Henkilönnimisysteemien kohtaamisen teorioista ja esikristillisten henkilönnimisysteemien tutkimisesta

Transkriptio

1 Henkilönnimisysteemien kohtaamisen teorioista ja esikristillisten henkilönnimisysteemien tutkimisesta Henkilönnimisysteemit-seminaari Vuosaaren Sofia almanakka.helsinki.fi 1

2 Hn-systeemit: teoriaa Blanár, Vincent 1996: Das anthroponymische System und seine Funktionieren. Namenforschung, Volume 2 Šrámek, Rudolf 1978: Zu den theoretischen Problemen der Namenforschung im Sprachkontakt. Onoma XXII. Van Langendonck, Willy 1995: Name Systems and Name Strata Namenforschung, Volume 1. Eichler, Ernst 1989: Sprachkontakte im Lichte der Onomastik. Debus, F. & Seibicke, W. (ed.), Reader zur Namenkunde I. almanakka.helsinki.fi 2

3 Teoriaa Kohlheim, Volker 1977: Zur Erforschung der Diffusion onomastischer Innovationen. (Beiträge zur Namenforschung 12/1977) Kohlheim, Volker 1998: Towards a Definition of the Onymic System. Nicolaisen, W.H.F. (ed.), Proceedings of ICOS XIXth, Volume 1. Minna Saarelma-Maunumaa 2003: Edhina Ekogidho Names as Links: The Encounter between African and European Anthroponymic Systems among the Ambo People in Namibia +Uudempi tutkimus almanakka.helsinki.fi 3

4 Havaintoja Lähinnä keskieurooppalaista tutkimusta Pyrkimys yleispätevyyteen, mutta germaanista, indoeurooppalaista Teorioiden kehittely satunnaista, ei viimeisteltyä Ei yhtä suurta teoriaa Teoriaa teorian vuoksi? Mihin yleistä teoriaa tarvitaan? Kulttuurien kohtaamisen teorioista apua nimistöntutkimukseen (akkulturaatiotutkimus ym.) almanakka.helsinki.fi 4

5 Kohlheim 1998: Names are elements of naming systems, not individual elements of a language A naming system (onymic system) is a system, because it consists of a set of elements which are bound together by specific structural relationships... thereby forming a boundary which separates the system from its environment These elements, and the relationships between them, form the structure of the system, while the organisation of the system refers to its function in its environment The primary function of a naming system is to identify a certain individuality almanakka.helsinki.fi 5

6 Kohlheim 1998: The naming system is always a subsystem of the language, which in turn is part of the social system of the society. The social system is the extralinguistic environment for the naming system. Different naming systems in different languages + several naming systems within a language; anthroponyms, etc. These subsystems depend on the culture, as in different societies different kinds of names are used for different kinds of objects, and they may be structured differently. 1. Individual names that designate individual people 2. Collective names that refer to groups of people almanakka.helsinki.fi 6

7 Kohlheim 1998: As the naming system is a subsystem of the language, changes in the language e.g. in the sound system may influence the structure of the naming system. Changes in the language may affect the internal functioning of the naming system, but they do not affect the organisation of the system = its external function remains intact. Elements of one naming system may be transferred to another: e.g. a place name may become a surname almanakka.helsinki.fi 7

8 Kohlheim 1998: Changes in the social system may cause changes in the structure of the naming system, e.g. by adding new elements to it or eliminating others They also tend to influence the organisation of the naming system, thus changing its identity and eventually developing a new one. Single name system > system of first name and surname in Medieval Europe The German anthroponymic system in the 10th century is not the same as that of the 15th century, because the organisation of the system has changed, not only its elements. almanakka.helsinki.fi 8

9 Kohlheim 1998: Because it is the organisation of a system, and not its structure, which defines its identity, a system may become completely unrecognisable between one phase of its history and another with respect to its structure, but it is still the same system if its organisation remains intact. The perturbations which the extralinguistic environment exerts upon the naming system cannot determine any changes within it, it can only set them in motion. (!) almanakka.helsinki.fi 9

10 Saarelma-Maunumaa 2003: Changes in anthroponymic systems / sources: 1. The anthroponymic system itself 2. Its linguistic environment: the language system 3. Its extralinguistic environment: the social system / culture 4. Another anthroponymic system 5. Another language 6. Another social system / culture almanakka.helsinki.fi 10

11 Saarelma-Maunumaa 2003: 1. Changes in names 2. Changes in name-giving motives and in the functions of names 3. Changes in naming customs and religious etc. ideas attached to personal names almanakka.helsinki.fi 11

12 Bronislaw Malinowski 1945: The Dynamics of Culture Change The nature of culture change is determined by factors and circumstances which cannot be assessed by the study of either culture alone, or of both of them as lumber rooms of elements. The clash and interplay of the two cultures produce new things. Culture contact, language contact tutkimusta paljon, sen hyödyntäminen onomastiikassa? almanakka.helsinki.fi 12

13 Muu tutkimus Teorioita kehitelty kevyesti ja joustavasti, aineistolähtöisesti Ei yleispätevyyttä Esim. Gulbrand Alhaug & Minna Saarelma 2008: a. Eeva Törmänen eller Eva Dørmænen? Møte mellom finsk og norsk namnesystem i Noreg b. Namn på barn i Noreg (fødd ) med finske eller finsk-norske foreldre almanakka.helsinki.fi 13

14 Alhaug & Saarelma 2008a Fleire gradar av endring av namn i kvenmaterialet frå folketeljinga av 1900: 1. Inga eller ubetydelig endring av etternamnet: a. Finske namn, t.d. Halonen (uendra) og Kantola til Gandola (33 % av kvenane). b. Svensk-finske namn, Ahlman, og svensk-norsk-finske namn, Berg (til saman 6 % av kvenane). 2. Overgang frå finsk/svensk patronymsystem til norsk patronymsystem, t.d. Oskari Heikinpoika eller Oskar Henriksson til Oskar Henriksen (57 % av kvenane). 3. Omsetjing av finske etternamn til norske etternamn, t.d. Karhu til Bjørn (svært få). 4. Endring av finske etternamn til norske etternamn av gardsnamntypen, t.d. Kramvik (1 % av kvenane). almanakka.helsinki.fi

15 Alhaug & Saarelma 2008b Fleire kompromissalternativ: 1a Eit finsk + eit nordisk fornamn: Erkki Einar 1b Eit nordisk + eit finsk fornamn: Vegard Juhani 2a Eit finsk + eit nøytralt fornamn: Heikki William 2b Eit nøytralt + eit finsk fornamn: Isabel Marjaana 3a Eit nordisk + eit nøytralt fornamn: Tordis Susanne 3b Eit nøytralt + eit nordisk fornamn: Rebekka Bjørg 4 To nøytrale fornamn: Oskar Emil almanakka.helsinki.fi

16 Esikristillisten hn-systeemien tutkimuksesta Eurooppa: kirjallisten lähteiden ja elävien informanttien puute > rekonstruointi yleensä hankalaa Afrikka: kirjallisia lähteitä + informantteja runsaasti > tarkat rekonstruktiot Sama ilmiö, eri aikataulu almanakka.helsinki.fi 16

17 Pohdittavaa: Euroopan ja Afrikan prosessit vertailukelpoisia? Tämän hyödyntäminen? (Richard Alford 1988: Naming and Identity, A Cross-Cultural Study of Personal Naming Practices: nimenanto samantyyppistä samantyyppisissä kulttuureissa.) Kulttuurin ja maailmankuvan vaikutus nimenantoon vahvaa. Pelkkiä nimiä tarkastelemalla ei voi ymmärtää nimisysteemiä ja sen toimintaa. Kuinka päästä kiinni muinaiseen kulttuuriin? Personal name systems in Finnic and beyond -hankkeen nimiteoreettinen anti? almanakka.helsinki.fi 17

18 Yliopiston almanakkatoimisto! Universitetets almanacksbyrå! Helsinki University Almanac Office Kiitos! almanakka.helsinki.fi 18