailu: Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa päivitetty käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle 3 kuukauden kuluessa lupapäätöksen voimaantulosta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee varata mahdollisuus muuttaa tarkkailuohjelmia tarvittaessa. Vesistötarkkailun osalta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue esittää, että hakija määrätään tarkkailemaan jätevesien vesistövaikutuksia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla Siuntionjoen yhteistarkkailun yhteydessä. Muu toiminta: Jätevesien käsittely on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei käsittelystä aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvottava. 14

15 Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että laitoksen toiminnan aikana melutaso lähimpien melulle alttiiden kohteiden piha-alueilla ei saa ylittää ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db päivällä (kello 7 22) eikä ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db yöllä (kello 22 7). Toimintaa on harjoitettava niin, että siitä ei aiheudu hajua, joka aiheuttaa kohtuutonta viihtyisyyshaittaa laitoksen ympäristössä. Luvan saajan on huolehdittava, että puhdistamosta poistettava liete toimitetaan käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. jätteen vastaanoton. Liete on kuljetettava ensisijaisesti umpikorisessa, tiiviissä kuljetusvälineessä. Lietteen kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei lietettä leviä jätevedenpuhdistamon alueelle tai sen ulkopuolelle. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Päätös on määrättävä olemaan voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on määrättävä toimittamaan mennessä ympäristölupahakemus Etelä-Suomen aluehallintovirastoon lupamääräysten tarkistamiseksi. Siuntion kunnan ympäristölautakunta on toimittanut päivätyn lausunnon, jossa ympäristölautakunta toteaa, että edellisen luvan on myöntänyt Uudenmaan ympäristökeskus No YS 1004/ Luvan myöntämisestä ei tiettävästi ilmoitettu Siuntion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jolloin ei myöskään ollut asiassa muutoksenhakumahdollisuutta. Kysymyksessä on sama puhdistamo ja suurin piirtein samat päästöt. Tilanne on muutenkin pysynyt melko samanlaisena. Siuntion ympäristölautakunta viittaa aikaisemmin esittämäänsä. Lisäksi lautakunta pyytää varmistamaan, että päätös lähetetään sille tiedoksi. Aikaisemmin päivätyssä lausunnossaan Siuntion ympäristölautakunta on muun muassa katsonut, että Aktiivi-Instituutti tulee liittää kunnalliseen jätevesiverkostoon. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulisi päästömääräyksiä huomattavasti kiristää ehdotetuista. BOD 7ATU tulisi olla 10 mg O 2 /l, kokonaisfosfori 0,5 mg/l ja kokonaistyppi 35 mg/l. Nitrifikaatioasteen tulisi myös talvella olla korkea >80 %. Vesistön yhteistarkkailuun tulee lisätä Lilla Lonoks -järvelle Aktiivi-Instituutin kustantama piste. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen johdosta. Hakija on toimittanut päivätyn vastineen, jossa esitetään muun muassa seuraava: 15

16 Siuntion kunta on lausunnossaan esittänyt, että Aktiivikeskus liitettäisiin ensisijaisesti kunnallistekniikan piiriin. Puhdistettu jätevesi johdetaan nyt Stora Lonoks -järveen, joka puolestaan laskee Lilla Lonoks -järveen Siuntion kunnan puolelle. Siuntion kunta on huolissaan omista vesialueistaan ja on sitä mieltä, että Kirkkonummen puolella olevan Stora Lonoks -järven rehevöitymiseen ei Aktiivikeskuksen puhdistamon purkuvedellä ole ollut edes vaikutusta putken pään sijaitessa järven alajuoksulla. Jätevedenpuhdistamo on tarkkailutulosten perusteella toiminut hyvin ja lupaehdot on täytetty. Toiminnanharjoittaja on valmis yhdessä Kirkkonummen ja Siuntion kuntien kanssa selvittämään mahdollisuuksia liittää Aktiivikeskus ja muut lähialueen kiinteistöt tulevaisuudessa kunnan jätevesiverkostoon tarkoituksenmukaisella tavalla ja sopivana ajankohtana. Ensimmäisenä asiana on selvittää olemassa olevat viemäriverkot ja niiden kehittämissuunnitelmat esim. vuoteen 2020 saakka. Oleellinen asia on myös selvittää kunnallistekniikkaverkon laajentamisesta aiheutuvat kustannukset ja niiden maksajat. Lausunnossaan Siuntion kunta viittaa kunnallistekniikkansa laajennustarpeisiin myös lähialueilla. Aktiivikeskuskin on tehnyt esityksiä Kirkkonummen kunnalle Aktiivikeskuksen ympäristön käytön kehittämiseksi. Kun nämä suunnitelmat otetaan huomioon, syntyy täsmällisempi kuva tarpeista ja myös taloudellisista edellytyksistä uusiin kunnallistekniikan investointeihin. Aikaa selvityksiin tarvitaan riittävästi. Aktiivikeskuksen ja sen lähikiinteistöjen toiminnan jatkuvuuden kannalta toiminnanharjoittaja pitää välttämättömänä jätevedenpuhdistuksen jatkamista nykyisellä puhdistamolla ja ympäristöluvan jatkamista kohtuullisilla lupaehdoilla ainakin saakka. 16 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Uudenmaan ympäristökeskuksen antamalla päätöksellä No YS 1004 Aktiivi-Instituutin jätevedenpuhdistamon toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan. Puhdistamon asukasvastineluku on noin 160. Lupa koskee Aktiivikeskuksen jätevesien käsittelyä Kirkkonummen Evitskogissa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista purkuputkella Stora Lonoks -järven luusuaan. Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevat tarkistetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien johtaminen 1. Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet saa johtaa Stora Lonoks -järven pohjaan upotetulla

17 purkuputkella nykyiselle purkupaikalle järven luusuaan. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä. Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 2. Jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava niin, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä. Käsiteltyjen jätevesien päästöjen vesistöön on täytettävä vuosikeskiarvoina ohijuoksutukset ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Parametri Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O Fosfori, P 0,8 90 Kokonaistyppi - - Ammoniumtyppi Mahdollisimman hyvä nitrifikaatioaste 3. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukon 1 ja fosforin osalta myös taulukon 2 mukaiset käsittelyn vähimmäisvaatimukset pitoisuuden osalta määriteltynä siten, kuin asetuksessa ja tämän päätöksen tarkkailumääräyksissä on edellytetty. Puhdistamon hoito 4. Jätevesien ja jätevesilietteen pääsy viemäriverkoston ja puhdistamorakenteiden, kuten altaiden, kautta pohjavesialueen maaperään ja pohjaveteen on estettävä tiiviiden rakenteiden avulla. 5. Puhdistamon hoidosta vastaavalla on oltava tehtävään riittävä ammattitaito. Luvan saajan on ilmoitettava puhdistamon hoidosta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Viemäriverkosto ja purkuputki 6. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 7. Luvan saajan on laadittava vuoden 2011 loppuun mennessä selvitys viemäriverkoston, kaivojen ja purkuputken kunnosta. Selvitys on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hu- 17

18 le- ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä kaivot ja purkuputki mukaan lukien ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Jätevesilietteen käsittely ja kompostointi 8. Mikäli jätevesilietettä käsitellään tai kompostoidaan paikan päällä, lietettä saa käsitellä ainoastaan tiivispohjaisessa ja -reunaisessa altaassa ja kompostoida ainoastaan tiivispohjaisella ja -reunaisella kompostointikentällä. Kyseisten rakenteiden on oltava tiiviitä mennessä. 9. Jätevesilietteen käsittelyssä ja kompostoinnissa on huolehdittava, että lietteen siirroista ja kompostiaumojen rakentamisesta ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa lähimmille asuin- tai lomakiinteistöille, lietteen leviämistä toiminta-alueen ulkopuolelle eikä muuta ympäristökuormitusta. 10. Kompostiaumat on peitettävä seosaineella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla materiaalilla välittömästi auman rakentamisen valmistuttua. Aumojen kompostointiolosuhteet on pidettävä mahdollisimman optimaalisina. Kompostiin on lisättävä tarkoitukseen soveltuvaa seosainetta ja aumojen riittävästä kääntämisestä, kosteudesta, ravinnesuhteista ja muista olosuhteista on huolehdittava. Kompostointiaika on mitoitettava siten, että kompostista valmistettu tuote soveltuu hyödynnettäväksi kaatopaikoilla ja muilla suljetuilla alueilla terveys- ja ympäristöhaittoja aiheuttamatta. 11. Altaassa ja kompostointikentällä muodostuvat suoto- ja valumavedet on kerättävä ja johdettava edelleen puhdistamolle puhdistettaviksi. Toiminta kompostointikentällä on järjestettävä siten, että kompostoitavan lietteen sisältämien ravinteiden ja kiintoaineen joutuminen jätevesiin on mahdollisimman vähäistä. Alueen valumavesiä ei saa päästä karkaamaan keräysjärjestelmän ulkopuolelle. Altaan ja kompostointikentän alueen rakenteita on tarkkailtava säännöllisesti ja halkeamat ja muut vauriot on korjattava viivytyksettä. 12. Suunnitelma altaan ja kentän tiiviiden rakenteiden rakentamisesta, rakenteista ja muodostuvien likaisten vesien johtamisesta on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään mennessä. 13. Valmista kompostia saa toimittaa hyödynnettäväksi kaatopaikkojen ja muiden suljettujen alueiden maisemointiin. Jos valmista kompostia on tarkoitus toimittaa sellaisille toiminnanharjoittajan omille viheralueille, joihin sivullisten pääsyä ei ole estetty, tai ulkopuolisille tahoille 18

19 on kompostointitoiminnalle haettava elintarviketurvallisuusvirastolta (Evira) laitoshyväksyntä ja tehtävä Eviralle lannoitevalmistelain mukainen ilmoitus. Lannoitevalmisteeksi tai kaatopaikkojen ja muiden suljettujen alueiden maisemointiin kelpaamattomat valmiit kompostit on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisten jätteiden käsittelylle. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 14. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa muodostuvat jätteet, kuten puhdistamosta ja viemäristöstä poistettava jätevesilieteliete ja valmis komposti, muut tavanomaiset jätteet ja ongelmajätteet, on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittaa, epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesien pilaantumista, roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. 15. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 16. Jätteiden, kuten lietteen ja valmiin kompostin, kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei jätettä leviä puhdistamoalueelle tai sen ulkopuolelle. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Varastointi 17. Kemikaalien varastointi, käsittely ja kuljetukset tulee järjestää ja toteuttaa asianmukaisesti niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 18. Jätevedenpuhdistamo rakenteineen ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle jätevedenpuhdistamotoiminnan päätyttyäkään. Jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Etelä- Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kolme kuukautta ennen jäteveden käsittelytoiminnan lopettamista. Suunnitelma jätevedenpuhdistamorakenteiden ja -laitteiden käsittelystä sekä puhdistamoalueen kunnostamisesta toteutusaikatauluineen on samalla toimitettava edellä mainituille viranomaisille. Häiriötilanteet ja poikkeukselliset tilanteet 19. Häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu tai voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä 19

20 toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli päästöistä voi aiheuta vaaraa terveydelle, kyseisistä tilanteista on ilmoitettava Kirkkonummen ja Siuntion kuntien terveydensuojeluviranomaisille. 20. Toiminnanharjoittajan on laadittava jätevedenpuhdistamoa, viemäriverkostoa ja purkuputkea koskeva riskienhallintasuunnitelma, joka on pidettävä ajan tasalla tarkistamalla suunnitelma tarvittaessa tai vähintään kolmen vuoden välein. Riskienhallintasuunnitelma on toimitettava mennessä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Mikäli suunnitelmaa tarkistamisen yhteydessä on tarpeen korjata, on korjattu riskienhallintasuunnitelma toimitettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 21. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päivätyssä tarkkailuohjelmaehdotuksessa esitetyn mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle rekisteriin liitettävässä muodossa ja Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. 22. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksen käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa tapahtuma- ja kestoaikoineen 20

21 muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi energian kulutus puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten tarkkailu 23. Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien vesistövaikutuksia Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän Siuntionjoen yhteistarkkailuohjelman siihen tehtyine muutoksineen mukaisesti. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. Raportointi 24. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Päästötarkkailutulokset on toimitettava puolivuosittain Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sähköisessä rekisteriin liitettävässä muodossa ja Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Tarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle rekisteriin liitettävässä muodossa ja Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto on toimitettava vuosittain ja virtaamatiedot jaksoittain sähköisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja asetuksen 888/2006 mukaisten raja-arvojen täyttymisestä. Vesistötarkkailutulokset on toimitettava sähköisesti viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta vedenlaaturekisteriin. Tuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto tuloksista. Vesistötarkkailun raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kirkkonummen ja Siuntion kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille vuosittain toukokuun loppuun mennessä. 21

22 Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi mm. yhteenveto yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti luokitelluista, toiminnassa syntyneistä, käsitellyistä/hyödynnetyistä, muualle käsiteltäväksi/hyödynnettäväksi toimitetuista ja varastoiduista jätteistä (määrä, laatu, alkuperä ja käsittelytapa) sekä yhteenveto kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Ohijuoksutukset ja arvio niiden määrästä ja aiheutuneesta päästöstä on raportoitava. 22 RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että lupamääräykset on ollut tarpeen tarkistaa ja ajantasaistaa edellä esitetyn mukaisesti, jotta Aktiivikeskuksen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset kyseisen kokoluokan puhdistamossa. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvauksia. Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat, ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Puhdistetut jätevedet, jotka eivät aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, voidaan johtaa Stora Lonoks -järven pohjaan upotetulla purkuputkella nykyiselle purkupaikalle järven luusuaan. (YSL 43 ) Määräykset 2. ja 3. Aktiivikeskuksen puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan Siuntionjoen vesistöalueeseen kuuluvaan matalaan Stora Lonoks -järveen. Siuntionjoen vesistöalueen ekologinen tila on tyydyttävä. Ympäristölupahakemuksen mukaan Aktiivikeskuksen puhdistamon

23 ei ole voitu todeta aiheuttavan selviä vesistövaikutuksia Harvsåhon. Stora Lonoks -järvi on erittäin rehevä, pääasiassa kuitenkin hajakuormituksen rasittama järvi, joten typenpoiston toteuttamisesta puhdistamolla ei saavutettaisi merkittäviä hyötyjä. Jätevedenpuhdistuksessa on noudatettava valtioneuvoston asetusta yhdyskuntajätevesistä 888/2006. Typpeä on poistettava silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Asetuksessa mainittu typenpoistovaatimus ei koske tämän kokoluokan puhdistamoa. (YSL 43, VNA 888/2006) Määräys 4. Viemäriverkoston ja puhdistamorakenteiden on oltava tiiviitä, jotta päästöt maaperään ja tätä kautta pohjavesialueen pohjaveteen on estetty. (YSL 43 ) Määräys 5. Jätevedenpuhdistamon asianmukaista hoitoa ja puhdistamon tarkkailua varten on puhdistamolla oltava näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. Puhdistamonhoitajalla on oltava puhdistamon toimintaan sekä puhdistusprosessin mahdollisiin ongelmiin ja niiden ratkaisemiseen riittävän hyvin perehtynyt varahenkilö, joka pystyy työskentelemään itsenäisesti esimerkiksi puhdistamonhoitajan lomien aikana. Määräys 6. Ohijuoksutusten seurannalla varmistetaan, että toiminnan kokonaispäästöt ovat selvillä. Määräys 7. Luvan saajan on selvitettävä viemäriverkoston, kaivojen ja purkuputken kunto, koska toiminta sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella ja verkoston rakentamisesta on kulunut jo yli 30 vuotta. Ympäristön pilaantumisen vaaran estämiseksi luvan saaja on velvoitettu pitämään viemäriverkosto ja muut rakenteet sellaisessa kunnossa, että haitat puhdistamolle ja ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Määräykset Jätevesilietteen käsittely ja kompostointitoiminta paikan päällä on hyväksyttyä vain siinä tapauksessa, että allas ja kompostointikenttä ovat tiiviitä. Jätevesilietteen käsittely ja kompostointi on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, kuten hajuhaittoja tai haittoja likaisista vesistä pinta- ja pohjavesille. Määräykset Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. (JL 6 ) Määräys 17. Määräys varastoinnista on tarpeen maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys 18. Jätevedenpuhdistamotoiminnan päätyttyä jätevedenpuhdistamoalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 43, 45 ) 23